Kuntasanasto. Kommunal ordlista. Local Government Glossary

Transkriptio

1 Kuntasanasto Kommunal ordlista Local Governmt Glossary Luonnos VM188:00/2009

2 2 Sisältö Esipuhe... 3 Sanaston käyttäjälle... 4 Palaute... 6 Förord... 7 Till användar... 8 Kommtarer Foreword To the user Feedback A Kunta-alan organisaatioyksiköitä Organisationsheter Organisational units B Luottamushkilöt ja viranhaltijat Förtrodevalda och tjänsteinnehavare Elected officials and local governmt officers C Kunnan päätökstekomettely Kommuns beslutsförfarande Municipal decision-making procedures D Kunnan talous Kommuns ekonomi Local governmt finances E Valtionosuusjärjestelmä Statsandelssystemet System of ctral governmt transfers to local governmt F Kuntajaon muuttamin Ändringar i kommunindelning Municipal boundary redetermination G Kunnan tehtävät Kommuns uppgifter Functions of local governmt Lähteet Källor Sources English index Svskt register Suomkielin hakemisto

3 3 Esipuhe Valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 1998 yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa sanastoprojektin, jonka tarkoituksa oli tuottaa valtiovarainministeriön keskeist toimialoj termejä sisältäviä monikielisiä sanastoja. Projektissa laadittiin tuolloin EMU-sanasto (1999), Budjettisanasto (2001), Verosanasto (2002) ja Työmarkkinasanasto (2005). Sanastosarjan jatkoksi on nyt valmistumassa Kuntasanasto (2012). Kuntasanasto sisältää noin 220 keskeistä kunta-alan käsitettä, jotka on määritelty. Sanaston kielet ovat suomi, ruotsi ja glanti. Sanasto on suunnattu sisijaisesti valtionhallinnon hkilöstölle, mutta siitä toivotaan olevan apua myös muille kunta-asioid parissa työskteleville ja alan termistöä tarvitseville. Sanaston tarkoituksa on yhdmukaistaa termi käyttöä ja selkiyttää sit erikielisiä kunta-alan tekstejä. Kuntasanaston suomkielis osuud laatimise ovat osallistuneet seuraavat valtiovarainministeriön, valtioneuvoston kanslian, Suom Kuntaliiton ja Kotimaist kielt keskuks asiantuntijat: - hallitusneuvos Arto Luhtala, valtiovarainministeriö (projektiryhmän puhejohtaja) - kielkääntäjä Veronica Eriksson, Suom Kuntaliitto - kieltarkastaja Merja Fleming, valtiovarainministeriö - johtava lakimies Heikki Harjula, Suom Kuntaliitto - kielkääntäjä Heli Huttun, Suom Kuntaliitto - kielkääntäjä Timo Juvon, valtiovarainministeriö - virkakielhuoltaja Matti Räsän, Kotimaist kielt keskus - johtava terminologi Kaisa Kuhmon, valtioneuvoston kanslia (projektiryhmän sihteeri) Lisäksi terminologi Simo Kankkun valtioneuvoston kansliasta huolehti sanaston laatimise liittyvästä tekniikasta. Kuntasanaston ruotsinkielis osuud laativat kielkääntäjä Veronica Eriksson Suom Kuntaliitosta ja kielkääntäjä Timo Juvon valtiovarainministeriöstä. Englanninkielin osuud laati käännöstoimisto Bellcrest Käännökset Oy:n kääntäjä Peter Ovell, ja s tarkistivat kieltarkastaja Merja Fleming valtiovarainministeriöstä ja kielkääntäjä Heli Huttun Suom Kuntaliitosta. Korkeakouluharjoittelijat Piia Monton ja Juulia Vannin avustivat ruotsin- ja glanninkielist termi kokoamisessa.

4 4 Sanaston käyttäjälle Sanaston rajaus Kuntasanasto sisältää kunta-alan organisaatioyksiköihin, luottamushkilöihin ja viranhaltijoihin, kunnan päätökstekomettelyyn, kuntataloute ja valtionosuusjärjestelmään, kuntajaon muuttamise sekä kunnan tehtäviin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Kunti laajasta tehtäväktästä johtu sanasto sisältää hyvin mon alan käsitteitä. Sanastoon on valittu erityisesti kunta-alan säädöksissä esiintyvää käsitteistöä. Lausuntokierroksella lisättäväksi esitettyjä käsitteitä pystyttiin hankke aikataulun vuoksi lisäämään sanastoon vain pii määrä. Säädösmuutoksia on seurattu asti. Osa sanaston käsitteistä on määritelty jo aikaisemmin mm. valtioneuvoston kanslian, Sanastokeskus TSK:n, Terveyd ja hyvinvoinnin laitoks sekä opetus- ja kulttuuriministeriön laatimissa sanastoissa. Sanastohankke aikana on tehty yhteistyötä myös julkis hallinnon sanastotyöprosessiin kuuluvan JHS-ydinsanastoryhmän kanssa. Kuntasanaston laatimisessa hyödynnetyt sanastot sekä muut keskeiset lähteet on mainittu lähdeluettelossa. Sanaston laatimistapa Kuntasanasto on laadittu terminologisin metelmin analysoimalla käsitteid sisältöjä, käsitteid välisiä suhteita ja suhteid perusteella muodostuvia käsitejärjestelmiä. Käsitte olnaisin sisältö on kuvattu määritelmässä. Monet sanaston käsitteistä esiintyvät muillakin aloilla kuin kunta-alalla. Tällaiset käsitteet on pyritty määrittelemään sit, että määritelmä kattaisi muutkin alat. Muutamat käsitteet (esim. lautakunta) on kuitkin määritelty nimomaan kunta-alan näkökulmasta. Tällaist määritelmi alussa on kulmasulkeissa ilmoitettu määritelmän näkökulma. Määritelmät on kirjoitettu kansainvälist sanastotyötä koskevi standardi mukaisesti piellä alkukirjaimella, eikä määritelmi lopussa ole pistettä. Tarvittaessa käsitteestä tai termin käytöstä annetaan lisätietoja määritelmän alapuolella olevassa selitteessä. Selitteet on kirjoitettu normaaleiksi virkkeiksi. Joidkin käsitteid (esim. jaosto) sisältö on määritelmän sijaan kuvattu väljemmin selitteessä. Sanaston merkintätavat Sanaston käsitteet on ryhmitelty aihe mukaisesti seitsemään lukuun. Kukin käsite esitetään termitietuea. Osa käsitteistä esitetään myös käsitejärjestelmiä kuvaavina käsitekaavioina. Esimerkki termitietueesta: käsitte numero suomkielin termi määritelmä (kuvaa käsitte olnaisimman sisällön) selite (sisältää lisätietoa käsitteestä) A001 kunta kaupunki suppeampi käsite asukkaid itsehallintoon perustuva paikallistasolla toimiva julkisyhteisö, jolla on oma rajattu aluesa ja väestönsä sekä verotusoikeus Suomessa kunnat eivät ole valtion valvonnassa toisin kuin useimmissa muissa maissa.

5 5 lisätietoa termistä ks. myös ruotsinkielin vastine kommun määritelmän ruotsinkielin käännös selitte ruotsinkielin käännös jne. Kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, jos se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. ylein toimiala, erityistoimiala stad snävare begrepp lokalt offtligt samfund som bygger på självstyrelse för invånarna och som har ett eget avgränsat område och eg avgränsad befolkning samt beskattningsrätt I Finland har stat inte tillsyn över kommunerna, vilket är fallet i de flesta andra länder. Suositettavin termi on ylesä tietueessa simmäisä. Samaa tarkoittavat termit eli synonyymit ovat tietueessa allekkain. Joidkin termi perässä on huomautus termin käytöstä, suositettavuudesta tai käsitteid vastaavuussuhteesta seuraavasti: suositettava hylättävä säädöksissä virallin epävirallin yleiskielessä arkikielessä lyhne lyhyempi muoto tin vanhtunut muita termimuotoja suositettavampi muoto termimuoto, jota ei pitäisi käyttää Suom säädöksissä käytetty, yleiskielestä poikkeava muoto virallin termi tai nimi virallisesta, esim. säädöksessä mainitusta termistä tai nimestä poikkeava muoto yleiskielessä käytettävä termimuoto puhekielessä käytettävä ilmaus lyhnetty muoto pitkän termin sijaan tai toiston välttämiseksi käytettävä termimuoto aikaisempi nimi käytöstä pois jäänyt termi Termin perässä sulkeissa oleva numero erottaa toisistaan homonyymit eli kirjoitusasultaan samanlaiset termit, jotka viittaavat eri käsitteisiin, esim. peruspalvelut (1) ja peruspalvelut (2). Määritelmissä ja selitteissä esiintyvät kursivoidut termit ja ilmaukset viittaavat muualla sanastossa määriteltyihin käsitteisiin. Sanastossa on käytetty seuraavia tunnuksia ja lyhteitä: fi FI SE US n pl suomi ruotsi suomruotsi riikinruotsi glanti amerikanglanti ruotsin ett-suku monikko Käsitekaaviot Sanasto sisältää myös käsitteid välisiä suhteita havainnollistavia käsitekaavioita, jotka auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia. Kaaviot ovat vain suomeksi. Kaavioissa on merkitty lihavoituina sanastossa mukana olevat termit. Termi edessä olevat numerot viittaavat termitietueid

6 6 numeroihin. Kaavioissa esiintyvät lihavoimattomat termit helpottavat kaavion tulkintaa, mutta niitä ei ole määritelty sanastossa. Käsitekaaviossa hierarkkista suhdetta kuvataan puudiagrammilla. Hierarkkisessa suhteessa on kyse laajemman yläkäsitte (kunnallin liikelaitos) ja suppeamman alakäsitte suhteesta (kuntayhtymän liikelaitos). kunnallin liikelaitos kunnan liikelaitos kuntayhtymän liikelaitos Koostumussuhdetta kuvataan kampadiagrammilla. Esimerkiksi tilinpäätös koostuu ylesä tuloslaskelmasta, rahoituslaskelmasta, taseesta ja liitteistä. Poikkiviiva kaaviossa kuvaa sitä, että kysein osa ei aina esiinny kokonaisuud osana. Kaksoiiiva puolestaan viittaa siih, että kyseisiä osia on ylesä useita. tilinpäätös tuloslaskelma rahoituslaskelma tase liite Kaikki muut käsitesuhteet ovat funktiosuhteita. Ne voivat vallita muun muassa toimijan ja toiminnan tai syyn ja seurauks välillä. Esimerkiksi kuntajakoselvittäjä tekee erityis kuntajakoselvityks. erityin kuntajakoselvitys kuntajakoselvittäjä Palaute Valtioneuvoston kanslia ottaa mielellään vastaan sanastoa koskevia kommtteja: Valtioneuvoston kanslia Kielipalvelu PL Valtioneuvosto sähköposti: kielipalvelu(a)vnk.fi puhelin: faksi:

7 7 Förord År 1998 inledde finansministeriet tillsammans med statsrådets kansli ett terminologiprojekt i syfte att utarbeta flerspråkiga ordlistor med termer från de ctrala sektorerna inom finansministeriets kompetsområde. Projektet resulterade då i EMU-ordlista (1999), Budgetordlista (2001), Skatteordlista (2002) och Arbetsmarknadsordlista (2005). Som fortsättning på projektet har ordlistorna nu utökats med Kommunal ordlista (2012). D kommunala ordlistan omfattar cirka 220 ctrala kommunala begrepp med definitioner på finska, ska och gelska. Ordlistan riktar sig i första hand till anställda inom statsförvaltning, m vi hoppas att d kan vara till nytta också för andra som arbetar med kommunala frågor och som behöver kommunal terminologi. Ordlistan syftar till att förhetliga bruket av termer och sålunda skapa klarhet i kommunala texter på de olika språk. D finska del av ordlistan har utarbetats av följande sakkunniga vid finansministeriet, statsrådets kansli, Finlands Kommunförbund och Institutet för de inhemska språk: - förvaltningsrådet Arto Luhtala, finansministeriet (projektgrupps ordförande) - translator Veronica Eriksson, Finlands Kommunförbund - språkgranskare Merja Fleming, finansministeriet - ledande jurist Heikki Harjula, Finlands Kommunförbund - translator Heli Huttun, Finlands Kommunförbund - translator Timo Juvon, finansministeriet - myndighetsspråkvårdare Matti Räsän, Institutet för de inhemska språk - ledande terminolog Kaisa Kuhmon, statsrådets kansli (projektgrupps sekreterare) D tekniska del av ordlistarbetet sköttes av terminolog Simo Kankkun vid statsrådets kansli. D ska del av d kommunala ordlistan har utarbetats av translator Veronica Eriksson från Finlands Kommunförbund och translator Timo Juvon från finansministeriet. D gelska del har utarbetats av översättar Peter Ovell vid översättningsbyrån Bellcrest Käännökset Oy och har granskats av språkgranskare Merja Fleming från finansministeriet och translator Heli Huttun från Finlands Kommunförbund. Högskolepraktikanterna Piia Monton och Juulia Vannin deltog i insamling av termer på ska och gelska.

8 8 Till användar Avgränsning D kommunala ordlistan innehåller ctrala begrepp som gäller kommunsektorns organisation, förtrodevalda och tjänsteinnehavare, det kommunala beslutsfattandet, d kommunala ekonomin, statsandelssystemet, ändringar i kommunindelning och kommuns uppgifter. Eftersom kommunerna har ett mycket omfattande verksamhetsfält innehåller ordlistan begrepp från många olika områd. Särskilt begrepp som förekommer i lagstiftning om kommunsektorn har tagits med i ordlistan. Remissrundan gav hel del förslag till flera ord, m på grund av projektets tidsplan kunde dast lit del av dem tas med i listan. Författningsändringar har beaktats ända till En del av begrepp har redan tidigare definierats i ordlistor som utarbetats av bland annat statsrådets kansli, terminologictral TSK, Institutet för hälsa och välfärd samt undervisningsoch kulturministeriet. Projektgrupp har också samarbetat med d kärnterminologigrupp som arbetar med utvecklingsprocess för terminologi inom d offtliga förvaltning (JHS 175). De ordlistor och andra västliga källor som använts i d kommunala ordlistan anges i källförteckning. Metoder och principer D kommunala ordlistan har utarbetats med terminologiska metoder gom analys av begrepps innehåll, deras inbördes förhålland och de begreppssystem som bildas av dessa förhålland. Det ctrala innehållet i begreppet beskrivs i form av definition. Många begrepp i ordlistan förekommer också inom andra områd än kommunsektorn. Sådana begrepp har i mån av möjlighet definierats så att definition också täcker andra områd. Vissa begrepp (t.ex. nämnd) har ändå definierats uttrycklig ur kommunsektorns perspektiv. Perspektivet anges då inom vinkelpartes i början av definition. I lighet med internationella standarder för terminologiskt arbete inleds definitionerna med lit bokstav och avslutas utan punkt. I anmärkning under definition ges vid behov tilläggsinformation om begreppet eller om hur term används. Anmärkningarna är skrivna i form av vanliga mingar. Vissa begrepp (t.ex. sektion) har i stället för definition försetts med mer utförlig beskrivning i anmärkning. Beteckningar i ordlistan Begrepp i ordlistan har delats in i sju kapitel efter ämnesområde. Varje begrepp presteras som termpost. En del av begrepp presteras också i form av begreppsscheman som beskriver begreppssystem. Exempel på termpost: begreppets nummer d finska term definition (beskriver det västliga begreppsinnehållet) A001 kunta kaupunki suppeampi käsite asukkaid itsehallintoon perustuva paikallistasolla toimiva julkisyhteisö, jolla on oma rajattu aluesa ja väestönsä sekä

9 9 anmärkning (ger ytterligare information om begreppet) tilläggsinformation om term se också verotusoikeus sk ekvivalt kommun sk översättning av definition sk översättning av förklaring o. Suomessa kunnat eivät ole valtion valvonnassa toisin kuin useimmissa muissa maissa. Kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, jos se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. ylein toimiala, erityistoimiala stad snävare begrepp lokalt offtligt samfund som bygger på självstyrelse för invånarna och som har ett eget avgränsat område och eg avgränsad befolkning samt beskattningsrätt I Finland har stat inte tillsyn över kommunerna, vilket är fallet i de flesta andra länder. D term som rekommderas i första hand står i allmänhet överst i termpost. Sedan anges synonymerna under varandra. Vissa termer följs av kommtar om hur term används, huruvida d kan rekommderas eller i vilk mån begrepp motarar varandra: rekommderas avrådd i författningar officiell inofficiell i allmänspråket förkortning kortform föråldrad snävare begrepp vidare begrepp besläktat begrepp form som rekommderas framför andra former felaktig eller vilseledande form form som används i Finlands författningar och som avviker från allmänt språkbruk officiell term term som avviker från d officiella, t.ex. d som anges i lagstiftning uttryck som används i allmänspråket förkortad form kortare beteckning som kan användas i stället för d längre form eller för att undvika upprepning term som fallit ur bruk snävare begrepp än det finskspråkiga eller det förstnämnda skpråkiga begreppet vidare begrepp än det finskspråkiga eller det förstnämnda skpråkiga begreppet inte helt motarande begrepp Det nummer som står inom partes efter term (1) skiljer åt homonymer, dvs. termer som stavas på samma sätt m som refererar till olika begrepp, till exempel basservice (1) och basservice (2). Kursiverade termer i definitioner och förklaringar är korsreferser till begrepp som definierats på något annat ställe i ordlistan. I ordlistan används följande koder och förkortningar: fi FI SE US n pl finska ska term som främst används i Finland term som främst används i Sverige gelska amerikansk gelska neutrum (ett-ord) pluralis

10 10 Begreppsdiagram Ordlistan innehåller begreppsdiagram som illustrerar relationerna mellan begrepp och gör det lättare att överblicka helheter. Diagramm finns bart på finska. De termer som ingår i ordlistan är markerade med fet stil i diagramm. Siffran före respektive term hänvisar till termposts nummer i ordlistan. De termer som inte är markerade med fet stil är avsedda att underlätta tolkning av diagrammet, m de har inte definierats i ordlistan. I begreppsdiagramm framställs geriska relationer med träddiagram. D geriska relation beskriver relation mellan ett överordnat, dvs. vidare begrepp (kommunalt affärerk) och ett underordnat, dvs. snävare begrepp (samkommuns affärerk). kommunalt affärerk kommuns affärerk samkommuns affärerk En partitiv relation framställs med ett kamdiagram. Till exempel består ett bokslut i allmänhet av resultaträkning, finansieringsanalys, balansräkning och bilagor. Ett snedstreck i ett diagram som beskriver partitiv relation anger att dna del inte alltid utgör del av helhet. Dubbla streck anger att helhet i allmänhet består av flera sådana delar: bokslut resultaträkning finansieringsanalys balansräkning bilaga Alla andra begreppsrelationer är associativa relationer. De anger till exempel relation mellan aktör och verksamhet eller orsak och verkan. Till exempel görs särskild kommunindelningsutredning av kommunindelningsutredare. särskild kommunindelningsutredning kommunindelningsutredare Kommtarer Statsrådets kansli tar gärna emot kommtarer till ordlistan: Statsrådets kansli Språktjänst

11 PB Statsrådet e-post: kielipalvelu(snabel-a)vnk.fi telefon: fax:

12 12 Foreword In 1998, the Ministry of Finance, together with the Prime Minister s Office, launched a project aimed at producing multilingual glossaries that would contain terms needed in the core sectors of the Ministry s work. The following glossaries have since be compiled as part of this project: EMU Glossary (1999), Budget Glossary (2001), Taxation Glossary (2002) and Labour Market Glossary (2005). The next glossary in the series is this Local Governmt Glossary (2012). The Local Governmt Glossary contains 220 key concepts with definitions. The glossary is in Finnish, Swedish and English. It is primarily intded for the needs of those employed in the governmt sector, although it should also be useful to anyone dealing with municipal issues or otherwise requiring local governmt terminology. The purpose of the glossary is to standardise the use of terms and to avoid possible confusion in translations concerning local governmt matters. The following experts from the Ministry of Finance, the Prime Minister s Office, the Association of Finnish Local and Regional Authorities and the Institute for the Languages of Finland were involved in compiling the Finnish sections of the Local Governmt Glossary: - Arto Luhtala, Ministerial Counsellor, Ministry of Finance (project group chairman) - Veronica Eriksson, Translator, Association of Finnish Local and Regional Authorities - Merja Fleming, Language Adviser, Ministry of Finance - Heikki Harjula, Sior Legal Counsel, Association of Finnish Local and Regional Authorities - Heli Huttun, Translator, Association of Finnish Local and Regional Authorities - Timo Juvon, Translator, Ministry of Finance - Matti Räsän, Advisor on Administrative Language, Institute for the Languages of Finland - Kaisa Kuhmon, Chief Terminologist, Prime Minister s Office (project group secretary) In addition, Simo Kankkun, Terminologist at the Prime Minister s Office, was responsible for the technical side of the glossary compilation process. The Swedish part of the Local Governmt Glossary was compiled by Veronica Eriksson, Translator at the Association of Finnish Local and Regional Authorities, and Timo Juvon, Translator at the Ministry of Finance. The English part of the glossary was compiled by Peter Ovell, Translator at Bellcrest Translations Ltd, and checked by Merja Fleming, Language Adviser at the Ministry of Finance, and Heli Huttun, Translator at the Association of Finnish Local and Regional Authorities. University trainees Piia Monton and Juulia Vannin assisted in assembling the Swedish and English terms.

13 13 To the user Scope of the glossary The Local Governmt Glossary contains key concepts applicable to the Finnish municipal sector under the following themes: organisational units; elected officials and local governmt officers; municipal decision-making procedures; local governmt finances; the system of ctral governmt transfers to local governmt; municipal boundary redetermination; and the various functions of the municipalities. The broad spectrum of duties performed by the municipalities is reflected in the glossary s wide range of concepts from differt fields. The selection of concepts was based especially on the terminology used in Finnish statutes covering the local governmt sector. Due to timetabling constraints it was possible to incorporate in the glossary only a small proportion of the additional concepts proposed for inclusion during the consultation rounds. The glossary takes account of new and amded legislation up to 1 June Some of the concepts are already defined in other glossaries, such as those produced by the Governmt Terminology Service of the Prime Minister s Office, the Finnish Terminology Ctre TSK, the National Institute for Health and Welfare, and the Ministry of Education and Culture. The glossary project also involved cooperation with the JHS core terminology team under the Advisory Committee on Information Managemt in Public Administration (JUHTA). The glossaries and other key sources used in compiling the Local Governmt Glossary are set out in the list of sources. Compilation of the glossary Compilation of the Local Governmt Glossary was based on established principles and methods of terminology work and involved analysing the contt of the concepts, the interrelationships betwe them, and the concept systems formed on the basis of these relations. The essce of each concept is prested in its definition (määritelmä). Many of the glossary terms are relevant not just to the local governmt sector but to other fields, too. The inttion has be to define these concepts in such a way that the definition covers other fields as well. A number of concepts (e.g. rules of procedure) are nevertheless defined specifically from a municipal perspective. In these cases the perspective is giv in angle brackets at the start of the Finnish and Swedish definition. In accordance with international standards applied in terminology work, the first letter of each definition is in lower case and there is no full stop at the d. Where necessary, additional information on the concept or the use of a term is giv in a note (selite), which appears below the definition. The notes are writt as convtional stces. For some concepts (e.g. sub-committee), the meaning is outlined more broadly in a note rather than under a definition. Notation used in the glossary The glossary concepts are grouped by theme into sev sections. Each concept is prested as a separate try. Some concepts are also prested in the diagrams of the concept systems. Here is an example of the try for a concept: concept number A001

14 14 Finnish term definition (describes the esstial contt of the concept) note (additional information on the concept) additional information on the terms see also kunta kaupunki Swedish equivalt kommun translation of the definition into Swedish translation of note into Swedish etc. suppeampi käsite asukkaid itsehallintoon perustuva paikallistasolla toimiva julkisyhteisö, jolla on oma rajattu aluesa ja väestönsä sekä verotusoikeus Suomessa kunnat eivät ole valtion valvonnassa toisin kuin useimmissa muissa maissa. Kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, jos se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. ylein toimiala, erityistoimiala stad snävare begrepp lokalt offtligt samfund som bygger på självstyrelse för invånarna och som har ett eget avgränsat område och eg avgränsad befolkning samt beskattningsrätt I Finland har stat inte tillsyn över kommunerna, vilket är fallet i de flesta andra länder. If one of the terms is preferred over the others, this term is normally giv first in the try and labelled preferred. Terms with the same meaning (i.e. synonyms) appear one below the other in the try. After some terms there is information about usage, recommdations regarding differt alternatives, and any differces in equivalce of meanings, as follows: preferred admitted deprecated unofficial informal abbreviation shorter form outdated broader concept narrower concept related concept preferred over other terms acceptable form term that should not be used differs from official (e.g. in legislation) term or name informal variant abbreviated form may be used in place of longer form or to avoid repetition term no longer used broader than the Finnish concept narrower than the Finnish concept near equivalt to the Finnish concept If there is a number in partheses after the term, this is intded to distinguish betwe differt homonyms (terms whose writt forms are idtical but which refer to differt concepts), e.g. mayor (1) and mayor (2). Terms writt in italics refer to other concepts defined elsewhere in the glossary. The glossary uses the following codes and abbreviations: fi FI SE US n Finnish Swedish Finland-Swedish Swedish used in Swed English American English Swedish ett gder

15 15 pl plural Concept diagrams The glossary also includes concept diagrams that illustrate the relationships betwe concepts and help the glossary user to understand the context. The diagrams are only in Finnish. Terms which appear in the glossary appear in bold type in the concept diagrams. The numbers preceding the terms are the numbers that apply to the tries for the terms. Terms not shown in bold in the diagrams are there to assist in understanding the diagram but are not defined in the glossary. In the concept diagrams, a geric relation is illustrated as a tree diagram. Each geric relation shows the relationship betwe a broader, superordinate concept (e.g. municipal-owned company) and a narrower, subordinate concept (e.g. joint municipal company). municipal-owned company municipal company joint municipal company A partitive relation is depicted with a rake diagram. For example, financial statemts normally consist of an income statemt, a cash flow statemt, a balance sheet and appded notes. A diagonal stroke on a branch of the diagram indicates that the elemt in question does not always occur. A double stroke indicates that there are usually a number of such elemts in question. financial statemts income statemt cash flow statemt balance sheet appded note All other concept relations are associative. Such relations apply betwe e.g. agt and action or cause and effect. For example, a rapporteur on municipal boundary divisions compiles a special report on municipal boundary divisions. special report on municipal boundary divisions rapporteur on municipal boundary divisions Feedback

16 16 The Governmt Terminology Service welcomes commts on the glossary. These should be st to: Governmt Terminology Service Prime Minister s Office PO Box 23 FI Governmt kielipalvelu(a)vnk.fi Phone: +358 (0) Fax: +358 (0)

17 17 A Kunta-alan organisaatioyksiköitä Organisationsheter Organisational units A001 kunta kaupunki kommun suppeampi käsite stad snävare begrepp municipality local authority local governmt broader concept asukkaid itsehallintoon perustuva paikallistasolla toimiva julkisyhteisö, jolla on oma rajattu aluesa ja väestönsä sekä verotusoikeus Suomessa kunnat eivät ole valtion valvonnassa toisin kuin useimmissa muissa maissa. Kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, jos se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. ylein toimiala, erityistoimiala lokalt offtligt samfund som bygger på självstyrelse för invånarna och som har ett eget avgränsat område och eg avgränsad befolkning samt beskattningsrätt I Finland har stat inte tillsyn över kommunerna, vilket är fallet i de flesta andra länder. Kommun kan använda bämning stad när d anser sig uppfylla de krav som ställs på ett stadssamhälle. allmän kompets, kommuns obligatoriska uppgifter Geric term used wh referring to the organisational units of Finnish local governmt. These are self-governing units with democratically elected represtation. The term is also used in the English names of these units (e.g. Municipality of Inari), unless the municipality chooses to call itself a town or city (e.g. City of Espoo). Since Finland has a single tier system of local governmt, the terms municipality and local authority are frequtly conceptually interchangeable, subject to textual context. Municipality is oft preferred where the use of local authority might be misunderstood to mean 'locally based authority'. The gitive form (kunnan) can oft be translated using the adjective 'municipal' or 'local'. Gerally interchangeable with municipality (though not in names of municipalities), as the municipalities are the only form of local authority in Finland's single tier local governmt system. Some countries have a two-tier system of local governmt in which there is also an intermediate level of governmt betwe ctral governmt and local governmt. Every local authority in Finland is a municipality, whether or not it chooses to call itself a municipality or a town or city. The Finnish term kunta is oft used wh actually referring to a municipal authority (i.e. kunnan viranomain) or other decision-making body.

18 18 city narrower concept town narrower concept Local governmt refers collectively to the system of governmt at local as opposed to ctral level, for instance, ctral and local governmt authorities, local governmt employers. It is thus a geral concept rather than a name for specific organisational units. It can refer to the municipalities collectively (as does 'local authorities'). Normally used instead of 'municipalities' wh in juxtaposition with 'ctral governmt', for example ctral governmt transfers to local governmt, ctral governmt finances and local governmt finances. Unlike in Finland, in some countries (for example in the United States), the term local governmt refers to single municipality. This glossary does not examine state administration at the local level (i.e. local state governmt). A municipality may choose to call itself a city (e.g. City of Oulu) if it wishes. public tity established at local level for the purpose of self-governmt by the area's inhabitants, with its own territorial limits and population and right to levy taxes In Finland, unlike many other countries, the municipalities are strongly selfgoverning, and ctral governmt control is limited. A municipality may choose to call itself a town (e.g. Town of Pyhäjärvi) if it wishes. optional functions of a municipality, statutory functions of a municipality A002 valtuusto kunnanvaltuusto säädöksissä kaupunginvaltuusto fullmäktige pl suppeampi käsite kommunfullmäktige pl fullmäktigeförsamling kunnan ylintä päätöaltaa käyttävä toimielin Valtuuston jäset eli valtuutetut valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan kunnalliaaleilla. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä tekee tärkeimmät kunnan päätökset. Kaupungeissa valtuustosta voidaan käyttää nimitystä kaupunginvaltuusto. vaalikelpoisuus stadsfullmäktige pl snävare begrepp local council organ som utövar d högsta beslutanderätt i kommun Fullmäktigeledamöterna väljs för fyra år åt gång i kommunalvalet. Fullmäktige anarar för kommuns verksamhet och ekonomi och fattar de viktigaste beslut i kommun. Bämning stadsfullmäktige kan användas i städer. valbarhet

19 19 municipal council city council narrower concept town council narrower concept Termi council tarkoittaa Englannissa usein kuntaa. Used if a municipality chooses to call itself a city. decision-making body vested with the highest decision-making authority in a municipality The members of the local council, or local councillors, are elected by local residts for a four-year term in local elections. The local council is responsible for the municipality's activities and finances and makes the most important decisions of the municipality. Used if a municipality chooses to call itself a town. eligibility for election A003 valtuustoryhmä fullmäktigegrupp local council group municipal council group city council group narrower concept town council group narrower concept party bloc related concept ylesä samaan puolueese kuuluvi valtuutettuj valtuustotyösktelyä vart muodostama yhteliittymä koalition som fullmäktigeledamöter med i allmänhet samma partitillhörighet bildat för fullmäktigearbetet Used if a municipality chooses to call itself a city. Used if a municipality chooses to call itself a town. grouping of local councillors normally belonging to the same party, formed for the purpose of conducting council business A004 kunnanhallitus kaupunginhallitus suppeampi käsite kunnan ylintä toimepanovaltaa käyttävä toimielin Kunnanhallituks jäset valitsee valtuusto keskuudestaan tai muista kunnassa vaalikelpoisista hkilöistä. Valtuusto voi erottaa kunnanhallituks jäset, jos he eivät nauti valtuuston luottamusta. Kunnanhallituksella on itsäin päätöalta asioissa, jotka valtuusto on delegoinut sille. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudhoidosta sekä valtuuston päätöst valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuud valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää s puhevaltaa. Muut kunnan toimielimet ja viranhaltijat toimivat kunnanhallituks alaisina.

20 20 kommunstyrelse stadsstyrelse snävare begrepp local executive municipal executive executive shorter form Kaupungeissa kunnanhallituksesta voidaan käyttää nimitystä kaupunginhallitus. vaalikelpoisuus organ som utövar d högsta verkställande makt i kommun Kommunstyrelss ledamöter väljs av fullmäktige, som utser dem bland sina egna ledamöter eller andra valbara personer i kommun. Fullmäktige kan återkalla uppdraget för kommunstyrelss ledamöter, om de inte har fullmäktiges förtrode. Kommunstyrels har självständig beslutanderätt i ärd som fullmäktige delegerat till styrels. Kommunstyrels anarar för kommuns förvaltning och ekonomi och för beredning och verkställighet av fullmäktiges beslut och för tillsyn över besluts laglighet. Kommunstyrels bevakar kommuns intresse, företräder kommun och för kommuns talan. Kommuns övriga organ och tjänsteinnehavare är underställda kommunstyrels. Bämning stadsstyrelse kan användas i städer. valbarhet city executive narrower concept town executive narrower concept municipal board deprecated city board deprecated town board deprecated Wh a municipality calls itself a city. Wh a municipality calls itself a town. decision-making body vested with the highest executive authority in a municipality The members of the local executive are elected by the local council from among its members and from among residts of the municipality who are eligible for election. The local council may dismiss members of the local executive if they do not joy the confidce of the council. The local executive takes decisions indepdtly on matters delegated to it by the local council. The local executive is responsible for the administration and financial managemt of the municipality and for all preparatory work and execution of council decisions and for oversight of their legality. The local executive oversees the municipality's interests, represts the municipality and exercises its right of action. Apart from the local council, all other local governmt decision-making bodies and the local governmt officers of the municipality are subordinate to the local executive. eligibility for election A005 lautakunta

21 21 nämnd local authority committee municipal committee committee shorter form <kunnallishallinto> kunnanhallituks alain toimielin, joka hoitaa valtuuston sille antamia jonkin hallinnonalan pysyväisluonteisia tehtäviä Lautakunti jäset valitsee valtuusto. Valtuusto voi erottaa lautakunnan jäset, jos he eivät nauti valtuuston luottamusta. Pakollisia lautakuntia ovat tarkastuslautakunta, kunnan keskuaalilautakunta ja vaalilautakunnat. Valtuusto päättää muid lautakunti asettamisesta. Muid kuin pakollist lautakunti nimet ja tehtäväalueet voivat olla erilaisia eri kunnissa. Tyypillisiä muita lautakuntia ovat esim. perusturvalautakunta tai sosiaali- ja terveyslautakunta, sivistyslautakunta tai opetuslautakunta, teknin lautakunta ja ympäristölautakunta. vaalikelpoisuus <kommunalförvaltning> organ som är underställt kommunstyrels och som sköter av fullmäktige tilldelade uppgifter av beståde karaktär inom någon förvaltning Nämndernas ledamöter väljs av fullmäktige. Fullmäktige kan återkalla uppdraget för ledamöterna om de inte har fullmäktiges förtrode. Obligatoriska nämnder är revisionsnämnd, d kommunala ctralvalnämnd och valnämnderna. Fullmäktige fattar beslut om andra nämnder. Dessa övriga nämnder kan ha olika namn och uppgiftsområd i olika kommuner. Kommun kan till exempel ha vård- och omsorgsnämnd eller social- och hälsovårdsnämnd, bildningsnämnd eller skolnämnd, teknisk nämnd och miljönämnd. valbarhet municipal board deprecated decision-making body subordinate to the local executive with the job of managing permant tasks in a particular administrative domain that are allotted to it by the local council The members of local authority committees are chos by the local council. The council may dismiss the members of a local authority committee if they do not joy the confidce of the council. The three mandatory local authority committees are the local authority audit committee, ctral municipal electoral board and election boards. Decisions to set up other committees are tak by the local council. The names and mandates of local authority committees other than the mandatory committees can differ from one municipality to the next. Other committees typically include a basic social security committee or social welfare and health committee, an education and culture committee or education committee, a technical committee and an vironmtal committee. eligibility for election A006 tarkastuslautakunta

22 22 revisionsnämnd local authority audit committee municipal audit committee audit committee auditing committee lautakunta, joka valmistelee valtuustolle kunnan hallinnon ja taloud tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet Tarkastuslautakunta on pakollin lautakunta. S puhejohtajan ja varapuhejohtajan on oltava valtuutettuja. nämnd som bereder sådana ärd för fullmäktige som gäller granskning av kommuns förvaltning och ekonomi och bedömer om fullmäktiges mål för verksamhet och ekonomin har nåtts Revisionsnämnd är ett obligatoriskt organ. Nämnds ordförande och vice ordförande ska vara fullmäktigeledamöter. local authority committee that conducts preparatory work for the local council on matters concerning audit of the municipality's administration and finances, and assesses the extt to which the operating and financial targets set by the council have be met The local authority audit committee is a mandatory local authority committee. Its chairperson and deputy chairperson must be local councillors. A007 johtokunta direktion municipal managemt board board of managemt board shorter form <kunnallishallinto> kunnan toimielin, joka vastaa kunnallis liikelaitoks tai jonkin muun kunnan laitoks toiminnasta tai tietyn tehtävän hoitamisesta Johtokunta voi olla suoraan kunnanhallituks alain tai kyseisestä tehtäväalueesta vastaavan lautakunnan alain. Johtokunnan asettamisesta ja jäst valinnasta määrätään kunnan johtosäännössä. Kunnallisissa liikelaitoksissa, kut ergia- ja vesihuoltolaitoksissa, johtokunta on pakollin. Tyypillisiä muita laitoksia, joissa voi olla johtokunta, ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja vanhainkodit. <kommunalförvaltning> kommunalt organ som anarar för verksamhet i ett kommunalt affärerk eller någon annan kommunal institution eller för skötseln av viss uppgift Direktion kan vara direkt underställd kommunstyrels eller underställd d nämnd som anarar för uppgiftsområdet i fråga. Hur direktion tillsätts och ledamöterna väljs bestäms i instruktion. I kommunala affärerk, såsom ergi- och vatttjänstverk, är direktion obligatorisk. Andra typiska institutioner som kan ha direktion är till exempel skolor, daghem och ålderdomshem.

23 23 municipal decision-making body responsible for the operation of a municipalowned company or other municipal organisation or for the managemt of a specific task A municipal managemt board can be directly subordinate to the local executive or to the local authority committee responsible for the services in question. Provisions on setting up a managemt board and on the selection of its members are laid down in the municipality's rules of procedure. In certain municipal-owned companies, such as those dealing with ergy managemt and water services facilities, a managemt board is mandatory. Other municipal-owned establishmtsthat that may have a managemt board typically include schools, daycare ctres, and homes for the elderly. A008 jaosto sektion sub-committee preferred division Kunnanhallituksessa, lautakunnissa ja johtokunnissa voi olla jaostoja. Jaostot ovat kunnan toimielimiä. Jaoston asettamisesta, tehtävistä ja jäst valinnasta määrätään kunnan johtosäännössä. Tyypillisiä jaostoja ovat esimerkiksi kunnanhallituks hkilöstöjaosto ja perusturvalautakunnan yksilöjaosto, joka käsittelee yksittäist hkilöid salassa pidettäviä asioita (mm. toimetulotukea, lastsuojelua). Kommunstyrels, nämnder och direktioner kan ha sektioner. Sektionerna är kommunala organ. Hur sektion tillsätts, vilka uppgifter d har och hur ledamöterna väljs bestäms i instruktion. Typiska sektioner är till exempel kommunstyrelss personalsektion samt vård- och omsorgsnämnds individsektion, som behandlar sekretessbelagda ärd som gäller skilda personer (bl.a. utkomststöd, barnskydd ). The local executive, local authority committees and municipal managemt boards may have sub-committees. Sub-committees are municipal decisionmaking bodies. Provisions on the setting up of a sub-committee and on its tasks and the selection of its members are laid down in the municipality's rules of procedure. Sub-committees typically include a personnel sub-committee for the local executive and an individual residts sub-committee for the basic social security committee, the latter sub-committee dealing with confidtial matters of individual persons (e.g. social assistance, child welfare). A009 toimikunta kommitté Toimikunta on kunnan toimielin, joka hoitaa ylesä projektiluonteisia tai tilapäisiä tehtäviä. Toimikunnan voi asettaa kunnanhallitus. Lautakunta voi asettaa toimikunnan vain valtuuston päätöksellä. tilapäin valiokunta

24 24 commission En kommitté är ett kommunalt organ som i allmänhet sköter uppgifter av projektnatur eller av tillfällig karaktär. En kommitté kan tillsättas av kommunstyrels. En nämnd kan tillsätta kommitté dast ligt beslut av fullmäktige. tillfälligt utskott A commission is a municipal decision-making body that normally manages project-based or temporary tasks. A commission may be set up by the local executive. A local authority committee may set up a commission only by decision of the local council. Toimikunnan tehtävän mukaan voi tarvittaessa käyttää esim. määreitä consultative, advisory, preparatory tai ad hoc. council ad hoc committee A010 tilapäin valiokunta tillfälligt utskott n council ad hoc committee preferred ad hoc committee preferred temporary committee admitted <kunnallishallinto> valtuuston tiettyä tehtävää vart keskuudestaan asettama tilapäin kunnan toimielin Valtuusto asettaa erityistapauksissa tilapäis valiokunnan valmistelemaan luottamushkilön erottamista tai kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä. Valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista ja hallinnon tarkastamista vart. <kommunalförvaltning> tillfälligt kommunalt organ som består av fullmäktigeledamöter och som tillsatts av fullmäktige för ett visst uppdrag Fullmäktige tillsätter i särskilda fall ett tillfälligt utskott för att bereda ett återkallande av uppdraget för förtrodevald eller uppsägning av kommundirektör eller förflyttning av honom eller hne till andra uppgifter. Utskott kan också tillsättas för att ge utlåtand och för att granska förvaltning. ad hoc municipal decision-making body set up for a specific task by the local council and comprising members of the council In special cases the local council may set up an ad hoc committee to make preparations for the dismissal of an elected official or for a notice of termination concerning the chief executive or the latter's transfer to other duties. An ad hoc committee may also be set up for the purpose of issuing an opinion or statemt or for the auditing of governance. A011 kuntayhtymä kahd tai useamman kunnan perustama julkisyhteisö, joka hoitaa kunti sille antamia tehtäviä

25 25 samkommun joint municipal authority preferred joint authority shorter form joint local governmt tity admitted municipal federation deprecated intermunicipal authority deprecated joint municipal board deprecated municipal partnership deprecated Kuntayhtymä on julkisoikeudellin oikeushkilö ja taloudellisesti merkittävin kunti yhteistoimintamuoto. Kunnat vastaavat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kuntayhtymi rahoituksesta. Kuntayhtymä voi olla lakisäätein tai vapaaehtoin. Lakisääteisiä kuntayhtymiä ovat erikoissairaanhoidon kuntayhtymät ja kehityammahuollon tehtäviä hoitavat kuntayhtymät sekä maakuntaliitot. Vapaaehtoisissa kuntayhtymissä hoidetaan tyypillisesti perusterveydhuollon, ammatillis koulutuks ja vanhusthuollon tehtäviä. Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on joko yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous. offtligt samfund som grundats av två eller flera kommuner och som sköter de uppgifter kommunerna gett Samkommunerna är offtligrättsliga juridiska personer och som samarbetsform för kommunerna har samkommunerna d största ekonomiska betydels. Med några undantag finansieras samkommunerna av sina medlemskommuner. En samkommun kan vara lagstadgad eller frivillig. Till de lagstadgade samkommunerna hör samkommuner för specialiserad sjukvård, samkommuner som sköter omsorg om utvecklingsstörda samt landskapsförbund. Frivilliga samkommuner sköter i allmänhet uppgifter inom primärvård, yrkesutbildning och äldreomsorg. Samkommuns högsta beslutande organ är anting samkommuns fullmäktige eller samkommunsstämman. I Sverige och på Åland motaras samkommun av kommunalförbund. Voidaan käyttää esim. kun puhutaan kuntayhtymistä yleisellä tasolla. Voi sekaantua terminä kuntaliittoon. public tity established by two or more municipalities for managing the tasks assigned to it by these municipalities A joint municipal authority is defined in law as a legal person subject to public law, and is in financial terms the most significant form of intermunicipal cooperation. With a few exceptions, the municipalities are responsible for the funding of these authorities. A joint municipal authority can be statutory or voluntary. Statutory joint municipal authorities comprise joint municipal authorities for specialised health care, joint municipal authorities for care for the mtally handicapped, and regional councils. Voluntary joint municipal authorities typically manage primary health care, vocational education and training, and care for the elderly. The highest decision-making organ in a joint municipal authority is either its council or its assembly. A012

26 26 maakuntaliitto maakunnan liitto suositettava säädöksissä lakisäätein kuntayhtymä, jonka jäsiä ovat samaan maakuntaan kuuluvat kunnat ja joka edistää maakunnan yleistä kehittämistä ja kunti yhteistyötä sekä vastaa maakuntakaavoituksesta Maakuntaliitot vastaavat suurelta osin EU:n raknerahasto-ohjelmista ja niid täytäntöönpanosta. Termin maakunnan liitto monikkomuoto on maakunti liitot. maakuntakaava landskapsförbund n rekommderas förbund på landskapsnivå n i författningar regional council lagstadgad samkommun vars medlemmar är kommunerna i landskapet och som främjar d allmänna utveckling av landskapet och samarbetet mellan kommunerna samt anarar för landskapsplanläggning Landskapsförbund anarar i stor utsträckning för EU:s strukturfondsprogram och verkställandet av dem. landskapsplan statutory joint municipal authority which consists of municipalities that are all geographically part of the same region and which promotes the geral developmt of the region and cooperation among the municipalities and is responsible for regional planning The regional councils are responsible for most EU Structural Fund programmes and their implemtation. regional land use plan A013 Kunti takauskeskus Kommunernas garantictral Municipal Guarantee Board kunti vastuulla toimiva julkisoikeudellin laitos, joka turvaa ja kehittää kunti varainhankintaa offtligrättslig institution som kommunerna anarar för och som tryggar och utvecklar kommunernas medelsanskaffning institution governed by public law whose operation is the responsibility of the municipalities and whose purpose is to safeguard and develop the funding of municipalities A014 KT Kuntatyönantajat Kunnallin työmarkkinalaitos KT lyhne virallin kunta-alan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö, joka neuvottelee ja solmii kuntia ja kuntayhtymiä sitovat virka- ja työehtosopimukset

27 27 KT Kommunarbetsgivarna Kommunala arbetsmarknaderket officiell KT förkortning KT Local Governmt Employers KT Kuntatyönantajat on osa Suom Kuntaliittoa. Se hoitaa kuntatyönantaji työmarkkinoita koskevat asiat sekä antaa suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. kommunsektorns arbetsgivarorganisation och av arbetsmarknads ctralorganisationer som förhandlar om och ingår kollektivavtal för kommunerna och samkommunerna KT Kommunarbetsgivarna utgör del av Finlands Kommunförbund. KT sköter arbetsmarknadsfrågor för de kommunala arbetsgivarna och ger rekommdationer om anställningsförhålland, resultat och arbetslivskvalitet. Commission for Local Authority Employers outdated local governmt employers' organisation and ctral labour market organisation that negotiates and concludes binding collective agreemts for employees in municipalities and joint municipal authorities KT Local Governmt Employers is part of the Association of Finnish Local and Regional Authorities. It deals with labour market matters of concern to local governmt employers and issues recommdations in matters concerning employmt relationships, cost-effectivess and the quality of working life. A015 Suom Kuntaliitto Kuntaliitto lyhyempi muoto Finlands Kommunförbund Kommunförbundet kortform Suom kunti keskusjärjestö, jonka tehtävänä on kunti ja niid yhteistoimintaorganisaatioid edunvalvonta, palvelu ja kehittämin de finländska kommunernas ctralorganisation till vars uppgifter hör intressebevakning och service för kommunerna och deras samarbetsorganisationer samt utveckling av dem Association of Finnish Local and Regional Authorities ctral organisation for Finland's municipalities with the purpose of serving, developing and represting the interests of the municipalities and their joint organisations A016 kunnallistaloud ja -hallinnon neuvottelukunta KUTHANEK lyhne valtion ja Suom Kuntaliiton yhteistyö- ja neuvotteluelin, joka käsittelee periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kuntalainsäädännön ja kuntataloud asioita Kunnallistaloud ja -hallinnon neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm. valtion ja kunti taloutta koskevi toimpiteid yhtesovittamin

28 28 kokonaistaloudellis kehityks näkökulmasta sekä valtionosuusjärjestelmän toimivuud seuranta ja järjestelmää koskevi kehittämisehdotust valmistelu. Neuvottelukunnan puhejohtajana toimii kunta-asioista vastaava ministeri. Neuvottelukunnassa on valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suom Kuntaliiton edustus. peruspalveluohjelmamettely delegation för kommunal ekonomi och kommunalförvaltning KUTHANEK förkortning stats och Finlands Kommunförbunds samarbetsorgan som behandlar principiellt viktiga frågor och frågor med stor räckvidd som gäller kommunallagstiftning och d kommunala ekonomin Till delegations viktigaste uppgifter hör bland annat att samordna åtgärder som gäller stats och kommunernas ekonomi med tanke på d totalekonomiska utveckling och att följa hur statsandelssystemet fungerar och bereda förslag till hur systemet kunde utvecklas. Ordförande för delegation är d minister som anarar för kommunala frågor. Delegation har represtanter från finansministeriet, social- och hälsovårdsministeriet, undervisnings- och kulturministeriet och Finlands Kommunförbund. basserviceprogramförfarande Advisory Committee on Local Governmt Finances and Administration preferred Advisory Board for Municipal Administration and Economy outdated collaborating and negotiating body of the state and the Association of Finnish Local and Regional Authorities which deals with matters of local governmt legislation and local governmt finances that are far-reaching and of importance in principle The main tasks of the Advisory Committee on Local Governmt Finances and Administration include coordinating measures concerning ctral and local governmt finances from the perspective of public finances in geral, and monitoring the operation of the system of ctral governmt transfers to local governmt and preparing proposals for developing the system. The Advisory Committee's chairperson is the governmt minister in charge of local governmt matters. The Advisory Committee has represtatives from the Ministry of Finance, the Ministry of Social Affairs and Health, the Ministry of Education and Culture and the Association of Finnish Local and Regional Authorities. basic public services programme procedure A017 Keva Kunti eläkevakuutus vanhtunut julkisoikeudellin eläkelaitos, joka huolehtii kunta-alan hkilöstön työeläketurvasta ja s rahoituksesta sekä valtion ja evankelis-luterilais kirkon hkilöstön työeläketurvan toimepanosta Kevan jäsyhteisöjä ovat kaikki Suom kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunti määräyallassa olevista osakeyhtiöistä, säätiöistä ja yhdistyksistä. Valtio ja kirkko eivät ole Kevan jäsyhteisöjä, vaan niitä koskevat tehtävät on annettu Kevalle erityislailla. Kevan toimintaa valvoo valtiovarainministeriö.

29 29 Keva Kommunernas psionsförsäkring föråldrad Keva Local Governmt Psions Institution outdated Kevan nimi oli aikaisemmin Kunti eläkevakuutus. Tehtävi laajtumis vuoksi nimi muutettiin vuod 2011 alusta muotoon Keva. offtligrättslig psionsanstalt som sköter arbetspsionsskyddet för kommunalt anställda och finansiering av det samt verkställandet av arbetspsionsskyddet för stats och d evangelisk-lutherska kyrkans personal Medlemssamfund i Keva är alla Finlands kommuner och samkommuner och största del av de aktiebolag, stiftelser och föringar där kommunerna har bestämmande inflytande. Stat och kyrkan är inte medlemssamfund i Keva. De uppgifter som gäller stat och kyrkan har tilldelats Keva gom speciallagstiftning. Kevas verksamhet övervakas av finansministeriet. Keva hette tidigare Kommunernas psionsföräkring. Då psionsanstalt fick fler uppgifter ändrades namnet i början av 2011 till Keva. psions institution which is governed by public law and arranges employmt psion cover for local governmt employees and the funding for this, and handles employmt psion cover for state employees and employees of the Evangelical Lutheran Church of Finland The member organisations of Keva comprise all of Finland's municipalities and joint municipal authorities, and the majority of the limited companies, foundations and associations that are under local governmt control. Neither the state nor the church are member organisations of Keva; instead, tasks pertaining to them have be allotted to Keva through special legislation. Keva's activities are supervised by the Ministry of Finance. Formerly known as the Local Governmt Psions Institution. The new name was adopted at the start of 2011 because the duties of the organisation were broaded. B Luottamushkilöt ja viranhaltijat Förtrodevalda och tjänsteinnehavare Elected officials and local governmt officers B001 vaalikelpoisuus kelpoisuus olla ehdokkaana vaaleissa Yleisellä vaalikelpoisuudella tarkoitetaan edellytyksiä, jotka hkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita kunnan luottamustoime. Kunnalliaaleissa vaalikelpoin on jokain äänioikeutettu, jonka kotikunta kysein kunta on ja joka ei ole vajaavaltain. Lisäksi kuntalaissa (365/1995) on säädetty toimielinkohtaisista vaalikelpoisuud rajoituksista. Esimerkiksi valtuustoon ei voi tulla valituksi kunnan palveluksessa oleva hkilö, joka toimii kunnanhallituks tai lautakunnan tehtäväalue johtavassa tai vastuullisessa tehtävässä, tai kunnan määräämiallassa olevan yhteisön johtohkilö. Kunnanhallitukse ja lautakuntaan vaalikelpoisuus on vielä tiukemmin rajoitettu. Esimerkiksi kunnanhallitukse ei voi tulla valituksi kunnan palveluksessa oleva hkilö, joka vastaa kunnanhallituks

30 30 valbarhet eligibility for election candidate eligibility eligibility shorter form käsiteltäväksi tulevi asioid valmistelusta, eikä lautakuntaan kyseis lautakunnan alain kunnan palveluksessa oleva hkilö. äänioikeus kvalifikationskrav för att få ställa upp som kandidat i val Med allmän valbarhet avses förutsättningar som person måste uppfylla för att kunna bli vald till ett kommunalt förtrodeuppdrag. Valbar i kommunalvalet är varje röstberättigad som har kommun som hemkommun och som inte står under förmyndarskap. I kommunallag (365/1995) finns dessutom bestämmelser om begränsningar i valbarhet till olika organ. Valbar till fullmäktige är till exempel inte d som är anställd hos kommun i ledande eller anarsfull uppgift inom kommunstyrelss eller nämnds uppgiftsområde och inte heller d som har ledande ställning i ett samfund där kommun har bestämmande inflytande. Valbarhet till kommunstyrels och nämnder har ännu större begränsningar. Valbar till kommunstyrels är till exempel inte d som är anställd hos kommun och som arar för beredning av ärd som kommer att behandlas av kommunstyrels. Till nämnd kan inte väljas sådan anställd i kommun som lyder under nämnd. rösträtt eligibility to stand as a candidate right to stand as a candidate in an election Geral eligibility for election refers to the preconditions that a person must satisfy before he/she can be elected to a position of trust in a municipality. In local elections anyone with the right to vote whose municipality of residce is the municipality in question and who is not legally incompett can stand as a candidate. In addition, the Local Governmt Act (365/1995) lays down candidate eligibility restrictions that apply to specific decision-making bodies. For instance, a person cannot be elected to a local council if he/she is employed by the council in a leading or responsible position within an area of responsibility of the local executive or a local authority committee, or has a leading position in an tity under the control of the municipality. Eligibility for election to the local executive or a local authority committee is restricted ev further. For instance, nobody may be elected to the local executive who is an employee of the municipality and responsible for the preparation of matters to be dealt with by the local executive, and nobody may be elected to a local authority committee who is employed by the municipality in a role that is subordinate to the committee in question. right to vote B002 virkavastuu virkasuhteessa olevan hkilön oikeudellin vastuu virkatoimistaan Myös kunnan luottamushkilöt toimivat tehtävässään virkavastuulla. Virkavastuu tarkoittaa rikosoikeudellista vastuuta ja vahingonkorvauastuuta.

31 31 tjänsteanar n liability for acts in office tjänsteinnehavares juridiska anar för sina tjänsteåtgärder Också kommuns förtrodevalda har tjänsteanar i sitt uppdrag. Tjänsteanar innebär straffrättsligt anar och skadeståndsanar. legal liability of a person in a public-service employmt relationship for his/her acts in office A municipality's elected officials also perform their duties while subject to liability for acts in office. Liability for acts in office means criminal liability and liability for damages. B003 luottamushkilö förtrodevald elected official elected represtative luottamustoime valittu hkilö Luottamushkilöt käyttävät kunnassa ylintä päätöaltaa. Kunnan luottamushkilöitä ovat esimerkiksi valtuutetut ja varavaltuutetut sekä kunnan toimielimiin valitut jäset ja varajäset. Kunnan luottamustoim piirteitä ovat määräaikaisuus, vaalikelpoisuus, virkavastuu, poliittin ja eettin vastuu sekä erottamattomuus harvoin poikkeuksin. person som valts till ett förtrodeuppdrag De förtrodevalda har d högsta beslutanderätt i kommun. Förtrodevalda i kommun är till exempel fullmäktigeledamöter och deras ersättare samt ledamöter och ersättare i kommuns organ. Kommuns förtrodeuppdrag är tidsbegränsade och det finns regler för valbarhet. De förtrodevalda har tjänsteanar samt politiskt och etiskt anar och deras uppdrag kan återkallas dast i sällsynta fall. person elected to a position of trust Elected officials exercise the highest decision-making power in a municipality. A municipality's elected officials include the local councillors and deputy councillors and the members and deputy members elected to municipal decision-making bodies. Positions of trust in a municipality are characterised by their fixed duration, candidate eligibility, liability for acts in office, political and ethical responsibilities, and almost complete irremovability. B004 valtuutettu säädöksissä kunnanvaltuutettu kaupunginvaltuutettu suppeampi käsite valtuuston jäs Valtuutetut valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan kunnalliaaleilla.

32 32 Kaupungeissa voidaan valtuutetusta käyttää nimitystä kaupunginvaltuutettu. fullmäktigeledamot kommunfullmäktigeledamot stadsfullmäktigeledamot snävare begrepp ledamot i fullmäktige Fullmäktigeledamöterna väljs för fyra år åt gång i kommunalvalet. Bämning stadsfullmäktigeledamot kan användas i städer. local councillor Amerikanglannissa myös councilman/councilwoman. municipal councillor councillor shorter form member of a local council city councillor narrower concept Used if a municipality chooses to call itself a city. town councillor narrower concept member of a local council Councillors are elected for a term of four years in local elections. Used if a municipality chooses to call itself a town. B005 varavaltuutettu ersättare i fullmäktige ersättare kortform deputy councillor valtuuston varajäs Varavaltuutettuja on yhtä monta kuin kunnalliaaleissa valittuja valtuutettuja kustakin puolueesta, vaaliliitosta tai yhteislistalta. Varavaltuutetut eivät ole valtuutettuj hkilökohtaisia varajäsiä, vaan heidän järjestykssä määräytyy äänimääri perusteella. ersättare för fullmäktigeledamot deputy city councillor narrower concept deputy town councillor narrower concept Ersättarna i fullmäktige är lika många som de i kommunalvalet invalda fullmäktigeledamöterna från respektive parti, valförbund eller gemsamma lista. Ersättarna är inte personliga ersättare för fullmäktigeledamöterna, utan deras ordning bestäms utgåde från antalet röster. Used if a municipality chooses to call itself a city. deputy member of a local council There are as many deputy councillors as there are local councillors elected in local elections, tak from each party, electoral alliance or joint list.

33 33 Deputy councillors are not the personal deputies of local councillors but are instead selected in order of the number of votes obtained. Used if a municipality chooses to call itself a town. B006 kunnanjohtaja kaupunginjohtaja kommundirektör suppeampi käsite kunnanhallituks alaisa toimiva kunnan viranhaltija, joka johtaa kunnan hallintoa, taloudhoitoa ja muuta toimintaa Kunnanjohtajan valitsee valtuusto joko toistaiseksi tai määräajaksi. Kunnanjohtaja toimii kunnanhallituks esittelijänä, ja hänellä on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituks puolesta. Kaupungissa kunnanjohtajasta voidaan käyttää nimitystä kaupunginjohtaja. Kunnassa voi olla myös apulaiskunnanjohtajia ja kaupungissa apulaiskaupunginjohtajia. He ovat asemaltaan rinnastettavissa toimialajohtajaan tai vastaavaan viranhaltijaan. Heidän asemansa perustuu kunnan omiin päätöksiin samalla tavoin kuin muid viranhaltijoid eikä heihin sovelleta kunnanjohtajaa koskevia erityissäännöksiä. pormestari stadsdirektör snävare begrepp chief executive preferred kommunal tjänsteinnehavare som underställd kommunstyrels leder kommuns förvaltning, ekonomi och övriga verksamhet Kommundirektör väljs av fullmäktige, anting tills vidare eller för viss tid. Kommundirektör fungerar som föredragande i kommunstyrels och har rätt att föra kommunstyrelss talan. I städer kan kommundirektör ha titeln stadsdirektör. En kommun kan också ha biträdande kommundirektörer och stad biträdande stadsdirektörer. De är till sin ställning jämförbara med sektordirektörerna eller motarande tjänsteinnehavare. Ställning baserar sig på kommuns egna beslut på samma sätt som för de övriga tjänsteinnehavarna, och de särskilda bestämmelser som gäller kommundirektör tillämpas inte på dem. borgmästare chief executive officer admitted city manager narrower concept town manager narrower concept municipal manager US deprecated mayor (1) deprecated Termiä chief executive officer käytetään ylesä yksityissektorilla. Used if a municipality chooses to call itself a city. Used if a municipality chooses to call itself a town. local governmt officer operating subordinate to the local executive who directs the municipality's administration, financial managemt and other activities

34 34 mayor (2) The chief executive is chos by the local council either until further notice or for a fixed term. The chief executive acts as rapporteur for the local executive and is titled to exercise the right of action on behalf of the local executive. The most sior position in a municipality is either that of a chief executive or a mayor (2). In Finland, mayors are elected officials and not local governmt officers, in accordance with the Local Governmt Act. Hce the use of the term mayor as a synonym for chief executive, while common in some other countries, is not recommded here. However, in Finland an elected official appointed as mayor may also be giv the duties of chief executive. Besides a chief executive, a municipality may also have deputy chief executives. Their position is comparable to a departmt head or equivalt officeholder. The position is based on decisions made by the municipality itself, as with the positions of other officeholders, and the special provisions concerning chief executives are not applicable to mayors. B007 apulaiskunnanjohtaja apulaiskaupunginjohtaja suppeampi käsite kunnanjohtaja biträdande kommundirektör biträdande stadsdirektör snävare begrepp kommundirektör deputy chief executive deputy city manager narrower concept Used if a municipality chooses to call itself a city. deputy town manager narrower concept Used if a municipality chooses to call itself a town. deputy mayor deprecated chief executive B008 pormestari borgmästare kunnanhallituks alaisa toimiva kunnan luottamushkilö, joka johtaa kunnan hallintoa, taloudhoitoa ja muuta toimintaa kunnanjohtajan sijasta Pormestarin valitsee valtuusto intään valtuuston toimikaudeksi. Pormestari toimii kunnanhallituks puhejohtajana, ja hänellä on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituks puolesta. Pormestarin lisäksi kunnassa voi olla apulaispormestareita. Apulaispormestarin valintatapa, toimikausi ja asema luottamushkilönä ovat samat kuin pormestarin. kommunalt förtrodevald som underställd kommunstyrels leder kommuns förvaltning, ekonomi och övriga verksamhet i stället för kommundirektör

35 35 mayor (2) Borgmästar väljs av fullmäktige högst för fullmäktiges mandatperiod. Borgmästar fungerar som föredragande i kommunstyrels och har rätt att föra kommunstyrelss talan. En kommun kan utöver borgmästar också ha eller flera biträdande borgmästare. En biträdande borgmästare väljs på samma sätt som borgmästar och har samma mandatperiod och ställning som förtrodevald. elected official of the municipality who operates subordinate to the local executive and who directs the municipality's administration, financial managemt and other activities instead of a chief executive The most sior position in a municipality is either that of a chief executive or a mayor. The mayor is chos by the local council for a term not exceeding that of the council. The mayor acts as chairperson of the local executive, and he/she is titled to exercise the right of action on behalf of the local executive. Besides a mayor, a municipality may also have deputy mayors. The method for choosing a deputy mayor and the term of office and status as elected officials are the same as for mayor. chief executive B009 apulaispormestari pormestari biträdande borgmästare borgmästare deputy mayor mayor (2) B010 viranhaltija tjänsteinnehavare local governmt officer preferred local governmt official admitted virkasuhteessa oleva hkilö local governmt officeholder admitted municipal officeholder admitted municipal official admitted Valtionhallinnossa käytetään virkasuhteessa olevasta hkilöstä termiä virkamies. person som är anställd i tjänsteförhållande Inom statsförvaltning används begreppet tjänsteman om person som är anställd i tjänsteförhållande. person in a public-service employmt relationship Term used for local governmt officials in contrast to the governmt employees in ctral governmt.

36 36 B011 palvelussuhde anställningsförhållande n anställning employmt relationship preferred service relationship työnantajan ja työntekijän välin oikeussuhde Kunnan palveluksessa oleva hkilöstö on joko virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. rättsförhållande mellan arbetsgivare och arbetstagare Kommuns anställda har anting ett tjänsteförhållande eller ett arbetsavtalsförhållande till kommun. legal relationship betwe an employer and an employee Personnel employed by a municipality have either a public-service employmt relationship or a contractual employmt relationship. B012 työsuhde työsopimussuhde arbetsavtalsförhållande n anställningsförhållande n vidare begrepp anställning vidare begrepp arbetsförhållande n FI avrådd contractual employmt relationship contractual relationship shorter form employmt relationship broader concept yksityisoikeudellin palvelussuhde, joka syntyy työsopimuks tekemisellä Kunnan palveluksessa oleva hkilöstö on joko virkasuhteessa tai työsuhteessa kuntaan. Työsuhde voidaan solmia joko toistaiseksi tai määräajaksi. Anställningsförhållande kan användas när man inte behöver göra skillnad mellan tjänsteförhållande och arbetsavtalsförhållande. Anställning kan användas när man inte behöver göra skillnad mellan tjänsteförhållande och arbetsavtalsförhållande privaträttsligt anställningsförhållande som uppkommer gom ett arbetsavtal Kommuns anställda har anting ett tjänsteförhållande eller ett arbetsavtalsförhållande till kommun. Ett arbetsavtalsförhållande kan ingås tills vidare eller för viss tid. employmt relationship governed by civil law and established by making an employmt contract Personnel employed by a municipality have either a public-service employmt relationship or a contractual employmt relationship. A contractual

37 37 employmt relationship can be established on either an indefinite or fixedterm basis. B013 virkasuhde tjänsteförhållande n public-service employmt relationship public-service relationship shorter form public-service position julkisoikeudellin palvelussuhde, joka syntyy, kun hkilö valitaan virkaan ja valittu ottaa viran vastaan Kunnan palveluksessa oleva hkilöstö on joko virkasuhteessa tai työsuhteessa kuntaan. Virkasuhde voi olla voimassa toistaiseksi tai määräaikaisesti. Virkasuhteessa hoidetaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa. Tyypillisesti julkis vallan käyttöön kuuluvat erilaiset viranomaistehtävät (esim. asioid esittely toimielimille, itsäis päätöallan käyttö, ympäristöluvat, toimetulotuki, lastsuojelu, pakkokeinot). offtligrättsligt anställningsförhållande som uppstår när person väljs till tjänst och person tar emot tjänst Kommuns anställda har anting ett tjänsteförhållande eller ett arbetsavtalsförhållande till kommun. Ett tjänsteförhållande kan ingås tills vidare eller för viss tid. I tjänsteförhållande sköts uppgifter som innebär utövande av offtlig makt. Till utövande av offtlig makt hör framför allt olika myndighetsuppgifter (t.ex. föredragning av ärd i organ, utövande av självständig beslutanderätt, miljötillstånd, utkomststöd, barnskydd, tvångsmedel). employmt relationship governed by public law and established wh a person is selected for a public post and accepts the post A person employed by a municipality or a joint municipal authority is either in a public-service employmt relationship or a contractual employmt relationship. The public-service employmt relationship may be valid either indefinitely or for a fixed term. A public-service employmt relationship involves a position in which public authority is exercised. Typically the exercise of public authority includes various official duties (e.g. prestation of matters to decision-making bodies, exercise of indepdt power of decision, vironmtal permits, social assistance, child welfare, coercive means). B014 kelpoisuuaatimus behörighetillkor n behörighetskrav n edellytys, joka hkilön on täytettävä ollakse kelpoin virkaan tai työsuhteese Kelpoisuuaatimuksia ovat esimerkiksi koulutus ja kokemus. Joidkin virkoj ja työsuhteid kelpoisuuaatimuksista on säädetty erikse (esim. opettajat, päivähoitohkilöstö, sairaanhoitajat). Muutoin kunta voi päättää itse virkoj tai työsuhteid kelpoisuuaatimuksista.

38 38 required qualification occupational qualification villkor som person ska uppfylla för att vara behörig för tjänst eller ett arbetsavtalsförhållande Behörighetillkor är till exempel utbildning och erfarhet. För vissa tjänster och arbetsavtalsförhålland finns särskilda bestämmelser i lagstiftning (t.ex. lärare, dagvårdspersonal, sjukskötare). I övrigt kan kommun själv bestämma behörighetskrav för tjänster eller arbetsavtalsförhålland. requiremt which a person must fulfil in order to be formally qualified for a public post or contractual employmt relationship Required qualifications include education and experice. For some public posts and contractual employmt relationships the required qualifications are separately laid down by law (e.g. teachers, daycare personnel, nurses). The municipality may otherwise itself determine the required qualifications for public posts and contractual employmt relationships. B015 viranhoitomääräys tjänsteförordnande n appointmt to office asiakirja, joka annetaan viranhaltijalle todistukseksi ottamisesta virkasuhteese Viranhoitomääräys on ylesä pöytäkirjanote. Siitä ilmee viranhaltijan virkanimike, virkasuhte kestoaika, määräaikaisuud peruste, mahdollin koeaika, virantoimituks alkamisajankohta, pääasialliset tehtävät tai niid määräytymisperuste ja palkkauks perusteet. dokumt som ges till tjänsteinnehavare som bevis på att han eller hon anställs i tjänsteförhållande Tjänsteförordnandet är i allmänhet ett protokollsutdrag. Av tjänsteförordnandet framgår tjänsteinnehavars tjänstebeteckning, tjänsteförhållandets längd, grund för tidsbegränsad anställning, evtuell prövotid, tidpunkt då tjänsteutövning börjar, de huvudsakliga arbetsuppgifterna eller grunderna för hur de bestäms samt lönegrunderna. documt giv to a local governmt officer as proof of having a publicservice employmt relationship An appointmt to office is normally an extract from the official records. It indicates the officeholder's job title, the duration of the public-service employmt relationship, the grounds for a fixed-term duration, any trial period, the start of official duties, the main tasks and the basis for determining these, and the remuneration basis. C Kunnan päätökstekomettely Kommuns beslutsförfarande Municipal decision-making procedures C001 kunnallin itsehallinto

39 39 itsehallinto kunnallishallinto lyhyempi muoto Lähikäsite kommunal självstyrelse självstyrelse kortform kommunalt självstyre n kommunalförvaltning besläktat begrepp local self-governmt municipal self-governmt self-governmt shorter form municipal autonomy deprecated kunnan omi toimielint oikeus hoitaa itselle ottamansa ja kunnalle laissa säädetyt tehtävät Kunnallin itsehallinto pohjautuu perustuslakiin (731/1999) ja kuntalakiin (365/1995). Perustuslain mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaid itsehallintoon. Kunnallis itsehallinnon ytime kuuluu kunnan verotusoikeus. rätt för kommuns egna organ att sköta de uppgifter som de åtagit sig eller som ålagts kommun gom lag D kommunala självstyrels baserar sig på grundlag (731/1999) och kommunallag (365/1995). Enligt grundlag ska kommuns förvaltning grunda sig på självstyrelse för kommuns invånare. En viktig del av d kommunala självstyrels är d kommunala beskattningsrätt. right of a municipality's own decision-making bodies to manage the tasks it assumes for itself and those prescribed for it by law Local self-governmt is based on the Constitution of Finland (731/1999) and the Local Governmt Act (365/1995). Under the Constitution of Finland, the administration of a municipality must be based on the self-governmt of its residts. A core elemt of local self-governmt is the municipality's right to levy taxes. C002 äänestys omröstning voting päätökstekomettely, jossa tehdään valinta kahd tai useamman ehdotuks välillä sit, että ratkaisu perustuu eri ehdotust saamaan äänimäärään Äänestys koskee asiaratkaisuja ja vaali hkilövalintoja. Kunnan toimielimissä äänestys toimitetaan avoimesti. beslutsförfarande där ett val görs mellan två eller flera förslag utgåde från det antal röster som respektive förslag får Omröstning gäller avgörand i sakfrågor och val gäller personer. I kommunala organ sker omröstningarna öppet.

40 40 decision-making procedure in which a choice is made betwe two or more proposals and the outcome is based on the number of votes giv to the differt proposals Voting is held oply in municipal decision-making bodies. C003 nakkoäänestys förhandsröstning advance voting voting in advance advance polling early voting äänestys n varsinaista vaalipäivää Ennakkoäänestys voidaan toimittaa yleist nakkoäänestyspaikkoj lisäksi esim. sairaalassa, vankilassa tai muussa laitoksessa tai tietyin edellytyksin äänestäjän kotona (kotiäänestys). Äänestyks toimittamisesta yleisessä nakkoäänestyspaikassa tai äänestäjän kotona huolehtivat vaalitoimitsijat. Vaalitoimitsijat kotimaan yleise nakkoäänestyspaikkaan määrää kunnan keskuaalilautakunta. röstning före valdag Förutom på de allmänna förhandsröstningsställa kan förhandsröstning ordnas till exempel på sjukhus, i fängelser eller andra institutioner eller under vissa förutsättningar i väljars hem (hemmaröstning). Röstning på allmänna förhandsröstningsställ eller hemma hos väljar sköts av valförrättare. Kommuns ctralvalnämnd utser valförrättarna till de allmänna förhandsröstningsställa i Finland. I Sverige används begreppet förtidsröstning. voting in advance of election day Advance voting can be held not only at normal advance polling stations but also in places such as hospitals, prisons or other institutions, or, under certain preconditions, at voters' homes (at-home voting). Election officials oversee the voting in normal advance polling stations and at-home voting. Election officials are appointed to normal advance polling stations by the respective municipality s ctral municipal electoral board. Many countries do not have an option of voting at home but may instead use proxy and postal voting. C004 kunnallin kansanäänestys kommunal folkomröstning folkomröstning kortform äänestys, jossa äänioikeutetut kunnan asukkaat ilmaisevat kantansa jostakin kunnalle kuuluvasta asiasta Kunnallin kansanäänestys on neuvoa-antava. Se voidaan toteuttaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana.

41 41 local referdum preferred municipal referdum omröstning där de röstberättigade kommuninvånarna uttrycker sin åsikt om ett ärde som hör till kommun En kommunal folkomröstning är rådgivande. D kan gälla hela kommun eller någon del av d. voting in which residts of the municipality who are titled to vote may express their view on a matter concerning the municipality A local referdum is a non-binding indicative vote. It may be undertak in all or part of the municipality. C005 äänestystapa omröstningssätt n method of voting mettely, jolla äänestys suoritetaan Äänestystapoja ovat esim. nimhuuto, kädnosto ja koneäänestys. sätt på vilket omröstning gomförs Omröstningssätt är t.ex. namnupprop, handuppräckning och maskinomröstning. method of excecuting the voting itself The methods of voting include roll call voting, show of hands, and mechanical voting. Äänestysmettely (voting procedure) viittaa eri käsitteese.

42 Käsitekaavio1: Äänestys 42

43 43 C006 äänestysjärjestys omröstningsordning voting order order of voting järjestys, jonka mukaisesti samaa asiaa koskevista päätösehdotuksista äänestetään Kunnan toimielimessä äänestys toimitetaan sit, että pohjaehdotuksesta it poikkeavat ehdotukset asetetaan vastakkain sin, ja niistä voittanut asetetaan edelle vastakkain pohjaehdotuks kanssa. d ordning i vilk beslutsförslag i ett och samma ärde ställs mot varandra vid omröstning I kommunala organ sker omröstning så att de två förslag som avviker mest från utgångsförslaget först ställs mot varandra, varefter det vinnande förslaget ställs mot utgångsförslaget. order in which draft resolutions on the same matter are voted on Voting in municipal decision-making bodies is conducted in such a way that the proposals which differ most from the initial proposal are first set against each other, and the winner th set against the initial proposal. C007 äänestysalue röstningsområde n electoral ward preferred voting district deprecated kunta tai kunnan osa, jonka alueella asuvat äänioikeutetut äänestävät samassa äänestyspaikassa Valtuusto jakaa kunnan äänestysalueisiin. kommun eller del av kommun där de röstberättigade invånarna röstar på samma röstningsställe Fullmäktige delar in kommun i röstningsområd. area covering a municipality or part thereof in which all residts with the right to vote exercise this right at the same polling station The municipality is divided into electoral wards by the local council. C008 äänioikeus oikeus äänestää vaaleissa Kunnalliaaleissa äänioikeus on jokaisella 18 vuotta täyttäneellä EU-maan ja Pohjoismaan kansalaisella, jonka kotikunta kysein kunta on. Kahd vuod kunnassa asumis jälke äänioikeus on kaikilla ulkomaalaisilla kansalaisuudesta riippumatta. Neuvoa-antavi kansanäänestyst yhteydessä käytetään termiä äänestysoikeus.

44 44 rösträtt right to vote suffrage related concept rätt att rösta i val Rösträtt i kommunalvalet har alla EU-medborgare och nordiska medborgare som fyllt 18 år och som har kommun som hemkommun. Oberode av nationalitet har alla utlänningar rösträtt efter att ha bott två år i kommun. right to vote in an election In local elections the right to vote in a municipality applies to all citizs of EU and Nordic countries who are at least 18 years of age and whose municipality of residce is the municipality in question. Any foreigner who has lived two years in the municipality also has the right to vote, irrespective of nationality. C009 vaalitapa valsätt n electoral system voting system related concept mettely, jolla vaalit toimitetaan, äänet lasketaan ja tulokset määräytyvät metod för att förrätta val, räkna röster och fastställa resultatet procedure by which elections are conducted, votes counted and results determined

45 Käsitekaavio 2: Vaalit 45

46 46 C010 vaali val n election päätökstekomettely, jossa äänioikeutetut tai toimielin valitsee äänestämällä hkilön tai hkilöitä tiettyyn tehtävään Vaali koskee hkilövalintoja ja äänestys asiaratkaisuja. Vaali voidaan toimittaa avoima tai suljettuna. Jos vaalissa on ehdokkaita yhtä monta kuin paikkoja, ei äänestämistä tarvita. beslutsförfarande där de röstberättigade eller ett organ gom röstning väljer eller flera personer till viss uppgift Val gäller personer och omröstning sakfrågor. Valet kan gomföras som öppet eller slutet val. Om det finns lika många kandidater som platser behövs ing röstning. decision-making procedure in which, by means of voting, a person is chos, or persons are chos, for a specific task by those with the right to vote or by a decision-making body An election can be held oply or behind closed doors. If there are as many candidates in an election as there are places, no voting is necessary. C011 kunnalliaalit kuntavaalit virallin yleiskielessä kommunalval n kommunval n inofficiell local elections municipal elections vaalit, joilla valitaan valtuuston jäset ja varajäset Kunnalliaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset. Välittömissä vaaleissa äänioikeutettu äänestää suoraan omaa ehdokastaan. Suhteellisissa vaaleissa kukin ryhmittymä saa s määrän edustajia kuin s saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Salaisissa vaaleissa äänestäjän valinta jää vain hän omaan tietoonsa. Kunnalliaalit toimitetaan neljän vuod välein. val där ledamöterna och ersättarna i kommunfullmäktige väljs Kommunalvalet är direkt, hemligt och proportionellt. Direkt val innebär att d röstberättigade röstar direkt på sin eg kandidat. Att valet är proportionellt innebär att mandat fördelas mellan olika grupperingar i proportion till det antal röster grupperingarna fått. Hemligt val innebär att det bara är väljar som vet vem han eller hon röstat på. Kommunalval hålls vart fjärde år. proportionellt val Gerally interchangeable with 'municipal elections', as the municipalities are the only form of local authority in Finland's single tier local governmt system.

47 47 elections in which the members and deputy members of the local council are elected Local elections are direct, proportional and held by secret ballot. This means that persons titled to vote may vote directly for the candidate of their choice, and that each party or other group receives the number of represtatives that is proportional to the number of votes it receives in relation to other groups, and also that nobody will be aware of the voter's choice except the voter himself/herself. Local elections are held every four years. C012 emmistövaali vaali, jossa valituksi tulee se tai ne, jotka ovat saaneet it ääniä majoritetal n val där d eller de som fått flest röster väljs plurality voting related concept first past the post system related concept non-proportional system related concept simple majority voting related concept relative majority voting related concept election by majority deprecated related concept election in which the person/persons receiving the most votes is/are chos C013 suhteellin vaali proportionellt val n election by proportional represtation proportional election proportional voting system deprecated vaali, jossa kukin puolue tai muu ryhmä saa s määrän edustajia kuin s saama äänimäärä suhteessa muihin puolueisiin tai ryhmiin edellyttää val där varje parti eller gruppering får det antal represtanter som dess röstetal i proportion till de övriga partiernas eller grupperingarnas röstetal förutsätter election in which each party or other group receives the number of represtatives that is proportional to the number of votes it receives in relation to other parties or groups C014 kunnan keskuaalilautakunta keskuaalilautakunta lyhyempi muoto kunnan vaaliviranomain, joka huolehtii valtiollisissa ja kunnalliaaleissa sekä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä yleisjärjestelyistä kunnassa Kunnan keskuaalilautakunta huolehtii lisäksi ehdokasasettelusta kunnalliaaleissa sekä tuloks lasknasta kunnalliaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä.

48 48 kommunal ctralvalnämnd kommuns ctralvalnämnd ctralvalnämnd kortform ctral municipal electoral board Kunnanvaltuusto valitsee keskuaalilautakunnan jäset niistä puolueista tai muista ryhmistä, jotka ovat asettaneet ehdokkaita edellisissä kunnalliaaleissa kyseisessä kunnassa. vaalilautakunta, vaalitoimikunta kommuns valmyndighet som sköter de allmänna arrangemang i kommun vid statliga val, kommunalval och rådgivande folkomröstningar Kommuns ctralvalnämnd sköter dessutom kandidatuppställning vid kommunalvalet samt räkning av röster vid kommunalvalet och kommunala folkomröstningar. Kommunfullmäktige väljer ledamöterna till ctralvalnämnd från de partier och andra grupper som ställt upp kandidater i kommun vid föregåde kommunalval. valnämnd, valbestyrelse municipality's electoral authority in charge of the municipality's geral arrangemts for national and local elections and advisory referda The ctral municipal electoral board is also in charge of candidate nomination in local elections and counting the votes cast in local elections and in local referda. The members of the ctral municipal electoral board are chos by the local council from the parties or other groups that nominated candidates in the previous local elections in the municipality. election board, advance voting council C015 vaalilautakunta valnämnd election board kunnan vaaliviranomain, joka järjestää äänestysalueella vaalipäivän äänestyks ja laskee alustavasti vaalipäivänä annetut äänet Kunnanhallitus valitsee vaalilautakunnan jäset jokaisia valtiollisia ja kunnalliaaleja vart erikse niistä puolueista tai muista ryhmistä, jotka ovat edellisissä vaaleissa asettaneet ehdokkaita kyseisessä vaalipiirissä. kunnan keskuaalilautakunta, vaalitoimikunta kommuns valmyndighet som ordnar röstning på valdag i röstningsområdet och preliminärt räknar de röster som getts på valdag Kommunstyrels väljer ledamöterna till valnämnd för respektive statliga val och kommunalval från de partier och andra grupper som vid föregåde val ställt upp kandidater i valkrets. kommunal ctralvalnämnd, valbestyrelse municipal electoral authority that organises the voting on election day in the municipality s electoral wards and carries out a preliminary count of the votes cast on election day

49 49 The local executive chooses the members of the election board separately for each national and local election from the parties or other groups that nominated candidates in the previous elections in that electoral district. ctral municipal electoral board, advance voting council C016 vaalitoimikunta valbestyrelse advance voting council kunnan vaaliviranomain, joka järjestää nakkoäänestyks laitoksissa sekä kotiäänestyks Kunnanhallitus valitsee vaalitoimikunnan jäset jokaisia valtiollisia ja kunnalliaaleja vart erikse niistä puolueista tai muista ryhmistä, jotka ovat edellisissä vaaleissa asettaneet ehdokkaita kyseisessä vaalipiirissä. kunnan keskuaalilautakunta, vaalilautakunta kommuns valmyndighet som ordnar förhandsröstning på institutioner och hemmaröstning Kommunstyrels väljer ledamöterna till valbestyrels för respektive statliga val och kommunalval från de partier och andra grupper som vid föregåde val ställt upp kandidater i valkrets. kommunal ctralvalnämnd, valnämnd municipal electoral authority that organises advance voting at the designated establishmts and arranges at-home voting The local executive chooses the members of the advance voting council separately for each national and local election from the parties and other groups that nominated candidates in the previous elections in that electoral district. Termi electoral commission viittaa ylesä valtakunnallise vaaleja valvovaan organisaatioon. ctral municipal electoral board, election board C017 hallintomettely förvaltningsförfarande n administrative procedure laissa säädetyt periaatteet ja mettelytavat, joita noudatetaan hallintoasian käsittelyssä viranomaisessa Hallintomettelyä eivät ole esim. tuomioistuint hallintolainkäyttö, lainsäädäntöasiat eivätkä yksityisoikeudelliset asiat. lagstadgade principer och tillvägagångssätt som tillämpas vid behandling av ett förvaltningsärde hos myndighet Till förvaltningsförfarande hör inte till exempel förvaltningsprocess vid domstolar, lagstiftningsärd och privaträttsliga ärd. principles and procedures laid down by law that are observed by public authorities in handling administrative matters

50 50 Areas that do not constitute administrative procedure include administrative judicial procedure in the courts, legislative matters and matters of civil law. C018 johtosääntö instruktion rules of procedure pl <kunnallishallinto> valtuuston hyväksymä sitova säännöstö, jossa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niid toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä Hallintosääntö on ainoa pakollin johtosääntö. Hallinnon järjestämiseksi kunnassa voi olla muitakin johtosääntöjä, joissa annetaan esimerkiksi yksittäistä toimielintä koskevia määräyksiä. <kommunalförvaltning> bindande regelverk som godkänts av fullmäktige och som innehåller bestämmelser om kommuns olika myndigheter samt deras verksamhet, befoghetsfördelning och uppgifter Förvaltningsstadgan är d da obligatoriska instruktion. För organisering av kommuns förvaltning kan kommun också ha andra instruktioner med bestämmelser om till exempel skilda organ. binding regulations approved by the local council and governing the various municipal authorities and their activities, division of powers, and tasks Administrative regulations are the only mandatory rules of procedure. For the purpose of administration, a municipality may also have other rules of procedure, including for instance regulations on individual decision-making bodies. C019 hallintosääntö förvaltningsstadga administrative regulations pl johtosääntö, jossa määrätään kunnan tai kuntayhtymän hallinto- ja päätökstekomettelystä Hallintosääntö on ainoa pakollin johtosääntö. Hallintosääntöön voidaan koota kaikkia kunnan toimielimiä koskevat määräykset. instruktion som innehåller bestämmelser om kommuns eller samkommuns förvaltnings- och beslutsförfarande Förvaltningsstadgan är d da obligatoriska instruktion. D kan innehålla bestämmelser om alla organ i kommun. rules of procedure that govern the administrative and decision-making procedures of a municipality or joint municipal authority Administrative regulations are the only mandatory rules of procedure. Regulations concerning all of the municipality's decision-making bodies can be assembled in the administrative regulations.

51 Käsitekaavio 3: Kunnan johtosäännöt 51

52 52 C020 valtuuston työjärjestys fullmäktiges arbetsordning council's standing orders pl council procedure <kunnallishallinto> johtosääntö, jossa määrätään valtuuston toiminnasta, kokousmettelystä, varavaltuutetun kutsumisesta, valtuustoaloitte käsittelystä ja valtuustoryhmistä <kommunalförvaltning> instruktion som innehåller bestämmelser om fullmäktiges verksamhet och mötesförfarande, inkallande av ersättare, behandling av fullmäktigemotioner samt fullmäktigegrupper rules of procedure that govern a local council's activities, procedure at meetings, calling in deputy councillors, the consideration of council initiatives, and local council groups C021 otto-oikeus övertagningsrätt upptagningsrätt avrådd power to reconsider a matter <kunnallishallinto> ylemmän toimielim oikeus ottaa käsiteltäväksi asia, josta alempi toimielin tai viranhaltija on tehnyt päätöks Otto-oikeus on kunnanhallituksella, lautakunnalla ja johtokunnalla alaistsa viranomaist tekemiin päätöksiin. Otto-oikeus ei koske esim. lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmettelyä koskevia asioita tai yksilöön kohdistuvia opetustoim, terveydhuollon tai sosiaalitoim asioita. <kommunalförvaltning> högre organs rätt att till behandling ta upp ett ärde som ett lägre organ eller tjänsteinnehavare fattat beslut i Övertagningsrätt ger kommunstyrels, nämnder och direktioner rätt att ta över ärd som underställda myndigheter har fattat beslut i. Övertagningsrätt omfattar inte ärd som gäller till exempel tillstånds-, anmälnings-, tillsyns- och förrättningsförfarand och inte heller sådana ärd inom undervisningerksamhet, hälso- och sjukvård eller socialväsdet som gäller individ. right of a higher decision-making body to consider a matter on which a lower decision-making body or local governmt officer has made a decision The local executive, local authority committees and municipal managemt boards have the power to reconsider a matter in regard to decisions made by public authorities that are subordinate to them. The right to reconsider does not apply to matters such as procedure-related matters for permits or notifications, supervisory procedures or proceedings, or matters of education, health care or social welfare that concern an individual person. C022 esteellisyys jääviys

53 53 jäv n disqualification preferred lack of impartiality hkilön sellain suhde asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hän puolueettomuutsa, minkä vuoksi hän ei saa osallistua asian käsittelyyn Esteellisyys liittyy olnaisesti kunnallise päätökstekoon niin luottamushkilö- kuin viranhaltija-asemassa. Esteellisyysperusteista säädetään hallintolaissa (434/2993) ja kuntalaissa (365/1995). Hkilöllä itsellään on vastuu siitä, että hän jäävää itssä ollessaan esteellin, mutta kuka tahansa voi ottaa esteellisyyskysymyks esille. situation där persons opartiskhet i ett ärde ävtyras på grund av hans eller hnes förhållande till ärdet eller de berörda parterna och person därför inte får delta i behandling av ärdet Jävsfrågan har ctral betydelse i det kommunala beslutsfattandet, både när det gäller förtrodevalda och tjänsteinnehavare. Bestämmelser om jävsgrunder finns i förvaltningslag (434/2003) och kommunallag (365/1995). Det ligger på vars och s eget anar att förklara sig jävig när det finns anledning till det, m vem som helst kan ta upp jävsfråga. person's relationship to a matter or to interested parties where this dangers his/her impartiality, thus disqualifying him/her from any involvemt in dealing with the matter Disqualification is highly relevant in municipal decision-making as much for those in the role of elected officials as for local governmt officers. The grounds for disqualification are laid down in the Administrative Procedure Act (434/2003) and the Local Governmt Act (365/1995). The person himself/herself is responsible for remaining uninvolved if he/she is subject to disqualification, but anyone at all can bring up the issue of disqualification. C023 päätöaltaisuus beslutförhet beslutsförhet presce of a quorum being quorate tilanne, jossa kokouks koollekutsumis ja läsnä olevi jäst määrää koskevat ehdot täyttyvät sit, että kokous voi käsitellä asioita ja tehdä päätöksiä Valtuuston kokous on päätöaltain, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Muun kunnallis toimielim kokous on päätöaltain, kun emmän kuin puolet jäsistä on läsnä. befoghet för ett möte att behandla ärd och fatta beslut, då villkor för sammankallande av mötet och kravet på antalet närvarande ledamöter uppfylls Fullmäktiges sammanträde är beslutfört när minst 2/3 av fullmäktigeledamöterna är närvarande. För övriga kommunala organ är ett sammanträde beslutfört när mer än hälft av ledamöterna är närvarande.

54 54 situation in which the conditions for conving a meeting and the conditions concerning the number of members prest are met, thus allowing the meeting to consider matters and make decisions A meeting of the local council is quorate wh at least two thirds of the local councillors are prest. Meetings of other municipal decision-making bodies are quorate wh more than half the members are prest. C024 esityslista föredragningslista agda asiakirja, jossa selostetaan kokoukselle esitettävät asiat, niid valmistelun tulokset ja päätösehdotukset dokumt som utvisar de ärd som ska tas upp på ett sammanträde, resultatet av ärdeberedning och förslag till beslut documt outlining the matters to be prested at a meeting, the results of the preparatory work on these matters, and the draft decisions C025 pöytäkirja protokoll n minutes pl official record writt record kokouksesta, päätöksestä tai toimpiteestä laadittu määrämuotoin asiakirja, jossa selostetaan käsitellyt asiat Kunnallishallinnossa toimielim kokouksesta on aina laadittava pöytäkirja. Myös luottamushkilön ja viranhaltijan päätöksistä pidetään tarpe mukaan pöytäkirjaa. formbundet dokumt som upprättas om ett sammanträde, ett beslut eller åtgärd och som innehåller redogörelse om de ärd som behandlats Inom kommunalförvaltning ska organs sammanträd alltid protokollföras. Vid behov förs också protokoll över de förtrodevaldas och tjänsteinnehavarnas beslut. specific type of documt on a meeting, decision or measure that details the matters discussed In local governmt administration, minutes must always be made of meetings of decision-making bodies. Minutes are also kept of decisions by elected officials and local governmt officers where necessary. C026 salassapitoperuste laissa säädetty peruste pitää viranomais asiakirja salassa

55 55 sekretessgrund secrecy grounds pl non-disclosure grounds pl narrower concept non-disclosure reasons pl narrower concept confidtiality reasons pl related concept Viranomais asiakirja on julkin, ellei julkisuutta ole välttämättömi syid vuoksi lailla erikse rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto viranomais julkisesta asiakirjasta. lagstadgad grund för att hemlighålla myndighetshandling Med myndighetshandling avses ett dokumt som innehas av myndighet. En myndighetshandling är offtlig, om inte offtlighet av nödvändighetsskäl begränsats gom lag. Var och har rätt att ta del av offtlig handling hos myndighet. grounds laid down by law for keeping secret the documts of a public authority Documts of public authorities are available for public inspection, unless this is separately restricted by law for reasons that are imperative. Anyone is titled to access the information contained in a public authority's public documts. C027 esittely föredragning prestation päätökstekomettely, jossa viranhaltija valmistelee asian, tekee ratkaisuehdotuks ja on päätökstekijän ohella vastuussa tehdystä päätöksestä, jollei ole ilmoittanut eriävää mielipidettään pöytäkirjaan Kunnallin toimielin ei voi tehdä päätöstä ilman esittelijän esitystä. Valtuustolle päätösesityks tekee kunnanhallitus, ellei kysymys ole valtuuston omasta työjärjestyksestä tai kiireellisestä asiasta. Hallinnon ja taloud tarkastusta koskevissa asioissa päätösesityks tekee tarkastuslautakunta. beslutsförfarande där tjänsteinnehavare bereder ett ärde, lägger fram ett förslag till avgörande och vid sidan av beslutsfattar är anarig för beslutet, om inte tjänsteinnehavar har anmält avvikande ming till protokollet Ett kommunalt organ kan inte fatta ett beslut utan föredragning. Ett beslutsförslag för fullmäktige läggs fram av kommunstyrels, om det inte är fråga om fullmäktiges eg arbetsordning eller ett brådskande ärde. Beslutsförslag i ärd som gäller granskning av förvaltning och ekonomin läggs fram av revisionsnämnd. decision-making procedure in which a local governmt officer prepares a matter, proposes a decision and, unless he/she has declared a dissting opinion in the minutes, is responsible alongside the decision-maker for the decision made A municipal decision-making body may not make a decision without a prestation from a rapporteur. A proposal for a decision is made to the local council by the local executive, unless the matter concerns the council's own standing orders or an urgt issue. In matters concerning the auditing of

56 56 governance and finances, the proposal for a decision is made by the local authority audit committee. C028 esittelijä föredragande rapporteur viranhaltija, joka valmistelee asian, tekee ratkaisuehdotuks ja on päätökstekijän ohella vastuussa tehdystä päätöksestä, jollei ole ilmoittanut eriävää mielipidettä pöytäkirjaan esittely tjänsteinnehavare som bereder ett ärde, lägger fram ett förslag till avgörande och vid sidan av beslutsfattar är anarig för beslutet, om inte tjänsteinnehavar har anmält avvikande ming till protokollet föredragning local governmt officer who prepares a matter, devises a proposed decision and, unless he/she has declared a dissting opinion in the minutes, is responsible alongside the decision-maker for the decision made prestation C029 esittelijänvastuu föredragandes anar n rapporteur's liability esittelijän oikeudellin vastuu hän esittelystään tehdystä päätöksestä, vaikka päätös poikkeaa hän ehdotuksestaan, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä Eriävästä mielipiteestä huolimatta esittelijä vastaa siitä, että päätöksteon pohjaksi annetut tiedot ovat oikeat ja riittävät. föredragands juridiska anar för ett beslut som fattats utgåde från hans eller hnes föredragning, också när beslutet avviker från förslaget, om inte föredragand anmält avvikande ming Också när föredragand anmält avvikande ming arar han eller hon för att de uppgifter som getts som grund för beslutsfattandet är korrekta och tillräckliga. rapporteur's legal liability for the decision made on the basis of his/her prestation ev if the decision differs from his/her proposal, unless he/she has declared a dissting opinion Despite a dissting opinion, the rapporteur remains liable for the accuracy and adequacy of the information giv as a basis for decision-making. C030 eriävä mielipide kanta, jonka toimielim jäs tai asian esittelijä ilmoittaa pöytäkirjaan ollessaan eri mieltä päätöksestä

57 57 avvikande ming reservation dissting opinion minority opinion related concept Eriävän mielipite ilmoittamin vapauttaa toimielim jäs tai asian esittelijän päätöks oikeudellisesta vastuusta. ställningstagande som ledamot i ett organ eller föredragand låter anteckna till protokollet när han eller hon inte samtycker till det beslut som fattats När ledamot eller föredragande reserverar sig gom att låta anteckna avvikande ming befrias han eller hon från det juridiska anaret för beslutet. position declared in the minutes by a member of a decision-making body or by the rapporteur on the matter wh this person holds a differt view concerning a decision By declaring a dissting opinion the member of the decision-making body or the rapporteur on the matter will be discharged from legal liability for the decision. Termillä minority opinion tarkoitetaan vähemmistöön jääne näkemystä. C031 aloite <kunnallishallinto> valtuutetun, kunnan muun luottamushkilön tai kunnan asukkaan tekemä esitys, jolla kunnan toimintaa koskeva asia saatetaan vireille kunnan viranomaisessa Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitte tekijöitä on 2 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista, aloite on otettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kuudessa kuukaudessa. Muut aloitteet käsittelee se kunnan viranomain, jonka toimivaltaan asia kuuluu. initiativ (1) n snävare begrepp motion snävare begrepp initiative preferred proposal admitted motion narrower concept kuntalaisaloite, valtuustoaloite <kommunalförvaltning> förslag av fullmäktigeledamot, någon annan kommunalt förtrodevald eller kommuninvånare, gom vilket ett ärde som gäller kommuns verksamhet väcks hos myndighet i kommun Om antalet initiativtagare i fråga som hör till fullmäktiges befoghet utgör minst två proct av kommuns röstberättigade invånare, ska initiativet tas upp till behandling i fullmäktige inom sex månader. Övriga initiativ behandlas av d kommunala myndighet till vars befoghet frågan hör. Initativ väcks av kommuninvånare och motioner av fullmäktigeledamöter eller andra förtrodevalda. invånarinitiativ, fullmäktigemotion suggestion put forward by a local councillor, other elected official of the municipality or a residt of the municipality, on the basis of which

58 58 proceedings are instituted by authorities of the municipality in a matter concerning the municipality's activities If an initiative on a matter within the remit of the local council is submitted by persons who together represt at least two per ct of all residts titled to vote in the municipality, the proposal must be considered by the local council within six months. Other proposals are considered by the particular municipal authority within whose remit the matter belongs. A formal proposal for discussion at a meeting. local residt's initiative, council initiative Käsitekaavio 4: Aloitteet

59 59 C032 kuntalaisaloite kunnan yhd tai useamman asukkaan tekemä aloite invånarinitiativ n FI rekommderas initiativ (2) n FI rekommderas kortform Ordet initiativ används i d finska kommunallag (365/1995). medborgarförslag n SE initiativ (1) som väcks av eller flera kommuninvånare local residt's initiative initiative put forward by one or more residts of the municipality C033 valtuustoaloite fullmäktigemotion council initiative yhd tai useamman valtuutetun valtuustossa tekemä aloite motion som väcks i fullmäktige av eller flera fullmäktigeledamöter initiative put forward by one or more local councillors at a meeting of the local council C034 kansanäänestysaloite initiativ till folkomröstning n referdum initiative aloite, joka sisältää esityks kunnallis kansanäänestyks toimittamisesta Kunnan äänioikeutetuilla asukkailla on oikeus tehdä aloite kansanäänestyks toimittamisesta. Valtuuston on otettava aloite käsiteltäväksi, jos aloitte tekijöitä on vähintään 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista. initiativ där kommunal folkomröstning föreslås De röstberättigade invånarna i kommun har rätt att väcka ett initiativ om folkomröstning. Fullmäktige ska ta upp initiativet till behandling om initiativtagarna utgör minst 5 proct av de röstberättigade invånarna i kommun. initiative outlining a proposal for holding a local referdum Residts of the municipality who have the right to vote are titled to submit a proposal for holding a referdum. The local council must consider the proposal if it is made by residts represting at least five per ct of those titled to vote in the municipality.

60 Käsitekaavio 5: Muutokshaku 60

61 61 C035 muutokshaku sökande av ändring n ändringssökande n överklagande n appeal (1) toimpide, jolla tuomioistuimelta tai muulta muutokshakuviranomaiselta pyritään saamaan muutos hallintoviranomais tai tuomioistuim ratkaisuun muutokshakukielto åtgärd gom vilk ändring i förvaltningsmyndighets eller domstols avgörande söks hos domstol eller annan beärsmyndighet beärsförbud measure by which a change to the decision of an administrative authority or a court is sought from a court or other appeal authority prohibition of appeal C036 oikaisuvaatimus begäran om omprövning rekommderas rättelseyrkande n FI oikaisukeino, jossa hallintoviranomaiselle tehdään kirjallin pyyntö viranomais päätöks muuttamiseksi Kunnanhallituks ja lautakunnan, niid jaostoj tai alais viranhaltijan päätöksestä ei voi valittaa n kuin siitä on tehty oikaisuvaatimus ja oikaisuvaatimus on käsitelty. Oikaisuvaatimuks voi tehdä asianosain tai kunnan jäs. Kunnanhallituks ja lautakunnan päätöksistä oikaisuvaatimus tehdään niille itselle. Niid alaist viranhaltijoid päätöksistä oikaisuvaatimus tehdään kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Kunta puolestaan voi tehdä oikaisuvaatimuks tai hakea muutosta eräisiin valtion viranomaist päätöksiin, kut valtionosuutta koskeviin päätöksiin. Används i ny lagstiftning. skriftlig begäran till förvaltningsmyndighet om ändring av myndighets beslut Ett beslut av kommunstyrels, nämnd, deras sektioner eller underställda tjänsteinnehavare kan inte överklagas förrän begäran om omprövning lämnats in och behandlats. Omprövning kan begäras (eller rättelseyrkande framställas) av part eller kommunmedlem. I beslut som fattats av kommunstyrels eller nämnd eller tjänsteinnehavare underställda dem riktas begäran till organet i fråga. Kommun kan för sin del begära omprövning eller söka ändring i vissa beslut av statliga myndigheter, till exempel beslut om statsandelar. Ordet rättelseyrkande används vid hänvisning till kommunallag (365/1995) tills d ändras. claim for a revised decision preferred request for rectification admitted outdated

62 62 claim for rectification admitted outdated means of seeking reconsideration whereby a writt request is made to an administrative authority for amding an official decision No appeal can be made against decisions of a local executive or local authority committee, or of their sub-committees, or of a local governmt officer subordinate to them, before a claim for a revised decision is made and this claim has be considered. A claim for a revised decision may be made by the party concerned or by a natural or legal person residt in the municipality. A claim for a revised decision of a local executive or local authority committee is submitted to the body itself. A claim for a revised decision of a local governmt officer subordinate to these is submitted to the local executive or local authority committee. A municipality may make a claim for a revised decision or lodge an appeal concerning certain decisions of ctral governmt authorities, such as decisions on ctral governmt transfers to local governmt. instructions concerning claim for a revised decision C037 valitus beär npl appeal (2) appeal for judicial review appeal for reconsideration appeal to rescind decision appeal for confirmation muutokshakukeino tuomioistuim tai hallintoviranomais lainvoimaa vailla olevaan ratkaisuun rättsmedel för sökande av ändring i domstols eller förvaltningsmyndighets avgörande som inte vunnit laga kraft mode of appeal (1) against a decision of a court or an administrative authority where this decision has not yet gained legally validity In British English, the standard phrase is to appeal against a decision", whereas American English prefers the expression appeal a decision". C038 hallintovalitus förvaltningsbeär npl beär i förvaltningsärde npl valitus, jonka vain asianosain voi tehdä hallintoviranomais päätöksestä Hallintovalitukset koskevat ylesä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia (esim. lupia) koskevia päätöksiä. beär som gäller förvaltningsmyndighets beslut och som kan anföras dast av part Förvaltningsbeär gäller i allmänhet beslut som påverkar individs rättigheter och skyldigheter (t.ex. tillstånd).

63 63 administrative appeal appeal (2) against the decision of an administrative authority which can only be made by the party concerned Administrative appeals gerally concern decisions regarding the rights and obligations of individuals (e.g. permits). In British English, the standard phrase is to appeal against a decision", whereas American English prefers the expression appeal a decision". C039 kunnallialitus kommunalbeär npl valitus, jonka asianosain tai kuka tahansa kunnan jäs voi tehdä kunnan viranomais päätöksestä laillisuuirhe perusteella Laillisuuirheellä tarkoitetaan esim. mettelytapaan, toimivaltaan tai virheellise lain soveltamise liittyvää virhettä. beär som part eller vilk kommunmedlem som helst kan anföra över ett beslut av kommunal myndighet på laglighetsgrund Att beär anförs på laglighetsgrund innebär att d ändringssökande hänvisar till fel som gäller till exempel förfarandet eller befogheterna eller felaktig tillämpning av lag. appeal against the decision of a municipal authority preferred In British English, the standard phrase is to appeal against a decision", whereas American English prefers the expression appeal a decision". appeal against a municipal authority decision admitted appeal against the decision of a municipality deprecated municipal appeal deprecated Valitus ei kohdistu kuntaan (municipality), vaan kunnan viranomaise (municipal authority). appeal (2) on the basis of the illegality of a municipal authority's decision, which can be made by the party concerned or by any natural or legal person residt in the municipality Illegality refers to an error concerning, for instance, procedure or jurisdiction, or defective application of the law. Termiä municipal appeal ei suositeta, koska s voi ymmärtää väärin sit, että kyseessä olisi valitus, jonka kunta tekee. C040 oikaisuvaatimusohje viranomais päätökse liitettävä ohje siitä, mit oikaisuvaatimus tehdään Jos kunnan toimielim tai viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuks, on päätökse liitettävä ohje oikaisuvaatimuks tekemiseksi. Ohje sisältää tiedon kunnan toimielimestä, jolle oikaisuvaatimus toimitetaan, sekä muut ohjeet oikaisuvaatimuks tekemise. anvisning om hur man begär omprövning rekommderas

64 64 anvisning om rättelseyrkande FI Används i ny lagstiftning. dokumt som fogas till ett myndighetbeslut och som anger hur man begär ändring av beslutet Om det är möjligt att begära omprövning (eller yrka på rättelse) av ett beslut som fattats av ett kommunalt organ eller tjänsteinnehavare ska anvisning om hur man går tillväga bifogas beslutet. Anvisning ska innehålla uppgifter om till vilket kommunalt organ begäran ska skickas samt övriga anvisningar som behövs för att avfatta begäran om omprövning (eller ett rättelseyrkande). Anvisning om rättelseyrkande används fortfarande i kommunallag (365/1995), m kommer vid tillfälle att ändras där. instructions concerning claim for a revised decision pl preferred instructions for seeking rectification pl instructions appded to the decision of a public authority which give details of how a claim for a revised decision may be made If a claim for a revised decision can be made concerning the decision of a municipal decision-making body or local governmt officer, instructions on making a claim for a revised decision must be appded to the decision. The instructions should include information on the municipal decision-making body to which the claim for a revised decision is to be submitted, and other instructions on making a claim for a revised decision. C041 valitusosoitus beärsanvisning appeal instructions pl instructions for appeal pl tuomioistuim tai hallintoviranomais päätökse liitettävä ohje siitä, mit valitus tehdään Jos päätökse saa hakea muutosta valittamalla, on päätökse liitettävä valitusosoitus. Valitusosoitus sisältää tiedon valituiranomaisesta sekä muut ohjeet valituks tekemise. dokumt som fogas till domstols eller förvaltningsmyndighets beslut med anvisningar om hur man anför beär Om ett beslut kan överklagas gom beär, ska beärsanvisning bifogas beslutet. Beärsanvisning ska innehålla uppgifter om beärsmyndighet samt övriga anvisningar om hur man anför beär. instructions on how to make an appeal (2), appded to the decision of a court or an administrative authority If an appeal against the decision is permitted, appeal instructions must be appded to the decision. The appeal instructions should include information on the appeal authority to which the appeal is to be submitted, and other instructions on making the appeal. C042

65 65 muutokshakukielto beärsförbud n prohibition of appeal appeal (1) lakiin perustuva kielto hakea muutosta viranomais päätökse Kunnan viranomais päätökse on liitettävä ilmoitus muutokshakukiellosta, jos päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallialitusta. Samalla on mainittava, mihin säännökse kielto perustuu. Muutokshakukielto liittyy tyypillisesti valmistelua koskeviin päätöksiin. lagligt förbud mot att söka ändring i ett myndighetsbeslut Till ett beslut av kommunal myndighet ska fogas ett meddelande om beärsförbud, om ändring inte får sökas gom begäran om omprövning (rättelseyrkande) eller kommunalbeär. Av handlingarna ska framgå vilk bestämmelse förbudet baserar sig på. Till exempel beslut som gäller beredning kan inte överklagas. prohibition prescribed by law on appealing against the decision of a public authority A notice of prohibition of appeal must be appded to the decision of a municipal authority if no claim for a revised decision or appeal against the decision of a municipal authority is permitted. The legal provision on which this is based must also be stated. A prohibition of appeal typically applies to decisions related to preparatory work. D Kunnan talous Kommuns ekonomi Local governmt finances D001 kunnan verotusoikeus verotusoikeus lyhyempi muoto kommuns beskattningsrätt beskattningsrätt kortform local authority s right to levy taxes right to levy taxes shorter form municipality's right to levy taxes deprecated kunnan oikeus verottaa asukkaitaan, kiinteistönomistajia ja alueellaan toimivia yhteisöjä Kunnan verotusoikeus kuuluu kunnallise itsehallintoon. Kunnalle maksettavia veroja ovat kunnalliero, kiinteistövero, yhteisövero ja koiravero. Koiraveroa lukuun ottamatta valtio huolehtii näid veroj kannosta kunti maksamaa korvausta vastaan. kommuns rätt att beskatta sina invånare, fastighetsägare och samfund som är verksamma på kommuns område Beskattningsrätt är del av d kommunala självstyrels. Skatter som betalas till kommun är kommunalskatt, fastighetsskatt, samfundsskatt och hundskatt. Med undantag av hundskatt sköter stat skatteuppbörd mot ersättning av kommunerna.

66 66 municipality's right to tax its residts, property owners and corporations operating in the municipality A municipality's right to levy taxes is part of local self-governmt. Taxes paid to local governmt comprise local income tax, real estate tax, corporation tax and dog tax. With the exception of dog tax, the state levies these taxes against compsation from the municipalities. D002 verotulot pl skatteinkomster pl skatteintäkter pl tax revue tax receipts pl verotuksella kootut tulot Kunti tuloista verotuloj osuus on keskimäärin puolet. Kunnan verotulot muodostuvat kunnallierosta, yhteisöveron osuudesta, kiinteistöverosta ja koiraverosta. Kunta päättää itsäisesti tuloveroprostistaan ja lain säätämissä rajoissa kiinteistöveron ja koiraveron määrästä. Valtio päättää yhteisöveroprostin ja tulouttaa osan yhteisöverosta kunnille. kunnan verotusoikeus inkomster av skatt Skatteinkomsterna utgör i gomsnitt hälft av kommunernas inkomster. Kommunernas skatteinkomster består av kommunalskatt, andel av samfundsskatt, fastighetsskatt och hundskatt. Kommun bestämmer självständigt om sin inkomstskattesats och inom vissa lagstadgade gränser också om fastighetsskatt och hundskatt. Stat bestämmer samfundsskattesats och överför del av samfundsskatt till kommunerna. kommuns beskattningsrätt revue gathered through taxation Tax revue accounts for an average of half of the municipalities' total income. A municipality's tax revue is made up of local income tax, a proportion of corporation tax, real estate tax and dog tax. The municipality may indepdtly decide on its rate of local income tax and, within the parameters of the law, on the amount of real estate tax and dog tax. Ctral governmt decides the rate of corporation tax and dispatches a proportion of this revue to the municipalities. municipality's right to levy taxes D003 kunnalliero kommunalskatt kunnalle ansiotulon perusteella kannettava vero Ansiotuloihin kuuluvat mm. palkkatulot ja eläkkeet. Kunnalliero maksetaan sille kunnalle, joka on verovelvollis kotikunta. skatt som betalas till kommun på basis av förvärvsinkomster

67 67 local income tax preferred local tax shorter form municipal income tax admitted municipal tax deprecated Till förvärvsinkomsterna räknas bland annat löneinkomster och psioner. Kommunalskatt betalas till d skattskyldiges hemkommun. tax to be paid to a municipality on the basis of earned income Earned income gerally consists of pay and psions. Local income tax is paid to the taxpayer's municipality of residce. Corporations do not pay local income tax (see corporation tax). Termiä municipal tax ei suositeta, koska se voi viitata myös muuhun kunnallise veroon kuin ansiotulon perusteella kannettavaan veroon. D004 kiinteistövero fastighetsskatt real estate tax preferred property tax admitted council tax related concept kunnalle kiinteistön arvon perusteella kannettava vuotuin vero Kiinteistövero koskee sekä raknuksia että maapohjaa lukuun ottamatta metsiä ja maatalousmaata. skatt som årlig betalas till kommun på basis av värdet på fastighet Fastighetsskatt gäller både byggnader och markområd, med undantag av skogar och jordbruksmark. tax levied annually on the basis of the value of real property and paid to the municipality Real estate tax applies to both buildings and land, with the exception of forests and agricultural land. Isossa-Britanniassa kiinteistövero jaetaan kotitalouksi kiinteistöveroon (council tax) ja liiketiloj kiinteistöveroon (business rates). D005 yhteisövero yhteisön tulovero samfundsskatt inkomstskatt för samfund samfunds inkomstskatt i författningar yhteisöltä kannettava tulovero, jonka tuotto jaetaan suhteellisiin osuuksiin valtiolle, kunnille ja seurakunnille Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat pääasiassa osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt. Osa yleishyödyllisistä yhteisöistä on säädetty kokonaan tai osittain verovapaiksi.

68 68 corporation tax preferred corporate income tax admitted inkomstskatt som tas ut hos samfund och som fördelas proportionellt mellan stat, kommunerna och församlingarna Samfundsskatt betalas framför allt av aktiebolag, andelslag, föringar och stiftelser. En del av de allmännyttiga samfund har gom lagstiftning helt eller delvis befriats från samfundsskatt. income tax to be paid by a corporation, the revue from which is divided on a proportional basis betwe the state, the municipalities and the parishes Corporations subject to corporation tax are mainly limited liability companies, cooperatives, associations and foundations. Certain non-profit corporations are legally exempt in whole or in part from corporation tax. D006 yhteisövero-osuus samfundsskatteandel corporation tax apportionmt preferred share of corporation tax revue corporation tax revue deprecated valtion, kunnan tai seurakunnan saama suhteellin osuus yhteisöveron tuotosta d proportionella del av inkomsterna av samfundsskatt som tillfaller stat, kommun eller församling proportional share of corporation tax revue received by the state, a municipality or a parish D007 koiravero hundskatt dog tax kunnalle koirasta vuosittain kannettava vero Valtuusto päättää, kantaako kunta koiraveroa. Valtuusto päättää lain säätämissä rajoissa myös koiraveron määrästä. årlig skatt som kommun tar ut för hundar Fullmäktige beslutar om kommun ska ta ut hundskatt och fastställer beloppet inom de lagstadgade gränserna. tax levied annually on dogs and paid to the municipality The local council decides whether the municipality will levy dog tax. The council also decides, within the parameters of the law, on the size of the dog tax.

69 Käsitekaavio 6: Kunnan verotulot 69

70 70 D008 peruspalveluohjelmamettely peruspalvelut (2) basserviceprogramförfarande n basservice (2) basic public services programme procedure valtion ja kunti neuvottelumettelyn ja valtion talousarvion valmistelun osa, jossa laaditaan peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjetti Valtion ja kunti neuvottelumettelyyn kuuluu peruspalveluohjelmamettelyn lisäksi lakiesityst ja muid, kunti taloute ja hallintoon vaikuttavi esityst käsittely valtiovarainministeriön yhteydessä toimivassa kunnallistaloud ja -hallinnon neuvottelukunnassa. förfarande där basserviceprogrammet och basservicebudget görs upp som del av stats och kommunernas samrådsförfarande och beredning av statsbudget Till stats och kommunernas samrådsförfarande hör förutom basserviceprogramförfarandet äv behandling av propositioner och andra förslag som påverkar kommunernas ekonomi och förvaltning. Behandling sker i delegation för kommunal ekonomi och kommunalförvaltning vid finansministeriet. preparation of basic public services programme part of the negotiation process betwe ctral and local governmt and part of the Budget preparations, in which the basic public services programme and the basic public services budget are drawn up The negotiation process betwe the ctral and local governmt involves not only the procedure for drawing up the basic public services programme but also the consideration of legislative proposals, along with other proposals affecting local governmt finances and administration, by the Advisory Committee on Local Governmt Finances and Administration, which operates in connection with the Ministry of Finance. statutory basic public services of a municipality D009 peruspalveluohjelma peruspalvelut (2) basserviceprogram n basservice (2) Basic Public Services Programme basic services programme deprecated valtion ja kunti neuvottelumettelyssä laadittava ohjelma, joka sisältää arvion kunti toimintaympäristön ja palveluj muutoksista sekä kuntataloud kehityksestä program som utarbetas i stats och kommunernas samrådsförfarande och som innehåller bedömning av förändringarna i kommunernas verksamhetsmiljö och tjänster samt d kommunala ekonomins utveckling

71 71 programme drawn up in the negotiation process betwe ctral and local governmt containing an assessmt of changes in the municipalities' operating vironmt and services and the situation in local governmt finances statutory basic public services of a municipality D010 peruspalvelubudjetti peruspalvelut (2) basservicebudget basservice (2) Basic Public Services Budget basic services budget deprecated valtion talousarvioesityks osa, joka sisältää arvion kuntataloud kehityksestä ja valtion talousarvioesityks vaikutuksista kuntataloute del av stats budgetproposition i vilk ingår bedömning av d kommunala ekonomins utveckling och budgetpropositions inverkan på d kommunala ekonomin part of the Budget proposal that contains an assessmt of the local governmt finances situation and the impact of the Budget proposal on local governmt finances statutory basic public services of a municipality D011 yhtiöittämin toiminnon muuttamin omaksi yhtiökse bolagisering omvandling av verksamhet till ett bolag corporatisation incorporation conversion into a separate company create a spin-off company deprecated converting an activity or function into a separate company

72 Käsitekaavio 7: Kuntayhtymät ja kunnalliset liikelaitokset 72

73 73 D012 kunnallin liikelaitos kommunalt affärerk n municipal-owned company local authority-owned company kunnan toimialalla toimiva liikelaitos, jonka kunta tai kuntayhtymä on perustanut omaan organisaatioonsa liiketoimintaa tai liiketaloudellist periaatteid mukaan hoidettavaa tehtävää vart Kunnallin liikelaitos voi olla kunnan liikelaitos tai kuntayhtymän liikelaitos. Kunnan tai kuntayhtymän liikelaitokset eivät ole itsäisiä oikeushkilöitä vaan osa kunnan tai kuntayhtymän organisaatiota. Kunta ja kuntayhtymä vastaavat sit liikelaitostsa velvoitteista ja vastuista. Kunnallis liikelaitoks nimessä tulee olla sana liikelaitos. Myös termiä terprise voi käyttää. liikelaitoskuntayhtymä affärerk som verkar inom kommuns kompetsområde och som kommun eller samkommun bildat i sin eg organisation för affärerksamhet eller för uppgift som ska skötas ligt företagsekonomiska principer Ett kommunalt affärerk kan vara kommuns affärerk eller samkommuns affärerk. Kommunala affärerk är inga självständiga juridiska personer utan utgör del av kommuns eller samkommuns organisation. Kommun eller samkommun anarar sålunda för affärerkets skyldigheter och anar. Ordet affärerk ska ingå i affärerkets namn. affärerkssamkommun company operating within a municipality's fields of activity that has be set up by the municipality or by a joint municipal authority as part of its own organisation for business purposes or for a task to be managed on business principles A municipal-owned company may be a municipal company or a joint municipal company. Municipal and joint municipal companies are not indepdt legal persons but part of the organisation of a municipality or a joint municipal authority. The municipality or joint municipal authority is thus liable for the obligations and responsibilities of its companies. business-based joint municipal authority D013 kunnan liikelaitos kunnallin liikelaitos kommuns affärerk n kommunalt affärerk municipal company local authority company municipal-owned company

74 74 D014 kuntayhtymän liikelaitos kunnallin liikelaitos samkommuns affärerk n kommunalt affärerk joint municipal company joint local authority company municipal-owned company D015 liikelaitoskuntayhtymä affärerkssamkommun business-based joint municipal authority kunti ja kuntayhtymi yhdessä perustama kuntayhtymä, joka harjoittaa liiketoimintaa tai muita s luonteisia tehtäviä kunnan toimialalla Liikelaitoskuntayhtymä on kunnallin liikelaitos. Liikelaitoskuntayhtymän nimessä tulee olla sana liikelaitoskuntayhtymä. samkommun som bildats gemsamt av kommuner och samkommuner och som bedriver affärerksamhet eller liknande inom kommuns kompetsområde En affärerkssamkommun är ett kommunalt affärerk. Ordet affärerk ska ingå i affärerkssamkommuns namn. joint municipal authority established jointly by municipalities and joint municipal authorities for gaging in business or other tasks of a similar nature within a municipality's fields of activity A business-based joint municipal authority is a municipal-owned company. D016 kuntakonserni kommunkoncern kunnan ja s tytäryhteisöj muodostama kokonaisuus, jossa kunta käyttää määräyaltaa Kuntakonserniin kuuluvat myös yhteisöt, joissa kunnan tytäryhteisöt käyttävät määräyaltaa. Kuntakonserniin kuuluvia yhteisöjä voivat olla esim. osakeyhtiöt, yhdistykset ja säätiöt. Kunnan tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätöksesä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt toimielimet, viranhaltijat tai luottamushkilöt. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernijohdon toimintaa ohjaa valtuusto. helhet som består av kommun och dess dottersamfund och som kommun har bestämmande inflytande över Till kommunkoncern hör också samfund där kommunernas dottersamfund har bestämmande inflytande. Samfund som hör till kommunkoncern kan vara till exempel aktiebolag, föringar och stiftelser.

75 75 corporate local authority preferred local governmt corporate tity local governmt corporation local authority corporation corporate local governmt consolidated local governmt deprecated municipal corporation deprecated municipal terprise group deprecated Kommun ska upprätta ett koncernbokslut som tas med i kommuns bokslut. Till kommuns koncernledning hör kommunstyrels, kommundirektör eller borgmästar och sådana andra organ, tjänsteinnehavare och förtrodevalda som fastställs i instruktion. Koncernledning anarar för styrning av kommunkoncern och ordnandet av koncerns interna kontroll. Koncernlednings verksamhet styrs av fullmäktige. It is not recommded to use the term 'municipal corporation' because it can be understood to mean a political unit of a state which performs certain state functions on a local level. In some countries, a municipal corporation can be a city or town that has governmtal powers to conduct business with the private sector. corporate tity which consists of a municipality and its subsidiaries and in which the municipality exercises control A corporate local authority may also include tities in which a local authority subsidiary exercises control. The tities belonging to a corporate local authority may comprise tities such as limited liability companies, associations and foundations. The municipality must prepare consolidated financial statemts and incorporate these in its financial statemts. The managemt of a corporate local authority consists of the local executive, the chief executive or the mayor (2), together with the other decision-making bodies, local governmt officers or elected officials specified in the rules of procedure. The corporate local authority's managemt are responsible for overseeing the operation of the tity and for arranging supervision of the tity. The actions of the tity's managemt are steered by the local council.

76 Käsitekaavio 8: Kuntakonserni 76

77 77 D017 kunnan tytäryhteisö tytäryhteisö lyhyempi muoto kommuns dottersamfund n dottersamfund n kortform local authority subsidiary preferred subsidiary shorter form affiliated tity yhteisö, jossa kunnalla tai kuntayhtymällä on määräyalta yksin tai yhdessä konserniyhteisöjsä kanssa Kunnan määräyalta voi perustua joko omistuks tuomaan emmistöön äänivallasta, oikeute nimittää tai erottaa yhteisön hallitus tai sopimukse. Määräyalta voi olla kunnalla tai kuntayhtymällä yksin tai yhdessä s tytäryhteisöj kanssa. Kunta tytäryhteisöine muodostaa kuntakonsernin. Tytäryhteisöjä voivat olla esim. osakeyhtiöt, yhdistykset ja säätiöt. samfund där kommun eller samkommun sam eller tillsammans med sina koncernsamfund har bestämmande inflytande Kommuns bestämmande inflytande kan basera sig på ägande som ger kommun mer än hälft av rösträtt eller också kan det basera sig på avtal eller på rätt att utse eller avskeda samfundets styrelse. Kommun eller samkommun kan ha bestämmande inflytande sam eller tillsammans med sina dottersamfund. Kommun och dess dottersamfund bildar kommunkoncern. Dottersamfund kan vara till exempel aktiebolag, föringar och stiftelser. I Finland används samfund som sammanfattande bämning på organisationer, företag och myndigheter. tity in which the municipality or a joint municipal authority exercises control exclusively or together with its group tities The municipality's control can be based on holding a majority of the voting rights through ownership, or on the right to appoint or dismiss the tity's board of directors, or on an agreemt. Control may lie with the municipality or with a joint municipal authority, exclusively or together with its subsidiaries. The municipality and its subsidiaries constitute a corporate local authority. The subsidiaries may be limited liability companies, associations or foundations, for instance. D018 suunnittelukausi planperiod rekommderas planeperiod FI i författningar toiminnan ja taloud suunnittelun ajanjakso Kuntataloudessa suunnittelukausi tarkoittaa ajanjaksoa, jolle valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman. Suunnittelukaud on oltava vähintään kolme vuotta. period för planering av verksamhet och ekonomin

78 78 planning period Inom d kommunala ekonomin avser planperiod d period för vilk fullmäktige godkänner ekonomiplan. Planperiod ska vara minst tre år. period for operational and financial planning In local governmt finances the planning period refers to the period for which the local council approves the financial plan. The planning period must be at least three years. D019 taloussuunnitelma ekonomiplan financial plan suunnittelukaudeksi tehty asiakirja, joka sisältää suunnitelman taloud hoitamisesta Kunnan taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Niistä simmäin on talousarviovuosi. Taloussuunnitelma sisältää kunnan strategiasta johdetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäin intään neljän vuod pituisa suunnittelukauta, jos talousarvion laatimiuod taseese ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos tase alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukauta, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimpiteistä (toimpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikse päättämänä kattamiskauta (alijäämän kattamielvollisuus). plan över hur ekonomin ska skötas under planperiod Kommuns ekonomiplan görs upp för tre eller flera år. Budgetåret är planperiods första år. Ekonomiplan innehåller mål för verksamhet och ekonomin, vilka härletts ur kommuns strategi. Ekonomiplan ska vara i balans eller uppvisa överskott under planperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppstå överskott i balansräkning för det år budget görs upp. Om ett underskott i balansräkning inte kan täckas under planperiod, ska i anslutning till ekonomiplan fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) gom vilka det underskott som saknar täckning ska täckas under period som fullmäktige särskilt fastställer (skyldighet att täcka underskott). documt compiled for the planning period and containing a financial managemt plan A municipality's financial plan is prepared for three or more years. The first of these is the budget year. The financial plan contains operating and financial targets based on the municipality's strategy. If the balance sheet for the year in which the budget is drafted is not expected to show a surplus, the financial plan must remain in balance or in surplus for a planning period of no more than four years. If a balance sheet deficit cannot be covered during the planning period, a decision must be tak in conjunction with the financial plan concerning detailed measures (operational programme) for covering an uncovered deficit over a giv offsetting period determined by the local council (deficit coverage obligation).

79 Käsitekaavio 9: Taloud suunnittelu 79

80 80 D020 toimpideohjelma åtgärdsprogram n <kuntatalous> suunnitelma yksilöidyistä toimpiteistä, joilla katetaan tase alijäämä valtuuston erikse päättämänä ajanjaksona taloussuunnitelma <kommunal ekonomi> plan över specificerade åtgärder för att täcka underskott i balansräkning under period som fullmäktige fastställer särskilt ekonomiplan operational programme preferred programme of measures action plan deprecated plan for specific measures to offset a balance sheet deficit over a giv period decided by the local council financial plan D021 alijäämän kattamielvollisuus skyldighet att täcka underskott deficit coverage obligation <kuntatalous> kunnan velvollisuus kattaa tase alijäämä valtuuston erikse päättämänä ajanjaksona Alijäämällä tarkoitetaan kirjanpidon näyttämää tappiota. taloussuunnitelma <kommunal ekonomi> kommuns skyldighet att täcka underskott i balansräkning under period som fullmäktige fastställer särskilt Med underskott avses bokföringsmässig förlust. ekonomiplan coverage obligation shorter form municipality's obligation to cover a balance sheet deficit over a giv period determined by the local council Deficit refers to a loss declared in the accounting. financial plan D022 talousarvio varainhoitovuodeksi hyväksytty asiakirja, jossa esitetään toiminnallist tavoitteid edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan rahoitustarpe kattamin Kunnan talousarvion hyväksyy valtuusto, ja se sisältää kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviota on noudatettava kunnan toiminnassa ja taloudhoidossa. Talousarviovuosi on suunnittelukaud simmäin vuosi.

81 81 budget budget taloussuunnitelma dokumt som godkänts för ett finansår och som utvisar de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmål förutsätter och som anger hur finansieringsbehovet ska täckas Kommuns budget godkänns av fullmäktige och d innehåller mål för kommuns verksamhet och ekonomi. Budget ska följas i kommuns verksamhet och ekonomi. Budgetåret är det första året i planperiod. ekonomiplan documt approved for the fiscal year and presting the appropriations required to meet the operating targets, and the revue estimates, and a prestation of coverage of the financing requiremt The municipal budget requires the approval of the local council, and it contains the municipality's operating and financial targets. The budget must be complied with in the municipality's activities and in its financial managemt. The budget year is the first year of the planning period. financial plan D023 määräraha anslag n appropriation tiettyyn käyttötarkoitukse osoitettu rahasumma Kunnan hyväksyttyyn talousarvioon otettu määräraha tarkoittaa valtuuston toimielimelle antamaa määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattua valtuutusta varoj käyttämise. belopp som anvisas för ett visst ändamål Anslag i kommuns godkända budget innebär att fullmäktige ger ett organ fullmakt att använda medel till ett visst belopp och för ett visst ändamål. sum of money allocated for a particular purpose An appropriation for an approved municipal budget refers to authorisation granted by the local council to a decision-making body for the use of funds of a restricted amount and for a restricted purpose. D024 tuloarvio beräknade inkomster pl arvio tuloista tiettynä ajanjaksona Kunnan hyväksyttyyn talousarvioon otettu tuloarvio tarkoittaa arviota vero-, maksu- ja muista tuloista. uppskattade inkomster under viss period I kommuns godkända budget innebär beräknade inkomster uppskattning av skatte- och avgiftsinkomsterna och andra inkomster.

82 82 revue estimate income estimate deprecated narrower concept estimate of revue for a giv period Revue estimate included in an approved municipal budget refers to an estimate of revue from taxes, charges and other sources. D025 maksu avgift charge fee paymt korvaus jostakin palvelusta tai tuotteesta Kunnan perimä maksu voi olla julkisoikeudellin tai yksityisoikeudellin. Julkisoikeudellin maksu perustuu lakiin. Julkisoikeudellisia maksuja ovat esim. sosiaali- ja terveydhuollon asiakasmaksut, raknustarkastus- ja - valvontamaksut sekä jätemaksut. Yksityisoikeudellin maksu perustuu kunnan ja asianomais välise sopimukse. Yksityisoikeudellisia maksuja ovat esim. vesi- ja sähkömaksut, vuokrat sekä erilaiset pääsymaksut. Viranomais päätöstä maksuj perusteista kutsutaan toisinaan taksaksi. ersättning för tjänst eller produkt Kommun kan ta ut offtligrättsliga eller privaträttsliga avgifter. En offtligrättslig avgift baserar sig på lag. Offtligrättsliga avgifter är till exempel klitavgifter inom social- och hälsovård, avgifter för byggnadsinspektion och byggnadstillsyn samt avfallsavgifter. Privaträttsliga avgifter baserar sig på avtal mellan kommun och d som avgift gäller. Privaträttsliga avgifter är till exempel vatt- och elavgifter, hyror och olika inträdesavgifter. Ett myndighetsbeslut om avgiftsgrunder kallas ibland taxa. recompse for a service or product A charge collected by a municipality may be based on public law or on civil law. A charge based on public law is made on the basis of legislation. Charges based on public law include customer charges for social welfare and health care services, building inspection and supervision charges, and waste charges. A charge based on civil law is made on the basis of an agreemt betwe the municipality and the party concerned. Charges based on civil law include water and electricity charges, rt and various trance fees. D026 taksa taxa maksu avgift D027 valtionavustus säädöksissä

83 83 valtionapu statsunderstöd n statsbidrag n governmt transfers and grants pl governmt aid governmt grant governmt transfer state aid (1) admitted rahallin tuki valtiolta kunnille ja muille julkisyhteisöille, elinkeinoelämälle tai yleishyödyllisille yhteisöille Valtionavustuksia jaetaan lakisääteisinä tai harkinnanvaraisina valtion talousarviosta tai valtion talousarvion ulkopuolisista rahastoista. Valtionavustus voi kattaa vain osan kustannuksista. Se myönnetään hakemuksesta tiettyyn käyttötarkoitukse. Valtionavustus voidaan myöntää yleisavustuksa saajan toimintaan tai erityisavustuksa esim. investointiin, hankkeese tai apurahaksi. finansiellt statligt stöd till kommuner och andra offtliga samfund, näringslivet eller allmännyttiga samfund Statsunderstöd är lagstadgade eller behovsprövade och de tas ur statsbudget eller fonder utanför statsbudget. Ett statsunderstöd kan täcka dast del av kostnaderna. Det beviljas på ansökan för ett visst ändamål. Statsunderstödet kan beviljas som allmänt understöd för mottagars verksamhet eller som särskilt understöd för till exempel investering eller ett projekt eller som stipdium. financial support from ctral governmt to local governmt, other public tities, businesses or non-profit organisations Governmt transfers and grants are granted from the Budget or from offbudget funds as statutory or discretionary items. Governmt transfers and grants may cover just part of the costs. They are granted for a specific purpose upon application. Governmt transfers and grants may be granted for geral activities or for specific investmts, projects or scholarships, for instance. D028 perustamishanke anläggningsprojekt n educational or cultural start-up project start-up project eligible for governmt aid opetus- ja kulttuuritoim hanke, joka koskee tiloj raktamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimpidettä ja mainittuihin toimpiteisiin liittyvää irtaim omaisuud hankintaa Perustamishankkeisiin on mahdollista saada valtionavustusta. projekt som utförs inom undervisnings- och kulturverksamhet och som gäller byggande, förvärv eller rovering av lokaler eller motarande åtgärder samt anskaffning av lös egdom i samband med dessa åtgärder Statsunderstöd kan beviljas för anläggningsprojekt.

84 84 education and culture project that involves the construction, acquisition or rovation of facilities, or corresponding measures, and the procuremt of movable property related to said measures It is possible to receive governmt transfers and grants for start-up projects. D029 valtiontuki statligt stöd n statsstöd n governmt support for businesses governmt subsidy deprecated state aid (2) deprecated valtion tai kunti myöntämä taloudellin tuki elinkeinoelämälle Euroopan unionin valtiontukisääntely koskee valtion lisäksi myös kuntia. S mukaan valtiontuet, jotka voivat vaikuttaa jäaltioid välise kauppaan ja vääristää kilpailua, ovat kiellettyjä. ekonomiskt stöd som stat eller kommunerna beviljar näringslivet Europeiska unions regler om statliga stöd gäller förutom stat också kommunerna. Enligt EU-reglerna är statliga stöd som kan påverka handeln mellan medlemsstater och snedvrida konkurrs förbjudna. financial support for businesses granted by ctral governmt or local governmt The European Union's regulations on governmt support apply not only to ctral but also local governmt. These regulations prohibit governmt support for businesses that could affect trade betwe member states and distort competition.

85 Käsitekaavio 10: Tilinpäätös 85

86 86 D030 tilinpäätös bokslut n financial statemts pl preferred final accounts pl annual accounts pl closing of the accounts narrower concept säädetyn ajan kuluessa tilikaud päättymisestä laadittava selvitys, joka kuvaa yhteisön taloudellista asemaa ja tuloksellisuutta päättyne tilikaud aikana Kunnan tilinpäätöksestä säädetään kuntalaissa (365/1995), ja kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolakia (1336/1997). Kunnan tilikausi on kalterivuosi. Kunnan tilinpäätökse kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niid liitteä olevat tiedot, talousarvion toteutumiertailu ja toimintakertomus sekä mahdollin konsernitilinpäätös. Tilinpäätöks laatimisesta vastaa kunnanhallitus. Koska kunnan tilinpäätös perustuu kirjanpitolakiin, s perusteella voidaan arvioida kunnan tulosta ja taloudellista asemaa samoilla tunnusluvuilla kuin yksityissektorin kirjanpitovelvollist kohdalla. redogörelse som utvisar ett samfunds ekonomiska ställning och resultat under d avslutade räkskapsperiod och som ska sammanställas inom d lagstadgade tid efter att räkskapsperiod gått ut Bestämmelser om kommuns bokslut finns i kommunallag (365/1995) och i bokföring tillämpas bokföringslag (1336/1997). Kommuns räkskapsperiod är kalderåret. Till kommuns bokslut hör balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till dem, tablå över budgetutfallet, verksamhetsberättelse och ett evtuellt koncernbokslut. Kommunstyrels anarar för att bokslutet upprättas. Eftersom kommuns bokslut baserar sig på bokföringslag kan man utgåde från bokslutet bedöma kommuns resultat och ekonomiska ställning med samma nyckeltal som för bokföringsskyldiga inom privata sektorn. documtation to be drawn up within a legally prescribed period after the closing of the accounting period, describing the tity's financial position and performance in the accounting period just ded Provisions are laid down on the financial statemts of municipalities in the Local Governmt Act (365/1995), and accounting complies with the Accounting Act (1336/1997). The accounting period of municipalities is one caldar year. The financial statemts of municipalities comprise a balance sheet, income statemt, cash flow statemt, and appded notes, the budget review and an annual report, together with any consolidated financial statemts The local executive is responsible for the rdering of accounts. Since the financial statemts of municipalities are based on the Accounting Act, they are used as a basis for assessing the municipality's performance and financial position, using the same indicators as private sector tities with accounting obligations. D031 konsernitilinpäätös konsernin emoyhteisön laatima tilinpäätös, johon on yhdistelty konserniin kuuluvi yhteisöj tilinpäätökset

87 87 koncernbokslut n Kunnan on laadittava konsernitilinpäätös, jos sillä on yksi tai useampia tytäryhteisöjä. Konsernitilinpäätös sisällytetään kunnan tilinpäätökse. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöj taseid ja tuloslaskelmi sekä niid liitetietoj yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökse sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma. kuntakonserni bokslut där koncerns modersamfund sammanställer bokslut för de samfund som hör till koncern Koncernbokslut ska upprättas av de kommuner som har ett eller flera dottersamfund. Koncernbokslutet tas in i kommuns bokslut. Koncernbokslutet upprättas som sammanställning av koncernsamfunds balansräkningar och resultaträkningar samt noterna till dem. Dessutom inkluderas finansieringsanalys för koncern. kommunkoncern consolidated financial statemts pl consolidated accounts pl financial statemts drawn up by the part of corporate tity and into which the financial statemts of subsidiaries of the corporate tities are consolidated A municipality is required to draw up consolidated financial statemts if it has one or more subsidiaries. The consolidated financial statemts are included in the municipality's financial statemts. The consolidated financial statemts are drawn up as a combination of the balance sheets and income statemts and appded notes of the local authority subsidiaries. The consolidated financial statemts also include the cash flow statemt for the corporate local authority. corporate local authority D032 tuloslaskelma tilinpäätös resultaträkning bokslut income statemt profit and loss statemt deprecated financial statemts D033 rahoituslaskelma tilinpäätös finansieringsanalys bokslut cash flow statemt funds statemt deprecated

88 88 statemt of source and application of funds deprecated financial statemts D034 tase balansräkning balance sheet tilinpäätös bokslut financial statemts D035 toimintakertomus verksamhetsberättelse förvaltningsberättelse SE report on operations tilinpäätökse sisältyvä selvitys yhteisön toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista tilikaud aikana Kunnan toimintakertomuksessa esitetään selvitys valtuuston asettami toiminnallist ja taloudellist tavoitteid toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa arvioidaan myös kunnan toiminnan ja taloud tulevaa kehitystä. Jos kunnan taseessa on alijäämää, kunnanhallituks on toimintakertomuksessa esitettävä selvitys siitä, mit taloutta on tasapainotettu tilikaudella ja ovatko toimpiteet riittäviä. toimpideohjelma, alijäämän kattamielvollisuus i bokslutet ingåde redogörelse för viktiga faktorer som gäller verksamhets utveckling under räkskapsperiod Av kommuns verksamhetsberättelse ska framgå hur de mål för verksamhet och ekonomin som fullmäktige ställt upp har nåtts i kommun och kommunkoncern. I verksamhetsberättels bedöms också kommuns verksamhet och d kommande ekonomiska utveckling. Om kommuns balansräkning uppvisar underskott ska kommunstyrels i verksamhetsberättels redogöra för vilka åtgärder som under räkskapsperiod vidtagits för att balansera ekonomin och om åtgärderna räcker till. åtgärdsprogram, skyldighet att täcka underskott report contained in the financial statemts that gives details of important aspects of the tity's operations during the accounting period A municipality's report on operations gives information on how the operating and financial targets set by the local council have be implemted in the municipality and in any corporate local authority. It also gives an assessmt of the future outlook for the municipality's operations and finances. If the municipality's balance sheet is in deficit, the local executive must prest, in the report on operations, an explanation of the efforts to bring the finances

89 89 into balance during the accounting period and of whether the measures are sufficit. operational programme, deficit coverage obligation D036 tilintarkastuskertomus revisionsberättelse audit report auditor's report auditors' report tilintarkastajan tilikaudelta laatima asiakirja, jossa esitetään tilintarkastuks tulokset Kunnan tilintarkastajan on esitettävä tilintarkastuskertomuksessa, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko tilivelvollisille eli toimielim jäselle ja toimielim tehtäväalue johtavalle viranhaltijalle myöntää vastuuvapaus. Jos kunnan tilintarkastuksessa havaitaan, että tilivelvollin on toiminut vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä, tilintarkastuskertomuksessa on tehtävä tilivelvollise kohdistuva muistutus. Tilintarkastuskertomus annetaan tarkastuslautakunnalle, joka hankkii mahdollisesta muistutuksesta asianosais selityks ja kunnanhallituks lausunnon sekä valmistelee kertomuks valtuuston käsiteltäväksi. Valmistelun perusteella valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. dokumt där revisorn redogör för resultat av revision för räkskapsperiod Kommuns revisor ska i sin revisionsberättelse uttala sig om huruvida bokslutet kan godkännas och de redovisningsskyldiga, dvs. ledamöter i organet i fråga och d ledande tjänsteinnehavar inom organets uppgiftsområde, kan beviljas anarsfrihet. Om revisorn konstaterar att d redovisningsskyldige har verkat i strid med lag eller fullmäktiges beslut, ska i revisionsberättels riktas anmärkning mot d redovisningsskyldige. Revisionsberättels ges till revisionsnämnd, som i fall av anmärkning ska inhämta förklaring av d som anmärkning riktar sig mot och ett utlåtande av kommunstyrels. Revisionsnämnd bereder också revisionberättels för behandling i fullmäktige. Utgåde från beredning fattar fullmäktige beslut om beviljande av anarsfrihet för de redovisningsskyldiga. documt compiled by the auditor covering the accounting period and which prests the outcome of the audit In the auditor's report, the municipality's auditor must state whether the financial statemts can be approved and whether the parties liable to rder accounts, that is the members of the municipality's decision-making bodies and the leading officeholders of the decision-making bodies, can be released from liability. If the municipality's auditing reveals that a party liable to rder accounts has acted in breach of the law or of decisions of the local council, an admonishmt directed at the party in question must be made in the auditor's report. The auditor's report is submitted to the local authority audit committee, which, in the evt of any admonishmt, will procure an explanation from the party in question and a statemt from the local executive, and will prepare a report for the local council to consider. On the basis of the latter report, the council will decide on the release from liability for the parties liable to rder accounts.

90 90 D037 arviointikertomus utvärderingsberättelse assessmt report <kuntatalous> tarkastuslautakunnan vuosittain valtuustolle laatima selvitys, jossa arvioidaan, mit valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa <kommunal ekonomi> revisionsnämnds årliga redogörelse till fullmäktige om hur de mål som fullmäktige satt upp för verksamhet och ekonomin har uppnåtts i kommun och kommunkoncern under räkskapsperiod report compiled annually by the local authority audit committee for the local council, in which an assessmt is giv of how the operating and financial targets for the accounting period set by the local council have be met within the municipality and within any corporate local authority

91 Käsitekaavio 11: Valtion tulonsiirrot kunnille 91

92 92 E Valtionosuusjärjestelmä Statsandelssystemet System of ctral governmt transfers to local governmt E001 valtionosuusjärjestelmä statsandelssystem n järjestelmä, jonka perusteella määritetään ja maksetaan valtionosuudet kunnan vastuulla olevi sosiaali- ja terveystoim sekä opetus- ja kulttuuritoim palveluj kustannuksista Kunti valtionosuusjärjestelmässä valtiovarainministeriö hallinnoi sosiaali- ja terveystoim sekä perusopetuks valtionosuuksia ja opetus- ja kulttuuriministeriö muita opetus- ja kulttuuritoim valtionosuuksia. Suomessa valtionosuusjärjestelmän yhtä elemttinä on kunti verotuloihin perustuva valtionosuuksi tasaus. Järjestelmän tehtävänä on myös tasoittaa kunti välisiä verotuloj eroja. system för bestämning och betalning av statsandelar för de tjänster inom social- och hälsovård samt undervisnings- och kulturverksamhet som kommun anarar för Statsandelarna för social- och hälsovård och grundläggande utbildning administreras av finansministeriet och statsandelarna för d övriga undervisnings- och kulturverksamhet administreras av undervisnings- och kulturministeriet. Ett elemt i det finska statsandelssystemet är utjämning av statsandel på basis av skatteinkomsterna. Systemet är också avsett att utjämna skillnader i skatteinkomster mellan kommunerna. system of ctral governmt transfers to local governmt preferred system of ctral governmt transfers to municipalities admitted system by which ctral governmt transfers to local governmt are determined and under which paymt is made for the costs of social welfare and health care services and educational and cultural services for which each municipality is responsible In the system of ctral governmt transfers to local governmt, the Ministry of Finance administers the ctral governmt transfers for social welfare and health care services and for basic education, and the Ministry of Education and Culture administers the ctral governmt transfers for other educational and cultural services. In Finland, one elemt of the system is an adjustmt to the transfers according to tax revue. This is known as the tax revue-based adjustmt of ctral governmt transfers to local governmt. The aims of the system include balancing out the tax revue differces betwe the municipalities. E002 valtionosuus valtion kunnille lain perusteella maksama osuus kunti tiettyj palveluj lasknallisista kustannuksista Valtionosuuksi tarkoituksa on taata kunti kyky niid vastuulla olevi julkist palveluj tarjoamise koko maassa. Valtionosuuksia myönnetään käyttökustannuksiin ja opetus- ja kulttuuritoimessa myös

93 93 statsandel perustamiskustannuksiin (eli raktamis- ja peruskorjauskustannuksiin). Valtionosuuksia myönnetään ns. valtionosuustehtäviin, joita ovat kunnan peruspalvelut (2) eli mm. sosiaali- ja terveydhuolto, esi- ja perusopetus, lukiot, ammatillin peruskoulutus, ammattikorkeakoulut, yleiset kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimi sekä erilaiset kulttuuripalvelut. Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta: kunnan peruspalveluj valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoim rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta rahoituksesta pääosin perusopetuks jälkeise koulutukse. Valtionosuudet ovat lasknallisia ja perustuvat kunnan asukkaid palvelutarpeese (esim. kunnan väestö ja ikärakne) ja palvelutoiminnan kustannuksia kaattaviin olosuhdetekijöihin (esim. kaksikielisyys, erityis harva asutus). Valtionosuud lasknallisuudesta johtu kunnalle myönnetyn valtionosuud suuruute ei vaikuta se, mit kunta palvelutoimintansa järjestää. Suomessa valtionosuuksia ei ole korvamerkitty. valtionosuusjärjestelmä andel som stat med stöd av lag betalar till kommunerna för de kalkylerade kostnaderna för vissa kommunala tjänster Syftet med statsandelarna är att trygga kommunernas förmåga att över hela landet tillhandahålla de offtliga tjänster som kommunerna anarar för. Statsandelar beviljas för driftskostnader och inom undervisnings- och kulturverksamhet också för anläggningskostnader (kostnader för byggande och grundliga reparationer). Statsandelarna beviljas för s.k. statsandelsåliggand, som omfattar kommunal basservice (2), dvs. bland annat social- och hälsovård, förskoleundervisning och grundläggande utbildning, gymnasier, grundläggande yrkesutbildning, yrkeshögskolor, allmänna bibliotek, idrotts- och ungdomäsdet samt olika kulturtjänster. Statsandel till kommunerna består av två delar: statsandel för kommunal basservice och finansiering ligt lag om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet (1705/2009), vilk främst gäller utbildning efter d grundläggande utbildning. Statsandelarna är kalkylerade och baserar sig på kommuninvånarnas servicebehov (t.ex. kommuns befolkning och åldersstruktur) och på särförhålland som ökar kostnaderna (t.ex. tvåspråkighet, särskilt gles bosättning). Eftersom statsandelarna är kalkylerade påverkas statsandel inte av hur kommun organiserar sin service. I Finland är statsandelarna inte öronmärkta. statsandelssystem ctral governmt transfers to local governmt pl preferred statutory governmt contribution admitted ctral governmt transfers to municipalities pl admitted ctral governmt transfers pl shorter form ctral governmt grants pl deprecated state aid (3) deprecated governmt grants pl deprecated statutory ctral governmt transfers to local governmt for the imputed costs of certain municipal services The purpose of ctral governmt transfers to local governmt is to guarantee the ability of municipalities to provide the public services for which they are responsible throughout the country. The transfers are granted for

94 94 operating costs and, in educational and cultural services, also for start-up costs (i.e. costs of construction and rovation). Ctral governmt transfers to local governmt are granted for ctral governmt transfer functions, which comprise the municipality's basic public services, i.e. social welfare and health care, pre-primary and basic education, upper secondary schools, vocational upper secondary education and training, polytechnics, public libraries, sports and youth work and various cultural services. A municipality's ctral governmt transfers are made up of two parts, namely ctral governmt transfers for the municipality's basic public services and funding under the Act on the Funding of Educational and Cultural Services (1705/2009), which is mainly for post-basic education and training. Ctral governmt transfers are calculated on the basis of imputed estimates and are based on the service needs of the municipality's residts (using e.g. the municipality's population and age structure), and on circumstances that lead to higher service production costs (e.g. bilingualism, very sparse population). Because the transfers are imputed, the sum of transfers to each municipality is not affected by how the municipalities organise their basic services. In Finland, ctral governmt transfers to local governmt are not earmarked for specific purposes. system of ctral governmt transfers to local governmt E003 valtionosuustehtävä valtionosuus statsandelsåliggande n statsandel ctral governmt transfer function ctral governmt transfer competce ctral governmt transfers to local governmt E004 valtionosuusprostti statsandelsproct ctral governmt transfer perctage prostteina ilmaistu valtionosuud määrä Valtionosuusprostti kuvaa valtion ja kunti välistä kustannust jakoa. Valtionosuusprostti on erisuuruin sosiaali- ja terveystoimessa ja opetus- ja kulttuuritoimessa. statsandels storlek uttryckt i proct Statsandelsproct beskriver kostnadsfördelning mellan stat och kommunerna. Statsandelsproct är olika stor för social- och hälsovård respektive undervisnings- och kulturverksamhet. amount of ctral governmt transfers to local governmt expressed as a perctage The ctral governmt transfer perctage indicates the division of costs betwe ctral and local governmt. The perctage for social welfare and health care services differs from that for educational and cultural services.

95 95 E005 valtionosuusperuste statsandelsgrund kunnalle myönnettävän valtionosuud laskemis peruste Valtiovarainministeriön hallinnoimissa valtionosuuksissa valtionosuusperusteina käytetään yleis osan määräytymisperusteita, sosiaalija terveydhuollon, esi- ja perusopetuks sekä yleist kirjastoj lasknallisia kustannuksia, taite perusopetuks ja yleis kulttuuritoim määräytymisperusteita sekä mm. erityis harvaa asutusta ja saaristoisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimissa valtionosuuksissa valtionosuusperusteina käytetään lasknallisia yksikköhintoja ja kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta. Yksikköhinnat perustuvat keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Lisäksi yksikköhintoihin vaikuttavat erilaiset olosuhdetekijät ja suoritteet. Kunnan lopullise valtionosuute vaikuttavat lasknallist kustannust lisäksi erilaiset kertoimet ja korotukset. Tällaisia ovat mm. syrjäisyyskerroin, päivähoitokerroin, työttömyyskerroin, lastsuojelukerroin, vammaiskerroin, sairastavuuskerroin, taajamaraknekorotus, pidnetyn oppivelvollisuud piiriin kuuluville perusopetuks oppilaille myönnettävä korotus ja koulukotikorotus. grund för beräkning av d statsandel som beviljas kommun I de statsandelar som administreras av finansministeriet används följande statsandelsgrunder: bestämningsgrunderna för d allmänna del, de kalkylerade kostnaderna för social- och hälsovård, för förskoleundervisning och grundläggande utbildning och för allmänna bibliotek, bestämningsgrunderna för grundläggande konstundervisning och det allmänna kulturväsdet samt bland annat särskilt gles bosättning och skärgårdsförhålland. I de statsandelar som administreras av undervisnings- och kulturministeriet används kalkylerade priser per het och kommuns finansieringsandel per invånare som statsandelsgrunder. Priserna per het baserar sig på de gomsnittliga faktiska driftskostnaderna på nationell nivå. Priserna per het påverkas också av olika särförhålland och prestationer. Utöver de kalkylerade kostnaderna påverkas d slutliga statsandel också av olika koefficiter och förhöjningar, bland annat fjärrortsförhöjning, dagvårdskoefficit, arbetslöshetskoefficit, barnskyddskoefficit, handikappkoefficit, sjukfrekvskoefficit, tätortsstrukturförhöjning, förhöjning för elever som omfattas av förlängd läroplikt inom d grundläggande utbildning och skolhemsförhöjning. criteria for ctral governmt transfers to local governmt preferred basis for calculating the ctral governmt transfers granted to local governmt The calculation of ctral governmt transfers within the remit of the Ministry of Finance uses the following breakdown: the basis for determining the geral compont; the imputed costs of social welfare and health care services, preprimary and basic education, and public libraries; the determination basis for basic education in the arts and geral cultural services; and circumstantial factors such as a very sparse population or being part of the archipelago. The calculation of ctral governmt transfers within the remit of the Ministry of Education and Culture applies the imputed unit prices and the share of funding per municipal residt. The unit prices are based on actual average

96 96 operating costs nationally. Unit prices are also affected by various circumstantial factors and performance figures. The municipality's final amount of ctral governmt transfers is determined not only by the imputed costs but also by various coefficits and incremts. These include the remotess coefficit, daycare coefficit, unemploymt coefficit, child welfare coefficit, disability coefficit, sickness coefficit, built-up area incremt, incremt granted to basic education pupils with prolonged compulsory schooling, and the reform school incremt. E006 lasknallin kustannus kalkylerad kostnad imputed cost tilastoihin perustuva palvelun tuottamisesta aiheutuva keskimääräin kustannus valtionosuusperuste statistiskt beräknad gomsnittlig kostnad för produktion av tjänst statsandelsgrund average cost of producing a service, based on statistics criteria for ctral governmt transfers to local governmt E007 yksikköhinta pris per het n unit cost hinta yksiköltä Yksiköllä tarkoitetaan esim. opiskelijaa, opetustuntia, opiskelijatyövuotta, kunnan asukasta tai lasknallista hkilötyövuotta. Lasknallisia yksikköhintoja käytetään valtionosuusperusteina laskettaessa opetus- ja kulttuuritoim rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisia valtionosuuksia. Yksikköhinnat perustuvat kunkin koulutusmuodon tai muun toimintamuodon (esim. nuorisotoimi, teatteri) keskimääräisiin, valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Med het avses till exempel studerande, undervisningstimme, ett studerandeårerke, kommuninvånare eller ett kalkylerat årerke. Kalkylerade priser per het används som statsandelsgrund vid beräkning av statsandelarna ligt lag om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet (1705/2009). Priserna per het baserar sig på de gomsnittliga faktiska driftskostnaderna på nationell nivå för respektive utbildningsform eller annan verksamhetsform (t.ex. ungdomäsdet, teatrar). price per unit The units in question can be, for instance, studts, teaching hours, studt workyears, municipal residts or imputed man-years. In calculating the ctral governmt transfers to local governmt referred to in the Act on the Funding of Educational and Cultural Services (1705/2009), imputed unit prices are used as the basis. The unit prices are based on the actual

97 97 average operating costs nationally for each form of education or other activity (e.g. youth work, theatre). criteria for ctral governmt transfers to local governmt E008 kustannustjaon tarkistamin kustannustjaon tarkistus justering av kostnadsfördelning adjustmt to shared costs adjustmt to distribution of cost liability valtionosuud tarkistamin toteutuneid kustannust mukaiseksi Valtionosuuksi vuotuin maksamin olemassa oleviin ja uusiin tai laajeviin tehtäviin perustuu etukäte arvioituihin kustannuksiin. Toteutuneet kustannust muutokset ilmevät tilastoselvityksistä, joid perusteella kustannustjakoa tarkistetaan joka neljäs vuosi. justering av statsandel ligt de faktiska kostnaderna D årliga betalning av statsandelar för befintliga, nya eller utvidgade uppgifter baserar sig på kostnader som uppskattats på förhand. Förändringarna i de faktiska kostnaderna framgår av statistiska utredningar, och utgåde från dem justeras kostnadsfördelning vart fjärde år. adjustmt made to ctral governmt transfers to local governmt to accord with actual costs The annual paymt of ctral governmt transfers to local governmt for existing and for new and expanding functions is based on costs estimated in advance. Changes in these costs will be evidt from the statistical reports, and on this basis the distribution of cost liability is adjusted every four years. E009 kunnan omarahoitusosuus valtionosuustehtävi järjestämisestä aiheutuvi kustannust osuus, joka jää kunnan itssä rahoitettavaksi Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohd yhtä suuri. valtionosuus kommuns självfinansieringsandel kommuns eg finansieringsandel d andel av kostnaderna för statsandelsåliggand som kommun ska finansiera själv Per invånare är kommuns självfinansieringsandel lika stor för alla kommuner. statsandel municipality's self-financing proportion preferred proportion funded by local authority proportion of the costs of organising ctral governmt transfer functions that remains for the municipality itself to finance

98 98 The sum per residt of the self-financing proportion is the same size for all municipalities. ctral governmt transfers to local governmt E010 harkinnanvarain valtionosuud korotus harkinnanvarain rahoitusavustus vanhtunut valtionosuud korotus, joka voidaan hakemuksesta myöntää poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle kunnalle Harkinnanvarais valtionosuud korotuks myöntämis ehtona on muun muassa, että taloudelliset vaikeudet johtuvat kunnasta riippumattomista syistä ja että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutsa tasapainottamiseksi toteutettavista toimpiteistä. höjning av statsandel ligt prövning i författningar behovsprövad höjning av statsandel i allmänspråket finansieringsunderstöd ligt prövning n föråldrad statsandelshöjning som på ansökan kan beviljas kommuner med exceptionella ekonomiska årigheter Ett villkor för att behovsprövad höjning ska kunna beviljas är bland annat att de ekonomiska årigheterna inte beror på kommun och att kommun har godkänt plan över åtgärder som ska vidtas för att balansera ekonomin. statsandel discretionary increase in ctral governmt transfers to local governmt discretionary governmt grant outdated increase in ctral governmt transfers to local governmt that can be granted, upon application, to a municipality that is in exceptional financial difficulty One of the conditions for granting a discretionary increase in ctral governmt transfers is that the financial difficulty is for reasons beyond the municipality's control and that the municipality has approved an operational programme for bringing its finances into balance.

99 Käsitekaavio 12: Valtionosuus 99

100 100 E011 ylein osa allmän del geral transfer <valtionosuusjärjestelmä> valtionosuud osa, joka saadaan lisäämällä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaan perushintaan (euroa/asukas) tietyt korotukset ja kertomalla summa kunnan asukasmäärällä Valtionosuud yleis osan korotuksia ovat saaristokorotus, syrjäisyyskorotus, taajamaraknekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokse perustuva korotus. <statsandelssystemet> i statsandel ingåde del som beräknas gom att vissa förhöjningar läggs till det grundpris (euro/invånare) som statsrådet årlig fastställer, varefter summan multipliceras med kommuns invånarantal Förhöjningar av d allmänna del är skärgårdsförhöjning, fjärrortsförhöjning, tätortsstrukturförhöjning, språkförhöjning och höjning på basis av förändringar i invånarantalet. part of ctral governmt transfers to local governmt, obtained by adding certain incremts to the basic price (euros/residt) approved annually by the Governmt and multiplying this sum by the municipality's total number of residts The incremts in the geral transfers are the archipelago incremt, remotess incremt, built-up area incremt, language incremt and population change incremt. Not to be confused with the term 'geral compont' used in the Budget. E012 lisäosa tilläggsdel supplemtary transfer <valtionosuusjärjestelmä> valtionosuud osa, joka myönnetään yleis osan lisäksi erityis harvaan asutulle kunnalle, saaristokunnalle ja saamelaist kotiseutualue kunnalle <statsandelssystemet> i statsandel ingåde del som utöver d allmänna del beviljas kommuner med särskilt gles bosättning, skärgårdskommuner och kommuner inom samernas hembygsområde compont of ctral governmt transfers to local governmt that is granted over and above the geral transfer to municipalities with a very sparse population, municipalities in the archipelago and municipalities in the Saami Homeland E013 saaristokorotus skärgårdsförhöjning valtionosuud yleis osan korotus, joka korvaa kunnalle kunnan saaristoisuudesta aiheutuvia lisäkustannuksia valtionosuusperuste

101 101 archipelago incremt förhöjning av d allmänna del som ersättning för de extra kostnader som skärgårdsförhålland medför för kommun statsandelsgrund incremt in the geral transfer of ctral governmt transfers to local governmt that compsates a municipality for additional costs incurred due to the municipality's archipelago location criteria for ctral governmt transfers to local governmt E014 syrjäisyyskorotus fjärrortsförhöjning remotess incremt valtionosuud yleis osan korotus, joka korvaa kunnalle harvasta asutuksesta aiheutuvia lisäkustannuksia valtionosuusperuste förhöjning av statsandels allmänna del som ersättning för de extra kostnader som gles bosättning medför för kommun statsandelsgrund incremt in the geral transfer of ctral governmt transfers to local governmt that compsates a municipality for additional costs incurred in sparsely populated areas criteria for ctral governmt transfers to local governmt E015 taajamaraknekorotus tätortsstrukturförhöjning built-up area incremt valtionosuud yleis osan korotus, joka korvaa kunnalle taajasta asutuksesta aiheutuvia lisäkustannuksia valtionosuusperuste förhöjning av statsandels allmänna del som ersättning för de extra kostnader som tät bosättning medför för kommun statsandelsgrund incremt in the geral transfer of ctral governmt transfers to local governmt that compsates a municipality for additional costs incurred in dsely populated areas criteria for ctral governmt transfers to local governmt E016 kielikorotus valtionosuud yleis osan korotus, joka korvaa kunnalle kaksikielisistä (suomi ja ruotsi) tai saamkielisistä palveluista aiheutuvia lisäkustannuksia

102 102 språkförhöjning language incremt valtionosuusperuste förhöjning av statsandels allmänna del som ersättning för de extra kostnader som tvåspråkig (finska och ska) eller samiskspråkig service medför för kommun statsandelsgrund incremt in the geral transfer of ctral governmt transfers to local governmt that compsates a municipality for additional costs incurred in providing bilingual (Finnish and Swedish) services or Saami language services criteria for ctral governmt transfers to local governmt E017 asukasmäärän muutokse perustuva korotus valtionosuud yleis osan korotus, joka korvaa kunnalle erityis voimakkaasta asukasmäärän lisäyksestä tai vähnyksestä aiheutuvia lisäkustannuksia valtionosuusperuste höjning på basis av förändringar i invånarantal population change incremt förhöjning av statsandels allmänna del som ersättning för de extra kostnader som särskild stor ökning eller minskning i invånarantalet medför för kommun statsandelsgrund incremt in the geral transfer of ctral governmt transfers to local governmt that compsates a municipality for additional costs incurred due to a very considerable increase or decrease in population criteria for ctral governmt transfers to local governmt E018 syrjäisyyskerroin fjärrortskoefficit remotess coefficit valtionosuusperuste statsandelsgrund criteria for ctral governmt transfers to local governmt E019 päivähoitokerroin dagvårdskoefficit daycare coefficit valtionosuusperuste statsandelsgrund

103 103 criteria for ctral governmt transfers to local governmt E020 työttömyyskerroin valtionosuusperuste arbetslöshetskoefficit statsandelsgrund unemploymt coefficit criteria for ctral governmt transfers to local governmt E021 lastsuojelukerroin valtionosuusperuste barnskyddskoefficit statsandelsgrund child welfare coefficit criteria for ctral governmt transfers to local governmt E022 vammaiskerroin handikappkoefficit disability coefficit valtionosuusperuste statsandelsgrund criteria for ctral governmt transfers to local governmt E023 sairastavuuskerroin valtionosuusperuste sjukfrekvskoefficit statsandelsgrund sickness coefficit criteria for ctral governmt transfers to local governmt E024 verotuloihin perustuva valtionosuud tasaus verotuloihin perustuva tasaus verotulotasaus hylättävä epävirallin kunnalle myönnettävän valtionosuud lisäys tai vähnys, joka perustuu kunnan lasknallisiin verotuloihin

104 104 Kunti saamia valtionosuuksia tasataan kunti verotuloj perusteella. Kunnalle myönnetään valtionosuud lisäystä (tasauslisä), jos kunnan lasknallin verotulo alittaa tasausrajan. Kunnalle myönnettävää valtionosuutta vähnetään (tasauähnys), jos kunnan lasknallin verotulo ylittää tasausrajan. utjämning av statsandel på basis av skatteinkomsterna skatteinkomstutjämning avrådd tillägg eller avdrag i kommuns statsandel utgåde från kommuns kalkylerade skatteinkomster Statsandelarna till kommunerna jämnas ut utgåde från kommunernas skatteinkomster. Om kommuns kalkylerade skatteinkomster ligger under utjämningsgräns beviljas kommun ett tillägg till statsandel (utjämningstillägg). Om de kalkylerade skatteinkomsterna överstiger utjämningsgräns görs ett avdrag i statsandel (utjämningsavdrag). tax revue-based equalisation of ctral governmt transfers to local governmt tax based equalisation increase or decrease in ctral governmt transfers granted to a municipality based on the imputed tax revues of the municipality The ctral governmt transfers received by municipalities are balanced out on the basis of tax revues. A municipality is granted an increase in ctral governmt transfers (equalisation supplemt) if its imputed tax revue is below the equalisation limit. The ctral governmt transfers granted to a municipality are reduced (equalisation deduction) if the municipality's imputed tax revue exceeds the equalisation limit. E025 tasauslisä utjämningstillägg n equalisation supplemt verotuloihin perustuva valtionosuud tasaus utjämning av statsandel på basis av skatteinkomsterna tax revue-based equalisation of ctral governmt transfers to local governmt E026 tasauähnys utjämningsavdrag n equalisation deduction verotuloihin perustuva valtionosuud tasaus utjämning av statsandel på basis av skatteinkomsterna tax revue-based equalisation of ctral governmt transfers to local governmt E027 tasausraja

105 105 utjämningsgräns equalisation limit Tasausraja on tällä hetkellä (2012) 91,86 prosttia euromäärästä, joka saadaan jakamalla kaikki kunti yhtelasketut lasknalliset verotulot kunti yhtelasketulla asukasmäärällä. verotuloihin perustuva valtionosuud tasaus Utjämningsgräns är för tillfället (2012) 91,86 proct av det belopp man får då de totala kalkylerade skatteinkomsterna för alla kommuner divideras med kommunernas totala invånarantal. utjämning av statsandel på basis av skatteinkomsterna The equalisation limit is currtly (2012) per ct of the euro amount obtained by dividing the combined imputed tax revues of all municipalities by the total population of all municipalities. tax revue-based equalisation of ctral governmt transfers to local governmt E028 ylläpitäjämalli huvudmannamodell maintainer model valtionosuusjärjestelmään kuuluva opetus- ja kulttuuritoim rahoitusmalli, jossa valtionosuus maksetaan suoraan kuntayhtymälle tai yksityiselle palveluntuottajalle finansieringsmodell i statsandelssystemet där statsandel för undervisningsoch kulturverksamhet betalas direkt till samkommun eller privat serviceproduct financing model for educational and cultural services that forms part of the system of ctral governmt transfers to local governmt, where the ctral governmt transfers are paid directly to a joint municipal authority or to a private service provider E029 kotikuntakorvaus hemkommunsersättning municipality of residce reimbursemt korvaus, jonka esi- tai perusopetuksessa olevan oppilaan kotikunta suorittaa opetuks järjestävälle kunnalle tai muulle opetuks järjestäjälle Suomessa lapset käyvät ylesä koulua kotikunnassaan, mutta esim. etäisyyksi vuoksi kunnat voivat sopia koulunkäynnistä toisessa kunnassa. ersättning som elevs hemkommun betalar till annan kommun eller utbildningsanordnare som anordnar förskoleundervisning eller grundläggande utbildning för elev I Finland går barn i allmänhet i skola i sin hemkommun, m till exempel på grund av avstånd kan kommunerna komma övers om att barn kan gå i skola i annan kommun.

106 106 reimbursemt paid by the municipality of residce of a pupil in pre-primary or basic education to the municipality that arranges the schooling or to another education provider In Finland, childr gerally attd school in their municipality of residce, but local authorites may arrange for a child to attd a school in a differt municipality on the grounds of distance, for example. F Kuntajaon muuttamin Ändringar i kommunindelning Municipal boundary redetermination F001 kuntajako kommunindelning municipal boundary divisions pl division into municipalities municipal divisions pl shorter form Suom alue hallinnollin jako kuntiin Suomi on jaettu kuntiin asukkaid itsehallintoa, palveluj järjestämistä ja yleistä hallintoa vart. administrativ indelning av Finlands territorium i kommuner Finland är indelat i kommuner i syfte att tillgodose invånarnas självstyrelse, tillhandahållandet av service och d allmänna förvaltning. administrative division of the territory of Finland into municipalities Finland is divided into municipalities for the purpose of local self-governmt, service provision and geral administration. F002 kuntajaon muuttamin ändring i kommunindelning kunti yhdistymin tai kunnan osan siirtämin toise kuntaan Kuntajaon muuttamisessa voi olla kyse kokonaist kunti yhdistämisestä tai kunnan osan siirtämisestä toise kuntaan (kunnan osaliitos). Kun kunnat yhdistetään, 1) yksi tai useampi kunta lakkautetaan ja yhdistetään olemassa olevaan kuntaan, 2) kunnat lakkautetaan ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta tai 3) kunnan alue jaetaan kahd tai useamman kunnan kesk sit, että jaettava kunta lakkautetaan. Osaliitoksessa kunnan osa siirretään toise kuntaan ilman, että kunti lukumäärä muuttuu. sammanslagning av kommuner eller överföring av del av kommun till annan kommun Kommunindelning kan ändras gom att hela kommuner slås ihop eller del av kommun överförs till annan kommun (partiell kommunsammanslagning). En kommunsammanslagning kan gå till på följande

107 107 municipal boundary redetermination redrawing municipal boundaries local governmt boundary changes pl sätt: 1) eller flera kommuner upplöses och slås ihop med existerande kommun 2) flera kommuner upplöses och slås ihop till ny kommun 3) kommun upplöses och dess område delas mellan två eller flera kommuner. Vid partiell kommunsammanslagning överförs del av kommun till annan kommun utan att antalet kommuner ändras. municipal merger or partial municipal merger Municipal boundary redetermination can involve the merger of tire municipalities or the transfer of part of one municipality to another (partial municipal merger). Wh municipalities are merged, 1) one or more municipalities are abolished and amalgamated with an existing municipality, 2) the municipalities are abolished and a new municipality created as an amalgamation of the former municipalities, or 3) the territory of a municipality is divided among two or more municipalities and the divided municipality abolished. In a partial municipal merger, part of one municipality is transferred to another without the number of municipalities changing. F003 kunti yhdistymin kuntaliitos yleiskielessä sammanslagning av kommuner kommunsammanslagning kommunsammanläggning kommunfusion FI kommunsamgång FI municipal merger preferred merger of municipalities consolidation of municipalities municipal amalgamation Kunti yhdistymisessä vähintään yksi kokonain kunta lakkautetaan. Esityks kunti yhdistymisestä tekevät muutoks kohtea olevi kunti valtuustot yhdessä. kuntajaon muuttamin Vid kommunsammanslagning upplöses åtminstone kommun i sin helhet. En framställning om kommunsammanslagning görs av de berörda kommunernas fullmäktige gemsamt. ändring av kommunindelning In a municipal merger at least one tire municipality is abolished. The proposal for a municipal merger is made jointly by the local councils of the municipalities in question.

108 108 Termiä municipal amalgamation käytetään erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. municipal boundary redetermination F004 kunnan osan siirtämin toise kuntaan kunnan osaliitos osittaisliitos Kunnan osan siirtämisessä toise kuntaan kunti lukumäärä pysyy samana. Esityks kunnan osan siirtämisestä toise kuntaan voi tehdä muutoks kohtea olevan kunnan valtuusto, kunti valtuustot yhdessä tai kunnan jäs. kuntajaon muuttamin överföring av del av kommun till annan kommun partiell kommunsammanslagning partial municipal merger preferred När del av kommun överförs till annan kommun förblir antalet kommuner oförändrat. En framställning om överföring av del av kommun till annan kommun kan göras av fullmäktige i d kommun som är föremål för ändring, kommunernas fullmäktige gemsamt eller kommunmedlem. ändring i kommunindelning transfer of part of one municipality to another In a partial municipal merger the number of municipalities remains unchanged. The proposal for a partial municipal merger may be made by the local council of the municipality containing the area in question, by the councils of the municipalities jointly or by a natural or legal person residt in the municipality. municipal boundary redetermination F005 monikuntaliitos useamman kuin kahd kunnan yhdistymin kuntajaon muuttamin sammanslagning av flera kommuner sammanslagning av fler än två kommuner ändring i kommunindelning multi-municipal merger merger of more than two municipalities municipal boundary redetermination

109 Käsitekaavio 13: Kuntajaon muuttamin 109

110 110 F006 erityin kuntajakoselvitys kuntajakoselvitys lyhyempi muoto kuntajaon muuttamista koskeva selvitys, jonka valtiovarainministeriö voi määrätä tehtäväksi asian laajuud tai vaikeud johdosta tai muusta perustellusta syystä Erityin kuntajakoselvitys on aina poikkeusmettely. Pääsääntöisesti kunnat huolehtivat itse kuntajaon muuttamise liittyvistä selvityksistä. kuntajakoselvittäjä särskild kommunindelningsutredning kommunindelningsutredning kortform utredning som gäller ändring i kommunindelning och som finansministeriet kan förordna för att ärdet är omfattande eller komplicerat eller av någon annan grundad anledning En särskild kommunindelningsutredning är alltid ett undantagsförfarande. I regel sköter kommunerna själva de utredningar som behövs vid ändringar i kommunindelning. kommunindelningsutredare special report on municipal boundary divisions municipal boundary report unofficial report on municipal boundary redetermination which the Ministry of Finance can require to be compiled on account of the breadth and complexity of the matter or for any other justifiable reason A special report on municipal boundary divisions is always an exceptional procedure. As a rule, municipalities will themselves see to any reporting on municipal boundary divisions. rapporteur on municipal boundary divisions F007 kuntajakoselvittäjä kommunindelningsutredare rapporteur on municipal boundary divisions hkilö, jonka valtiovarainministeriö määrää erityis kuntajakoselvityks tekemistä vart person som finansministeriet utser att gomföra särskild kommunindelningsutredning person designated by the Ministry of Finance to compile a special report on municipal boundary divisions

111 Käsitekaavio 14: Kunti yhdistymin 111

112 112 F008 yhdistymissopimus sammanslagningsavtal n merger agreemt kunti tekemä sopimus kunti yhdistymisestä Yhdistymissopimuksessa sovitaan mm. kuntajaon muuttamis toteuttamistavasta, uud kunnan hallinnon järjestämis ja taloudhoidon periaatteista, uud kunnan nimestä, yhdistymishallituksesta ja yhdistyvi kunti palvelujärjestelmi yhtesovittamisesta. avtal mellan kommuner om kommunsammanslagning I sammanslagningsavtalet kommer kommunerna övers om bland annat hur ändring i kommunindelning ska gomföras, principerna för d nya kommuns förvaltning och ekonomi, d nya kommuns namn, sammanslagningsstyrels och samordning av kommunernas servicesystem. agreemt made by the municipalities in question concerning a municipal merger A merger agreemt will include agreemt on matters such as the method of implemting the local governmt boundary changes, the principles concerning the administration arrangemt and financial managemt in the new municipality, the name of the new municipality, the merger board and the combining of the services of the merging municipalities. F009 yhdistymishallitus sammanslagningsstyrelse merger board yhdistyvi kunti valtuustoj valitsema toimielin, joka vastaa yhdistymissopimuks toimepanosta ja huolehtii uud kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämis valmistelusta Yhdistymishallituks toimikausi päättyy, kun uud kunnan kunnanhallitus on valittu. organ som vid kommunsammanslagning väljs av de berörda kommunernas fullmäktige och som arar för att sammanslagningsavtalet verkställs och förbereder d nya kommuns verksamhet och förvaltning Sammanslagningsstyrelss mandattid upphör när d nya kommuns kommunstyrelse har valts. decision-making body set up by the local councils of the merging municipalities, with responsibility for putting the merger agreemt into effect and seeing to preparations for the operation and administration of the new municipality The term of the merger board expires wh the local executive of the new municipality is chos. F010 taloudellin selvitys

113 113 ekonomisk uppgörelse report on finances <kuntajaon muuttamin> selvitys, joka laaditaan kunnan omaisuudesta muutosalueella silloin, kun kunnan osa siirretään toise kuntaan kunnan osan siirtämin toise kuntaan <ändring i kommunindelning> uppgörelse om kommuns egdom på det område som berörs när del av kommun överförs till annan överföring av del av kommun till annan kommun report drawn up on the municipality's assets in the area that is to be transferred in a partial municipal merger F011 yhdistymisavustus porkkanaraha liitosporkkana arkikielessä arkikielessä sammanslagningsunderstöd n morotspgar pl inofficiell municipal merger grant preferred merger grant shorter form merger aid admitted kunti yhdistymisessä syntyvälle uudelle kunnalle maksettava valtion rahallin tuki Yhdistymisavustus on määräaikain. Se muodostuu asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta ja yhdistymisessä mukana olevi kunti lukumäärän mukaan määräytyvästä lisäosasta. statligt ekonomiskt stöd till ny kommun som bildas vid kommunsammanslagning Sammanslagningsunderstödet är tidsbegränsat. Det består av grunddel, som bestäms ligt invånarantalet, och tilläggsdel, som bestäms ligt antalet kommuner som deltar i sammanslagning. state financial aid to be paid to the new municipality created in a municipal merger Municipal merger grant is awarded for a fixed period. It consists of a basic compont determined according to the population size and a supplemtary compont determined according to the number of municipalities in the merger. F012 yhdistymisavustuks perusosa yhdistymisavustus sammanslagningsunderstödets grunddel sammanslagningsunderstöd basic compont of municipal merger grant

114 114 basic compont of merger grant shorter form municipal merger grant F013 yhdistymisavustuks lisäosa Yhdistymisavustuks lisäosaa maksetaan monikuntaliitoksissa. yhdistymisavustus sammanslagningsunderstödets tilläggsdel Sammanslagningsunderstödets tilläggsdel betalas vid sammanslagning av flera kommuner. sammanslagningsunderstöd supplemtary compont of municipal merger grant supplemtary compont of merger grant The supplemtary compont of municipal merger grant is awarded in the case of multi-municipal mergers. municipal merger grant F014 kunta- ja palvelurakneuudistus Paras-uudistus määräaikain uudistushanke, jossa vahvistetaan kunta- ja palveluraknetta suurtamalla kuntakokoa ja kehittämällä palveluj tuotantotapoja ja organisointia Kunta- ja palvelurakneuudistuks taustalla on väestön vanhemin ja palvelutarpeid muuttumin sekä julkis taloud tasapainovaatimukset. Määräaikais lain voimassaolo päättyy vuod 2012 lopussa. kuntauudistus kommun- och servicestrukturreform strukturreform kortform KSSR avrådd tidsbegränsat reformprojekt där kommun- och servicestruktur stärks gom att kommunerna blir större och sätt att producera och organisera tjänster utvecklas Bakgrund till kommun- och servicestrukturreform är befolknings stigande ålder, förändringarna i servicebehov och krav på att balansera d offtliga ekonomin. D tidsbegränsade lag om reform upphör att gälla i slutet av restructuring of municipalities and services preferred reform to restructure municipalities and services preferred longer form municipal and service structure reform admitted local governmt reform admitted PARAS abbreviation

115 115 fixed-duration reform project to strgth the municipal and service structure by increasing the size of municipalities and developing the ways in which services are produced and organised The need for restructuring of municipalities and services is based on the ageing of the population and changes in service needs, and the requiremt to balance public finances. The temporary legislation on this restructuring is in force until the d of F015 kuntauudistus kommunreform reform in local governmt structures määräaikain hanke, jossa uudistetaan kunta- ja palveluraknetta sit, että koko maassa voidaan turvata laadukkaat ja yhdvertaiset kunnalliset palvelut Kuntauudistuks tavoittea on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimain kuntarakne. Asukasluvultaan nykyistä suuremmat kunnat muodostuisivat luonnollisista työssäkäyntialueista, jotka tällä hetkellä käsittävät ylesä useita kuntia. Uudet kunnat olisivat riittävän suuria pystyäkse itsäisesti vastaamaan peruspalveluista (2) vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Ne edellyttäisivät edelle kunti yhteistoimintaa. Kuntauudistus on jatkoa kunta- ja palvelurakneuudistukselle eli Parasuudistukselle. tidsbegränsat projekt där kommun- och servicestruktur ses över så att kommunal service av hög kvalitet kan tryggas i hela landet på lika villkor Målet för kommunreform är livskraftig kommunstruktur som bygger på starka primärkommuner. Det är ming att kommunerna ska bli större till invånarantalet och utgå från naturliga pdlingsområd, som i dags läge i allmänhet omfattar flera kommuner. De nya kommunerna ska vara tillräckligt stora för att självständigt kunna ara för basservic (2), med undantag av krävande specialiserad sjukvård och krävande socialvård. Dessa kommer fortfarande att kräva samarbete mellan kommunerna. Kommunreform är fortsättning på kommun- och servicestrukturreform. fixed-duration project to reform the municipal and service structure and thus secure municipal services that are comparable and of a good quality throughout the country The aim of the reform in local governmt structures is a thriving local governmt structure based on robust municipalities. The municipalities would be larger in population than at prest and would be formed from travel-towork areas which in geral currtly comprise several municipalities. The new municipalities would be large ough to be able to be indepdtly responsible for basic public services, with the exception of demanding specialised health care and demanding social welfare services. These would still require cooperation betwe municipalities. The reform in local governmt structures is a continuation of the reform to restructure municipalities and services (also known by the Finnish abbreviation PARAS). F016 työssäkäyntialue

116 116 pdlingsområde n commuter area travel-to-work area alue, jonka sisällä suurin osa asukkaista asioi, käy työssä ja harrastuksissa Työhallinnossa työssäkäyntialueella tarkoitetaan aluetta, jolta työttömän työnhakijan on lähtökohtaisesti oltava valmis ottamaan tarjottu työ vastaan ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin. kuntauudistus område inom vilket merpart av invånarna anlitar service, arbetar och utövar fritiderksamhet Inom arbetsförvaltning avses med pdlingsområde ett område inom vilket arbetslös arbetssökande i princip ska vara beredd att ta emot ett arbete som erbjuds och ta del av sysselsättningsfrämjande tjänster. kommunreform area within which a majority of residts conduct their business, go to work and gage in leisure time activities In the ctral governmt s employmt administration, travel-to-work area means an area in which an unemployed jobseeker is presumed to be ready to accept jobs offered and to take part in services designed to promote employmt. reform in local governmt structures F017 seutukunta ekonomisk region sub-regional unit yhdestä tai useammasta kunnasta muodostuva alue, jonka valtioneuvosto vahvistaa aluepoliittist tuki määrittelyä ja tilastollista seurantaa vart Seutukunnan muodostamis perustea käytetään mm. työssäkäyntiä, asiointia, liikneyhteyksiä ja kunti välistä yhteistyötä. område som består av eller flera kommuner och som statsrådet fastställer för bestämning av regionpolitiska stöd och statistisk uppföljning Som grund för bildande av ekonomisk region används bland annat arbetsoch servicepdling, trafikförbindelser och samarbete mellan kommuner. area comprising one or more municipalities and approved by the Governmt for the purposes of determining regional policy assistance and statistical monitoring Travel to work, conducting personal business, transport connections and intermunicipal cooperation are among the considerations used as a basis for creating a sub-regional unit. F018 kaupunkiseutu

117 117 stadsregion urban region preferred city region metropolitan region narrower concept keskuskaupungista ja sitä ympäröivistä kunnista muodostuva alue, jossa maankäyttö, asumin, liikne ja palvelut muodostavat yhtäis kokonaisuud Kaupunkiseutu voi käsittää saman alue kuin seutukunta. område som består av stad, som är ctralort, och av dess omgivande kommuner och där markanvändning, bode, trafik och service utgör hetlig helhet En stadsregion kan omfatta samma område som ekonomisk region. region consisting of a ctral urban municipality and the municipalities that surround it, in which land use, housing, transport and services form a cohert tity An urban region can constitute the same area as a sub-regional unit. G Kunnan tehtävät Kommuns uppgifter Functions of local governmt G001 kunnan tehtävät kunnan toimiala kommuns uppgifter pl pl kommuns kompets Kunnan tehtävät voidaan jakaa yleise toimialaan ja erityistoimialaan. tehtäväalue kommuns kompetsområde n kommuns anarsområde n kommuns verksamhetsområde n FI avrådd municipality's functions pl municipality's duties pl municipality's responsibilities pl Kommuns uppgifter kan indelas i obligatoriska uppgifter och frivilliga uppgifter. I Sverige har kommuns verksamhetsområde konkret betydelse och avser ett geografiskt område eller ett specifikt uppgiftsområde, till exempel "verksamhetsområdet kultur och fritid". Därför bör användning av verksamhetsområde i betydels "kommuns samtliga uppgifter" undvikas. kommuns obligatoriska uppgifter, kommuns frivilliga uppgifter, verksamhetsområde Viittaa erityisesti kunnan tehtäviin. Viittaa erityisesti kunnan tehtäviin.

118 118 municipality's fields of activity pl municipality's area of responsibilities municipality's scope of operation Viittaa erityisesti kunnan toimialaan. Viittaa erityisesti kunnan toimialaan. municipality's sphere of operation deprecated A municipality's functions can be divided into optional and statutory functions. Ilmaisun municipality's sijaan kaikki termit voi aloittaa myös ilmaisuilla local authority's tai municipal. optional functions of a municipality, statutory functions of a municipality, area of responsibility G002 ylein toimiala kunnan vapaaehtoiset tehtävät allmän kompets pl tehtävät, jotka kunta omalla päätöksellään voi ottaa hoidettavakse ja jotka palvelevat kunnan asukkaita Keskeisiä yleise toimialaan kuuluvia tehtäviä ovat elinkeinotoiminnan yleisistä edellytyksistä huolehtimin sekä lukio- ja ammatillin koulutus. erityistoimiala kommuns frivilliga uppgifter pl optional functions of a municipality pl uppgifter som kommun kan åta sig gom eget beslut och som betjänar kommuns invånare Ctrala uppgifter inom d allmänna kompets är att främja de allmänna förutsättningarna för näringerksamhet och att anordna gymnasie- och yrkesutbildning. kommuns lagstadgade uppgifter functions that the municipality, by its own decision, may decide to gage in and which serve the municipality's residts The principal fields of activity within the optional functions of a municipality consist of suring that the geral prerequisites for business are in place, and upper secondary and vocational education and training. statutory functions of a municipality G003 erityistoimiala kunnan lakisääteiset tehtävät pl tehtävät, jotka kunnan on lakisääteisesti hoidettava Pääosa kunnan tehtävistä on pakollisia ja perustuu erityislainsäädäntöön. Kunta voi kuitkin itse päättää, mit palvelut tuotetaan. Ainoastaan kunti

119 119 viranomaistehtävät kunnan täytyy hoitaa itse tai yhteistyössä muid kunti kanssa. ylein toimiala kommuns lagstadgade uppgifter pl kommuns obligatoriska uppgifter pl uppgifter som kommun ska sköta ligt lagstiftning Merpart av kommuns uppgifter är obligatoriska och baserar sig på speciallagstiftning. Kommun kan ändå själv bestämma hur tjänsterna produceras. Endast kommunala myndighetsuppgifter måste skötas av kommun själv eller i samarbete med andra kommuner. allmän kompets statutory functions of a municipality functions that a municipality is required to gage in by law Most of a municipality's functions are statutory and are based on special legislation. A municipality may, however, itself decide how the services are to be provided. The only functions that are required to be managed by the municipality itself or in cooperation with other municipalities are the official duties of municipalities. optional functions of a municipality G004 kunnan viranomaistehtävä kommunal myndighetsuppgift official duty of a municipality tehtävä, jossa kunnan viranomain käyttää julkista valtaa ja vaikuttaa yksilön tai yhteisön oikeuksiin ja velvollisuuksiin Kunnan viranomaistehtäviä ovat esimerkiksi erilaist etuuksi ja lupi myöntämin sekä kieltoj ja uhkasakkoj määräämin. uppgift där myndighet i kommun använder offtlig makt och påverkar individs eller samhällets rättigheter och skyldigheter Till kommuns myndighetsuppgifter hör till exempel att bevilja olika förmåner och tillstånd och att utfärda förbud och förelägga vite. duty in which a municipal authority exercises public authority and has an impact on the rights and obligations of individuals or tities The official duties of municipalities include granting various befits and licces, imposing prohibitions and issuing notices of conditional fines. G005 peruspalvelut (1) pl kunnan järjestämät kunnan asukkaid kannalta tärkeät julkiset palvelut Peruspalveluihin laajassa merkityksessä kuuluvat paitsi laissa kunti peruspalveluid valtionosuudesta (1704/2009) tarkoitetut peruspalvelut (2) myös esim. infrastruktuuri, joukkoliikne, pelastustoimi ja väestönsuojelu. Osa näistä tehtävistä on lakisääteisiä, osa vapaaehtoisia.

120 120 basservice (1) grundläggande service basic public services of a municipality pl basic public services pl shorter form basic services pl deprecated offtliga tjänster som kommun tillhandahåller och som är viktiga för kommuninvånarna Basservice i vid bemärkelse omfattar förutom d basservice (2) som avses i lag om statsandelar för kommunal basservice (1704/2009) också till exempel infrastruktur, kollektivtrafik, räddningäsdet och befolkningsskydd. Vissa av dessa uppgifter är lagstadgade, andra frivilliga. public services that are important to the residts of a municipality and which are arranged by the municipality In the broadest sse, basic public services include not only the statutory basic public services referred to in the Act on Ctral Governmt Transfers to Local Governmt for Basic Public Services (1704/2009) but also infrastructure, public transport, rescue services and civil defce, for instance. Some of these tasks are statutory and others are optional. Termistä basic services ei käy ilmi, että on kyse julkisesta palvelusta. statutory basic public services of a municipality G006 peruspalvelut (2) pl peruspalvelut (1) basservice (2) basservice (1) statutory basic public services of a municipality pl statutory basic public services pl shorter form statutory basic services pl deprecated lakisääteiset kunnan palvelut, joihin kunta saa valtionosuutta Tässä merkityksessä kunnan peruspalveluita ovat mm. sosiaali- ja terveydhuolto, esi- ja perusopetus, ammatillin koulutus, yleiset kirjastot, liikuntapalvelut, nuorisotyö, ylein kulttuuritoimi sekä taite perusopetus. lagstadgade kommunala tjänster som kommun får statsandel för Kommunal basservice i dna bemärkelse omfattar bland annat socialvård, hälso- och sjukvård, förskoleundervisning och grundläggande utbildning, yrkesutbildning, allmänna bibliotek, idrottstjänster, ungdomsarbete, det allmänna kulturväsdet och grundläggande konstundervisning. statutory municipal services for which the municipality receives ctral governmt transfers Basic public services under this definition include social welfare and health care services, pre-primary and basic education, vocational education and training, public libraries, sports services, youth work, geral cultural services and basic education in the arts. Termistä statutory basic services ei käy ilmi, että on kyse julkisesta palvelusta.

121 121 basic public services of a municipality G007 subjektiivin oikeus subjektiv rätt subjektiv rättighet subjective right kunnan asukkaan lakisäätein oikeus tiettyihin peruspalveluihin (2), jotka kunnan on järjestettävä Subjektiivisia oikeuksia ovat mm. oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, oikeus välttämättömään toimetuloon, alle kouluikäist oikeus päivähoitoon, oikeus eräisiin vammais- ja lastsuojelupalveluihin, oikeus kuntouttavaan työtoimintaan, oikeus esiopetukse sekä oikeus maksuttomaan perusopetukse. Kunnan on osoitettava talousarviossa riittävät resurssit subjektiivist oikeuksi piiriin kuuluvi palveluj järjestämise. kommuninvånarnas lagstadgade rätt till viss basservice (2) som kommun är skyldig att tillhandahålla Subjektiva rättigheter är till exempel rätt till tillräckliga social-, hälso- och sjukvårdstjänster, rätt till oundgänglig försörjning, rätt till dagvård för barn under skolåldern, rätt till vissa handikapp- och barnskyddstjänster, rätt till arbeterksamhet i rehabiliteringssyfte och rätt till förskoleundervisning och avgiftsfri grundläggande utbildning. Kommun ska i sin budget anslå tillräckliga resurser för de tjänster som omfattas av d subjektiva rätt. statutory right of each residt in a municipality to certain statutory basic public services that the municipality is obliged to arrange Subjective rights include the right to sufficit social welfare and health care services, the right to cover basic needs, the right of those below school age to receive daycare, the right to various disability and child welfare services, the right to rehabilitating work experice, the right to pre-primary education and the right to basic education free of charge. In its budget, the municipality must demonstrate sufficit resources for arranging services to which subjective rights apply.

122 Käsitekaavio 15: Kunnan tehtävät 122

123 123 G008 yhteistoiminta-alue samarbetsområde n local governmt co-managemt area local governmt collaboration area local governmt joint services area alue, jossa kunnat hoitavat laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut yhdessä Yhteistoiminta-alue tehtävät voi hoitaa joko kuntayhtymä tai isäntäkunta. Jos tehtävät hoitaa isäntäkunta toist kunti puolesta, perustetaan tehtävi hoitamista vart alue kunti yhtein toimielin isäntäkunnan organisaatioon. område där kommunerna tillsammans sköter tjänster som kräver ett brett befolkningsunderlag De uppgifter som hör till samarbetsområdet kan skötas av samkommun eller av värdkommun. Om uppgifterna sköts av värdkommun för de andra kommunernas räkning, inrättar kommunerna i området ett gemsamt organ för ändamålet i värdkommuns organisation. local governmt area of codetermination deprecated partnership area deprecated area in which municipalities jointly manage services requiring a broad population base The tasks of a local governmt co-managemt area can be managed either by a joint municipal authority or a host municipality. If the tasks are managed by a host municipality on behalf of the other municipalities, a joint decision-making body of the area's municipalities is established within the host municipality's organisation for the purposes of managing the tasks in question. Termiä partnership ei voi käyttää yhteistoiminta-alue yhteydessä, koska se viittaa osakkuute ja liiketaloudellise yhteistyöhön. G009 isäntäkunta vastuukunta värdkommun host municipality kunta, joka sopimuks nojalla hoitaa sovittua tehtävää yhd tai useamman kunnan puolesta Muut sopijakunnat maksavat isäntäkunnalle oman osansa kustannuksista. yhteistoiminta-alue kommun som med stöd av avtal sköter överskomm uppgift för eller flera kommuners räkning De övriga avtalskommunerna betalar sin andel av kostnaderna till värdkommun. samarbetsområde

124 124 municipality that manages an agreed task on behalf one or more municipalities by virtue of an agreemt The other municipalities that are party to the agreemt pay their own share of the costs to the host municipality. local governmt co-managemt area G010 ulkoistamin ulkoistus utläggning utkontraktering outsourcing contracting-out deprecated jonkin toiminnon siirtämin organisaation ulkopuolis palveluntuottajan tehtäväksi ostopalvelu överlåtelse av verksamhet till serviceproduct utanför organisation köpt tjänst transfer of a function to a service provider outside the organisation outsourced service G011 ostopalvelu köpt tjänst outsourced service purchased service admitted palvelu, jonka palvelunjärjestäjä hankkii korvausta vastaan oman organisaationsa ulkopuoliselta palveluntuottajalta Kunta voi itse päättää, mit s toimialaan kuuluvat palvelut tuotetaan. Ainoastaan kunti viranomaistehtävät kunnan täytyy hoitaa itse tai yhteistyössä muid kunti kanssa. ulkoistamin tjänst som tjänstetillhandahållar köper av serviceproduct utanför sin eg organisation Kommun kan själv bestämma hur de tjänster som hör till kommuns uppgifter ska produceras. Endast kommunala myndighetsuppgifter måste skötas av kommun själv eller i samarbete med andra kommuner. utläggning outsourcing service narrower concept service which a service purchaser procures from a service provider outside the service purchaser's own organisation in return for paymt A municipality may itself decide how services that fall within its area of responsibilities are to be provided. The only activities that are required to be

125 125 managed by the municipality itself or in cooperation with other municipalities are the official duties of municipalities. In careful use, the term 'outsourcing service' mainly applies to the provider's perspective (an outside company supplies outsourcing services, whereas the recipit company uses outsourced services) outsourcing G012 tilaaja-tuottajamalli tilaaja tuottaja-malli tilaaja tuottaja-toimintatapa beställar utförar-modell beställar utförarmodell purchaser-provider model purchaser-provider split julkist palveluj organisoinnin malli, jossa palvelun tilaajan ja palvelun tuottajan roolit on erotettu toisistaan Tilaaja-tuottajamallissa tilaajana voi toimia esim. kunta tai kunti muodostama yhteistoiminta-alue ja tuottajana kunnan oma tai s ulkopuolin organisaatio. modell för organisering av offtliga tjänster där serviceproducts och beställars roll särskiljts från varandra I beställar utförarmodell kan beställar vara till exempel kommun eller ett samarbetsområde som kommunerna bildat. Utförar (product) kan vara kommuns eg eller utomståde organisation. basis for organising public services whereby the role of service purchaser is separate from the role of service provider In the purchaser-provider model the purchaser may be, for instance, a municipality or a local governmt co-managemt area made up of municipalities, and the provider an organisation run by the municipality itself or an organisation external to it. G013 hankintamettely upphandlingsförfarande n procuremt procedure contract award procedure julkisessa hankinnassa käytettävä määrämuotoin mettely Hankintamettelyjä ovat avoin mettely, rajoitettu mettely, puitejärjestely, neuvottelumettely, kilpailullin neuvottelumettely, suunnittelukilpailu ja suorahankinta. formbundet förfarande vid offtlig upphandling Upphandlingsförfarand är öppet förfarande, selektivt förfarande, ramavtal, förhandlat förfarande, konkurrspräglad dialog, projekttävling och direktupphandling.

126 126 specified form of procedure to be used in public procuremt The following are procuremt procedures: op procedure, restricted procedure, framework agreemt, negotiated procedure, competitive dialogue, design contest and direct award. G014 julkin hankinta offtlig upphandling public procuremt public contract related concept julkisyhteisön tai muun hankintayksikön oman organisaationsa ulkopuolelta tekemä tavaran, palvelun tai raknusurakan hankinta Julkisissa hankinnoissa on noudatettava hankintalainsäädännössä säädettyjä mettelytapoja. Kynnysarvon ylittävät hankinnat on kilpailutettava. kilpailuttamin upphandling som ett offtligt samfund eller någon annan upphandlande het gomför vid anskaffning av varor, tjänster eller byggtreprader utanför sin eg organisation Vid offtlig upphandling ska de förfarand som föreskrivs i upphandlingslagstiftning iakttas. Upphandlingar som överstiger tröskelvärdet ska konkurrsutsättas. konkurrsutsättning procuremt of goods, services or building contracts by a public tity or other contracting authority from outside its own organisation Public procuremts must comply with the procedures laid down in the legislation on public procuremt. Procuremts exceeding a threshold value must be put out to tder. Termi public contract viittaa hankintasopimukse. competitive tdering G015 kilpailuttamin kilpailutus konkurrsutsättning mettely, jossa pyydetään tarjouksia tavaran, palvelun tai raknusurakan toimittajilta ja valitaan hinnaltaan halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous Julkisyhteisön tai muun hankintayksikön on kilpailutettava kynnysarvon ylittävä julkin hankinta. förfarande där leverantörer av varor, tjänster eller byggtreprader ombeds lämna anbud, varefter det billigaste eller totalekonomiskt mest fördelaktiga anbudet väljs Offtliga samfund och andra upphandlande heter ska konkurrsutsätta offtlig upphandling som överstiger tröskelvärdet.

127 127 competitive tdering competitive bidding call for tders putting out to tder procedure in which tders are requested from goods or services suppliers or building contractors, and the award giv to the tder which has the lowest price or is most advantageous in overall financial terms A public tity or other contracting authority must subject all public procuremts that exceed the threshold value to competitive tdering. G016 kynnysarvo tröskelvärde n threshold value hankinnan nakoitu arvo, joka määrittää julkis hankinnan mettelytavan Kynnysarvo määrittää s, sovelletaanko hankintaan kansallista vai Euroopan unionin laajuista kilpailumettelyä vai voidaanko hankinta tehdä hankintayksikön päättämällä yksinkertaisemmalla mettelyllä. kilpailuttamin uppskattat värde på offtlig upphandling, vilket avgör hur upphandling ska gomföras Tröskelvärdet avgör om upphandling ska gomföras ligt ett nationellt upphandlingsförfarande eller inom EU eller om d upphandlande het kan välja ett klare förfarande. konkurrsutsättning anticipated value of the procuremt, the magnitude of which will determine the nature of the public procuremt procedure The threshold value determines whether the procuremt will be subject to national or European Union competition procedures, or whether the procuremt can be made following a simpler procedure decided by the contracting authority. competitive tdering G017 kotikunta kunta, jossa hkilö asuu tai johon hänellä on muut kiinteä yhteys Jos hkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hän kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidsa, toimetulonsa tai muid vastaavi seikkoj johdosta itse pitää kotikuntanaan tai johon hänellä on edellä mainittuj seikkoj perusteella kiintein yhteys. Vastasyntyne laps kotikunta on hän äitinsä kotikunta laps syntyessä. Kotikunnan mukaan määräytyy mm. äänioikeus kunnalliaaleissa ja se, mihin kuntaan hkilö maksaa veronsa ja mikä kunta on vastuussa hkilön koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluista.

128 128 hemkommun municipality of residce preferred place of residce related concept home municipality informal kommun som man bor i eller annars har fast anknytning till För d som använder flera bostäder eller inte har någon bostad alls är hemkommun d kommun som person själv betraktar som sin hemkommun på grund av sina familjeförhålland, sin utkomst eller andra motarande omständigheter eller till vilk person med hänsyn till dessa omständigheter har d största anknytning. För ett nyfött barn är hemkommun moderns hemkommun vid d tidpunkt då barnet föds. I kommunalvalet röstar var och i sin hemkommun, och det är till hemkommun man betalar skatt. Hemkommun anarar också för utbildnings-, social-, hälso- och sjukvårdstjänster för sina invånare. Place of residce can refer to a person's address rather than simply the municipality of residce. municipality in which a person lives or with which he/she otherwise has a firm connection If a person has two or more homes or if he/she has no home at all, the municipality of residce is the municipality that he/she regards as the home municipality on account of family relationships, income or other similar considerations, or with which he/she has the firmest connection on the basis of the aforemtioned considerations. The municipality of residce of a newborn child is the municipality of residce of its mother at the birth of the child. The municipality in which a person can exercise the right to vote in local elections will be the same as the person's municipality of residce, which will also be the municipality to which he/she pays local income tax and the municipality responsible for the provision of education, social welfare and health care services for that person. G018 palveluseteli servicesedel service voucher sitoumus, jonka kunta myöntää palveluun oikeutetulle ja jolla kunta sitoutuu korvaamaan kunnan järjestämiastuulla olevan palvelun kustannukset ulkopuoliselle palvelun tuottajalle kunnan nalta määräämään arvoon asti Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia palveluja, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. förbindelse som kommun beviljar person som är berättigad till tjänst och gom vilk kommun förbinder sig att, upp till ett belopp som kommun bestämt på förhand, ersätta utomståde serviceproduct för kostnaderna för tjänst som kommun ska tillhandahålla Systemet med servicesedlar är ett sätt att tillhandahålla tjänster som kommun anarar för, särskilt social- och hälsovårdstjänster. undertaking granted by a municipality to those titled to a service, by which the municipality undertakes to compsate an external service provider for the

129 129 costs of providing a service for which the municipality is responsible, up to the value determined in advance by the municipality The service voucher is one way of arranging the services for which the municipality is responsible, especially social welfare and health care services. G019 tehtäväalue vastuualue sektori -toimi toimiala hallinnonala virasto hallintokunta Lähikäsite sektor -väsde n -väs n hylättävä verksamhetsområde n uppgiftsområde n anarsområde n verk n besläktat begrepp verksamhet vidare begrepp förvaltning vidare begrepp <kunnallishallinto> kunnan tietyn toimielim vastuulla oleva kunnan tehtävi kokonaisuus Kunnan tehtävät voidaan jakaa ylätasolla muutamaan suure tehtäväkokonaisuute eli tehtäväalueese: esim. elinkeinot, hallinto, opetus ja kulttuuri, tekniset palvelut, sosiaalipalvelut, terveys ja ympäristö. Tehtäväalueista käytetään eri kunnissa erilaisia nimityksiä, ja ne voidaan myös jaotella eri tavoin. Esimerkiksi teknisestä tehtäväalueesta voidaan käyttää nimityksiä teknin virasto, teknin toimi, teknin toimiala, tekniset palvelut, teknin sektori jne. Teknisiin palveluihin kuuluvat esim. kaavoitus, raknualvonta, kunnallistekniikka ja joukkoliikne. Vastaavasti voidaan jakaa myös muut kunnan tehtäväalueet. Termillä kunnan toimiala viitataan kaikkiin kunnan tehtäviin. Termillä toimiala voidaan viitata myös kunnan tiettyyn tehtäväalueese. Toimi- ja toimialaloppuisilla nimityksillä viitataan usein joko organisaatioyksikköön tai tuon yksikön toimintaan tai molempiin. Virasto puolestaan viittaa ylesä organisatorise yksikköön. Termeillä tehtäväalue ja vastuualue voidaan viitata myös yksittäis viranhaltijan vastuulla olevaan tehtäväkokonaisuute. ylein toimiala, erityistoimiala <kommunalförvaltning> uppgiftshelhet som ett visst organ i kommun anarar för Kommuns uppgifter kan indelas i några stora uppgiftsområd, till exempel näringsliv, förvaltning, undervisning och kultur, tekniska tjänster, social service, hälsa och miljö. Olika kommuner använder olika bämningar på

130 130 competce area of responsibility mandate administrative branch remit xx services function related concept departmt related concept sector deprecated uppgiftsområda, och de kan också indelas på olika sätt. Till exempel det tekniska området kan kallas tekniska verket, tekniska väsdet, tekniska tjänster, tekniska sektorn o. Till de tekniska tjänsterna hör till exempel planläggning, byggnadstillsyn, kommunalteknik och kollektivtrafik. Också kommuns övriga uppgiftsområd kan indelas på motarande sätt. Bämningar som slutar på -väsde avser ofta anting organisationshet eller hets verksamhet eller båda. Verk avser i allmänhet organisatorisk het. Begrepp uppgiftsområde och anarsområde kan också avse skild tjänsteinnehavares uppgiftsområde. Förvaltning tarkoittaa myös hallintoa. Esim. healthcare services, technical services. collectively the municipality's functions for which one of the municipality's decision-making bodies is responsible A municipality's functions can be divided at the geral level into a number of main areas of responsibility, for example businesses, administration, education and culture, technical services, social services, health care, and the vironmt. The names giv to these differ from one municipality to the next, and they may also be divided in differt ways. For example, the technical area of responsibility can be called the technical departmt, technical services, technical function, etc. The range of technical services can include statutory land use planning, local building control, municipal gineering and public transport. Other municipal functions may also be divided up in this way. The term municipality s area of responsibilities refers to all the tasks of a municipality. The term can also refer to a specific area of responsibility of a municipality. Names ding in 'services' or 'function' will usually refer either to an organisational unit itself or to the actual functions of such a unit, or to both. Departmt, on the other hand, gerally refers to an organisational unit. The terms 'competce', 'area of responsibility', 'mandate' and 'remit' can also refer to a group of activities for which an individual local governmt officer is responsible. optional functions of a municipality, statutory functions of a municipality G020 terveydhuolto organisoitu toiminta, jonka tarkoituksa on taata yhteiskunnan jäsille riittävät terveyd- ja sairaanhoidon palvelut Suomessa terveydhuollon järjestämin on yksi kunti keskeisistä tehtävistä. Terveydhuoltoon sisältyvät perusterveydhuolto ja erikoissairaanhoito. Kunti lisäksi myös yksityissektori tarjoaa

131 131 hälso- och sjukvård hälsovård FI snävare begrepp health care service preferred health care shorter form public health care service narrower concept public health service admitted narrower concept terveydhuollon palveluita, erityisesti suuremmissa kaupungeissa. Sekä yksityisellä että julkisella työnantajalla on lakisäätein velvollisuus järjestää työntekijöille työterveyshuolto. Työnantaja voi hankkia työterveyshuollon palvelut terveyskeskukselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestää ne itse tai yhdessä toist työnantaji kanssa. organiserad verksamhet som syftar till att garantera samhällsmedlemmar tillräckliga hälso- och sjukvårdstjänster I Finland hör tillhandahållandet av hälso- och sjukvårdstjänster till kommunernas kärnuppgifter. I hälso- och sjukvård ingår primärvård och specialiserad sjukvård. Utöver kommunerna erbjuder också privata sektorn hälso- och sjukvårdstjänster, särskilt i större städer. Både privata och offtliga arbetsgivare har lagstadgad skyldighet att tillhandahålla företagshälsovård för sina anställda. Arbetsgivar kan köpa företagshälsovårdstjänster av hälsoctral eller privat serviceproduct eller tillhandahålla dem själv eller tillsammans med andra arbetsgivare. I Sverige omfattar ordet hälsovård inte sjukvård. Därför bör man undvika att använda hälsovård som motarighet till "terveydhuolto", som också inbegriper sjukvård. D finska motarighet till hälsovård är "terveydhoito". service provision aimed at guaranteeing sufficit health care and medical care for all members of society In Finland, the provision of health care is one of the main tasks of municipalities. The health care service comprises primary health care and specialised health care. In addition to provision by the municipalities, health care services are also offered by the private sector, especially in the larger cities. Employers in both the private and public sectors have a statutory obligation to arrange occupational health care for their employees. The employer may obtain occupational health care services from a health ctre or private service provider, or arrange such services itself or jointly with other employers. Can be used in the plural wh referring not to the tity or system but rather to the services themselves. G021 perusterveydhuolto kansanterveystyö terveydhuollon osa-alue, johon kuuluu yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyd edistämin ja yksilön sairaanhoito Perusterveydhuollon järjestämin on yksi keskeisistä kunnan tehtävistä. Perusterveydhuoltoa ovat terveysneuvonta, terveystarkastukset, seulonnat, neuvolapalvelut, kouluterveydhuolto, opiskeluterveydhuolto, työterveyshuolto, ympäristöterveydhuolto, päivystys, avosairaanhoito,

132 132 primärvård rekommderas kotisairaanhoito, kotisairaala- ja sairaalahoito, suun terveydhuolto, mielterveystyö, päihdetyö ja lääkinnällin kuntoutus. folkhälsoarbete n primärhälsovård primary health care delområde inom hälso- och sjukvård vilket omfattar hälsofrämjande som är inriktat på individ, befolkning och livsmiljön samt sjukvård för individ Primärvård hör till kommuns kärnuppgifter. Primärvård omfattar hälsorådgivning, hälsokontroller, screing, rådgivningstjänster, skolhälsovård, studthälsovård, företagshälsovård, miljö- och hälsoskydd, jourverksamhet, öpp sjukvård, hemsjukvård, hemsjukhuård och sjukhuård, mun- och tandvård, mtalvårdsarbete, missbrukarvård och medicinsk rehabilitering. part of the health care service, comprising health promotion targeted at individuals, the geral population and the vironmt in which people live, and medical care for individuals Arranging primary health care is one of the main fields of activity of municipalities. Primary health care is made up of health information and advice, medical examinations, screing, maternity and child health clinics, school health service, studt health care, occupational health care, vironmtal health, emergcy care, community health care, home nursing care, hospital-based home care, hospital care, oral health, mtal health work, substance abuse work and medical rehabilitation services.

133 Käsitekaavio 16: Terveydhuolto 133

134 134 G022 ympäristöterveydhuolto miljö- och hälsoskydd n miljöhälsovård FI avrådd vironmtal health vironmtal health care vironmtal health services pl perusterveydhuollon osa-alue, jonka tarkoituksa on varmistaa elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Ympäristöterveydhuoltoa ovat esim. terveydsuojelu, tupakka-, kemikaali-, elintarvike- ja kuluttajaturvallisuualvonta sekä eläinlääkintähuolto ja eläinsuojelu. Ympäristöterveydhuollon tavoittea on naltaehkäistä, vähtää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmist terveydelle ja elinympäristölle. Kunnat vastaavat ympäristöterveydhuollon toteuttamisesta omalla alueellaan. Kunnan, jolla ei ole riittävästi resursseja (10 htv) ympäristöterveydhuollon tehtäviin, on kuuluttava johonkin ympäristöterveydhuollon yhteistoimintaalueese. delområde inom primärvård vilket syftar till att trygga hälsa och säkerhet i livsmiljön Till miljö- och hälsoskyddet hör till exempel hälsoskydd, tobaks-, kemikalie-, livsmedels- och konsumtsäkerhetstillsyn samt veterinärvård och djurskydd. Målet för miljö- och hälsoskyddet är att förebygga, minska och undanröja faktorer som kan medföra risker eller m för människornas hälsa och livsmiljö. Kommunerna anarar för miljö- och hälsoskyddet inom sitt område. De kommuner som inte har tillräckliga resurser (10 årerk) för att sköta miljöoch hälsoskyddsuppgifterna ska höra till något samarbetsområde för miljö- och hälsoskydd. part of primary health care and aimed at suring the health and safety of the vironmt in which people live Examples of vironmtal health care include: health protection; monitoring of tobacco, chemicals, food and consumer safety; and veterinary care and animal welfare. The aim of vironmtal health services is to prevt, reduce and eliminate factors that can danger or adversely affect human health and the vironmt in which people live. Each municipality is responsible for suring that vironmtal health services are in place within its own area. A municipality that does not have the necessary resources (10 man-years) for vironmtal health tasks is required to join a local governmt co-managemt area for vironmtal health. Also used in the singular, as the name of an organisational unit, for example. G023 erikoissairaanhoito terveydhuollon osa-alue, johon kuuluu lääketiete ja hammaslääketiete erikoisaloilla tehtävä sairaanhoito Erikoissairaanhoitoa ovat lääketiete ja hammaslääketiete erikoisaloj mukaiset sairauksi ehkäisyyn, tutkimise, hoitoon, sihoitoon,

135 135 specialiserad sjukvård specialistsjukvård SE specialsjukvård FI specialised health care specialised medical care specialised care shorter form secondary health care narrower concept päivystykse ja lääkinnällise kuntoutukse kuuluvat terveydhuollon palvelut. delområde inom hälso- och sjukvård vilket omfattar sjukvård inom medicinska och odontologiska specialiteter Specialiserad sjukvård är sådana hälso- och sjukvårdstjänster inom medicinska och odontologiska specialiteter som gäller förebyggande, undersökning och behandling av sjukdomar, prehospital akutsjukvård, jour och medicinsk rehabilitering. part of the health care service and comprising medical care performed in specialised fields within medicine and dtistry Specialised health care is made up of health care services in specialised fields within medicine and dtistry concerning disease prevtion, examination, treatmt, emergcy medicine, emergcy care and medical rehabilitation services. G024 terveyskeskus hälsoctral hälsovårdsctral health ctre health cter US perusterveydhuollosta vastaava kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämä toimintayksikkö Terveyskeskuksella voi olla useita toimipaikkoja eli terveysasemia tai sairaaloita. verksamhetshet som anarar för primärvård och som drivs av kommun eller samkommun En hälsoctral kan ha flera verksamhetsställ, dvs. hälsostationer eller sjukhus. I Sverige kallas hälsoctraler vårdctraler. operating unit responsible for primary health care and maintained by a municipality or joint municipal authority A health ctre may operate at two or more sites, i.e. branch health ctres or hospitals. G025 sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

136 136 sairaanhoitopiiri erikoissairaanhoidon kuntayhtymä erikoissairaanhoitopiiri epävirallin samkommun för ett sjukvårdsdistrikt sjukvårdsdistrikt n epävirallin samkommun för specialiserad sjukvård inofficiell kuntayhtymä, joka vastaa jäskuntisa asukkaille annettavista erikoissairaanhoidon palveluista Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä antaa aluesa terveyskeskuksille niid tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, joita ei ole tarkoituksmukaista tuottaa terveyskeskuksissa. Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa tehtäväaluesa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallis terveydhuollon tietojärjestelmi yhtesovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on sairaaloita ja muita toimintayksiköitä. samkommun som anarar för d specialiserade sjukvård för medlemskommunernas invånare För att uppfylla förpliktels att ordna specialiserad sjukvård ska kommun höra till samkommun för ett sjukvårdsdistrikt. Samkommun tillhandahåller hälsoctralerna inom sitt område sådana specialiserade sjukvårdstjänster som det inte är ändamålsligt att hälsoctralerna producerar. Dessutom ska samkommun sörja för forskning, utvecklingerksamhet och utbildning inom sitt uppgiftsområde och för samordning av informationssystem inom d kommunala hälso- och sjukvård. Samkommun har sjukhus och andra verksamhetsheter. joint municipal authority for specialised health care hospital district health care district Used as the name of the authority that provides these services, but can also refer simply to the administrative area. joint municipal authority responsible for the provision of specialised health care services to residts of its member municipalities For the purpose of arranging specialised health care a municipality must belong to a joint municipal authority for medical services. The joint municipal authority for specialiced health care provides the health ctres in its area with the specialised health care services they need which cannot be provided appropriately at health ctres. The joint municipal authority for specialised health care is also responsible for research, developmt and training in its area of responsibility and for coordinating the municipal health care service information systems within its area. The joint municipal authority for specialised health care will operate hospitals and other operating units. Used as the name of the authority that provides these services, but can also refer simply to the administrative area. G026 hoitotakuu

137 137 vårdgaranti treatmt time guarantee preferred care guarantee admitted lakisäätein oikeus saada määräajassa kiireettömän hoidon tarpe arviointi ja tarpeelliseksi todettu hoito Kiireettömällä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jossa tila ei vaadi välitöntä hoitoon pääsyä, vaan potilas voi odottaa sekä hoidon tarpe arviointiin että hoitoon pääsyä. Kiireellise hoitoon on päästävä heti. lagstadgad rätt att inom viss tid få ett icke akut vårdbehov bedömt samt d vård och behandling som konstaterats vara nödvändig Med icke akut vårdbehov avses att patits tillstånd inte kräver omedelbara insatser, utan att han eller hon kan vänta med bedömning och vård. Ett akut vårdbehov ska tillgodoses omedelbart. statutory right to receive within a specified period both an assessmt of the need for non-urgt treatmt and any treatmt found to be necessary Non-urgt treatmt refers to a situation where immediate access to treatmt is not required, but instead the patit can wait for an assessmt of the need for treatmt and for the treatmt itself. Urgt treatmt must be available immediately. G027 sosiaalihuolto socialvård social welfare social welfare services pl viranomaist organisoima toiminta, jonka tarkoituksa on järjestää riittävät sosiaalipalvelut ja niihin kuuluva taloudellin tuki Sosiaalihuolto on osa sosiaaliturvaa, johon kuuluu lisäksi toimetuloturva eli mm. työttömyysturva, eläkkeet, erilaiset sairaus-, äitiys- ja perhe-etuudet. Sosiaalihuoltoon kuuluvat sosiaalipalvelut, toimetulotuki, sosiaaliavustukset ja sosiaalin luotto. av myndigheter organiserad verksamhet som syftar till att tillhandahålla tillräcklig social service och ekonomiskt stöd som ingår i dna service Socialvård utgör del av d sociala trygghet som också omfattar utkomstskydd, dvs. bland annat arbetslöshetsskydd, psioner och olika sjuk-, moderskaps- och familjeförmåner. Till socialvård hör social service, utkomststöd, sociala understöd och social kredit. actions of public authorities aimed at arranging sufficit provision of social services and the financial support for these Social welfare is part of social security, which also includes income security (i.e. unemploymt befit, psions, various sickness, maternity and family befits, etc). Social welfare comprises social services, social assistance, social security befits and social lding.

138 Käsitekaavio 17: Sosiaaliturva 138

139 139 G028 sosiaalipalvelu social service socialservice social services pl palvelu, jonka tarkoituksa on edistää asiakkaan sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä sekä ehkäistä, vähtää ja poistaa sosiaalisia ongelmia Sosiaalipalveluj järjestämin on yksi kunnan keskeisistä tehtävistä. Lakisääteisiä sosiaalipalveluja ovat mm. sosiaalityö, kaatus- ja perheuvonta, kotipalvelu, asumispalvelu, laitoshuolto, perhehoito, vammaist hkilöid työllistymistä tukeva toiminta, vammaist hkilöid työtoiminta, lastsuojelu, last päivähoito, kehityammaist erityishuolto, vammaisuud perusteella annettava palvelu, päihdehuolto, isyyd selvittämin ja vahvistamin, adoptio- eli ottolapsineuvonta, perheasioid sovittelu, omaishoidon tuki ja kuntouttava työtoiminta. Näid lisäksi kunta voi harkintansa mukaan järjestää muitakin sosiaalipalveluja asukkaille. Myös yksityissektori ja kolmas sektori (esim. järjestöt ja seurakunnat) tarjoavat sosiaalipalveluja. service som syftar till att främja klits sociala välfärd och funktionsförmåga samt förebygga, minska och eliminera sociala problem D sociala servic hör till kommuns kärnuppgifter. Lagstadgad social service är bland annat socialarbete, uppfostrings- och familjerådgivning, hemservice, bodeservice, institutionård, familjevård, verksamhet i sysselsättningssyfte för handikappade, arbeterksamhet för handikappade, barnskydd, barndagvård, specialomsorger om utvecklingsstörda, service för handikappade, missbrukarvård, utredning och fastställande av faderskap, adoptionsrådgivning, medling i familjefrågor, stöd för närstådevård och arbeterksamhet i rehabiliteringssyfte. Därutöver kan kommun ligt eg prövning tillhandahålla också annan social service för sina invånare. Äv privata sektorn och tredje sektorn (t.ex. organisationer och församlingar) erbjuder social service. services aimed at promoting the social wellbeing and functional capacity of the clit, and prevting, reducing and eliminating social problems Arranging social services is one of the key duties of a municipality. Statutory social services include social work, child guidance and family counselling, home-help service, housing service, institutional care, family care, employmt support activities for persons with disabilities, work experice for persons with disabilities, child welfare, child daycare, special care for people with intellectual disabilities, services for persons with disabilities, substance abuse care, paternity investigation and confirmation, adoption counselling, family mediation, informal care support and rehabilitating work experice. In addition to these, the municipality may, as it sees fit, arrange other social services for its residts. The private sector and the third sector (e.g. organisations and parishes) also provide social services. social welfare G029 sosiaalietuus sosiaaliturvaetuus

140 140 social förmån social befits pl sosiaaliturvan tarjoama etuus, jonka tarkoituksa on turvata etuud saajan taloudellin toimetulo Sosiaalietuuksia ovat sosiaalivakuutukset, sosiaaliavustukset ja viimesijain toimetulotuki. Sosiaalivakuutust, kut eläkkeid, sairauakuutuks ja työttömyysturvan, sekä sosiaaliavustust toimepano kuuluu Kansaneläkelaitokselle, yksityist ja julkist aloj eläkelaitoksille sekä työttömyyskassoille. Viimesijais toimetulotu myöntämin puolestaan kuuluu kunti tehtäviin. Useat sosiaalietuudet on turvattu lainsäädännössä subjektiivisina oikeuksina. förmån som hör till d sociala trygghet och som syftar till att trygga förmånstagars ekonomiska utkomst Sociala förmåner är socialförsäkringar, sociala understöd och utkomststöd, som är sistahandsförmån. Socialförsäkringarna, såsom psioner, sjukförsäkringar och arbetslöshetsskyddet, och verkställandet av sociala understöd hör till Folkpsionsanstalt, psionsanstalterna inom privata och offtliga sektorn och arbetslöshetskassorna. Utkomststöd beviljas däremot av kommunerna. Många sociala förmåner har gom lagstiftning tryggats som subjektiva rättigheter. befit provided by the social security system with the aim of securing the befit recipit's financial means of subsistce Social befits comprise social insurance, social security befits and, as last resort, social assistance. The provision of social insurance (e.g. psions, sickness insurance and unemploymt security) and social security befits is the domain of the Social Insurance Institution of Finland, private and public sector psion institutions, and unemploymt funds. The granting of social assistance as a last resort falls within the purview of the municipalities. Most social befits are safeguarded in legislation in the form of subjective rights. G030 toimetulotuki utkomststöd n social assistance preferred income maintance admitted subsistce befit admitted viimesijain sosiaalietuus, jolla turvataan asiakkaan toimetulo silloin, kun tämän varat tai tulot katsotaan riittämättömiksi välttämättömiin elinkustannuksiin Toimetulotu myöntää kunta. Toimetulotuki muodostuu perustoimetulotuesta, täydtävästä toimetulotuesta ja ehkäisevästä toimetulotuesta. social förmån som beviljas i sista hand och som tryggar utkomst för klit som konstaterats ha för lite tillgångar eller inkomster för att klara de nödvändiga levnadskostnaderna Utkomststödet beviljas av kommun. Utkomststödet består av grundläggande utkomststöd, kompletterande utkomststöd och förebyggande utkomststöd. I Sverige motaras utkomststöd av försörjningsstöd, tidigare socialbidrag.

141 141 income support related concept last-resort social befit for securing a clit's financial means of subsistce wh his/her resources or income are considered insufficit to meet esstial living costs Social assistance is granted by municipalities. Social assistance comprises basic social assistance, supplemtary social assistance and prevtive social assistance. G031 lastsuojelu barnskydd n child welfare child protection sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoittea on turvata laps oikeus turvallise kauympäristöön, tasapainoise ja monipuolise kehitykse sekä erityise suojeluun Lastsuojelu jaetaan ehkäisevään lastsuojeluun sekä lapsi- ja perhekohtaise lastsuojeluun. Ehkäisevää lastsuojelua on mm. lastneuvolassa, päivähoidossa tai nuorisotyössä annettava tuki. Lapsi- ja perhekohtaista lastsuojelua ovat mm. avohuollon tukitoimet, laps kiireellin sijoitus ja huostaanotto. uppgift som hör till socialvård och som syftar till att trygga barnets rätt till trygg uppväxtmiljö, harmonisk och mångsidig utveckling och särskilt skydd Barnskyddet indelas i förebyggande barnskydd samt barn- och familjeinriktat barnskydd. Förebyggande barnskydd är bland annat stöd som ges vid barnrådgivning och inom dagvård eller ungdomsarbetet. Barn- och familjeinriktat barnskydd är bland annat stödåtgärder inom öppvård samt brådskande placering och omhändertagande av barn. social welfare service aimed at securing a child's right to a safe growth vironmt, balanced and well-rounded developmt, and special protection Child welfare is divided into prevtive child welfare and child-specific and family-specific child welfare. Prevtive child welfare includes the support giv in child-health clinics, daycare and youth work. Child-specific and family-specific child welfare include provision of support in non-institutional care, emergcy placemt of the child, and taking the child into care. G032 vanhuspalvelu vanhusthuolto vanhusthoito äldreomsorg organisoitu toiminta, jonka tavoittea on tukea ikääntyneid hyvinvointia, toimintakykyä ja itsäistä asumista Vanhuspalvelua ovat esim. päivätoiminta, kotipalvelu, kotihoito, tavallin ja tehostettu palveluasumin sekä vanhainkotihoito.

142 142 äldreservice äldrevård åldringård services for the elderly elderly care services for sior citizs organiserad verksamhet som syftar till att stödja de äldres välmåde, funktionsförmåga och självständiga bode Äldreomsorg omfattar till exempel dagverksamhet, hemservice, hemvård, vanligt och effektiverat servicebode samt vård på ålderdomshem. Ordet äldre är ofta att föredra som förled, eftersom det är modernare och har positivare klang än åldring. service provision aimed at supporting the wellbeing and functional capacity of older people and their ability to live indepdtly Services for the elderly include day activities, home-help service, home care, standard and intsive sheltered housing, and residtial care for the elderly. G033 omaishoidon tuki stöd för närstådevård n informal care support family caregiver support narrower concept sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoittea on tukea omaishoitoa sekä hoidettavi että omaishoitaji tarpeet huomioid Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuks, vammais tai sairaan hkilön hoidon ja huolpidon järjestämistä kotioloissa omaishoitajan eli omais tai muun hoidettavalle läheis hkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavista hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. serviceuppgift som hör till socialvård och som syftar till att stödja närstådevård med beaktande av både vårdtagarnas och närstådevårdarnas behov Med närstådevård avses att vård och omsorg för äldre, handikappad eller sjuk person ordnas i hemförhålland med hjälp av närstådevårdare, dvs. anhörig eller någon annan som står d vårdbehövande nära. Stödet för närstådevård består av tjänster för d vårdbehövande och av vårdarvode och ledigheter för närstådevårdar och tjänster som stöder närstådevård. social welfare service aimed at supporting informal care while taking into account the needs of both the person being cared for and the carer Informal care refers to care and atttion giv at home to someone who is elderly, disabled or sick with the help of an informal carer, i.e. a relative or other individual who is close to the person being cared for. Informal care support consists of services provided for the person being cared for and the care fees, time off and informal care support services giv to the informal carer.

143 143 Family caregiver support on amerikkalain tukimuoto, joka on tarkoitettu erityisesti vanhusta kotona hoitaville. G034 kotouttamin integration integration of immigrants viranomaist organisoima toiminta, jonka tavoittea on edistää ja tukea maahanmuuttaji sopeutumista yhteiskuntaan ja sijoittumista työmarkkinoille Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoittea on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja ja tukea samalla hän mahdollisuuksiaan oman kiel ja kulttuurin ylläpitämise. Kunnalla on alueellaan vastuu maahanmuuttaji kotouttamis kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää kotoutumista tukevia palveluja maahanmuuttajille. av myndigheter organiserad verksamhet som syftar till att hjälpa invandrare att anpassa sig till samhället och komma in på arbetsmarknad Med integration avses utveckling i växelverkan mellan invandrar och samhället i syfte att ge invandrar de kunskaper och färdigheter som behövs i samhället och arbetslivet samtidigt som invandrars möjligheter att bevara sitt eget språk och sin eg kultur stöds. Kommun har inom sitt område anaret för att utveckla, planera och följa upp invandrarnas integration. Kommun ska tillhandahålla integrationsfrämjande tjänster för invandrare. service provision by public authorities aimed at promoting and supporting the integration of immigrants in society and their placemt on the labour market Integration refers to the interactive developmt of immigrants with society at large, the aim of which is to provide immigrants with the knowledge and skills needed in society and in working life, and also to support the opportunities for immigrants to maintain their own language and culture. Municipalities are responsible, within their own area, for developing, planning and monitoring the integration of immigrants. Municipalities provide services to support the integration of immigrants. G035 erityishuoltopiiri specialomsorgsdistrikt n alueellin yksikkö, jonka tehtävänä on antaa aluesa kehityammaisille erityishuollon palveluja Suomi on jaettu kehityammaist erityishuoltoa vart erityishuoltopiireihin. Ne on Helsinkiä lukuun ottamatta organisoitu kuntayhtymiksi. Jokais kunnan on kuuluttava erityishuoltopiiriin. Piirit vastaavat mm. laitoshoidon tuottamisesta sekä suuresta määrästä avopalveluja. regional het som inom sitt område tillhandahåller specialomsorgstjänster för utvecklingsstörda

144 144 special care district special welfare district Finland är indelat i specialomsorgsdistrikt som sköter specialomsorgerna om utvecklingsstörda. Med undantag av Helsingfors är specialomsorgsdistrik organiserade i form av samkommuner. Varje kommun ska höra till ett specialomsorgsdistrikt. Distrikt anarar bland annat för institutionård och stor mängd öppvårdstjänster. regional unit with the task of providing, with its own area, special care services for people with intellectual disabilities Finland is divided into special care districts for the purpose of providing special care services to people with intellectual disabilities. With the exception of Helsinki, these districts are organised as joint municipal authorities. Every municipality is required to belong to a special care district. The responsibilities of the districts include provision of institutional care and a variety of noninstitutional services. G036 erityishuoltopiirin kuntayhtymä erityishuollon kuntayhtymä erityishuoltopiiri samkommun för ett specialomsorgsdistrikt samkommun för specialomsorger specialomsorgsdistrikt joint municipal authority for a special care district special care district G037 opetus- ja kulttuuripalvelut opetus- ja kulttuuritoimi undervisnings- och kulturverksamhet undervisnings- och kulturtjänster pl undervisnings- och kulturväsde n <kunnallishallinto> kunnan tehtäviin kuuluva opetus- ja kulttuuritoiminta Kunnan järjestämiin tai rahoittamiin opetus- ja kulttuuripalveluihin kuuluvat mm. esiopetus, perusopetus, koululaist aamu- ja iltapäivätoiminta, lukiokoulutus, ammatillin peruskoulutus, ammatillin aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulut, taite perusopetus, nuorisotyö, liikuntapalvelut, ylein kulttuuritoiminta, museo-, teatteri- ja orkesteritoiminta sekä yleiset kirjastot. Yleise kulttuuritoimintaan kuuluu mm. avustustoiminta, tapahtumi järjestämin ja tukemin sekä last ja nuort kulttuuripalveluj järjestämin. Kunnat ylläpitävät taide- ja kulttuurilaitoksia ja rahoittavat yhdessä valtion kanssa niid toimintaa. <kommunalförvaltning> kommuns uppgifter inom undervisning och kultur Till de undervisnings- och kulturtjänster som kommun tillhandahåller eller finansierar hör bland annat föreskoleundervisning, grundläggande utbildning, morgon- och eftermiddagerksamhet för skolelever, gymnasieutbildning,

145 145 educational and cultural services pl grundläggande yrkesutbildning, yrkesinriktad vuxutbildning, yrkeshögskolor, grundläggande konstundervisning, ungdomsarbete, idrottstjänster, allmän kulturverksamhet, museer, teatrar och orkestrar samt allmänna bibliotek. I d allmänna kulturverksamhet ingår bland annat stödverksamhet, ordnande av och understöd för evemang samt kulturtjänster för barn och unga. Kommunerna driver konst- och kulturinstitutioner och finansierar deras verksamhet tillsammans med stat. educational and cultural services departmt related concept Viittaa opetus- ja kulttuuripalveluihin organisaatioyksikkönä. departmt for educational and cultural services related concept provision of educational and cultural services, constituting one of the duties of a municipality Educational and cultural services arranged or funded by municipalities include pre-primary education, basic education, before-school and after-school activities for schoolchildr, upper secondary education, vocational upper secondary education and training, vocational adult education and training, polytechnics, basic education in the arts, youth work, sports services, geral cultural services, museum, theatre and orchestra services, and public libraries. Geral cultural services include grant provision, evts organising and support, and organising cultural services for childr and young people. The municipalities maintain artistic and cultural institutions, and fund the activities of these jointly with the state. Viittaa opetus- ja kulttuuripalveluihin organisaatioyksikkönä. G038 esiopetus förskoleundervisning pre-primary education alle kouluikäisille tarkoitettu, perusopetukse valmtava koulutus Kunta voi järjestää esiopetuks itse tai yhdessä muid kunti kanssa tai hankkia s muulta julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta vastaa siitä, että esiopetus järjestetään perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. undervisning för barn under skolåldern som förberedelse för d grundläggande utbildning Kommun kan ordna förskoleundervisning själv eller tillsammans med andra kommuner eller köpa d av annan offtlig eller privat serviceproduct. Kommun anarar för att förskoleundervisning ordnas i lighet med lag om grundläggande utbildning (628/1998). education for childr below school age to prepare them for basic education A municipality may arrange pre-primary education itself or jointly with other municipalities, or may obtain it from another public-sector or private-sector service provider. The municipality is responsible for suring that pre-primary education is arranged in accordance with the Basic Education Act (628/1998). In Finland, basic education starts at the age of 7.

146 146 G039 perusopetus grundläggande utbildning basic education kaikille tarkoitettu yleissivistävä koulutus, jossa pitää suorittaa tietty lakisäätein oppimäärä Perusopetusta annetaan peruskoulussa. S lisäksi sitä voidaan antaa myös kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa. Perusopetukse osallistumalla tai hankkimalla muulla tavoin vastaavat tiedot suoritetaan perusopetuslakiin (628/1998) perustuva oppimäärä. Kunta on perusopetuslain nojalla velvollin järjestämään perusopetusta aluesa oppivelvollisuusikäisille lapsille. Valtioneuvosto voi myöntää luvan perusopetuks järjestämise myös rekisteröidylle yhteisölle, säätiölle tai valtiolle. kotikuntakorvaus allmänbildande utbildning som är avsedd för alla och där viss lagstadgad lärokurs ska fullgöras D grundläggande utbildning ges i grundskolor. D kan också ges vid folkhögskolor, vuxgymnasier eller andra läroanstalter. Gom att delta i d grundläggande utbildning eller inhämta motarande kunskaper på annat sätt fullgör eleverna lärokurs ligt lag om grundläggande utbildning (628/1998). Kommun är ligt lag skyldig att anordna grundläggande utbildning för läropliktiga barn inom kommuns område. Statsrådet kan också bevilja registrerad sammanslutning, stiftelse eller stat tillstånd att anordna grundläggande utbildning. hemkommunsersättning geral education intded for everyone in which a specified statutory syllabus has to be followed Basic education is provided at comprehsive schools. It may also be giv at folk high schools, geral upper secondary schools for adults, or other educational institutions. The syllabus laid down in the Basic Education Act (628/1998) is tak by attding basic education or by obtaining the equivalt knowledge in another way. Under the Basic Education Act, municipalities have an obligation to arrange basic education for childr of compulsory school attdance age in their own area. The Governmt may also grant a registered organisation, foundation or the state a permit to provide basic education. municipality of residce reimbursemt G040 aamu- ja iltapäivätoiminta n oppitunteja ja niid jälke järjestettävä vapaa-ajan toiminta, joka on tarkoitettu simmäis ja tois vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetuks oppilaille Kunnat päättävät aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Kunti lisäksi toimintaa järjestävät mm. urheiluseurat, seurakunnat ja vanhempainyhdistykset.

147 147 morgon- och eftermiddagerksamhet before-school and after-school activities pl morning and afternoon activities pl deprecated fritiderksamhet som ordnas före och efter lektionerna och som är avsedd för elever i årskurs ett och två och för elever som får specialundervisning Kommunerna bestämmer om de ska ordna morgon- och eftermiddagerksamhet. Verksamhet kan också ordnas av till exempel idrottsföringar, församlingar och föräldraföringar. Eftermiddagerksamhet brukar på ska kallas Eftis. free-time activities arranged before and after school for first- and second-year pupils and for pupils in special needs education Municipalities decide on the provision of before-school and after-school activities. Such activities are arranged not only by municipalities but also by, for example, sports clubs, parishes and parts' associations. G041 ammatillin peruskoulutus grundläggande yrkesutbildning ammatillise perustutkintoon johtava tai valmistava ammatillin koulutus Ammatillista peruskoulutusta järjestävät esim. ammatilliset oppilaitokset, erityisoppilaitokset ja kansanopistot. Suurin osa ammatillisista oppilaitoksista on kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämiä. yrkesutbildning som leder till eller förbereder för yrkesinriktad grundexam Grundläggande yrkesutbildning ordnas av till exempel yrkesläroanstalter, specialyrkesläroanstalter och folkhögskolor. Största del av yrkesläroanstalterna drivs av kommun eller samkommun, som då är huvudman för läroanstalt. vocational upper secondary education and training vocational education and training leading to or preparing for a vocational upper secondary qualification Vocational upper secondary education and training is provided by vocational institutions, special education schools and folk high schools, for instance. Most vocational institutions are maintained by municipalities or joint municipal authorities. G042 lukiokoulutus gymnasieutbildning geral upper secondary education ylioppilastutkintoon valmistava yleissivistävä koulutus Suurin osa lukioista on kunti tai kuntayhtymi ylläpitämiä. allmänbildande utbildning som förebereder för studtexam Största del av gymnasierna drivs av kommun eller samkommun, som då är huvudman för skolan.

148 148 upper secondary education shorter form geral education in preparation for the matriculation examination Most upper secondary schools are maintained by municipalities or joint municipal authorities. G043 ammattikorkeakoulutus yrkeshögskoleutbildning polytechnic education ammattikorkeakoulussa annettava korkeakoulutus Osa ammattikorkeakouluista on kunti tai kuntayhtymi ylläpitämiä ja osa osakeyhtiöid tai säätiöid ylläpitämiä. högskoleutbildning vid yrkeshögskola En del av yrkeshögskolorna drivs av kommun eller samkommun och del av ett aktiebolag eller stiftelse. D som driver yrkeshögskolan kallas huvudman. higher education provided at a polytechnic or university of applied scices Some polytechnics are maintained by municipalities or joint municipal authorities and some by limited companies or foundations. Some polytechnics prefer to call themselves a university of applied scices. G044 aikuiskoulutus vuxutbildning adult education and training adult education aikuisille suunniteltu ja järjestetty koulutus Aikuiskoulutusta järjestetään kaikilla koulutuks osa-alueilla. Se voi olla esimerkiksi tutkintoon johtavaa koulutusta, lisäkoulutusta tai täydnyskoulutusta. Aikuiskoulutus voi olla omaehtoista kouluttautumista, hkilöstökoulutusta, työvoimapoliittista koulutusta tai vapaata sivistystyötä. utbildning som planerats för och anordnas för vuxna Vuxutbildning anordnas inom alla delområd för utbildning. D kan leda till exam eller bestå av till exempel tilläggsutbildning eller fortbildning. Det kan vara fråga om utbildning som fullgörs på eget initiativ eller personalutbildning, arbetskraftspolitisk utbildning eller fritt bildningsarbete. education and training planned and provided for adults Adult education and training is organised in all forms and fields of education. It can take the form of, for example, further training, continuing education, or education and training leading to a qualification. Adult education and training can be self-motivated learning, personnel training, labour market training or non-formal adult education. G045

149 149 taite perusopetus grundläggande konstundervisning basic education in the arts sisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävä eri taitealoj koulutus, joka on tavoitteellista ja tasolta toiselle etevää, mutta ei johda tutkintoon Taite perusopetusta annetaan mm. musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa ja käsityökouluissa. Usein järjestäjänä on kunta. utbildning inom olika konstarter för i första hand barn och unga med målinriktad undervisning som fortskrider från nivå till annan m inte leder till exam Grundläggande konstundervisning ges bland annat vid musikläroanstalter, bildkonstskolor, dansskolor och hantverksskolor. Ofta är det kommun som anordnar utbildning. education in differt areas of the arts, arranged primarily for childr and young people and which is goal-orited and advances from one level to the next, but does not lead to a qualification Basic education in the arts is giv in places such as music institutes, visual arts schools, dance institutes and crafts schools. The provider is oft a municipality. G046 kirjasto- ja tietopalvelut kirjastotoimi biblioteks- och informationstjänster pl bibliotekäsde n library and information services pl library services pl library departmt pl Yleist kirjastoj kirjasto- ja tietopalvelut ovat osa kunti opetus- ja kulttuuripalveluja. Kunnallist kirjastoj lisäksi kirjasto- ja tietopalveluja saa tieteellisistä kirjastoista, erikoiskirjastoista ja oppilaitost kirjastoista. Kunnalliset ja yliopistoj kirjastot ovat kaikille avoimia. Biblioteks- och informationstjänsterna vid de allmänna bibliotek utgör del av kommunernas undervisnings- och kulturtjänster. Biblioteks- och informationstjänster tillhandahålls förutom av de kommunala bibliotek också av vetskapliga bibliotek, specialbibliotek och bibliotek vid olika läroanstalter. De kommunala bibliotek och universitetsbibliotek är öppna för alla. Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. The library and information services of public libraries are part of the municipalities' educational and cultural services. In addition to municipal libraries, library and information services are also available at research

150 150 libraries, special libraries and libraries of educational institutions. Municipal and university libraries are op to everyone. Name of an organisational unit. G047 liikuntapalvelut liikuntatoimi pl idrottäsde n idrotts- och motionstjänster pl idrottstjänster pl sports services pl sports and fitness services sports and fitness sports departmt <julkishallinto> toiminta, jonka tarkoituksa on yleist edellytyst luomin liikunnalle Yleist edellytyst luomin liikunnalle on valtion ja kunti tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt ja urheiluseurat. Kunnat tukevat niitä avustuksin, tarjoavat liikuntapaikkoja sekä järjestävät myös itse liikuntaa muun muassa erityisryhmille. <offtlig förvaltning> verksamhet som syftar till att skapa allmänna förutsättningar för idrott och motion Stat och kommunerna ska skapa de allmänna förutsättningarna för idrott och motion. Idrotterksamhet sköts främst av idrottsorganisationer och idrottsföringar. Kommunerna stöder dem gom att betala understöd och upplåta idrottsanläggningar. Kommunerna ordnar också själva idrotts- och motionsaktiviteter, till exempel för specialgrupper. Bruket av begrepp idrott och motion vacklar. I de finländska kommunerna avser "idrottäsdet" och "idrottstjänster" ofta både idrott och motion. I allmänhet är kombination "idrott och motion" bättre motarighet till ordet "liikunta", eftersom ordet i kommunala sammanhang ofta avser båda. Ibland avser "liikunta" bara motionsaktiviteter, t.ex. när det är fråga om verksamhet som riktar sig till äldre. Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. service providing a geral framework for sports and fitness The provision of a geral framework for sports and fitness falls within the competce of the state and the municipalities. Sports organisations and sports clubs are mainly in charge of arranging sports and fitness activities. They receive municipal support through grants, and the municipalities provide sports facilities and also arrange some sports and fitness activities themselves, for instance for groups with special needs.

151 151 Name of an organisational unit. G048 nuorisotyö nuorisotoimi ungdomsarbete n ungdomäsde n youth work youth services pl youth service nuort harrastustoimintaa, kaua ja sosiaalista kehitystä sekä itsäistymistä tukeva työ Nuorisotyö kuuluu kunti tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunti lisäksi nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Kunnan nuorisotyötä ovat mm. nuort kaatuksellin ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksi ja muid nuorisoryhmi tuki, liikunnallin, kulttuurin, kansainvälin ja monikulttuurin nuorisotoiminta, nuort ympäristökaatus, nuort työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö. arbete som stöder fritiderksamhet för unga samt deras uppväxt, sociala utveckling och självständighetsprocess Ungdomsarbete hör till kommuns uppgifter. För verksamhet anarar förutom kommunerna också ungdomsföringar och andra organisationer som bedriver ungdomsarbete. Kommuns ungdomsarbete omfattar bland annat fostrande handledning av unga, verksamhetslokaler, möjligheter till fritidssysselsättning, informations- och rådgivningstjänster, stöd för ungdomsföringar och andra ungdomsgrupper, idrottsinriktad, kulturell, internationell och mångkulturell ungdomerksamhet, miljöfostran för unga, ungdomerkstäder och uppsökande ungdomsarbete. Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. work that supports young people's hobbies and interests, growth and social developmt, and indepdce Youth work is one of the duties of municipalities. Besides the municipalities, youth associations and other organisations gaged in youth work are involved in the practical implemtation of youth work. Youth work by municipalities includes provision of educational guidance for young people, facilities and opportunities to pursue hobbies and interests, information and advisory services, support of youth associations and other youth groups, sporting, cultural, international and multicultural youth activities, vironmtal education for young people, youth workshop services and outreach youth work. Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. G049

152 152 maanhankinta markförvärv n land acquisition omistus- tai käyttöoikeud hankkimin maa- tai vesialueese vastiketta vastaan Kunnan maanhankinnan tarkoituksa on hankkia maata tulevan yhdyskuntaraktamis tarpeisiin. Kunta voi hankkia maata ostamalla, vaihtamalla, vuokraamalla tai käyttämällä lunastus- tai etuosto-oikeutta. förvärv av ägande- eller nyttjanderätt till ett mark- eller vattområde mot vederlag Syftet med kommuns markförvärv är att förvärva mark som behövs för kommande samhällsbyggande. Kommun kan förvärva mark gom köp, byte eller arrde eller gom att utnyttja kommuns inlösnings- eller förköpsrätt. obtaining the right of ownership or use of an area of land or water in return for paymt The aim of land acquisition by a municipality is to acquire land for future developmt needs. The municipality may acquire land by purchase, exchange, lease or use of a redemption or pre-emption right. G050 alueidkäyttö maankäyttö markanvändning områdesanvändning FI land use maa- ja vesialue suunnitelmallin käyttö, jota ohjataan lainsäädännöllä ja hallinnollisilla päätöksillä Kunnan alueidkäyttöä ohjaa maapolitiikka, johon kuuluvat esim. kunnan kaavoituspäätökset ja muut maa-alueid järjestelyä ja käyttöä koskevat päätökset (esim. kunnan päätökset ostaa tai myydä maata). Alueidkäytön suunnittelu voi kattaa myös kaava-alue ulkopuolisia alueita. kaavoitus planmässig användning av mark- och vattområd, vilk styrs av lagstiftning och administrativa beslut Kommuns områdesanvändning styrs av markpolitik, som omfattar till exempel kommuns planläggningsbeslut och andra beslut som gäller reglering och användning av markområd (t.ex. kommuns beslut att köpa eller sälja mark). Planering av områdesanvändning kan gälla också områd utanför ett planområde. planläggning planned use of an area of land or water, where the use is governed by legislation and administrative decisions A municipality's land use is governed by its land policy, which includes the municipality's land use planning decisions and other decisions concerning the arrangemt and use of land areas (e.g. municipality's decisions to buy or sell land). Land use planning may also cover areas outside the plan area.

153 153 statutory land use planning G051 kaavoitus planläggning statutory land use planning land use planning shorter form zoning alueidkäytön suunnitteluun kuuluva toiminta, jossa etupäässä raknustoimintaa vart luodaan lainsäädäntöön perustuva säännöstö maa- ja vesialueid käytöstä hyvän elinympäristön turvaamiseksi Kaavoituksessa on monta tasoa: Valtakunnalliset alueidkäyttötavoitteet otetaan huomioon maakunta- ja kuntatason kaavoissa. Maakuntaliitto valmistelee maakuntakaavan, joka puolestaan ohjaa kunti yleiskaavan ja asemakaavan laatimista. Kaikkea kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja raknuslaki (132/1999). områdesplanering där man utgåde från lagstiftning och i syfte att trygga bra livsmiljö skapar regler för användning av mark- och vattområd, framför allt med tanke på byggande Planläggning har många nivåer: De riksomfattande mål för områdesanvändning beaktas i planerna på landskaps- och kommunnivå. Landskapsförbundet bereder landskapsplan, som används som utgångspunkt när kommunernas geralplan och detaljplaner utarbetas. All planläggning styrs av markanvändnings- och bygglag (132/1999). part of land use planning where, principally for the purpose of regulating construction, a set of rules for the use of land and water areas is created on the basis of legislation in order to sure a good living vironmt Statutory land use planning is conducted at differt levels. National land use objectives are tak into account in regional and local plans. The regional council prepares a regional land use plan, which in turn governs the preparation of municipalities' local master plans and local detailed plans. All statutory land use planning is governed by the Land Use and Building Act (132/1999).

154 Käsitekaavio 18: Alueidkäyttö 154

155 155 G052 yhdyskuntarakne samhällsstruktur urban structure fyysin ja toiminnallin kokonaisuus, joka muodostuu asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueista sekä niitä yhdistävistä liikte ja teknis huollon järjestelmistä fysisk och funktionell helhet som består av bostads-, arbetsplats-, service- och rekreationsområd samt system för trafik och teknisk service som förar områda physical and functional tity made up of residtial, employmt, services and recreational zones and the transport and technical service systems that connect them In Finland, urban areas are typically of a lower dsity and smaller scale than in many other countries. G053 haja-asutusalue asemakaavan ulkopuolin, harvaan asuttu alue taajama glesbygd glesbygdsområde n glest bebott område utanför detaljplaneområde tätort, detaljplan sparsely populated area thinly populated area beyond the boundaries of a local detailed plan built-up area G054 taajama tätort alue, jossa asuu tietty vähimmäismäärä ihmisiä ja joka on tiheämmin raknettu kuin sitä ympäröivät alueet Taajamana pidetään eri maissa erilaisia alueita. Suomessa taajamaksi lasketaan vähintään 200 asukkaan raknusryhmä, jossa raknust välin etäisyys ei ylesä ole 200 metriä suurempi. haja-asutusalue område med ett visst minimiantal invånare och med tätare bebyggelse än de omgivande områda Kriterierna för tätort varierar i olika länder. I Finland definieras tätort som byggnadsgrupp med minst 200 invånare, där avståndet mellan byggnaderna i allmänhet inte överstiger 200 meter. glesbygd

156 156 built-up area urban settlemt area with a population above a specified threshold and which is more dsely built than the surrounding areas Built-up areas are defined in differt ways in differt countries. In Finland, a built-up area is defined as a cluster of buildings comprising a total of at least 200 inhabitants and where the distance betwe buildings does not normally exceed 200 metres. sparsely populated area G055 maakuntakaava landskapsplan regional land use plan maakunnan tai s osan alueidkäyttöä ja yhdyskuntaraknetta ohjaava yleisluontein kaava Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakuntaliitto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavassa yhtesovitetaan maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet valtakunnallist tavoitteid kanssa. Maakuntakaava on ohjea laadittaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. översiktlig plan som styr områdesanvändning och samhällsstruktur i ett landskap eller del av det Landskapsplan utarbetas och godkänns av landskapsförbundet och fastställs av miljöministeriet. I landskapsplan samordnas landskapsmål och lokala mål med de riksomfattande mål. Landskapsplan används som utgångspunkt när geralplan och detaljplaner utarbetas. geral plan governing land use and the urban structure in a region or part of a region Regional land use plans are prepared by regional councils, which also approve the plans, and are subject to ratification by the Ministry of the Environmt. A regional land use plan will coordinate regional and local objectives with national objectives. Preparation of local master plans and local detailed plans is subject to the provisions of the regional land use plan. G056 yleiskaava geralplan kunnan tai s osan alueidkäyttöä ja yhdyskuntaraknetta ohjaava yleisluontein kaava Yleiskaava laaditaan kunnan yksityiskohtais kaavoituks sekä alueidkäytön ja raktamis perustaksi, ja sitä käytetään ohjea laadittaessa tai muutettaessa asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Yleiskaavan hyväksyy valtuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteis yleiskaavan, s hyväksyy kunti yhtein toimielin ja vahvistaa ympäristöministeriö. översiktlig plan som styr områdesanvändning och samhällsstruktur i kommun eller del av d

157 157 local master plan master plan shorter form Geralplan utarbetas som grund för kommuns detaljerade planläggning och för områdesanvändning och byggandet. D används som utgångspunkt när detaljplan eller stranddetaljplan utarbetas eller ändras. Geralplan godkänns av fullmäktige. Om flera kommuner har utarbetat gemsam geralplan godkänns d av kommunernas gemsamma organ och fastställs av miljöministeriet. geral plan governing land use and the urban structure in a municipality or part of a municipality A local master plan is prepared as the basis for a municipality's detailed statutory land use planning and for land use and construction, and the preparation of or amdmts to local detailed plans or detailed shore plans is subject to the provisions of the local master plan. A local master plan is approved by the local council. If municipalities prepare a joint local master plan, it shall be subject to the approval of a joint decisionmaking body of the municipalities and ratification by the Ministry of the Environmt. G057 asemakaava detaljplan stadsplan föråldrad local detailed plan detailed plan shorter form kunnan tai s osan raktamista, alueidkäytön järjestämistä ja kehittämistä vart laadittava yksityiskohtain kaava Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Asemakaavassa osoitetaan alueet eri tarkoituksia vart (mm. asumin, työpaikat, virkistys, liikne) sekä ohjataan raktamista (mm. raknust sijainti ja koko) ja alueidkäyttöä. detaljerad plan för byggande, reglering av områdesanvändning och utveckling av områd i kommun eller del av d Detaljplan godkänns av fullmäktige. I detaljplan anvisas områd för olika ändamål (bl.a. bode, arbetsplatser, rekreation, trafik) och d styr också byggandet (bl.a. byggnadernas placering och storlek) och områdesanvändning. detailed plan drawn up for the purposes of construction and organising and developing the land use in a municipality or part of a municipality A local detailed plan is approved by the local council. The local detailed plan shows areas designated for differt purposes (e.g. residtial, employmt, recreation, transport) and lays down guidelines concerning construction (e.g. location and size of buildings) and land use. G058 ranta-asemakaava rantakaava vanhtunut

158 158 stranddetaljplan strandplan föråldrad detailed shore plan pääasiassa loma-asutuks järjestämiseksi laadittava ranta-alueita koskeva asemakaava Ranta-asemakaavan laatii joko kunta tai maanomistaja, ja s hyväksyy kunnanvaltuusto. detaljplan för strandområd vilk i huvudsak gäller fritidsbode Stranddetaljplan utarbetas anting av kommun eller av markägar, och d godkänns av fullmäktige. local detailed plan concerning shore areas drawn up mainly for the purpose of regulating holiday homes A detailed shore plan is prepared either by the municipality or by the landowner and is approved by the local council. G059 raknualvonta byggnadstillsyn building control building control departmt building control services pl kunnan viranomaistehtävä, jonka tarkoituksa on yleis edun kannalta valvoa raknustyötä sekä osaltaan huolehtia, että raktamisessa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä sekä hyvän raktamistavan vaatimuksia Kunnan raknualvontaviranomais tehtävänä on raktamise ja raknetun ympäristön hoitoon liittyvä neuvonta, valvonta ja lupakäsittely (esim. valvontaan liittyvät pakkokeinot ja raknuslupi myöntämin). kommunal myndighetsuppgift vars syfte är att övervaka byggandet med tanke på det allmänna intresset och se till att lagstiftning och andra bestämmelser om byggande samt krav på god byggnadssed iakttas Till d kommunala byggnadstillsynsmyndighets uppgifter hör rådgivning, tillsyn och behandling av tillståndsärd i fråga om byggande och vård av d bebyggda miljön (t.ex. tvångsmedel i samband med tillsyn och beviljande av bygglov). Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. Name of organisational unit (other alternatives to departmt include unit and division). official duty of a municipality aimed at controlling construction in the public interest and to help sure that construction complies with the applicable legal provisions and the requiremts of good building practice The task of the local building control authority is to advise, monitor and process permits (e.g. control-related coercive means and granting of building permits) concerning construction and managemt of the built vironmt.

159 159 Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. G060 kunnallistekniikka kommunalteknik municipal gineering municipal gineering departmt municipal gineering services pl kunnan tehtäviin kuuluva yhdyskuntatekniikan osa-alue Kunnallistekniikkaan kuuluvat mm. ergiahuolto, jätehuolto, vesihuolto, tietoliikneverkot, raknukset, liikneväylät, viheralueet, satamat ja ltoktät. delområde inom samhällsteknik, vilket hör till kommuns uppgifter Till kommunalteknik hör bl.a. ergiförsörjning, avfallshantering, vatttjänster, telekommunikationsnät, byggnader, trafikleder, grönområd, hamnar och flygfält. Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit. Name of organisational unit (other alternatives to departmt include unit and division). branch of civil gineering and one of the fields of activity of municipalities Municipal gineering includes ergy managemt, waste managemt, water services, communications networks, buildings, transport infrastructure, parks and gre spaces, ports and airports. Refers to activities in this field, but may also be the name of an organisational unit.

160 Käsitekaavio 19: Kunnallistekniikka 160