KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Energiatekniikka / käyttö ja käynnissäpito. Tommi Nukarinen LAITOKSEN NUOHOUKSIEN TARKASTELU
|
|
- Raili Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikka / käyttö ja käynnissäpito Tommi Nukarinen LAITOKSEN NUOHOUKSIEN TARKASTELU Opinnäytetyö 2013
2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikka NUKARINEN, TOMMI Laitoksen nuohouksien tarkastelu Opinnäytetyö 35 sivua Työn ohjaajat TKI-Johtaja, Markku Huhtinen Käyttöinsinööri, Rauno Kontro Toimeksiantaja Helsingin Energia Huhtikuu 2013 Avainsanat hiilikattila, nuohous, höyry Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Helsingin Energian Salmisaaren vastapainevoimalaitoksen hiilikattilan nuohoustarvetta eri nuohousohjelmilla sekä hiilimyllykombinaatiolla, joilla parannetaan voimalaitoksen kokonaishyötysuhdetta. Nuohouksen tarkastelulla pyritään löytämään optimaaliset ajankohdat nuohouksen suorittamiseksi niin käyttöteknisessä kuin taloudellisessa mielessä. Työssä tarkasteltiin voimalaitoksen normaalia toimintaa talvikautena kattilan ollessa täydellä teholla. Seurantajakson aikana mittausdataa haettiin prosessinvalvontajärjestelmästä noin 2,5 kuukauden ajalta mittausdatan analysointia varten. Keskeisimpiä mittausdatoja olivat savukaasun lämpötilamittaustiedot kattilan eri osissa, savukaasun lämpöhäviöt ja kattilan kokonaishyötysuhde. Alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää nuohousta neljällä eri hiilimyllykombinaatiolla. Aikataulu ja teknisistä syistä työ jouduttiin rajaamaan kolmeen eri hiilimylly-yhdistelmän tarkasteluun. Hiilimyllykombinaatioiden tarkastelussa tutkittiin jokaisessa kolmea eri nuohousohjelmaan ja näiden tuloksia verrattiin keskenään. Tuloksista löytyi pieniä eroja eri nuohousohjelmien ja hiilimyllykombinaatioiden välillä.
3 ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences Energy Engineering NUKARINEN, TOMMI The Effect of Soot Blowing in a Coal-Fired Boiler Bachelor s Thesis 35 pages Supervisors Markku Huhtinen, RDI Director Rauno Kontro, Operation Manager Commissioned by Helsingin Energia April 2013 Keywords coal fired boiler, soot blowing, steam The objective of this thesis was to evaluate the effect of soot blowing at the back-pressure power plant of Helsingin Energia in Salmisaari. Different soot blowing programs and coal pulverized combinations were evaluated to maximize the overall efficiency of the plant. The optimal scheduling of soot blowing was evaluated by both operational and economic criteria. In this work, operation was tracked during a winter period when the power plant was run at a full load. During the evaluation period, operation data was recorded over a period of 2.5 months for deeper analysis. The most essential information for the analysis was the flue gas temperature measured from different parts of the boiler to define temperature losses and the measured overall efficiency of the boiler. The original aim of the study was to evaluate soot blowing with three different coal pulverized combinations. However, because of a tight schedule and some technical reasons, the work was limited to analyze only three different combinations. The three soot blowing programs were compared to each other. Some differences were found between programs and the coal pulverizer combinations.
4 TERMIT JA LYHENTEET CHP-laitos voimalaitos, jossa yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto Ekonomaiser veden esilämmitin Luvo ilman esilämmitin PVJ prosessinvalvontajärjestelmä Entalpia aineen lämpösisältö
5 ALKUSANAT Tämä insinöörityö on tehty Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitokselle. Työn valvojana on toiminut TKI-Johtaja Markku Huhtinen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta. Työnohjaajana voimalaitoksella toimi Rauno Kontro. Kiitän heitä molempia hyvistä ideoista ja tuesta työn tekemisen aikana. Kiitokset kuuluvat myös Salmisaaren henkilökunnalle avustamisesta työn tekemisessä. Erityiskiitokset kuuluvat Anton Laarille, Olli Salmiselle ja Leif Lindforsille prosessimittausten saloihin perehdyttämisestä. Helsingissä 22. huhtikuuta Tommi Nukarinen
6 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT TERMIT JA LYHENTEET ALKUSANAT 1 HELSINGIN ENERGIA Helsingin Energia -konserni Salmisaaren voimalaitos K1- kattila 9 2 HIILIVOIMALAITOKSET SUOMESSA Kivihiili polttoaineena Lauhdutusvoimalaitos Vastapainevoimalaitos 11 3 KATTILAN NUOHOUS Tarkoitus Nuohointyypit Puhallusnuohoimet Vesinuohoimet Kuulanuohouslaitteet Mekaaniset ravistuslaitteet Ääninuohoimet Kaasupulssinuohoimet 15 4 K1 KATTILAN NOUHOUSMENETELMÄT Nuohoimet Aikaisemmat kokemukset 18
7 5 NUOHOINKOEAJOT Nuohouksien tarkastelut Hiilimyllykombinaatiot Mittauspisteet ja yksiköt Nuohoinohjelmat 21 6 NUOHOUSOHJELMIEN VAIKUTUS Seurantajakson tehoalue Savukaasun lämpötila Kattilan kokonaishyötysuhde Savukaasun lämpöhäviöiden muutos Kattilan lämpöpintojen likaantuminen Nuohousenergian tarve Nuohouksen tarpeellisuus 31 7 YHTEENVETO 33 LÄHTEET 35
8 8 1 HELSINGIN ENERGIA 1.1 Helsingin Energia -konserni Helsingin Energia on sähköä ja kaukolämpöä sekä kaukojäähdytystä tuottava energia-alan yhtiö. Yhtiö myy kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä Helsingin kaupungin tarpeisiin. Sähköä myydään eri puolille Suomea. Yhtiö on perustettu vuonna 1909 ja sen alkuperäinen nimi oli Helsingin kaupungin sähkölaitos. Yhtiön nykyinen nimi on otettu käyttöön vuonna Helsingin Energian pääasiallinen sähkön- ja lämmöntuotanto tapahtuu kolmessa eri voimalaitoksessa. CHP-laitosten lisäksi yhtiöllä on yhdeksän kaukolämpölaitosta ja yksi varavoimala. Voimalaitosten pääpolttoaineet ovat maakaasu ja kivihiili. (Helsingin Energia, 2002, 3.) 1.2 Salmisaaren voimalaitos Salmisaaren voimalaitos koostuu A- ja B-yksiköistä. Voimalaitos sijaitsee Helsingin läntisessä kantakaupungissa, Ruoholahdessa. Koko Salmisaaren yksikön kokonaistuotanto on sähköä 175 MW ja kaukolämpöä 480 MW. A-laitoksen toiminta on käynnistynyt vuonna 1952 ja käsittää nykyisellään kolme kattilaa. Kattilat K6 ja K7 toimivat kuumavesikattiloina, jotka on kytketty suorakytkennällä kaupungin kaukolämpöverkkoon. K7 on hiilikäyttöinen kattila ja K6 on öljykäyttöinen kattila, jossa on kolme lohkoa. K6 kaukolämpöteho on 120 MW ja K7 180 MW. K5 kattilan käyttö rajoittuu pelkästään omakäyttöhöyryn tuottamiseen ja kattila on tyypiltään tulitorvi-tuliputkikattila. K5- kattilan teho on 7.7 MW. Salmisaaren B-laitos on käynnistynyt vuonna 1984 ja käsittää K1 kattilan, joka toimii vastapaineperiaatteella. Ylimääräistä lämpökapasiteettia varten laitoksella on kaksi kaukolämpöakkua, joiden yhteistilavuus on m 3. Akkuihin varataan lämpöä tai sieltä puretaan lämpöä kaukolämpöverkkoon lämmöntarpeen mukaan. Akkujen käyttö on kulutushuippujen tasausta varten. Akut on kytketty joko K7- tai K1- kattilan perään.
9 9 1.3 K1- kattila Voimalaitoksen pääkattila on Ahlströmin toimittama K1- kattila. Kattila on tyypiltään lieriökattila. Kattila on teholtaan yksi Suomen suurimmista luonnonkierrolla toimivista lieriökattiloista. Polttoaineteho on 505 MW. Kattilasta saatava sähköteho on 175 MW vuoden 2012 turbiiniuusinnan jälkeen. Kattila tuottaa kaukolämpöä 300 MW. Kattilan käyttämä kivihiili murskataan neljällä Claudius Petersin hiilimyllyillä ja puhalletaan kuuman kantoilman avulla hiilipölynä kattilan tulipesään. Hiilimyllyn kapasiteetti on 28 t/h. Hiilen poltto tapahtuu nurkkapolttona neljällä eri tasolla, jossa hiilisuihkun suuntaan ei ole mahdollista muuttaa sen tullessa tulipesään. Kattilalla on mahdollista päästä täyteen tehoon käyttämällä kolmea hiilimyllyä yhden toimiessa varamyllynä. Kattilan höyryn arvot ovat 720 t/h (200 kg/s), 136 bar sekä 535 ºC. Kuva 1. Salmisaaren K1- kattila (Helsingin Energia, 1987, 9) Tukipolttoaineena kattilassa käytetään raskasta polttoöljyä. Öljynpoltto suoritetaan kolmella eri tasolla nurkkapolttona. Kattilan lieriöstä höyry menee tulistimille. Jär-
10 10 jestyksessä ensimmäisenä on tulistin 2. Tämän jälkeen on tulistin 3 ja 1. Tulistin 2 on sijainniltaan suoraan tulipesän yläpuolella ja siinä on kuumimmat olosuhteet. Kattilan rakennetta on myöhemmin muutettu asentamalla vesiverho tulistimien eteen. Vesiverholla lasketaan savukaasujen lämpötilaa. Kuvassa vesiverho on kuvattu vihreällä. Tulistimien jälkeen savukaasut matkaavat ekonomaiserin ja pyörivän luvon kautta sähkösuotimeen. Lisäksi käytössä on höyryluvo. Sähkösuodin koostuu kahdeksasta kennosta ja sieltä savukaasut jatkavat rikinpoistolaitokselle. Rikinpoistolaitos oli valmistuessaan 1987 Suomen ensimmäinen rikinpoistolaitos, joka toimii puolikuivalla menetelmällä. Kattilan tuore höyry ajetaan Skodan höyryturbiiniin. Höyry kulkee ensin turbiinin korkeapaineosaan tehden työn ja sieltä ylijuoksun kautta siirtyy matalapaineosaan. Turbiinin korkeapainepesä on varustettu väliotoilla, josta muun muassa syöttöveden esilämmitykseen otetaan lämmityshöyry. Höyryn tehdessä työn matalapaineosassa höyry kulkeutuu turbiinin alla sijaitseviin kahteen kaukolämmönvaihtimeen. Höyry lämmittää kaukolämmönvaihtimien kaukolämpöveden, joka ajetaan kaupungin kaukolämpöverkkoon. Höyry sen sijaan lauhtuu vedeksi ja otetaan uudestaan talteen kattilan syöttövedeksi. Kahden turbiinin alla sijaitsevan kaukolämmönvaihtimen lisäksi on käytössä niin sanottu reduktiolämmönvaihdin. Tämän lämmönvaihtimen tarkoituksena on ottaa vastaan turbiinille tuleva höyrykuorma turbiinin ajautuessa pikasulkuun. 2 HIILIVOIMALAITOKSET SUOMESSA 2.1 Kivihiili polttoaineena Valtaosa Suomen hiilivoimalaitoksista sijaitsee rannikolla. Tärkeimpänä syynä tähän on polttoaineen saatavuus voimalaitoksille. Polttoaine yleensä toimitetaan suurina laivakuormina. Kivihiili louhitaan maankuoresta, johon se on kertynyt miljoonien vuosien kuluessa. Ruskohiilestä muodostuu kivihiiltä ja hiilen kovuus lisääntyy mitä, edempänä se on hiilenkehityskulussa. Ruskohiiltä ei käytetä suomalaisis-
11 11 sa voimalaitoksissa. Kivihiilen laadulla on suuri merkitys hiilen voimalaitospoltossa. Huonolaatuinen hiili muodostaa paljon kuonaa ja epäpuhtauksia kattilan tulipesän rakenteisiin. Salmisaaren voimalaitoksille suurimmat hiilen toimittajamaat ovat Venäjä ja Puola. 2.2 Lauhdutusvoimalaitos Lauhdutusvoimalaitoksen tarkoitus on pelkästään sähköntuotanto. Turbiinista lähtevä höyry ajetaan mahdollisimman matalassa paineessa lauhduttimeen. Yleensä lauhdutus suoritetaan meriveteen. Sähköä halutaan tuottaa mahdollisimman edullisesti. Sen vuoksi prosessin hyötysuhteen on oltava mahdollisimman hyvä. Oleellista on myös käyttää halpoja polttoaineita. Korkeasta höyrynpaineesta johtuen ei voida käyttää luonnonkiertokattiloita, vaan kattilat ovat läpivirtauskattiloita. Hyötysuhdetta parantaakseen prosessit on varustettu monivaiheisella syöttöveden esilämmityksellä ja välitulistuksella. Lauhdutusvoimalaitoksen kokonaishyötysuhde on suurimmillaan 44 %. (Huhtinen, 2008, ) 2.3 Vastapainevoimalaitos Vastapainelaitos tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä. Höyryllä lämmitetään kaukolämpövesi, jonka lämpötila vaihtelee vuodenaikojen ja lämmöntarpeen mukaan. Useimmiten prosessin päätuote on kaukolämpö ja sivutuotteena saadaan sähköä. Voimalaitokset sijoitetaan yleensä kaupunkien läheisyyteen kuluttajien lähelle. Vastapainevoimalaitoksen kokonaishyötysuhde on noin 90 %. (Huhtinen, 2004, 11.) 3 KATTILAN NUOHOUS 3.1 Tarkoitus Tuhkapitoisten polttoaineiden polttaminen kattiloissa aiheuttaa kattilan lämpöpintojen likaantumisen. Lämpöpintojen likaantuminen heikentää lämmön siirtymistä sa-
12 12 vukaasuista kattilaputkistoon. Pahimmillaan sulan tuhkan kerrostuminen aiheuttaa puhtaiden lämpöpintojen ylikuumenemista ja edesauttaa kattilaputkien syöpymistä. Käytännössä kattilan lämpöpintojen likaantuminen havaitaan savukaasun lämpötilan nousuna. Oikeanlainen kattilan nuohous vähentää kattilaputkien vaurioitumista ja parantaa kattilan hyötysuhdetta. Lisäksi kattilan päästöt ovat pienemmät oikein nuohotulla kattilalla. (Laaninen, 2005, 8.) 3.2 Nuohointyypit Kattilan lämpöpintojen puhdistukseen on seuraavanlaisia nuohointyyppejä: - puhallusnuohoimet - vesinuohoimet - kuulanuohouslaitteet - mekaaniset ravistuslaitteet - ääninuohoimet - kaasupulssinuohoimet (Huhtinen, 2004, 214.) Puhallusnuohoimet Puhallusnuohoimet on yleisin nuohousmenetelmä voimalaitoskattiloissa. Puhdistettaville pinnoille puhalletaan suutinputkien kautta korkeapaineista höyryä tai paineilmaa. Höyrykäyttöisissä nuohoimissa käytetään tulistettua höyryä, sillä kosteus aiheuttaa eroosioita kattilarakenteille. Käytetyt höyrynpaineet ovat bar. Paineilmakäyttöiset nuohoimet vaativat kompressorin käytön ilman paineistamiseksi. Käyttöpaine on 20 bar. Puhallusnuohoimet voidaan jakaa: - seinänuohoimiin - ulosvedettäviin nuohoimiin - pyöriviin monisuutinnuohoimiin - haravanuohoimiin - pyörivien ilmanesilämmittimien nuohoimiin (Huhtinen, 2004, 214.)
13 13 Seinänuohoimet on kiinteästi seinässä kiinni ja laitteen suutinputki työnnetään kattilan tulipesään. Nuohointyyppiä käytetään vaikean lian poistamiseen, kun savukaasujen lämpötilat ovat alle 1500 ºC. Ulosvedettävävissä nuohoimissa suutinputki liikkuu kattilan sisään ja sieltä ulos nuohouksen aikana. Tulistinalueella on niin suuret lämpötilat, että kiinteä nuohoin vaurioituisi 1500 ºC:ssa. Pyörivän suuttimen puhalluksen vaikuttava alue on muutamia metrejä. Pyöriviä monisuutinnuohoimia käytetään matalampiin lämpötiloihin. Ohi virtaavien savukaasujen lämpötila on alle 800 ºC. Nuohoin pysyy paikallaan ainoastaan pyörii akselinsa ympäri. (Laaninen, 2005, 18.) Vesinuohoimet Vesinuohoimia käytetään myös voimalaitoskattiloissa. Tosin niiden käyttö ei ole yhtä yleistä kuin höyrynuohointen. Salmisaaren K1 kattilan poltinnurkkien läheisyydessä on käytössä vesinuohoimet. Niillä puhdistetaan hienojakoinen pöly kattilan seinämistä, joka heijastaa lämpösäteilyä pois. Yleisempää on kattilan vesipesu vielä sen ollessa kuumana. Heti kattilaseisokin alussa tehtävä vesipesu ei aiheuta ei ole niin haitallista kuin kylmälle kattilalle suoritettava vesipesu Kuulanuohouslaitteet Kuulanuohoimia käytetään helposti irtoavan lian puhdistukseen. Hiilipölykattilan tulistimien jälkeiset pinnat kuuluvat tähän kategoriaan. Puhdistuminen perustuu kuulien mekaanisiin iskuihin lämpöpinnoissa. Pudotetut kuulat kulkeutuessaan savusolan alapäähän kerätään talteen ja siirretään takaisin annostelijalle. (Huhtinen, 2004, 217.) Mekaaniset ravistuslaitteet Tämä nuohousmenetelmä on tarkoitettu erittäin likaisten pintojen nuohoukseen. Iskuvasaralla saadaan värähtely puhdistettavaan seinään tai konvektiopintaan. Lika varisee alas pinnoista värähtelyn vaikutuksesta. Menetelmä on edullinen hankinta- ja
14 14 käyttökustannuksiltaan, mutta vaatii laitteiston huoltoa ja aiheuttaa melua. (Huhtinen, 2004, 218.) Ääninuohoimet Laitteen toiminta perustuu joko kuuluvan äänen tai infraäänen käyttöön. Ääninuohoimet kuuluvat akustisiin puhdistuslaitteisiin. Laitteita käytetään energia- ja prosessiteollisuudessa pintojen puhdistukseen. Puhdistustehokkuuteen vaikuttavat epäpuhtauksien laatu, väliaineen lämpötila, tilan ääntä absorboivien pintojen pintaala sekä puhdistettavien elementtien rakenne. Parhaimpaan puhdistustulokseen päästään kun puhdistus aloitetaan jo valmiiksi puhtaille pinnoille. Näin äänivärähtelyllä estetään likapartikkelien kiinnittyminen puhtaille pinnoille. Menetelmä soveltuu parhaiten jauhemaisten aineiden poistamiseen. Kuva 2. Ääninuohoin (Nirafon Oy, 12/2012, 3) Ääninuohoin koostuu äänigeneraattorista ja torvesta. Äänigeneraattori muodostuu rungon, kannen ja kalvon muodostamasta kokonaisuudesta. Laitteen sisällä oleva kalvo toimii venttiilinä, jota kuormittaa rungon ja kannen siihen kohdistava esikiristys, paineilma, torven akustinen impedanssi ja kalvon toisella puolella olevan ilmatilan muodostama jousivoima. Äänigeneraattori vaatii toimiakseen paineilmaa, jonka virtauksen avulla saadaan kalvo avautumaan ja sulkeutumaan nopeaan tahtiin. Näin saadaan voimakas painevaihtelu torveen. Torvi toimii akustisena aaltoputkena, jonka poikkipinta muuttuu jatkuvasti. Torven muotoilu ratkaisee nuohoimen synnyttämän äänen taajuusjakauman.
15 15 Nirafonin ääninuohoimet tuottavat 150 db äänipainetason mitattuna yhden metrin päästä torven suusta. Kun puhdistettavalla alueella oleva lämpötila on alle 800 ºC, niin saadaan riittävä puhdistustulos. (Nirafon Oy, 12/2012, 4.) Kaasupulssinuohoimet Kaasupulssinuohoimet kuuluvat akustisiin nuohoimiin. Nuohoimissa kehitetään puhdistava ääni polttamalla pieni määrä neste- tai maakaasua polttokammiossa ja johtamalla äänenpaineisku torven kautta puhdistavaan tilaan. Kuva 3. Kaasupulssinuohoin (Nirafon Oy, 9/2012, 3) Nuohottaville pinnoille on kertynyt likapartikkeleita, jotka saadaan irrotettua äänenpaineella, kun pulsseja tuotetaan useita lyhyen ajan sisällä. Äänenpaineen aiheuttama likapartikkeliin kohdistuva voima on suurempi kuin likapartikkelin kiinnipitävä adheesiovoima. Likapartikkelit irtoamisen jälkeen jatkavat matkaa savukaasuvirran mukana. Kaasupulssinuohoin koostuu polttokammioista, kaasuventtiiliryhmästä, ilmaventtiiliryhmästä sekä torvesta. Polttokammioon syötetään palava kaasun ja ilman seos. Tämän jälkeen polttoaineseos sytytetään sytytystulpalla. Polttoaineseoksen synnyttää palaessaan voimakkaan äänenpaineiskun. Lopuksi polttokammio huuhdellaan pai-
16 16 neilmalla palamiskaasujenpoistamiseksi ja polttokammion jäähdyttämiseksi. Nirafonin kaasupulssinuohoin tuottaa yli 170 db:n hetkellisen äänenpainetason. Puhdistava vaikutus on noin kymmenen metriä. (Nirafon Oy, 9/2012, 3.) 4 K1 KATTILAN NOUHOUSMENETELMÄT 4.1 Nuohoimet Kattilaan on asennettu 63 höyrynuohointa. Valtaosa nuohoimista on pitkiä nuohoimia, jotka sijaitsevat tulistimien alueella. Niitä on kaikkiaan 28 kpl. Kuusi pitkää nuohointa on uusittu 2012 ja ne toimitti Clyde Bergemann. Nuohoimen iskun pituus on 5839 mm. Nuohouksen aikana kaksireikäinen suutinputki liikkuu kattilan sisään ja ulos. Laite on varustettu kahdella ketjulla joista toinen pyörittää suutinputkea ja toinen suutinosaa. Suutinputki tekee spiraalimaista liikettä koko liikeratansa aikana suihkuttaen 390 asteista tulistettua höyryä nuohottaviin pintoihin. Pitkien nuohointen nuohousaika on vakio eli noin kahdeksan minuuttia yhteen suuntaan. Nuohoin pyörittää suutinputkea toiseen suuntaan uloskulkiessaan. (Laaninen, 2005, 39.) Kuva 4. Pitkä höyrynuohoin (Clyde Bergemann Power Group, , 29) Näiden lisäksi kattilassa on 10 monisuutinnuohointa, joista neljä on ykköstulistimen
17 17 ja hilan alueella. Lopuista neljä sijaitsee ekonomaiserilla ja kaksi Luvossa. Poltintasojen ylä- ja alapuolelle sijaitsevat seinänuohoimet joita on 25 kpl. Vuonna 2001 kattilaan tulistimien vesiverhon eteen asennettiin kaksi Nirafon Oy:n valmistamaa kaasupulssinuohointa, jotka ovat jatkuvatoimisia. Ne hankittiin, koska aikaisemmin kyseiseen paikkaan muodostui valtavia kuonakerrostumia, joiden poistaminen oli työlästä ja jotka pudotessaan kattilan pohjalle vahingoittivat kattilaa. Kaasupulssinuohoimen asennuksen jälkeen ongelma on poistunut. Lisäksi käytössä on yhteensä 36 kpl ääninuohoimia luvossa ja rikinpoistolaitoksella (kiertopölysiilo, letkusuodattimet, savukaasukanavat). (Laaninen 2005, 39.) Kuva 5. Pitkän nuohoimen suutinputken liikerata (Clyde Bergemann Power Group, , 38) Kuva 6. Pitkän höyrynuohoimen osat (Clyde Bergemann Power Group, , 30)
18 Aikaisemmat kokemukset K1- kattilan nuohousta on tehty pääasiassa kerran vuorokaudessa. Yleensä yövuorossa on ajettu yksi viidestä nuohousohjelmasta läpi kerrallaan. Kattilan eri osien lämpötilat ovat toimineen indikaattorina nuohouspäätöstä tehdessä. Lisäksi merkittävää on tulistimien ruiskujen säädettävyys. Ruiskutusvesimäärän ollessa suuri nuohotaan kattilan tulipesä saaden lisää säätövaraa ruiskuihin. Aikaisemmin nuohousta on tutkittu (Laaninen 2005) ja sen hetkellisillä tuloksilla oli päädytty siihen, että hiilimyllykombinaatioilla tai eri hiililaaduilla kattila likaantuu samalla tavalla. 5 NUOHOINKOEAJOT 5.1 Nuohouksien tarkastelut Kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää kolmen eri höyrynuohousohjelman vaikutusta kattilan kokonaishyötysuhteeseen käyttäen eri hiilimylly-yhdistelmiä. Vesinuohouksen käyttö rajattiin tämän työn ulkopuolelle. PVJ:stä otettiin eri mittauspisteiden kuvaajat. Kuvaajien mittauspisteiden lukuarvot otettiin minuutin välein ja siirrettiin Excel-ohjelmaan. Marraskuussa 2012 valmistui turbiinirevisio ja datan haku aloitettiin häiriöttömän ajon alkaessa PVJ:stä Tarkasteluajanjakso oli valittu siten, että voimalaitoksen turbiinin pätöteho oli vähintään 150 MW. Hiilenlaatu vaihteli tarkastelujakson aikana puolalaisen ja venäläisen hiilen välillä. Nuohoushöyryvirtauksen keston sekä käytetyn nuohoushöryn entalpian avulla saatiin määritettyä nuohoukseen kulunut energiamäärä. Tarkastelussa tutkittiin nuohouksen vaikutusta savukaasun loppulämpötilaan.
19 Hiilimyllykombinaatiot Työssä tutkittiin kolmea eri hiilimyllykombinaatioita, joissa jokaisessa oli kolme eri hiilimyllyä käytössä. Neljän hiilimyllyn yhdistelmää ei tutkittu tässä työssä, kun kolmella myllyllä päästiin täyteen sähkötehoon. Kuvasta 7 voidaan havaita tutkittavien eri hiilimyllykombinaatioden aikaansaama hiilensyöttö kattilan tulipesään. Kattilan nurkilla sijaitsevat numerot vastaavat hiilimyllyjen numeroita. Käytännössä hiilimylly 1 syöttää hiiltä tasolle m ja hiilimylly 4 syöttää hiiltä tasolle m. Lisäksi kuvasta voidaan havaita kattilan tulistimet, joissa on edellä kuvattu tulistinnuohointen sijainti. Kuva 7 K1- kattilan savukaasuvirtaus (Helsingin Energia, ) Taulukko 1 Hiilimyllykombinaatiot Kombinaatio Käytössä olevat hiilimyllyt A B C Taulukko 1 kirjain vastaa PVJ:stä otettua kattilan mittausdatan ajankohtaa.
20 Mittauspisteet ja yksiköt PVJ:stä otettiin seuraavat prosessin mittauspisteet. Savukaasun lämpötila 3:s tulistimen oikea väli, ºC Savukaasun lämpötila 3:s tulistin vasen väli, ºC Savukaasun lämpötila ennen ekoa vasen, ºC Savukaasun lämpötila ennen ekoa oikea, ºC Päähöyry kattilan jälkeen, t/h Pätöteho, MW Savukaasun lämpöhäviöt, MW Kattilan hyötysuhde, % Nuohoushöyryn paine, bar Nuohoushöyryn lämpötila, ºC Nuohoushöyryn virtaus, t/h Kattilan K1 hiilimäärä, t/h Kattilan teho, MW Savukaasun lämpötila ennen luvoa, ºC Savukaasun lämpötila luvon jälkeen, ºC
21 Nuohoinohjelmat Tarkastelujakson aikana kattila on nuohottu kolmella eri nuohousohjelmalla. Samojen nuohoinohjelmien käyttöä on systemaattisesti sovellettu kaikkiin kolmeen hiilimylly-yhdistelmään. Kuviin 8-10 on merkattu mustilla pisteillä käytössä olevan ohjelman höyrynuohoimet. Kuva 8 Nuohoinohjelma 23 (Helsingin Energia, ) Nuohoinohjelma 23 käsittää kattilan tulististimien 1-3 nuohoimet sekä kattilan loppupään hilan, ekonomaiserin ja luvon nuohoimet. Nuohoimia ohjelmassa on kaikkiaan 30 kpl.
22 22 Nuohoinohjelma 43 on kevyempi versio edellisestä, sillä kattilan loppupään lisäksi siihen kuuluu tulistimien 1 ja 3 nuohoimet. Nuohoimia ohjelmassa on kaikkiaan 14 kpl. Kuva 9 Nuohoinohjelma 43 (Helsingin Energia, ) Kuva 10 Nuohoinohjelma 4 (Helsingin Energia, )
23 23 Nuohoinohjelma 4 on koko kattilan käsittävä nuohousohjelma. Edellä kuvatun 23 ohjelman nuohointen lisäksi kattilan tulipesä nuohotaan nuohoimilla Nuohoimia on käytössä kaikkiaan 66 kpl. 6 NUOHOUSOHJELMIEN VAIKUTUS 6.1 Seurantajakson tehoalue Nuohouksen aikana turbiiniteho oli vähintään 150 MW. Kuvissa 11 ja 12 on tarkastelujakso A pätötehon ja kattilan tehon kuvaajat samalta ajanhetkeltä. 172,0 PÄTÖTEHO, MW 170,0 168,0 166,0 1:12:00 2:24:00 3:36:00 4:48:00 6:00:00 7:12:00 Kuva 11 Pätötehon vaihtelu nuohouksen aikana 465,0 KATTILAN TEHO, MW 460,0 455,0 450,0 1:12:00 2:24:00 3:36:00 4:48:00 6:00:00 7:12:00 Kuva 12 Kattilatehon vaihtelu nuohouksen aikana Kuvassa 11 pätötehon suuruus vastaa laitoksen normaalia sähkötehoa häiriöttömän ajon aikana.
24 Savukaasun lämpötila Tässä tarkastelussa verrataan savukaasun loppulämpötilan muuttumista nuohouksen aikana. Eri myllykombinaatoilla saatuja tuloksia verrataan keskenään. Savukaasun lämpötila alussa on mitattu ennen nuohousohjelman käynnistämistä. Lämpötila lopussa on ajankohta nuohoussekvenssin päättymisen jälkeen. Tarkastelujaksoon on huomioitu nuohouslinjan lämmitykset ja vesitykset. Lämpötilan yksikkö on ºC. Taulukko 2 Savukaasun lämpötila luvon jälkeen Kombinaatio Ohjelma Lämpötila alussa, ºC Lämpötila lopussa ºC Muutos, ºC A (1, 3, 4) ,5 135,1-1,4 A (1, 3, 4) ,4 135,0-1,4 A (1, 3, 4) 4 136,7 135,0-1,7 B (2, 3, 4) ,6 133,5-6,1 B (2, 3, 4) ,3 135,6-1,7 B (2, 3, 4) 4 136,9 135,0-1,9 C (1, 2, 3) ,1 130,3-4,8 C (1, 2, 3) ,5 131,3-5,2 C (1, 2, 3) 4 138,7 133,9-4,8 Taulukon 2 mukaan hiilimyllykombinaation myllyt 1, 2 ja 3 nuohousohjelmat 23, 43 ja 4 sekä myllyt 2, 3 ja 4 ohjelma 23 antavat suurimman savukaasun loppulämpötilan muutoksen. Tuloksista voidaan päätellä, että myllykombinaatiolla on vaikutusta savukaasun loppulämpötiloihin. Hiilimyllykombinaatiolla 1, 2 ja 3 saavutetaan lähes kaksi astetta suurempi savukaasun loppulämpötilan laskeminen kuin hiilimyllykombinaatiolla 1, 3 ja 4 sekä 2, 3 ja 4. Hiilimylly-yhdistelmällä 1, 3 ja 4 savukaasun loppulämpötilan muutokset ovat hyvin pieniä. Mittaustuloksilla ei voida osoittaa, että mikään nuohousohjelma olisi erityisesti muita nuohousohjelmia tehokkaampi aikaansaamaan suurimman savukaasun loppulämpötilan muutoksen.
25 25 Kuvassa 13 on esitetty savukaasun loppulämpötilan muutos suurimmillaan tämän kokeen aikana. Saman nuohousohjelman aikana vastaavasti otettu kuvaaja savukaasun lämpötilasta joka on mitattu ennen luvoa kuvassa ,0 SAVUKAASUN LT LUVON JÄLKEEN, ºC 140,0 135,0 130,0 23:31:12 0:00:00 0:28:48 0:57:36 Kuva 13 Savukaasun loppulämpötila 1:26:24 1:55:12 2:24:00 2:52:48 SAVUKAASUN LT ENNEN LUVOA,ºC 380,0 375,0 370,0 365,0 360,0 23:31:12 0:00:00 0:28:48 0:57:36 1:26:24 1:55:12 2:24:00 2:52:48 Kuva 14 Savukaasun lämpötila ennen luvoa Kuvaajista voidaan havaita, että savukaasun lämpötilojen kuvaajat noudattavat samaa muotoa ennen ja jälkeen luvon. Savukaasujen lämpötilojen yksikköinä kuvissa 13 ja 14 käytetään ºC.
26 Kattilan kokonaishyötysuhde Tässä tarkastelussa selvitettiin eri nuohousohjelmien vaikutus kokonaishyötysuhteeseen. Suurella hiilikattilalla pienetkin parannukset kokonaishyötysuhteeseen ovat merkittäviä kustannusten säästön kannalta. Taulukossa 3 on esitetty kokonaishyötysuhde alussa (a), ennen varsinaista nuohoussekvenssin käynnistämistä. Nuohouslinjan lämmitykseen on varattu 30 min ja ohjelman lopetukseen myös 30 min. Kokonaishyötysuhde lopussa (b) kuvaa ajankohtaa jolloin nuohousohjelma on mennyt läpi kokonaisuudessaan. Taulukko 3 Kattilan kokonaishyötysuhde Kombinaatio Ohjelma Kok hyötysuhde % (a) Kok hyötysuhde % (b) Muutos % A (1, 3, 4) 23 93,18 93,34 + 0,16 A (1, 3, 4) 43 93,21 93,37 + 0,16 A (1, 3, 4) 4 93,40 93,23-0,17 B (2, 3, 4) 23 93,44 93,80 + 0,36 B (2, 3, 4) 43 93,03 93,09 + 0,06 B (2, 3, 4) 4 93,12 93,12 0,00 C (1, 2, 3) 23 93,79 93,89 + 0,10 C (1, 2, 3) 43 93,67 93,78 + 0,11 C (1, 2, 3) 4 93,44 93,77 + 0,33 Taulukko 3 arvoja tarkasteltaessa voidaan todeta, että suurin parannus kokonaishyötysuhteeseen saatiin kombinaation 2, 3 ja 4 nuohousohjelma 23 käyttäen.
27 27 Kuvassa 15 on esitetty suurin kokonaishyötysuhteen parannus 93,44 %:sta 93,80 %:iin nuohouksen aikana. 94,00 93,80 KOKONAISHYÖTYSUHDE, % 93,60 93,40 93,20 23:31:12 0:00:00 0:28:48 0:57:36 1:26:24 Kuva 15 Kokonaishyötysuhde nuohouksen aikana 1:55:12 2:24:00 2:52:48 Kokonaisuutena suurin parannus kokonaishyötysuhteeseen saatiin hiilimyllykombinaation 1, 2 ja 3 aikana. Alamyllykombinaatiolla kaikki nuohousohjelmat paransivat hyötysuhdetta. Kombinaatiossa 1, 3 ja 4 mittaustulokset osoittavat hyötysuhteen huononevan. Tämä selittynee mittausvirheellä. 6.4 Savukaasun lämpöhäviöiden muutos Tässä tarkastelussa tutkittiin savukaasun lämpöhäviöiden muutosta 18 tuntia kattilan nuohouksen jälkeen. Savukaasun lämpöhäviötä heti nuohousohjelman jälkeen on verrattu tilanteeseen 18 tunnin kuluneesta ajasta. Häviöiden tarkastelupisteet ovat alku ja loppu. Häviöiden yksikkö on MW. Myllykombinaatio 1, 3 ja 4 tuloksia nuohoinohjelman 23 jälkeen ei ole saatavilla mylly-yhdistelmän muutoksen seurauksena.
28 28 Taulukosta 4 voidaan havaita, että kahdessa tapauksessa savukaasulämpöhäviöt laskivat tai eivät muuttuneet olenkaan 18 tuntia nuohousohjelman jälkeen. Syy selittynee mittausvirheellä. Käytännössä kattilan rakenteet likaantuvat ja vaativat uutta nuohousta. Taulukko 4 Savukaasun lämpöhäviöt Kombinaatio Nuohousohjelma Häviö alussa Häviö lopussa Häviön kasvu A (1, 3, 4) 4 30,64 30,66 + 0,02 A (1, 3, 4) 43 29,83 30,28 + 0,45 B (2, 3, 4) 23 28,04 29,70 + 1,66 B (2, 3, 4) 43 30,96 31,19 + 0,23 B (2, 3, 4) 4 31,06 30,78-0,28 C (1, 2, 3) 23 27,16 27,94 + 0,78 C (1, 2, 3) 43 27,52 28,17 + 0,65 C (1, 2, 3) 4 25,56 25,56 0,00 Savukaasuhäviöiden pitää siis kasvaa tässä tarkasteluajanjaksossa. Taulukon 5 mukaan kombinaation nuohousohjelma 23 jälkeen tapahtuu suurin kattilarakenteiden likaantuminen. Savukaasun lämpöhäviöiden suurin kasvu oli nuohoinohjelman 23 jälkeen sekä kombinaatiolla 2, 3, ja 4 sekä 1, 2 ja 3 hiilimyllyjä käytettäessä. Kuva 16 Savukaasujen lämpöhäviöt 18 h nuohouksen päättymisestä
29 Kattilan lämpöpintojen likaantuminen Tarkastelussa tutkittiin kattilan nuohouksen jälkeisen ajan savukaasujen lämpötilojen kehitystä ennen ja jälkeen luvon. Taulukko 5 Savukaasun loppulämpötilan muutos Kombinaatio Nuohousohjelma Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Lt muutos A (1, 3, 4) 4 135,0 134,8-0,2 A (1, 3, 4) ,0 136,5 + 1,5 B (2, 3, 4) ,5 139,2 + 5,7 B (2, 3, 4) ,6 137,2 + 1,6 B (2, 3, 4) 4 135,0 135,9 + 0,9 C (1, 2, 3) ,3 134,6 + 4,3 C (1, 2, 3) ,3 135,0 + 3,7 C (1, 2, 3) 4 133,9 134,1 + 0,2 Taulukon 5 mukaan savukaasun loppulämpötila suurenee eniten 23 nuohousohjelmien jälkeen sekä 2, 3 ja 4 kombinaatiolla ja 1, 2 ja 3 hiilimyllykombinaatiolla. Samaten kombinaatiotioissa 2, 3 ja 4 sekä 1, 2 ja 3 kokonaisuudessaan savukaasun loppulämpötilat kohoavat eniten eri nuohousten jälkeen 18 tunnin kuluessa. Hiilimyllykombinaatiossa 1, 3 ja 4 koko kattilan nuohouksen jälkeen savukaasun lämpötila on pienentynyt 18 tunnin tarkastelujakson jälkeen. Tämä selittyneen mittausvirheellä. 6.5 Nuohousenergian tarve Kattilalla tuotettavan nuohoushöyryn energian tarve määritettiin kaikilla eri myllykombinaatoilla ja käytettävillä nuohousohjelmilla. Energiankulutus laskuja varten määritettiin taseraja kattilan syöttövesisäiliöön. Laskulla havainnollistetaan miten paljon syöttöveden muuttaminen nuohoukseen tarvittavaksi höyryksi kuluttaa energiaa. Syöttöveden lämpötila on 240 ºC ja paineena käytetään 153 bar. HS-diagrammi antaa syöttöveden entalpiaksi 1100 kj/kg.
30 30 Kuvasta 17 voidaan havaita nuohoushöyryn paineen olevan 28 bar ja sen lämpötilan kuvasta 18 olevan 390 ºC. HS-diagrammista saadaan tulistetun höyrynarvoilla nuohoushöyryn entalpiaksi 3200 kj/kg. NUOHOUSHÖYRYN PAINE, bar 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0 1:12:00 2:24:00 3:36:00 4:48:00 6:00:00 7:12:00 Kuva 17 Höyrynuohousohjelman höyrynpaine Laskuesimerkki nuohousenergian määrästä Myllykombinaatiossa hiilimyllyt 1, 3 ja 4 nuohousohjelma 4 käytetty höyryn määrä on 7,074 t/h. Nuohousenergia määrä = höyryn määrä (kg/s) * (nuohoushöyryn entalpia syöttöveden entalpia) kj/kg * nuohousohjelman pituus h = 1,965 kg/s * ( ) kj/kg * 2,58 h = 10655,4 kwh = 10,66 MWh. Taulukko 6 Nuohousenergian määrä eri kombinaatioilla Kombinaatio Nuohousohjelma Nuohousenergian määrä, MWh A (1, 3, 4) 4 10,66 A (1, 3, 4) 43 1,15 A (1, 3, 4) 23 3,75 B (2, 3, 4) 4 9,08 B (2, 3, 4) 43 1,45 B (2, 3, 4) 23 3,73 C (1, 2, 3) 4 10,35 C (1, 2, 3) 43 4,62 C (1, 2, 3) 23 4,02
31 Nuohouksen tarpeellisuus Tässä tarkastelussa tutkitaan savukaasun lämpöhäviöitä 18 tuntia nuohouksesta ja verrataan käytettyyn nuohousenergian määrään (taulukko 6). Savukaasun lämpöhäviöt määritetään: (Savukaasun lämpöhäviö nuohousohjelman päätyttyä 18 h savukaasun lämpöhäviön keskiarvo) * 18 h = menetetty savukaasun lämpöhäviö Laskuesimerkki (30,64 30,85) *18 = -3,78 Negatiivinen savukaasun lämpöhäviö = häviöt pienenevät. Positiivinen savukaasun lämpöhäviö = häviöt kasvavat. Taulukko 7 Savukaasun lämpöhäviöt ja nuohousenergia Kombinaatio Nuohousohjelma Nuohousenergian määrä, MWh Savukaasun lämpöhäviö, MWh A (1, 3, 4) 4 10,66-3,78 A (1, 3, 4) 43 1,15-8,28 B (2, 3, 4) 4 9,08 +7,20 B (2, 3, 4) 43 1,45 +1,62 B (2, 3, 4) 23 3,73-20,52 C (1, 2, 3) 4 10,35-11,16 C (1, 2, 3) 43 4,62-3,42 C (1, 2, 3) 23 4,02-15,48 Taulukko 7 voidaan havaita, että nuohousenergian määrää verrattuna savukaasun lämpöhäviöihin 18 tunnin aikana kombinaatiossa 1, 3 ja 4 ainoastaan 43 ohjelmalla saavutetaan hyötyä. Nuohousohjelmalla 4 nuohousenergian kulutus on saavutettua
32 32 hyötyä suurempi. Tarkasteltaessa kombinaatiota 2, 3 ja 4 hyötyä saavutetaan ainoastaan nuohousohjelmaa 23 käytettäessä. Hiilimylly-yhdistelmässä 1, 2 ja 3 nuohousohjelmilla 4 ja 43 saavutetaan laskennallista hyötyä verrattuna savukaasun lämpöhäviön kehitystä suhteessa nuohousenergian määrään. Merkittävintä hyötyä saavutetaan nuohoinohjelmalla 23 kombinaatioissa 2, 3 ja 4 sekä 1, 2 ja 3.
33 33 7 YHTEENVETO Tässä opinnäytetyössä tutkittiin suuren hiilikattilan höyrynuohousta. Työssä tarkasteltiin kattilan kokonaishyötysuhdetta ja siihen vaikuttavia nuohousohjelmia. Hiilimylly-yhdistelmiä oli kolme erilaista ja jokaisessa oli kolme nuohousohjelmaa tutkittavana. Työ tehtiin voimalaitoksen normaalin käynnin aikana. Neljää eri hiilimylly-yhdistelmää ei päästy tutkimaan, sillä turbiinin startti viivästyi 10 viikkoa. Lisäksi keväällä säiden lämpeneminen vaikuttaa voimalaitoksen tehonmuutoksiin, joten myöhempi tarkastelujakso olisi aiheuttanut virhettä tuloksiin. Tuloksista voidaan havaita, että niin sanottu alamylly-yhdistelmä antaa suurimman savukaasun loppulämpötilan muutoksen kokonaisuutena kaikilla käytetyillä ohjelmilla. Eli käytössä olevat hiilimyllyt 1, 2 ja 3 antoivat lähes kaksi astetta suuremman savukaasun loppulämpötilan kuin kahdella muulla hiilimylly-yhdistelmällä. Myllykombinaatiolla on siis muutosta savukaasun loppulämpötilaan. Yksittäisistä nuohousohjelmista suurimpaan savukaasun loppulämpötilan muutokseen päästiin 23 nuohousohjelmalla, kun ko. hiilimyllykombinaatio 2, 3 ja 4. Kokonaishyötysuhteeseen saatiin suurin parannus nuohoinohjelmalla 23, kun käytössä oli hiilimyllykombinaatio 2, 3 ja 4. Kuitenkin kokonaisuutena parannus kokonaishyötysuhteeseen saatiin hiilimyllykombinaation 1, 2 ja 3 aikana. Alamyllykombinaatiolla kaikki nuohousohjelmat paransivat hyötysuhdetta. Sen sijaan koko kattilan nuohousohjelma 4 vaikutus hyötysuhteeseen kombinaatiolla 2, 3 ja 4 oli merkityksetön Savukaasun lämpöhäviöitä tarkasteltiin nuohouksen jälkeen 18 tunnin ajalta. Sen mukaan lämpöhäviöiden suurin kasvu oli nuohoinohjelma 23 jälkeen hiilimylly- yhdistelmillä 2, 3 ja 4 sekä 1, 2 ja 3 myllyjä käytettäessä. Niinikään savukaasun loppulämpötilan suurin kasvu nuohouksen jälkeen tapahtui em. hiilimylly-yhdistelmillä 2, 3, ja sekä 1, 2 ja 3, kun käytettiin nuohoinohjelmaa 23.
34 34 Nuohouksen taloudellisuustarkastelussa havaittiin, että nuohousenergian määrää verrattuna savukaasun lämpöhäviöihin 18 tunnin aikana kombinaatiossa 1, 3 ja 4 ainoastaan 43 ohjelmalla saavutetaan hyötyä. Nuohousohjelmalla 4 nuohousenergian kulutus on saavutettua hyötyä suurempi. Kombinaatiolla 2, 3 ja 4 hyötyä saavutetaan ainoastaan nuohousohjelmaa 23 käytettäessä. Hiilimylly-yhdistelmässä 1, 2 ja 3 nuohousohjelmilla 4 ja 43 saavutetaan laskennallista hyötyä verrattuna savukaasun lämpöhäviön kehitystä suhteessa nuohousenergian määrään. Merkittävintä hyötyä saavutetaan nuohoinohjelmalla 23 kombinaatioissa 2, 3 ja 4 sekä 1, 2 ja 3. Viimeisen seurantajakson aikana ilmeni, että seinänuohoin 14 oli epäkunnossa ja se saattaa aiheuttaa mittausvirhettä tuloksiin. Tämän seurantajakson aikana oli C- myllykombinaatio käytössä. Nuohouksen kokonaishyötyä ja taloudellisuutta ajatellen kattilan tiettyjen osien nuohoaminen saattaa tuottaa paremman lopputuloksen kuin koko kattilan nuohoaminen. Lisäksi nuohouksessa 18 tunnin välin lyhentäminen höyrynuohouksessa saattaa tuoda paremman lopputuloksen.
35 35 LÄHTEET Energiateollisuus ry & Hiilitieto ry Hyvä tietää hiilestä. Lönnberg Print: Esite. Glyde Bergemann Power Group. Nuohoinkoulutus Helsinki: Pitkien höyrynuohointen koulutusmateriaali. Koulutus Helsingin Energia, Hannu Parkko. Ei saatavissa. Helsingin Energia Salmisaaren voimalaitokset. Helsinki: Esite. Helsingin Energia Varmaa ja edullista energiaa. Helsinki: Salmisaaren voimalaitokset: Esite. Helsingin Energia Helsingin voimalaitokset. Helsinki: Tuotantoesite. Helsingin Energia. Salmisaaren voimalaitokset. Prosesessinvalvontajärjestelmä: Ei saatavissa [Viitattu ] Helsingin Energia. Salmisaaren voimalaitokset. Prosesessinvalvontajärjestelmä: Ei saatavissa [Viitattu ] Helsingin Energia. Salmisaaren voimalaitokset. Prosesessinvalvontajärjestelmä: Ei saatavissa [Viitattu ] Helsingin Energia. Salmisaaren voimalaitokset. Prosesessinvalvontajärjestelmä: Ei saatavissa [Viitattu ] Huhtinen, M., Kettunen, A., Nurminen, P. & Pakkanen, H Höyrykattilatekniikka. 6., muuttumaton painos. Helsinki: Edita Prima Oy. Huhtinen, M., Korhonen, R., Pimiä, T. & Urpalainen, S Voimalaitostekniikka. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
36 36 Laaninen, V Pienen ja keskisuuren hiilipölykattilan nuohousjärjestelmien toiminnan tarkastelu. Helsingin TKK. Diplomityö Nirafon Oy. Nirafon Acoustic Cleaning Systems 9/2012. Käyttö- ja asennusohje Nirafon kaasupulssinuohoimet. Ei saatavissa. Nirafon Oy. Nirafon Acoustic Cleaning Systems 12/2012. Käyttö- ja asennusohje Nirafon ääninuohoimet. Ei saatavissa.
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.
LisätiedotHöyrykattilat Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä
Höyrykattilat 2015 Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä Kymenlaakson Höyrykattila Höyrykattilassa on tarkoituksena muuttaa vesi vesihöyryksi Kattilatyyppejä on useita Höyrykattilan rakenne
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi
LisätiedotBIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA
BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA 03 Vaskiluodon Voima 02 Biovoimaloiden uranuurtaja, sähkön ja lämmön yhteistuottaja MANKALATOIMINTAMALLI Yritys myy tuottamansa sähkön osakkailleen
LisätiedotHöyrykattilat Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä
Höyrykattilat 2015 Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Lämpöpintojensijoittelu kattilaan KnowEnergy KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotKaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015
Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotKonventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotPäästövaikutukset energiantuotannossa
e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90
LisätiedotLämpöputkilämmönsiirtimet HPHE
Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen
LisätiedotSisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys
Loppuraportti Sisältö Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys Työn lähtökohta ja tavoitteet Voimalaitoskattiloiden tulipesässä
LisätiedotNOKIANVIRRAN ENERGIA OY
1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotLaatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011
Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin
Lisätiedot1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...
ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 2: Keravan biovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...
LisätiedotORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää
LisätiedotT o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -
T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!
LisätiedotLämpökeskuskokonaisuus
Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-
LisätiedotPolttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi
Polttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi III Liekkipäivät, Espoo 31.1.2007 Timo Leino 2 TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Polttoaineet haasteellisia
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotAjan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotKivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009
Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotJätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala
Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen
Lisätiedot[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja
LisätiedotAlueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU
Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki
LisätiedotLuento 4. Voimalaitosteknologiat
Luento 4. Voimalaitosteknologiat Voimalaitoksen rakenne Eri voimalaitostyypit: Lauhde (vain sähköä) CHP (=yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto) Moottori kaasuturbiini Älykäs sähköverkko, Wärtsilä www.smartpowergeneration.com
LisätiedotKasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk
Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotKestävä ja älykäs energiajärjestelmä
Ilmansuojeluyhdistys syyskokous 23.11.2017 Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Espoon kaukolämpö hiilineutraaliksi 2030 Ilkka Toijala / Head of Heating and Cooling, Finland / 23.11.2017 Kattava kaukolämpöverkko,
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.
Lisätiedot1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...
ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2016 Kari Alanne Oppimistehtävä 2a: Yhteistuotantovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...
LisätiedotKotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma
Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotTSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos
TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos 23.11.2017 Turun Seudun Energiantuotanto OY Turku Energian ja Fortumin pitkäaikainen kaukolämmön toimitussopimus on päättynyt ja tilalle on muodostettu yhteisesti
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)
Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotMillä Tampere lämpiää?
Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotÅF Oljen Energiahyödyntäminen
ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotLuku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotTekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori
Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen
LisätiedotTEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2
Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotCLEN ECR-Ecopesuri. Ratkaisu graffitien poistoon ja kaupungin ekosiivoukseen
CLEN ECR-Ecopesuri Ratkaisu graffitien poistoon ja kaupungin ekosiivoukseen CLEN ECR-Ecopesuri -järjestelmä CLEN ECR-Ecopesuri yhdistää painepesurin puhdistustehon ympäristölle ei-haitallisiin puhdistaviin
LisätiedotBiomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen
GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009
LisätiedotJätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon.
Vantaan Jätevoimala Lähtökohdat Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Polttoaineesta 90 %
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotBiomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotTuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg
IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö
LisätiedotRene Eskola APUJÄÄHDYTYKSEN KANNATTAVUUS SÄHKÖNTUOTANNOSSA
Rene Eskola APUJÄÄHDYTYKSEN KANNATTAVUUS SÄHKÖNTUOTANNOSSA APUJÄÄHDYTYKSEN KANNATTAVUUS SÄHKÖNTUOTANNOSSA Rene Eskola Opinnäytetyö Kevät 2016 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu
LisätiedotPinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon
Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...
LisätiedotKEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus
Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta
LisätiedotBalance+ -säätökonsepti Voimalaitoksen vakionopeudensäädin. Myynti- ja projektipäällikkö Joni Viitanen, ÅF
-säätökonsepti Voimalaitoksen vakionopeudensäädin Myynti- ja projektipäällikkö Joni Viitanen, ÅF Energia 2016, 26.10.2016 Kuulostaako tutulta? Palamattomia pohjatuhkassa Epätasaiset petilämmöt Häkäpiikkejä
LisätiedotHyötysuhdelaskenta Keravan Energian biovoimalaitokselle
Aleksi Törmänen Hyötysuhdelaskenta Keravan Energian biovoimalaitokselle Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö 24.4.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotGT GT 1200 GTU GTU 1200
Kattilat GT 0 - GT 00 GTU 0 - GTU 00 GTU 0 GT 00 Oy Callidus b Hiekkakiventie 0070 HELSINKI p. 09-7 75 fax. 09-77 5505 www.callidus.fi . Pä ä mitat GT 0 C 55 85 5 () 65 x M8 on ø 50 merkkiä levyssä ø 70
LisätiedotArimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen
Arimax öljylämmitys Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax 17 -sarjan öljykattilat Tehokas lämmitys Runsas lämpimän
LisätiedotKurkistus soodakattilan liekkeihin
Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen
LisätiedotPÄÄKATTILAN NUOHOUKSEN OPTIMOINTI KYMIJÄRVEN VOIMALAITOKSELLA
PÄÄKATTILAN NUOHOUKSEN OPTIMOINTI KYMIJÄRVEN VOIMALAITOKSELLA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Mekatroniikka Suunnittelu Opinnäytetyö Valmistumisaika Sakari Salonen 0502160 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan
LisätiedotVoimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy
Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotUudet energiatekniikat
Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotBIOENERGIAHANKE 3.11.2011
FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut
Lisätiedot>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa
Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
Lisätiedot