Kaupunginhallitus Sivu 1 / 126. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 126 Kokoustiedot Aika maanantai klo 13:00-16:20 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin, saapui klo käsittelyn aikana Mikko Hintsala Jyrki Myllärniemi Pia Kauma Laura Kiijärvi, poistui klo käsittelyn aikana Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho, poistui klo käsittelyn aikana Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Seppo Huhta, saapui klo käsittelyn ajaksi, poistui klo Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Mauri Suuperko Timo Kuismin Olli Isotalo Ari Konttas Johanna Pajakoski Petri Häkkinen Harri Tanska Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja, saapui klo käsittelyn aikana liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja teknisen toimen johtaja rahoitusjohtaja vs. viestintäjohtaja turvallisuuspäällikkö, poistui klo kaupunkitekniikan johtaja, saapui klo 15.45, poistui klo kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 126 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty, paitsi :t , jotka tarkastettiin kokouksessa : Mikko Hintsala Jouni J. Särkijärvi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä paitsi :t , jotka tarkastettiin kokouksessa, osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 126 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 323 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman 6 hyväksyminen (osittain Kv-asia) Valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen (Kv-asia) Espoon turvallisuusohjelman tarkistaminen (Kv-asia) Poikkihallinnollisen kehitysohjelmatyön jatkaminen (Kvasia) Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostaminen ja 23 lunastusmenettelyn keskeyttäminen Hyvä hallintotapa -suosituksen tarkistaminen Konserniyhteisöille asetettavat vuoden 2017 tavoitteet ja 30 tulostavoitteet 332 Terveyspalvelujen johtajan (vakanssinumero ) 35 vakinainen täyttäminen terveyspalvelujen tulosyksikössä, työavain Valtuustokysymys kotihoidontuen ja Espoo-lisän 37 vaikutuksista (Kv-asia) Riihitonttu, asemakaavan muutoksen sekä 45 maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen hyväksyminen, alue , 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari (osittain Kv-asia) Suurpelto III, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 57 hyväksyminen, alue , 21. kaupunginosa Henttaa (Kv-asia) 336 Valtuustoaloite kaupunkipyörien hankkimiseksi Espooseen 70 (Kv-asia) Salitun ulkoilumajan myynti tarjousten perusteella (Kvasia) Yhteistyösopimuksen hyväksyminen Raide-Jokerin 78 suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena (Pöydälle ) 339 Oikaisuvaatimus elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 85 päätöksestä liiketontin myymisestä Laajalahdesta NREP Oy:lle 340 Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen elinkeino- ja 98 kilpailukykyjaoston päätöksestä vuokrata yleisten rakennusten tontti Espoonlahdesta Suomen Tenava päiväkodit Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun 341 Lausunto sisäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta 101 laiksi pelastustoimen järjestämisestä 342 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 114 selostukset 344 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista (Kv-asia) 116

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mikko Hintsala ja Jouni J. Särkijärvi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 325 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 15 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeuttaa teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2016 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 340 jälkeen. Puheenjohtaja Bymanin kannattamana seuraavan ehdotuksen;

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 325 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 126 Kaupunginhallitus jättää vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Vuoden 2017 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Raha-asia-aloitteet Vuoden 2017 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2013 hyväksymän Espoo tarinan valtuustokauden tavoitteiden, maaliskuussa hyväksytyn talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) sekä valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Yleinen talouskehitys Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien, erityisesti rakentamisen suotuisa kehitys. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja kiihtyy siitä kilpailukykysopimuksen ansiosta hieman yli prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Teollisuustuotanto kääntyy vähitellen 2 prosentin kasvuun, mutta lähivuosinakin talouskasvu perustuu pääasiassa paranevan työllisyystilanteen tukemaan yksityiseen kulutukseen sekä investointeihin. Keskuspankkien talouspolitiikka on kasvua tukevaa, Euroopan Keskuspankki on laajentanut rahapoliittisia operaatioitaan ja tulee pitämään ohjauskorot edelleen historiallisen alhaisena. Työttömyys kääntyy lievään laskuun, työttömyysaste laskee 8,8 prosenttiin vuonna 2017 ja edelleen 8,5 prosenttiin vuonna Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa, etenkin suurissa kaupungeissa. Rakennetyöttömyys tulee hidastamaan työttömyyden laskua parantuvasta suhdannetilanteesta huolimatta. Kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidentäminen nostaa tehtyjen

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 325 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 126 työtuntien määrää vuodesta 2017 alkaen, tämä voi vähentää yritysten ja julkisyhteisöjen rekrytointitarvetta lyhyellä aikavälillä. Suomen taloudellinen tilanne on edelleen heikko, BKT:n määrä jää kasvusta huolimatta edelleen pienemmäksi kuin vuonna Julkisyhteisöjen velka ylitti viime vuonna EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Hallituksen esitys keskeisistä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä laeista on lähetty lausunnoille syksyllä Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kuluessa ja lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä Hallituksen lokakuun 2016 alussa tekemän linjauksen mukaan myös pääkaupunkiseudun kaupunkien osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä Uudenmaan maakunnalle Koska uudistuksen toteuttamisesta ei ole vielä päätöksiä, ei talousarviovalmistelussa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2019 taloussuunnitelmaan. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo-tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden kuntalain taloussäännösten tarkoituksena on edistää mm. toiminnan suunnitelmallisuutta sekä korostaa konserninäkökulmaa. Lain 110 mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Talousarviokirjan erillisenä osana on Espoo konsernin talous, jossa esitetään konsernin rakennetta, taloudellista asemaa, vastuita, tuloksen kehitystä sekä taloussuunnitelmakauden investointeja ja niiden rahoitusta. Suunnitelmakauden investointien rahoitusta on tarkasteltu kaupungin sekä niiden tytäryhtiöiden osalta, joiden investoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Tytäryhtiöistä Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla, mutta pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan eli asuntojen vuokratuloilla. Kuntayhtymien (mm. HUS, HSY, HSL) investoinnit rahoitetaan yhtymien tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla yhtymien rahoitusstrategian mukaisesti. Lainat eivät

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 325 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 126 ainakaan suoraan ole Espoon kaupungin kassavirtaan vaikuttavia. Näitä eriä ei ole mukana jäljempänä esitettävässä investointeja ja niiden rahoitusta kuvaavassa taulukossa. Konsernin euromääräisesti isot vastuut liittyvät suuriin investointihankkeisiin. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian pohjalta taloussuunnitteluprosessin yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana normaalia toiminnan ja talouden seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuonna 2017 tulos- ja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle Länsimetro Oy:lle sekä Espoo Catering Oy:lle. Talousarviokirjan liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Taloussuunnitelma Espoon väestönkasvu jatkuu taloussuunnitelmakaudella noin 1,5 prosentin ja noin henkilön vuosivauhtia. Eläkeikäisten osuus kasvaa taloussuunnitelmakaudella 5,1 prosentista 5,7 prosenttiin ja vieraskielisten osuus kasvaa ennusteen mukaan jo 17 prosenttiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Valtion toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi vuoden 2017 talousarvioon. Perustoimentulotuen maksatuksen siirto kunnalta Kelalle vähentää sosiaali- ja terveystoimen tuloja noin 15 milj. eurolla ja menoja 37 milj. eurolla. Toimialojen henkilöstömenot vähenevät vuoden 2016 tasosta kilpailukykysopimuksen ja eläkeuudistuksen johdosta noin 22 milj. euroa. Lisäksi työajan vastikkeettoman 24 tunnin pidentämisestä saatavat henkilöstömenosäästöt on toimialojen käytettävissä kasvavan palvelutarpeen kasvuun vastaamiseen. Toimialojen tuleekin järjestää toimintansa siten, että työajan lisäyksestä saavutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä 1,3 prosentin, noin 7 milj. euron säästö henkilöstömenoissa (pl. opettajat). Kilpailukykysopimus heikentää kuntien verorahoitusta, sillä vakuutusmaksujen siirto työntekijöille, lomarahanleikkaus sekä palkkojen nollakasvu pienentävät kunnallisveron tuottoa huomattavasti. Lisäksi henkilöstömenosäästöistä saatava hyöty leikataan valtionosuusjärjestelmässä. Kilpailukykysopimus pienensi peruspalvelujen hintaindeksin vuoden 2017 muutoksen -0,7 negatiiviseksi, joka leikkaa sekä peruspalvelujen- että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuutta. Kunnallisveron laskua kompensoi kilpailukykysopimuksen yhteisöveron tuottoa kasvattava vaikutus, sekä hallituksen päätös kiinteistöveron alarajojen korotuksesta. Mikäli työajanlisäys pystytään hyödyntämään

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 325 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 126 täysimääräisesti, ovat valtion toimenpiteet vain hieman kunnan taloutta kiristäviä. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2015 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. toteutuneen kehityksen, väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja ennusteiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu valtuuston päättämän 18,00 veroprosentin mukaan ja kiinteistöveroprosentit hallituksen esityksen kiinteistöverolain muuttamiseksi (HE 174/2016) mukaisesti. Verotulot laskevat -0,8 prosenttia vuoden 2016 verotuloennusteeseen nähden, vaikka kiinteistöveron alarajojen nosto kasvattaa kiinteistöveron tuottoa 10 milj. eurolla. Lasku johtuu kilpailukykysopimuksen kunnallisveron tuottoa laskevasta vaikutuksesta sekä vertailuvuodelle 2016 kohdistuvista verotulojen oikaisuista, jotka nostavat vuoden 2016 verotulot poikkeuksellisen korkeaksi. Vuonna 2018 verotulojen arvioidaan kasvavan 4 prosenttia ja vuonna ,4 prosenttia. Valtionosuudet laskevat 45 prosenttia vuoden 2016 tasosta toimeentulotuen Kela siirron sekä valtionosuusleikkausten johdosta. Vuoden 2016 vertailukelpoiseen valtionosuusennusteeseen nähden lasku on noin 4,5 prosenttia. Verorahoituksen kokonaisuutena (verot ja valtionosuudet) arvioidaan laskevan -2,6 prosenttia vuoden 2016 ennusteeseen ja -1,2 prosenttia vertailukelpoiseen ennusteeseen nähden. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä noin 850 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 85 milj. euroa vuodessa. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestön palvelutarpeeseen voidaan vastata. TATU-linjausten mukaisesti kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen, tilojen käyttöastetta parannetaan ja palvelutuotannon tilankäyttöä tehostetaan. Kaupunki varautuu korjaamaan palvelutiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut ennakoimattomat sisäilmaongelmat. Korjaukset rahoitetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisältä ohjelmaan sisältyvien hankkeiden kustannustasoa alentamalla mm. tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuilla ja tarvittaessa 10 milj. euron erillisvarauksella.. Elinkaarta jatkaviin suunnitelmallisiin korjauksiin on varattu vuosittain 6,7 milj. euroa, tilojen perusparantamiseen 9 milj. euroa ja vuosikorjauksiin 14,4 milj. euroa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 325 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 126 Talousarvio toteuttaa talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelmassa asetettuja tavoitteita ja linjauksia. Vuosikatetta on parannettu maltillisella menokehityksellä ja tulopohjaa vahvistamalla. Investointitasoa on laskettu ja siten parannettu investointien tulorahoituskykyä ja hillitty lainamäärän kasvua. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 326 Kaupunginhallitus Sivu 12 / / Valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon valtuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti siten, että se tulee voimaan Käsittely Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuustoaloitteiden allekirjoittajien lukumäärät pidetään nykyisellään. Elo Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: 21 valtuutettujen puheenvuorojen pituuksia koskeva kohta muutetaan muotoon: Kunkin valtuutetun kutakin asiaa käsittelevä ensimmäinen puheenvuoro on pääsääntöisesti enintään viiden minuutin mittainen ja toinen puheenvuoro kolmen minuutin mittainen. Valtuutetun samaa asiaa käsittelevät seuraavat puheenvuorot kestävät enintään minuutin. " Kivekäs Sistosen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Muutettua valtuuston työjärjestystä toteutetaan kokeiluna Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 4 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 3 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hyväksyneen Kivekkään lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 326 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 126 Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon valtuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti siten, että se tulee voimaan ja siten, että muutettua valtuuston työjärjestystä toteutetaan kokeiluna Valtuuston työjärjestys 4 Äänestyslistat Valtuuston työjärjestys, muutosehdotus Valtuuston työjärjestyksen uudistamisprosessi Keväällä 2015 kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnat ottivat esiin valtuuston työjärjestyksen päivittämistarpeen. Kesäkuussa 2015 valtuuston silloinen puheenjohtajisto Jyrki Kasvi, Marika Niemi ja Arja Juvonen saivat valtuuston neuvottelutoimikunnalta toimeksiannon laatia valtuuston työjärjestyksen päivitysehdotuksen, erityisesti silmällä pitäen valtuustoaloitteita ja -kysymyksiä koskevan sääntelyn päivittäminen. Valtuuston puheenjohtajisto päätyi laatimaan työjärjestyksen kokonaispäivitysehdotuksen ja varasi kaikille valtuustoryhmille syksyllä 2015 mahdollisuuden lausua ehdotusluonnoksista. Valtuustoryhmien useiden kuulemisten jälkeen muokkautunut valtuuston puheenjohtajiston työjärjestysehdotus valmistui valtuustoseminaariin , jossa asiaa esiteltiin valtuustoryhmille. Kaupunginhallitus nimesi luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri. Kaupunginhallitus kehotti johtoryhmää valmistelemaan ja toteuttamaan valtuustoryhmiä ja kaupunginhallitusta osallistavan prosessin, valmistelemaan ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä tuomaan ehdotukset (johtosäännöt) kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi syksyllä Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on kokoontunut 14 kertaa. Kaupunginhallitus kävi luottamushenkilöorganisaation arvioinnista ja kehittämisestä lähetekeskustelun Lisäksi valtuustoryhmille tehtiin tammikuussa 2016 kysely luottamushenkilöorganisaation ja johtamisen sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kehitystarpeiden kartoittamiseksi.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 326 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 126 Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä käsitteli valtuuston työjärjestyksen tarkistamista kokouksessaan ja päätti varata ryhmille vielä tilaisuuden lausua ehdotuksesta. Tuolloin ehdotuksesta saatiin vielä kaksi lausuntoa (Vihr. ja PerusS&Sit. valtuustoryhmiltä). Tämän jälkeen tehtiin virkamiestyönä työjärjestysehdotukseen teknisiä ja sanamuotoja nykyaikaistavia tarkennuksia sekä huomioitiin osa viimeisellä lausuntokierroksella saadusta palautteesta. Edelleen huomioitiin myös uuden kuntalain (410/2015) lopullisen voimaantulon edellyttämät päivitystarpeet. Lopullista työjärjestysehdotusta esiteltiin valtuustoryhmille kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan yhteisessä iltakoulussa Keskeisimmät muutokset valtuuston työjärjestyksessä Keskeisimpinä uudistuksina voidaan nostaa esiin seuraavat: - Valtuustoaloitteiden (7 ) ja -kysymysten (8 ) valtuustokäsittelyä edellyttävän nimirajan nostaminen 12:sta 14:ään - Talousarvioaloitteisiin annettujen vastausten esitteleminen talousarvioesityksen yhteydessä (7 ) - Valtuuston hyväksymät aloitteisiin annetut vastaukset ja valtuuston niihin tekemät toivomukset lähetetään tiedoksi niille lautakunnille ja kaupunkikonsernin yksiköille, joiden toimialaan aloitteet liittyvät. Hyväksytyt vastaukset ja niihin tehdyt toivomukset otetaan huomioon kaupungin toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelussa (7 ) - Valtuustokysymyksiin vastaamiseen pidentäminen 5 viikosta 9:ään - Valtuuston seminaarikokousten sääntely (10 ) - Valtuustossa käsiteltävänä olevassa asiassa ensimmäisen puheenvuoron pituuden lyhentäminen kolmeen minuuttiin ja seuraavan samaan asiaan liittyvän puheenvuoron minuuttiin (21 ) - Havaintomateriaalin käyttöä koskevan sääntelyn nostaminen valtuuston työjärjestykseen (23 ) - Uuden kuntalain mahdollistaman sähköisen kokouksen huomiointi (11 ). Uuden kuntalain voimaantulon huomiointi Kuntalaki (410/2015) tulee voimaan kaikilta osiltaan Valtuuston työjärjestyksen uudistamisessa on huomioitu uusi kuntalaki ja kuntaliiton mallihallintosääntöluonnos, siltä osin kuin se koskee valtuuston toimintaa. Luottamushenkilöorganisaation kehittämisen jatkotoimenpiteet Valtuuston työjärjestyksen tarkistamisen lisäksi luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmässä on käsitelty hyvää hallintoa, luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä,

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 326 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 126 poikkihallinnollisia kehitysohjelmia sekä mahdollisia johtosääntötarkistustarpeita. Näiden osalta on tarkoitus edetä seuraavasti: - kaupunginhallituksen hyväksymä Hyvä hallintotapa -suositus tarkistetaan kaupunginhallituksen kokouksessa. - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien periaatelinjaukset viedään valtuuston kokouksen käsiteltäväksi, tämän valtuustokauden kehitysohjelmien loppuraportit valtuuston kokoukseen ja päätös uusista kehitysohjelmista uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittely siirretään vuoden 2017 kevätkaudelle, jolloin sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista on mahdollisesti selkeämpi käsitys. Päätökset toimintaedellytysten parantamisesta tuodaan valtuuston käsiteltäväksi keväällä 2017 ennen kuntavaaleja osana uuden kuntalain edellyttämää hallintosääntöuudistusta, jossa kaikki johtosäännöt kootaan yhdeksi hallintosäännöksi. - muut johtosääntötarkistukset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi hallintosääntöuudistuksen osana. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 327 Kaupunginhallitus Sivu 16 / / Valtuusto Espoon turvallisuusohjelman tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon kaupungin turvallisuusohjelman liitteen mukaisesti. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 324 jälkeen. Puheenjohtaja Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. 5 Turvallisuusohjelma Espoon turvallisuusohjelmassa kuvataan Espoossa tehtävän turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjat ja keskeiset tavoitteet. Tavoitteena on varmistaa espoolaisten arkiturvallisuus. Turvallisuusohjelmassa on kuvattu turvallisuuden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Ohjelma kuvailee turvallisuuden nykytilaa Espoossa, turvallisuuden haasteita ja turvallisuuden kehityssuuntia. Valtuusto hyväksyi Espoon turvallisuusohjelman Viimeisimmän, vuonna 2012 julkaistun kolmannen sisäisen turvallisuuden hallitusohjelman (Turvallisempi huominen, Sisäasiainministeriön julkaisusarja 26/2012) tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältö muodostui arjen turvallisuuden ongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Keskeisimmät kotimaiset haasteet olivat syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakautuminen.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 327 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 126 Valtakunnallisena tavoitteena sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on ollut, että kaikissa Suomen kunnissa olisi laadittu turvallisuussuunnitelma tai -ohjelma vuoden 2011 loppuun mennessä. Kaupungin ylimpänä turvallisuuden yhteistyöelimenä on toiminut 1980-luvun puolivälistä lukien turvallisuusstrategian johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana poliisipäällikkö. Ryhmässä on edustettuna kaupungin ylimmän johdon ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen johdon lisäksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon seurakunnat, Helsingin seudun kauppakamari sekä edustus kaupunginosayhdistyksistä. Espoon turvallisuusohjelmaa on päivitetty vuosien aikana ja sen sisältö on tarkastettu. Tilastopäivitysten yhteydessä on uudistettu poliisin tilastopaketti ja lisätty mukaan katuturvallisuusindeksi sekä otettu käyttöön kuusikkokuntavertailu. Turvallisuusohjelman päivityksen yhteydessä esiintuodut puutteet täsmennettiin ja lisättiin ohjelman toimenpidesuosituksiin. Turvallisuusohjelman päivitystä on käsitelty turvallisuusstrategian johto- ja ohjausryhmässä sekä konserniesikunnan johtoryhmässä seuraavasti: : Konserniesikunnan johtoryhmä Turvallisuusstrategian johtoryhmä Turvallisuusstrategian ohjausryhmä Turvallisuusstrategian ohjausryhmä Päätöshistoria Kaupunginhallitus hyväksyi Espoon kaupungin turvallisuusohjelman liitteen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin turvallisuusohjelman Valtuusto palautti turvallisuusohjelman tarkistamisen uudelleen valmisteltavaksi ajankohtaisen tilanteen huomioonottamiseksi ja kaupungin asiakirjaan nyt kirjattua paremmin sopivien kielellisten ilmausten oikeellistamiseksi. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 328 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / Poikkihallinnollisen kehitysohjelmatyön jatkaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 päättää, että poikkihallinnollista kehitysohjelmatyötä jatketaan valtuustokaudella linjaa ohjelmatoiminnasta ja ohjausryhmien kokoonpanosta tulevalle valtuustokaudelle seuraavasti: - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien määrää vähennetään tavoitteena vähemmän, mutta painavampia ohjelmia, - lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi, - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, - poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 339 jälkeen. Elo Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen päätösehdotuksen kohdan 2 kolmanteen ja neljänteen kohtaan: - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, jotka tuodaan valtuuston päätettäväksi luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittelyn yhteydessä keväällä poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään siten, että kaupunginhallituksen ja valtuuston ohjausvaikutusta vahvistetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 328 Kaupunginhallitus Sivu 19 / päättää, että poikkihallinnollista kehitysohjelmatyötä jatketaan valtuustokaudella linjaa ohjelmatoiminnasta ja ohjausryhmien kokoonpanosta tulevalle valtuustokaudelle seuraavasti: - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien määrää vähennetään tavoitteena vähemmän, mutta painavampia ohjelmia, - lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi, - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, jotka tuodaan valtuuston päätettäväksi luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittelyn yhteydessä keväällä poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään siten, että kaupunginhallituksen ja valtuuston ohjausvaikutusta vahvistetaan. Liite Selostus 6 Poikkihallinnollisen kehitysohjelmien johtamisen toimintamallin arviointi -raportti Luottamushenkilöorganisaation arviointi ja kehittäminen Kaupunginhallitus nimesi luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri. Kaupunginhallitus kehotti johtoryhmää valmistelemaan ja toteuttamaan valtuustoryhmiä ja kaupunginhallitusta osallistavan prosessin, valmistelemaan ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä tuomaan ehdotukset (johtosäännöt) kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi syksyllä Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on kokoontunut 14 kertaa. Kaupunginhallitus kävi luottamushenkilöorganisaation arvioinnista ja kehittämisestä lähetekeskustelun Lisäksi valtuustoryhmille tehtiin tammikuussa 2016 kysely luottamushenkilöorganisaation ja johtamisen sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kehitystarpeiden kartoittamiseksi. Työn edetessä kaupunginhallitus piti yhdessä valtuuston neuvottelutoimikunnan kanssa iltakoulun , jossa käsiteltiin mm. valtuuston työjärjestyksen tarkistamista, hyvää hallintoa poliittisessa päätöksenteossa ja luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä. Vielä kaupunginhallitus käsitteli luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä sekä poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ja niiden jatkumista työpajassaan Työn kuluessa on tarkasteltu myös mahdollisia johtosääntötarkistustarpeita.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 328 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 126 Ohjelmajohtamisen malli Espoossa Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat, joita on pilotoitu kuluneella valtuustokaudella. Kaupungin projektitoiminnan ja ohjelmajohtamisen kehittämiseksi luotiin ja otettiin käyttöön Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli, EsPro. Espooseen luotua mallia on hyödynnetty myös poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjauksessa ja toteutuksessa. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat vauhdittavat uusien ratkaisujen aikaansaamista valtuustokauden tärkeimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien valmistuessa. Ohjelmissa voidaan kehittää ja kokeilla uusia palveluja, toimintatapoja ja muita ratkaisuja, mutta niiden laajemmasta käyttöönotosta päätetään linjaorganisaatiossa. Valtuusto päättää poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmien luottamushenkilöjäsenistä sekä nimeää puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Ohjausryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ohjausryhmien viranhaltijajäsenistä päättää kaupunginjohtaja. Ohjelmajohtamisen arviointi sekä johtopäätökset ja todetut kehittämiskohteet Ohjelmajohtamisen arviointi toteutettiin elo-syyskuussa 2016 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjaukseen osallistuneiden avainhenkilöiden itsearviointina. Arvioinnin tiedonkeruumenetelminä olivat sähköinen kysely, ohjausryhmien yhteinen arviointityöpaja ja ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu. Arvioinnissa keskityttiin ohjelmajohtamisen toimintatapaan, ei ohjelmakohtaisiin tuloksiin. Ohjelmakohtaisia tuloksia ja onnistumista arvioidaan erikseen ohjelmien loppuraportoinnin yhteydessä talven aikana. Loppuraportit tuodaan valtuuston käsittelyyn , ja samassa yhteydessä myös linjaus tulevan valtuustokauden poikkihallinnollisten ohjelmien aiheista. Arvioinnin tuloksena laaditussa raportissa on todettu seuraavia johtopäätöksiä: - Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjaukseen osallistuneiden mielestä ohjelmajohtamiseen ja ohjelmatyöhön kohdistuneissa odotuksissa ja tavoitteissa on onnistuttu hyvin. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemykset ohjelmajohtamisen ja ohjelmatyön onnistumisesta eivät juuri eroa toisistaan. Sen sijaan eri ohjelmien välillä on jonkin verran eroja arvioissa.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 328 Kaupunginhallitus Sivu 21 / Ohjelmajohtamisen mallissa ja toimintatavoissa on tulosten mukaan kehittämistarpeita. Toimintamallin perusajatukset tuntuvat kuitenkin toimivan hyvin ja pääosa kehittämiskohteista koskee käytännön toimintatapoja. - Tulosten mukaan ohjelmajohtaminen on toimiva tapa toteuttaa Espootarinaa ja täydentää linjaorganisaation toimintaa. Jatkossa ohjelmia voisi olla vähemmän ja niiden tulisi keskittyä tärkeimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin, joissa ohjelmajohtaminen tuottaa eniten lisäarvoa. Jotta ohjelmajohtaminen tukisi entistä paremmin Espoo-tarinan toteutusta, ohjelmajohtamisen toimintatapoja tulisi kehittää erityisesti seuraavilta osin: - Tavoitteiden muotoileminen selkeämmiksi, realistisemmiksi ja paremmin mitattaviksi, mahdollisuus tarkistaa tavoitteet ohjelmakauden puolessa välissä sekä ohjelmatyön fokusoiminen rajatumpiin keskeisiin kehittämiskohteisiin. - Ohjelmien ja linjaorganisaation välisen rajapinnan selkeyttäminen mm. yhteistyötä ja tiedonkulkua vahvistamalla, jotta ohjelmat nähtäisiin laajemmin koko kaupungin yhteisinä asioina. - Motivaation, asiantuntemuksen ja poikkihallinnollisuuden painottaminen ohjausryhmän jäsenten ja muiden avainhenkilöiden valinnassa. - Ohjausryhmän roolin ja sitoutumisen vahvistaminen mm. perehdyttämällä jäsenet huolella ja käyttämällä aikaa ohjausryhmän työskentelytapojen kehittämiseen ja sopimiseen. - Avainhenkilöiden resursoinnin varmistaminen mm. sopimalla selkeästi työajan käytöstä ohjelmatyöhön ja järjestämällä riittävä back-up ja tuki erityisesti ohjelmapäälliköille. Periaatteet ja linjaukset ohjelmatoiminnan jatkamiseksi ja kehittämiseksi Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on työnsä yhteydessä käsitellyt poikkihallinnollisten kehitysohjelmien johtamisen toimintamallin arviointia ja päätynyt esittämään valtuustolle periaatepäätöstä, että ohjelmatyötä jatketaan. Lisäksi johtoryhmä esittää, että tässä yhteydessä - tehdään linjaukset toiminnan kehittämisestä - evästetään jatkovalmistelua ohjelmien lukumäärästä tavoitteena vähemmän, mutta painavampia

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 328 Kaupunginhallitus Sivu 22 / lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi. Toteutetun itsearvioinnin tuloksena nähdään, että kehitysohjelmia tulisi olla nykyistä vähemmän ja niiden tulisi keskittyä vain kaikkein keskeisimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Ohjelmatoiminta on pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka vaatii sitoutunutta ohjausta. Jotta riittävä sitoutuminen voidaan varmistaa, ohjausryhmän jäseniltä edellytetään kiinnostusta ohjelman aihealueeseen ja poikkihallinnolliseen kehittämistyöhön sekä tiivistä osallistumista ohjausryhmätoimintaan. Ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 329 Kaupunginhallitus Sivu 23 / / /2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen konsernijaosto Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostaminen ja lunastusmenettelyn keskeyttäminen Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 päättää, että kaupunki ostaa Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeet nrot kauppahintaan euroa, kaupasta menevä varainsiirtovero on yhteensä euroa, 2 päättää, että ostopäätös on voimassa saakka, 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisen kauppakirjan ja tekemään siihen vähäisiä teknisiä muutoksia, 4 päättää osakekaupan toteuduttua keskeyttää vähemmistöosakkeiden lunastusta koskevan välimiesmenettelyn. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Kauppakirjaluonnos - Yhtiöjärjestys - Tonttikartta - Kuva kohteesta

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 329 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 126 Selostus Tapiolan Urheilutalo Oy omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 44 tonttia numero 2 (kiinteistötunnus ) ja sillä sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 6, Espoo. Kaupunki ja sen tytäryhtiö Tapiolan Keilahalli Oy omistavat 94 % Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeista. Yhtiön vähemmistöosakkeenomistaja on Hausia Oy (6 %). Kaupunginhallitus päätti käynnistää lunastusmenettelyn koskien Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeita nrot , jotka oikeuttavat 114m2 kokoisen liikehuoneiston hallintaan. Keskuskauppakamarin lunastuslautakunta määräsi välimieheksi asianajaja Kalle Kyläkallion. Välimies tiedusteli osapuolilta, haluavatko osapuolet neuvotella sovinnosta. Sovintoneuvotteluissa osapuolet hyväksyivät sopimuksen osakkeiden kaupasta oheismateriaalina olevan kauppakirjan ehdoin ja kauppahintaan euroa. Sovintoratkaisu on kaupungin kannalta tarkoituksenmukainen, koska kaupunki välttää näin lunastusprosessiin liittyvät kustannukset ja saa osakkeet omistukseensa heti kauppakirjan allekirjoituksin. Osakehuoneisto on vuokrattu neljän vuoden määräaikaisella vuokrasopimuksella, jonka kuukausituotto on 1 225,80 euroa (alv 0 %) ja vuokrasopimuksen mukaan vuokraa tarkistetaan siten, että se vastaa osakehuoneistosta perittävää vastiketta. Jos rakennus puretaan tai se tulee käyttökelvottomaksi, vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Vuokralaisella on oikeus irtisanoa sopimus kolmen kuukauden irtisanomisajalla ennen löytäessään uuden toimipaikan tai lopettaessaan valokuvaamon toiminnan. Urheilutalon kiinteistö on ikääntynyt sekä teknillisesti ja toiminnallisesti vanhentunut. Sen peruskorjaaminen ei edistäisi Tapiolan kulttuurikeskuksen ympäristön korkeatasoisten kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteutumista, joten rakennuksen purkaminen on yleisesti hyväksytty vaihtoehto. Yhtiön omistaman kiinteistön kehittäminen muodostuu yksinkertaisemmaksi, kun yhtiön omistus on täysin kaupungilla. Tapiolan ydinkeskustan kehittyessä myös Kulttuuriaukion ympäristön kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Riskinä on, että tämä osa-alue jää vähäiselle huomiolle muun Tapiolan kehittyessä, ja sen johdosta alueen houkuttelevuus ja vetovoimaisuus pienenee. Kaupungilla on parhaat edellytykset kehittämistyön toteuttamiseksi. Ostettava liikehuoneisto toimii valokuvausstudiona, jonka hoitokulut pl. korjaukset ovat noin euroa vuodessa. Urheilutalon rakennuksen elinkaaren loppuaikana rakennuksessa on tarkoitus suorittaa vain käytön kannalta välttämättömät korjaustoimenpiteet. Tapiolan Urheilutalo Oy:n omistama tontti ja rakennus kuuluvat Tapiolan taseyksikön kehitysalueeseen ja ostettavat osakkeet tulevat Tapiolan

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 329 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 126 taseyksikön taseeseen. Talousarviossa 2016 on varattu Tapiolan taseyksikölle euron määräraha osakkeiden hankkimiseen. Määrärahan vähäinen ylitys katetaan seurannan yhteydessä tehtävällä sisäisellä siirrolla. Taseyksikön investoinnit katetaan alueelta saatavilla myynti- ja sopimustuloilla noin kymmenen vuoden ajanjaksolla. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus päättää, 1 että kaupunki käyttää osakeyhtiölain 18 luvun 1 :n mukaista oikeuttaan Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastamiseen, 2 että lunastusmenettelyn seurauksena kaupungille siirtyvät osakkeet tulevat Tapiolan taseyksikön taseeseen ja vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn kustannuksista sekä kaupungin asiamieskuluista vastaa Tapiolan taseyksikkö, 3 että vähemmistöosakkeiden lunastuspäätös on voimassa saakka, 4 oikeuttaa teknisen toimen johtajan tai hänen määräämänsä käynnistämään vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn ja käyttämään kaupungin päätösvaltaa vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyssä sekä asettamaan lunastusmenettelyssä osakeyhtiölain 18 luvun 6 :n mukaisen vakuuden. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 päättää, että kaupunki käyttää osakeyhtiölain 18 luvun 1 :n mukaista oikeuttaan Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastamiseen,

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 329 Kaupunginhallitus Sivu 26 / Päättää, että lunastusmenettelyn seurauksena kaupungille siirtyvät osakkeet tulevat Tapiolan taseyksikön taseeseen ja vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn kustannuksista sekä kaupungin asiamieskuluista vastaa Tapiolan taseyksikkö, 3 päättää että vähemmistöosakkeiden lunastuspäätös on voimassa saakka, 4 oikeuttaa teknisen toimen johtajan tai hänen määräämänsä käynnistämään vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn ja käyttämään kaupungin päätösvaltaa vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyssä sekä asettamaan lunastusmenettelyssä osakeyhtiölain 18 luvun 6 :n mukaisen vakuuden. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 päättää, että kaupunki ostaa Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeet nrot kauppahintaan euroa, kaupasta menevä varainsiirtovero on yhteensä euroa, 2 päättää, että ostopäätös on voimassa saakka, 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisen kauppakirjan ja tekemään siihen vähäisiä teknisiä muutoksia, 4 päättää osakekaupan toteuduttua keskeyttää vähemmistöosakkeiden lunastusta koskevan välimiesmenettelyn. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 330 Kaupunginhallitus Sivu 27 / / Hyvä hallintotapa -suosituksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus tarkistaa Hyvä hallintotapa -suosituksen Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä noudatettavista periaatteista liitteen mukaisesti. Käsittely Kauma Sistosen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Liitteen toiseksi kappaleeksi lisätään: Luottamushenkilöt noudattavat yhteisesti sovittuja suosituksia ja sitoumuksia sekä hyviä käytöstapoja myös toimielinten kokousten ulkopuolella. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 2 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hyväksyneen Kauman lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus tarkistaa Hyvä hallintotapa -suosituksen Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä noudatettavista periaatteista liitteen mukaisesti. Byman ja Lahtinen ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätökseen. Liite Oheismateriaali 8 Hyvä hallintotapa -suositus, kaupunginhallitus , korjattu kokouksessa 9 Äänestyslista Hyvä hallintotapa -suositus, kaupunginhallitus

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 330 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 126 Selostus Luottamushenkilöorganisaation arviointi ja kehittäminen Kaupunginhallitus nimesi luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri. Kaupunginhallitus kehotti johtoryhmää valmistelemaan ja toteuttamaan valtuustoryhmiä ja kaupunginhallitusta osallistavan prosessin, valmistelemaan ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä tuomaan ehdotukset (johtosäännöt) kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi syksyllä Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on kokoontunut 14 kertaa. Kaupunginhallitus kävi luottamushenkilöorganisaation arvioinnista ja kehittämisestä lähetekeskustelun Lisäksi valtuustoryhmille tehtiin tammikuussa 2016 kysely luottamushenkilöorganisaation ja johtamisen sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kehitystarpeiden kartoittamiseksi. Työn edetessä kaupunginhallitus piti yhdessä valtuuston neuvottelutoimikunnan kanssa iltakoulun , jossa käsiteltiin mm. valtuuston työjärjestyksen tarkistamista, hyvää hallintoa poliittisessa päätöksenteossa ja luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä. Vielä kaupunginhallitus käsitteli luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä sekä poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ja niiden jatkumista työpajassaan Työn kuluessa on tarkasteltu myös mahdollisia johtosääntötarkistustarpeita. Hyvä hallintotapa -suosituksen tarkistaminen Kaupunginhallitus on hyväksynyt Hyvä hallintotapa -asiakirjan (oheismateriaalina) suosituksena Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä noudatettavista periaatteista. Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on työnsä yhteydessä käsitellyt Hyvä hallintotapa -suositusta ja todennut siinä tarkistamisen tarpeita. Johtoryhmä on päätynyt esittämään valtuustoryhmiltä saamansa palautteen perusteella, että Hyvä hallintotapa -suositusta tarkistetaan mm. - lisäämällä määritelmä kaupunginhallituksen puheenjohtajiston tehtävistä, - lisäämällä merkittävien asioiden poliittisen ohjauksen keinoista esimerkkejä, - lisäämällä liikelaitoksen johtokunnan jäsenten vaalikelpoisuuden määrittely, - lisäämällä määritelmä poikkihallinnollisista kehitysohjelmista ja niiden ohjausryhmien työskentelystä.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 330 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 126 Lisäksi Hyvä hallintotapa -suositukseen on tehty joitain pienempiä täsmennyksiä ja tarkistuksia. Luottamushenkilöorganisaation kehittämisen jatkotoimenpiteet Hyvän hallinnon lisäksi johtoryhmässä on käsitelty valtuuston työjärjestyksen tarkistamista, luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä, poikkihallinnollisia kehitysohjelmia sekä mahdollisia johtosääntötarkistustarpeita. Näiden osalta on tarkoitus edetä seuraavasti: - valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen viedään valtuuston kokouksen käsiteltäväksi. - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien periaatelinjaukset viedään valtuuston kokouksen käsiteltäväksi, tämän valtuustokauden kehitysohjelmien loppuraportit valtuuston kokoukseen ja päätös uusista kehitysohjelmista uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittely siirretään vuoden 2017 kevätkaudelle, jolloin sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista on mahdollisesti selkeämpi käsitys. Päätökset toimintaedellytysten parantamisesta tuodaan valtuuston käsiteltäväksi keväällä 2017 ennen kuntavaaleja osana uuden kuntalain edellyttämää hallintosääntöuudistusta, jossa kaikki johtosäännöt kootaan yhdeksi hallintosäännöksi. - muut johtosääntötarkistukset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi hallintosääntöuudistuksen osana. Tiedoksi

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 331 Kaupunginhallitus Sivu 30 / / Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallituksen konsernijaosto Konserniyhteisöille asetettavat vuoden 2017 tavoitteet ja tulostavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh Katariina Koskela, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus asettaa konserniyhteisöille liitteen mukaiset vuoden 2017 tulostavoitteet taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Käsittely Valtuuston II varapuheenjohtaja Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 5-kohta). Byman teki seuraavan lisäysehdotuksen: TAVOITE: Länsimetron ensimmäisen vaiheen viivästyksen sekä tiedonkulun katkeamiseen johtaneet syyt ja niiden aiheuttamat kustannukset selvitetään perinpohjaisesti. MITTARI: Selvityksen valmistuminen Tavoite: Syyt ovat selvillä. Kaikki on seurausta. Ne tulee selvittää perinpohjin. Mittari: Valtuuston venyvä pinna ja milloin se katkeaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 10 Vuoden 2017 tavoitteet 11 Vuoden 2016 toteuma Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille ja omistajaohjauksen sekä konsernirakenteen tulee toteuttaa ja tukea Espootarinan toteutumista.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 331 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 126 Vuosittain asetettavat tulostavoitteet ja tavoitteet ovat Espoon tavoitteita merkittävimmille konserniyhteisöille. Ehdotukset vuoden 2017 tulostavoitteiksi ja tavoitteiksi on esitetty liitteessä ja ne on valmisteltu osana kaupungin talousarvion valmisteluprosessia. Suurin osa konserniyhteisöille asetetuista tavoitteista eivät sisälly kaupunginhallitukselle ja valtuustolle sisältyviin raportteihin, mutta niiden toteutuminen tullaan raportoimaan kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Konserniraportissa, joka säännöllisesti käsitellään konsernijaostossa, on vuoden 2016 aikana lisäksi esitetty tärkeimpien tytäryhtiöiden osalta yhtiöiden itse asettamia ja seuraamia toimintaan sekä talouteen liittyviä tavoitteita ja niiden toteutumisia. Merkittävimmille kuntayhtymille asetettiin vuonna 2013 koko valtuustokauden mittaiset tavoitteet, joihin sitoutuivat myös muut PKSkuntaomistajat. Seuraavalle valtuustokaudelle asetetaan valtuustokauden mittaiset tavoitteet syksyllä Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä on vuonna 2015 hyväksytty omistajaohjauksen piirissä olevien yhteisöjen tarkistetut tavoitteet vuosille seuraavasti: HUS: - Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi - Investointien kokonaistaso mitoitettava rahoituksellisesti kestävälle tasolle HSY: - Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Vesihuollon osalta pyritään korkeampaan tuottavuuden nousuun. - Vesihuollon osalta tavoitteena tulee olla vesihuollon tariffien reaalisten hinnankorotusten hillitseminen tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä - Investointien kokonaistaso mitoitettava rahoituksellisesti kestävälle tasolle - Jätehuollon investoinnit mitoitettava siten, että jätehuollon omavaraisuusaste kääntyy nousuun - Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuosina 2015 ja 2016, päätetään vuosittain. HSL: - Lipputuottojen kasvun oltava suhteellisesti vähintään kokonaiskustannusten kasvua vastaava - Kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksista enintään 50 %

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 331 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 126 Päätöshistoria - Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa koko HSL:n alueella - Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi - Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuosina 2015 ja 2016, päätetään vuosittain - Pidemmän aikavälin tariffipoliittisten linjausten laatiminen yhteistyössä kaupunkien kanssa vuoden 2015 loppuun mennessä HSL-alueen mahdollinen laajentuminen huomioon ottaen. Lisäksi Espoon kaupunki on lausunnoissaan HSL:n ja HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmista antanut Espoon näkemyksen seuraavien vuosien suunnitelmien valmistelua varten. Uuden Espoo-tarinan myötä tarkistetaan myös konserniyhteiset tavoitteet ja mittarit. Lisäksi konserniohjausta ja omistajapolitiikkaa tarkennetaan, kun kyseiset asiakirjat ovat hyväksytty valtuustossa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus asettaa konserniyhteisöille liitteen mukaiset vuoden 2017 tulostavoitteet taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Käsittely Kivekäs Ahlforsin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kivekkään palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Kaupunginhallituksen konsernijaosto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto 1 ehdottaa, että kaupunginhallitus asettaa konserniyhteisöille liitteen mukaiset vuoden 2017 tulostavoitteet taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 331 Kaupunginhallitus Sivu 33 / merkitsee tiedoksi konserniyhteisöille asetettujen vuoden 2016 tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumistiedot. Käsittely Puheenjohtajan Hyrkön kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: 1 ehdottaa, että kaupunginhallitus asettaa konserniyhteisöille liitteen mukaiset vuodet 2017 tulostavoitteet taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä seuraavilla lisäyksillä ja muutoksilla: Espoo Catering TAVOITE: Ruokahävikkiä vähennetään. MITTARI: Ruokahävikin määrä Omnia TAVOITE: Opiskelijoiden tyytyväisyys pysyy vähintään edellisen vuoden tasolla. MITTARI: Opiskelijapalaute TAVOITE: Valmistuneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen MITTARI: Valmistuneiden työllistyminen / jatko-opintoihin hakeutuminen HSL TAVOITE: HSL käynnistää jäsenkuntien kanssa neuvottelut kokonaiskustannusten rahoitusperiaatteiden uudistamisesta. MITTARI: Neuvotteluiden käynnistyminen ja lopputulos TAVOITE: Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa Espoossa. MITTARI: Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus TAVOITE: Suunnittelunormia noudatetaan Espoossa MITTARI: Suunnittelunormin toteutuminen Länsimetro MUUTOS: Ensimmäisen ja toisen vaiheen tavoitteet eritellään. TAVOITE: Länsimetron ensimmäisen vaiheen viivästyksen sekä tiedonkulun katkeamiseen johtaneet syyt ja niiden aiheuttamat kustannukset selvitetään perinpohjaisesti. MITTARI: Selvityksen valmistuminen 2 merkitsee tiedoksi konserniyhteisöille asetettujen vuoden 2016 tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumistiedot

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 331 Kaupunginhallitus Sivu 34 / kehottaa ottamaan huomioon vuoden 2018 tavoitteiden valmistelun yhteydessä seuraavat asiat: HSY:lle ja HUS:lle asetetaan myös laadullisia tavoitteita. - Uusimuotoisen Omnian osalta pitää asettaa tavoitteita myös työväenopiston ja aikuislukion laadun osalta. - Länsimetron jatkolle asetetaan osatavoitteita ja niitä seurataan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Kaupunginhallituksen konsernijaosto 1 ehdottaa, että kaupunginhallitus asettaa konserniyhteisöille liitteen mukaiset vuoden 2017 tulostavoitteet taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. 2 merkitsee tiedoksi konserniyhteisöille asetettujen vuoden 2016 tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumistiedot, 3 kehottaa ottamaan huomioon vuoden 2018 tavoitteiden valmistelun yhteydessä seuraavat asiat: - HSY:lle ja HUS:lle asetetaan myös laadullisia tavoitteita. - Uusimuotoisen Omnian osalta pitää asettaa tavoitteita myös työväenopiston ja aikuislukion laadun osalta. - Länsimetron jatkolle asetetaan osatavoitteita ja niitä seurataan. Tiedoksi

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 332 Kaupunginhallitus Sivu 35 / / Terveyspalvelujen johtajan (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen terveyspalvelujen tulosyksikössä, työavain Valmistelijat / lisätiedot: Satu Valli, puh Jyrki V Rinne, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus valitsee sosiaali- ja terveystoimen terveyspalvelujen tulosyksikön terveyspalvelujen johtajan vakinaiseen virkaan (vakanssinumero ) lääketieteen tohtori Sanna Svahnin ehdolla, että hän toimittaa hyväksyttävän todistuksen terveydentilastaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Virka täytetään vakinaisesti ja palvelussuhde on voimassa toistaiseksi. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Työn aloituspäivä sovitaan erikseen. Viran palkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Viran tehtäväkohtainen palkka on 6 964,95 euroa / kk. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Yhteenveto hakijoista Ei julkinen - Sisältää henkilötietoja - Hakijoiden vertailu Ei julkinen - Sisältää henkilötietoja Selostus Sosiaali- ja terveystoimen perusturvajohtaja päätti julistaa terveyspalvelujen tulosyksikön terveyspalvelujen johtajan vakinaisen viran haettavaksi (Henkilöstösääntö 5 ). Terveyspalvelujen johtajan virka on ollut haettavana (klo mennessä). Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta johtamis- ja hallintotehtävistä. Tehtävässä edellytetään alan tuntemusta, yhteistyökykyä ja muutosjohtamisen taitoja sekä näyttöä kyvyistä kehittää palvelutoimintaa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tehtävässä tarvitaan erinomaista suomen kielen taitoa sekä käytännön ruotsin ja englannin kielen taitoa. Tehtävässä arvostetaan ns. valmentavaa

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 332 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 126 johtamista, yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kykyä jatkuvaan uudistumiseen ja oppimiseen. Virkakuulutus julkaistiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Lääkärilehdessä sekä seuraavilla verkkosivustoilla: kaupungin intra- ja internet-sivut, Te-toimisto, Monster, Oikotie, Kuntarekry, Jobilla sekä HS.fimobiilikuutiossa. Virkaa haki hakuajan päättymiseen mennessä yhteensä 32 hakijaa, joista yksi hakija peruutti hakemuksensa hakuaikana. Hakijoiden nimilista on liitteenä. Kelpoisuusvaatimuksen täytti 26 hakijaa. Alkuperäiset hakupaperit, hakijoiden kelpoisuuksien vertailu ja virkakuulutus ovat nähtävinä asiakirjoissa. Ensimmäisen haastattelukierroksen tekivät perusturvajohtaja Juha Metso, henkilöstöpäällikkö Satu Valli ja vs. rekrytointipäällikkö Jyrki Rinne. Haastatteluun kutsuttiin yhdeksän hakijaa. Haastatelluista viisi lähetettiin henkilöarviointiin. Juha Metso ja Satu Valli kävivät lävitse henkilöarvioinnin tulokset yhdessä henkilöarvioinnin suorittaneen yrityksen Psycon Oy:n edustajien kanssa. Henkilöarvioinneissa olleista kaksi hakijaa kutsuttiin toiseen haastatteluun, jonka tekivät perusturvajohtaja Juha Metso, vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, talous- ja hallintojohtaja Markus Syrjänen, henkilöstöpäällikkö Satu Valli ja vs. rekrytointipäällikkö Jyrki Rinne. Kun otetaan huomioon hakemuksessa annetut tiedot, työkokemus sekä haastattelussa ja henkilöarvioinnista saadut tulokset, hakijoista terveyspalvelujen johtajan virkaan soveltuu parhaiten lääketieteen tohtori Sanna Svahn. Sanna Svahnilla on monipuolista näyttöä tuloksellisesta johtamisesta, alan tuntemus, osoitettu yhteistyökyky ja muutosjohtamisen taidot sekä näyttöä kyvyistä kehittää palvelutoimintaa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Hakuilmoitus, haastattelukysymykset ja henkilöarvioinnit ovat nähtävissä kokouksen asiakirjoissa. Tiedoksi

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus Sivu 37 / / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Valtuustokysymys kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh Anne Peltonen, puh Greta Hämäläinen, puh Jaana Suihkonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henrik Vuornoksen ja valtuutettu Saara Hyrkön sekä 30 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Lähdeluettelo Henrik Vuornos ja Saara Hyrkkö sekä 30 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista. Vastaus on valmisteltu suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikön sekä konsernihallinnon kaupunkikehityksen yhteistyönä. Valtuustokysymyksen sisältö Mitkä ovat kotihoidontuen Espoo-lisän vaikutukset työllisyyteen, sukupuolten tasa-arvoon ja maahanmuuttajien integroitumiseen? Millaisia vaikutuksia kotihoidontuella ja Espoo-lisällä arvioidaan olevan Espoon työllisyysasteeseen? Millä tavoin kotihoidontuen käyttö jakautuu sosioekonomisesti?

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 126 Kuinka suuri osuus kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa on naisia? Vaikuttaako kotihoidontuki Espoossa sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen palkoissa ja eläkkeissä. Mikä on maahanmuuttajien osuus kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa? Onko kotihoidontuen käytön jakautumisessa eri sukupuolten kesken eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä? Vastaus valtuustokysymykseen Valtuustokysymystä on käsitelty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja Svenska rum -lautakunnassa Lautakuntien päätökset ovat samansisältöiset. Lautakuntien päätösten mukaisia vastauksia on täydennetty kappaleella Kotihoidon tuen käyttäjät äidinkielen mukaan. Tarvittavat tiedot on saatu Kelalta vasta lautakuntien käsittelyn jälkeen. Yleistä Vastaus valtuustokysymykseen perustuu aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja artikkeleihin sekä Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimittamiin tilastotietoihin lasten kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa. Kelasta säännöllisesti saatavat tilastot ovat kohtuullisen suppeat ja vain niiden pohjalta kysymyksiin vastaaminen ei ole kaikilta osin mahdollista. Espoon sivistystoimi oli pyytänyt valtuustokysymyksen vastausta varten Kansaneläkelaitokselta lisätietoa asiakkaista, jotta voidaan vastata tarkemmin etenkin maahanmuuttajia koskeviin kysymyksiin. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuki perustuu lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta ( /1128). Lasten kotihoidon tuki on tarkoitettu alle kolmevuotiaan lapsen ja hänen sisarustensa hoidon järjestämiseksi vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Edellytyksenä tuen saamiselle on, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat eivät valitse lapselle kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa. Kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteiset hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä, joiden määriä voidaan korottaa kuntalisällä. Kotihoidon tuen rahoituksesta vastaa kunta ja Kelalla on lainmukainen velvollisuus jakaa kunnan rahat tuen käyttäjille. Lakisääteinen lasten kotihoidon tuen hoitoraha on 341,27 euroa/kk yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja muista perheen alle 3-vuotiaista kustakin 102,17 euroa/kk ja yli 3-vuotiaista, mutta alle kouluikäisistä lapsista, 65,65 euroa/kk. Kotihoidon tukea saavalle perheelle maksetaan nuorimmasta alle 3- vuotiaalle lapsesta kuntalisää, Espoo-lisää 200 euroa/kk ja hänestä voidaan lisäksi maksaa tulosidonnaista hoitolisää enintään 182,64 euroa/kk.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 126 Kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa perheelle samanaikaisesti niin, että vanhemmat voivat valita yksilöllisesti kunkin lapsen hoitomuodon (kotihoidon tuki, yksityinen tai kunnallinen varhaiskasvatus). Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Lasten kotihoidon tuen käyttäjät Suomessa kotihoidon tukea käyttää 89 prosenttia perheistä vanhempainvapaan jälkeen ainakin jonkin aikaa. Miesten osuus tuen käyttäjistä on noin seitsemän prosenttia. Miesten osuus on ollut viime vuosina hienoisessa nousussa. Kotihoidon tukea käytetään yli puolessa perheistä enintään 12 kuukautta. Täysimääräisesti eli yli 24 kuukautta kotihoidon tukea käyttää 16 prosenttia perheistä. Espoossa kotihoidon tuen käyttäjistä 95 prosenttia on naisia. Kotihoidon tukea käyttävistä perheistä 70 prosenttia on yhden lapsen perheitä. Kaksi lasta on joka neljännellä perheellä ja kolme tai enemmän lapsia noin viidellä prosentilla perheistä. Kotihoidon tukea käyttävistä vanhemmista noin 40 prosenttia saa tulosidonnaista hoitolisää. Tulosidonnainen hoitolisä on keskimäärin 140 euroa/kk saajaa kohden mikä merkitsee sitä, että perheiden bruttotulot ovat perhekoosta riippuen keskimäärin noin (2 h perhe) euroa (4 h> perhe) kuukaudessa. (Lain mukaan tulosidonnaista hoitolisää ei makseta, kun perheen bruttotulot ovat 2 hengen perheellä 2 748,14 euroa/kk 3 hengen perheellä 3 372,93 euroa/kk 4 tai useamman henkilön perheellä 4 011,84 euroa/kk) Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Espoossa lähes puolet kotihoidon tuella olevista perheistä, joilla on kaksi tai useampia lapsia, on päätynyt ratkaisuun, että perheen nuorimman lapsen vanhempi sisarus tai sisarukset ovat varhaiskasvatuksessa, vaikka sisaruksella ei ole kasvun ja oppimisen tuen tarvetta. Espoossa ei ole selvitetty kotihoidon tuella olevien perheiden sosioekonomista taustaa tarkemmin. Muiden tutkimusten mukaan merkittävä osa kotihoidon tuen käyttäjistä on koulutettuja ja he ovat olleet työelämässä ennen vanhempainvapaan ja hoitovapaan alkamista. Korkeammin koulutetut perheet käyttävät lasten kotihoidon tukea muita lapsiperheitä yleisemmin, mutta lyhytkestoisesti.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 126 Espoon väestön korkean koulutusasteen ja käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioidaan, että myös Espoossa kotihoidon tukea käytetään yleisesti lyhytkestoisesti alle 12 kuukauden ajan. Espoossa kotihoidon tuella on noin 65 prosenttia yksivuotiaiden lasten ikäluokasta ja alle 30 prosenttia kaksivuotiaiden lasten ikäluokasta. Voidaan olettaa, että pienituloisimmat perheet, joiksi voidaan laskea suurin osa tulosidonnaista hoitolisää saavista perheistä, käyttävät kotihoidon tukea pitkäkestoisemmin. Kotihoidon tuen käyttäjät äidinkielen mukaan Lautakuntien käsittelyn jälkeen Kelalta on saatu lisätietoja, joiden osalta todetaan seuraavaa: Pohjana tälle selvitykselle on Kansaneläkelaitoksen toimittama aineisto Espoon kotihoidon tuen käyttäjistä saajan äidinkielen mukaan tammisyyskuussa Osa vieraskielisistä käyttäjistä on syntyperäisiä suomen kansalaisia tai heillä voi olla suomen- tai ruotsinkielinen puoliso. Käyttäjien sukupuolijakaumaa ei pyydetty kiireellisen aikataulun vuoksi. Oletettavaa on, että myös muissa kuin suomen- tai ruotsinkielisissä perheissä kotihoidon tukea käyttävät pääsääntöisesti naiset. Tammi-syyskuussa 2016 kotihoidon tukea käyttävistä keskimäärin 23 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisten lasten osuus kotihoidon tuella olevista oli 20 prosenttia, mikä on hieman suurempi kuin vieraskielisten varhaiskasvatusikäisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä (18 %). Väestöön suhteutettuna alle 3-vuotiaiden lasten ero vieraskielisten ja suomen- ja ruotsinkielisten välillä oli merkittävä. Alle 3-vuotiaista vieraskielisistä espoolaislapsista 56 prosenttia oli kotihoidon tuella, kun osuus suomen- ja ruotsinkielisistä lapsista oli 46 prosenttia. Vieraskielisten perheiden nuorimman lapsen sisarukset olivat suomen- ja ruotsinkielisiä perheitä useammin varhaiskasvatuksessa. Espoossa kotihoidon tuen Espoo-lisää ei pääsääntöisesti makseta, jos perheen nuorimman lapsen sisaruksia on varhaiskasvatuksessa. Suomen- ja ruotsinkielisille kotihoidon tuen Espoo-lisä maksettiin noin 75 prosentille käyttäjistä, vieraskielisistä käyttäjistä Espoo-lisää saavien osuus oli 68 prosenttia. Kotihoidon tukea käyttävät vieraskieliset ovat pienituloisia. Käyttäjistä yli kaksi kolmasosaa sai tulosidonnaista hoitolisää, ja se oli hoitolisää saavaa kohden keskimäärin 150 euroa kuukaudessa. Suomen- ja ruotsinkielisistä kotihoidon tuen käyttäjistä neljäsosa sai hoitolisää. Se oli hoitolisää saavaa kohden keskimäärin 130 euroa kuukaudessa. Kotihoidon tuen hoitolisän enimmäismäärä on 182,64 euroa/kk. Suuresta hoitolisän euromäärästä sitä saavaa kohden voi päätellä, että kotihoidon tuki näyttää olevan osalle kaikista sitä käyttävistä perheistä lähes ainoa tulolähde.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 126 Lasten kotihoidon tuen ja siihen liittyvän Espoo-lisän vaikutukset Työllisyys Pääosa varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmista on vuotiaita. Espoossa työllisten osuus vuotiaasta väestöstä on naisilla korkeampi kuin miehillä. Tilanne kääntyy päinvastaiseksi vuotiaalla väestöllä. Tämän voidaan arvioida johtuvan osittain vanhempainvapaista ja mahdollisesti myös kotihoidon tuen käytöstä. Työttömien työnhakijoiden osuudessa ei vuotiaiden ikäluokissa ole merkittävää eroa naisten ja miesten välillä vuotiailla miesten työttömyys on naisia yleisempää. Eri tutkimusten perusteella tiedetään, että osa kotihoidon tukea saavista ei voi tehdä valintaa työhön menon ja tuen saajana olemisen välillä, koska heillä ei ole työtä, johon palata hoitojakson jälkeen. Espoossa tähän ryhmään kuulunee suurelta osin perheet, joille maksetaan kotihoidon tuen tulosidonnaista hoitolisää. Laura Peutereen ym. vuonna 2014 julkaiseman artikkelin mukaan äideillä, joilla ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta ensimmäisen lapsen syntyessä, asuminen kuntalisää myöntävässä kunnassa ennusti heikompaa työmarkkinakiinnittymistä. Näin oli varsinkin, jos kuntalisää oli tarjolla rajoituksetta kaikille perheille. Työsuhteessa olevilla kuntalisän yhteys työmarkkinakiinnittymiseen ei ollut yhtä selkeä, eikä se näyttänyt heikentävän työmarkkinakiinnittymistä ainakaan lähivuosina lapsen syntymän jälkeen. Tuomas Kososen (2011) väitöskirjan tulosten mukaan kotihoidon tuen suuruudella on yllättävän suuri vaikutus vanhempien työllistymispäätöksiin. Kuukaudessa 100 euroa lisää tukea johtaa kolme prosenttia pienempään työllisyyteen pienten lasten äideillä työllisyysasteen ollessa 35 %. Kososen mukaan suhteellisen suuren työllisyysvaikutuksen johdosta yhteiskunnan näkökulmasta näitä tulonsiirtoja, jotka on kohdennettu vain pois töistä oleville, kannattaisi pienentää. Sukupuolten tasa-arvo toteutuminen Kuten aiemmin on todettu, suurin osa kotihoidon tuen käyttäjistä on naisia. Viivi Varjamon pro gradu-tutkielman mukaan äidit tunnistavat pitkien perhevapaiden negatiivisen vaikutuksen naisten tasa-arvolle työelämässä, mutta he itse korostavat sitä vähän. Varjamon tutkimusaineistosta on tunnistettavissa sekä sopeutuvien naisten joukko että koti- ja perhekeskeiset naiset, jotka kannattavat eniten hoitovapaan pidentämistä ja kotihoidon tuen korvaustason nostamista. Korkeakoulutettujen miesten joukossa jopa puolet ei nähnyt naisten pitkien perhevapaiden haittaavan naisten työmarkkina-asemaa. Aineistona tutkimuksessa oli Väestöliiton väestöntutkimuslaitokselta saatu Perhebarometri vuodelta Pertti Honkasen artikkelin mukaan lasten hoitovapaat eivät keskimäärin pysäytä äitien tulokehitystä, tulot alkavat nousta pian hoitovapaiden jälkeen. Äitien keskimääräiset tulot jäävät kuitenkin jälkeen puolisoiden

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 126 keskimääräisistä tuloista. Lisäksi yksinhuoltajien tulot alittavat selvästi kaikkien äitien tulojen keskiarvon. Karoliina Koskenvuo on tutkinut perhevapaiden vaikutusta eläkkeeseen 1980-luvulta 2000-luvulle. Esimerkkilaskelmat osoittivat, että menetykset kuukausieläkkeissä kasvavat hoitovapaajaksojen pidentyessä. Vuosikymmenten aikana eläkekertymän kehitys on ollut kuitenkin myönteistä, menetetty eläke on vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen pienempi kuin 1990-luvulla. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä karttuu myös siltä ajalta, jolta vanhempi saa kotihoidon tukea. Kun perheet tekevät ratkaisuja lasten hoidon suhteen, he eivät juurikaan pohdi niiden vaikutusta tulevaan eläkkeeseen. Ratkaisuilla on kuitenkin seurannaisvaikutuksia, jotka ulottuvat aina eläkkeeseen asti. Artikkelin esimerkkilaskelmat osoittavat, että mitä pidempään on hoitanut lapsia kotona, sitä pienemmäksi jää eläke. Suurin osa lapsia kotona pitkään hoitavista on naisia. Koskenvuon mukaan köyhyysriski eläkeiässä koskettaakin etenkin yksin asuvia iäkkäitä naisia. Maahanmuuttajien integroituminen Maahanmuuttajien integroitumisen kannalta useat tutkimukset pitävät kotihoidon tukijärjestelmää ongelmallisena. Sen lisäksi, että se heikentää työllistymistä, se saattaa vaikuttaa siten, että maahanmuuttajataustaisia ja muita vanhempia on useita vuosia kotona, koska kotihoidon tuki on ainoa vaihtoehto vanhemman työttömyysturvalle. Kotihoidon tuki ei siten ole perheen todellinen valinta eri vaihtoehtoisista lasten hoitoratkaisuista. Kansaneläkelaitoksen tutkija Jussi Tervola on tarkastellut lastenhoitovalintoja maahanmuuttajaperheissä (Vanhempi kotona, lapsi päivähoidossa?, 2016) Hän tutki muun muassa lasten kotihoidon tuen käytön kestoa eri väestöryhmissä. Alla olevasta kuviosta nähdään, että maahanmuuttajat käyttivät 2000-luvulla kotihoidon tukea selvästi pidempään kuin kantaväestö. Kantaväestön kaksivuotiaista lapsista yli kaksi viidestä oli kotihoidossa, kun maahanmuuttajaväestössä osuus oli keskimäärin puolet korkeampi. Pisimpään tukea käyttivät pakolaiset.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 126 Huom. Alle kolmevuotiaiden kohdalla osuus lapsista, joiden vanhemmat eivät ole vanhempainpäivärahalla. Yli kolmevuotiaiden kohdalla osuus lapsista, jotka oikeutettu sisaruksen hoitorahaan eli niistä, joiden alle kolmevuotiasta sisarusta hoidetaan kotihoidon tuella. Maahanmuuttajastatus määräytyy sen mukaan, onko äiti syntynyt Suomessa. Maahanmuuttajien integroitumisen kannalta on merkittävää, että sisaruksista maksettavaa hoitorahaa käytti eniten kantaväestö ja vähiten pakolaismaista muuttaneet vanhemmat. Tervolan mukaan todennäköisin selitys tälle on, että maahanmuuttajaperheet tuntevat päivähoidon positiiviset vaikutukset lapselle ja vievät yli kolmevuotiaan lapsen siksi päivähoitoon. Tätä selitystä tukevat havainnot asiaa käsitelleistä haastattelututkimuksista. Maahanmuuttajien integroitumiseen vaikuttaa myös, mitä muita palveluja lapsiperheille on tarjolla kotihoidon tuen maksamisen lisäksi. Espoossa on tarjolla suhteellisen kattavasti avointa varhaiskasvatusta asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa ja kotihoidon tuella olevat lapset voivat osallistua varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan. Vanhempainvapaalla ja kotihoidon tuella olevat vanhemmat käyttävät näitä palveluja aktiivisesti. Ei ole kuitenkaan tutkittu, miten suuri osa asukaspuistojen ja avointen päiväkotien kävijöistä on maahanmuuttajataustaisia. Kerhotoimintaan osallistuvista lapsista vieraskielisiä on noin viisi prosenttia, varhaiskasvatuksessa puolestaan vieraskielisten osuus on noin 18 prosenttia. Todennäköisempää on, että Espoossakin vieraskieliset

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 333 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 126 kotihoidon tuella olevat vanhemmat valitsevat sisarukselle varhaiskasvatuksen vastaavalla tavalla kuin Jussi Tervolan tutkimuksessa esitetään. Päätöshistoria Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henrik Vuornoksen ja valtuutettu Saara Hyrkön sekä 30 muun valtuutetun antamaan valtuustokysymykseen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Svenska rum -lautakunta Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Svenska rum -lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henrik Vuornoksen ja valtuutettu Saara Hyrkön sekä 30 muun valtuutetun antamaan valtuustokysymykseen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Svenska rum -lautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 45 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Riihitonttu, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen hyväksyminen, alue , 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh Marno Hanttu, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovutuksesta, joka on allekirjoitettu Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr:n ja kaupungin välillä, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteenä olevan alueen luovutusta koskevan esisopimuksen mukaisen sopimuksen ja päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari) siten rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelit ja 15044, osa korttelista sekä näihin liittyviä katualueita (Rälssitilankuja, Kotitontuntie, osa Riihitontuntiestä). Käsittely Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Muutetaan kaavamääräysten 1 lause "1 ap / 100 k-m² asunto-, toimitilaja liikekerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto" muotoon 1 ap / 100 k-m² asunto-, toimitila- ja liikekerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,7 ap / asunto "

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 126 Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään kaavamääräysten 1 :ään uusi kappale: Lisäksi tulee toteuttaa 1 vieraspaikka / k-m2 Gräsantorin alaiseen pysäköintilaitokseen. " Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 12 Maankäyttösopimus ja esisopimus Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö 13 Äänestyslista Riihitonttu, tapahtumaluettelo - Riihitonttu, tapahtumaluettelo - Riihitonttu, kaavamääräykset - Riihitonttu, kaavakartta - Riihitonttu, pois rajattava kaavan osa - Riihitonttu, ajantasa-asemakaava - Riihitonttu, havainnekuva - Riihitonttu, perspektiivikuvia - Riihitonttu, päätöshistoria Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Rakentamisen tehostaminen mahdollistaa osaltaan metroaseman ja alueen kunnallistekniikan rahoittamisen maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m 2 ja korttelitehokkuus e = 1,4. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 450 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas).

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 126 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Riihitonttu Rietomten, asemakaavan muutos, piirustusnumero 6810, joka käsittää osan korttelista sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari). Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2009 nimellä Niittykumpu I. Vireille tulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Niittykummussa Merituulentien pohjoispuolella. Alue koostuu kahdesta osasta, joista suurempi rajautuu Olarinluomakatuun, Gräsanojan varren puistoalueeseen (Tonttumaa), korttelin sisäisiin kiinteistörajoihin sekä Merituulentiehen. Pienempi puisto- ja vesialue rajautuu Gräsankartanonpuistoon, Merituulentiehen ja autokaupan korttelialueeseen. Alueella on tällä hetkellä voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti toteutuneet liikekiinteistö sekä puisto- ja katualueita. Espoon kaupunki omistaa kaavamuutosalueesta noin 75 %. Kaavamuutoksessa muodostuvan asuinkerrostalokorttelin (AK-1) alasta kaupunki omistaa noin 30 %. Loppuosa muodostuvasta korttelista on yksityisessä omistuksessa.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 126 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Riihitontun alue on merkitty kehitettäväksi työpaikka-alueeksi (TP). Kaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan asuinkerrostaloja, joiden yhteydessä on mahdollista olla pohjakerroksissa liiketiloja. Alue liittyy suoraan Merituulentien eteläpuoliseen Niittykummun keskuksen kaava-alueeseen, jolla on merkittävä määrä liiketilaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa kortteli on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Tonttumaan puistoalue on osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL) ja Gräsankartanonpuisto istutettavaksi puistoalueeksi (PI). Gräsanoja on osoitettu vesialueeksi (W). Alueella on myös katualueita. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Lisäksi esitetään, että Niittykummun metroaseman ja sitä ympäröivät lähialueet Merituulentien ja Haukilahdenkadun risteysalueelta varataan yhdessä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Oyj:lle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle metroaseman ja siihen liittyvän muun maankäytön suunnittelua varten. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotettiin kiirehtimään alueen asemakaavoitusta niin, että aseman rakentaminen on mahdollista Länsimetron muiden asemien aikataulussa sekä käynnistämään kaavoituksen Niittykummun alueelta poistuvan autokaupan korvaavien tilojen sijoittamiseksi Kivenlahden teollisuusalueelle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti jatkaa suunnitteluvarausta täydentäen entisiä ehtoja siten, että kaupungin velvoitteet asuntotuotannossa otetaan huomioon. Suunnitteluvarausta on edelleen jatkettu, ja se oli täsmennettynä voimassa saakka.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 49 / 126 Kaupunginhallitus päätti Niittykummun metroaseman rakentamisesta Länsimetron aikataulussa. Päätöksen yhteydessä hallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Niittykummun seuraavat asemakaavat niin, että metroaseman rahoittaminen ja tarpeellinen kunnallistekniikka saadaan varmasti rahoitettua maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa Riihitontun kaava liittyy suoraan tähän asemakaavaan ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja - rakenteellisen kokonaisuuden. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Ehdotuksesta järjestettiin asukastilaisuus Kaavaehdotuksesta jätettiin 6 muistutusta sekä 9 lausuntoa tai kannanottoa. Kaavakarttaan ja -määräyksiin tehtiin saadun palautteen perusteella teknisluontoisia tarkistuksia. Meluun ja ilmanlaatuun liittyvät määräykset jaettiin erillisiksi määräyksiksi ja tekstiä selkiytettiin. Korttelin rakennusalojen rajoja täsmennettiin hieman, jotta Riihitontuntien alla kulkevan 110kV maakaapelin ja korttelin rakennusten yhteensovittaminen. Puistoihin on lisätty kaksi puistomuuntamoa. Tonttumaa-puistoon on lisätty ohjeellinen koirien ulkoilualue. Gräsantorille osoitettiin korttelin pelastusajoyhteys. Gräsantorin viitesuunnitelmaa on kehitetty nähtävillä olleesta versiosta huomattavasti vehreämmäksi ja puistomaisemmaksi. Suuret nurmipinnat ovat sekä oleskeluviihtyisyyden että toteutuskustannusten kannalta edullinen ratkaisu. Torille jää silti riittävästi kivettyä pintaa mahdollisia toritoimintoja varten. Autopaikkamääräys on tarkistettu valmisteilla olevien pysäköinnin periaatteiden mukaisesti muotoon 1 autopaikka asunto-, toimitila- ja liikekerrosalan 120 k-m 2 kohti (kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto) ja 1 autopaikka palveluasumisen 200 k-m 2 kohti. Lisäksi tulee toteuttaa 1 vieraspaikka / k-m 2 Gräsantorin alaiseen pysäköintilaitokseen. Tekniset muutokset kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään asemakaavan muutokseen Koska Gräsantorin alle suunniteltu pysäköintilaitos jäi kaava-alueen ulkopuolelle, on autopaikkamääräys tarkistettu muotoon 1 ap / 100 k-m² asunto-, toimitila- ja liikekerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Korttelin pohjoisempaa rakennusalaa on siirretty hieman kauemmaksi korttelin rajasta, jotta ajoyhteys korttelin eteläosaan olisi mahdollista toteuttaa. Samalla rakennusalaa on levennetty hieman. Tonttumaan puistoalueen jatkosuunnittelussa on todettu tarve kahdelle erilliselle

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 50 / 126 koirapuistoalueelle, joten Gräsanojan itäpuolelle on osoitettu toinen ohjeellinen koirapuiston paikka. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Yleisperustelu Kaavaehdotus tiivistää Merituulentien pohjoisreunaa uudella asuinkerrostalokorttelilla. Kaksi U:n muotoista 5-8-kerroksista tasaisesti kohoavaa asuinrakennusta muodostavat Rälssitilankadun itäpuolelle uuden korttelikokonaisuuden (15025, kaavamääräys AK-1). Eteläisempään rakennukseen on tutkittu tuetusta tai palveluasumisesta, tähän liittyvistä yhteisistä ja julkisista tiloista sekä tavallisesta asumisesta muodostuvaa toiminnaltaan monimuotoista rakennusta, joka osaltaan elävöittäisi Merituulentien ja Rälssitilankadun kulmausta. Merituulentien varren pohjakerroksen julkisivujen suunnittelussa tulee kaavamääräyksen mukaan välttää umpinaisen, muurimaisen julkisivun syntymistä. Korttelin läpi kulkee useita Niittykummun alueelle välttämättömiä sähkö-, vesi- ja hulevesijohtoreittejä. Olarinluoma-kadun itäpuolinen puistoalue (Tonttumaa) sekä korttelin länsipuolinen Gräsankartanonpuisto säilyvät puistoalueina (VP). Kaava-alueelle on laadittu maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma, joka tähtää muotokieleltään yhtenäisen ja laadultaan korkeatasoisen ympäristön toteutumiseen. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 4,3 ha. Siitä noin 1,6 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta, 1,1 ha virkistysaluetta, 0,2 ha vesialuetta sekä 1,4 ha katualuetta. Uusien asuinkerrostalojen korttelialueella (AK-1) on asuinrakennusoikeutta yhteensä k-m2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e=0,5 ja kortteli-tehokkuutta e=1,4. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 450 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m2 / asukas). Liikenne Kaavamuutos tukeutuu nykyiseen katuverkkoon. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Niittykummun tuleva metroasema. Liityntälinjastosuunnitelman 2008 (YTV) mukaan asemalle syötetään mm. Olarin ja Suurpellon liikennettä. Liityntälinjojen pysäkit sijaitsevat metroaseman edustalla ja ne on mitoitettu kahdelle bussille. Rälssitilankadun varrella on myös pysäkit Olarinluoman suuntaiselle liikenteelle. Liityntälinjojen lisäksi alue on myös Espoon sisäisten linjojen saavutettavissa.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 51 / 126 Pysäköinti Asukkaiden pysäköinti sijoittuu korttelien sisälle maanalaisiin ja kansien alaisiin pysäköintilaitoksiin. Riihitontuntien varteen voidaan osoittaa yleistä pysäköintiä. Kaavamuutosalueelle tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka asunto-, toimitila- ja liikekerrosalan 100 k-m 2 kohti (kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto) ja 1 autopaikka palveluasumisen 200 k-m 2 kohti. Ympäristön häiriötekijät Merituulentien liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaava-alueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien varren AK-korttelin asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Korttelin Merituulentien puoleisen sivun ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 35 db. Jos julkisivuun kohdistuva päiväajan melutaso ylittää 65 db, ei kortteliin saa sijoittaa sellaisia asuntoja, joiden ikkunat avautuvat pelkästään liikennemelun puolelle, ja parvekkeet tulee korvata viherhuoneilla, jotka saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. Merituulentien varrella asuinrakennusten alimpaan kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. AK-korttelissa asuinrakennukset tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla, jossa käytetään tehokkaita tuloilman suodattimia, joiden erotusaste on vähintään 80 %. Tuloilma tulee ottaa katolta. Koska melutaso kuitenkin vaihtelee katujulkisivun eri korkeuksilla, voi rakennusluvan yhteydessä esitettävällä tarkemmalla meluselvityksellä määräyksestä poiketa. Maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma Arkkitehtitoimisto Sarc Oy, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy ja Sito Oy ovat laatineet kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa alueelle maankäytön yleissuunnitelman ja lähiympäristösuunnitelman. BREEAM-ympäristöluokitus Niittykummun alueelle haetaan parhaillaan BREEAM Communities - ympäristöluokitusta. Luokituksella pyritään ohjaamaan ja kannustamaan korkealaatuiseen ja kestävän kehityksen mukaiseen alueen suunnitteluun ja toteutukseen. Luokitus edellyttää asemakaavalla tapahtuvan ohjauksen lisäksi myös alueen tulevien toteuttajien sitouttamista tavoitteisiin. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr:n kanssa on neuvoteltu maankäyttösopimus ja esisopimus alueen luovuttamisesta, joka on allekirjoitettu

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 52 / 126 Päätöshistoria Asemakaavamuutoksen rajaus Kaavaa esitetään rajattavaksi ja vaiheittain hyväksyttäväksi, koska maankäyttösopimukset joidenkin maanomistajien kanssa ovat kesken. Vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään tässä vaiheessa korttelit ja 15044, osa korttelista sekä näihin liittyviä katualueita (Rälssitilankuja, Kotitontuntie, osa Riihitontuntiestä). Loput katualueet sekä kaikki puisto- ja vesialueet on tarpeen hyväksyä tässä vaiheessa, jotta muun muassa Tonttumaan hulevesiallas ja koirapuisto, Gräsankartanonpuiston kevyen liikenteen reitit sekä Riihitontuntien ja Olarinluoman uudet katujärjestelyt voidaan rakentaa. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen kustannusten loppuosa, ,67 euroa, tullaan perimään asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelin 15025, osan kortteleista ja sekä puisto-, tori- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue (poistuu osa korttelia ja muodostuu uusi kortteli 15065). 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että lautakunta palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltaviksi seuraavin evästyksin: - Alueen kokonaisrakennusoikeutta nostetaan esimerkiksi keskimäärin noin yhden kerroksen verran, jotta tavoitteena oleva Niittykummun kaavatalous toteutuu. - On varauduttava Niittykummun metroaseman mahdollisesti vaatimaan liityntäpysäköinnin merkittävään lisäämiseen. Tämä yhdessä rakennusoikeuden lisäämisen kanssa edellyttää, että alueelle tai sen

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 53 / 126 lähelle osoitetaan pysäköintitalon rakentamismahdollisuus ja/tai että osa asunnoista toteutetaan ilman asuntoon kytkettyä autopaikkaa sekä tarkastellaan autopaikkanormia. - Tutkitaan Merituulentien varren meluaidan tarvetta ja toteutusta sekä rakennusten sijoittelua mahdollisesti kadun varteen siten, että alueen hyvä kaupunkikuva ja luonne kaupunkikeskusalueena korostuvat. - Alueen keskelle esitetty Merituulentien ja kirkon välinen aukio on toteutettava esitetystä olennaisesti viihtyisämpään läpikulkuun ja oleskeluun houkuttelevana. Tämä voi merkitä esimerkiksi matalia ja hyvin sijoitettuja paviljonkimaisia palvelutiloja, leikki- ja pelikenttiä ja matalia istutuksia. Samalla on kuitenkin korostettava näkymiä kirkolle. Keskustelun kuluessa jäsen Ahlman ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta lisää seuraavat evästykset: Hyttnerinkatu katkaistaan ensimmäisen rakennusryhmän kohdalta, ajoyhteys seuraaville rakennuksille siirretään tontille. Katualue muutetaan osaksi puistoa. - Kaavamääräyksiin kirjataan, että tontteja ei saa aidata. Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset ja jäsen Ahlmannin tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi seuraavin evästyksin: - Alueen kokonaisrakennusoikeutta nostetaan esimerkiksi keskimäärin noin yhden kerroksen verran, jotta tavoitteena oleva Niittykummun kaavatalous toteutuu. - On varauduttava Niittykummun metroaseman mahdollisesti vaatimaan liityntäpysäköinnin merkittävään lisäämiseen. Tämä yhdessä rakennusoikeuden lisäämisen kanssa edellyttää, että alueelle tai sen lähelle osoitetaan pysäköintitalon rakentamismahdollisuus ja/tai että osa asunnoista toteutetaan ilman asuntoon kytkettyä autopaikkaa sekä tarkastellaan autopaikkanormia. - Tutkitaan Merituulentien varren meluaidan tarvetta ja toteutusta sekä rakennusten sijoittelua mahdollisesti kadun varteen siten, että alueen hyvä kaupunkikuva ja luonne kaupunkikeskusalueena korostuvat. - Alueen keskelle esitetty Merituulentien ja kirkon välinen aukio on toteutettava esitetystä olennaisesti viihtyisämpään läpikulkuun ja oleskeluun houkuttelevana. Tämä voi merkitä esimerkiksi matalia ja hyvin sijoitettuja paviljonkimaisia palvelutiloja, leikki- ja pelikenttiä ja matalia istutuksia. Samalla on kuitenkin korostettava näkymiä kirkolle.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 54 / Hyttnerinkatu katkaistaan ensimmäisen rakennusryhmän kohdalta, ajoyhteys seuraaville rakennuksille siirretään tontille. Katualue muutetaan osaksi puistoa. - Kaavamääräyksiin kirjataan, että tontteja ei saa aidata. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelin 15025, ja sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Merituulentien ja kirkon välinen aukio Gräsantori on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti hyvin merkittävä koko Niittykummun alueen kannalta. Ennen lautakunnan seuraavaa käsittelyvaihetta laaditaan Gräsantorin tarkempi suunnitelma siten, että sen laadullisesti korkeatasoinen toteuttaminen voidaan varmistaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ja hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelin 15025, ja sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 55 / toteaa, että Merituulentien ja kirkon välinen aukio Gräsantori on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti hyvin merkittävä koko Niittykummun alueen kannalta. Ennen lautakunnan seuraavaa käsittelyvaihetta laaditaan Gräsantorin tarkempi suunnitelma siten, että sen laadullisesti korkeatasoinen toteuttaminen voidaan varmistaa. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Riihitontun asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelit 15025, ja sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa eli yhteensä ,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta: Kaupunginhallitukselle esitettävään oheismateriaaliin lisätään asemakaavan valmistelua ja kaavan sisältöä havainnollistava viitesuunnitelma. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemä lisäys hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen yksimielisesti sen.

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus Sivu 56 / 126 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Riihitontun asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelit 15025, ja sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue , 3 päätti, että kaupunginhallitukselle esitettävään oheismateriaaliin lisätään asemakaavan valmistelua ja kaavan sisältöä havainnollistava viitesuunnitelma, 4 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa eli yhteensä ,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakijat - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet valtuuston päätöksestä - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 57 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Suurpelto III, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 21. kaupunginosa Henttaa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue Käsittely Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Muutetaan kaavamääräysten 1 :n ensimmäisen ranskalaisen viivan lause muotoon:...kuitenkin vähintään 0,8 ap / huoneisto. Muutetaan kaavamääräysten 1 :n viimeisen ranskalaisen viivan lause muotoon: vähintään 2 ap / asunto. " Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 14 Äänestyslista 335

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 58 / 126 Oheismateriaali Selostus - Suurpelto III, tapahtumaluettelo - Suurpelto III, kaavamääräykset 1 - Suurpelto III, kaavamääräykset 2 - Suurpelto III, kaavamääräykset 3 - Suurpelto III, kaavamääräykset 4 - Suurpelto III, kaavamääräykset 5 - Suurpelto III, kaavakartta - Suurpelto III, ajantasa-asemakaava - Suurpelto III, havainnekuva - Suurpelto III, ilmaperspektiivi Asemakaavan tavoitteena on muodostaa asuinaluekokonaisuus, joka kytkee kaupunkirakenteellisesti yhteen Lillhemtin pientaloalueen ja rakentumassa olevat Suurpelto I - ja Suurpelto II - asemakaava-alueet. Suurpelto III -alueen halki suunnitellaan uusi kokoojakatu, joka palvelee myös Lillhemtin liikennettä. Tiivein kerrostalorakentaminen sijoitetaan alueen keskelle ja korttelirakenne avautuu reunoille päin. Idän avoimeen maisematilaan liitytään matalin pistetaloin. Lillhemtiin puoleiselle reunalle on suunniteltu runsaat kaksikymmentä erillispientalotonttia. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lillhemtinpuiston jo toteutettua puisto- ja lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin k-m 2, mikä on kokonaisuudessaan uutta asemakaavavarantoa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Suurpelto III - Storåkern III, asemakaava ja asemakaavan muutos, piirustusnumero 6564, käsittää korttelit sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004.

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 59 / 126 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suurpellon keskuksen länsipuolella ja Lillhemtin pientaloalueen kaakkoispuolella Henttaalla. Alueen omistaa pääosin Espoon kaupunki. Alueella on lisäksi kaksi yksityistä maanomistajaa. Keskeisiltä osiltaan alue on alavaa peltoa ja rakentamaton. Vanhan Lillhemtintien eteläpuolella on yksi omakotitalo. Maaperä on peltoalueella lähinnä savea. Peltoaukeaa kiertävät Tuurinmäentie ja Vanha Lillhemtintie (entinen Vähän-Henttaantie) korostaen maiseman muotojen mukaista rajausta. Pellolle laskee lännestä metsäalueelta oja, joka alueen itäreunassa mutkittelee kohti koillista. Alueen eteläosa on toteutettu rakennetuksi puistoksi, jossa on kenttiä ja leikkipaikka. Alueella sijaitsee myös mm. siirrettäviä asukasyhdistyksen viljelylavoja. Peltoaukea on osa laajempaa maisematilaa, joka Suurpellon kaikkien asemakaava-alueiden toteutuessa tulee muuttumaan merkittävällä tavalla. Suunnittelualuetta rajaavat pohjois-, länsi- ja eteläpuolella puustoiset rinteet, joista eteläinen Keskuspuistoon rajautuva on pitkälti rakentumaton. Lännessä kaavaalueeseen rajautuvat Lillhemtin kaava-alueen omakotitontit ja historiallinen Punaisen Tuvan alue. Kaava-alue sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella, muttei kuitenkaan pääväylien välittömässä läheisyydessä. Kaava-alueen eteläreunassa kulkevan Vanha Lillhemtintien kautta on järjestetty Henttaan (Lillhemtin) pientaloalueen nykyinen ajoyhteys. Suunnittelualueen itäpuolella kadut on pääosin jo toteutettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisina. Henttaata palvelee bussilinja, joka kulkee kaava-alueen läpi ja jonka kääntöpaikka on kaava-alueen länsireunassa Punaisen Tuvan edustalla. Suurpellon joukkoliikenteen palvelutarjonta määritellään nykytilassa pienen kerrostaloalueen mukaan eli alue kuuluu nyt kolmen tähden palvelutasoon. Metron liityntäliikenteen myötä Suurpellosta on suorat yhteydet kaikkiin Espoon kaupunkikeskuksiin. Näiden linjojen pysäkit sijaitsevat noin 500 metrin päässä kaava-alueesta Suurpellon puistokatuakselilla. Tapiolan ja Espoon keskuksen välisille suorille bussilinjoille, jotka täydentäisivät myös Suurpelto III-alueen julkisen liikenteen yhteyksiä, on tilavaraus hyväksymiskäsittelyssä olevassa Suurpelto V -asemakaavassa. Osa viereisen Suurpelto I - asemakaava-alueen toteutuksen yhteydessä rakennetun Lillhemtinpuiston kevyen liikenteen reiteistä ulottuu suunnittelualueelle. Keskuspuiston ulkoilureitit ovat alueelta helposti saavutettavissa.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 60 / 126 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen länsipuolella on pohjavesialue (pv) ja eteläpuolitse kulkee sähkölinja (z). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (YM vahvistettu ) suunnittelualue on muun Suurpellon tapaan osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Maakuntakaavassa on osoitettu Kehä II:n suuntaisesti pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi asuntoalueeksi (A2). Yleiskaavassa on Punaisen Tuvan ympärillä julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä suunnittelualueen itäreunassa ja eteläpuolella virkistysaluetta (V). Suurpellon pohjoisosan ja Keskuspuiston yhdistää virkistysreitti. Espoon eteläosien yleiskaavaa laadittaessa huomioitiin vahvistamaton Suurpelto - Kehä II osayleiskaava (Kaupunginhallitus ) ja vahvistettu Henttaan osayleiskaava (Valtuusto ). Suurpelto III-asemakaava -alue rajautuu eteläreunassa Keskuspuisto I-osayleiskaava-alueeseen. Alue on lähes kokonaisuudessaan asemakaavoittamaton. Suurpelto III -aluetta rajaavat pohjoisessa hyväksymiskäsittelyssä oleva Suurpelto V-asemakaavaehdotus, pohjoisessa ja lännessä Lillhemtin pientaloalueen asemakaava (hyväksytty ) ja idässä Suurpelto I- ja II -asemakaavat (hyväksytty ). Liikennejärjestelyiden tarkentumisen vuoksi kaava-alueeseen sisältyvät myös pienet katualueiden osat Lillhemtin ja Suurpelto II:n asemakaavan muutoksina. Itäpuolella kaava-alue rajautuu lähivirkistysalueeseen, lounaispuolella lähivirkistysalueeseen ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueisiin. MRA 27 :n mukainen kuuleminen ja kaavaehdotuksen rajaus Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana saatiin kahdeksan lausuntoa ja yhdeksän muistutusta, joista osa oli useamman henkilön allekirjoittamia. Lausunnoissa esitettiin pääosin teknisluontoisia näkökohtia. Helsingin seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä muistutti kaava-alueen toteuttamisen edellyttävän vesihuoltolinjojen siirtoja ja viemärirasitteita. Ympäristökeskus kannusti energiaohjaukseen kaava-alueella. Sivistystoimi painotti toimivia liikenneyhteyksiä Keskuspuistoon ja liikuntakentille sekä turvallisia koulu- ja päiväkotireittejä. Tekninen keskus muistutti kunnallistekniikan toteutuskustannuksista erityisesti katujen toteutuksen ja pohjarakentamisen osalta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä painotti, että joukkoliikenneyhteyksien näkökulmasta on aktiivisesti ennen Suurpelto III:n toteutusta edistettävä Suurpellon ja Kuurinniityn välistä katuyhteyttä. Caruna Oy kiinnitti huomiota alueen eteläosan korkeajännitejohdon kaavamerkintöihin sekä sen ja suunnitellun kääntöpaikan yhteensovittamiseen. Fortum Power and Heat Oy /Heat

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 61 / divisiona ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä nykyisen linjan läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kertasi lausunnossaan pelastusteiden ja osoitteiston suunnitteluperiaatteita. Muistutuksissa vaadittiin mm. Kehä II:n varren toteuttamista ensin, korkeintaan kaksikerroksista pientalorakentamista ja maanalaista pysäköintiä. Kerrostalorakentamista pidettiin liian tehokkaana, bunkkerimaisena ja alueelle sosioekonomisesti sopimattomana. Myös Maakirjantien päähän osoitettua kääntöpaikkaa vastustettiin. Päinvastoin kuin valmisteluaineistovaiheessa Lillhemtin Tuurinmäentien varren asukkaat eivät juurikaan jättäneet palautetta, vaan sitä saatiin erityisesti Suurpellon Kirjapihan ympäristön omakotiasukkailta. Suunnittelun tarkentumisen ja saadun palautteen pohjalta kaavakarttaan on tehty pienehköjä tarkistuksia. Kääntöpaikan järjestelyjä ja ulkoilureittiä on muutettu mm. tehtyjen liito-oravahavaintojen perusteella. Kerrostalokortteleiden rajautumista Lillhemtinpuiston virkistysalueeseen on täsmennetty. Pieni osa kerrostalokorttelista on muutettu yksiselitteisemmin erillispientaloiksi. Rasitemerkintöjä on tarkennettu. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen jälkeen on kaavaehdotuksesta keskeneräisten maankäyttösopimusneuvottelujen vuoksi rajattu pois pääosa kiinteistöstä (tuleva kortteli 21175). Tämä osa esitetään erikseen hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua. Muun kaava-alueen kaavaprosessin eteneminen on perusteltua kaupungin asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi. Asemakaava / Asemakaavan muutos Yleiskuvaus Suurpellossa tavoitellaan viihtyisää ja modernia kaupunkimaista ympäristöä. Suurpelto III -asemakaava jatkaa osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista. Esitetyt korttelit muodostavat oman selkeästi rajautuvan kokonaisuuden, ikään kuin oman pienen kaupunginosan, mutta liittyvät samalla osaksi laajempaa Suurpeltoa. Alueen suunnittelussa ja rakentamiskorkeuksissa on huomioitu ympäröivien alueiden topografia ja rakennettu ympäristö. Alueen sydämenä on pieni katuaukio, Tea Istan aukio. Koko alueen ja myös Tea Istan aukion halkaisee paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Uusi kokoojakatu palvelee myös olemassa olevan Lillhemtin pientaloalueen liikennettä sekä alueen joukkoliikennettä. Uuden kokoojakadun varrella rakentaminen on kaupunkimaisen tiivistä. Aukion laidalla asuinrakennusten ensimmäisessä kerroksessa varataan tilaa palveluille. Korttelirakenne avautuu kohti alueen reunoja: idässä ja etelässä alueen ulkoreunoilla on matalahkoja pistetaloja. Pohjoisessa ja lännessä uloimmat korttelit koostuvat erillispientaloista, joiden mittakaava muistuttaa Lillhemtin pientaloalueen vähitellen syntynyttä rakennuskantaa. Asemakaavan korttelialueet rajautuvat kaakossa osittain kaava-alueeseen kuuluvaan Lillhemtinpuistoon, joka on koko Suurpeltoa palveleva

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 62 / 126 keskeinen puisto- ja lähivirkistysalue. Suunnittelualueen eteläreunasta alkaa Espoon Keskuspuisto virkistysreitteineen. Näistä syistä korttelikokonaisuuden sisään ei ole esitetty puistoja tai muita uusia lähivirkistysalueita. Korttelialueet Alueelle muodostuu seitsemän korttelia. Eteläisin kortteli käsittää olemassa olevan tontin, jolla on rakennettu pientalo. Muut korttelit mahdollistavat uudisrakentamisen. Tea Istan aukiota rajaamaan on sijoitettu kolme kuusikerroksista pistetaloa. Rakennukset ovat pohja- ja kattomuodoiltaan vapaamuotoisia. Rakennusten maantasokerroksiin on osoitettu aukiolle avautuvia kivijalkatiloja, jotka voivat olla erillisiä liiketiloja, palvelutiloja, asuntoihin yhdistettyjä työtiloja tai palvelueteisiin liitettyjä puolijulkisia tiloja. Lillhemtintietä reunustavat nelikerroksiset lamellikerrostalot rajaavat kaupunkimaisesti katutilaa. Maanpäälliset kansipihat liittyvät suoraan rakennusten julkisivuihin eli rakennusten näkyvät julkisivut ovat kansipihoilta katsottuna kolmikerroksisia. Lillhemtinpuiston laidalle sijoittuvat pistekerrostalot ovat kolmi- tai nelikerroksisia. Rakennusten väleistä avautuu näkymiä piha-alueilta puistoon ja päinvastoin. Pysäköinti on järjestetty pääosin korttelin yhteisien kansipihojen alle. Kortteleihin ja on osoitettu kierrätyshuoneet, jotka palvelevat kaikkia asemakaava-alueen kerrostalotontteja. Osalla kerrostalokortteleista osa asuinkerrosalasta voidaan toteuttaa palveluasumisena. Tällä pyritään lisäämään kaavan joustavuutta ja asumismuotojen monipuolisuutta. Korttelissa on kolmen pienkerrostalon muodostama rakennusryhmä, joka kolmikerroksisena toimii välittävänä mittakaavana kerrostalo- ja pientalokorttelien välillä. Rakennukset voidaan toteuttaa myös rivitaloina tai kerrospientaloina. Tämän korttelialueen autopaikat ovat maantasossa. Erillispientalojen korttelialueet muodostuvat yksittäin rakennettavista erillistonteista. Erillispientalotontteja muodostuu myöhemmin toteutettavassa tonttijaossa noin kaksikymmentäviisi. Tonttien alustava pinta-ala vaihtelee suunnilleen 500 neliömetristä vähän yli 900 neliömetriin, korttelitehokkuus on 0,25. Tuurintien varressa rakennukset sijoittuvat rinteeseen siten, että sisääntulopiha kadun puolella on kerroksen ylempänä kuin "alapiha" tontin kaakkoisosassa. Piha-alueiden luonne vaihtelee korttelityypin mukaan. Kerrostalovaltaisissa kortteleissa, joissa on kansipihojen alapuolista pysäköintiä, myös pihakansi on osa keskeistä piha-aluetta. Piha-alueet tulee toteuttaa korttelikohtaisina toiminnallisina ja tilallisina kokonaisuuksina. Lillhemtintien eteläpuolisissa kortteleissa piha-alueet liittyvät maisemallisesti Lillhemtinpuiston avoimiin niittyihin. Pysäköinti AK-, AK-1- ja A-korttelialueilla autopaikkojen mitoitusperuste on

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 63 / autopaikkaa (ap) / 85 asuin-kerrosneliömetriä. Autopaikkoja tulee rakentaa kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, joka tulee mitoittavaksi tekijäksi vain hyvin pienten asuntojen ollessa kyseessä. Lähes kaikki AK- ja AK-1 -korttelialueiden autopaikat on sijoitettu kansipihojen alle. Vallitsevan pohjavedenpinnan korkeusaseman takia autopaikkoja ei voida sijoittaa kokonaan maan alle, mutta korkeusasemat suunnitellaan niin, että maanvarainen piha ja kansipiha toimivat kokonaisuutena ja kansipihoille taataan esteetön pääsy. Korttelisuunnitelmaluonnoksessa on alustavasti esitetty autopaikkojen sijoittuminen. Useassa kohdassa autopaikat sijoittuvat viereisen tontin kansipihan alle. Tämän vuoksi korttelit tulee suunnitella ja toteuttaa kokonaisuuksina. Erillispientalojen autopaikkanormi on vähintään 2 ap / asunto tai 1 ap, jos asunto on enintään 90 k-m 2. Katujen varsille ja kääntöpaikkojen yhteyteen on esitetty yhteensä nelisenkymmentä yleistä autopaikkaa mm. lyhytaikaista pysäköintiä ja Keskuspuiston ulkoilijoita varten. Näiden kokonaismäärä vastaa yleistä tavoitetta (noin 1 ap / k-m 2 ). Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 11,0 ha, josta asuinkorttelialueiksi osoitetaan noin 6,4 ha, virkistysalueiksi noin 2,1 ha ja katualueiksi noin 2,4 ha. Kokonaiskerrosala on eritelty lisärakentamisoikeus huomioiden k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e a = 0,32. Kerrosala on kokonaisuudessaan uutta asemakaavavarantoa. Pääkäyttötarkoituksen mukaisesta kerrosalasta asuinkerrosalaa on k-m 2, liike- ja palvelutilakerrosalaa 210 k-m 2 ja teknisen huollon kerrosalaa 70 k-m 2. Korttelitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,25-1,13 ja keskimääräinen korttelitehokkuus on noin e k = 0,58. Laskennallinen asukasmäärä on reilut 700 asukasta. Liikenne Yleiskaavojen ja Suurpelto II- asemakaavan liikenneratkaisu lähtee siitä, että Vanha Lillhemtintie ei enää jatkossa palvele ajoneuvoliikennettä, vaan korvaava yhteys järjestetään koillisesta Suurpelto III -alueen halki. Tämän mukaiset varaukset on voimassa olevassa Suurpelto I -asemakaavassa ja Suurpelto V - asemakaavaehdotuksessa. Suurpelto III-alueelle rakennetaan uusi paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Ajoneuvoliikenne ohjataan jatkossa Suurpelto III-asemakaava-alueen koillisosaan rakennettavaan kiertoliittymään ja sen kautta edelleen kohti Suurpellon keskusta ja Kehä II:ta. Lillhemtintie on kaava-alueen sisäinen kokoojakatu, joka toimii myös bussireittinä. Ajoradan mitoituksessa on huomioitu telibussin vaatimat kaarresäteet. Ajoradan leveys on 6,5 m. Kadun toisella laidalla on jalankulku- ja pyörätie ja toisella laidalla jalankulku. Lillhemtintie kulkee kivetyn Tea Istan aukion halki hidaskatumaisesti. Aukion kivijalkatilojen pysäköintimahdollisuus on huomioitu aukiojärjestelyissä.

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 64 / 126 Nykyinen Lillhemtin pientaloaluetta palveleva ajoreitti Vanha Lillhemtintie muutetaan asemakaavassa kevyen liikenteen kaduksi. Maakirjantietä jatketaan hieman voimassa olevassa kaavassa esitetystä, jotta sille voidaan tehdä kääntöpaikka ja sen varrelle osoittaa muutama kadunvarsiautopaikka palvelemaan mm. Keskuspuiston ulkoilijoita. Nykyinen Tuurinmäentie katkaistaan korttelin pohjoisreunan kohdalta ja muutetaan kevyen liikenteen väyläksi. Olemassa olevan omakotitalolle (kiinteistö 2:25) sallitaan tontille ajo Vanhan Lillhemtintien kevyen liikenteen väylää pitkin. Kerrostalokortteleita palvelevat lyhyet tonttikadut Linda Tannerin kuja ja Lillhemtinpuisto ohjaavat autoliikenteen kansipihojen alapuolisiin pysäköintilaitoksiin ja toimivat samalla kevyen liikenteen reitteinä kaava-alueen ja ympäröivien alueiden välillä. Bussien kääntöpaikka on esitetty Kylätuvanaukioksi nimetylle nykyiselle paikalleen Henttaan kylätuvan eteen. Kääntöpaikan pysäkki palvelee lillhemtläisiä sekä Suurpelto III -alueen lähimpiä erillispientaloja. Aukion muotoa muokataan hieman nykyisestä, mutta sen periaateratkaisut säilytetään ennallaan. Aukion laidalla voi olla myös tulevaisuudessa hyötyjakeiden keräyspiste. Muuta kaava-aluetta palvelee pysäkkipari Lillhemtintiellä Tea Istan aukion pohjoispuolella. Kaava-alueella on useita tärkeitä kevyen liikenteen reittejä katujen varsien kevyen liikenteen reittien lisäksi. Reitit on pyritty linjaamaan siten, että ne muodostavat sujuvat yhteydet sekä Suurpellon keskustan palveluihin että Keskuspuiston ulkoilualueisiin. Kaava-alueen itäreunaan on mitoitettu ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen reitti ja hiihtolatu Keskuspuistosta Suurpellon pohjoisosiin. Sopimusneuvottelut Kaava-alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa, joten kaavan hyväksyminen ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset ja suunnitelmat Suunnitelmaa havainnollistamaan on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma. Tavoitteena on tarkentaa korttelikohtaisia suunnitelmia ennen tontinluovutusta. Alueesta on laadittu meluselvitys ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jonka perusteella katualueiden varaukset, korkotasot ja kunnallistekniset tilavaraukset on tehty. Hyväksyminen Asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksyy valtuusto.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 65 / 126 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa. 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä, asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotuksen - kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue - uudeksi kohdaksi 1.4 lisätään: Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena - uudeksi kohdaksi 1.5 lisätään: Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaavaalueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio valtuuston ja kaupunginhallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 66 / 126 vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 1.4 Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena 1.5 Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio valtuuston ja -hallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta.

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 67 / 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa kuultiin Aila Valldénin pitämä esittely asiasta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 2 a, joka kuuluu: Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue (Muodostuvat uudet korttelit ),

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 68 / 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suurpelto III:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Stefan Ahlman ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana muutettavaksi määräysten kohtaan Pysäköinti 1 AO- ja AO-1 -korttelialueilla ap-määräys muotoon: - vähintään 2 ap / asunto, tai 1 ap jos asunto on enintään 90 k-m 2. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska esittelijän ehdotuksesta oli tehty poikkeava ehdotus, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat jäsen Stefan Ahlmanin ehdotusta EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta JAA äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli 5 jäsentä. Jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen puolesta EI äänestänyt jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo ja jäsen Stefan Ahlman eli 7 jäsentä. Jäsen Ulla Palomäki äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 7/5.

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus Sivu 69 / 126 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suurpelto III:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 määräysten kohdassa Pysäköinti 1 AO- ja AO-1 -korttelialueilla tarkennetaan ap-määräystä muotoon: - vähintään 2 ap / asunto, tai 1 ap jos asunto on enintään 90 k-m 2. 3 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus, ksk.laskutus@espoo.fi - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus Sivu 70 / / Tekninen lautakunta Valtuustoaloite kaupunkipyörien hankkimiseksi Espooseen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Nyberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Saara Hyrkön ym. jättämään valtuustoaloitteeseen kaupunkipyörien hankkimiseksi Espooseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Saara Hyrkkö ja 43 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen, joka koskee kaupunkipyörien hankkimista Espooseen. Aloitteessa pyydetään kaupunkipyörien toimintamahdollisuuksien tarkempaa selvittämistä sekä neuvottelujen käynnistämistä HSL:n ja Helsingin kaupungin kanssa HKL:n kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamisesta ensi vaiheessa esimerkiksi Otaniemeen. Vastaus valtuustoaloitteeseen Kesän ja syksyn aikana Espoon kaupunki on käynyt useita neuvotteluja HKL:n kanssa mahdollisuuksista laajentaa Helsingissä toimivaa kaupunkipyöräjärjestelmää Espooseen. Kaupunki on myös selvittänyt HSL:n roolia kuntarajojen yli laajentuvan kaupunkipyöräjärjestelmän järjestämisessä. Kaupunkipyöräjärjestelmän toimintaedellytyksiä Espoossa sekä erilaisia verkostovaihtoehtoja on tutkittu myös erillisessä konsulttitoimeksiannossa elo-syyskuussa. Käytyjen neuvottelujen perusteella voidaan todeta, että Helsingissä käytössä olevaa kaupunkipyöräjärjestelmää ei voida suoraan laajentaa Espooseen, vaan hankinta edellyttää omaa kilpailutusta. Nykyinen, HKL:n ja kaupunkipyöräoperaattorin (CityBike Finland Oy) välinen sopimus ei

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus Sivu 71 / 126 jousta riittävässä määrin, vaikka järjestelmä sinänsä sopisi Espooseen. Sopimus mahdollistaa kuitenkin pienen mittakaavan kaupunkipyöräjärjestelmäpilotin toteuttamisen Espoossa. HSL:n toiminnan ensimmäisenä vuotena 2009 on päätetty, että HSL ei ota järjestettäväkseen (kilpailutettavakseen) kuntien kaupunkipyöräjärjestelmiä. Sen sijaan HSL on osallistunut Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän markkinointiin ja brändäykseen. Kaupunkipyöräjärjestelmän todellista kysyntää ja kuntalaisten vastaanottoa on vaikea arvioida etukäteen. Kaupunkipyöräjärjestelmän toimivuuteen vaikuttaa mm. asukkaiden, työpaikkojen ja attraktiokohteiden määrä ja näiden toimintojen sekoittuminen. Kaupunkipyöräjärjestelmälle on tärkeää, että järjestelmän ja yksittäisten asemien kysyntä säilyy mahdollisimman tasaisena koko päivän ajan. Kaupunkipyöräjärjestelmän toimintaedellytyksiä Espoossa tarkasteltiin pääasiassa kolmen vaihtoehtoisen verkoston kautta; A) Länsimetroon kytkeytyvä kaupunkipyöräverkko, B) ainoastaan Leppävaaraan sijoittuva kaupunkipyöräverkosto sekä C) erilliset pienet verkostot Leppävaarassa ja Matinkylässä/Olarissa. Lisäksi selvitettiin Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamisen toimintaedellytyksiä Espoon puolella lähellä Helsingin rajaa, eli asemien sijoittamista Otaniemeen ja Keilaniemeen. Yhteenvetona voidaan todeta, että parhaimmat toimintaedellytykset ovat vaihtoehdolla A), eli Länsimetroon kytkeytyvä kaupunkipyöräverkosto. Verkostoon kuuluisi noin 50 kaupunkipyöräasemaa ja 500 pyörää. Tämä verkosto olisi riittävän laaja tämänkaltaisen järjestelmän kysynnän saavuttamiseksi. Pyöräasemat kytkeytyvät luontaisesti pyörä- ja joukkoliikenneverkkoihin ja tämä mahdollistaa uusien matkaketjujen syntymisen. Pienten, erillisten kaupunkipyöräverkostojen potentiaalinen kysyntä jäisi liian alhaiseksi ja pyörien käyttöaste liian pieneksi. Otaniemessä järjestelmän kysyntä ei ole kovin suurta yksipuolisen maankäytön vuoksi, eikä kuntarajaa ylittävien matkojen odotettu määrä olisi suuri. Kaupunkipyöräjärjestelmän laaja käyttöönotto Espoossa oman kilpailutusprosessin kautta olisi mahdollista aikaisintaan kesäkaudelle 2018, sillä kilpailutusprosessiin ja järjestelmän käyttöönottoon tarvitaan arviolta 9-12 kk aikaa. Tämän takia HKL:n kanssa käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että Espooseen voidaan sijoittaa 10 Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmään kuuluvaa kaupunkipyöräasemaa ja 100 pyörää yhdeksi vuodeksi kesällä Asemat tullaan sijoittamaan alustavasti Matinkylään ja Olariin, sillä kyseisellä alueella on selvitysten mukaan parhaimmat edellytykset kaupunkipyöräjärjestelmälle. Näin pienessä mittakaavassa kaupunkipyöräjärjestelmä ei pääse parhaimmilleen, mutta kesän 2017 kokeilu mahdollistaa kokemusten kartoittamista Espoossa ennen mahdollista laajamittaisempaa kaupunkipyöräpalvelun hankintaa.

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus Sivu 72 / 126 Laajan, Länsimetroon kytkeytyvän noin 50 aseman ja 500 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset eivät ole tiedossamme, mutta viitearvona voidaan todeta, että Helsingissä käytössä oleva 150 kaupunkipyöräaseman ja pyörän kaupunkipyöräjärjestelmä maksavat HKL:lle 10 vuoden sopimuskaudella 13 milj. euroa. Kaupunkipyöräjärjestelmän käyttömaksut pienentävät HKL:n nettokustannuksia arviolta noin 50 %, eli HKL:n vuosittaiset kustannukset ovat arviolta noin euroa. Tässä yhteydessä tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että operaattorin liiketoimintamalli sisältää merkittävän määrän sponsoreilta ja ulkomainonnasta saatavia tuloja. Tämänhetkisen arvion mukaan hankkeen toteuttaminen Espoossa maksaisi euroa vuodessa 10 vuoden ajaksi vuodesta 2018 alkaen pyörien ja pyöräasemien sekä niiden ylläpito- ja operointipalvelun hankintaan. Laajan kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotto Espoossa kesäkaudella 2018 alkaen vaatisi kuitenkin kilpailutusprosessin valmistelua jo keväällä Hankkeen toteuttaminen edellyttäisi päätöksen tekemistä vuoden 2018 talousarvioon. Päätöshistoria Tekninen lautakunta Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Saara Hyrkön ym. tekemään valtuustoaloitteeseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. 2) kehottaa kaupunkitekniikan johtajaa ryhtymään toimenpiteisiin kaupunkipyöräkokeilun hankkimiseksi Espooseen kesän 2017 ajaksi. Kokeilun aluerajaukset tuodaan teknisen lautakunnan käsiteltäväksi myöhemmin. 3) edellyttää, että ennen laajemman kaupunkipyöräjärjestelyn hankkimista kesän 2017 kokeilun tuloksista ja kokemuksista raportoidaan tekniselle lautakunnalle elokuussa 2017.

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus Sivu 73 / 126 Käsittely Esittelijä korjasi asian selostusosaa kokouksessa. Esittelijä myös täydensi päätösehdotuksen toista kohtaa ja lisäsi päätösehdotukseen kolmannen kohdan. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 337 Kaupunginhallitus Sivu 74 / / Salitun ulkoilumajan myynti tarjousten perusteella (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että Espoon kaupunki myy tarjouksen perusteella Salon kaupungin Salitun kylän tilat Kouluranta 1:81 ja Salitun kansakoulu 1:19 rakennuksineen (Kiinteistötunnukset ja ) Jukka Martikaiselle ja Ulla Kelavuorelle. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 2,753 ha. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. 2 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella. 3 Kiinteistöllä on sähköliittymä. Espoon kaupunki siirtää sähköyhtiön kanssa solmitun liittymäsopimuksen perustuvat oikeutensa ostajalle ilman eri korvausta. 4 Irtaimisto kuuluu kauppaan. 5 Ostaja on tietoinen kiinteistörekisteriotteen mukaisista rasitteista ja käyttöoikeuksista. 6 Ostaja on tutustunut päivättyyn kohteen kuntoarvioon. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistöjen myynnissä käytettäviä yleisiä ehtoja.

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 337 Kaupunginhallitus Sivu 75 / 126 Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään , muuten tämä myyntipäätös raukeaa. Myyjä tai myyjän edustaja luovuttaa kohteen paikan päällä. Tällöin todennetaan, että tilat vastaavat esittelypäivän tilannetta ( ). Jos myyntipäätös raukeaa, kaupunki ei vastaa ostajille aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Käsittely Byman puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. 15 Kartta / Salittu - Kuntoarvio / Salittu - Liikunta- ja nuorisolautakunta Selostus Tiedot myytävästä kohteesta