OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KUVATAIDE

Transkriptio

1 OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KUVATAIDE

2 KUVATAIDE KUVATAITEEN OPPISISÄLLÖT Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on antaa valmiuksia kokea taide elämän rikastajana. Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on yhdistää havainnot, mielikuvat, tiedot, tunteet ja ilmaisu taiteelliseksi toiminnaksi. Kuvailmaisu 1. Kuvallinen ajattelu ja suunnittelu: opetellaan ilmaisemaan ajatuksia, havaintoja, tietoja ja elämyksiä kuvallisesti. Sommittelu, värien käyttö, tilan ja muodon kuvaaminen. 2. Kuvaamisen tekniikat: Harjoitellaan käyttämään ilmaisun kannalta tarkoituksenmukaisia materiaaleja ja tekniikoita. Piirtäminen, maalaaminen, grafiikka, muovailu ja rakentelu, keramiikka, valokuvaus ja video, kirjoittaminen ja tekstaaminen. Taiteen tuntemus Tutustutaan taiteen ilmiöihin ja saavutuksiin eri aikoina, eri kulttuureissa. Elämyksiä, tietoja ja taitoja kuvataiteilijoista, taideammateista ja taiteen työmenetelmistä. Kuvaviestintä Opetellaan tulkitsemaan ja arvioimaan sekä tuottamaan kuvaviestejä. Eri kuvatyypit ja niiden käyttöyhteydet. Kuvan ja tekstin yhdistäminen. Ympäristöestetiikka Havaintojen, tietojen ja tekojen kautta kehitetään kykyä arvioida, arvostaa ja vaalia ympäristöä. Luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja arkkitehtuuri. Asuminen, esineistö ja pukeutuminen.

3 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET KUVATAITEEN OPETUKSESSA Kuvataiteen opiskelun eheyttävä merkitys on siinä, että sen avulla oppilas voi sisäistää ja jäsentää muissa oppiaineissa ja yleensä elämässään esille tulevia asioita. Ilmaisun avulla maailmankuva jäsentyy ja itsetunto vahvistuu. Ilmaisun ehtona on kiireetön, vähitellen etenevä asioiden sisäistäminen. Kuvataiteen oppisisältöjä on luontevaa integroida muihin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Aihekokonaisuuksien huomiointi kuvataiteessa voidaan täsmentää selkeiden väitelauseiden avulla. Lauseet pyrkivät kuvailemaan aihealueen piirissä tapahtuvaa etenemistä hämeenkyröläisen oppilaan elämässä. 1.Ihmisenä kasvaminen Kuka minä olen? Kyselevä, tarkkaileva, tietoa hankkiva oppilas etsii ilmaisumuotoa havainnoilleen, kokemuksilleen, tunteilleen, mielikuvilleen ja pyrkimyksilleen. Muoto löytyy sisällön jäsentymisen kautta. Tällainen prosessinomainen,vähitellen selkiytyvä eteneminen on ominainen kuvataiteelliselle työskentelylle. Näin pyritään tukemaan oppilaan itsetuntemuksen kehittymistä kohti itsensä hyväksymistä ja terveen itsetunnon kehittymistä. 1. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Taide on tapa ymmärtää. Taiteen keinoin oppilas tunnistaa suomalaiset ja hämeenkyröläiset juurensa ja tunnistaa olevansa osa maailmanlaajuista kokonaisuutta. Hän tuntee asuinpaikkakuntansa ja osaa arvioida ja arvostaa sekä vaalia sitä. Hän ymmärtää, että ympäristö muokkaa jokaisen elämää ja uskoo, että hän voi vaikuttaa ympäristöönsä ja tietää siihen keinoja. Kansallismaisema-hanke ja kunnan sivistystoimen laatima kotiseuturetki-suunnitelma otetaan opetuksessa huomioon. Kunnan virkamiehiä ja esimerkiksi Hämeenkyrö-seuran jäseniä voidaan käyttää asiantuntijoina opetuksessa. 3.Viestintä- ja mediataito Viestintä on vuorovaikutusta. Vuorovaikutus edellyttää olennaisen löytämistä, karsintaa ja arviointia niin viestin vastaanottajana kuin lähettäjänäkin. Oppilas harjaantuu tietämään, miten sanallisen viestin tehoa voidaan lisätä tarkoituksenmukaisella taitolla ja muilla visuaalisilla järjestelyillä. Hän oppii tietoisesti katsomaan ja arvioimaan näkemäänsä. Omien mielipiteidensä tunnistamisen ja ilmaisemisen kautta hän oppii valitsemaan itselleen tärkeän informaation. 4.Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 6.Turvallisuus ja liikenne 7.Ihminen ja teknologia Sivistys on vieraantumisen voittamista. Sivistys on ihmisen jäsentymistä ajattelevana, tuntevana ja tahtovana yksilönä yhteiskuntaan ja maailmaan.(wilenius)

4 KUVAILMAISU JA KUVALLINEN AJATTELU Kuvallinen sommittelu Kuvan rakentamisen perusteita tehtävien ja taide- ym kuvien tarkastelun yhteydessä. Aluksi leikinomaisesti, vähitellen tietoisemmin omiin havaintoihin perustuen. Piste, viiva, pinta, muoto, tila, liike ja aika, rytmi, harmonia, jännite, tasapaino. Kuvallinen sommittelu sisältyy kaikkiin kuvataiteen osa-alueisiin. Piirustus Elämyksellisen kuvalla kertomisen lisäksi vähitellen havaintopohjaista kuvaamista ja piirustustekniikan harjoittelua, mukaan lukien perspektiivinen ja aksonometrinen kuvaaminen. Välineet 1.-2.lk - lyijykynä, piirustuskynät 3B 6B, grafiittikynä, värikynät, hiili, sivellin, viivain, harppi, koulun resurssien mukaan myös pastelliliidut 3.-4.lk - edellisten lisäksi huopakynät, lattapäinen sivellin, kulmaviivain 5.-6.lk - edellisten lisäksi nestemäinen tussi, tussipiirtimet 7.lk - edellisten lisäksi hakaviivain Oppiaines 1.-2.lk Käsivarapiirustus: - tutustutaan viivan monipuolisiin ominaisuuksiin - tutkitaan erilaisia tapoja luoda pintavaikutelma Tekninen piirustus: - geometriset perusmuodot - muotojen etsimistä piirtämällä - harjoitellaan viivaimen käyttöä - tutustutaan harppiin - muita viivaleikkejä 3.-4.lk Käsivarapiirustus: - viiva rytmin ilmaisijana - valööriasteikot, valo, varjo - harjoitellaan havaintopohjaista piirtämistä - pintarakenne; tavoitellaan aineenmukaisuutta, materiaalin tuntua - harjoitellaan luonnostelua Tekninen piirustus: - tilan kuvaamisen esiharjoituksia - ornamentiikkaa 5.-6.lk Käsivarapiirustus: - harjoitellaan luonnostelua - varjostamistekniikka - ihmisvartalo- ja kasvotutkielmia - havaintopohjaista esineiden ja ympäristön piirtämistä Tekninen piirustus: - yhden katoamispisteen perspektiivi - mittapiirustus - harjoitellaan suuntaisprojektioide n tekemistä 7.lk Käsivarapiirustus: - syventäen edellisiä - korostuneesti luonnostelun tärkeys Tekninen piirustus: - aksonometrinen tapa kuvata - syventäen yhden katoamispisteen perspektiiviä

5 Grafiikka Yksinkertaisesta ja helppotekoisesta enemmän hienomotoriikkaa, voimaa ja pitkäjänteisyyttä vaativiin tehtäviin ja tekniikoihin. Toistamisen ideaa unohtamatta. Välineet 1.-2.lk - pullovärit, vesiliukoiset painovärit, väritelat, juurekset, kierrätysmateriaali 3.-4.lk - edellisten lisäksi resurssien mukaan vedostuspaperi, kaaviosilkkipaperi, press-print painolaatta jne lk - edelliset, linolevy 7.lk - edelliset, resurssien mukaan laajentaen (esim. prässi) Oppiaines 1.-2.lk - sormi-, leimasin- ja palikkapainanta, frottáge - tutustutaan ornamentiikan periaatteisiin (esim. nauha- ja keskusornamentti) - sapluunan eli kaavaimen käyttö 3.-4.lk - grafiikka-käsitteen oppiminen - erilaiset ornamentit - monotypia - kohopainolaatan valmistaminen - uurrostekniikka (pressprint) 5.-6.lk - pahvikohopaino - linoleikkaus - monivärivedos - luonnostelun tärkeys - grafiikan merkitseminen - kehystäminen - tutustumista taidegrafiikan menetelmiin 7.lk - rikastetut sapluunatyöt - monotypia - kuivaneula, jos on prässi

6 Maalaus ja värioppi Spontaaneista värikokeiluista ja värien leikinomaisesta käytöstä vähitellen tietoisempaan tekniikoiden kokeiluun ja harjoitteluun päämääränä tiettyjen vaikutelmien, elämysten ja havaintojen kuvaaminen. OPPIAINES 1-2 LUOKKA 3-4 LUOKKA 5-6 LUOKKA 7 LUOKKA Siveltimien ja värien hoito: -Värinapin puhdistaminen -Välineiden huolto -Vesiväritekniikan syventämistä -Ilmaperspektiivi maisemamaalauksessa Sivellintekniikka: -Veden ja värin määräsuhteen hallinta ja vaihtelu -Oikea asento, vedot, painallukset ja pinnan maalaaminen -Värin vaaleus -Päällemaalaustekniikka -Vesivärin ja väriliidun yhdistelytekniikka ja muut sekatekniikat -Värien sekoittamisen alkeet sekä liiduin että vesivärein -Tutustuminen pää- ja väliväreihin -Kylmät ja lämpimät värit -Kokemuspohjaisesti värien elämyksellistä havainnointia ja tutkimista (luonto, ympäristö, taidekuvat ja omat työt ) -Siveltimen vaihtelevan käytön harjaannuttaminen -Luonnostelu ja hahmottaminen liiduilla ja siveltimellä -Värisävyjen sekoittaminen liiduilla Maalaustekniikat: -Kuiva kuivalle -Kuiva kostealle -Kostea kostealle VÄLINEET Vesivärinapit (Wennström) -Punainen: Sinooberi ja Karmiini -Keltainen: Kromi ja Kadmium -Sininen: Preussi ja Ultramariini -Musta ja valkoinen Pullovärit Siveltimet -Yksipäiset pyörö- ja tasasiveltimet Väriliidut ja vesivärikupit Kuvasommittelu pintana ja syvyysulottuvuudessa -Etu-, keski- ja taka- ala sekä päällekkäisyys -Geometriset muodot -Asetelma -Tutustuminen väriympyrään -Pää- ja välivärit -Värin sävy ja voimakkuus -Värin taittaminen ja murtaminen liiduilla ja vesiväreillä -Värien rinnastaminen ja tietoinen käyttö sommittellullisesti Väriympyrä: -Päävärit, välivärit, vastavärit ja lähivärit -Värin taittaminen ja murtaminen -Värisävyn etsintäharjoituksia Kontrastit: -Tumma - vaalea -Kirkas - samea -Rauhallinen - levoton -Vastavärikontrasti -Väri- ja maalausopin kertaamista -Sekatekniikoiden käyttö -Värien käyttö havaintopohjaisesti ja elämyksellisesti

7 Muovailu ja rakentelu Kokonaisvaltaisesta tilan haltuunotosta ja muokkaamisesta (rakentelusta) tilan tietoiseen suunnitteluun. Käsillä rakentamisen ja muotoilun kokeilevasta ja kerronnallisesta vaiheesta tietoisempaan plastista ja tilallista hahmottamista aktivoivaan työskentelyyn. Välineet 1.-2.lk - savi, muovailuvaha, lumi, paperi, luonnonmateriaali, puutikut, muovailupuikot, kaulimet, silmukkarauta (tai iso paperiliitin) Oppiaines 3.-4.lk - kuten edellä 5.-6.lk - edelliset, kipsi, rautalanka, kanaverkko, liisteri, paperimassa, selluvilla 7.lk - kuten edellä, soveltaen erilaisiin tehtäviin 1.-2.lk - elämyksellistä savimuovailua - lumiveistoksia - paperintaittelua - rakentelua puutikuilla - ongelmanratkaisutehtäviä - origamitaitteluita 3.-4.lk - savityöskentelyä (levy-, makkara- ja muovailutekniikat) - yksinkertaisia rakentelutehtäviä, esim. mobile - origamitehtäviä 5.-6.lk - savitekniikkojen syventämistä ja monipuolistamista, esim. reliefi - kipsi; valu ja veistäminen - rautalangan tai kanaverkon taivuttelua rungoksi, päällystetään liisteröidyllä paperilla, paperimassalla, kipsinauhalla ym. - tuotesuunnittelu - pienoismallit - sisustaminen 7.lk vaihtelevasti - savimuovailua - rakentelua luonnonmateriaaleist a - tilaratkaisuja - pahvi- ja paperirakennelmia, esim. kaaritaitos

8 TAITEEN TUNTEMUS Taiteen maailmaan tutustuminen on oleellinen osa kuvataiteen opiskelua. Ns. läpäisyperiaatteella tehtäviä syvennetään ja liitetään uusiin yhteyksiin käyttäen taidekuvia ja muuta kuvamateriaalia ( diat, videot, taidepostikortit, julisteet, taidekirjat, näyttelyluettelot ja nettisivut). Ympäristön havainnointi, kuvailmaisun sovellukset, kuvaviestintä ja erilaiset teemat rikastuvat ihmiskunnan kulttuurin saavutuksien esittelyllä. Oman lähiympäristön kuvamaailma laajenee Suomea, Eurooppaa ja muita maanosia koskevaksi. Mikäli mahdollisuuksia on, voi taiteilijavierailu tai näyttelykäynti avata väylää aktiiviseksi taiteen kokijaksi kasvamiselle. OPPIAINES 1-2 LUOKKA 3-4 LUOKKA 5-6 LUOKKA 7 LUOKKA -Tehtävien yhteydessä -Tehtävien yhteydessä -Tehtävien yhteydessä esimerkkejä taideteoksista ja taiteilijoista esimerkkejä taideteoksista taiteilijoista esimerkkejä taideteoksista ja taiteilijoista -Satukuvakirjat -Kuvittajan työ, esim. Tove Janssonin muumikuvat 5- luokka: -Suomen taiteen kuvia, esim. kirkkotaide ja Kultakausi -Integraatio historiaan ja uskontoon 6- luokka: -Maailman taiteen tunnetuimpiin taideteoksiin ja taiteilijoihin tutustuminen -Integraatio historiaan ja uskontoon -Tehtävien yhteydessä esimerkkejä taideteoksista ja taiteilijoista -Hämeenkyröläisiin taiteilijoihin tutustuminen (esim. Salo, Nyström, Frang, Rauhala ja Airas) -Kyröskoski taiteilijoiden kuvaamana -Läpäisyperiaatteella tehtävien yhteydessä Ekspressionismi, Kubismi ja ornamentiikka VÄLINEET Esimerkiksi: -Diat -Videot -Taidepostikortit -Julisteet -Taidekirjat -Näyttelyluettelot -Nettisivut -Muut taidekuvat

9 YMPÄRISTÖESTETIIKKA, ARKKITEHTUURI JA MUOTOILU Aluksi luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön elämyksellistä kokemista ja havainnointia. Oma keho aisteineen on toiminnan lähtökohtana, mittakaavana ja toteuttajana. Esteettinen arviointi pohjautuu hyvän ja kauniin sekä toimivan määrittelyyn niin ympäristössä, arkkitehtuurissa. esineistössä kuin pukeutumisessakin. Mukana on itsestään selvästi myös eettinen ja ekologinen näkökulma. Ajan henki ilmenee eri aikoina muoti- ja tyylipiirteinä, joita opetellaan erittelemään ja tunnistamaan. Suomen rakennushistorian pääpiirteet tulee käsitellä peruskoulun aikana. Hämeenkyrön kunnan kotiseuturetki-suunnitelma tarjoaa paikallisen näkökulman ja sitä tulee hyödyntää opetuksessa. Vähitellen opiskeluun liitetään suunnittelun yleisten perusteiden selvittämistä ja suunnitteluvaiheiden läpikäyntiä. Näin aloitetaan arkkitehtuurin kansalaiskasvatus. Ympäristökasvatus maja/pesä (viihtyminen, turvallisuus, minä teen ) - kulkureittejä, kulkijoita, jälkiä - oma koti, koulu ja kylä - kylän raitti kulkijoineen (nyt ja ennen) - maisema muuttuu - arkielämän esineistöä (nyt ja ennen): työkalut, huonekalut, esineet, pukeutuminen - kansantaide, kansanperinne, ornamentiikka -mittakaava ja tilan kuvaamisen harjoituksia ( 1 katoamispisteen perspektiivi, edessätakana, koko, väri) -asuminen, oma paikka (rakentelu) - oma kotikylä suhteessa kirkonkylään ja Kyröskoskeen - Suomen rakennustaiteen peruslinjoja -aksonometria - perspektiiviharjoituksia havainnon mukaan Käytettävät materiaalit, välineet ja työtavat: Luonnon materiaali, rautalanka, paperi, pahvi, liisteri, savi, kierrätysmateriaali Erilaiset kuvantekovälineet, mukaan lukien valokuvauskamera, videokamera Rakentelu, havainnointipiirustus- maalaus, valokuvaus, videokuvaus Erilaiset teemat ja projektit, Hämeenkyrön kunnan sivistyspalveluiden suunnittelema 6 vuoden kierrolla läpivedettävä kiertoajelu/tapahtumapäivä Taiteen keskustoimikunnan ja Suomen Arkkitehtiliiton raportissa: Askeleita arkkitehtuurissa, toim. Heini Karjalainen 2001, arkkitehtuurin kansalaiskasvatuksen tavoitteet määritellään seuraavasti: Arkkitehtuurin kansalaiskasvatuksen päätavoitteina on auttaa kansalaisia ymmärtämään: mikä merkitys rakennetun ympäristön laadulla on ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnille että rakennettu ympäristö inhimillisen elämän muotona liittyy kiinteästi luonnonympäristöön ja on osa sitä että nykypäivän ympäristö on muodostunut historiallisen kehityksen tuloksena mikä on meidän vastuumme rakennetusta ympäristöstämme ja kuinka oma toimintamme vaikuttaa siihen kuinka suunnitteluprosessit kulkevat ja miten ja milloin on oikea aika vaikuttaa että he voivat vaikuttaa itse aktiivisesti omaan elinympäristöönsä ja sen muodostumiseen ja rohkaista heitä siihen

10 MEDIA JA KUVAVIESTINTÄ (ja kuvallinen sommittelu) Kuvien tietoisen tarkastelun ja niistä keskustelun lisäksi vähitellen myös kuvan rakentamisen, kuvan muokkauksen ja kuvalla vaikuttamisen keinoihin tutustumista. Käytetään perinteisiä välineitä ja mahdollisuuksien mukaan erilaisia kameroita ja tietokonetta. Kuvajono ja aikaulottuvuuden mukaan tuova elokuva on osa kuvaviestintää. Kirjoitus ja graafinen suunnittelu Kirjoitus on osa kuvallista viestintää, jossa historian kuluessa vakiintuneet merkit yhdistyvät kullekin kirjoittajalle ominaiseen, persoonalliseen kirjoitusliikkeen motoriikkaan. Kirjoittaminen on näin ollen kokonaisvaltaista ilmaisua, jossa ajatus saa kuvallisen muodon. Samalla kirjoittaminen ja kalligrafia ovat taidon jatkuvaa harjoittamista, joka rikastaa elämää. Graafinen suunnittelu noudattaa kuvallisen sommittelun periaatteita ja yhdistää ne viestintään. Kirjain ja tekstipinta on kuva. Media ja kuvaviestintä Liikkuvien ja liikkumattomien kuvien sisältöön eläytymistä, kuvista kertomista ja kuvilla kertomista, kuvan rakentamista draaman keinoin. Opastava kuva (merkit ja symbolit) Satukuva Eri kuvatyypit Kuvan keinot/ Sarjakuva Ruutusuurennos Kuvasymbolit Kuva liikkeeseen, plärä, hyrrä, zoetrooppi, ym videokuvausta, mikäli mahdollisuuksia on - Kuvalla vaikuttaminen: kuvan rajaus, kuva ja teksti, kuvan muokkaus mainoskuva, propagandakuva, juliste - uutiskuva, dokumenttikuva - Taitto/lehti - Elokuvan keinoista keskustelua, elokuvien tarkastelua, ehkä tekoa - Valokuvaus - Syvennetään kuvan analysointia Kuvakooste (montaasi, kollaasi) - valokuvauksen perusteet - digikuvaus ja kuvan käsittely atk:lla (jos välineistö hankitaan) Kirjoittamisen taidon harjoittamista ja käsialanhuoltoa. Tekstin ja kuvan yhdistämistä. Perustekstauksen harjoittelua, 5. luokalta lähtien myös historiallisia tekstaustyylejä oppilaiden mielenkiinnon mukaan. Käytettävät välineet, materiaalit ja työtavat: Piirustus- ja maalausvälineet, aikakauslehtikuvat, sarjakuvat, Kirjoitus- ja tasaterä-tekstausvälineet, kuitukärkikynä Pentel Stylo, huopakynät ja kulmikkaat tai kalligrafiset tussit. Valokuvauskamera, videokamera (tavallinen tai digitaalinen), editointivälineistö, ATK-välineistö ja taitto- sekä kuvankäsittelyohjelma.

11 NIVELVAIHE ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Kuvaus oppilaan minimivalmiuksista kuvataiteessa 7. luokalle siirryttäessä. Jos ala- ja yläkoulussa pyritään samoihin realistisiin ja johdonmukaisiin työskentelytapoihin, helpotetaan oppilaan siirtymistä koulusta toiseen, eikä aikaa mene perusasioiden harjoittelemiseen. Harkitsemisen arvoinen idea voisi olla myös siirtymätehtävä yläasteelle siirryttäessä. Oppilas - on tottunut suunnittelemaan työtään luonnoksen muodossa erilliselle paperille. On tottunut viimeistelemään työnsä. - on opinhaluinen ja uskoo kykyihinsä oppia uutta. Tekemällä oppii. - on harjoitellut keskustelemaan taidekuvista, muista kuvista ja suoritetuista tehtävistä ja arvioimaan niitä. - kokee, että luokan välineistö on kaikkien oppilaiden yhteistä omaisuutta. Siten hän kokee tärkeäksi huolehtia välineistä, materiaaleista ja luokkatilasta. - muistaa merkitä kaikkiin töihinsä (esim. oikeaan alareunaan) etu- ja sukunimensä sekä luokan. - hallitsee viivaimen ja harpin käytön. - osaa maalatessaan vesiväreillä käyttää apuna värin hallitsemisessa kokeilupaperia ja käsipyyhepaperia. - hallitsee pää- ja välivärit, toisin sanoen tunnistaa päävärit, joita ei saa sekoittamalla muista väreistä. Osaa sekoittaa violetin, vihreän ja oranssin. Tämä onnistuu, jos hän osaa luokitella vesivärinapit värilämpötilan mukaan (esim. kylmä ja lämmin punainen). Osaa sekoittaa ruskean värin pääväreistä. - on tutustunut viivaperspektiiviin ja hahmottaa tilavaikutelman aikaansaavia tekijöitä (esim. kauempana oleva esine näyttää pienemmältä kuin lähellä oleva, kauempana oleva esine saattaa osaksi peittyä edempänä olevan taakse jne).

12 ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan työskentelytapoja ja osallistumista tuntityöskentelyyn sekä muuta kuvallista harrastuneisuuttta koulussa. Hänen saavuttamansa tieto- ja taitotaso hahmottuu suoritettujen tehtävien ja mahdollisten kokeiden avulla. Itsearviointi tapahtuu esim koostamalla portfolio tai työkansio. Voidaan käyttää myös oppilaan itsearviointi-lomakkeita. On toivottavaa, että arvioinnin avulla oppilas ryhtyy arvostamaan omaa ja muiden työskentelyä ja niiden tuloksia. Tehtävänannon yhteydessä on oppilaalle selvitettävä, mikä on tehtävän tavoite ja opittava/harjoiteltava asia ja arviointikriteerit. Tämä käytäntö lähinnä 5. luokalta lähtien. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on määritelty 4. luokan lopussa hyvän osaamisen kriteerit ja 7. luokan lopussa suoritettavan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Ohessa on lisäksi hahmotelma tuntityöskentelyn arviointiperusteista ja niitä vastaavista arvosanoista. (Työryhmä on laatinut sen avuksi opettajalle ja nivelvaiheiden helpottamiseksi.) Hylätty 4 Heikko 5 Välttävä 6 Ei ole suorittanut tehtäviä. Ei osoita kiinnostusta kuvailmaisuun. Suorittaa tehtäviä ainoastaan opettajan jatkuvan tuen avulla. Ei arvosta omaa eikä muiden työskentelyä. Häiritsee oppituntia. Tuloksia niukalti. Työn suunnittelu ja toteutus kiinnostaa vain satunnaisesti. Pääsee tehtäviin käsiksi vain opettajan avustamana, ei työskentele omaehtoisesti. Seuraa yhteisiä ohjeita puutteellisesti. Häiritsee muiden työskentelyä. Keskittyy huonosti omaan työskentelyynsä. Valmiita tuloksia vähän. Tyydyttävä 7 On useimmiten kiinnostunut työn suunnittelusta ja toteutuksesta. Keskittyy yleensä opetettaviin asioihin. Tarvitsee yksilöllistä tukea työskennelläkseen omaehtoisesti. Antaa useimmiten työrauhan muille oppilaille. Ei vaadi itseltään laadukasta suoritusta. Viimeistelyn taso vaihtelee. Hyvä 8 Kiitettävä 9 Kiitettävä 10 Työn suunnittelu ja toteutus kiinnostaa. Yrittää ratkaista tehtävät itsenäisesti ja keskittyneesti. Pyrkii tavoitteisiinsa ja suorittaa tehtävät parhaan kykynsä mukaan. On kiinnostunut myös muiden oppilaiden työskentelystä ja työn tuloksista. Tulosten laatu on hyvä. On kiinnostunut kuvataiteesta ja sen opiskelusta. Pyrkii suunnittelemaan omaperäisen ja puhuttelevan teoksen ja näkee vaivaa sen toteuttamiseksi. Pyrkii itsenäisesti ratkaisemaan työssä esille tulevat ongelmat. Käyttää eri tekniikoita ja materiaaleja tarkoituksenmukaisesti. Työskentelee mielellään vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden kanssa. Tulokset ovat viimeisteltyjä ja hyviä. Oppilaalla on ilmeisiä kuvataiteellisia taipumuksia ja hän haluaa kehittää taitojaan omaehtoisesti ja opettajan opastuksella. Työskentelyideat ovat omaperäisiä ja oppilas pitää niiden toteuttamista tärkeänä. On aktiivinen sellaisissa kouluyhteisön toiminnoissa, joissa tarvitaan kuvataiteellista lahjakkuutta ja näkemystä. Työskentely ja työn tulokset ovat laadultaan erinomaisia.