ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun
|
|
- Olivia Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu
2 Ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 Toimittajat Inkeroinen Paula Puhakka-Tarvainen Helena Ryhänen Hannu Timonen Liisa Lisätietoja Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Yliopistokatu Joensuu Julkaisija Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Taitto ja kansi Paula Inkeroinen Paino Kopijyvä Oy Kuopio 2012 ISBN: Polkuriippuvuudesta kohti uusia tulevaisuuspolkuja...
3 Sisältö LUKIJALLE 4 TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA Tulevaisuusriihen puinti ja puijat 6 Muutos maaseudun ympärillä 10 Pohjois-Karjalan maaseutu tässä ja nyt 11 Kohti tulevaisuuden tekoja ja yhteistyötä 43 TULEVAISUUDEN TIEKARTAT Ilmasto muuttuu - muuttuuko Pohjois-Karjala 14 Luonnonvarat - Pohjois-Karjalan vahvuus 16 Uudistuvat ja kestävät energiaratkaisut 18 Ruokaa rajalta 24 Ekorationaalinen elintarviketuotanto 27 Biokaasun ja bioaktiivisten aineiden hyödyntäminen 29 Uuteen palveluyhteiskuntaan 33 Hyvä ikääntyminen 35 Viisaasti toimiva, verkottunut ja virtuaalinen maaseutu 37 Maaseudun imagoa rakentamaan 39 NÄKÖALOJA TULEVAISUUDEN MAASEUTUUN Näkymä Teerisaaren tulevaisuusikkunasta Pohjois-Karjalan maaseutuun 5 Tarja Cronberg Uusia haasteita maaseudun tulevaisuuden tekemisessä 12 Tuomas Kuhmonen Kenen maaseutu 2050? 13 Sauli Rouhinen Maaseudun tulevaisuus ilman kasvupakkoa 20 Paavo Järvensivu Visioni alueellisesta hajautetusta biotaloudesta 21 Lasse Okkonen Kohti biotaloutta 22 Juha Kuisma Järkevää ja kestävää ruoantuotantoa Pohjois-Karjalan maaseudulla 26 Tuija Mononen Ohoi, palveluja näkyvissä? 31 Ritva Pihlaja Kohti kylämäistä palvelutuotantoa 32 Juhana Venäläinen Uudet toimijuudet ja glokaali verkostoituminen 41 Torsti Hyyryläinen Annettu sydän palaa takaisin 42 Ari Koskela Liitteet 45 Tulevaisuusriihen osallistujat Artikkelien kirjoittajat ja julkaisun toimittajat Valokuvat 3
4 Lukijalle Aina välillä on hyvä katsoa myös menneisyyteen... Tervetuloa tutustumaan Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuteen! Me Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutukseen osallistuneet ja koulutuksen järjestäjät olemme laatineet sinulle tämän tulevaisuuskirjasen. Sen tavoite on yksinkertainen; opastaa sinut näkemään ja pohtimaan sitä, että miltä maaseutumme voisi näyttää vuonna 2030 ja kannustaa ponnistelemaan sen valoisamman tulevaisuuden eteen. Kirjasen vakava kehittämisajatus- ja haaste tiivistyy siihen, että Pohjois- Karjalan maaseudulla ei ole tulevaisuutta, ellei siitä ole ensin olemassa kirkkaita näkymiä, ja ellei näkymien eteen olla valmiita toimimaan pitkäjänteisesti hyvässä yhteistyössä. Esittelemme sinulle 10 myönteistä näkymää eli tulevaisuuden tiekarttaa, siitä millaisia tulevaisuusjyviä, uuden aikakauden siemeniä, meille on jäänyt jäljelle vakkaan Maaseudun tulevaisuusriihen puinnista. Aluksi käydään läpi sitä miten ja mitä tulevaisuusriihtä on puitu, millaisia muutostekijöitä Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksessä on huomioitava ja mikä on Pohjois-Karjalan maaseudun tila tässä ja nyt. Nämä luvut taustoittavat laadittuja tiekarttoja. Lisäksi kirjasen sivuilla esitellään Maaseudun tulevaisuusriihen puinnissa esiintyneiden asiantuntijoiden tiivistettyjä näkemyksiä Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehtoisista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ne ovat lukemisen arvoisia. Sinä olet osa maaseudun tulevaisuutta. Siispä, ota kirjanen rohkeasti käteen, avaa ikkunoita avoimin silmin sen esittelemiin Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja muodosta oma käsityksesi valituista kehityssuunnista sekä ratkaisuista. Osallistu yhdessä kanssamme Pohjois- Karjalan maaseudun tulevaisuuden tekemiseen. 4
5 Näkymä Teerisaaren tulevaisuusikkunasta Pohjois-Karjalan maaseutuun Tarja Cronberg Teerisaaren asukkaana on vaikeampaa, kun kyläkauppa sulki ovensa. Naapuriapu on korvaamaton kelirikon aikaan, jääosaamisen ydin on hiljaista tietoa. Talon lämmitys on monen osaamisen yhteistulos. Liikkuva hieroja meillä jo on, miksi ei siis muita arjen innovaatioita? Innovaatioiden ei aina tarvitse olla huikeita tai teknisiä, usein riittää oivallus siitä, miten tehdä elämästä kevyempää. Oivallusten tueksi tarvitaan kestävää politiikkaa. Suomalaiset ovat onnekkaita. Ulottuvillamme on kaksi erilaista ympäristöä - monipaikkaisuus ylittää kaupunki-maaseutu -jaon, molemmat ovat kaikille läsnä. Harva asutus on voimavara ylikansoittuneessa maailmassa. Tulen tietoiseksi tästä aina, kun palaan maailmalta kotiin. Tunne vain vahvistuu, kun saan saareen vieraita ulkomailta. Heille suomalainen maaseutu on paratiisi. Kaikille, aina, eikä vain kohteliaisuudesta. Nämä kokemukset välittävät meille tärkeän tiedon: maaseutumme on luksusta, epävakaassa maailmassa monestakin syystä. Tieto on arvokas lähtökohta uuden maaseutuparadigman rakentumisessa. Käsitys maaseudusta on muutoksessa ja globaalin aikana tarkastelu on tehtävä kansainvälisestä näkökulmasta. Maaseutuun liittyy välineellisiä ulottuvuuksia, jotka korostuvat epävarmassa maailmantilanteessa. Ne eivät välttämättä ole uusia, mutta niiden merkitys on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Niiden arvo on kahden suuntaisessa hyvinvoinnissa maaseutu sekä vie että tuo hyvinvointia. Maaseutulähtöiseen 3H:n hyvinvointiohjelmaani kuuluvat hajautettu energiantuotanto, hitaampi elämä ja huoltovarmuus: Hajautettu energiantuotanto riippuu valinnoista, joita ilmastonmuutoksen torjumiseksi tullaan tekemään. Uusiutuva energia on avainasemassa. Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen näkökulmasta tärkein on metsäenergia. Sen myötä maaseudulle syntyy uusia työpaikkoja puun kasvatukseen, korjuuseen, jalostukseen ja edelleen tuotekehitykseen, laitetuotantoon, markkinointiin. Arvoketju on pitkä ja monipolvinen. Energiamaaseutu on tulevaisuutta, jos hajautettu energiantuotanto saa poliittisen tuen. Hitaampi elämä on jo trendi. Sen ovat luoneet lapsiperheet, luovien alojen ammattilaiset, vireät eläkeläiset. Suomessa on Euroopan kiireisin työtahti. Kiire työpaikoilla on yksi yleisimmistä uupumisen syistä. Hitaampi elämä on monen toive ja yhä useammalle ainoa vaihtoehto. Jos haluamme lisätä hyvinvointia, meidän on uskallettava hidastaa. Uskallusta tukee tieto siitä, että tuottavuus ja hitaus kulkevat käsi kädessä. Hidastamalla voimme saada enemmän. Huoltovarmuus on asia, jota ei voi tuoda. Kriisiaikana mikään maa ei selviydy ilman omaa maaseutua. Omavaraisuus ruoan- ja energiantuotannossa on elinehto. Sitä ei voida ottaa naftaliinista, kun tilanne niin vaatii. Omavaraisuuden ylläpito ja valmiudet edellyttävät moniosaajia, maaseudun olosuhteissa on omat lainalaisuutensa. Tulevaisuusikkunastani näkyy moderni maaseutu, jolla on keskeinen rooli suomalaisten hyvinvoinnissa. 5 hajautettu energiantuotanto, hitaampi elämä ja huoltovarmuus
6 TULEVAISUUSRIIHEN PUINTI JA SEN PUIJAT Maaseudun tulevaisuusriihi koulutuksen ensimmäinen etappi järjestettiin Koulutus oli suunnattu kaikille Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuudesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Kaikkiaan siihen osallistui 44 henkilöä. Tulevaisuusriihessä ei keskitytty menneisyyden vaalimiseen, vaan heittäydyttiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti eteenpäin käyttäen erilaisia tulevaisuusajattelun puintivälineitä. Käytettyjä puintivälineitä ovat olleet muun muassa tulevaisuuden muutosajurikysely, tulevaisuusmuistelu, oppimiskahvila, teemaryhmätyöskentely, erilaiset täydentävät kyselyt, uusien näkymien (visioiden) luonti, tiekarttatyöskentely, tulevaisuuteen suuntautuneet asiantuntijaluennot ja -sparraukset ja hyviä käytäntöjä jäljittäneet opintomatkat Slovakiaan/Itävaltaan, Walesiin ja Etelä-Pohjanmaalle. Heti koulutuksen alussa toteutetun muutosajurikyselyn perusteella valittiin 10 kehittämisteemaa, joiden katsottiin olevan tärkeitä Pohjois- Karjalan maaseudun tulevaisuudelle. Näiden kehittämisteemojen perusteella muodostettiin koulutukseen osallistuvista kymmenen teemaryhmää, jotka ovat toimineet koko koulutuksen ajan tulevaisuusriihen puijina. Tulevaisuusriihen henki, sen sielu ja asiantuntijaresurssi, ovat nimenomaan olleet siihen osallistuneet maaseututoimijat. Teemaryhmissä on yhteisesti innostuttu, kyseenalaistettu, väitelty, esitetty vaihtoehtoja, kiistetty, avattu silmiä uusille näkemyksille, luotu uskoa maaseutuun ja ennen kaikkea tehty tiivistä yhteistyötä yhteisen päämäärän, pohjoiskarjalaisen tulevaisuuden maaseudun, eteen. Jokainen teemaryhmä työsti koulutuksen aikana heille osoitetusta teemasta oman tiekarttansa ja tulevaisuuden teemaryhmäraportin. Kaikki 10 tiekartan tiivistelmät löydät tästä kirjasesta. Maaseudun tulevaisuusriihen aikana on järjestetty yhdeksän kaksi- tai yksipäiväistä lähiopetusjaksoa yhtä ryhmää kohden ja lisäksi 10 erillistä sparraustilaisuutta teemaryhmille. Asiantuntija-alustajina, sparraajina tai yritysesittelijöinä lähiopetuspäivillä on vieraillut 46 henkilöä. Lisäksi benchmarking-matkoilla on niille osallistuneilla on ollut mahdollisuus tavata ja kuulla liki 30 asiantuntijaa ja/tai yrittäjää. Koulutusjaksoilla on saatu myös kuulla seitsemän innovatiivisen ja tulevaisuussuuntautuneen maaseutuyrittäjän kertovan yrityksensä kehitystarinan. Kaiken kaikkiaan tulevaisuusriihen puintiin on osallistunut liki 100 henkeä, tavalla tai toisella. Jokainen koulutukseen osallistunut on saanut teemaryhmäraportin lisäksi tehdä oman syventymisraportin häntä erityisesti kiinnostaneesta maaseudun tulevaisuuden kehittämisteemasta. Ulkomaille suuntautuneista hyviä käytäntöjä kartoittaneista matkoista jokainen teemaryhmä teki samoin oman raporttinsa. Koulutuksen tukena hyödynnettiin Elgg-nimistä sosiaalista mediaa. Koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatesta projektipäällikkö Paula Inkeroinen ja projektisuunnittelija Hannu Ryhänen sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Biotalouden keskuksesta johtaja Ulla Asikainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Liisa Timonen, suunnittelija Helena Puhakka-Tarvainen ja projektipäällikkö Kaija Saramäki. Seuraavilta sivuilta löydät teemaryhmätiedot ja tulevaisuusriihen tähänastisen koulutuspolun. Polun varrelle mahtuu monenlaisia, myös yllättäviä, tulevaisuuskokemuksia, rikkaita keskusteluja ja väittelyjä, uusia kehittämisituja, parhaiden käytäntöjen löytämistä, rohkeita kehittämisavauksia, yhteistyöverkostojen kutomista ja uusien liiketoimintakonseptien hahmottelua. Matka on ollut antoisa, ainakin meistä koulutuksen järjestäjistä. 6
7 TEEMARYHMÄT JA NIIDEN JÄSENET Tulevaisuusopissa niin idässä kuin lännempänäkin RYHMÄ I Tiedon hallinta: Helinä Kalaja-Altinbas, Aira Mutanen, Jukka Nevalainen Maaseudun imago: Maija Kakriainen, Tapio Leinonen, Pirjo Korhonen, Matti Falck Ympäristöosaaminen: Marja Pulkkinen, Eija Asikainen, Risto Hiltunen, Pentti Ranne Uudet energiaratkaisut: Pauli Tahvanainen, Anna Liimatainen, Airi Timonen, Esa Ollikainen Palveluyhteiskunta 2.0: Jaakko Rintamäki, Tapani Hirvonen, Eija Liimatta, Mauri Räsänen RYHMÄ II Luonnonvarat: Tanja Kähkönen, Heidi Tanskanen, Juha Vornanen, Anne Mujunen, Tuomo Hämäläinen Ilmastonmuutos: Tapani Mikkonen, Tuula Harinen, Hannele Pyykkö, Pekka Vatanen, Rauno Jussila, Bio-osaaminen: Minna Rahkola-Sorsa, Pertti Iivanainen, Pekka Kärkkäinen, Päivi Putkonen Väestön ikääntyminen: Pauliina Smolander, Ilpo Jorasmaa, Tarja Muikku, Terho Sirviö, Katja Tervo, Marjo Ollilainen Biotalous: Katri Karjalainen, Teuvo Mutanen, Suvi Kuittinen, Kaisa Matilainen 7
8 Tulevaisuusriihen koulutuspolku VÄLITYÖSKENTELY I TOP 10 Muutosajurit -kysely. TULEVAISUUSTEEMARIIHI II Tammikuu 2011 Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehdot ja valinnat VÄLITYÖSKENTELY II JA TYÖPAJAT Maalis- ja huhtikuu 2011 Teemaryhmien tulevaisuusvisiot, nykytilan analyysi ja valmistautuminen matkalle. Keskeisten kehittämisteemojen valinta muutosajurikyselyn pohjalta. Muutosajurien vaikutukset ja tulevaisuusmuistelu. BENCHMARKING- MATKA TULEVAISUUSTEEMARIIHI I Marraskuu 2010 Maaseudun tulevaisuuden suuret kysymykset Slovakia ja Itävalta, huhtikuun alku Wales, toukokuun alku Hyvät käytännöt. 8 ALOITUSRIIHI Lokakuu 2010 Tulevaisuusriihen esittely ja siihen virittäytyminen. Maaseudun muutostekijät. MATKAN PUINTIA Kesäkuu 2011 Benchmarking-matkan opit, kokemukset ja hyvät käytännöt.
9 TULEVAISUUSTEEMARIIHI III Lokakuu 2011 Tulevaisuuden toimijaverkostot ja yhteistyö Tiekarttatyöskentelyä: 1. versio tiekartasta. ASIANTUNTIJA- SPARRAUKSET Marras-joulukuu teemaryhmälle toteutetut tiekarttatyöskentelyä tukevat valmennukset. TYÖPAJAT Tammikuu 2012 Tiekarttojen ja loppuraporttien työstämistalkoot. VÄLITYÖSKENTELY III Tiekartan työstäminen VIIMEISTELYRIIHI Helmikuu 2012 Tiekarttojen esittäminen ja viimeistely. 9 BENCHMARKING-MATKA Elokuu 2011 Seinäjoen seutu Parhaat käytännöt. VÄLIPUINTIA -SEMINAARI Maaliskuu 2012 Tulosten esittely ja levittäminen.
10 MUUTOS MAASEUDUN YMPÄRILLÄ tietty vakaa kehityssuunta ja jotka muodostavat selkeän historiallisen kokonaisuuden. Tulevaisuusajatteluun kuuluu olennaisesti se, että ei katsota ainoastaan omaan arkiseen lähiympäristöön, vaan nostetaan katse avoimin mielin ennakoitavissa oleviin toimintaympäristön kehityskulkuihin. Muutos lähtee pohjimmiltaan aina sisältäpäin itse toimijoista, mutta toimintaympäristön ulkoiset voimat vaikuttavat siihen millaisia mahdollisuuksia jatkuvasti avautuu, miten niihin reagoidaan ja millaisia valintoja voidaan sekä kannattaa tehdä. Maaseudun tulevaisuuden muutosvoimiin ja laajempiin kehityskulkuihin on tulevaisuusriihessä haettu vastausta muutosajurikyselystä, muutostekijöiden vaikutusanalyysista ja luokittelusta, asiantuntijaluennoitsijoilta sekä teemaryhmien asiantuntijasparraajilta. Muutosajurilla tarkoitetaan yleisesti määriteltynä sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat määräävästi tarkasteltavan ilmiön, myös maaseudun, kehitykseen ja sitä kautta myös päätöksentekoon. Se on voima, joka vie meitä tulevaisuudessa eteenpäin ja tehtävänä on vain päättää, että miten vahvasti halutaan olla muutoksessa mukana. Muutosajurit voivat olla voivat olla yleisiä tai erityisiä megatrendejä, ts. kehityksen suuria linjoja, jotka ovat tunnistettavassa, ja joilla on Villi kortti on vastaavasti erittäin epätodennäköinen ja yllättävästi ilmaantuva muutosajuri. Se ei ole ennustettava, mutta sillä on valtava vaikutus, koska se muuttaa tapahtumien kulun yhtäkkiä epävarmaksi ja sille osataan kehitellä selitys vasta jälkikäteen. Heikot tulevaisuussignaalit ovat vasta pieniä merkkejä tai aavistuksia tulossa olevista muutoksista. Seuraavat megatrendit on tulevaisuusriihessä tunnistettu sellaisiksi, jotka ovat merkittäviä Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuden kehittämisvaihtoehdoille ja -ratkaisuille. Samoin analyyseissa on annettu tilaa muutamille villeille korteille ja heikoista signaaleista lueteltu niitä, joita koulutuksessa on noussut esiin. 10 Maaseudun tulevaisuusriihessä tunnistetut keskeiset muutosajurit yleisiä megatrendejä Ilmastonmuutos voimistuu Globaali väestöräjähdys, ikääntyminen länsimaissa Kaikkialla läsnä oleva tietotekniikka yleistyy Muuttuvat kulutusarvot Erityisiä megatrendejä Siirtyminen uusiutuvaan energiaan Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Biotalous tuotannonalana kasvaa Bio- ja nanoteknologian nopea kehitys Ympäristösaamisen kasvu ja kehitys Julkinen sektori kokee isoja muutoksia Innovatiivisen tiedon nopea jakaminen ja soveltaminen korostuvat Heikot signaalit Makean veden merkitys kasvaa Luultua nopeampi ilmastomuutos Glokaalin (paikallisen ja globaalin) toimijuuden merkitys kasvaa Monipaikkaisuuden merkitys kasvaa Maaseudun roolin korostuminen huoltovarmuudessa, etenkin ruuan ja uusiutuvan energian tuotannossa Villit kortit Globaali ja pysyvä taloustaantuma EUn yhtenäinen talousalue hajoaa Maailmanlaajuinen pandemia Elektronisesti tallennetun tiedon tuhoutuminen ja internetin kaatuminen Hyvin koulutettujen nuorten massiivinen maastamuutto Venäjän WTO jäsenyys ja nopeasti kasvava ulkoinen kauppa
11 Pohjois-karjalan maaseutu tässä ja nyt Tärkeä osa tulevaisuusajattelua on tunnistaa realistisesti ne peruslähtökohdat, joista ponnistetaan kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tulevaisuuden näkymät ja onnistunut kehittämistoiminta perustuvat vallitseville tosiasioille siitä miten asiat ovat, eivät satunnaisille oletuksille tai epämääräisille musta tuntuu tiedoille. Toki on tarpeen tunnistaa Pohjois-Karjalan maaseudun raskaat rakenteelliset tekijät, kuten esimerkiksi pitkään jatkunut kielteinen väestökehitys ja tähän liittyen nuorten ikäluokkien poismuutto, senioriväestön korkea väestönosuus tai heikkona pysyttelevä työllisyysaste. Karujen faktojen näkökulman voi myös vaihtaa toiseksi. Pohjois-Karjalan maaseutu on yllättävän monimuotoinen ja mahdollisuuksia täynnä oleva kokonaisuus kun sitä hieman raaputtaa pintaa syvemmältä, eri resurssinäkökulmista, eri toimijoina tai toimintoina. Oheiset perusfaktat tiivistävät eräitä niistä monista myönteisistä vahvuuksista, joiden perustalle Pohjois-Karjalan maaseudun hyvä tulevaisuuskuva voi muodostua, ja joita on myös hyödynnetty teemaryhmien tiekarttojen työstämisessä. Pohjois-Karjalan maapinta-alasta noin 81 % eli km 2 on metsämaata. Vuonna 2009 metsäteollisuus käytti maakunnassa puuta 0,6 miljoonaa m3, kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli 1,3 milj. m 3 ; pientalojen osuus energiakäytöstä oli 21 %. Pohjois-Karjalan kokonaispinta-alasta (21580 km 2 ) vesistöjä on hieman alle viidennes; suurista järvistä erinomaisessa tilassa on 43 % ja hyvässä 46 % järvipinta-alasta. Kesämökkejä maakunnassa oli v kpl. Aktiivitiloja on maakunnassa vuonna 2011 kaikkiaan (vuonna 2009 bruttotulot olivat 233 milj., teollisia yrityksiä puolestaan 138 (v. 2010), elintarviketeollisuuden liikevaihto v oli n. 175 miljoonaa. Vuonna 2008 koko yrityskanta 8157 kpl. Noin henkeä saa elantonsa elintarvikealasta Pohjois-Karjalassa, näistä noin sijoittuu maatalouteen ja noin jatkojalostuksen puolelle. Viljeltävää peltoalaa (melkein puolet tästä nurmea) suhteessa karjamäärään on reilusti enemmän kuin muilla nautakarjavaltaisilla alueilla Suomessa. Pellon käyttö Pohjois-Karjalassa on ollut v. 2010: nurmiala ha, rehuvilja ha, leipävilja ha, öljykasvit ha, hedelmä- ja marjakasvit 750 ha, vihannekset, kasvikset ja juurekset 100 ha, peruna 229 ha, muu käyttö ha ja kesanto ha; yhteensä ha. Eviran ennakkotietojen mukaan 314 kpl (11,8 % tiloista) maatiloja, joilla on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta ja luomu- ja siirtymävaiheessa olevia peltoja on ha eli n. noin 17,3 % peltopinta-alasta. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmässä olevia kotieläintiloja on 71 kpl. Pohjois-Karjalassa on 15 yritystä, jotka harjoittavat luomujatkojalostusta. Tukkuporras maksoi vuonna 2011 hyvin kuivatusta nokkosesta 14 euroa/kg, jolloin hehtaarisadon hinta on hyvin kilpailukykyinen esimerkiksi viljaan nähden, josta maksettu hinta oli noin 800 euroa/ha. Pohjois-Karjalan kokonaisenergian käytöstä (hieman yli 10TWh/v.) on uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta jo n. 63 %, josta noin puolet on puusta ja 15 % vesivoimaa. Lämmitysenergiasta tuotetaan uusiutuvilla energialla jo nyt yli 80 %. 11
12 Maaseudun kehitykselle on totuttu asettamaan tavoitteita erityisesti väestön ja työpaikkojen osalta. Menneisyydessä näihin on voitu vaikuttaakin. Mutta entä tulevaisuudessa? Ja onko se edes tarpeellista? Se, missä väestö asuu ja mitä se tekee, on moninaisten työhön, vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin ja elämäntyyliin liittyvien valintojen tulosta. Asetammeko tavoitteita väärille asioille? Pitäisikö tavoitteita asettaa ihmisten kokemalle hyvinvoinnille, inspiroitumisen asteelle ja Teboilin baarin asenneilmastolle? Maaseutua leimaa myös vahva suunnitteluharha. Maaseudulla on totuttu suunnittelemaan maatila-, kylä-, kunta-, seutukunta- ja maakuntatasolla. Suunnitelma toki yhdensuuntaistaa toimintaa ja pienentää ajattelemattomuudesta aiheutuvia riskejä, mutta se voi myös jäykistää ja ohjata toistamaan tunnettua. Sattuma ohjaa elämäämme enemmän kuin uskallamme tunnustaa; sellainen on ollut monen menestystarinan kätilönä. Pitäisikö maaseudun vahva suunnitteluperinne ohjata palvelemaan uusia isäntiä, ihmisten erilaisia tarpeita ja innostuksen lähteitä viranomaisten ja rahoittajien sijasta? Tulevaisuuden tekemistä vaikeuttaa myös ohjaustarveharha. Maaseudun ihmisetkin ovat jo turtuneet siihen, että yhteiskunta ohjaa ja tukee lähes kaikkea. Monesta uudesta ideastakin kysytään ensimmäisenä, että saakohan tähän tukea. Keskushallinnossa maalaisten oma-aloitteisuutta pelätään: jos vaikka kaatavat väärän puun tai pissivät marjareissullaan metsään. Haloo! Minne on kadonnut se luottamus ihmisiin, jonka varassa Suomen itsenäisyys ja hyvinvointi rakennettiin? Pitäisikö maalaisten ottaa mallia arabikevään kansannousuista ja ottaa aloite omiin käsiinsä maaseudun tulevaisuuden tekemisessä? Uusia haasteita maaseudun tulevaisuuden tekemisessä Maaseutu on saanut toimia samalla käyttöjärjestelmällä harvinaisen pitkään, useiden vuosikymmenten ajan. Vahvasti yhteiskunnan turvaama hyvinvointi on kätkenyt kaapunsa alle kasvan säätelyn ja alamaisaseman. Maaseutualueet ovat tässä suhteessa samankaltaistuneet, mutta samalla niiden sisäinen rakenne on pirstaloitunut luvun normimaatiloista on siinnyt maatalousyrityksiä, ympäristötiloja, matkailutiloja ja retriittikeskuksia. Valtion metsätorppareista on tullut puun tehotuottajia, energiayrittäjiä, omatoimituhertajia, puunhalaajia ja maailmanpelastajia hiilinieluineen. Salomailla häärivät cityvihreät ja kepulaisetkin on päivitetty versioon 2.0. Osuustoiminta oli sata vuotta maaseudun sydän-keuhkokone, joka levitti markkinaehtoisen hyvinvoinnin maan joko kolkkaan nyt maaseudulle syntyvän uuden liiketoiminnan satoa ja sieltä vetäytyvän hyvinvointivaltion rippeitä korjaavat salkkuihinsa kansainväliset pääomasijoittajat. Maailma on muuttunut ja samankaltaisuuden hallintamekanismit ovat menettäneet otettaan maaseudusta! do you have a dream? Tulevaisuuden maaseudulla ei enää muutu kovin moni asia yhtä nuppia kääntämällä. Maaseudun toimijoilla on hyvin monenlaisia tavoitteita ja toimintamalleja. Tällaisen sekakuoron kapellimestarilla täytyy olla monet nuotit ja monenvärisiä tahtipuikkoja. Keskitetyillä päätöksillä on pienempi rooli kuin moniäänisen verkoston innostamisella ja usuttamisella. Maaseutua on mietitty hyvin vahvasti rakenteiden ja toimintojen kautta. Pitäisikö ne unohtaa hetkeksi ja keskittyä ihmisiin? ELY-keskuksen takaovelle virkamies kysymään do you have a dream? Jos on, rahat kouraan ja uutta tulevaisuutta tekemään. Työpaikka- ja väestötilastot roskakoriin ja mittamiesten kouraan hönkäpiipparit, joilla voidaan todeta ihmisten innostuneisuuspaine, onnellisuusarvo ja yritteliäisyyspitoisuus? Katsotaan sitten, miltä Pohjois-Karjala näyttää vuonna 2050 Tuomas Kuhmonen 12
13 Kenen maaseutu 2050? Kesämaaseutu ei talvikunnossapitoa Mitkä ovat suomalaisen maaseudun aidot vaihtoehdot ja mahdollisuudet muutamien vuosikymmenien päästä? Kirjoitin vuonna 1989 provosoivan artikkelin Maaseutu ei talvikunnossapitoa?. Pohdin mahdollista vetäytymisstrategiaa niille maaseudun asukkaille, joiden edellä talous oli jo maaseudun jättänyt. Sain syytöksiä maaseudun tyhjentämisestä ja sydämettömyydestä. Vetäytymisvaihtoehto ei ollut poliittisesti luvallinen. Ketkä näkevät maaseudun ja sen ekologisten järjestelmien tarjoamat tavarat ja palvelut ekosysteemipalvelut toimeentulonsa ja hyvinvointinsa kestävänä lähteenä? Sosiologi Erland Eklund kirjoitti yli 30 vuotta sitten saaristoelämää kohdanneesta muutoksesta Kaupunkilaisten saaristo 100 vuotta. Kaupunkilaisille metsät olivat maisemaa, vapaa-ajan kulissia, saaristolaisille rakennus- ja polttopuuta, lisätienestin lähde. Samasta teemasta ilmestyi Englannissa maaseutusosiologinen teos Green and Pleasant Land?. Vihreä, mukava maaseutu on juuri Englannissa kulttuurinen peruskatsanto. Sekin muutoksessa, muuttunut ja ristiriitainen. Seuraavat skenaariot, vaihtoehtoiset tulevaisuudet voisivat olla vuoden 2050 suomalaisen maaseudun talouden rakennuspuita. Öljynporauslautta-maaseutu (metafoora); Pitkälle erikoistuneet ammattilaiset käyvät töissä maaseudulla väliaikaisissa, mutta kaikilla mukavuuksilla varustetuissa laitoksissa. Oikea koti on muualla, jonne työnantaja on järjestänyt nopeat kuljetukset. Tyhjentävät alueen arvokkaat luonnonvarat, keräävät kamppeensa ja siirtyvät seuraavalle esiintymälle. Kiertävät, erikoistuneet kausityöläiset keräävät arvokkaat marjat, sienet ja aromikasvit jalostettavaksi. Erikoistuneet elämyssafari-yrittäjät järjestävät kaupungeista käsin täyden palvelun paketteja kotimaisille ja ulkomaisille turisteille. Kesämaaseutu ei talvikunnossapitoa; Kesällä maaseutu kuhisee elämää. Luonto on kulissi ja puutarha, jota hoidetaan esteettisten, kulttuuristen ja aitojen luontokokemusten tuottaman mielihyvän pohjalta. Maanomistajalle maksetaan, jotta tämä säilyttää villin erämaisen osan luonnonalueista. Valtio kerää pääsymaksun retkeilyalueilleen ja kansallispuistoihinsa. Vihreän ja sinisen talouden maaseutu; Suomen luonnonvara-alalla toimivat tutkimuslaitokset, Metla, RKTL, Mtt, SYKE ja GTK muodostavat uuden, verkottuneen osaamiskeskittymän teollisuuden luontoperustaisten klusterien kanssa. Metsäekosysteemien, peltoekosysteemien, makeiden vesien ja murtovesien ekosysteemien toiminta ja niiden tarjoamat ekosysteemipalvelut tunnetaan, ja niiden kestävä hyödyntäminen ja hoito osataan. Biotalous yhdistää neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämisen ja teollisen ekologian kestäväksi kiertotaloudeksi. Maaseudulla on korkeatasoisia vihreän ja sinisen talouden työpaikkoja. Suomen monikasvoinen maantiede ja vaihtelevat vuodenajat tarjoavat erinomaisia asuinmahdollisuuksia kasvavalle väestölle. Suomi on vuonna 2050 osa Uutta Pohjoista ilmastollisesti, taloudellisesti ja geopoliittisesti. Maaseudun tulevaisuutta pitää katsoa korkealta kukkulalta. Sauli Rouhinen 13
14 ILMASTO MUUTTUU MUUTTUUKO POHJOIS-KARJALAN MAASEUTU? Tuula Harinen, Rauno Jussila, Tapani Mikkonen, Hannele Pyykkö, Pekka K. Vatanen Keskeiset muutosajurit Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutos on noussut ihmiskunnan kannalta merkittävimmäksi ympäristöhaasteeksi tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät alueellisesti eri tavalla ja muutoksen ehkäisemiseen tarvitaan toimenpiteitä sekä alueellisesti, kansallisesti että globaalisti. Ilmastonmuutosta ei voida peruuttaa, mutta sitä voidaan yrittää hidastaa. Muutoksen hillitsemisessä kasvihuonekaasujen vähentäminen on avainasemassa, mutta lisäksi tarvitaan valmiutta sopeutua tulevaan muutokseen sekä kykyä hyödyntää alueellisesti ilmastonmuutoksen tuomia myönteisiä vaikutuksia. Nykytila Kansainvälisen yhteistyön ja sopimusten avulla maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajoittamaan kahteen asteeseen, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset pysyisivät siedettävinä. Suomessa keskilämpötilan arvioidaan kuitenkin nousevan 4 6 astetta vuoteen 2080 mennessä. Tulevan muutoksen vaikutukset Pohjois-Karjalaan ovat suurelta osin tuntemattomat. Voidaan kuitenkin ennakoida, että kasvu- ja laidunkausi pitenevät, mistä seuraa mm. peltokasvien tuottavuuden sekä metsien kasvun lisääntymistä. Toisaalta ilmastonmuutoksen seurauksena mm. talvisateiden sekä sään ääri-ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän. Muutokset lämpötilassa ja sademäärissä aikaansaavat ei-toivottuja muutoksia maaperän ravinnetaloudessa ja rakenteessa kuten myös alueen infrastruktuurissa. Eroosio, ravinteiden huuhtoutuminen, routaantumisen väheneminen, pelloilla seisova vesi ja maaperän tiivistyminen vaikeuttavat maaseudun elinkeinotoimintaa. Lämpötilan nousu ja pidempi kasvukausi lisäävät myös rikkakasvien ja tuhohyönteisten esiintymistä alueella. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen lähtevät päätöksenteosta. Päättäjien tehtävänä on sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja luoda ilmapiiri, joka tukee ja kannustaa toimijoita positiivisiin ilmastoasenteisiin ja -tekoihin. Päätöksenteon kaikkien portaiden tulee tukea ilmastoystävällisiä toimia. Kasvatuksella ja koulutuksella on myös tärkeä tehtävä ja merkitys, kun tavoitteena on kaikkien kansalaisten tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta. Aktiivisella tiedottamisella ja viestinnällä pohjoiskarjalaisia kannustetaan ilmastomyönteisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. Asennoidutaan siihen, että ilmastonmuutos on Pohjois-Karjalalle myös mahdollisuus. Pohjois-Karjalaan luodaan toimintasuunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Uusiutuvaan energiaan perustuvat teknologiaratkaisut ja kestävä maankäyttö ovat maaseudun vahvuuksia muutoksen hillinnässä. Aluetalouden ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta ilmastonmuutoksen myötä avautuvat myönteiset vaikutukset täytyy pystyä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Arvopohja Ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen ja hyödyntämisen kannalta tärkeimpiä arvoja ovat omavaraisuus ravinnon ja energian suhteen, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta kumpuava yrittäjyys, innovatiivisuus, jossa muutos nähdään mahdollisuutena luoda uutta yritystoimintaa ja toimeentuloa, sopeutuvuus ennakoinnin ja riskienarvioinnin kautta, sekä riskienhallinta ja uhkien tunnustaminen etenkin energian saatavuuden, ruokahuollon ja terveyden suhteen. Aktiivisella tiedottamisella ja viestinnällä pohjoiskarjalaisia kannustetaan ilmastomyönteisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. 14
15 KESKEISET MUUTOSAJURIT Ilmasto lämpenee - muutoksen ehkäisy tärkeää globaalisti, vaikutuksia myös sääoloihin paikallisesti (ehkäisy) - sopeutuminen ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin (sopeutuminen) - myönteisten vaikutusten hyödyntäminen maataloustuotannossa (hyödyntäminen) ILMASTONMUUTOS NYKYTILA Korkea uusiutuvan energiaomavaraisuuden taso, väestötiheys pieni, paljon vesistöjä ja metsää, vähän saastuttavaa teollisuutta. Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen Sopeutuminen Ilmaston muutokseen Ilmastonmuutoksen hyödyntäminen Tietoisuuden lisäys kansalaisille ilmastonmuutoksen uhkista ja mahdollisuuksista Asennemuutoskampanjan aloitus: päättäjien tietoisuuden lisääminen kaikki koulutussektorit läpäisevä koulutus info, fakta lähiruoka Pilottimaakunta-hankkeen valmistelut (esim. esiselvityshanke) selvitys siitä, mitä tuki/verouudistus vaatii millaisia muutoksia tarvitaan toimintasuunnitelman luominen Metsäosaamisen hyödyntäminen Rekrytointikampanja itäiseen Eurooppaan maatilatyövoiman saamiseksi (esim. kehittämishanke) Innovaatiot esille Asennemuutos-kampanjahanke: uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen kokonaiskulutuksesta nostetaan 75%:iin maa-, aurinko- ja muut energialähteet varautuminen sään ääri-ilmiöihin P-K:sta pilottimaakunta! Energiatuotannon vapaakauppa-alue, ei valtion ohjausta valtio-omistus pois energiayhtiöisistä Uusien rakennusten rakennusmääräykset, 0-energiatalot ja puurakentaminen Hanke viljelykasvien jalostamiseen Kulutusveron kohdentaminen ilmastonmuutosta aiheuttaviin hyödykkeisiin/palveluihin Metsäkoneosaaminen ja sen vienti Energiainnovaatiot lähienergiaksi Välimerellisen osaamisen hyödyntäminen ja oppi palvelut turisteille uusia palveluyrityksiä esim. eteläeurooppalaisille osaamiskulttuuri, elämäntaidot osaamisen nostaminen, agraariosaaminen Vakiintunut toimintatapa kasvihuonepäästöjen vähentämisestä hyötyy taloudellisesti riskit minimoitu (maatiloille varageneraattorit, kylien turvallisuussuunnitelmat, kaapelointi maan alle) Julkiset toimijat/yritykset (tuettu lähienergian hyödyntäminen) Paikallisesti kannattavat energiantuotantomuodot Uusien innovaatioiden rahoittajanriskinotto Tuki kuluttajalle ilmastonmuutosta ehkäisevistä ratkaisuista Lähiruokamarketit Kaupunkiviljely / Maatila osuuskunta Maaseudun yliomavaraisuus: Ruoka, energia Maahanmuuttajat TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Asennoidutaan, että ilmastonmuutos on mahdollisuus. Energian kokonaiskulutuksesta tuotetaan 97 % uusiutuvalla Energialla. 15 Ilmaston hyödyntäminen turismiin ja uusyrittäjyyteen. ARVOT Omavaraisuus, yrittäjyys, innovatiivisuus, sopeutuvuus, riskienhallinta
16 LUONNONVARAT - POHJOIS-KARJALAN VAHVUUS Tuomo Hämäläinen, Tanja Kähkönen, Heidi Tanskanen, Juha Vornanen Keskeiset muutosajurit Väestönkasvun ja elintason nousun myötä maaperän rikkaudet, puhdas ilma ja vesi sekä energia ovat entistä arvokkaampia. Energian ja luonnonvarojen riittävyys on keskeinen kysymys. Luonnonvarat ovat osa ekosysteemipalveluja, jotka ovat yhteiskunnan perusta; käytännössä yhteiskunnan toiminta perustuu luonnonvarojen eriasteiseen hyödyntämiseen. Ekosysteemien tuottavuus ja terveys asettavat rajat luonnonvarojen yhteiskunnalliselle hyödyntämiselle sekä luonnonvaroihin liittyvälle liiketoiminnalle. Toisaalta yhteiskunta vaikuttaa epäsuorasti ekosysteemien tuottavuuteen ja terveyteen - väestönkasvu, kulutustottumukset, teknologia ja asenteet heijastuvat siihen, miten luonnonvaroja hyödynnetään eri aikana ja eri paikoissa. Luonnonvarojen hyödyntämisellä on paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä pitkäja lyhytaikaisia vaikutuksia niin yhteiskuntaan kuin luontoonkin. Nykytila Pohjois-Karjalan luonnonvaroihin kuuluvat metsävarat, turve, kaivannaiset ja vesi sekä esteettisistä luonnonvaroista fyysinen maisema ja äänimaisema. Metsät ovat merkittävä luonnonvara Pohjois-Karjalassa; metsät ovat olleet maakunnan kehityksen yksi kulmakivi muiden luonnonvarojen rinnalla. Vesistöt ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Järvet, lammet, joet, purot, norot ja lähteiköt ovat erityisiä elinympäristöjä, joissa elää niille tyypillisiä kasvija eläinlajeja. Monet kaivannaiset ovat nousseet laaja-alaisemmin hyödynnettäväksi luonnonvaraksi maakunnassa, mikä heijastelee näiden uusiutumattomien luonnonvarojen globaalisti kasvavaa tarvetta. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Suomen luonnonvaroihin liittyvän politiikan strategisia tavoitteita ovat luonnonvaratalous ja siihen liittyvä osaaminen, materiaali- ja energiatehokkuus, huoltovarmuus ja lähituotannon ratkaisut paikallisen hyvinvoinnille sekä Suomen kansainvälinen vaikuttavuus luonnonvarakysymyksissä. Kansallisen ja kansainvälisen tason politiikat määrittävät kehyksen käytännön tason toimille ja toimintamalleille. Pohjois-Karjalan kannalta on tärkeää, ettemme ole jatkossa raaka-aineiden tuottajia vaan tuotteiden, palvelujen ja osaamisen jalostajia. Kunnianhimoisena pitkän aikavälin tavoitteena on luoda maakunnasta öljyvapaa, uusiutuvalta energiantuotannoltaan yliomavarainen maakunta. Metsäosaaminen ja metsävarat jalostuvat nykyistä laajemmin työksi ja toimeentuloksi. Pohjois-Karjalasta on myös mahdollisuus luoda kansainvälisesti tunnettu kaivannaisteollisuusmaakunta. Arvopohja Luonnonvarat ovat yhteiskunnan toiminnassa keskeisiä. Luonnonvarat ovat kansallisessa ja kansainvälisessä politiikkakehyksessä merkittäviä liittyen kiinteästi ilmasto- ja energiapolitiikkaan sekä luonnon monimuotoisuuteen. Materiaaliset ja ei-materiaaliset arvot ovat osa kulttuuria; arvojen kautta arvotamme myös luonnonvarojen käyttöä ja kehittämistä. Pohjois-Karjalassa luonnonvarojen käyttö vaikuttaa keskittyneen hyvin tiiviisti materiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen, sillä toimeentulomahdollisuudet ovat maakunnassa rajalliset. Samaan aikaan ei-materiaaliset arvot ovat korostumassa ja luonnonvarojen kestävä käyttö on noussut uudelleen alueiden voimavaraksi. Kyse on luonnonvarojen hyödyntämisestä, viihtyvyydestä ja virkistäytymisestä. Pohjois-Karjala on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallimaakunta, jossa luonnonvarat on valjastettu uudenlaisilla tavoilla alueellisen kestävyyden käyttöön. 16
17 KESKEISET MUUTOSAJURIT Luonnonvarojen käyttöpaine kasvaa ja varat niukkenevat -- tarvitaan uudenlaisia hyödyntämistapoja. Kestävän kehityksen periaatteet hyväksytään yleisesti ja jalkautetaan luonnonvarojen hyödyntämiskäytäntöihin. LUONNONVARAT NYKYTILA Vahvuudet: Pohjois-Karjalassa on monipuoliset luonnonvarat, runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja (esim. metsät, vesi) ja monipuolista osaamista. Haasteet: Perinteinen tapa käyttää ja mieltää luonnonvaroja (=raaka-aine) rajoittaa ja hidastaa uusien käyttömuotojen kehittymistä (asenteet, politiikka). Isojen yritysten raaka-aineen hankinta rajoittaa uudenlaisen, paikallisesti kestävämmän jatkojalostuksen kehittymistä. Huomio luonnonvaroihin osana ekosysteemipalveluja. Miten saadaan erilaiset tahot toimimaan yhdessä yhteisen päämäärän ja alueen monialaisen kehittämisen hyväksi (kokonaisuuden näkeminen)? TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Asennemuutos Luonnonvarojen kestävä käyttö Toimivat glokaalit verkostot Uudenlaisten toimintatapojen edistäminen ekosysteemiajattelun aktivointi lasten ja nuorten kasvatus mediayhteistyö nuoret, seniorit ja maahanmuuttajat mukaan päätöksentekoon päättäjien ja opettajien koulutus seminaarit asiantuntijoille ja suurelle yleisölle resurssien ja niiden tulevaisuuden mahdollisuuksien inventointi seurannan indikaattoreiden määrittäminen kaikkien tahojen yhteistyönä monialaisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön aktivointi ja tiedon jalkauttaminen omavaraisuusasteen nosto maakunnallinen verkostokoordinaattori maakunnallisen luonnonvaratyöryhmän perustaminen olemassa olevien verkostojen aktivointi maakunnan kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen yhteinen ideapankki P-K uudenlaisten rahoitusmallien testausalueeksi innovaatiopäivät ja ideakilpailut hallinnollisten esteiden poistaminen kansainvälisen tietotaidon integrointi paikalliseen yritystoimintaan edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen informatiivinen, elämyksellinen ja yritystoimintaa tukeva luonnonvarakeskus (paikallinen, mutta kansainvälisesti linkittynyt) vuosittainen asennepalkinto päätös- ja hallintavallan uudelleenjärjestely edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen luonnonvarakeskuksen hyödyntäminen omavarainen hajautettu energiantuotanto energiatehokkuuden ja kierrätyksen lisääminen uudet lait (taloudelliset porkkanat, sanktiot) edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen glokaalien nettiverkostojen edistäminen, etätoiminta monialaisten verkostojen rakentaminen maakunnallinen rahoituskanava uusille toiminnoille luonnonvaratalouden virtuaaliverkosto keksijä-rahoitus-markkinointi ketjun parantaminen yrittäjäystävällinen hallinto- ja rahoitusbyrokratia tutorointiverkosto yrittäjille/keksijöille maakunnallinen rahoitus ulkopuolisten asiantuntijoiden pidempiaikaiseen palkkaukseen edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen kasvatus- ja tiedotustoiminnan jatkaminen paikalliset tavoitteet kansallisten poliitikkojen pohjaksi politiikan teon muutos - luonnonvarojen hallinta maakuntatasolla edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen maakunnalliset säännöstöt energiatehokkuuden ja kierrätyksen edistämiseksi edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen koko maakunnan kattava avoin nettiverkosto edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen avoin, verkossa jaettu tarveseuranta- ja ennakointijärjestelmä tuotannon ja markkinoinnin tueksi TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Luonnonvarat ovat uudenlaisen paikallisen liiketoiminnan ja alueiden elinvoimaisuuden lähde. Luonnonvarat ovat kaiken päätöksenteon perusta. 17 Tiedonsiirto sekä koulutus-, tutkimus-, ja yritysyhteistyö glokaaleissa verkostoissa toimivat. Pohjois-Karjala on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallimaakunta, jossa luonnonvarat on valjastettu uudenlaisilla tavoilla alueellisen kestävyyden käyttöön. ARVOT Kestävä kehitys; luonnonvarojen taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti reilu/tehokas hyödyntäminen paikallislähtöisesti
18 UUDISTUVAT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT Anna Liimatainen, Esa Ollikainen, Pauli Tahvanainen Keskeiset muutosajurit Fossiiliset energialähteet ehtyvät, energian hinta nousee ja sen tarve sekä osuus tuotantokustannuksista kasvavat. Energiavarmuuden, -turvallisuuden ja -omavaraisuuden merkitys korostuu. Aluetalouden kannalta paikallisella hajautetulla tuotannolla on yhä suurempi arvo. Kestävä kehitys edellyttää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tehdyillä kansallisilla ja kansainvälisillä sopimuksilla on myös vaikutuksensa uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääntymiseen. Nykytila Pohjois-Karjalassa käytetystä lämmitysenergiasta on yli 80 % uusiutuvaa energiaa ja kokonaisenergiastakin (n. 10 TWh /v) jo noin 63 %. Uusiutuvasta energiasta noin puolet on peräisin puubiomassasta (mustalipeä, teollisuuden sivutuotteet, metsähake, polttopuu ja pelletit). Potentiaalisia uusia energianlähteitä ovat mm. nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia sekä jätteiden ja peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa. Maakunnallisissa ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi tuontiöljystä vapaa energiantuotanto seuraavan 20 vuoden aikana. Jo metsävaramme mahdollistavat tämän ja edelleen lisääntyvät hakkuusäästöt jopa edellyttävät uusien puun käyttökohteiden löytämistä. Maakunnassa olevien kesanto- ym. peltojen (n ha) hyö- dyntäminen energiakasvien viljelyyn on myös iso mahdollisuus. Myös turvevaramme mahdollistavat energian tuotantoa öljyä korvaavana polttoaineena. Rakennuksissa esille tulleet energianhukkaa ja korjausvirheistä johtuneita homevaurioita aiheuttaneet ongelmat ovat yleisiä, niiden aiheuttamat kustannukset kohtuuttomia sekä vastuut epäselviä. Perinteinen innovaatiojärjestelmämme on liian raskas ja kallis tutkimusten tulokset tulee olla yrityksissä heti hyödynnettävissä ja käytännön ongelmat ratkaistavissa. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Pohjois-Karjala on vuonna 2030 omavarainen kotimaisen uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Maakunnasta saatava uusiutuva raaka-aine hyödynnetään pienellä hiilijalanjäljellä. Uusiutuvan hajautetun energiantuotannon arvoketjulla kokonaisuudessaan on suuri merkitys aluetaloudessa, se on yksi suurimmista työllistäjistä ja sillä on olennainen merkitys huoltovarmuudessa. Ajan tasalla olevan tutkimustiedon sekä rakennusmääräysten ja -valvonnan yhteistoiminnan ansiosta rakennukset ovat energiaa säästäviä, niiden homeongelmista on pääosin päästy ja käyttöikä on vähintään 70 vuotta. Puun käyttökelpoisuus ja ekologisuus on otettu huomioon rakentamisessa Pohjois-Karjalasta luodaan puurakentamisen mallimaakunta. Tiedon ja tekniikan lisäksi uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseksi tarvitaan muitakin keinoja kuten biosähkön syöttötariffi kilpailukyvyn takaamiseksi, energiaverotuksen kehittäminen tuottajan ja käyttäjän näkökulmasta, tukitoimia tutkimukseen, muutoksia lainsäädännössä ja päätöksenteossa, sekä pilottiyrityksiä tienraivaajiksi alalle. Uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön, energiansäästöön sekä kestävään rakentamiseen kannustamiseksi tarvitaan käytännön ohjauskeinoja. Eri toimijoiden yhteistyö ja kehittämishankkeet ovat välttämättömiä! Arvopohja Energiavarmuus, paikallisuus, hajautettu tuotanto, uusiutuvuus, omavaraisuus, turvallisuus ja päästöjen hallinta sekä energian säästö. Uusiutuvan hajautetun energiantuotannon arvoketjulla on suuri merkitys aluetaloudessa, se on yksi suurimmista työllistäjistä ja sillä on olennainen merkitys huoltovarmuudessa. 18
19 KESKEISET MUUTOSAJURIT Fossiiliset energialähteet ehtyvät -> Energian hinta nousee, osuus tuotanto- ja rahtikustannuksista kasvaa, kansainvälisiä häiriöitä ja kiistoja syntyy. Kestävä kehitys vaatii uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä ja päästöjen vähentämistä -> Uusiutuvia ja korvaavia energiamuotoja haetaan. Energian tarve kasvaa, kun väestömäärä kasvaa ja elintaso nousee -> Energian säästötarve kasvaa, kun sen hinta nousee ja käyttäjien määrä lisääntyy. Ympäristöturvallisuuden vaatimukset lisääntyvät -> Energiaomavaraisuus, energiaturvallisuus ja ympäristövaikutukset korostuvat kriisien seurauksena ja hajautetut energiaratkaisut lisääntyvät. NYKYTILA Pohjois-Karjalan kokonaisenergian käytöstä uusiutuvan energian osuus on n. 63 %, koko maassa vain noin 29%. Lämmöntuotannossa sen osuus on yli 80 %. Rakennusongelmat ja homevauriot aiheuttaneet kohtuuttomia kustannuksia. Haasteet: Monipuolisuuden puute energian tuotanto- ja käyttömuodoissa. Riippuvuus isoista toimijoista, hajautettu paikallinen tuotanto puuttuu. Pääomien puute, kallis teknologia, julkisen päätöksenteon puute, hankalat lupaprosessit ja yhteisen tahtotilan puuttuminen. Aktiivisten toimijoiden ja yrittäjien vähyys. Osaamisen puute energiaa säästävän korjaus- ja uudisrakentamisen koulutuksessa ja ammattikunnassa. Vahvuudet: Uusiutuvan energian runsaat raaka-ainevarat. Energia-alan ja rakentamisen tutkimusta sekä koulutusmahdollisuuksia tarjolla. TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Uusiutuvan energian hajautettu, paikallinen monipuolinen tuotanto ja käyttö Energian säästö rakentamisessa ja rakennusvirheiden estäminen Käytännön ohjauskeinot uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä sekä energian säästötoimenpiteissä rakentamisessa Teeman koordinointivastuu ja hankerypäs käyntiin. - energianeuvonnan organisoiminen - pilottikohteet maatilatason energiantuotantoon - innovaatioiden luominen - tiedottaminen uusista energiavaihtoehdoista Korjausrakentamisen, rakennusmateriaalien sekä energian säästön tutkimus Rakennusvalvonnan ja korjausrakentamisen koulutus Ekologisen ja energiatehokkaan puurakentamisen lisääminen Maatilatason ja osuuskuntapohjaisen energiantuotannon taustojen ja rahoituspohjan selvittäminen Päätöksenteon, lainsäädännön ja verotuksen kehittäminen energia-alalle ja rakentamiseen Tutkimuksen tulosten jalkauttaminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa Aktiiviset toimijat ja vilkas hanketoiminta Energianeuvonta toimii Pilotti- ja kokeiluhankkeita sekä investointeja on käynnissä Aluetaloudelliset vaikutukset tiedossa Tutkittua tietoa koottu saataville ja tiedottaminen jalkautetaan kentälle Rakennusmääräysten valvonta toimii ja korjausrakentamisen pätevyyden toteamisjärjestelmä on käytössä Modernin puurakentamisen suunnittelukilpailu ja pilottikohteet Energiamaatiloja, niiden yhteenliittymiä ja yrityksiä syntyy ja rahoituspohja tukee energiayrittäjyyttä Lainsäädäntö, syöttötariffit ja verotus edistävät paikallisen energiantuotannon käynnistämistä. Rakennusmääräysten jatkuva ajan tasalla pitäminen Alan innovaatiopajan rakentaminen tutkimuksen ja käytännön välille Uudet innovaatiot, kokeilu- ja pilottikohteet jatkuvana toimintana Uusiutuvaa energiaa ja neuvontapalveluita on tarjolla Energia-ala on johtava toimiala Tutkimustulosten tiedottamista jatketaan intensiivisesti Rakennuskanta on kestävämpää ja energiatehokkaampaa Puurakentaminen on yleistynyt ja se on energiatehokasta Energiamaatilojen ja -yhteenliittymien tuotanto- ja talouspohja luotu Paikallisen energian tuotanto ja käyttö on kilpailukykyistä ja rakentaminen on laadukasta Tutkimustoiminta ja yrityselämä toimivat yhteistyössä UUSIUTUVA ENERGIA TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Pohjois-Karjala on Suomen ykkönen hajautetun, uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Energiaomavaraisuus 100%. Tutkimus ja käytäntö toimivat yhteistyössä Interaktiivisesti. Tutkittu tieto ohjaa asumisen energian Käyttöä. Rakennusten käyttöikä 70 v. ja asumisen energiatase pieni. 19 Korjausrakentaminen hallinnassa. Puurakentamisen mallimaakunta. ARVOT Energiavarmuus, paikallisuus, hajautettu tuotanto, uusiutuvuus, omavaraisuus, turvallisuus ja päästöjen hallinta sekä energian säästö
20 Maaseudun tulevaisuus ilman kasvupakkoa Suomalaiselta maaseudulta katsottuna maailma näyttää tyystin toisenlaiselta kuin lähestulkoon kaikkialta muualta. Se mitä tieteilijät ovat tutkimustensa kautta todenneet on muualla nähtävissä jo paljain silmin: kiihtyvällä tahdilla kasvaneen materiaalisen tuotannon myötä ihminen on muokannut planeettaa rajusti, ja sen rajat ovat nyt tulleet vastaan. Monet helposti hyödynnettävät luonnonvarat ehtyvät samaan aikaan kuin planeetan kyky ottaa vastaan saasteita ja jätteitä täyttyy. Näissä oloissa talouskasvua tavoitteleva politiikka on mieletöntä. On pikemminkin katsottava mitä tuotantoa tarvitaan ja mistä voidaan luopua, minkälaisesta tuotannosta on hyötyä ja minkälaisesta haittaa. Äkkiseltään vilkaistuna kotoinen maaseutu vaikuttaa avaralta ja puhtoiselta, jopa seesteiseltä. Tarkemmin katsottuna on kuitenkin ilmeistä, että se on ihmisen muokkaama ja yhä enemmän suurteollisuuden määrittämällä tavalla. Puhutaan puhtaasta luonnosta, vaikka tarkoitetaan teollisuuden istuttamia peltoja ja puistikkoja. Välissä on kauppaketjujen rykelmiä, jotka toistuvat identtisinä ympäri Suomen. Kasvutaloudessa tukea annetaan omaisuuden kerryttämiseen, ei niinkään yhteisen hyvän tuottamiseen. Suuret ratkaisut, kuten kaivokset, valtateiden vierustoille rakennettavat kauppakeskukset tai avohakkuut vievät huomion vähemmän ympäristöä kuormittavalta mutta lähialueiden hyvinvointia suoraan tukevalta toiminnalta, kuten ruoan pientuotannolta, luontomatkailulta ja paikalliselta kulttuurielämältä. Maaseudun tulevaisuus voidaan rakentaa myös toisin. Voidaan tavoitella elinvoimaista yhteisöä, joka kunnioittaa toiminnassaan ekologisia rajoja. Nykyisen kasvumallin vaihtoehdot vain eivät näyttäydy todellisina, jos lyhytjänteisen talouden annetaan sanella hyväksyttävät toimintamallit. Nykypolitiikka, myös maaseutukunnissa, on usein taloushallintoa. Yhteisillä päätöksillä taloutta ja markkinoita voidaan kuitenkin ohjata huomattavasti enemmän kuin nyt annetaan ymmärtää. Valtion ja yksilöiden talouksia ei voida verrata keskenään. Taloudenpidostaan itsenäisesti päättävä valtio tai Suomen tapauksessa euroalue määrittelee rahan määrän viime kädessä itse. Miltä maaseudun tulevaisuus sitten voisi näyttää, jos unohdetaan mielettömän kasvupolitiikan tavoitteet ja keskitytään kehittämään maaseutua parhain päin? Tällaisessa tulevaisuudessa maaseudun merkitys korostuu ja monipuolistuu. Esimerkiksi ruoantuotanto toteutetaan pienehköissä yksiköissä, jotka pystyvät vastuullisesti huolehtimaan koko tuotantoketjusta ja jotka tuottavat käyttämänsä energian paikallisesti. Tuotannon lomassa on virkeitä kyliä, joissa on vahvoja ja omaleimaisia kulttuurikeskuksia. Kylistä on suora yhteys laajoihin luonnontilaisiin ja siten ainutlaatuisiin metsiin ja erilaisten luonnonmuodostumien äärelle. Erilaiset kulttuuri- ja luontokohteet vetävät puoleensa matkailijoita ja työntekijöitä, jotka haluavat viettää muutamia viikkoja tai kuukausia uudenlaisessa ympäristössä. Maaseutualueet kehittävät omia identiteettejään, mutta samalla niiden välinen yhteistyö syvenee. Paavo Järvensivu 20
TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA
TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 1 Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
Lisätiedotikkunoita tulevaisuuden maaseutuun
ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun kuva: Päivi Putkonen Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu ILMASTO MUUTTUU MUUTTUUKO POHJOIS-KARJALAN MAASEUTU? Ilmastonmuutoksen hillintä
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotMetsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotVähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotLuonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström
Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotBIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun
LisätiedotBIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä
2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotVihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotValtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotMahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous
Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotEnergiaomavarainen Seutu. Projektiesittely
Energiaomavarainen Seutu Projektiesittely 29.10.2018 Toteutusaika: 1.4.2016-30.9.2019 (42kk) Toteutuskohteet Pohjanmaa; Vaasa (Vähäkyrö) ja Kristiinankaupunki Lappi; Sodankylä ja Tervola Keski-Pohjanmaa;
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotLounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari
Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari 31.1.2019 Ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin työpajaosuudessa pohdittiin kolmea ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvää teemaa: 1. Lounaissuomalaisen
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotYRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA
MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA Ulla Kallio GREEN CARE LÄHDE: http://www.gcfinland.fi Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotKiertotalous maataloudessa
Kiertotalous maataloudessa Tunkiotaloudesta kohti kierrätysbisnestä - seminaari Harri 13.1.2016 Maatalous kiertotalouden alana Olennainen globaalisti Välttämätön, perustarpeet, kohtalonkysymys Perustuu
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
Lisätiedottiekartat ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030
tiekartat ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 1 Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu Ikkunoita tulevaisuuden
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotPohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020
PAIKALLISESTI UUSIUTUVASTI VIETÄVÄN TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Seminaari ilmastonmuutoksesta sekä ilmasto-ohjelmista 30.5.2011, Varkaus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotPuhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM
Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotPieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?
Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotUusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka
LisätiedotTekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana
Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen
LisätiedotRuokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto
Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:
LisätiedotMitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?
Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä? Hiilineutraali kierto- ja biotalous kestävän kasvun ja öljyvapaan Pohjois-Karjalan tukena 28.5.2018 OTT Seita Romppanen UEF oikeustieteet Tässä
LisätiedotAikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotSiellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy
Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa
LisätiedotYHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014
YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 Aikataulu 12.00 Tervetuloa 12.10 Biotalouden määritelmä ja rajaus 12.45 Biotalouden nykytila 13.30 Biotalouden megatrendit
LisätiedotMMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
Lisätiedot