Monenlaista nuorisotoimintaa meillä ja maailmalla

Transkriptio

1 E L I N V O I M A I N E N K U LT T U U R I K A U P U N K I Kaupungin tiedotuslehti syksy 2008 Kaavoituskatsaus 2008 Sivu 8 Monenlaista nuorisotoimintaa meillä ja maailmalla Perhepäivähoito hyvä vaihtoehto päiväkodeille Sivu 16 Kunnallisella nuorisotyöllä voidaan monin tavoin tukea nuorten kasvua hyvään aikuisuuteen. Toiminnan skaala on lavea bänditreeneistä discoiltoihin ja yhteiskunnallisesta osallistamisesta kansainvälisyyskasvatukseen. Sivu 3 5 Äänestä itsesi näköisen elinympäristön puolesta. Järvenpään kuntavaaleissa 301 ehdokasta. Sivu 18 Järvenpää, liikuttava kaupunki Sivu 19

2 PÄÄKIRJOITUS Aktiivista ja positiivista yhteistyötä Kritiikki on kaiken kehityksen perusta, mutta kritiikin pitää olla asiantuntevaa ja tosiasioihin perustuvaa. On helppo haukkua toisten tekemisiä. Ja erityisen helppoa tuntuu olevan erilainen valittaminen demokratiassa. Tästä on tullut niin vallitseva ja haitallinen maan tapa, että siihen halutaan puuttua jo lainsäädännössä. Laki on tervetullut, sillä haittavalitukset ovat kaikkien etujen vastaisia ja tulevat veronmaksajille ja yhteiskunnalle kalliiksi. Jopa päätöksenteossa mukana olevat katsovat, että heidän ei tarvitse tyytyä enemmistön päätöksiin, vaan valittaminen on itsetarkoitus ja keino hidastaa enemmistön tekemien päätösten voimaantuloa ja toteutusta. Tämä on erittäin harmillista ja haitallista, ja kertoo siitä, että demokratian ja kunnallisen päätöksenteon perusasiat ovat hämärtyneet. Entäpä jos olisimme aktiivisia ajallaan ja osallistuisimme positiivisesti kotikaupungin kehittämiseen? Esimerkiksi Rantapuiston asukasyhdistys on ollut kriittinen, mutta se toimii asiallisesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaan kertoessaan asukkaiden näkemykset ajoissa. Tällaista positiivista kaupunkilaisuutta toivoisi olevan enemmän. Elämme aikoja, jolloin kunnissa pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, jotta saamme tarpeelliset - ja kehittämisasiat mahdollisimman hyvin toteutettua. Kannattaa ponnistella eteenpäin mahdollisimman yhtenäiseltä pohjalta. Suomen kunnissa on menossa voimakas vaihe. Kuntien toimintaympäristön edellyttää myös toimintatapojen ja johtamisen kehittämistä. Järvenpäässä on meneillään laaja uudistus, jolla palvelujen tuottaminen ja järjestäminen uudistetaan niin, että palvelutoiminta on aina toimintoketju ja asiakokonaisuus. Näin päästään asiakaslähtöisempään ja tehokkaampaan sekä myös taloudellisempaan toimintatapaan. Tätä kirjoitettaessa kaupungin talousarviovalmistelu on hyvässä vauhdissa. Ensi vuoden taloustilanne on kireämpi kuin vuosiin. Toimintamenojen kasvu on saatava taittumaan. Viime vuosien kaltaiset kasvuluvut eivät voi tulla kysymykseen tulevina vuosina. Suurin osa investoinneista joudutaan nyt kattamaan velkarahoituksella, joten velkaantuminen kasvaa. Lähivuosien talouden pääasia on velkaantumisen pysäyttäminen. Säännöt tukemaan toiminnan kehittämistä Järvenpään kaupunginhallitus asetti luottamushenkilöistä sekä muutamista viranhaltijoista koostuvan Johtamisjärjestelmän uudistamistoimikunnan pohtimaan ratkaisuja kaupungin hallinnon kehittämiseksi. Toiminnan tavoitteena on ollut alusta alkaen muun muassa hallintobyrokratian keventäminen ja kaupungin tuottamien palvelujen asiakaslähtöisyyden parantaminen. Kaupungin hallintosäännön sekä kaupunginhallituksen ja lautakuntien johtosäännön uudistaminen olivat välttämätön osa johtamisjärjestelmän uudistamista. Uudistamistoimikunta vertasi eri kuntien sääntöjä ja havaitsi, että Järvenpään sääntörakenne oli poikkeuksellisen raskas ja joustamaton. Uusissa säännöissä onkin pyritty varmistamaan, että säännöt edistävät toiminnan kehittämistä nykytarpeita vastaavaksi. Sääntöesityksiä käsiteltiin lukuisia kertoja kunnan eri luottamuselimissä ja toimikunta sai niistä paljon rakentavaa palautetta, minkä mukaan sääntöjä edelleen muokattiin. Uudet säännöt ensi vuonna käyttöön Uudet kaupunginvaltuuston hyväksymät säännöt astuvat voimaan ensi vuoden alusta ja parhaillaan toimialat valmistelevat omia toimintaohjeitaan sääntöjä vastaaviksi. Kaupunginvaltuuston tahdon mukaisesti liikunta-asioita ohjaa jatkossakin liikuntalautakunta, joka sai tehtäväkseen myös liikuntapoliittisen ohjelman valmistamisen. Kulttuuriasiat siirtyvät sivistyslautakuntaan, jonka tehtävänä on huolehtia kulttuurin edistämisestä ja kulttuuripalveluista sekä kirjastopalveluista ja vapaasta kansansivistystyöstä. Ne muodostavat hyvän ja tärkeän kokonaisuuden. Kaupunginvaltuusto päättää kaupunkistrategiasta ja sen toteuttamisohjelmista, talousarviosta ja sen muutoksista, lainan ottamisesta sekä omaisuuden oston ja myynnin periaatteista. Valtuuston työskentelytapoja kehitetään siten, että vaikuttamisen painopistettä siirretään päätösvaiheen kontrollista asioiden valmistelun ohjaamiseen. Myös lautakuntien rooli vahvistuu ja onkin toivottavaa, että niiden jäsenistöön kuuluisi sekä valtuutettuja että muuten asiantuntemuksensa ja kiinnostuksensa perusteella valittuja kuntalaisia. Meidän on pysyttävä hyvin ajan hermolla ja etsittävä niitä toimintatapoja, jotka parhaiten toimivat tarvetta on niin perinteisille lautakunnille kuin uudenlaisille asukkaiden ja asiakkaiden vuorovaikutteisille vaikutuskanavillekin. Jos säännöt käyvät kehittämisen rajoitteeksi, niitä täytyy uudistaa. Niin on tehty nyt ja niin käy näillekin säännöille aikanaan. n Kaarina Wilskman Kaupunginvaltuuston sekä Johtamisjärjestelmän uudistamistoimikunnan puheenjohtaja Anju Asunta Arvoisa lukija! Järvenpää tarjoaa niin kesällä kuin talvellakin mahtavat liikuntapuitteet, joita jokaisen kannattaa hyödyntää oman terveyden ja virkeyden ylläpitämiseksi. Aktiivista syksyä teille, toivottavasti pääsemme talvella hiihtämään ja luistelemaan! Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, syksy 2008 Päätoimittaja: Anju Asunta puh. (09) Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää anju.asunta@jarvenpaa.fi Toimituskunta: Tuula Alkula Liisa Dahlstedt Satu Hänninen Mikael Karikoski Outi Kirkkopelto Esa Lindell Riitta Murtokare Anu Savonne Taitto: Innocorp Oy Kannen kuvat: Anju Asunta, Jake Suikeli, Järvenpään kaupungin kaavoitus Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen talouteen, jossa ei ole ilmaisjakelujen jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. 2 Järvenpää syksy 2008

3 Shutterstock Teksti Anju Asunta ja Riitta Murtokare Kansainvälistä nuorisotoimintaa Erilaiset kansainväliset leirit ja muut tapaamiset ovat mielenkiintoinen osa Järvenpään nuorisotoimintaa. Järvenpäällä onkin näissä jo pitkä historia: esimerkiksi Unkarin Vácin kanssa nuoria on vaihdettu puolin ja toisin jo 21 vuoden ajan. Matkoilla ja ulkolaisten Järvenpää-vierailuilla nuoret pääsevät katsomaan maailmaa aivan uusin silmin. Kansainvälistymistä kesäleireillä Järvenpään nuorisotoimi järjesti kesällä 2008 kaksi kansainvälistä ystävyyskaupunkileiriä vuotiaille järvenpääläisille nuorille. Osallistujat valittiin leirille henkilökohtaisten hakemusten perusteella. Paintball, kansanmusiikki, pelit, leikit, luontoon tutustuminen, erilaiset käsityöt unisiepparista savitöihin sekä helle ja rankkasade: kaikki tämä ja paljon muuta jäivät yhdeksän nuoren mieleen Viron Jögevassa heinäkuussa. Nuorisoyhteistyö Jögevan ja siellä sijaitsevan Saaren kunnan kanssa alkoi nuorisoparlamentin työn tuloksena syksyllä Kesän 2008 ystävyyskaupunkileirillä pohdittiin muun muassa suomalaisten ja virolaisten yhteistä perimää ja yhteyttä luontoon. Järvenpään ja Vácin ystävyyskaupunkisopimukseen perustuvan nuorisovaihdon lisäksi järvenpääläiset koulut, seurakunta, Suomi-Unkari-seura ja muut yhdistykset tekevät tiivistä yhteistyötä Vácin kanssa. Heinäkuinen Vácin leiri loppui kuulemma liian lyhyeen. Vácissa tuettiin kansainvälisyyskasvatuksen periaatteiden mukaisesti nuorten välisiä suoria kontakteja avaamalla jo leirin alussa yhteinen keskustelufoorumi myös verkkoon. Aikuisetkin pääsivät kansainvälisestä meiningistä osallisiksi, kun Järvenpään sivistystoimen johtoryhmä vieraili Vácissa Vigalom-vierailun yhteydessä. Aikuisten ohjelmassa oli tutustumista paikallisiin toimintoihin esimerkiksi kirjastossa, Teksti Jari Ahola Järvenpään suosituimpiin nuorisobändeihin lukeutuva Harassment Service kutsuttiin kesällä 2008 Unkarin Váci Vilagi Vigalom -festivaaleille edustamaan suomalaista nuorisokulttuuria. Järvenpääläinen kvartetti sai kunnian aloittaa esiintymisensä päälavalta festivaalin aurinkoisena avajaispäivänä. Yleisöä oli vähänlaisesti, mutta Harsut hoitivat keikkansa hienosti. Seuraavana päivänä bändi nousi rokkaamaan festarialueen kakkoslavalle. Tieto osaavista suomalaissoittajista oli levinnyt ystävyyskaupungin kujilla ja kulmilla, ja monisatapäinen yleisö otti bändin lämpimästi ja riehakkaasti vastaan. Kinnarin kentän laidalta tavoitetut pesäpallopelin vaihtovuorossa olleet kansainväliset nuoret kertoivat oppineensa Järvenpäässä paljon uutta toisista kulttuureista, pesäpallosta alkaen. musiikkiopistossa ja Boronkay-lukiossa. Viimeinen matkapäivä vietettiin yhdessä nuorisoleiriläisten kanssa tutustuen Budapestin nähtävyyksiin. Sport and Action Myös Järvenpään kaupungin liikuntatoimi järjestää kansainvälistymismahdollisuuksia järvenpääläisnuorille. Elokuussa liikuntatoimi isännöi Järvenpäässä Sport and Action 4 U & Me -ryhmätapaamista, johon osallistui nuoria kuudesta eri maasta: Suomen lisäksi Kyprokselta, Ranskasta, Saksasta, Maltalta ja Skotlannista. Ryhmätapaaminen näkyi myös Järvenpään katukuvassa, kun kansainväliset nuoret järjestivät kaikille avoimen liikuntatapahtuman. Liikuntatoimi on aktiivisesti mukana Euroopan Unionin Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmassa. Sen tavoitteena on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja tukea eurooppalaista nuorisoalan yhteistyötä sekä tiedon ja kokemusten vaihtoa. Ohjelman myötä järvenpääläisnuoret ovat käyneet useissa liikuntapainotteisissa ryhmätapaamisissa, tänä kesänä Maltalla ja keväällä Ranskassa. Aiemmin järvenpääläiset nuoret ovat osallistuneet muun muassa Saksassa katujalkapallotapahtumiin ja Italiassa syksyllä 2006 järjestettyyn nuorten ryhmätapaamiseen. n Harassment Service villitsi Unkarissa Bändin managerina matkannut Reijo Aalto oli antiin tyytyväinen. Äänentoisto ja järjestelyt toimivat moitteetta. Tuntui mukavalta huomata, että poikien musa upposi unkarilaisiin näin hyvin, Aalto myhäilee. Jake Suikeli Riikka Kähkönen Järvenpääläisnuoret saavat kesäleireillä tilaisuuden tutustua uusiin paikkoihin ja kulttuureihin. Jögevan leiriporukka pysähtyi Tuulimyllykahvilassa Tarton valtatien varressa. Anju Asunta Rockin, jazzin ja popin lisäksi Váci Vilagi Vigalom tarjosi erinomaisen kattauksen klassista musiikkia laidasta laitaan. Koko ihastuttava kansanjuhla huipentui ikimuistoiseen ilotulitukseen Tonavan rannalla, samettisessa yössä kimmeltävien tähtien alla. n Harassment Servicen musiikki upposi Unkarissa niin hyvin, että kansan vaatimien lisäbiisien jälkeen lavan edessä odotti joukko unkarilaisneitoja nimmareiden toivossa. Teksti Anju Asunta Aktiivisesta nuoruudesta hyvään aikuisuuteen Kuinka auttaa nuorisoa kasvamaan hyvään aikuisuuteen? Tämän haasteellisen kysymyksen ratkaisemisessa vanhemmat kantavat suurimman vastuun, mutta julkishallinnon tuottamat koulu- ja nuorisopalvelut ovat erottamaton osa kasvatuskokonaisuutta. Järvenpäässä on tehty kunnallista nuorisotyötä 1970-luvulta lähtien. Nuorisotyö on lakisääteistä, mutta se palvelee myös kunnan omia intressejä: se on oivallinen ja edullinen tapa tarjota toimintaa ja virikkeitä nuorisolle, ehkäisten samalla aikuisen tuen tai mielekkään tekemisen puutteen aiheuttamia ongelmia. Nuorisotoimen tehtävä on osaltaan tukea lapsen ja nuoren kasvua tekemällä verkottunutta, ennaltaehkäisevää nuorisotyötä yhteistyössä perheiden, koulujen, muiden viranomaisten ja paikallisten yhdistysten kanssa, määrittää Järvenpään kaupungin alueellisesta nuorisotoiminnasta vastaava Jari Ahola. Juuri nyt nuorisotyössä on valtakunnallisesti in nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen, missä Järvenpäässä ollaankin jo pitkällä. Aholan mukaan Järvenpäässä nuorisotaloissa tehtävä toiminta on myös keskimääräistä laajempaa, samoin nuorten bänditoiminta. Uusimpana haasteena valtakunnallisestikin on tuoda yhä enemmän nuorisotyötä myös verkkoon. Internet on nykynuorten kanava tiedon etsimiseen ja siksi meidän täytyy aktiivisesti tiedottaa tekemisistämme juuri verkon kautta, toki perinteisiä keinojakaan unohtamatta, Ahola kertoo. n Järvenpään kaupungin nuorisopalvelut Järjestää valvottua, ohjattua päihteetöntä ja pääsääntöisesti maksutonta toimintaa lapsille ja nuorille nuorisotiloissa, tapahtumissa, koulujen aamu- ja iltapäiväkerhoissa sekä nuorten työpajalla. Toimii n. 1,5 milj. euron budjetilla. Työtä tekee 27 vakituista, 20 tuntityötekijää sekä 12 vapaaehtoistyöntekijää. Nuorisotiloja kaikkiaan 9 kpl (2 bänditaloa, työpaja, nuorisotalot Kyrölässä, Myllytiellä, Jampassa, Mankalassa, Haarajoen nuorisotila, Niemennokan kiinteistö). Viikottain reilut 30 eri mahdollisuutta osallistua nuorisotalojen toimintaan. Palveluja käytetään paljon: koululaisten iltapäivätoiminnassa n. 380, varhaisnuorisotyön piirissä n. 150, nuorisotaloilla n. 450 asiakasta. Järvenpää syksy

4 Teksti Riitta Murtokare Vaikuta älä vikise Nuorisoparlamenttivaalit Järvenpäässä Järvenpään nuoriso harjoittelee demokratian toimintatapoja kokoontuessaan vaaliuurnille Vaaleissa valitaan 27 ehdokkaasta nuorisoparlamentti vuosiksi Näissä vaaleissa äänioikeutettuja ovat vain vuotiaat järvenpääläiset nuoret. Äänestämässä voi käydä koulupäivän aikana ammattiopistoissa, lukiossa ja yläasteilla. Jos ei päivällä ehdi uurnille, vaikutusmahdollisuutensa voi käyttää myös Myllytien nuorisotalolla klo Järvenpään nuorisoparlamentti toimii ghanalaisen Ho n kaupungin Youth Assembly n esikuvana. Toimintatapojamme esitteli Ghanassa parlamentin puheenjohtaja Pekka Tuuri. Järvenpään nuorisoparlamentti toimii kaupunginhallituksen alaisena työryhmänä. Se tekee aloitteita ja esityksiä nuorison elämään liittyvissä asioissa. Lisäksi nuorisoparlamentti nimeää keskuudestaan kaksi jäsentä kaupungin lautakuntiin sekä erilaisiin Järvenpäässä toimiviin projekteihin ja työryhmiin. Toiminnan tavoitteena on varmistaa, että nuorten asiantuntijuus kuuluu heitä koskevassa päätöksenteossa. Näkyviä tuloksia Kaupungin neljännen nuorisoparlamentin toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Se ja aiemmat parlamentit ovat tehneet aloitteita kaupunginhallitukselle liikennejärjestelyistä koulujen lähialueilla, koulujen työrauhasta, nuorisoparlamenttivaalien äänestysikärajojen muuttamisesta ja nuorisotilojen saamisesta Mankala Pellonkulman alueelle. Myös jäähallin skeittipuisto ja Nummenkylän kentän valaistus ovat saaneet alkunsa nuorisoparlamentin esityksistä. Parlamentin nuoret ovat saaneet sanoa sanansa uimahallin laajennukseen, Järvenpään yleiskaavaan, Järvenpään Kestävän kehityksen ohjelmaan ja Rantapuiston kehittämiseenkin. Näin voidaan varmistaa, että tehdyt kauaskantoiset ratkaisut toimivat hyvin myös nuorten käytössä. Nuorisoparlamentti toimii mukana myös erilaisten tapahtumien ideoinnissa ja organisoinnissa. Paikkakunnan monet rockkonsertit, nuorten valokuvanäyttelyt, asunnottomien yö, nuorten matkailuillat, kulttuuri- ja Välittämisen viikko sekä salibandyturnaukset ovat merkittäviä tapahtumia, joihin nuorisoparlamentti on osallistunut. n Lisää nuorisoparlamenttivaaleista Vaaleissa valitaan 15 varsinaista ja 10 varajäsentä. Ehdokkaat vaalivuonna vuotiaita, ehdokkailla oltava takanaan valitsijayhdistys. Parlamentin toimintakausi 2-vuotinen. Vaalien järjestelyistä vastaa keskusvaalilautakunta, jossa edustajat jokaisesta vaaleihin osallistuvasta oppilaitoksesta. Rahanjakoa lasten ja nuorten omassa huippukokouksessa Nuorisoparlamentilla on tärkeä tehtävä Järvenpään Lasten ja Nuorten Ääni -toimintamallin toteutuksessa. Toimintamallilla annetaan kaupungin lapsille ja nuorille mahdollisuus todelliseen vaikuttamiseen oman lähiympäristön kehittämisessä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Kaupunki antaa euron määrärahan lasten ja nuorten lähiympäristöjen kohentamiseen, ja lapset ja nuoret pääsevät itse toimintamallin avulla päättämään, kuinka rahat käytetään. Tulevan talven aikana oppilaitosten luokat ja nuorisotalojen talotoimikunnat tutkailevat oman ympäristön epäkohtia ja ideoivat niihin parannusehdotuksia. Parhaat ehdotukset seulotaan esiin jo kouluissa ja lähetetään edelleen nuorisoparlamentille. Nuorisoparlamentti asettaa määräaikaan mennessä saapuneet ehdo- Jokaisessa äänestyspaikassa toimii vähintään kolmen oppilaan ja yhden opettajan muodostama vaalilautakunta. Nuorisoparlamentti toimii kaupunginhallituksen alaisena työryhmänä, budjettiin varatulla määrärahalla. > Nuoret > Nuorisoparlamentti. tukset omien kriteeriensä mukaan paremmuusjärjestykseen ja tekee esityksen siitä, kuinka käytettävissä oleva määräraha jaetaan kokonaisuudessaan ja tasapuolisesti alakouluille sekä muille kouluille ja nuorisotaloille. Lasten ja Nuorten Ääni -toimintamalli 2009 huipentuu Järvenpää-talolla pidettävään, kaupunginjohtajan vetämään huippukokoukseen perjantaina n Teksti ja kuva Erika Salminen Nuorisopalvelujen suurkuluttajat monessa mukana 17-vuotias Juulia Tuovila ja 16-vuotias Anne Pynttäri ovat käyttäneet nuorisopalveluiden erilaisia toimintoja jo vuosien ajan. Alakouluiässä kävin Loimun discoissa, kun asuin siinä lähellä Kinnarissa, kertoo Juulia. Myöhemmin tutuksi tulivat myös Loimun bändi-illat ja keskustan alueen nuorisotalon toiminta. Hetken mietittyään tytöt keksivät myös muita tapoja, joilla he ovat olleet mukana nuorisopalveluiden toiminnassa. Olimme mukana järjestämässä unkarilaisille ohjelmaa kesällä 2007, kun he Juulia ja Anna ovat pääosin tyytyväisiä kaupungin nuorisopalvelujen tarjontaan. olivat täällä leirillä, tytöt muistelevat. Juulia oli myös tänä kesänä mukana Unkarin leirillä nuorisoparlamentin edustajana. Nuorisoparlamentista Juulialla on vain hyvää sanottavaa. Olen tykännyt toimia parlamentin jäsenenä ja toivottavasti saan jatkaa myös seuraavalla toimintakaudella. Paljon olen oppinut erilaisia juttuja, erityisesti nuorisoparlamenttiin liittyvät tapahtumat ovat olleet kivoja. On ollut hauskaa tutustua omanikäisiin ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista kuin minä. Ihan hyvä paikka, ei tänne mitään erityistä kaipaa. Alaikäisille saisi kyllä olla nuorisotalojen lisäksi jotain muutakin menoa viikonloppuisin, tytöt tuumaavat Järvenpäästä nuorison asuinpaikkana. n 4 Järvenpää syksy 2008

5 Teksti ja kuva Jari Ahola Vapaaehtoista nuorisotyötä Loimulla yli 15 vuoden ajan Kyrölän nuorisotalolla Loimulla on 1992 alkaneen toiminnan alusta asti työskennellyt päätoimisen nuorisotyöntekijän lisäksi koko joukko vapaaehtoisia aikuisia. Aktiivisten vapaaehtoisten osallistuminen ja työpanos ovatkin erittäin tärkeitä monipuolisen toiminnan mahdollistajia. Vaikka vaihtuvuutta tapahtuukin vuosien mittaan, hengen vapaaehtoisringin rungon muodostaa jo pitkään Kyrölässä toiminut nelikko: Leena ja Erkki Fahlström, Ulla-Maija Sillanpää sekä Pertti Nevalainen. Ei täältä oikein osaa olla poiskaan, nuoriso Loimulla on niin mukavaa, ohjaajat summaavat motiivejaan vapaaehtoistyöhön. Myllytien nuorisotalon toiminta jatkuu tänä syksynä entiseen malliin, lukuunottamatta vähäisistä kävijämääristä johtuvaa sunnuntain aukiolosta luopumista. Uusia asiakkaita on talolle houkuteltu muun muassa seiskaluokkalaisten ryhmäytysrupeamissa. Järjestämme kuitenkin kerran kuukaudessa erilaisiin teemoihin liittyviä tapahtumia sunnuntaisin. Niistä tiedotetaan erikseen kouluilla ja nuorisotaloilla, kertoo Myllytien toiminnasta vastaava Erika Salminen. Myös Jampassa toiminta jatkuu entisellään. Nuorisotalon lisäksi tarjolla on ikioma liikuntavuoro Koivusaaren koululla. Sähly ja muut pallopelit ovat tähän asti kiinnostaneet jengiä eniten, toiminnasta vastaava Jake Suikeli summaa kokemuksiaan. Jake kertoo myös, että perjantaisin nuorkan omassa kokkikerhossa, Kokkivekkuleissa, valmistetaan maittavia aterioita ohjaajien opastuksella. Haarajoen nuorison toimintaedellytykset parantuivat syyskuussa merkittävästi, kun nuorisopalvelut vuokrasi 77 Vapaaehtoistyöntekijät Erkki Fahlström (vas.) ja Pertti Nevalainen odottavat innolla remontin valmistumista ja toiminnan alkua Loimulla. Loimun syyskauden merkittävimpiä tapahtumia ovat marraskuussa järjestettävä Loimublues, uusien discotyöntekijäin koulutus ja tietysti avajaisviikko omine toimintoineen. Näitä kaikkia suunnitellaan yhdessä Loimun talotoimikunnan kanssa, ohjaajat kertovat. Remontti valmistunee lokakuussa Loimu on ollut suurten ten kourissa. Keväällä alkanut, osittain opetusministeriön myöntämän avustuksen turvin rahoitettu remonttiurakka on loppusuoralla ja ovien odotetaan aukeavan nuorisolle lokakuun aikana. Loimu saa remontin aikana uudet lattia- ja seinäpinnoitteet sekä lisää saniteetti- ja varastotiloja. Uuden esiintymislavan myötä nuorisotalon akustiikkaan kiinnitetään huomiota. Lisäksi keittiö, puffa ja pelihuone kokevat muodonmuutoksen ja viihtyvyys lisääntyy. Valmistuttuaan Loimu jatkaa samoin aikatauluin kuin tähän asti. n Vilkas syksy tulossa muillakin nuorisotaloilla neliön huoneiston Haarajoen keskustasta (Pihlajatie 2). Nuorisotilaa käyttää myös alueelle perustettu uusi partiolippukunta, Haarajoen Törmän Tähystäjät, joka on varannut käyttöönsä tiistai-, torstai- ja sunnuntaiehtoot. Varnuille omaa toimintaa iltapäivisin Peruskoulun luokkalaisille eli varhaisnuorisolle on nuorisotaloilla varattu omia toiminta-aikoja, Varnuja, kaupungin kaikilta nuorisotaloilta. Tänä syksynä Varnut käynnistyivät syyskuun alussa kiitettävällä innolla. Mankalassa ensimmäinen ilta keräsi reilut 50 kävijää. Jampassa ja Myllytielläkin nuoria kirjattiin kävijän verran. Haarajoella toiminta käynnistetään syyskuun puolivälissä ja Loimu remontin valmistuttua. Varnu-toiminnan tarkoituksena on tarjota mukavaa, mielekästä ja ohjattua tekemistä sekä ohessa tukea yläkouluun siirtymistä, toiminnan organisoinnista pääosin vastaava erityisnuorisotyöntekijä Riikka Kähkönen valottaa. Menovinkkejä Jäken nuorille Lokakuu 08 Vaikuttamisen viikko 42 Järvenpääläisnuorten osallistumisja vaikutusmahdollisuuksia tuetaan mm pidettävässä oppilaskuntapäivässä Järvenpää-talolla Nuorisoparlamenttivaalit to Syyslomaleiri Luumäellä luokkalaisille Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella nuorisopalveluista. Bändi-illat nuorisotaloilla MOBIWARS -yhteisöllisyyshanke Jampan, Mankalan ja Kyrölän nuorisotaloilla Elämä on Parasta Huumetta ry:n koordinoimassa, RAY:n rahoittamassa projektissa haastetaan nuorisotaloja mittelemään tietojaan ennaltaehkäisevään päihdetyöhön liittyvissä huume- ja tupakka-aiheisissa kännykkäpeleissä. Marraskuu 08 Välittämisen Viikko 45 Viikon valtakunnallisena teemana 2008 on Näe elämä sellaisina kuin se on. Viikon aikana tehdään ehkäisevää päihdetyötä ja keskitytään käsittelemään asioita niiden oikeilla nimillä. Vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan nuorisotalojen toimintaan. Luvassa on myös elävää musiikkia Myllytie 3:n ja Kyrölän nuorisotaloilla. Viikon kohokohtana pelataan päihteetön yösählyturnaus Järvenpään Areenalla. Loimublues Kerhotoiminnan kehittämishankkeen kerhot aloittavat Joulukuu 08 Nuorten Itsenäisyyspäivävastaanotto ja -juhla Järvenpää-talolla Nuorisotalojen ja Varnun joulutapahtumat Joulutauko alkaa Nuorisotalojen viikko-ohjelma Maanantai klo klo klo Tiistai klo klo Keskiviikko klo klo klo Torstai klo klo klo klo Perjantai klo Lauantai klo Varnu Jampan ja Kyrölän (Loimu) nuorisotalot /11 12-vuotiaat Haarajoen nuorisotalo /11 12-vuotiaat Jampan ja Kyrölän (Loimu) nuorisotalot /13 17-vuotiaat Varnu Mankalan nuorisotalo /11 12-vuotiaat Jampan, Kyrölän (Loimu) ja Myllytie 3:n nuorisotalot /13 17-vuotiaat Varnu Jampan- ja Myllytie 3:n nuorisotalot /11 12-vuotiaat Mankalan nuorisotalo /13 17-vuotiaat, Haarajoen nuorisotalo /11 12-vuotiaat Jampan, Kyrölän (Loimu) ja Myllytie 3:n nuorisotalot /13 17-vuotiaat Varnu Myllytie 3:n nuorisotalo /11 12-vuotiaat Jampan liikuntakerho/koivusaaren koulu, Loimun liikuntakerho/kyrölän koulu Mankalan nuorisotalo /11 12-vuotiaat Jampan, Kyrölän (Loimu) ja Myllytie 3:n nuorisotalot /13 17-vuotiaat Jampan ja Kyrölän (Loimu) nuorisotalot /13 17-vuotiaat (vuoroviikoin disco/4. 6.-luokkalaiset) Mankalan ja Myllytie 3:n nuorisotalot /13 17-vuotiaat Jampan ja Myllytie 3:n nuorisotalot /13 17-vuotiaat Joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai (5.10., ja 7.12.) klo Myllytiellä leffailtapäivä Koulujen kerhotoimintaan uutta puhtia Järvenpään nuorisopalvelut sai mukavan euron potin, kun valtiovalta jakoi kesällä avustuksia peruskoulujen kerhotoiminnan kehittämiseksi. Avustuksella tuetaan vanhojen koulu- ja nuorisokerhojen toimintaa sekä käynnistetään uusia toimintoja. Tavoitteena on saada toimintaan täksi lukuvuodeksi Järvenpään luokkalaisille kaikkiaan 30 koulun kerhoa. Uusien kerhojen toiminta pyritään käynnistämään marraskuun alkuun mennessä. Niistä tiedotetaan koulujen kautta. n Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto Musikantti-ryhmäopetus Tutustuminen kitaransoittoon ryhmäopetuksena alkaa kokeiluna keväällä Tarkempaa tietoa nettisivuiltamme vuoden 2009 alussa Järvenpää syksy

6 Teksti Anju Asunta Luulot pois Uudella menetelmällä ehkäisemään nuorison riskikäyttäytymistä Shutterstock Rikoksentorjuntaneuvosto toi yhteistyössä Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihankkeen kanssa nuorten riskikäyttäytymisen vähentämiseen tähtäävän opetusmateriaalin Suomeen. Opetusmateriaalia testattiin ja kehitettiin järvenpääläisissä kouluissa 6. ja 7. luokilla viime lukuvuonna ja tänä syksynä Luulot pois -materiaalia käytetään niin Järvenpään yläluokilla kuin muuallakin Suomessa. Järvenpää muodostaa ikävän piikin väkivaltatilastoissa: lähiseutujen yöelämän keskuksena meillä nujakoidaan keskimääräistä enemmän. Suurin osa väkivallan teoista tapahtuu humalassa ja yöaikaan. Siksi Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihankkeessa onkin pantu paljon painoa nimenomaan alkoholiehtoisen väkivallan torjumiseen. Tässä nuoriso on yksi tärkeä kohderyhmä. Toimenpiteiden tarpeellisuuden osoitti esimerkiksi viime keväänä koulujen päättäjäisaikaan Järvenpäässä tehty poliisin ja lääninhallituksen valvontaisku, jossa monille vuotiaille nuorille kirjoitettiin alkoholin hallussapitorikkomuksista sakkolappuja ja repuista takavarikoitiin litrakaupalla alkoholijuomia oluesta viinoihin asti. Perinteiset vaaroja ja riskejä korostavat valistustoimet tehoavat nuoriin huonosti, koska riskikäyttäytyminen on sosiaalinen ilmiö. Luulot pois -menetelmällä vaikutetaan nuorten harhakäsityksiin toisten nuorten alkoholinkäytöstä. Alun perin Tanskassa kehitetty menetelmä on tuottanut sikäläisissä kouluissa vaikuttavia tuloksia: nuorten alkoholinkäyttö vähentyi 39 prosenttia ja rikollisuus puolittui. Menetelmä onkin saanut ansioistaan Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon. Tanskan hyvien tulosten kannustamana me lähdimme innolla kokeilemaan menetelmää. Järvenpään perusopetuksen opettajat ovat tehneet mittavan työn kehittäessään tanskalaisen materiaalin pohjalta meille sopivaa opetusmateriaalia, kertoo opetuspäällikkö Seppo Rantanen. Kun kaikki muutkin tekee niin? Pelkästään luulo siitä, että toiset nuoret juovat, saattaa saada nuoren tarttumaan pulloon liian varhain. Harhakäsitykset ruokkivat positiivisena ja statusta nostavana nähtyjä riskikäyttäytymisen muotoja, esimerkiksi tupakointia, alkoholin käyttöä ja ilkivaltaa. Luulot pois -menetelmässä seiskaluokkalaiset koululaiset vertaavat oppitunneilla omien käsitystensä ja todellisuuden välisiä eroja. Vertailun lisäksi oppilaat pohtivat ryhmätöissä, mistä harhakäsitykset syntyvät ja miten niiden syntymistä voidaan ehkäistä. Opetuskokonaisuudella tähdätään alkoholinkäytön vähentämiseen sekä sen aloitusiän nostamiseen. Terveystiedon- ja liikunnanopettaja opettaja Hannu Kalmarin ja terveystiedonopettaja Rauni Tiilikaisen mukaan menetelmä toi uusi opetustapoja ja -keinoja työskentelyyn nuorten kanssa. Poikkeuksetta oppilaatkin yllättyivät tuloksista kaikki eivät todellakaan tartu tupakkaan ja päihteisiin. Luulojen ja todellisuuden vertaaminen avasi niin opettajien kuin nuortenkin silmät huomaamaan omien käsitysten harhan. Havainto toivottavasti rohkaisee nuoria myös käyttäytymään toisin kaveripiirin erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Tärkeä osa kokonaisuutta on vanhempainilta. Vanhempainillassa pohditaan, miten vanhemmat voivat ehkäistä harhakäsitysten syntymistä. Nuoret juovat kuitenkin -ajatus vahvistaa omalta osaltaan nuorten käsitystä siitä, että juominen kuuluu asiaan. Vanhempien on hyvä tiedostaa kaveripiirin nuorelle asettamat paineet mutta myös se, että mielikuvat eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Vanhemmille annetaan myös keinoja ja valmiuksia rajojen asettamiseen sekä välitetään tuoreinta tietoa alkoholin vaikutuksista nuoriin. Vanhempien ei pidä lähteä alkoholitestailuajatukseen mukaan, sillä alkoholi ei kuulu alaikäisille terveydellisistä eikä muistakaan syistä. Pilottihanke loppumassa Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihanke on loppumassa vuoden vaihteessa. Luulot pois -menetelmän jalkauttaminen Suomeen on yksi aikaansaannoksista. Tulokset eivät jää hyödyttämään ainoastaan Järvenpäätä, sillä tänä syksynä menetelmä on levinnyt läpi Suomen Nuorten Akatemian markkinoimana maksuttomana opetusmateriaalipakettina. Paikallisemmin jää vaikuttamaan muun muassa viranomaisten ja ravintoloitsijoiden välinen yhteistyö ravintoloiden omavalvonnan parantamiseksi. Myös väkivallan uhrien hoitotapoja ja jatko-ohjausta on kehitetty, pyrkien näin ehkäisemään toistuvaa uhriutumista. n Lisätietoa: Saunakallion koulun laajennus käynnistynyt Pitkään odotetun Saunakallion koulun laajennuksen rakennustyöt on aloitettu syyskuussa. Kohteen pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus Oy. Laajennuksen kokonaishinta on noin 7,8 milj. euroa. Laajennus kytkeytyy olemassa olevaan koulurakennukseen. Koska koulutyö on käynnissä koko rakennustyön ajan, on turvallisuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. Laajennus valmistuu lokakuun loppuun 2009 mennessä. Laajennuksen valmistuttua jatketaan vanhan rakennuksen peruskorjauksella. Tavoite on, että 2010 myös koulukäytössä olleet parakit on purettu pois. n Lukuvuoden koulujen työajat PERUSKOULUT Syyslukukausi ma la Syysloma: ke su (vko 43) Joululoma: Kevätlukukausi: ke 7.1. la Talviloma: (vko 8) LUKIO: Syyslukukausi Työpäivä lauantai Syysloma: (vko 43) Joululoma: Kevätlukukausi Työpäivä lauantai ja Talviloma: (vko 8) Teksti Seppo Rantanen ja Kaisa Peltomaa Järvenpään ekaluokkalaiset mukaan mittavaan äidinkielen tutkimusprojektiin Tarja Edry Ekaluokkalainen Eelis Källi treenaa kirjoittamista Järvenpään Lukimuki-projektissa. Järvenpään kaupunki on mukana Jyväskylän yliopiston tutkimusprojektissa, jossa seurataan äidinkielen ja matematiikan oppimista alkuopetuksen aikana sekä kehitetään menetelmiä oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Tavoitteena on luoda toimiva malli lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa tukea tarvitsevien lasten tunnistamiseen ja kehittää alkuopetukseen soveltuvia ennakoivia tukitoimia. Järvenpäässä toteutettavalle projektille on annettu nimeksi LUKIMUKI: tutkimusprojektin johtaja neuropsykologi Kaisa Peltomaa toivoo, että LUkemaan ja KIrjoittamaan oppiminen olisi mahdollisimman monelle lapselle MUkava ja KIva kokemus. Projektissa seurataan lasten lukemaan ja kirjoittamaan oppimista 1. ja 2. luokalla. Seurannan tehtävä on selvittää normaalia lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen etenemistä alkuopetuksen aikana sekä tunnistaa tukea tarvitsevat oppilaat. Lukiongelmien varhainen tunnistus on tärkeää, koska lukutaidon puutteet haittaavat myöhempää kirjoitettuun kieleen perustuvaa oppimista. Lapset, joille lukemaan oppiminen osoittautuu haasteelliseksi, tarvitsevat lukutaidon perusteiden vahvistamista. Vaikeuksia voidaan lieventää ja parhaimmillaan välttää hyvillä ennakoivilla tukitoimilla. Samalla pyritään vähentämään oppimisvaikeuksien kasaantuvia seurannaisvaikutuksia, jotka heijastuvat herkästi lasten emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen esimerkiksi heikompana itsetuntona sekä negatiivisina asenteina koulunkäyntiä ja oppimista kohtaan. Järvenpäässä tutkimusprojekti käynnistyi ensimmäisenä Harjulan koulus- sa. Koulun rehtori Tarja Edry pitää tärkeänä, että luki-vaikeudet tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa. Rehtorin arvio on, että noin 5 10 prosentilla ikäluokasta olisi jonkin asteisia vaikeuksia. Jos oppilaalla on vaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa, niin se haittaa koko hänen koulutaivaltaan. Rehtori on havainnut myös, että suurimpia esteitä koulumenestyksen tiellä on motivaation puute. Oppilas oppii parhaiten, jos sitä itse kovasti haluaa. Rehtori Tarja Edry toivookin, että Lukimuki-tutkimuksen avulla pystytään lisäämään myös oppilaiden motivaatiota. Lukimuki-projektissa pyritään vähentämään oppimisvaikeuksista kasaantuvia seurannaisvaikutuksia, jotka vaikuttavat herkästi myös lasten tunne-elämään ja sosiaaliseen kehitykseen. n Lisätietoja tutkimuksesta: Tutkimusprojektin johtaja, neuropsykologi Kaisa Peltomaa, puh , s-posti kaisa.peltomaa@gmail.com Järvenpään kaupungin puolelta projektista vastaa opetuspäällikkö Seppo Rantanen, puh , s-posti seppo.rantanen@jarvenpaa.fi 6 Järvenpää syksy 2008

7 Teksti Päivi Pehkonen ja Johanna Orsila Ohjaamo auttaa opintojen ja työelämän ulkopuolelle jääneitä nuoria Teksti Mari Rytkönen Työllisyysyksikkö katkaisee työttömyyskierteitä Loimulla toimivasta Ohjaamosta voi hakea suuntaa ammatin tai koulutuspaikan valintaan. lun jälkeen. Suosituimmilla ammattikoulun opintolinjoilla on yllättävän korkeat keskiarvot, jota ei tule otettua huomioon valintoja tehdessä ja näin ollen hyvälläkin todistuksella voi jäädä ilman koulutuspaikkaa. Ohjaamon avustuksella etsitään nuoren omia vahvuuksia ja unelmia. Nuorta tuetaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti, nuoren omilla ehdoilla. Ohjaamossa voi tutustua eri ammatteihin ja koulutusvaihtoehtoihin sekä asettaa tulevaisuuden tavoitteita. Haastavimpia asiakkaita ovat sellaiset nuoret, jotka ovat olleet pitkään koulutuksen ja työvoimatoimiston palvelujen ulkopuolella. Heidän tavoittamisekseen on lähdettävä nuorten pariin kadulle ja suosimille kokoontumispaikoille. n Jere Turunen Tervetuloa ohjaamoon! Nuorisotyöntekijä on Ohjaamossa tavattavissa Nuorten työpajalla, Loimulla, Puistotie 27. Ohjaamossa avoimet ovet ma to klo Voit myös varata ajan puhelimella, puh Kun elämä ei suju, apua myös nuorisoneuvolasta Nuorisoneuvola vuotiaille tarkoitettu palvelu, joka tukee nuorta elämänhallinnan pulmissa. Nuorisoneuvolassa kartoitetaan nuoren elämäntilannetta ja etsitään yhteistyössä nuoren sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa hyviä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Nuorisoneuvolan työntekijän tavoittaa Loimun työpajalla ti klo 9 11 ja Myllytien nuorisotalolla ti klo Tapaaminen kannattaa sopia etukäteen, p (Marjo Auroila) ja p (Ulla Anttila). Tarvittaessa nuorisoneuvolan työntekijät voivat tulla myös kotikäynnille, esimerkiksi yhdessä sosiaali- ja/tai nuorisotyöntekijän kanssa. Järvenpään kaupungin työllisyysyksikön tehtävä on yleisen työllisyyden hoito sekä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen järjestäminen. Yleisen työllisyyden hoidon kohderyhmänä ovat järvenpääläiset työttömät työnhakijat, joiden työttömyys on vaarassa pitkittyä. Konkreettisena tavoitteena on tavoittaa työttömäksi jäänyt entistä varhaisemmassa vaiheessa ja auttaa häntä takaisin työelämään. Pääpaino työskentelyssä on erityisesti työttömäksi jääneissä nuorissa. Kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmänä ovat puolestaan pitkäaikaistyöttömät järvenpääläiset. Yksikössä työskentelee viisi työvalmentajaa ja vastaava työvalmentaja sekä syyskuun puolivälissä työnsä aloittanut työllisyyskoordinaattori. Työvalmentajat antavat asiakkaille yksilöllistä ohjausta sekä tukea elämänhallintaan ja toimintakyvyn palauttamiseen. Asiakkaan kanssa luodaan jatkosuunnitelmia työllistymisen, koulutuksen ja eläkeselvitysten suhteen. Työllistämismäärärahoilla palkataan kaupungin eri toimialoille työttömänä olleita työnhakijoita. Määrärahaa käytetään myös oppisopimuskoulutuksiin. Työllistetyt valmentautuvat työsuhteen ajan yhdessä työvalmentajan kanssa luoden jatkosuunnitelmia siirtymisestä ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja pitkällä tähtäimellä pidempiaikaiseen työsuhteeseen avoimilla työmarkkinoilla. n Opettajat ja koulunkäyntiavustajat mukaan sijaisvälitykseen Lokakuun aikana aletaan välittää opetuspuolen lyhytaikaisia sijaisia Resinan sijaisvälityksen kautta. Resinan piiriin tulevat Järvenpään perusopetuksen opettajat ja koulukäyntiavustajat. Resinan kautta haetaan sijaisia alle 13 päivän yhtäjaksoisesti kestäviin sijaisuuksiin. Opetuspuolella lyhytaikaisten sijaisten tarve on erittäin suuri ja sijaisia pitää saada lyhyellä varoitusajalla. Opettajien ja koulukäyntiavustajien lisäksi sijaisvälityksen kautta välitetään päivähoidon alueella lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia Järvenpäähän. Terveydenhuollossa sairaanhoitajan ja lähihoitajan sijaisia välitetään Järvenpäähän, Keravalle ja Tuusulaan. Resinan kautta on mahdollista saada mielenkiintoisia ja vaihtelevia työtehtäviä. Mikäli olet kiinnostunut sijaisuuksista Järvenpäässä, Tuusulassa tai Keravalla, voit jättää hakemuksen Resinan verkkosivuilla Uudet työntekijät haastatellaan ja jos he soveltuvat tehtäviin, heidät hyväksytään Resinan sijaisrekisteriin. n Mikä Resina? Kuuma-kuntien yhteinen sijaisvälitysyksikkö, joka välittää lyhytaikaisia sijaisia terveydenhuoltoon, päivähoitoon ja perusopetukseen. Toiminta-alueena tällä hetkellä Järvenpää, Kerava ja Tuusula Resinan listoilla jo yli 300 keikkatyöntekijää. Kiinnostuitko? Jätä hakemus Teksti Sara Hirviniemi Yhteiskoulun ja lukion väki saivat oman yhdistyksen Järvenpään modernissa lukiossa kokoontui viime keväänä pieni mutta innostunut joukko entisiä Järvenpäässä lakkinsa saaneita ylioppilaita vuosilta Lisäksi paikalla olivat lukion rehtori Atso Taipale ja yhdistysidean äiti lehtori Seija Aarto. Kokoontumisessa perustettiin oma alumniyhdistys Järvenpään ylioppilaille, Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion seniorit ry. Olin jo pitkään vaalinut ajatusta alumniyhdistyksen perustamisesta. Verkoston luominen entisten ja nykyisten opiskelijoiden välille tarjoaa hienon mahdollisuuden jakaa tietoa ja taitoa. Vanhat opiskelijat voivat esimerkiksi tarjota ajanmukaista informaatiota jatko-opiskelusta ja työelämästä, Seija Aarto toteaa. Yksi nyt perustetun yhdistyksen tärkeistä tehtävistä on historian säilyttäminen. Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion seniorit ry:n hallitus on kesän aikana Jaakko Harjuvaaran ja Seija Aarron Järvenpään yhteiskoulu aloitti toimintansa 80 vuotta sitten vanhassa, sittemmin Nahkalinnaksi kutsutussa huvilassa. Ohjaamo on järvenpääläisille alle 25-vuotiaille nuorille tarkoitettu palvelu, josta nuoret saavat apua tulevaisuuden suunnittelussa, opiskelu- ja työpaikan etsinnässä. Tapaamisissa nuoret saavat myös apua ja tukea heitä auttavien yhteistyötahojen kanssa. Perusopetuksen päättävillä nuorilla on yhdeksännen luokan lopussa edessään uusi vaihe. Nuoret ovat ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa heiltä odotetaan valintoja oman elämänsä suhteen. Osalla nuorista on selvänä mielessä toiveammatti ja opiskelun suunta. Toisilla taas ei ole selviä tulevaisuuden suunnitelmia, ja he tarvitsevat ohjausta ja tukea uravalintansa kanssa. Osa nuorista ei löydä tai pääse mieleiseensä opiskelupaikkaan heti peruskoujohdolla kerännyt dokumentteja menneiltä vuosilta verkkosivuilleen. Sivuista onkin jo muodostunut tutustumisen arvoinen koulujen yhteen kietoutuneen historian aarreaitta. Yhteiskoulun ja lukion historia on pitkä ja monipuolinen. On tärkeää kerätä kaikki tarinat talteen, niin kauan kuin niille on vielä kertojia, Harjuvaara huomauttaa. 80-vuotisjuhlissa tapaaminen Seuraavan kerran Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion seniorit ry. on näyttävästi mukana juhlistamassa koulujen 80-vuotista taivalta molemmille kouluille levittäytyvässä juhlassa lauantaina 11. lokakuuta. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa sekä yhdistyksen historian ensimmäinen vuosikokous. Kaikki ovat tervetulleita tutustumaan koulurakennuksiin, tapaamaan vanhoja koulukavereitaan luokkakokousten merkeissä ja halutessaan myös liittymään senioriyhdistyksen jäseniksi. Tarkempi juhlaohjelma löytyy muun muassa Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion seniorit ry:n verkkosivuilta. n Liity Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion seniorit ry:n jäseneksi! Jäseniksi voivat liittyä kaikki Yhteiskoulun lukiolinjalla ja lukiossa aikanaan opiskelleet ja kouluissa työskennelleet. Kannatusjäseniksi voivat liittyä muut Järvenpään yhteiskoulussa opiskelleet. Jäseneksi voi liittyä yhdistyksen verkkosivuilla tai ottamalla yhteyttä lukion lehtori Seija Aartoon (seija.aarto@edujarvenpaa.fi). Vuosittaisia jäsenmaksuja käytetään yhdistyksen toimintaan sekä uusien ylioppilaiden stipendeihin. Jäsenyys ei velvoita, mutta tarjoaa mahdollisuuden toimia yhdistyksessä sekä pitää yhteyksiä vanhaan oppilaitokseen ja koulukavereihin. Lisätietoa verkkosivuilta Järvenpää syksy

8 Teksti Terttu-Elina Wainio, asemakaava-arkkitehti Järvenpääläisten määrä lisääntyy kaiken aikaa ja kaupungilla on mittavat asuntotuotantotavoitteet. Hyvä kaupunki on toimiva ja kaunis kokonaisuus, jota suunnitellaan yhteistyössä kaavoittajien ja muiden osa-alueiden suunnittelijoiden kesken. Huomiota vaatii niin rakennukset kuin kunnallistekniikka ja vihersuunnittelukin. Myös kaupunkilaiset saavat sanoa suunnitelmiin oman sanansa. Vanhasta Perhelästä on tarkoitus säilyttää kävelykadun puoleinen julkisivu osana uutta liikerakennusta. Tornitalojen korkeus, toimisto- ja liiketilan määrä sekä asuntojen koko ja määrä ovat vielä tutkittavana. Rakentaja Skanska-konserni selvittää hankkeen toteutustapoja. Kaavoittajan pöydältä kauniiksi, toimivaksi kaupungiksi Juna-aseman tuntumaan tuleva uusi liike- ja toimistorakennus on Kirjastokadun puolelta yksikerroksinen ja kohoaa radanpuoleisessa päädyssä nelikerroksiseksi. Autopaikkoja rakennetaan myös kellariin, jonne ajetaan Myllytieltä. Liiketilojen huoltoajo hoidetaan Kirjastokadulta. Lepolasta omaleimainen asuinalue Lepola tulee olemaan Järvenpään imagon kannalta merkittävä alue tulevina vuosina. Alueelle on suunnitteilla liki 900 asuntoa noin asukkaalle. Rakentajia erilaisille talotyypeille, myös vuokrataloille, etsitään tontinluovutuskilpailulla. Alue voidaan toteuttaa vaiheittain niin, että ensimmäiset korttelit alkavat nousta aikaisintaan parin vuoden päästä. Suunnittelun yhteydessä tehtiin liikennemeluselvitys, jonka perusteella tarkensimme korttelirakenteen melusuojausta. Lisäksi tehdään rautatieliikenteen tärinäselvitys, kertoo kaavoituksessa mukana ollut arkkitehti Niina Ahlfors Lepolan erityisistä suunnitteluhaasteista. Uudet rakennukset sijoitetaan pellolle viher- ja virkistysalueiden erottamina saarekkeina. Lepolassa pyritään kylämäiseen yhteisöllisyyteen tekemällä suojaisia pihakatuja keskitettyine pysäköintipaikkoineen ja korttelipihoja omine leikkipaikkoineen. Kaupunginpuutarhuri Katriina Arrakoski vertaa Lepolaa Helsingin Tuomarinkylään ja toivookin alueelta peltomaisemaan sopivaa pienipiirteisyyttä ja lämpöä. Myös ympäristötaiteen saaminen alueelle olisi hieno juttu, Arrakoski haaveilee. Vanhat maatalousnormaalikoulun rakennukset säilytetään ja niiden ympäristöt varataan julkisiin toimintoihin, yrityskäyttöön ja asumiseen. Myös Ainolan Fortumin tulevalle voimalaitokselle ajetaan ensimmäisessä vaiheessa Pohjoisväylältä. Katuyhteys rakennetaan aikanaan Vanhalle Lahdentielle, kun alueelle tulee lisää yritystoimintaa. Voimalan ja ensimmäisen liiketontin rakentaminen on mahdollista aloittaa vuonna kenttä säilyy, mutta Sipoontien tuntumaan voidaan rakentaa uusiakin pelikenttiä rakennuksineen. Osayleiskaavassa varaudutaan myös Sibelius-vierailukeskuksen toteutukseen Poikkitien pohjoispuolelle Ainolaa vastapäätä. Perhelän kortteli keskustan vetonaulaksi Perhelän korttelin uudistamista suunnitellaan viime vuonna järjestetyn kutsukilpailun tuloksen pohjalta. Arkkitehtiryhmä A6 Oy:n laatimaa voittajaehdotusta kaksikerroksisen liiketilajalustan päälle sijoitettavista asuintorneista työstetään edelleen. Asunnot suunnataan niin, että niistä avautuu hienot näköalat yli kaupungin. Kaavoitus edellyttää sopimuksia rakentajan, kiinteistönomistajien ja kaupungin kesken. Vanhankylänniemen luonne säilytetään Vanhankylänniemen nykyisen luonteen ja viihtyisyyden säilyttäminen ovat asemakaavatyön lähtökohtia. Muun muassa alueen tiestön raittimaisuus ja vehreät puistoalueet saavat huomiota osakseen. Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine toteaa alueen luonnonmukaisuuden olevan kunnallistekniikankin kannalta etu. Aiomme hyödyntää laajoja puistoalueita hulevesien johtamisessa. Näin voimme minimoida sadevesiviemäriverkon rakentamistarvetta, Laine toteaa. Lähes kaikki Vanhankylänniemen vanhat rakennukset säilytetään. Uusille rakennuksille osoitetaan tilaa Vanhankylänniemen käyttö- ja hoitosuunnitelman pohjalta. Nykyiselle terveyskeskukselle tullaan tutkimaan muitakin käyttömahdollisuuksia, kertoo kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe. Matkailukeskuksen päärakennusta kunnostetaan parhaillaan. Kohde on hyvin vaativa, koska Museovirasto on asettanut rajoituksia toteutuksen suhteen ja myös valvoo rakennustyön etenemistä. Ulkomuodoltaan rakennus tulee pysymään entisellään, mutta muun muassa talotekniikkaan panostetaan ja lämmitysmuoto muutetaan kaukolämmöksi. Tavoitteena on saada peruskorjaus valmiiksi ensi kesäksi. Jäähalliin laajennus ja Myllytien varteen liike- ja toimistotalo Nykyisen jäähallin jatkeeksi suunnitellaan harjoitusjäähallia, jonka rakentaminen voisi alkaa parin vuoden sisällä. Kaavamuutoksessa tutkitaan myös Seutulantalon ympäristöä. Keskustan kaupunkikuva kohentuu ja kaupalliset palvelut paranevat, kun Myllytien ja Kirjastokadun kulmaan nousee toimisto- ja liikerakennus. Aseman pysäköintialuetta tehostetaan, jolloin maantasossa tulee olemaan noin 300 autopaikkaa. Metsikkö Kulttuuripuiston vieressä tulee puistoksi. Vaikuta suunnitelmiin Asukkaat voivat vaikuttaa kaavoihin esittämällä mielipiteensä tai tekemällä muistutuksen nähtävilläoloaikoina. Aina kannattaa ottaa yhteyttä suunnittelijaan, jos haluaa lisätietoja. Kaavat pidetään nähtävillä Seutulantalossa teknisen toimen palvelupisteessä ja aineistoa on myös Järvenpään kaupungin verkkosivuilla. Nähtävilläolosta ilmoitetaan kuulutuksella ja lähettämällä kirje kaava-alueen naapurikiinteistöjen omistajille. Laajemmin kiinnostavista hankkeista järjestetään yleisötilaisuuksia. Kaukolämpöä voimalaitoksesta Pohjoisväylän ja Lahden moottoritien eteläisen liittymän tuntumaan Tuusulan rajalle on suunnitteilla voimala, liiketiloja ja liikenneasema. Voimala toimittaa kaukolämpöä Järvenpäähän ja Tuusulaan. Lähellä on muutama asuintalo, joiden asukkaat ovat olleet huolissaan voimalan haitoista. Toiminnasta aiheutuvia häiriöitä pyritään lieventämään asemakaavassa mm. suojaistutuksilla. Alueesta on tarkoitus tehdä huolitellun näköinen, koska se on näkyvällä paikalla ja voimalarakennus tulee olemaan suhteellisen korkea, kertoo kaavasuunnittelija Riitta Vihanto. Pientaloja Terholaan ja Saunakallioon Lallankadun päähän metsäiselle mäelle on suunnitteilla pientaloalue yhtiömuotoiseen toteutukseen. Alustavien suunnitelmien mukaan sinne mahtuu noin 65 asuntoa. Kaavasuunnittelija Pilvi Nummi aloittaa asemakaavan laatimisen tänä syksynä. Luonnonympäristö, maastomuodot ja kunnallistekniikan toteutusmahdollisuudet asettavat suunnittelulle reunaehdot. Kaupunki luovuttaa seuraavat omakotitontit rakentajille Saunakalliosta Eriksnäsintien pohjoispuolelta muutaman vuoden sisällä. Alustavissa luonnoksissa sinne saadaan noin 70 omakotitonttia. Saunakallion asukasyhdistys on ottanut kantaa alueen liikenneturvallisuuteen, tonttikokoon ja nimistöön. Jos kaava hyväksytään vuonna 2009, ensimmäisiä tontteja päästäneen rakentamaan vuonna n Tulossa nähtäville: Lepolan osayleiskaavaehdotus vuodenvaihteessa Vanhankylänniemen asemakaavaluonnos syksyllä Harjoitusjäähallin ja teknisen keskuksen kaavaluonnos syksyllä Entisen VR:n lastausalueen asemakaavaehdotus lokakuussa Rousun alueen kaavaluonnos vuoden 2009 alkupuolella Saunakallion omakotialueen asemakaavaluonnos syksyllä 8 Järvenpää syksy 2008

9 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Järvenpään kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta vastaa teknisen toimialan kaavoituksen ja mittauksen vastuualueen kaavoitusyksikkö. Kaavoitus on hallinnollisesti teknisen lautakunnan alainen, mutta sen valmistelemat yleis- ja asemakaava-asiat käsitellään suoraan kaupunginhallituksessa. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto. Liikennesuunnitteluun liittyvät erilliset asiat ja vihersuunnittelukysymykset käsitellään teknisessä lautakunnassa. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireilläolevista ja lähiaikoina vireilletulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Järvenpään kaavoitusohjelma ja -katsaus vuodelle 2008 on hyväksytty kaupunginhallituksessa ( ). Tässä lyhennelmässä esitetään merkittävät vireillä olevat kaavat sekä lähiaikoina mahdollisesti vireilletulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käynnistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedotetaan erikseen. Järvenpään kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on luonteeltaan seudullinen rakennesuunnitelma, joka laaditaan Uudenmaan liitossa. Maakuntakaava sisältää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Sen tärkeimpiä tehtäviä on osoittaa, miten muuttoliikkeen ja syntyvyyden aiheuttama suuri väestönkasvu voidaan sijoittaa Uudellemaalle. Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Keskustan osayleiskaava on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Pietilän Haarajoen ja Lepolan osayleiskaavat ovat valmisteltavana. Ristinummen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat tulevat lähivuosina vireille. Yleiskaavan toteuttamisohjelma valmistuu vuonna Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Järvenpään maa-alueen pintaalasta noin puolet on asemakaavoitettu. Tällä hetkellä on vireillä 23 asemakaavahanketta. Kaavoituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 42 vuosina mahdollisesti vireille tulevaa asemakaavahanketta. Asemakaavoituksen tiimiläiset (vasemmalta kaavasuunnittelijat Riitta Vihanto ja Jaana Pohjola, kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe, asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, kaavavalmistelija Arja Heyno, kaavasuunnittelija Pilvi Nummi ja arkkitehti Niina Ahlfors) kehittävät kaavoitukseen toimintatapoja, joilla kaupunkiympäristöä voidaan parantaa vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Vireilläolevat yleiskaavat Y 1 Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus (toteuttamisohjelma) Toteuttamisohjelman tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun ja muun ohjelmoinnin pohjaksi. Y 2 Keskustan osayleiskaava (toteuttamisohjelma) Osayleiskaava liittyy osaprojektina keskustan kehittämiskokonaisuuteen ja sen tarkoituksena on selvittää ja järjestää keskustassa tarvittavien asemakaavaten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Y 3a Lepolan osayleiskaava Lepolan maankäyttöratkaisuja on tutkittu yleisen arkkitehtikilpailun avulla vuosina Kilpailun tulosta on työstetty eteenpäin voittajaehdotuksen pohjalta kaavarungoksi, joka muodostaa osayleiskaavan sisältötavoitteen. Osayleiskaavaa varten on teetetty myös meluselvitys ja rautatien tärinämittauksia. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävänä kesällä Y 5 Pietilän Haarajoen osayleiskaava Pietilän Haarajoen alueelle on ryhdytty valmistelemaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Tavoitteet ja lähtökohdat pyritään saamaan käsittelyyn vuoden 2008 aikana. Vireilläolevat asemakaavat kaupunginosittain Keskus Korttelin 130 tontin 4 ja korttelin 129 tontin 2 asemakaavan Järvenpään Kassatalo Oy:n liike- ja asuintilat kellarissa ja kerroksissa halutaan säilyttää ja kiinteistöön halutaan sijoittaa hoivakotitiloja. Rivolin pysäköintitalon päätyyn katutasoon halutaan mahdollisuus rakentaa liiketiloja Korttelin 162 tontin 1 asemakaavan (Kasino) KOy Kasinokuja 1:ssä suunniteltu ravintolatoimen laajeneminen vaatisi lisäautopaikkoja, minkä vuoksi on tutkittu mahdollisuutta laajentaa pysäköintiä Rantapuiston alueelle. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä tammikuussa 2003, mutta kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin. Loutti Rakettipuiston asemakaavan (Tukiaisen kioski) Kioskiyrittäjä on anonut mahdollisuutta korvata nykyinen rakennus isommalla nykyajan asiakas- ja aputilat sisältävällä kioskilla. * Kulmapuiston asemakaavan (Kioski Mabrouk) Kioskiyrittäjä on anonut asemakaavanta siten, että pidempiaikainen vuokrasopimus olisi mahdollinen ja työt helpottuisivat. * Saunakallio Ristikadun jatkeen ja sen ympäristön asemakaava Nykyisessä yleiskaavassa on katuvaraus Saunakallion alikululta Ristikadun kautta Eriksnäsintielle. Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa Ristikatuun liittyvälle omistamalleen alueelle mahdollisimman pian omakotitontteja. Kaavaluonnos tulee nähtäväksi syksyllä. Kyrölä Puistotien kioskien asemakaavan Puistoalueella sijaitsevat nykyiset kioskit osoitetaan asemakaavassa, jotta pitkäaikainen vuokrauksen ja kohteiden kehittäminen olisi mahdollista. * Kinnari Korttelin 527 osan, korttelin 539 tontin 4 ja Tataarikujan asemakaavan Islamilainen seurakunta omistaa kaksi tilaa Tataarikujan ja Pykälistöntien välissä, jonne on suunniteltu asuntorakentamista. Alueella on useita kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan sisältyviä rakennuksia. Myös Tataarikujan liittymäjärjestelyjä tulisi tutkia. Pöytäalho Rautatiealueen tilan 1:385 osan asemakaavan YIT Rakennus Oyj haluaa toteuttaa liikeja toimistorakennuksen Myllytien varteen ns. VR:n lastausalueelle. Hanke edellyttää maankäyttösopimusta. Kaavaehdotus asetetaan nähtäväksi syksyllä Myllytien-Valtuustokadun alueen asemakaavan Myllytien ja Valtuustokadun, Seutulantien sekä Kartanontien liittymää on tarkoitus parantaa ja Myllytien Kartanontien suuntaa korostaa keskustan kehäväylän osana. Kaavalla halutaan myös lisätä liityntäpysäköintialuetta. Alueella on useita kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan sisältyviä rakennuksia. Toteutus edellyttää maankäyttösopimusta Korttelin 644 tonttien 7 ja 8 asemakaavan (Villa Enckell) Kaupungin omistama Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus, jonka on suunnitellut tunnettu arkkitehti Lars Sonck. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi aikanaan esim. taiteilija-ateljeena. Samalla voitaisiin tarkistaa viereisen ns. nukkakutomon tontin asemakaavaa. Tontti on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi. Kaavan aikataulu on vielä avoin. Pajala SOK:n myllyn alueen asemakaavan SOK:n valssimyllyn alueen kaavan asuntokohteeksi on alkanut kaupungin ja NCC Rakennus Oy:n välisen puitesopimuksen nojalla. Hankkeesta on tarpeen laatia maankäyttösopimus. Kaava on tulossa hyväksymiskäsittelyyn vuonna Auerpuiston asemakaavan (Auerpuiston kioski) Kioskiyrittäjä on anonut mahdollisuutta laajentaa nykyistä rakennusta asiakastiloilla. * Kumitehtaan asemakaavan Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mahdollisuudet kumitehtaan kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiden rakennusten säilyttämiseen ja lisärakentamiseen. Kaavaehdotus asetetaan nähtäväksi elo syyskuussa Korttelin 712 tonttien 6 ja 7 asemakaavan (harjoitusjäähalli) Seutulantien jäähallia täydentävän harjoitusjäähallin hankesuunnitelma on laadittu. Toteutus edellyttää asemakaavan tarkistusta sekä jäähallin että Seutulantalon tonttien osalta. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuoden 2008 aikana. * Kioskien alueita tarkastellaan kaupungin laatiman kioskiselvityksen pohjalta. Järvenpää syksy

10 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l Ristinummi Korttelin 2190 asemakaavan Fortum Power and Heat Oy haluaa rakentaa Lahdenväylän eteläisen liittymän itäpuolelle maakaasulla ja puupolttoaineella toimivan voimalaitoksen kaukolämmön ja sähkön tuotantoa varten. Alueelle voidaan sijoittaa myös tehokasta yritysaluetta ja tilaa vievää kauppaa. Kaavatyön pohjaksi on selvitetty alueen maankäytön ja liikennejärjestelyjen periaatteita yhteistyössä Tuusulan kanssa. Hankkeesta laaditaan puite- ja maankäyttösopimukset. Kaavaehdotus tulee nähtäväksi vuonna Vanhakylä Vanhankylänniemen asemakaavoitus Vanhankylänniemen alueen arvokkaat rakennukset ja ympäristö tulisi suojella asemakaavalla. Alueen maankäyttöön kohdistuu - ja lisärakentamispaineita. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty yleiskaavassa ja alueen käyttöja hoitosuunnitelmassa. Asemakaavoitukseen liittyy matkailukeskuksen toimintojen vuokraaminen kilpailutuksen avulla. Vireilletulevia yleiskaavoja Y 3b Ristinummen osayleiskaava Yleiskaavassa osoitettujen pientaloalueiden jatkosuunnittelun pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan laatimistapa ratkaistaan yleiskaavan lähtökohtien ja aluetavoitteiden mukaisesti. Y 4 Wärtsilän-Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. Y 6 KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resurssointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. Mahdollisesti vireilletulevia asemakaavoja kaupunginosittain Jamppa Maahisenpuisto Maahisenpuiston nykyinen huoltorakennus korvataan uudella rakennuksella, johon tulee kokoontumis-, kerho- ja varastotilaa Koivusaaren kioski Puistoalueella sijaitseva nykyinen kioski osoitetaan asemakaavassa, jotta pitkäaikainen vuokraus ja toiminnan kehittäminen olisi mahdollista. * Nummenkylä Korttelin 1144 tontin 1, Nummenkylän reservikomppanian alueen sekä Sorapuiston asemakaavan Nummenkylässä Vanhan Valtatien varressa sijaitsevan tontin rajaa tulisi muuttaa asemakaavalla siten, että viereisessä Sorapuistossa oleva sorakuoppa ei ulottuisi tontille. Nummenkylän reservikomppanian alue on nykyään asuinkäytössä. Rakennusten säilyttäminen asemakaavassa tutkitaan. Myös alueen rakentamattoman länsiosan osoittamisesta uudisasuntotuotantoon on neuvoteltu. Hankkeista laaditaan maankäyttösopimuksia. Peltola Korttelin 1266 tontin 2 asemakaavan Kiint.Oy Järvenpään Ohratie haluaa muuttaa tontin käyttötarkoituksen pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puitesopimuksen ja maankäyttösopimuksen laatimista Lähdepuiston asemakaavan (Salpatien kioski) Puistoalueella sijaitseva nykyinen kioski osoitetaan asemakaavassa, jotta pitkäaikainen vuokraus ja toiminnan kehittäminen olisi mahdollista. * * Kioskien alueita tarkastellaan kaupungin laatiman kioskiselvityksen pohjalta. Järvenpään kaupunki, Kaavoitus ja mittaus Isokytö Korttelin 1343 tontin 10 asemakaavan Järvenpään rauhanyhdistyksen kokoontumishuoneiston rakennustyöt on aloitettu. Asemakaavaa muutetaan yleisten rakennusten tonttia pienentämällä ja jättämällä osa metsäisestä tontista viheralueeksi Mankalanpuiston asemakaavan (Mankalan kioskin ympäristö) Mankalan asukasyhdistys ry on anonut toimenpiteitä siten, että kioskin viereiselle puistoalueelle, joka kaavassa on kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten tontti, voitaisiin sijoittaa pysäköintialue. * Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaava tulee muusta syystä vireille. Keskus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo vireillä olevien (mm. Myllytie Valtuustonkatu, Myllykortteli, entinen VR:n lastausalue, Kassatalo, Rakettipuisto) ja tulevien hankkeiden (mm. Pajalan teollisuusalue, Perhelän kortteli, Sampo-talo, Erkomaan talo) lisäksi. 10 Järvenpää syksy 2008

11 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l 1a Perhelän korttelin asemakaavan (kortteli 131) Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanten edellytysten selvittämistä. Rakennusten kaupallinen elinkaari on loppumassa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Perhelän liikerakennuksen vanhin osa sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan. Hankkeen suunnittelusta on järjestetty kutsuarkkitehtikilpailu vuonna Perhelän hankkeeseen liittyy Sibeliuksenkadun pysäköintitalon toteuttaminen ja vähäinen asemakaavan korttelin 147 pysäköintivyöhykkeellä (ns. Vahteriston tontti). 1b Korttelin 139 tonttien 8 ja 9 asemakaavan Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. 1c Asemanmäen asemakaavan Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite. VR-yhtymän omistamien alueiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Valtakunnallisesti arvokas rautatieasema tullaan säilyttämään. 1d Korttelin 117 tontin 12 asemakaavan (Invan kuntotalo) Järvenpään Invalidien Asunnot Oy pyytää asemakaavan ta, mikä saattaa merkitä kuntotalon purkamista. Kuntotalo kuuluu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteisiin. 1e Sampo-talon asemakaavan (kortteli 132 tontti 9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet keskustan osayleiskaavan pohjalta. 1f Korttelin 103 asemakaavan Valtaosa nykyisestä tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde. Loutti 2a Korttelin 242 tontin 8 asemakaavan Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. 2b Korttelin 252 tontin 7 asemakaavan Kaupunki on vaihtanut Harjutien varressa sijaitsevan julkisten rakennusten tontin Järvenpään seurakunnalle kerhohuoneiston rakentamista varten. Kauppakirjassa on sovittu, että tontin asemakaavaa voidaan muuttaa myöhemmin siten, että rakennusoikeus alenee. Saunakallio 3a Korttelin 308 ja Hakapuiston asemakaavan Vihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat anoneet asemakaavan muuttamista siten, että heidän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tonttiin. Kyrölä 4a Korttelin 403 tontin 12 asemakaavan Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Kinnari 5a Korttelin 562 tontin 4 asemakaavan Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. 5b Korttelin 563 tontin 1 asemakaavan Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. 5c Korttelin 560 asemakaavan Islamilainen seurakunta omistaa Keskitalontien varrella moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Seurakunta on pohtinut asuntorakentamista ko. alueella. Moskeija sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan. Pöytäalho 6a Polvipolun alueen asemakaavan (kortteli 638) Järvenpään Mestariasunnot Oy on anonut asemakaavan muuttamista siten, että vanhusten asuinrakennukselle voidaan muodostaa oma tontti. Koko korttelin kaavaratkaisuja ja erityisesti Helsingintien puoleisten alueiden käyttötarkoitusmääräyksiä on aiheellista tarkistaa. Järvenpään kaupunki, Kaavoitus ja mittaus 6b Muorinpolun asemakaavan korttelin 638 kohdalla (A-elintarvikekiska) Kioskiyrittäjä on anonut mahdollisuutta tuotevalikoimansa laajentamiseen erikoiskaupan alueelle. Nykyinen kioski sijaitsee katualueella eikä asemakaavassa ole mitään maankäyttövarausta. * 6c Korttelien 614 ja 627 asemakaavan Rakennuslautakunta on ehdottanut vuonna 1993 Helsingintien ja Polvipolun välisellä alueella sijaitsevien paloaseman ja kaupungin varikon korttelien asemakaavan muuttamista siten, että alueelle voitaisiin rakentaa asuntoja ja kaupungin toiminnat siirtää muualle. * Kioskien alueita tarkastellaan kaupungin laatiman kioskiselvityksen pohjalta. Järvenpää syksy

12 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 l 6d Korttelin 639 pohjoisosan asemakaavan Laaksokadun varressa olevalle omakotitaloalueelle on tavoitteena kaavoittaa tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. 6e Korttelin 648 tontit 2 ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on omakotialuetta, jonka tiivistäminen olisi mahdollista. Pajala 7a Pajalan teollisuusalueen asemakaavan Pajalan teollisuusalueen parasta käyttötapaa on tutkittu keskustan osayleiskaavan ja koko kaupungin yleiskaavan yhteydessä. Kiinteistönomistajien kanssa käynnistetyssä Pajala-projektissa on selvitetty alueen maaperän saasteet ja tehty puhdistamisilmoitus ympäristökeskukselle, järjestetty suunnittelun pohjaksi yleinen ideatasoinen arkkitehtikilpailu ja laadittu kaavarunkosuunnitelma. Hanke edellyttää maankäyttösopimuksia. 7b Pajalan asuntoalueen pohjoisosien asemakaavan laajennus ja Uusien asuinkerrostalojen ja rivitalojen sijoittamista Pohjoisväylän laitaan on tutkittu aikaisemmin (ns. Pajalan nauha ja Pajalanpiha), mutta nämä kaavahankkeet on jäädytetty. Yleiskaavan perusteella Rampakan metsä säilyy virkistysalueena, mutta Pohjoisväylän varteen kaavoitetaan pientaloja. Kaavoitus saattaa edellyttää uusia liittymiä Pohjoisväylään ja vanhan kaatopaikan kunnostamista alueen pohjoispuolella. 7c Korttelien 724 ja 762 ja puistoalueen asemakaavan Välskärinkadun varressa oleva kaupungin omistama vanhustentalotontti on tarkoitus muuttaa asuntoalueeksi. Tavoitteena on tehokas ja laadukas kerrostalokohde. 7d Korttelin 765 tontin 1 asemakaavan Auertien varrella sijaitsevalla tontilla halutaan rakentaa asuintilaa nykyisen talousrakennuksen paikalle. Jamppa 9a Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuolisen alueen asemakaava Asemakaava-alueen keskellä on kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue, joka olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Hanke ei ole toistaiseksi edennyt. 9b Korttelin 978 tontti 2 Mestariasunnot Oy on pyytänyt rakennusoikeuden lisäämistä tontilla (Jampankaari 6). Kaavamuutoksen yhteydessä on tarkoitus tutkia mahdollisuudet kadun ylittävän yhdyskäytävän rakentamiselle, jos palvelutalohanke vastapäiselle tontille toteutuu. Wärtsilä 10a Metson itä- ja pohjoispuolisten alueiden asemakaavan korttelissa 1001 Kaupungin omistamat rakentamattomat alueet korttelissa 1001 sopivat yritystoimintaan. Metson nykyisen tontin rakentamattomaan itäosaan on ehdotettu uusia yritystontteja, joita palveleva katu liitettäisiin suoraan Vähänummentiehen. Kaava edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. 10b Metson luoteispuolisten alueiden asemakaavan ja laajennus Metson alueen kaava laaditaan kahdessa osassa. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Nummenkylä 11a Itä-Nummenkylän alueen asemakaava Itä-Nummenkylän asemakaavoitus on tarpeen nykyisen taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla (yleiskaavahanke Y 5). Pietilä 14a Halkiantien alueen asemakaava Halkiantien alueen asemakaava on tarpeen mm. pohjaveden suojelun takia. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla (yleiskaavahanke Y 5). Haarajoki 15a Haarajoen asemakaava-alueen laajennus Kaava perustuu kaupunginhallituksen päätökseen koskien Haarajoen kyläalueen asemakaavaa. * Kioskien alueita tarkastellaan kaupungin laatiman kioskiselvityksen pohjalta. Yhteystietoja Siinä sitouduttiin täyttämään tielaitoksen ehdot meluvallin maa-alueen maankäytössä ja omistuksessa. 15b Leppätien pohjoispuolen asemakaava Haarajoen Leppätien varressa sijaitseva kaavoittamaton tila on tarkoitus osoittaa asuinrakentamiseen. Koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu yleiskaavassa. Mikonkorpi 17a Ånäsin alueen asemakaava Kaupungin omistama alue Lahden moottoritien ja vanhan Lahdentien välissä voisi olla houkutteleva sijoituspaikka aluerakenteeseen sopiville yrityksille. Asemakaavaa on tarkoitus valmistella kumppanuushankkeena rakennusliikkeiden kanssa. Terhola 19a Terholan osa-alueiden asemakaavan (korttelit 541, , , 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. 19b Korttelin 1907 tonttien 2 ja 3 asemakaavan Kaupungin omistamat ns. varikkotontit Alhotien varressa on tarkoitus kaavoittaa tehokkaaksi ja laadukkaaksi kerrostalokohteeksi. Hankkeeseen sovelletaan laatupainotteista tontinluovutuskilpailua. 19c Rousun alueen asemakaava Lallan alueen pohjoispuoli soveltuu asuntorakentamiseen. Alueelle on laadittu maankäyttöluonnoksia ja se on otettu huomioon uudessa yleiskaavassa pientaloaluevarauksena. Asemakaavoitus tulee ajankohtaiseksi vuoden 2008 aikana, kun vireillä ollut maanlunastus saadaan päätökseen. Ristinummi 21a Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Asemakaavoitus edennee osayleiskaavoituksen ja pienempien osa-alueasemakaavojen kautta. 21b Ristinummen asemakaavan (Tuomonpolku ja Ernonkatu) Ajoneuvojen läpikulku Tuomonpolulla haluttaisiin sallia ja Ernonkatua haluttaisiin jatkaa Tuomalantielle. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt vuonna 2002 kaupunginhallituksen ehdotusta hankkeen hylkäämisestä. Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteluun Ernonkadun jatkamisen osalta. 21c Korttelin 2128 tilan 3:25 asemakaavan Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Lepola 22a Maatalousnormaalikoulun alueen asemakaavan Alueen kulttuurimaiseman maankäyttöratkaisuja tutkitaan yleisen kaksivaiheisen arkkitehtikilpailun avulla vuosina Maatalousnormaalikoulun alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka on tarkoitus säilyttää. 22b Lepolan asuntoalue I:n (aloituskorttelit) asemakaava Lepolan osayleiskaavatyö (Y 3a) luo pohjan asuntoalueiden asemakaavoitukselle, joka tehdään vaiheittain tontinluovutuskilpailujen ja kumppanuusmenetelmien avulla. Aloituskorttelien asemakaavoitus alkanee vuodenvaihteessa c Korttelin 2204 asemakaavan (Seurakuntaopiston pelto) Lepolan osayleiskaavatyö (Y 3a) luo pohjan alueen asemakaavoitukselle, joka tehdään vaiheittain tontinluovutuskilpailujen ja kumppanuusmenetelmien avulla. Poikkitien eteläpuolella sijaitsevan alueen asemakaavan edellyttää maankäyttösopimusta. Asemakaavan alkanee vuodenvaihteessa Kaakkola 25a Korttelin 2518 tontin 4 asemakaavan Vanhankyläntien varrella sijaitsevan kiinteistöyhtiön omistajat haluaisivat rakentaa asuintilaa Tontilla on toimistorakennus ja se on asemakaavassa osoitettu teollisuusja liikekäyttöön. 25b Kaakkolan alueen asemakaavan Asemakaava mahdollistaa ulkoilureitin toteuttamisen keskustasta Vanhankylänniemeen. Kaavoituksen ja mittausasioiden yleisneuvontaa annetaan teknisen keskuksen palvelupisteessä Seutulantalolla, Seutulantie 12, puh (09) Muusta kaavoitusta ja liikennesuunnittelua koskevasta asiakaspalvelusta vastaa yleissuunnittelu- ja asemakaavoitusyksiköiden henkilökunta. Näissä asioissa voidaan ottaa yhteyttä seuraaviin henkilöihin: Asema- ja yleiskaavojen valmisteluja vuorovaikutusasiat Kaavavalmistelija Arja Heyno, p. (09) Asemakaavoitus, poikkeaminen Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto, p. (09) Asemakaavoitus, verkkosivut Kaavasuunnittelija Jaana Pohjola, p. (09) Asemakaavoitus Kaavasuunnittelija Pilvi Nummi, p. (09) Asemakaavoitus, rekisteriasiat Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe, p. (09) Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Liikenneinsinööri Veli-Pekka Saresma, p. (09) Asema- ja osayleiskaavoitus, suunnittelutarve Arkkitehti Niina Ahlfors, p. (09) Asemakaavoituksen johto, keskustasuunnittelu Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, p. (09) Kaavoituksen ja mittauksen vastuualueen ja yleissuunnittelun johto, yleiskaavoitus ja kuntayhteistyö Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, p. (09) Kaavoihin liittyvät maankäyttösopimukset Kaupungingeodeetti Jukka Laitila, p. (09) Tonttijaot Mittausteknikko Suvi Lehtinen, p. (09) Kiinteistönmuodostus Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi, p. (09) Paikkatietoasiat Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen, p. (09) Katu- ja vihersuunnittelu: Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine, p. (09) Kaupunginpuutarhuri Katriina Arrakoski, p. (09) Käyntiosoite: Seutulantie 12, Järvenpää Postiosoite: PL 41, Järvenpää Faksi (09) tai (09) Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Tietoja kaavoituksesta ja liikenteestä löytyy Järvenpään kaupungin verkkosivuilta 12 Järvenpää syksy 2008

13 Matkustajien toiveista joukkoliikenteen kehittämiseen Järvenpäässä mietitään parhaillaan, kuinka alueen joukkoliikennettä tulisi pitkällä tähtäimellä kehittää. Selvitystyön lähtötietoina käytetään vuosina 2007 ja 2008 toteutettuja joukkoliikennetutkimuksia, joissa kartoitettiin järvenpääläisten joukkoliikenteen käyttöä ja siihen liittyviä toiveita. Haarajoen asemalla haastateltiin junamatkustajia ja Järvenpään paikallisliikenteessä bussimatkustajia. Lisäksi Järvenpääläisille kohdistettiin Internet-kysely. Joukkoliikennettä käytetään selvästi eniten pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla ja seuraavaksi eniten Järvenpään sisäisillä matkoilla. Suurella osalla tutkimuksiin osallistuneista oli käytettävissä myös auto, mutta matkoilla pääkaupunkiseudulle joukkoliikenne valittiin sen lyhyemmän matka-ajan vuoksi. Liityntäpysäköintimahdollisuudet Järvenpään asemilla ja keskustassa koetaan hyviksi. Myös reitti- ja aikatauluinformaatio verkkosivuilla arvioidaan kohtalaisen hyväksi. Tulosten mukaan eniten kehitettävää olisi vuorotiheydessä, pysäkkien aikataulu- ja reitti-informaatiossa sekä vaihtoyhteyksien toimivuudessa. Järvenpään sisäisen kertalipun ja myös kausilipun hintaa pidettiin korkeana. Junien liityntälippujen ja Keski-Uudenmaan seutulipun kohdalla useampi vastaaja kokee, että rahalle saa vastinetta. Enemmistö vastaa- Teksti Liisa Dahlstedt jista näkee, että kaupungin tulisi vähintäänkin tuplata nykyinen joukkoliikennerahoitus. Seudullinen näkökulma yhä tärkeämpää Joukkoliikenteen suunnittelu- ja järjestämisvastuut tulevat muuttumaan lähivuosina Helsingin seudulla. Järvenpääläiset käyvät töissä ja käyttävät palveluita enenevässä määrin ylikunnallisesti, joten myös joukkoliikennejärjestelmän kehittämisessä Lähde: Järvenpään joukkoliikennetutkimusten yhteenvetoraportti. Strafica Oy tarvitaan aiempaa voimakkaammin seudullista näkökulmaa. Joukkoliikenneselvitys valmistuu vuoden 2008 lopulla. Otamme siinä kantaa muun muassa siihen, mikä olisi Järvenpään kannalta tarkoituksenmukaisin toimintamalli joukkoliikennereittien, aikataulujen ja lippujärjestelmien osalta. Saatamme myös esittää joukkoliikenteen käyttäjien toiveet huomioon ottaen esimerkiksi uusia lipputuotteita, kertoo liikenneinsinööri Veli-Pekka Saresma. n Yhteinen tietotekniikka mahdollistaa palvelut yli kuntarajojen Jos naapurikunnat käyttävät yhteisiä tietojärjestelmiä ja tietokantoja, se mahdollistaa palvelujen tarjoamisen asukkaille yli kuntarajojen. Esimerkkinä voidaan pitää Keski-Uudenmaan kirjastojen KIRKES-palvelua, joka on toiminut jo kymmenen vuotta. Järvenpääläinen voi oman kuntansa kortilla lainata kirjoja vaikkapa Tuusulasta sekä tehdä varauksia ja hakuja Internetissä. Miten koette seuraavien joukkoliikennepalvelujen vastaavan liikkumistarpeisiinne? Joukkoliikenteen vuorotiheys Joukkoliikenteen matka-aika Joukkoliikenteen reitit Aikataulu- ja reitti-informaatio pysäkillä Aikataulu- ja reitti-informaatio internetissä Vaihtoyhteydet ja vaihtojen sujuvuus Erittäin hyvä Hyvä Melko hyvä Melko huono Huono Erittäin huono En osaa sanoa Anju Asunta Teksti Satu Hänninen Huussilla helpotusta hätään Salarakkaan häätö -kiertonäyttely on osa YK:n sanitaatiovuoden 2008 ohjelmaa Suomessa. Näyttely kertoo sarjakuvan ja faktan avulla sanitaatioon liittyvistä ongelmista ja ratkaisukeinoista. Käymäläseura Huussi ry:n ja tuottaja Outi Nummen ideoimassa näyttelyssä yhdistyvät taide, tiede ja huumori. Näyttely koostuu kuvataiteilija Tiina Poutasen öljyväritöistä, niihin liittyvästä tarinasta sekä huussirakennelmista. Järvenpäässä näyttely oli esillä kaupunginkirjastossa syyskuun alussa ja sen järjestivät ympäristövalvonta ja Ghana-projekti. Maailmassa on 2,6 miljardia ihmistä vailla käymälää. Ulosteiden likaama juomavesi aiheuttaa päivittäin 5000 lapsen kuoleman kehitysmaissa ja maailman sairaalapaikoista puolet täyttyy ulosteperäisiä tauteja sairastavista ihmisistä. Käymälä on jokaisen ihmisen perusoikeus, mikä ei vielä toteudu etenkään kehitysmaissa, toteaa Ghana-projektin ympäristövastaava Elina Järvelä. Järvenpään kaupungin Ghana-projektin tiimoilta on tarkoitus kehittää Ho n kaupungin sanitaatiota kuivakäymälätekniikan avulla. Suomalainen kuivakäymälätekniikka tuo helpotusta hätään sekä kehitysmaissa että Suomessa. Kuivakäymälässä käymäläjätettä ei sekoiteta puhtaaseen juomaveteen ja näin säästetään vettä, jäteveden puhdistuskustannuksia sekä saadaan tärkeät ravinteet talteen. Kompostoitunut jäte voidaan käyttää oman pihan lannoitteena. Järvenpäässä käymäläjätteen kompostointi taaja-asutusalueella vaatii ympäristönsuojeluviranomaisen luvan, jolla varmistetaan käymäläjätteen asianmukainen kompostointi ja käsittely. Suomessa on pitkä huussiperinne ja kuivakäymälät ovatkin varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi haja-asutusalueilla. Näin osaltaan voidaan vähentää ympäristölle aiheutuvaa ravinnekuormitusta, kertoo Järvenpään kaupungin ympäristöneuvoja Kaisa Autio. n Elina Järvelä Kun Järvenpää ja Kerava perustavat vuoden 2009 alusta yhteisen tietotekniikan palvelukeskuksen, on yhtenä tavoitteena lisätä tämän kaltaista yhteistoimintaa. Toisena tavoitteena on parantaa tietoteknisen ympäristön toimintavarmuutta ja laatua. Nykyisellään kuntien omat tietohallintoyksiköt ovat pieniä ja siten haavoittuvia. Pitkällä tähtäyksellä pyritään myös taloudellisiin säästöihin. Palvelukeskus perustetaan liikelaitoksena, jonka isäntäkuntana toimii Kerava. Keskukselle palkataan johtaja, muu henkilökunta siirtyy kuntien nykyisistä tietohallintoyksiköistä vanhoina työntekijöinä. Myös muilla KUUMA-kunnilla (Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) on mahdollisuus liittyä palvelukeskukseen omassa tahdissaan. n Yksi tietohallinnon monista viime aikojen tehtävistä on ollut mobiilien laitteiden ja yhteyksien järjestäminen kotisairaalan henkilökunnalle niin, että asiakkaiden tiedot kulkevat kätevästi mukana ja voidaan päivittää heti toimenpiteiden yhteydessä. Uusien järjestelmien käyttöönotto edellyttää henkilökunnan jatkuvaa kouluttautumista. Järvenpään atk-faktoja: kaupungin työntekijöiden käytössä yli 1000 tietokonetta koulujen käytössä oppilaskoneita n yleisökäytössä olevia koneita mm. kirjastossa ja kaupungintalolla erilaisia ohjelmia käytössä n toimipistettä, joissa 50:ssä valokuitu- ja 29:ssä xdsl-yhteys langattomia verkkoja on työn alla Järvenpään tietohallinnossa työskentelee 11 henkilöä, jotka antavat atk-tukea reilulle 2000 työntekijälle sekä suunnittelevat ja ylläpitävät kaupungin tietoteknistä infrastruktuuria. Nykyaikainen kuivakäymälä on oikein käytettynä hajuton ja hygieeninen. Järvenpää syksy

14 Teksti Esa Lindell Ikävakioitu kustannusvertailu vauhdittaa palvelurakenteen ta Järvenpään sosiaali- ja terveystoimi osallistui ensimmäistä kertaa Suomen Kuntaliiton organisoimaan 15 keskisuuren kunnan sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailututkimukseen. Vertailun tulos yllätti: Järvenpään sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat vertailukuntien suurimmat, ikävakioituna keskimääräistä 7,8 % suuremmat. Ilman ikävakiointia Järvenpään vuoden 2007 sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat 3,4 % vertailukuntien keskiarvon alapuolella. Ikävakioinnin avulla eri kuntien kustannukset saadaan kuitenkin paremmin vertailukelpoisiksi kuntien väestön ikärakenteesta riippumatta. Vanhimpien ikäluokkien tiedetään käyttävän eniten ja kalleimpia sosiaali- ja terveystoimen palveluja. Vertailun mukaan Järvenpäässä on vertailukunnista vähiten eli 10,5 % yli 65-vuotiaita asukkaita, keskiarvon ollessa 16,3 %, joten myös palvelu- 1 2 Euroa/asukas Järvenpää Rovaniemi Ikävakioidut Keskisuurten kuntien kustannusvertailu Salo Kemi L-ranta Mikkeli Kainuu Kotka Lohja Joensuu Vakioimattomat Porvoo Sipoo Kerava Rauma Raisio Kaikki Järvenpään ikävakioidut kustannukset muihin verrattuna Kaikki yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto yht. Avoterveydenhuolto Hammashuolto Perusterveydenhuollon laitoshoito Vanhuspalvelut yht. Ympärivuorokautinen hoito Kotihoito Omaishoidon tuki Muut vanhuspalvelut Erityisryhmien palvelut yht. Vammaisten palvelut Kehitysvammaisten palvelut 33,6 Päihdepalvelut Toimeentuloturva ja työllistäminen Lasten ja perheiden palvelut yht. Päivähoito ja esiopetus Lastensuojelu Kustannukset vähemmän kuin muissa kunnissa < -15,3-18,2-4,5-9,6-0,7-5,3-1,2 Kustannukset enemmän kuin > muissa kunnissa 7,8 2,0 2,6 1,0 9,1 11,3-24,3 Elatusturva -23, % 44,6 48,5 69,4 76,7 jen järjestämiseen pitäisi kulua vähemmän rahaa. Tuloksissa kiinnitti erityisen huomion vanhuspalvelun ympärivuorokautisen laitoshoidon ikävakioitujen kustannusten suuruus, lähes 70 % yli keskiarvon. Viime vuonna Järvenpään asumispalvelukustannuksia lisäsi erityisesti uuden palveluyksikön käyttöönotto Jampassa. Tänä vuonna vanhusten ostopalvelupaikkojen määrää on pyritty määrätietoisesti vähentämään. Vuoden 2009 talousarviossa ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmissa tavoitteena on saavuttaa verrokkikuntien keskitaso paikkatarjonnassa ja kustannuksissa, väestön ikärakenteeseen suhteutettuna. Palvelurakennetta oikaistaan lisäämällä tukea kotona asumiseen, jolloin tarvitsee harvemmin turvautua laitossijoituksiin. Kotihoidon palveluiden sekä omaishoidon tuen kustannukset olivat meillä lähellä vertailukuntien keskitasoa. Vertailu antaa päätöksentekijöille luotettavaa tietoa palveluihin käytetyistä panoksista. Tärkeää on myös erikseen arvioida, mitä panoksilla saadaan aikaan. Järvenpäässä pyritään nyt hallittuun sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen muutokseen, tavoitteena sekä palveluiden käyttäjiä että muita veronmaksajia tyydyttävä lopputulos. n 1 Keskisuurten kuntien vuoden 2007 sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset asukasta kohden (Lähde: Suomen Kuntaliitto) 2 Järvenpään asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kuntien keskiarvoon vuonna 2007 (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Teksti ja kuva Anju Asunta Kotihoidosta apua, kun omat voimat eivät riitä Kotihoitoa tarvitaan silloin, kun toimintakyky ei enää riitä itsenäiseen selviytymiseen kotona. Laadukkaalla ja huolellisesti kohdennetulla kotihoidolla voidaan tukea asiakkaan kotona asumista ja hyvää elämänlaatua. Toiminnassa korostuvat asiakkaan voimavarojen tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, kertoo kotihoidon johtaja Eeva Laine. Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on varmistaa, että yhä suurempi osa järvenpääläisistä ikäihmisistä ja muista avuntarvitsijoista voisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Palvelut tarpeen mukaan Kotihoidon asiakkaaksi päädytään yleensä sairaalahoidon jälkeen tai omaisten yhteydenottojen kautta. Säännöllistä kotihoidon palvelua tarvitsevan kotona käydään arvioimassa tilanne ja tehdään hoitoja palvelusuunnitelma, joka toteutetaan moniammatillisella tiimityöskentelyllä ja yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Toiminnassa korostuvat asiakkaan voimavarojen tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Suunnitelmalla varmistetaan, että asiakkaalla on hänen omiin tarpeisiin sopiva palvelukokonaisuus, elämäntilanne ja voimavarat huomioon ottaen. Lähihoitaja Sirkka Koskinen auttaa Elli Huhtalaa aterioinnissa ja lääkkeiden ottamisessa. Kotihoidolle on paljon kysyntää, mutta joudumme kohdentamaan palvelut tarkasti niitä eniten tarvitseville. Parempikuntoisia asiakkaita ohjaamme yksityisten kotihoitopalvelujen piiriin. On tärkeää, että asiakkaamme tekevät mahdollisimman paljon itse asioita, sillä normaalien arkiaskareiden tekeminen ylläpitää toimintakykyä ja lisää elämänhallinnan tunnetta, kertoo kotija laitoshoitopalvelujen osastopäällikkö Helena Venetvaara-Nurmi. Kotihoito lyhyesti Noin 300 järvenpääläistä on eriasteisen kotihoidon toiminnan piirissä. Kotihoitotyötä tekee n. 60 pääasiassa hoitoalan koulutuksen saanutta työntekijää. Lisäksi kotihoidossa on 2 palveluohjaajaa ja 2 fysioterapeuttia. Kotihoidon tehtävä on huolehtia mm. - henkilökohtaisesta hoidosta ja hoivasta ympärivuorokautisesti - ruokailusta, hygieniasta ja lääkehoidosta - liikkumisen avustamisesta - kodin yleisestä siisteydestä - turvallisuudesta. Osittain yksityisten yritysten ja erilaisten yhteisöjen tuottamia kotihoidon tukipalveluja ovat mm. - ateria-, siivous- ja kuljetuspalvelut - vanhusten palvelukeskustoiminta - turvapuhelinpalvelu - kauppa- ja muut asiointipalvelut. Kotihoidosta ja sen tukipalveluista peritään kuukausimaksu palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan. Lisätietoja voit kysyä palveluohjaajilta, puh. (09) ja Oma koti on paras paikka Järvenpääläinen 90-vuotias Elli Huhtala on ollut kotihoidon asiakkaana 6 vuotta. Aluksi hoitajat kävivät pari kertaa viikossa, mutta nyt hänen luonaan käydään 4 kertaa vuorokaudessa. Kyllä tämä elämä ihan hyvin sujuu. Ei sitä haluaisi kotoaan pois lähteä, vaikka on se ehkä ennen pitkää vastassa, Parkinsonin tautia sairastava Huhtala aprikoi. Huhtalaa autetaan pukeutumisessa, peseytymisessä, ruoan lämmityksessä, lääkityksessä ja kodin siisteyden ylläpidossa. Sairautensa vuoksi hän saattaa herkästi kaatua ja siksi yöpartiokin käy aamuyön tunteina tarkastamassa tilannetta. En minä yleensä silloin nuku, ei uni riitä. Minä usein lueskelen sängyssä, kun päiväsaikaan en oikein osaa siihen keskittyä. Huhtala ei osaisi jouten olla, kun ei sellaiseen ole kasvatettu. Kotiaskareiden tekemisestä tahtoo kuitenkin nykyään tulla nuhteita, kun tyttäriä huolestuttaa, että äiti tekee enemmän kuin jaksaa. Voimat vaan käy niin vähiin. Keinutuolikin on niin kuin kivi eikä liiku mihinkään, kun yritän sitä siirtää, Huhtala hymähtää. Kahdesti viikossa Huhtala käy vanhusten päiväkodissa, joka tukee hänen kotona asumistaan ja siellä hän tapaa myös ystäviä. Samoin kävelylenkeille on löytynyt mieluista seuraa. Jos ei mihinkään pääse, ei sekään hyvä ole, Huhtala toteaa. Elli Huhtala on siinä onnellisessa asemassa, että hänen viisi lastaan auttavat säännöllisesti äitiään. Lähihoitaja Sirkka Koskinen korostaakin sitä, että yhteistyöllä omaisten kanssa on suuri merkitys siinä, kuinka hyvin asiakkaat kotona pärjäävät. Yleensä kotikäynnit kestävät puolisen tuntia. Siinä käynnin aikana jutellessa huomaa kyllä, onko kaikki kohdallaan, Koskinen kertoo tärkeästä työstään. n 14 Järvenpää syksy 2008

15 Teksti ja kuva Leena Valkonen Sosiaalipäivystys auttaa kriisin hetkellä Virka-ajan ulkopuoliselle sosiaalipäivystykselle on ollut tarvetta KUUMAkunnissa. Sosiaalipäivystykseen tulee yli sata yhteydenottoa kuukausittain. Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys alkoi KUUMA-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteistyönä vuoden 2007 alussa projektiluonteisena. Päivystys hoitaa lastensuojelua ja aikuissosiaalityötä vaativia kiireellisiä tilanteita ilta- ja yöaikaan, silloin kun sosiaalitoimistot ovat suljettuina. Päivystäjiä on viisi ja he toimivat Järvenpään ja Hyvinkään poliisilaitoksilta käsin. Tilastot kertovat omaa totuuttaan työn tarpeellisuudesta. Yhteydenottoja sosiaalipäivystyksessä kirjattiin tammi heinäkuussa tänä vuonna runsaat Yli puolesta tapauksista tehtiin lastensuojeluilmoitus, kiireellisiä lastensuojelun sijoituksia tehtiin 26 ja avohuollon sijoituksia kolme. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tulevat joko Keski-Uudenmaan Hätäkeskuksen kautta tai sitten poliisi tai muu viranomainen on suoraan meihin yhteydessä. Yksittäiset kuntalaiset eivät voi soittaa suoraan sosiaalipäivystykseen, vaan puhelut ohjautuvat aina hätäkeskuksen kautta, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Tero Seitsonen sosiaalipäivystyksen toimintatavasta. Lakisääteistä toimintaa Sosiaalipäivystyksen hoitaminen sosiaalitoimen virka-ajan ulkopuolella on lakiin perustuvaa toimintaa, joka kuntien on tavalla tai toisella hoidettava. Tero Seitsosen mukaan kuntayhteistyönä hoidettu sosiaalipäivystyksen ydintehtävä on toteutunut Keski-Uudellamaalla hyvin. Sosiaalipäivystäjä on saatu paikalle silloin, kun häntä on tarvittu. Poliisin kanssa yhteistyö toimii hyvin jo siksi, että työtilamme ovat Järvenpään Sosiaalipäivystyksessä on aina oltava liikkeellelähtövalmiudessa, tietävät johtava sosiaalityöntekijä Tero Seitsonen ja sosiaalipäivystäjä Laura Torvinen. ja Hyvinkään poliisilaitoksilla. Virka-avun pyytäminen on helppoa ja nopeaa, ja samalla pystymme myös suunnittelemaan yhdessä arki-iltojen sekä viikonloppujen yhteistyökuvioita. Haasteena on, miten pystymme entistä paremmin vastaamaan kunkin kunnan toiveisiin? Yhteisiä työkokouksia ja suunnittelupalavereita eri kuntien työntekijöiden kanssa ei voita mikään. Päivystäjämme toimivat silloin, kun muut yhteistyötahot ovat jo päivätyönsä lopettaneet, Seitsonen toteaa. Asiakkaiden suhtautumista sosiaalipäivystykseen ei ole dokumentoitu, mutta tavoitteena on se, että he saavat apua akuutteihin ongelmiinsa. Uskoisin, että pääsääntöisesti asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että myös virka-ajan ulkopuolella on mahdollisuus saada apua ongelmiin, jotka eivät voi odottaa kuntien sosiaalitoimen avautumista. Päivystäjien tekemät ratkaisut asiakastapaamisissa voivat olla raskaita ja vaikeitakin, esimerkiksi lasten kiireelliset huostaanotot. Kaikissa tilanteissa asiat ja toimenpiteet kirjataan tarkasti muistiin ja tiedot siirretään asiakkaan omaan kuntaan. Tällä varmistetaan se, että kenenkään tilanne ei jää unohduksiin. Asiakkaat ohjataan kuntien palveluiden pariin mahdollisimman nopeasti. Sosiaalipäivystykselle jatkoa Hankkeiden tapaan sosiaalipäivystyksen rahoitus päättyi kesällä, mutta toimintaa jatkettiin erityisrahoituksen turvin tämän vuoden loppuun. Päivystyksen tarve on ilmeinen ja sitä jatketaan edelleen kuntayhteistyönä. Järvenpää toimii isäntäkuntana ja muut ostavat siltä palvelun, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Tero Seitsonen. Hän toivoo, että kunnat antaisivat sosiaalipäivystykselle aikaa kehittymiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Seuraavaksi tavoitteena on tuotteistaa palveluja, jotta kunnat entistä paremmin tietävät mistä maksavat ja voivat valita, mitä palveluja ne haluavat käyttää. Keski-Uudellamaalla on tänä vuonna ollut useita, kaikkea kansaa koskettavia murheellisia tapahtumia, mutta johtava sosiaalityöntekijä Tero Seitsonen ei pidä aluetta erityisen ongelmallisena. Ongelmat ovat varsin samantyylisiä kuin muuallakin Etelä-Suomessa. Sosiaalipäivystyksen kannalta huolta herättää muun muassa se, että alueella ei ole selviä- misasemaa. Päihtyneet nuoret tulisi voida sijoittaa muualle kuin poliisin tiloihin, jos nuorta ei voida viedä kotiin. Samoin mielenterveyspalveluiden riittävyys ja saatavuus puhututtaa päivystystyössä. Jos kaikki tarvitsevat saisivat edes jonkinlaista apua lyhyellä odotusajalla, se varmaan näkyisi joissain tilastoissa pitkässä juoksussa, eikä tulevaisuudessa tarvitsisi lukea uutisia Savion kaltaisista murhenäytelmistä. Keski-Uudellamaalla on paljon osaamista ja ammattitaitoa, joten niitä yhdistelemällä moneen asiaan voisi puuttua. Palomiehen työtä Sosiaalipäivystäjä Laura Torvinen kuvailee työtään palomiehen työksi. Aina pitää olla valmiina, eikä koskaan tiedä, mitä tuleman pitää. Yhteistyö poliisin kanssa auttaa työssä, mutta toista, saman alan osaajaa kaipaa kaveriksi rinnalle. Päivystystilanteessa päätökset on tehtävä nopeasti, pitää osata reagoida ja priorisoida asioita. Joskus asiakkaille riittää keskustelu ja konkreettiset vinkit, mitä voisi tehdä. Harvemmin sosiaalipäivystäjä tapaa asiakasta useamman kerran. Ovat asiakkaat kiitelleetkin, varsinkin nuorten vanhemmat saamastaan avusta. n Sosiaali- ja terveystoimen KUUMA-hankkeet Ensihoito- ja sairaankuljetus, , tavoitteena seudullisen toimintamallin mukaisen palvelun järjestäminen vuoden 2010 alusta. Työterveyshuolto, , tavoitteena seudullisen työterveyskeskuksen perustaminen turvaamaan riittävät ja kustannustehokkaat työterveyshuollon palvelut. Lapsuuden arvokas arki ARVO, , tavoitteena lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikön toimintaedellytysten selvittäminen ja varmistaminen, sisältöjen ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen. Apuvälinekeskus, , selvittää apuvälinepalveluiden alueellista toteutusta. Hyvinvointipalvelujen verkosto, , selvittää palvelumarkkinoiden toimintaedellytysten parantamista ja etsii uusia malleja hyvinvointipalvelujen tuottamiseksi. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen, , tavoitteena luoda seudulliset päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämisen rakenteet. Keski-Uudenmaan vanhuspalveluiden kehittämisyksikkö (TuIKE-hanke), , tavoitteena kehittää vanhuspalveluiden rakennetta, sisältöä sekä henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Mäntsälä Pornainen yhteistoimintaaluehanke (MOPO), , tavoitteena laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelurakenteen luominen. Vammaispalvelujen kehittäminen, , tavoitteena riittävien, subjektiiviseen oikeuteen perustuvien vammaispalvelulain mukaisten palveluiden järjestäminen ja palvelusektorin työntekijöiden osaamisen edistäminen. KUKA VAIKUTTAA kumppanuudesta hyvinvointia, , tavoitteena luoda uudenlaisia toimintatapoja Keski- Uudenmaan kuntien tuottamien sosiaalija terveyspalveluiden ja alueella toimivien sosiaali- ja terveysjärjestöjen välille. Järvenpää syksy

16 Teksti Nina Kajaslampi Onko perheessäsi tilaa lapselle? Kun lapsi tarvitsee lastensuojelun sijoituspaikkaa, sijaishuollon sosiaalityöntekijät etsivät hänelle paikan, joka parhaiten vastaa hänen tarpeitaan. Alle kouluikäiselle lapselle ensisijaisena sijoituspaikkatoiveena on sijaisperhe. Järvenpäässä tähän hoitomuotoon on haluttu satsata; sijoitettujen lasten asioita hoitaa kolme kokenutta sijaishuollon sosiaalityön ammattilaista, sijaisperhepalkkioita on korotettu ja sijaisperheiden tukemiseen panostetaan. Kuntien välisen vertailun mukaan järvenpääläisistä sijoitetuista lapsista moni, noin puolet, pääsee sijaisperheisiin. Sijaisperhetarpeisiin on siis pystytty vastaamaan varsin hyvin. Lisää sijaisperhetyöhön sitoutuvia perheitä kuitenkin tarvittaisiin. n Ryhtyisitkö sijaisvanhemmaksi? Ota yhteyttä sijaishuollon sosiaalityöntekijöihin Sirkka-Liisa Korkeamäkeen, puh. (09) tai Marja-Liisa Kuoppalaan, puh. (09) Perhepäivähoitaja Maritta Ruokosen hoitolapset Silja, Iida, Lukas ja Iiro ovat päivähoidossa kuin kotonaan eikä kenelläkään tunnu olevan päivän päätteeksi kiire omaan kotiin. Teksti ja kuva Anju Asunta Palkitsevaa elämää sijoituslasten rinnalla Emme elä erityistä sijaisperheen elämää vaan mielestämme tavallista lapsiperheen arkea. Arkeen tosin kuuluu tapaamisia ja puhelinkeskusteluja eri tahojen kanssa: opettajien, terapeuttien, lasten biologisten vanhempien ja lastensuojelutyöntekijän. Mielestämme parasta sijaisvanhemmuudessa on tutustua lapseen ja nähdä hänen kasvamisensa. Joku voi olla tullessaan hyvin levoton, toinen hyvin pelokas. Kun antaa lapselle aikaa, vähitellen levoton alkaa rauhoittua ja arka alkaa luottaa ihmisiin; lapsista kuoriutuu upeita perhosia. Lastensuojelutyöntekijän rooli sijaisvanhempien tukijana on erittäin tärkeä. Sosiaalityöntekijältä olemme saaneet parhaan mahdollisen tuen ja hän on ollut muurina niitä vaikeuksia vastaan, joita sijaisperheet ajoittain kohtaavat. Sijaisperheen varsinainen työ on perheeseen sijoitettujen lasten hoitaminen. Taitava sosiaalityöntekijä pystyy turvaamaan sen, että tätä työtä saa tehdä rauhassa. Sijaisvanhempana on monien vaatimusten edessä. Toisen perheen lapsesta huolehtiminen on tehtävä, joka tulee hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Myös uhka sijoituksen päättymisestä ahdistaa ajoittain. Ja biologisten vanhempien vihamielisyyttä on toisinaan vaikeaa kohdata. Mutta sellaista asiaa ei ole tullut vastaan, että hetkeäkään olisimme katuneet sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, niin moninkertaisesti palkitsevaa elämää saamme lastemme rinnalla elää. n Sitaatit ovat erään järvenpääläisiä lapsia hoitavan sijaisperheen vanhempien ajatuksia sijaisperheenä toimimisesta. Kuin kotiin tulisi Perhepäivähoito hyvä vaihtoehto päiväkodeille Perhepäivähoitaja Maritta Ruokosen kukkivassa pihassa käy vipinä. Silja ja Iida hoitavat nukkevauvoja, Lukaksella ja Iirolla on taas vauhti päällä polkupyörien ja potkulautojen kanssa. Maritta Ruokonen siirtyi aiemmasta työpaikastaan 22 vuotta sitten perhepäivähoitajaksi hoitaakseen omat lapset kotona. Sillä tiellä ollaan edelleen eikä Ruokonen muualle haluaisikaan. Tää on mun juttu, Maritta toteaa ykskantaan. Mulla on ollut tuuria, kun mulla niin ihanat lapset ja heidän vanhemmat. Lapset, nuorin 2-vuotias ja vanhin 4-vuotias, esittelevät suut naurussa kilvan leikkimökkiä, keinumistaitoja ja suosikkileluja. Herkkuruokaakin kuuluivat saaneen, siskonmakkarakeittoa nimittäin. On päivänselvää, että nämä lapset viihtyvät ainakin tänään hoidossa. Perhepäivähoitaja aukaisee oman kotinsa hoitolapsille ja heidän vanhemmilleen, mikä saattaa monia hiukan arastuttaa. Jos koti kestää katseen ja käytön, ei syytä huoleen kuitenkaan ole. Minä sanon aina alusta asti vanhemmille, että tulette sitten niin kuin tulisitte omaan kotiinne, Maritta kertoo. Se onkin toiminut hyvin, sillä juuri kodinomaisuutta lapsiaan noutamaan tulleet vanhemmat korostavat perhepäivähoidon tärkeimpänä valttina. Myös pieni ryhmäkoko ja oma turvallinen olo lapsen viihtymisen suhteen ovat olleet vanhempien kriteerinä hoitomuodon valinnassa. Pienet jonot Perhepäivähoidossa vanhempien kanssa tehdään palvelusopimus ja käydään kasvatuskeskustelut kuten päiväkodissakin. Lapsen vahvuuksia tuetaan ikäkauden ja kehitysvaiheen mukaan. Esimerkiksi oman vuoron odottaminen ja muu toisten huomioon ottaminen, kuivaksi oppiminen ja ruokailutapojen hallinta ovat tärkeitä etappeja. Isommassa ryhmässä toimimista harjoitellaan kerhoissa ja useampien hoitoryhmien yhteisillä retkillä. Toiminnassa on samat säännöt ja rytmi kuin päiväkodissa, mutta jonot vaan on pienemmät, Maritta kiteyttää. Vuorovaikutuksesta paljon kiinni Perhepäivähoito on päiväkotia haavoittuvampi siinä, että hoitajia on vain yksi. Jos hoitaja sairastuu, on lasten varahoitopaikka päiväkodissa tai perhepäivähoidon varahoitoyksikössä, samoin hoitajan lomien aikana. Onnistunut perhepäivähoitosuhde edellyttää myös sitä, että vanhempien ja hoitajan välinen suhde toimii. Se uusia vanhempia usein aluksi pelottaa, mutta onneksi hoitajaan voi tutustua etukäteen ja perheet saavat tarpeidensa mukaan joustavan startin päivähoitoon. Pitkäaikaisiin hoitolapsiin ja heidän perheisiinsä muodostuu kiinteät suhteet, jotka saattavat säilyä hyvinkin pitkään. Kaikista parasta on, kun saa pitää lapset vauvaiästä kouluun asti. Aina pääsiäise- Järvenpään kaupunki etsii jatkuvasti uusia perhepäivähoitajia. Hoitajaksi valitaan tervejärkisiä, positiivisen maailmankuvan omaavia, vastuuntuntoisia ja huushollinpidon osaavia kasvattajia. Myös kodin tilojen ja muun ympäristön on oltava työhön sopivat. Hoitajalla voi olla ryhmässään korkeintaan neljä kokopäiväistä lasta sekä puolipäiväisenä yksi eskarilainen. Hoitajan omat alle kouluikäiset lapset lasketaan ryhmäkokoon. Useimmiten työ Päivähoito kysytty palvelu Järvenpäässä päivähoidossa noin 2000 lasta - 22 kunnallista, 8 yksityistä ja 2 ostopalveluna hoitoa tuottavaa päiväkotia perhepäivähoitajaa. Päivähoitoon haetaan 4 kk ennen hoitotarvetta tai heti yllättävän hoitotarpeen ilmetessä verkkosivuilta tai päiväkodeista ja neuvolasta saatavalla päivähoitohakemuksella. Muita vaihtoehtoja perheille avoin päiväkoti Keltasirkku, 2 kunnallista leikkipuistoa sekä seurakunnan perhe- ja lapsikerhot. nä minä oikein odotan, että kuinka monta jo kouluun lähtenyttä lasta palaa virpomaan, Maritta hehkuttaa. n WANTED: Järkevä ja positiivinen kasvattaja aloitetaan ostopalveluhoitajana, jolloin tehdystä työstä maksetaan korvaus, mutta esimerkiksi loma-ajasta ei. Kunnalliseksi kuukausipalkkaiseksi perhepäivähoitajaksi voi hakea kokemusta saatuaan. Lisätietoa ja hakemus perhepäivähoitokodiksi: > Lapset > Päivähoito > Perhepäivähoito Perhepäivähoidon ohjaaja Kaija Pulkkinen, puh. (09) Järvenpää syksy 2008

17 Teksti ja kuva Anju Asunta Huolet puheeksi hyvissä ajoin Järvenpäässä käynnissä ollut varhaisen puuttumisen hanke Varpu on päättymässä lokakuun 2008 lopussa, mutta hankkeessa kehitetyt toimintatavat jatkuvat. Varhaisessa puuttumisessa yksi tärkeä osa-alue on ollut Hupu-koulutus, jonka jo yli 700 lasten, nuorten ja perheiden kanssa tekemisissä olevaa kaupungin työntekijää on käynyt. Hupu tarkoittaa sitä, että otetaan jokapäiväisessä työssä huolet puheeksi heti, kun joku huolestuttaa. Esimerkiksi päiväkodin työntekijä voi kysäistä lapsen puuttuvista sadevarusteista, opettaja oppilaan kotitehtävien unohtelusta tai terveydenhoitaja nuoren toistuvista päänsäryistä. Kun työntekijä uskaltaa ottaa itseään mietityttävän asian puheeksi asiakkaansa lapsen tai vanhemman kanssa, kohtaamisesta tulee aidompi eikä asiaa tarvitse kierrellä eikä kaarrella, kuvailevat Hupukouluttajat arjen keskustelutilanteita. Hupu-kouluttajat, itsekin päivittäin asiakaspalvelutyötä tekevät naiset, kehuvat Hupun toimivan niin lapsen, mummon kuin aviopuolisonkin kanssa. Tärkeintä on opetella rohkeutta asioiden puheeksi ottamiseen ja toisaalta kehittää aidon kuuntelun taitoa. Henkilöstön ammatillisesta asenteesta ylipääseminen on joskus haasteellista. Opettajat ovat oman koulutuksensa käyneet, samoin terveydenhoitajat, päiväkodin työntekijät ja sosiaalityöntekijät, ja kukin on tottunut luokittelemaan ja "hoitamaan" asiakkaitaan tietyillä tavoilla. Nyt on pitänyt opetella luottamaan entistä enemmän vanhempiin oman lapsensa asiantuntijoina ja lähteä etsimään vastauksia huoliin yhteistyössä perheen kanssa, heidän voimavarat huomioon ottaen. Hupu-kouluttajien mukaan on ollut mukava huomata, että monen perheen asia on edistynyt uuden toimintatavan myötä. "Jos et olisi kysynyt, en olisi huomannut ajatella tätä" onkin kommentti, jota Hupukouluttajat ovat omassa työssään esimerkiksi lasten vanhemmilta kuulleet. Iso satsaus Järvenpään varhaisen puuttumisen toimintamalli on tuonut yhteisen käsitteistön ja toimintatavan asioihin puuttumiselle, riippumatta siitä, millä sektorilla tai missä toimipisteessä työntekijä työskentelee. Toimintamalli myös jäntevöittää ja oikeaaikaistaa yhteistyöverkostojen mukaantuloa, vaikkapa sitä, milloin päiväkodin työntekijän tulee pyytää perheen avuksi erityisasiantuntijoita, esimerkiksi puheterapeuttia tai sosiaalityöntekijää. Tämä on ollut iso satsaus kaupungilta. Nyt järvenpääläiset saavat tasalaatuisempaa kohtelua osakseen. Moni huoli toivottavasti hälvenee ennen kuin kerkiää kehittymään varsinaiseksi erityisasiantuntijoita ja raskasta apua vaativaksi ongelmaksi. Pitkällä tähtäimellä tämä on siis myös talou- Varpu-projektikoordinaattori Jukka Riikonen sekä Hupu-kouluttajat Liisa Englund, Ulla Anttila, Marjut Parkkima, Merja Partti sekä Tarja Seppälä korostavat, että ei kannata jäädä arvailemaan tai luulemaan, vaan pitää kysyä, kun joku huolestuttaa. dellisesti kannattavaa toimintaa, kertoo projektikoordinaattori Jukka Riikonen. Järvenpää, Nurmijärvi ja Rovaniemi ovat kuntia, joissa Suomessa Varpun kanssa ollaan jo pitkällä. Tänä syksynä toimintamalli saa myös kansainvälistä huomiota IFCW:n (International Forum for Child Welfare) seminaarissa Walesissa syys lokakuun vaihteessa. IFCW:n tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia ympäri maailmaa. Suomessa käyttöönotetut toimintatavat ovatkin kansainväliselle kuulijajoukolle kiinnostavia uusia avauksia. n Teksti ja kuvat Tuula Alkula Kesätöissä karttuu työkokemusta Lauri (vas.) ja Joni antoivat uutta ilmettä puiston penkille. Järvenpään kaupungilla oli viime kesänä noin vuotiasta nuorta kesätöissä. Nuoret työskentelivät päivähoidossa, koti- ja laitoshoidossa, kirjastossa, nuorisotoimessa, viherpalveluissa ja liikuntatoimessa uimahallissa ja uimarannoilla. Kysyimme muutamalta työnsä parissa ahertavalta nuorelta, mitä heidän työhönsä kuului ja kuinka kesäpäivät kuluivat työn lomassa. Ole oma-aloitteinen ja täsmällinen ja noudata työaikoja, korostavat pojat vinkkinä tuleville kesätyöntekijöille. Tulevat ammattisuunnitelmat peruskoulun päättäneillä pojilla oli jo valmiina. Lauri aloittaa sähköalan opinnot Järvenpään ammattikoulussa ja Joni aikoo suuntautua rakennusalalle. Hannamari ja Krista asukkaiden seurana Pihlavistokodissa Hannamari Seppä ja Krista Möttönen saivat kesätöitä kesäkuun ajaksi Pihlavistokodista. Tytöt ulkoilivat asukkaiden kanssa ja olivat vanhusten seurana lukien ja jutellen heidän kanssaan. Molemmat tytöt olivat ensimmäistä kertaa kesätöissä ja viihtyivät hyvin työssään, koska työpäivät olivat vaihtelevia ja omaan työpäivän sisältöön pystyi pitkälti itse vaikuttamaan. Krista ja Hannamari toteavat, että kesätyö on opettanut entistä enemmän arvostamaan vanhuksia ja heidän elämänkokemustaan. Varsinkin kuuntelemisen ja läsnäolon taito ovat korostuneet tässä työssä. Palvelukorttikoulutus avarsi tyttöjen tietämystä Järvenpään kaupungin palveluista kokonaisuutena. Koulutuksessa käytiin läpi myös hyvää asiakaspalvelua, työpaikkahakemuksen tekemistä, työ- haastattelua, työsuhdeasioita ja työpaikalla noudatettavia sääntöjä. Krista totesikin parasta olevan, että koulutuspäivän oppeja pääsi toteuttamaan heti käytännössä työpäivän aikana. Pihlavistokodin asukkaan Ritva Virtasen mielestä on todella hauskaa, kun nuoria on kesäisin töissä Pihlavistokodissa. Nuorten kanssa on kiva jutella ja vaihtaa ajatuksia. Kristan ja Hannamarinkin mielestä asukkaiden nuoruusajan jutut heidän itsensä kertomana heräävät aivan kuin uudestaan elämään. Kesätyön jälkeen Krista jatkaa nuorisoja vapaa-ajanohjaajan opintoja Keudassa ja Hannamarilla on ensi keväänä päättyvän peruskoulun jälkeen tähtäimessä leipurikondiittorin opinnot. Molemmat ovat sitä mieltä, että kesätyöhön sisältyvästä asiakaspalvelusta ja ihmisten parissa työskentelystä on hyötyä heidän jatkosuunnitelmissaan. Lopuksi tytöt antavat evästystä ensi kesänä töitä hakeville nuorille. Avointa mieltä tarvitaan kesätöitä hakiessa, kiteyttää Krista. Ja täytyy olla iloinen ja osata arvostaa, kun saa töitä kesäksi, vaikka työn sisältö ei vastaisikaan ensisijaista toivetta, jatkaa Hannamari. n Lauri ja Joni kunnostivat leikkivälineitä Viherpalvelun töissä nuoret pääsivät kesän aikana kunnostamaan leikkivälineitä, hoitamaan kesäkukkia, keräämään roskia, kitkemään rikkaruohoja ja leikkaamaan ruohoa trimmeröintiä unohtamatta. Järvenpään keskustassa leikkikentällä olivat työn touhussa Lauri Lukjanov ja Joni Ranta-aho, hiomassa ja maalaamassa puiston penkkiä. Pojat työskentelivät kesäkuun viherpalveluissa ja olivat erittäin tyytyväisiä saadessaan kesätöitä. Päivät kuluivat nopeasti erilaisten töiden parissa. Lauri ja Joni kävivät myös kesätyöntekijöille järjestetyn päivän kestävän palvelukorttikoulutuksen. Osa päivän aikana käydyistä asioista oli kuulemma ollut tuttua asiaa, mutta kertaaminen kannatti. Koulutuspäivä herätti myös uusia ajatuksia muun muassa siitä, mitä Järvenpään kaupunki työnantajana odottaa työntekijöiltään. Krista (kesk.) ja Hannamari vaihtavat kuulumisia Ritva Virtasen kanssa. Näin nuorempi ja vanhempi sukupolvi kohtaavat toisensa Pihlavistokodin arjessa. Järvenpää syksy

18 Teksti ja kuvat Jenni Jusslin Äänestä itsesi näköisen elinympäristön puolesta! Kunnallisvaalit, lyhyemmin Kuntavaalit, järjestetään sunnuntaina. Silloin päätetään, kuka päättää sinun ja muiden järvenpääläisten elinpiiriin kuuluvista asioista seuraavan nelivuotiskauden aikana. Järvenpäässä on hyvin valinnanvaraa, sillä vaaliehdokkaita on 301, huomattavasti enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Valtuustoon valitaan heistä 51 jäsentä. Kuntavaaleissa valitaan kunnanvaltuusto, joka on kunnan ylin toimielin. Kunnan toiminnan linjaukset ja talous ovat valtuuston harteilla. Viime kädessä valtuusto päättää sen, miten koko kunnan yhteinen potti jaetaan ja millä perusteilla. Se tehdään Järvenpäässä kauaskantoisemman kaupunkistrategian ja sen toteuttamisohjelman sekä vuotuisten talousarvioiden avulla. Valtuustoon äänestettyjen valtuutettujen ohella tärkeitä vaikuttajia ovat muut luottamushenkilöt, esimerkiksi lautakuntien jäsenet. Myös kunnan palkkalistoilla olevat asiantuntijat osallistuvat asioiden valmisteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Millaiseen päivähoitoon Pikku-Sanni pääsee? Sen lisäksi, että lapselle on taattava turvallinen koti, on lapsen kasvusta yhteisön jäseneksi pidettävä myös huolta. Päivähoitopaikka on ensimmäisiä paikkoja, joissa lapsi pääsee kokeilemaan yhteisöllisyyttä muiden kuin perheensä kanssa. Laki määrittää päivähoidolle suuntaviivat, mutta kunnan sisällä tehtäviin päivähoitoratkaisuihin luottamushenkilöt saavat sanoa sanansa. Mihin Mikko menee koulun jälkeen? Koululaisten iltapäivätoiminta on monimuotoista. Kunnat tarjoavat seurakuntien ja muiden yhteistöjen ohella erilaisia kerhoja tai iltapäivätoimintaa, budjetin kantimissa tietysti. Samoin nuoret kaipaavat paikkaa, johon päästä olemaan ilman, että tarvitsee olla vanhempien valvovien silmien alla. Nuorisotilojen bändi- ja leffaillat sekä erilaiset ohjatut tapahtumat ovat yksi väylä nuorille päästä toteuttamaan itseään niin, että vanhempien ei tarvitse jännittää, missä nuori liikkuu. Luottamushenkilöt päättävät niistä painotuksista, joilla rahaa eri toimintoihin suunnataan. Perinnepelto vai urbaani asuinalue? Pääkaupunkiseudun laajentuminen aiheuttaa Helsinkiä ympäröivissä kunnissa vääjäämättä rakenneta. Se pelto, josta poimit lapsena pajunkissoja, voi olla nykyisin täynnä pienkerrostaloja. Lähimetsääsi voi olla suunnitteilla urbaani pientaloalue. Haluatko vaihtoehtoista asumista ja modernia kulttuuria, vai rakastatko korpimetsääsi ja sienipolkujasi? Valitsemalla itsesi näköisen valtuutetun voit äänestää näköisesi elinympäristön puolesta. Kenen palkkaa haluat maksaa? Valtuutettu on laissa oikeutettu saamaan korvauksen päätöksentekoon kuluneesta ajasta. Kukin valtuusto päättää palkkioista itse. Kokouksista maksetaan kokouspalkkio. Valtuutettu on oikeutettu myös saamaan korvausta mahdollisista ansionmenetyksistä, joita luottamustehtävän hoito tuo mukanaan. n Evästyksiä ehdokkaille Jalkauduimme Järvenpään kaduille kuntavaaleja silmällä pitäen kysymään mitä mieltä järvenpääläiset ovat ehdokkaan löytämisen helppoudesta ja mitä he haluaisivat ehdokkaansa ottavan huomioon. KYSYMYKSET: 1. Onko kuntavaaliehdokkaan löytäminen helppoa? 2. Onko puolueella vaikutusta siihen, ketä äänestää? 3. Minkä evästyksen antaisit ehdokkaallesi siitä, mihin Järvenpäässä pitää puuttua? Marianne Rintala 1. En ole vielä tutustunut ehdokkaisiin. Yleensä käytän Internetissä olevia hakukoneita apuna ehdokkaan etsimiseen. Pääasiallisesti etsin kuitenkin ehdokasta, joka olisi nuori. 2. On puoluekannallakin väliä. On ainakin helppoa tietää, ketä ei äänestäisi, eli kyllä se jossain määrin vaikuttaa. 3. Kulttuuriasioihin tulisi keskittyä enemmän. Nuoret taiteilijat ovat todella ahdingossa. Olisi hyvä, jos taiteelle olisi enemmän tilaa. Tekijät kaipaavat lisää kohtuuhintaisia tiloja. Työhuoneita olisi saatavilla, mutta ne ovat usein erittäin kalliita. Kirsti Saarela 1. En ole vielä miettinyt ehdokasta. Kyllä se kuitenkin varmasti löytyy, aina ennenkin on löytynyt. 2. Puoluekanta vaikuttaa kaiken kaikkiaan äänestämiseen. Kunnallisvaaleissa äänestetään kuitenkin ehkä enemmän henkilöä, vaikka puolueellakin on merkitystä. 3. Lapsiperheiden asemaa pitäisi parantaa. Jos perhe tarvitsee tilapäistä apua, sitä pitäisi olla tarjolla. Sain itse aikoinani kodinhoitajan silloin, kun lapset sairastuivat, ja pystyin itse käymään töissä. Jos vanhempi on uupunut tai on suuri perhe, pitäisi olla tarjolla tilapäistä apua korkeatasoisesti. Kalevi Saarela 1. En ole vielä ehtinyt tutustua ehdokkaisiin. Tuntuu, että iän myötä on aina vähemmän aikaa. Yleensä ehdokas on kuitenkin löytynyt suhteellisen hyvin. 2. Puoluekannalla voi olla väliä, mutta enemmän äänestyspäätös perustuu siihen, miten on ehtinyt vuosien saatossa tutustua ihmisiin ja heidän taitoonsa hoitaa asioita. Henkilö ratkaisee kuntavaaleissa enemmän. 3. Sanoisin, että ikäihmisten asioita ja palveluita pitäisi lisätä. Salme Sahlsten 1. En ole vielä tutustunut ehdokkaisiin. Eiköhän sieltä kuitenkin joku löydy, en ole jättänyt vaaleja aiemminkaan välistä. 2. Puoluepolitiikka alkaa vaikuttaa entistä enemmän. Sitä näkyy sekä valtakunnallisella tasolla että myös enemmän kuntapuolella. Kunnallispolitiikka on perinteisesti ollut enemmän henkilövaali, mutta puolueet ovat enemmän vallalla nykyisin. 3. Terveyspuolta pitäisi kehittää. Terveydenhuolto ja -hoitopalveluja voi aina kehittää, terveydenhuolto on ollut muutenkin näkyvillä viime aikoina. Järvenpään kaupunginvaltuusto (yht. 51 jäsentä) Kuntavaalit 2008 Järvenpäässä Yleinen ennakkoäänestys toimitetaan Järvenpää-talossa, Hallintokatu 4 - ke pe klo la su klo ma ti klo 9 20 Prismakeskuksessa, Rantakatu 5 - ke pe klo la klo ma ti klo 9 20 Haarajoen kirjastossa, Haarajoenkatu 2 - su klo Jampan hammashoitolassa, Jampankaari 5 - su klo Äänestäminen on mahdollista myös kotona Liikuntarajoitteiset henkilöt voivat kotiäänestysmahdollisuuden järjestämiseksi ilmoittautua viimeistään tiistaina keskusvaalilautakunnan päivystysnumeroon puh. (09) ma ke klo 9 16, to 9 18 ja pe Kotiäänestykseen voi ilmoittautua myös postitse, os. Järvenpään kaupungin keskusvaalilautakunta, Hallintokatu 2, Järvenpää. Varsinainen vaalipäivä sunnuntaina klo 9 20 KOK SDP Järvenpää 2000 PLUS KESK Vihreät VAS KD SKP Äänestysalue Äänestyspaikka Äänestyspaikan osoite 1. Harjula Harjulan koulu Verkkotie Vihtakatu Vihtakadun koulu Vihtakatu Keskusta Järvenpään yhteiskoulu Urheilukatu Juhola Juholan koulu Sipoontie Kivipuisto Kivipuiston monipalvelukeskus Sorronrinne 9 6. Rekikatu Jampan päiväkoti Rekikatu 4 7. Koivusaari Koivusaaren koulu Pietolankatu Kartano Kartanon koulu Kaskitie Kaupungintalo Järvenpään kaupungintalo Hallintokatu Kinnari Kinnarin koulu Koulukuja Metsola Pesäpuun päiväkoti Kulmakatu Kyrölä Kyrölän koulu Puistotie Anttila Anttilan koulu Vanha valtatie Haarajoki Haarajoen koulu Haarajoenkatu Mankala Mankalan koulu Kytötie Oinaskatu Oinaskadun koulu Vanha yhdystie 25 Väestörekisterikeskuksen lähettämän ilmoituskortin esittäminen nopeuttaa äänestystoimitusta, mutta sen puuttuminen ei estä osallistumista äänestykseen. Äänestettäessä on todistettava henkilöllisyys. 18 Järvenpää syksy 2008

19 Teksti Riitta Kallio ja Hanna Lahnalampi Miehet, murkkuikäiset ja maailman kulttuurit työväenopiston hankkeissa Työväenopiston kurssit ovat käynnistyneet vilkkaasti edellisvuosien tapaan. Monia lyhytkursseja alkaa jatkuvasti läpi syyskauden, ja niille voi ilmoittautua kurssien alkuun asti, mikäli paikkoja on vapaana. Alkanut lukukausi sisältää myös monia hankkeita ja projekteja, jotta jokaiselle löytyisi aihe, josta innostua. Miehet mukaan Kansalais- ja työväenopistojen opiskelijoista vain viidennes on miehiä. Monet opistot ovatkin alkaneet miettiä, onko opiston kurssisuunnittelussa ja markkinoinnissa huomioitu riittävästi miesten tarpeita ja heidän näkökulmansa. Ilmiö on valtakunnallinen, mutta ratkaisut miesten osuuden lisäämiseksi täytyy löytää paikallisesti. Järvenpään työväenopisto ja Keravan opisto ovat käynnistäneet Miehet mukaan -projektin opetusministeriön rahoituksen tuella. Projektissa etsitään käytännön menetelmiä miesten osallistumisen lisäämiseksi kansalais- ja työväenopistojen toimintaan. Miehille pyritään tarjoamaan heitä puhuttelevaa toimintaa. Nykyyhteiskunnassa ystävyyssuhteiden solmimisen mahdollisuudet ovat heikentyneet. Tavoitteena onkin, että projektin toiminnot loisivat myös kaveruuksia ja muuta verkostoitumista miesten välille. Työväenopisto järjestää muun muassa Erosta elossa -miesten eroryhmän sekä erilaisia kädentaitojen, liikunnan ja kotitalouden kursseja miehille. Murkkukoulua vanhemmille Nuoruus on haastavaa aikaa niin nuorelle itselleen kuin hänen vanhemmilleen. Työ- Teksti ja kuva Anju Asunta Mitä enemmän ihmiset liikkuvat, sitä terveempinä he pysyvät. Ja mitä terveempää väestö on, sitä sitä enemmän jää käytettäväksi yhteisiä verovaroja muihin kuin terveyspalveluihin. Järvenpään kaupunginvaltuusto antoi liikuntalautakunnalle melkoisen pähkinän purtavaksi: lautakun- väenopisto järjestää yhdessä sivistystoimen kanssa murkkukoulun luokkalaisten vanhempien tueksi. Kuluvana syyskautena järjestetään eri yläasteen kouluilla kolme yleisluentoa, joiden aiheena ovat päihteet. Luentojen jälkeen vanhemmat kokoontuvat pienemmissä ryhmissä keskustelemaan luennon sisällöstä. Ensimmäisessä nykyajan päihdetarjontaa käsittelevässä murkkukoulussa Yhteiskoululla oli lähes 50 vanhempaa kuulemassa ja keskustelemassa aiheesta. Maanantaina klo Koivusaaren koululla käsitellään lääketieteellistä näkökulmaa päihteisiin. Kevätkaudella järjestetään kolme yleisluentoa, joissa aiheena on nuoren terveys. Esillä ovat Liikuttava kaupunki Uimahalli on oivallinen liikuntapaikka kaikille. Myös ohjattuja liikuntaryhmiä on tarjolla vauvauinnista supersuosittuun hydrospinningiin. Työväenopiston monipuolisesta kurssitarjonnasta saa niin miehet kuin naiset virikkeitä vaikkapa oman kotipöydän kansainväliseen kattaukseen. nan pitää laatia liikuntapoliittinen ohjelma, jossa määritetään, miten järvenpääläiset saadaan liikkumaan. Nykyinen alati automatisoituva elämäntapamme on huikeasti vähentänyt arkiliikuntaa, sitä vastoin erilaiset liikuntaharrastukset ovat lisääntymässä. Pohdinnan Järvenpään työväenopisto muun muassa syömistottumusten ja liikunnan merkitys terveydelle. Järvenpää osa Maailmankylää Elämme maailmassa, jossa kohtaamme jatkuvasti erilaisia kulttuureita ja toimintatapoja. Toisten ihmisten ymmärtäminen ja suvaitsevaisuus ovat nousseet yhä tärkeämmäksi. Tähän haasteeseen vastataan Maailmankylä-tapahtumassa Järvenpää-talolla ja kirjastossa lauantaina klo Monipuolisessa ohjelmassa erilaiset kulttuurit kohtaavat toisensa ja jokaiselle osallistujalle pyritään tarjoamaan sopivaa toimintaa. Luvassa on eri maiden tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä tietoa muun muassa kirjallisuudesta, taiteista ja ruokakulttuureista. n alla onkin, miten kaupungin tulisi turvata asukkaidensa harrastusmahdollisuuksia? Ja miten voisi lisätä arkiliikuntaa, joka on vaikutukseltaan harvakseltaan toteutettuja harrastuksia merkittävämpää? Mahdollisuuksia on monia: asukkaita voidaan liikuttaa ohjatuissa liikuntaryhmissä ja seurojen toiminnan piirissä, mutta myös arkiliikuntaan tulisi yhä enemmän vaikuttaa päiväkodeissa ja kouluissa, ulkoilu- ja asuinalueilla sekä työpaikoilla. Monipuolinen liikuttaminen vaatii yhteistyötä eri toiminnan järjestäjien kesken, niin kaupungin toimialojen sisällä kuin ulkopuolisten seurojen ja järjestöjenkin kanssa. Painotus ikäihmisten liikuntaan Nykyään Järvenpään kaupungin tuottamat ohjatut liikuntapalvelut painottuvat ikäihmisille sopivien liikuntamahdollisuuksien tarjontaan. Kaikkiaan kaupungilla on tänä syksynä käynnissä 85 liikuntaryhmää, joissa käy säännöllisesti noin järvenpääläistä. Ryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu aina alkusyksystä ja nyt suurin osa ryhmistä, esimerkiksi vesiliikuntaryhmät ja seniorikuntosaliryhmät, ovat jo täynnä. Sen sijaan esimerkiksi senioreiden tasapainokoulussa ja alkeislattareissa on tilaa. n Liikuntaryhmistä voi kysyä lisää liikuntatoimesta, puh. (09) Teksti Hanna Nikander Järvenpään museopalvelut/saana Tammisto Järvenpään käsintekijät Villa Cooperiin Järvenpään käsintekijöiden myyntinäyttely avautui kesällä Villa Cooperissa. Järvenpään kaupungin museo- ja kulttuuripalveluiden sekä Järvenpään käsintekijöiden yhdessä järjestämiä virallisia avajaisia vietettiin , jolloin järvenpääläisille oli tarjolla opastuskierroksia taloon, kahvitarjoilua ja työnäytöksiä. Myös lapset pääsivät tutustumaan rakennukseen saman viikonlopun aikana järjestetyn perinteisen Lasten Taitopäivän merkeissä. n Järvenpään käsintekijät ry:n myyntinäyttely Villa Cooperissa Myllytie 14 Avoinna la su Joulupuoti auki lisäksi ma pe puh. (09) Verkkosivuilta uusia ulottuvuuksia kirjastokäynteihin Kirjaston verkkosivuille on kotiutunut salaperäiseltä kuulostava linkki Uusia ulottuvuuksia. Linkin takana on Järvenpään kirjaston henkilökunnan omia henkilökohtaisia mielipiteitä ja arvioita kirjaston kirjoista, musiikista tai vaikka elokuvista. Sivulla nostetaan esiin tuoretta ja vanhempaa kiinnostavaa materiaalia herätteeksi vaikkapa urautuneelle dekkarifanille. Klikkaamisen arvoinen on myös lasten ja nuorten verkkosivuilla linkki Kirjaluettelot, josta voi löytää uutta inspiraatiota, kun tuntuu siltä että kaikki hyvät kirjat on jo luettu. Vinkkilistoja on koottu eriikäisille lukijoille alle kouluikäisistä eri luokka-asteisiin sekä aihepiireittäin eläinkirjoista kauhuun ja jännitykseen. Tärkeä linkki on myös Kuvakirjoja elämän kiperiin kysymyksiin. Näissä kirjoissa käsitellään elämän vaikeita aiheita, kuten avioero, pelot tai syntymä. n Katso Haluatko vaikuttaa Järvenpään verkkosivujen rakenteeseen ja sisältöön? Sivulla kysellään alkaen käyttäjien mielipiteitä. Vastauksia käytetään sivuston kehittämiseen. Käy tekemässä ehdotuksia! Järvenpää syksy

20 Syksy 2008 kulttuuri & vapaa-aika Teksti Jussi Airas Laulavat Sibeliusviikot Tämänvuotiset Järvenpään Sibeliusviikot alkavat lokakuun puolivälin jälkeen ja päättyvät viikkoa ennen joulua. Viimevuotisen Sibelius-laulukilpailun jälkeen laulu on tänäkin vuonna vahvasti esillä. Runkona on kolme suurta kuorokonserttia sekä Sibelius-laulukilpailun voittajan oma konsertti. Maineikas Uspenskin katedraalikuoro aloittaa tapahtuman Sibeliusviikkojen ohjelmisto 2008 Ma klo 19 Järvenpään kirkko (16/12/5 ) Avajaiskonsertti LOHDUTUKSEN LAULUJA Uspenskin katedraalikuoro Solisti Esa Ruuttunen, johtaja Jarmo Lehto Ortodoksista musiikkia eri aikakausilta Su klo 19 Järvenpään seuratalo (6 ) TOTAL CELLO SHOW Total Cello Ensemble Tunnetta ja hurttia huumoria klassikoista formuloihin Ke klo 20 Ravintola Swengi (Vapaa pääsy) SWENGIN FEENIKS-KLUBI Viihtyisä ilta uuden kansanmusiikin ja jazzin parissa To klo 19 Järvenpää-talon Juhani Aho -sali(vapaa pääsy) VUODEN SÄVELTÄJÄ LAURI TOIVIO Uusinta-kamariyhtye Pe klo 19 Järvenpään kirkko (10 ) W.A. MOZART: REQUIEM Orkesteri ja Canzonetta Nova -kuoro Johtaja Markus Lehtinen, Solistit Merja Wirkkala, sopraano, Jeni Packalen, altto, Anssi Hirvonen, tenori, Erkki Rajamäki, basso La klo 19 Järvenpää-talon Sibelius-sali (16/12/5 ) SIBELIUS-LAULUKILPAILUN VOITTAJA Annastiina Tahkola, mezzosopraano, Tuula Hällström, piano Tsaikovski, Kuula, Brahms, Merikanto, Sibelius 20. lokakuuta eri aikojen ortodoksisella kirkkomusiikilla. Yhteistyössä Järvenpään seurakunnan kanssa järjestetään kahden suuren kirkkomusiikkiteoksen esitykset. Erkki Rajamäki on harjoittanut Canzonetta Nova -kuoronsa kanssa sekä Mozartin suurenmoisen Requiemin että oopperasäveltäjä Giacomo Puccinin Messun. Annastiina Tahkola oli viimevuotisen Sibelius-laulukilpailun yllätysvoittaja. Hänellä on oma täysimittainen konsertti pianisti Tuula Hällströmin kanssa. Su klo 19 Kallio-Kuninkalan Leonora-sali (Vapaa pääsy) SPACE WITHIN SPACE Akusmaattisen (elektroakustisen) musiikin ilta Isäntänä James Andean Ke klo 20 Ravintola Swengi (Vapaa pääsy) SWENGIN FEENIKS-KLUBI Viihtyisä ilta uuden kansanmusiikin ja jazzin parissa Su klo 17 Järvenpää-talon Sibelius-sali (12 ) RISTO RÄPPÄÄJÄ -KONSERTTI Musiikkiteatteri Kapsäkki Iiro Rantalan riemukkaita lauluja musikaalista Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi Su klo 18 Järvenpään kirkko (15/12 ) GIACOMO PUCCINI: MESSA DI GLORIA Lohjan kaupunginorkesteri ja Canzonetta Nova -kuoro Johtaja Juha Nikkola Solistit Ari Grönthal, tenori, Kristjan Mõisnik, basso, Erkki Rajamäki, bassobaritoni Ti klo 19 Järvenpää-talon Sibelius-sali (18/15/5 ) SIBELIUS-AKATEMIAN SINFONIAORKESTERI Johtaja Jukka-Pekka Saraste, Solisti Lauri Sallinen, klarinetti Sibelius: Satu, Weber: Klarinettikonsertto no 2, Tsaikovski: Sinfonia no 4 Lippujen ennakkomyynti: Lippupalvelu Lisätietoja: Ilmaiskonsertteja Sibeliusviikoilla on useita ilmaiskonsertteja. Uutta sykettä tuovat Sibelius-Akatemian etno- ja jazzyhtyeet Ravintola Swengin Feeniks-klubeissa esitellään Vuoden säveltäjä -konsertissa nuori järvenpääläinen Lauri Toivio taas tehdään katsaus elektronimusiikin 60-vuotiseen historiaan. Järvenpäässä asuva kanadalainen James Andean esittää useita teoksia erittäin tärkeistä varhaisvaiheen kappaleista aina uudempiin mestariteoksiin, suomalaisten säveltäjien teoksia sekä omaa alkuperäistä tuotantoaan. Huipennuksena maestro Jukka-Pekka Saraste Sibeliusviikot huipentuvat päätöskonsertissaan 16. joulukuuta itse Jukka-Pekka Sarasteen johtamaan Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konserttiin. Konsertin solisti ratkaistiin koesoitossa syyskuussa. Ohjelmassa on väkevää romanttista musiikkia Sibeliuksen Sadusta Tsaikovskin 4. sinfoniaan. Odotettavissa onkin ikimuistettava ilta. n Järvenpäässä tapahtuu NÄYTTELYITÄ Näyttelytila Järnätti Serguei Zlenko, maalauksia Järvenpään Taideseuran 50-vuotisjuhlanäyttely poimintoja Aune Laaksosen taidesäätiön kokoelmista JÄRVENPÄÄ-TALON KONSERTTEJA Katri Helena Virve Rosti ja Menneisyyden Vangit Ti-Ti Nallen meriseikkailu Tomi Metsäketo & Laura Voutilainen Jari Sillanpää Al Ritmo Latino -konserttikiertue Järvenpään Mieslaulajien 60-vuotisjuhlakonsertti Lauri Tähkä ja Elonkerjuu: Ilo joka elättellöö -iltamat Sinitaivas-konsertti Suomi Soikoon -konsertti Tapani Kansa Kari Tapio Kaksi Maailmaa -konserttikiertue Juha Tapio Viihdekuoro Buffo Iloinen Joulukonsertti TAPAHTUMIA JÄRVENPÄÄN KIRJASTOSSA Näyttelyt Kiinalaisia Maalauksia/ Wang Liuhuo Kuikkajärvi Luontokuvia/ Pekka Lehtonen Järvenpään Kameraseuran Vuosinäyttely Välittämisen Viikko/ Nuorisotoimi. Viikolla myös muita tapahtumia Aikidoseura Akebono ry esittäytyy Järvenpääläiset ihmiset ja taustat valokuvia/ Lothar Mallon Kristiina Louhi Muut kirjaston tapahtumat Mielikirjapäivä. Näytteillä Keski-Uudenmaan poliisien mielikirjoja Vitriineissä poliisien oma näyttely Poliisi pitää satutunnin klo Poliisin kalustoesittely kirjastolla Suuret Toivekirjalaulajaiset klo Toivelaulukirjasta nro 3 järvenpääläisten kuorojen avustuksella. TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA Joulukadun avajaiset Joulumarkkinat Jannella ja Järvenpään torilla TEATTERIA Järvenpään Teatteri: Piukat Paikat Maailman hauskin musikaali. Järvenpää-talon Sibelius-sali Esityksiä viikottain loka joulukuussa, ks. Keski-Uudenmaan Teatteri: Rakas lurjus, Mika Waltarin vauhdikas farssi. Esitykset: Järvenpään Seuratalo, Järvenpää-talon Kellariteatteri Elling, sydämellinen komedia ystävyydestä. Esitykset: ja Järvenpää-talon Kellariteatteri Olga Esitykset: ja Järvenpää-talon Sibelius-sali Pirveli ja Pyhimys, lasten musiikkiteatteriesitys kissan ja tytön ystävyydestä. Esitykset: Järvenpään Seuratalo, ja Järvenpää-talon Kellariteatteri Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisätietoja: