YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN JA SOSIAALIETIIKKA HANKE-SUVAITSEVAISUUDEN EDISTÄMINEN
|
|
- Martti Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU TIKKURILA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN JA SOSIAALIETIIKKA HANKE-SUVAITSEVAISUUDEN EDISTÄMINEN Tekijät: Sos09B Annika Tiikkainen Amina Mohamed Satu Virolainen Hanna Toivanen Mari Suokas
2 SISÄLTÖ JOHDANTO TOTEUTUKSEN KUVAUS JA TEHTÄVÄN TARKOITUS Toteutus Suvaitsevaisuuskasvatuksen merkitys KESKEISET TEEMAT & AISTIT JA NIIDEN TARKOITUS & KUVAUS PALAUTE YHTEISTYÖKUMMPANEILTA... 7 LÄHTEET... 10
3 JOHDANTO Valitsimme hankkeeksemme suvaitsevaisuuden edistämisen, koska koimme, että tilaisuus päästä rakentamaan moniaistista telttaa oli ainut laatuaan. Halusimme myös tietää millaista teltan rakentaminen ja suunnittelu olisi käytännössä ja mitä kaikkea sen tekemisessä tulisi ottaa huomioon. Halusimme myös konkreettisesti tietää, millaisia tuntemuksia se teltassa kävijöissä herättäisi ja kuinka hyvin pystyisimme luomaan monikulttuurisuuden tuoman jännityksen ja aidon vuorovaikutuksellisen kohtaamisen. Projekti koitui meidän osaltamme alkuun hieman haasteelliseksi, sillä maan valinnan kanssa tuli pieniä ongelmia. Vaikka ohjeistuksessa toisin kehotettiin, olimme siis ensimmäisenä hommanneet yhteistyökumppanin telttaprojektille ja heidän toiveiden mukaan toteutus päivämäärä tuli hieman yllätyksenä ja näin ollen meidän aikatauluun nähden myös hieman liian äkkiä. Ensimmäisenä maa ajatuksena meillä oli Intia, mutta emme kuitenkaan ehtineen saamaan kulttuurin edustajaa niin lyhyellä varoitusajalla. Seuraavat kaksi maa vaihtoehtoamme oli Somalia ja Thaimaa ja kysyimmekin yhteistyökumppaniltamme, kumpi maista olisi heidän kannaltaan mielenkiintoisempi? He toivoivat, että saisivat Somalialaisen teltan, koska heidän koulussaan oli paljon Somalialaistaustaisia lapsia, mutta kulttuuritietämystä ei juurikaan. Meidän onneksemme kävi näin, koska yksi ryhmäläisistämme edusti kyseisen maan kulttuuria ja näin ollen saimme edustajan omasta takaa. Työn varsinainen ideahan oli nimenomaan toimia vuorovaikutuksen kenttänä ja tästä syystä halusimme panostaa siihen, että teltan sisällä olisi mahdollisuus myös vapaalle keskustelulle ja elämyksille. Kuitenkin teimme teltan sisälle myös opetustuokiollisen rakenteen, jotta oppilaat saisivat mahdollisimman paljon tietää Somalialaisen kulttuurin peruselementeistä ja maan tavoista. Kaiken kaikkea hanketyöskentely oli mielenkiintoista ja antoisaa molemmin puolin. Kokoamme raportissamme ensiksi hieman tehtävän tarkoitusta ja tavoitteita, mutta myös projektin etenemistä, siinä ilmenneitä ongelmakohtia ja onnistumisen kokemuksia. Avaamme teltassa ilmenneet keskeiset teemat ja aistit, sekä lopuksi kokoamme työelämältä saadun palautteen, sekä muutamia lasten suusta kuultuja lentäviä lausahduksia. Uskomme, että raportti antaa kattavan kuvan nimenomaan siitä millainen kokemus moniaistillisen teltan rakentaminen meille kokonaisuudessaan oli.
4 4 2. TOTEUTUKSEN KUVAUS JA TEHTÄVÄN TARKOITUS Hankkeemme päätarkoituksena oli suvaitsevaisuuden edistäminen ja vuorovaikutuksellinen kohtaaminen moniaistillisessa tilassa. Meidän tehtävänä oli hankkeen mukaisesti rakentaa siis tämä moniaistillinen tila ja telttatyöskentelymme teemana oli somalialainen kulttuuri ja se, kuinka ihmiset oikein elävät Somaliassa. Rakensimme somalialaista olohuonetta muistuttavan teltan koulun käytävälle, jonka sisään oppilaat pääsivät aistimaan kulttuurin tuomia aistimuksia. Moniaistillinen tilan olohuoneessa istuimme lattialla patjoilla, niin kuin Somaliassa on usein tapana tehdä. Myös isot värikkäät verhot ja tyynyt kertoivat paljon somalialaisesta kulttuurista. Teltan sisältä löytyi myös esineitä, joita olivat mm. somalialainen matto, tekokukkia, mausteita, kuvia, hiekkaa, rahaa, säilöntäastioita ja karttapallo. 2.1 Toteutus Ohjelmamme alkoi niin, että somalialaiseen olohuoneeseen tuli aina noin 7-9 lasta kerrallaan. Aloitimme keskustelun yhdessä, käymällä läpi perusasioita Somaliasta. Kysyimme: tietääkö joku missä Somalia sijaitsee? Onko kukaan kuullut sen nimisestä maasta ennen? Lapset saivat myös halutessaan näyttää karttapallosta, missä Somalian luulisivat olevan. Tämän aikana taustalla pyöri Somaliasta kuvattu videopätkä, jossa näkyi Somalialaista katukuvaa ja sen kautta pystyi myös näkemään ja aistimaan Somalialaista liikennekulttuuria, sekä luonnon tarjoamia elämyksiä. Tämän jälkeen Amina, joka toimi kulttuurin edustajana, kertoi lyhyesti Somaliasta ja kävi lasten kanssa läpi somalialaisia esineitä ja niiden käyttö tarkoituksia. Hän kertoi myös huivin käytöstä ja sen merkityksestä. Tavaroiden esittely kierros aloitettiin hiekkaa tunnustelemalla. Lapset saivat kokeilla ja tunnustella somalialaista hiekkaa ja kertoa miltä se tuntui käsissä, ja oliko se jollakin tavalla erilaista kuin meillä täällä Suomessa? Tämän jälkeen oli vuorossa somalialaiset setelit, jotka kiinnostivat varsinkin poikia todella paljon. Uskomme tämän johtuvan siitä, koska raha on niin erilaista Somaliassa kuin täällä meillä. Rahayksikkönä 1000 shillinkiä vastaa alle viittä senttiä, ja ihmiset siellä kantavat mukanaan aina paljon rahaa, jopa kasseittain. Niiden arvo on suhteessa todella pieni jos verrataan samaan määrään euroja. Lapset kyselivätkin paljon rahasta ja esimerkiksi siitä pystyykö somalian rahalla ostamaan kokonaisen kaupungin tai paljonko esimerkiksi auto maksaa siellä? Toinen asia mikä herätti lapsissa paljon ihmetystä ja lisää kysymyksiä oli se, ettei Somaliassa käytetä ollenkaan kolikoita, vaan kaikki rahat ovat seteleinä. Meillä oli olohuoneessa esillä myös somalialaiseen teehen käytettävää mausteseosta, joka koostui muun muassa kardemummasta, inkivääristä ja kanelista. Lapset saivat haistella sen
5 5 tuoksua ja kertoa meille mitä tuoksusta tulee heille mieleen. Toinen mausteemme jonka tarkoitus oli herättää aisteja ja mielikuvia oli somalialaisessa ruoassa käytettävä juustokumina. Annoimme sekä lasten, että opettajien arvata mistä mausteesta oli kyse. Kovinkaan moni ei tiennyt ja syynä tähän voisi olla, että sitä ei käytetä kovin usein suomalaisessa keittiössä. Mausteiden jälkeen vuorossa oli säilöntäastioiden esitteleminen. Tässäkin asiassa lapset kyselivät paljon, koska säilöntäastiat eivät olleet tuttuja ja ne näyttivät kiinnostavan heitä. Säilöntäastioiden esitteleminen tapahtui pienen tarinan avulla. Tämän jälkeen vuorossa oli kuvien katseleminen ja niistä keskusteleminen. Lapset kommentoivat ja juttelivat keskenäänkin kuvista, mutta myös kyselivät meiltä paljon asioita. Lopetimme telttavierailun siihen, että Amina opetti lapsille somaliankielellä sanan kiitos, josta lapset sekä opettajat olivat hyvin vaikuttuneita ja ainakin lapset jäivät hokemaan sanaa innoissaan teltasta ulos poistuessaan. 2.2 Suvaitsevaisuuskasvatuksen merkitys Koulun perusopetuksessa pyritään edistämään suvaitsevaisuutta suvaitsevaisuuskasvatuksen avulla ja sen tarkoitus on korostaa samanlaisuutta huolimatta ihmisen ulkoisista erilaisuuksista. (Ikonen & Viinikainen 1997, 38.) Ennakkoluuloja kuitenkin usein syntyy, kun puhutaan erikulttuureista. Ihmisellä on luontainen taipumus olla ennakkoluuloinen ja tämän takia on tapana tehdä yleistyksiä, luokitteluja ja luoda käsitteitä omien kokemuksiensa perusteella. Nämä ennakkoluulot voivat johtua myös siitä että lapsi oppii vanhempiensa piiloasenteet ja ne voivat ilmetä pienien sanojen, tekojen, ilmeiden ja eleiden muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi vitsit maahanmuuttajista ja manailu somaliperheen ruoan levittämästä tuoksusta, jotka molemmat sisältävät omanlaisen piiloviestin, jonka lapsi voi helposti myös omaksua itselleen. Peruskoulun opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Kuitenkin opetuksessa on huomioitava myös suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Koulu, jonne rakensimme teltan, oli mielestämme maahanmuuttajataustaisten oppilaiden myötä saavuttanut jo hyvinkin monikulttuurisen ilmapiirin ja erikulttuureista oltiin myös hyvin kiinnostuneita. Oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentuminen onkin hyvin tärkeää ja sen tavoitteena on lisätä heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta myös edistämää suvaitsevaisuutta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 14.) Suvaitsevaisuuskasvatuksella yleisesti ottaen pyritään siis tutustuttamaan oppilas ensin omaan kulttuuriinsa, sitten erilaisuuteen lähiyhteisössä, kuten luokkahuoneessa ja lopuksi vielä johonkin ennalta
6 6 tuntemattomaan vieraaseen kulttuuriin. (Mikkola, Mikkonen & Nieminen 2007, 7.) Olimme omalta osaltamme siis tuomassa projektin myötä suvaitsevaisuuskasvatusta koulun arkeen ja näin ollen saimme heidänkin koulussaan näkyvän kulttuurin entistä näkyvämmäksi. 3. KESKEISET TEEMAT & AISTIT JA NIIDEN TARKOITUS & KUVAUS Käytimme somalialaisessa teltassa monia erilaisia aisteja aktivoivia asioita. Meillä oli kaikenlaisia hajuaistiin, näköaistiin, kuuloaistiin ja tuntoaistiin liittyviä asioita. Näiden aistien avulla lapset saivat kokonaisvaltaisen kuvan Somaliasta ja myös meille oli tärkeää, että lapset pääsivät itse osallistumaan tunnustelemalla, haistelemalla, katselemalla, kuuntelemalla ja tietysti puhumalla. Näköaistia voidaan pitää yhtenä tärkeimpänä aistina, sillä sen avulla saamme eniten ja ensimmäisenä tietoa ympäristöstämme. Näköaistia aktivoimme näyttämällä teltan sisällä erilaisia kuvia, sekä vähän vanhempaa videopätkää Somaliasta. Uusien kuvien ja vanhan videopätkän avulla lapset pystyivät katsomaan ja vertailemaan ajan myötä tapahtuneita muutoksia. Kuvat sisälsivät myös paljon asioita, jotka ovat Somalialle tyypillisiä. Näitä olivat muun muassa eläimet, ruuat, erilaiset rakennukset ja niin edelleen. Myös muiden aistien aktivoimiseen käytetyt keinot koettiin ensin näköaistin kautta. Heti telttaan astuessa lapset sisäistivät näköaistin avulla asioista sen, mikä oli heille uutta ja vierasta, ja mikä taas jo ennestään tuttua. Ensimmäinen näköaistimus, jonka lapset saivat Somaliaan liittyen, oli teltan sisustuksen tyyli. Olimme pyrkineet luomaan teltan sisälle Somalia henkisen huoneen erilaisten verhojen, kankaiden, tyynyjen ja esineiden avulla. Tavoitteenamme oli, että teltta muistuttaisi mahdollisimman paljon aitoa Somalialaista asutusta. Monet lapset olisivatkin halunneet jäädä pidemmäksi aikaa teltan pehmeille tyynyille makailemaan. Kuuloaistin avulla lapset saivat asiantuntijaltamme tietoa Somalian kulttuurin ominaispiirteistä. Aluksi heille kerrottiin Somalian sijainnista ja ilmastollisista asioista. Sitten he saivat kuulla teltassa olevista esineistä. Kuvia näytettäessä kerrottiin lapsille myös monipuolisesti, mitä niissä esiintyi. Lapset olivat todella uteliaita uusista asioista, ja he tekivätkin paljon erilasia kysymyksiä. Puheen lisäksi lapset saivat kuunnella aitoa somalialaista musiikkia, joka soi koko ajan taustalla. Tämä musiikki teki telttahetkestä lapsille vielä monin kerroin tunnelmallisemman. Tuntoaisti on myös yksi tärkeimmistä aisteista, se auttaa tutustumaan uusiin asioihin ja hahmottamaan niitä. Koskettelemalla lapset saivat tietoa siitä, miten pehmeältä ja lähes samettiselta hiekka Somaliassa tuntuu. Tuntoaistia aktivoivana voitiin myös pitää esineiden
7 7 koskettelua ja sitä kautta niiden ominaisuuksista saatua tietoa. Lapset saivat kosketella muun muassa somalialaista rahaa, josta he olivatkin erityisen kiinnostuneita. Istuessaan tyynyillä lapset käyttivät myös tuntoaistejaan, ja se varmasti lisäsi omalta osaltaan hetken aitoutta. Hajuaistia aktivoimme Somaliassa paljon käytettävien mausteiden avulla. Lapset saivat haistella huhmareessa olevia mausteita, joita Somaliassa käytetään usein teehen. He saivat arvailla näiden kyseisten mausteiden nimiä. Nimeäminen oli lapsille hieman vaikeaa, mutta he osasivat sanoa, missä mausteita Suomessa käytettiin. Monen mieleen tulikin pulla, glögi ja piparit. Seuraavaksi lapset saivat haistella maustetta, joka oli oikeastaan kaikille hyvin vieras. Se muistutti monen lapsen mielestä currya, mutta oli oikeasti juustokuminaa. Hajuaistia voimakkaasti ärsyttävä oli myös maitotonkka ja sen ummehtunut haju. Lapset saivat itse valita, halusivatko he haistella tonkkaa vai eivät. Tämä on somalialaisille tyypillinen esine, jossa säilytetään monen kuukauden ajan joko maitoa tai lihaa. Teltassamme oli näitä esineitä kaksi, joista toinen oli käytetty. Usein ihmisen haistaessa jotain hajua, tulee hänelle mieleen jotain aikaisempia kokemuksia ja tilanteita. Monet maut ovat todellisuudessa hajuja, mutta olisi ollut mielenkiintoista aktivoida myös makuaistia tarjoamalla jotain kulttuurin ominaista pientä syötävää. Teltassa kävi kuitenkin niin paljon lapsia, että olisi ollut lähes mahdotonta varata niin paljon syötävää, että kaikille olisi riittänyt. Kaikkien näiden aistien avulla pyrimme luomaan aitoa kuvaa Somaliasta ja vaikuttamaan moniin aisteihin, jotta kokemuksesta tulisi mahdollisimman muistettava ja aito. Oli mukavaa huomata, kuinka innoissaan lapset olivat nähdessään, kuullessaan, haistellessaan ja kosketellessaan näitä monia erilaisia asioita. Moniin aisteihin vaikuttamalla lapset oppivat enemmän ja heille jää enemmän mieleen, kuin pelkästä luentopohjaisesta opiskelusta. Lapsille aistit ovat tärkeitä oppimisen apukeinoja. Toiset lapsista oppii paremmin näkemällä, kun taas toiset kuuntelemalla. Moni aistillinen teltta oli kokonaisuus, joka sisälsi monipuolisesti kaikkea, ja siinä oli varmasti jokaiselle jotakin, ja ehkä vielä enemmänkin. 4. PALAUTE YHTEISTYÖKUMMPANEILTA Heti ensimmäisestä yhteydenpito kontaktista lähtien, meille tuli sellainen olo, että olemme erittäin tervetulleita kyseiseen paikkaan. Yhteistyökumppanimme oli aidosti kiinnostunut projektistamme ja olisikin halunnut, että koko koulun oppilaat olisivat päässeet käymään teltassa vierailulla. Jouduimme kuitenkin ehdottamaan, että esimerkiksi rajaisimme yleisöksi koulun pienimmät oppilaat, eli 1-6 luokat. Halusimme, että kohtaaminen olisi rauhallinen, mukava ja aito hetki niin meille kuin oppilaillekin, ja jos olisimme joutuneet organisoimaan käynnit koko koulun kesken, olisi se mennyt melkoiseksi häsläämiseksi. Teltan tarkoituskin olisi näin ollen kärsinyt tilanteesta. Pääsimme asiasta kuitenkin hyvin
8 8 yhteisymmärrykseen ja meillä oli oikeastaan koko projektin ajan vapaat kädet tehdä niin kuin halusimme. Koululta saimme kaiken kaikkiaan pelkkää positiivista palautetta ja me projektin vetäjinä olimme asiasta enemmän kuin tyytyväisiä. Onhan selvää, että kun palaute on positiivista voimme tulkita, että projektimme on tuottanut haluttua tulosta ja tavoite tullut saavutettua. Kun projekti oli käytännössä toteutettu, halusimme kiittää yhteistyökumppaniamme mahtavasta yhteistyöstä. Me ryhmänä pidimme erityisesti siitä, että opettajien innostus telttaa kohtaan oli positiivista ja myönteistä, sekä aidosti innostunutta. Vierailevat oppilaat olivat mielestämme kiinnostuneita telttaa kohtaan ja tätä kautta meidän tavoitteet tulivat näkyväksi. Oppilaiden aito innostuminen loi meillekin positiivisen kokemuksen ja tunteen, että olemme onnistuneet luomaan kulttuurin tuomat aistit halutulla tavalla. Halusimme vielä sähköpostitse saada palautetta meidän toiminnastamme ja mielipiteitä siitä miten olimme heidän mielestä tehtävässä onnistuneet? Annoimme joitakin apukysymyksiä palautteen antamiseen, kuten esimerkiksi, että vastasiko teltta kokonaisuudessaan odotuksia? Oliko teltta aisteja herättävä ja mielenkiintoinen? Millä tavalla meidän innostus/asiantuntijuus mielestänne nousi esille? Olivatko oppilaat innostuneita ja niin edelleen. Annoimme vapaamuotoisenkin palautteen mahdollisuuden ja kerroimme, että palautteessa saa tuoda esille juuri ne asiat, jotka he kokevat tarpeelliseksi tuoda esiin, myös risut otamme vastaan periaatteella. Pääyhteyshenkilömme halusi omasta puolestaan kiittää ja kertoa, että hankkeemme oli toteutettu erittäin hyvin. Hän piti siitä, että olimme hyvin aktiivisia kumppaneina ja, että kanssamme oli helppo tehdä töitä. Käytännössä hän oli sitä mieltä, että me hoidimme hommat ja he saivat vain nauttia. Lopuksi hän halusi vielä kiittää ja toivottaa hyvää jatkoa meidän opintoihimme. Luokkien opettajilta saimme palautetta siitä, että teltta oli todella mielenkiintoinen kokemus kokonaisuudessaan ja, että oppilaat saivat käyttää kaikkia aistejaan, ja näin saivat tätä kautta aivan uuden kokemuksen. Eräs opettaja oli myös sitä mieltä, että oppilaat oppivat uutta Somaliasta maana ja, että he olivat myös kovin vaikuttuneita näkemästään ja kokemastaan. Oppilaille oli tullut rauhallinen olo, mutta samalla hieman myös surullinen maassa vallitsevan sotatilan takia. Kyseisen opettajan mielestä me opiskelijoina osasimme toimia hienosti heidän oppilaidensa kanssa ja kaikki saivat uuden positiivisen kokemuksen kohtaamisesta. Myös erityisoppilaat olivat pitäneet kokemastaan ja jaksoivat mahdollisuuksiensa mukaan kuunnella ja nauttia näkemästään. Kyseinen opettaja halusi välittää lämpimät
9 9 kiitokset meidän ryhmälle ja toivoikin tämän kaltaisia kokemuksia lisää koulun arkeen. Teltta oli usean ryhmän mielestä aisteja herättävä, ja tunnelma teltassa käsin kosketeltavaa. Tuntui kuin palanen Somaliaa olisi tullut keskelle kouluamme. Asiantuntijuus ilmeni maasta kertovasta henkilöstä ja kaikki opiskelijat olivat erittäin innostuneita asiasta ja vastasivat mielellään, ja asiantuntevasti kysymyksiimme. Aiheen valinta oli oivallinen, sillä koen, että somalialaisesta kulttuurista ja elämäntavasta on hyvin vaikea saada tietoa. Nyt ehkä ymmärrän hieman enemmän, mm. perheen merkitystä somalialaisessa yhteisössä. Toisaalta kyseisen luokan opettaja oli jäänyt miettimään, että minkä viestin me opiskelijoina halusimme lapsille välittää, sillä hänellä itsellään oli ollut selkeä tavoite, ymmärtää enemmän somalien elämäntapaa. Toisaalta hän koki, että oppilaat olivat hieman ymmällään, mutta kuitenkin he olivat hyvin vaikuttuneita teltasta, sen upeasta sisustuksesta ja muista ulkoisista seikoista. Kaiken kaikkiaan telttaretki koettiin ihanana piristyksenä arkiaamuun. Kokosimme telttavierailujen aikana myös lasten ja opettajien suusta tulleita kommentteja ylös. Yksi lapsista sanoi istuttuaan teltan sohvalle, että Tuntuu, kuin olisin Afrikassa. Yleisesti ottaen poikia kiinnosti teltassa olleet Somalialaiset aidot setelit, shillingit, mutta tyttöjä ennemminkin tekstiilit, värit ja materiaalit. Musiikista ja kuvista kyseltiin paljon ja tuoksut herättivät erilaisia tuntemuksia. Eräs oppilaista jopa maistoi hiekkaa ja totesi, että suolaista on. Taisipa joku lapsista laittaa mausteitakin suuhunsa, ennen kuin ehdimme sanoa mitään. Jotkut oppilaat kuvasivat teltan sisältöä kuninkaalliseksi ja osalle nousi muistot pintaan perheen kanssa tehdyistä matkoista. Oppilaat halusivatkin kertoa omista matkakokemuksistaan Afrikkaan, ja annoimme tälle myös mahdollisuuden.
10 10 LÄHTEET Ikonen, O. & Viinikainen, H Suvaitsevaisuus koulussa. Teoksessa Ikonen, O. Suvaitsevaisuus erilaisuuteen suhtautuminen kouluissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Mikkola, J., Mikkonen, H. & Nieminen, V Suvaitsevaisuus koulumaailmassa - Toimintakokonaisuus viidennen luokan oppilaille. Stadia:Helsinki. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Viitattu Suomalainen, T. Lapsi ja suvaitsevaisuuskasvatus. Meidän perhe. Viitattu
Kuuloaisti: Kävijät saivat kuunnella pieniä Peppi-tarinoita tabletilta.
Valmistelu: Peppi Pitkätossun aistihuone toteutettiin Tuusulassa Mattilan päiväkodissa satuhuoneena, jonka tarkoituksena oli luoda siellä kävijöille rento ja miellyttävä olo sekä rikastuttaa mielikuvitusta
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotLasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin
Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotLEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä
LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotKissaihmisten oma kahvila!
Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia
LisätiedotOpettajien ja oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä
Opettajien ja oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä Oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä matematiikassa hankkeen eri vaiheissa Aineistoa on kerätty matematiikan projektityöskentelystä kolmessa
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20
MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2
LisätiedotHuoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry
Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu Vihdin vanhemmat ry 1. Koulun ja kodin kontaktit? 2. Koulun ja kodin yhteistyötapojen tärkeys? 3. Toivomukset kodin ja koulun kontaktitavoista 4. Asenneväittämät
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
Lisätiedot1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa
IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTaidelaitokset opettajan työn näkökulmasta
Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotRaportti hankkeesta Alli Paasikiven säätiölle BiisiPaja -työryhmä Työryhmän jäsenet: Paula Kovanen, Pauli Korjus, Väinö Wallenius
Apurahaselvitys, BiisiPaja 1 BIISIPAJA Raportti hankkeesta Alli Paasikiven säätiölle 2018. BiisiPaja -työryhmä Työryhmän jäsenet: Paula Kovanen, Pauli Korjus, Väinö Wallenius 1. MITÄ BiisiPaja on musiikkihanke,
LisätiedotElämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille
Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotPäättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.
Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että
LisätiedotVarjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008
Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotVinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi
Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotKeskiviikko
Maanantai 11.6.2018 Piristyspartion toinen viikko lähti käyntiin matkaamalla Rantakylään vanhusten taloille. Kävimme pyytämässä asiakkaita mukaan aamupäivän ohjelmaamme ja saimme kasaan mukavan kokoisen
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT
Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin
LisätiedotRatkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa
Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa Kirsi Saukkola Psykiatrinen sairaanhoitaja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja ETELÄ-SUOMEN OPPIMISEN JA KASVUN TUEN PÄIVÄT 21.3.2018
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotPapu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia
Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa
Lisätiedotsukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri
Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
LisätiedotTervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA
SAUNASEURA 26.5.2014 1/6 HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA SaunaMafialaisten vierailu ja tutustuminen jäsenemme Arin tiluksiin ja saunoihin. AIKA: La 24. - Su 25.5.2014 PAIKKA: Korpilahti Kaksin
LisätiedotElämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa
Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotNUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA
NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotItse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta
Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotVesimolekyylien kiehtova maailma
Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin
LisätiedotOpettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan
Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
Lisätiedot22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot
vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotTalvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?
Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotTimo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa
Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,
LisätiedotTyötä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke
Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotVARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S
VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ
LisätiedotVoiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa
LisätiedotHaluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua
ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus
LisätiedotKASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli
KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen
LisätiedotYhdistyspäivä
Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
LisätiedotPALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA
PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3
LisätiedotPietarin matka. - Sinella Saario -
Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta
LisätiedotT-TE SCANDIC TASTE & DESIGN Me Johan & Nyströmillä uskomme, että skandinaavinen desing ei tarkoita pelkästään muotoilua vaan siihen voidaan liittää myös maku. Otimme vastaan kunnianhimoisen haasteen lähtiessämme
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotArviointikysely vanhemmille, kevät 2011
Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Kiitokset vanhemmille, jotka jaksoitte vastata kyselyymme! Peräti 72 % perheistä palautti lomakkeen. Opetusvälineitä kehuttiin ja myös tiloja pidettiin asianmukaisina,
LisätiedotMINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA
MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma
Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi
LisätiedotFazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015
1 Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Miten
LisätiedotVastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
Palaute Nyytin ja SPR:n Hengailuillasta 4.11.2011 Yhteenvetoraportti Osallistujia 31, joista 8 miestä. Palautteita 24 Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 16 66,67% 2. Mies
Lisätiedotoppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.
etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
Lisätiedot