3. Tuoterenkaan pääomittamisen toteuttaminen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3. Tuoterenkaan pääomittamisen toteuttaminen."

Transkriptio

1 1 (27) Arvoisa kuntajohto Kiitos nopeasta reagoinnistanne Tuoterenkaan omistajakannanotot ja -kirjeeseemme ja asian käsittelystä kuntajohdon kokouksessa Päätöksenne mukaisesti kuntien päätökset edellyttävät asian kokonaisvaltaisempaa valmistelua. Pyysitte Päijät-Hämeen koulutuskonsernilta tarkempaa informaatiota tilanteesta, mm. perusteltuja arvioita konsernin toimintojen talousnäkymistä, Tuoterenkaan erilaisten organisointivaihtoehtojen kuvaukset ja arvioita muutosten taloudellisista vaikutuksista päivätyssä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintojen organisointiesityksessä Tuoterenkaan toiminta organisoitaisiin kiinteäksi osaksi Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa. Samalla koko kuntayhtymän toiminta muodostettaisiin Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöidyttyä yhä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi myös koulutuskonsernin Yhteisten palvelujen osalta. Koulutuskeskus Salpaus, Tuoterengas ja Yhteiset palvelut muodostaisivat näin nykyistä tiiviimmän toiminnallisen kokonaisuuden, jolla mahdollistetaan resurssien yhteiskäyttö sekä yhteistyön ja osaamisen hyödyntäminen täysimääräisesti. Muutos koskisi erityisesti operatiivista toimintaa ja johtamista. Samaan kokonaisuuteen ja organisointiesitykseen on kuvattu myös liiketoimintayhtiö, joka palvelee samoja yhteisiä tavoitteita. Perusteena esitykselle oli, että koko koulutuskonsernin toiminta palvelee samaa asiakuntaa eli aluettamme ja sen työelämää ja tarjoaa palveluja yhteisille asiakkaille, nuorille, aikuisille, heikossa työmarkkina-asemassa oleville ja erilaisille oppijoille. Esitetyssä toimintamallissa koulutuksen ja työhönvalmennuksen toiminta voidaan yhdistää tavalla, jota muilla vaihtoehdoilla ei saavuteta avatun keskustelun jatkoksi pyydämme teiltä vastausta omistajalupauksena erityisesti seuraaviin kysymyksiin (4). 1. Tuoterenkaalta odottamanne palvelu, johon voitte sitoutua roolimme työllisyyden hoidossa, kuinka me täytämme omistajan tulevaisuuden odotukset? 2. Omistajan ajattelun vai sitoutumisen aikajänne, kuinka pitkä palvelusitoumus on mahdollinen kanssanne ja mitä sitoumuksessa täytyy sopia? 3. Tuoterenkaan pääomittamisen toteuttaminen. 4. Tuoterenkaan yhtiöittämisen suunta muodostetaanko Tuoterenkaan työpajatoiminnasta kokonaan erillinen yhtiö vai yhtiö, joka on osa PHKK:ta ja Salpausta?

2

3 3 (27) Sisällys 1. Muutoksia koulutuskonsernin ja sen tulosalueiden toiminnassa, taloudessa ja toimintaympäristössä Tiivistelmä keskeisistä muutoksista Yhteistoimintaneuvottelut Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuonna Vuoden 2013 yhteistoimintaneuvottelujen tulokset konsernitasolla Vuonna 2013 Salpauksessa tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset Koulutuskonsernin tilinpäätös Hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vaikutukset Rakennepoliittinen ohjelma Lainmuutos kuraattoritoiminnan siirtämisestä peruskuntien tehtäväksi Eläkemenoperusteisten eläkemaksujen siirtäminen koulutuskonsernille Kuntayhtymän toiminnan organisointi Tuoterenkaan organisointi, pääomittaminen ja yhtiöittäminen Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman avainkohdat Tuoterenkaan toiminnassa Markkinasta ja asiakaskunnasta Tuoterenkaan tulevan organisoitumisen vaihtoehdot Toimintansa aloittavan organisaation pääomittaminen ja vaihtoehtojen vaikutus palvelun hintaan 22 Liite, Uuden rahoitusjärjestelmän peruselementit... 25

4 4 (27) 1. Muutoksia koulutuskonsernin ja sen tulosalueiden toiminnassa, taloudessa ja toimintaympäristössä 1.1. Tiivistelmä keskeisistä muutoksista Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja talousnäkymissä on analysoitu hallitusohjelman ja valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia sekä kuvattu tehtyjä sopeuttamistoimia ja niiden taustalla olleita arvioita taloudellisista näkymistä. Lisäksi raportoidaan kuntayhtymän tilinpäätöksen 2013 taloudellinen tulos ja kuvataan suunnitelmia kuntayhtymän toiminnan organisoinnista ja sen valmistelun etenemisestä. Rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia on mahdollista analysoida ja ennakoida. Miten ohjelma vaikuttaa Salpauksen toiminnan laajuuteen ja talouteen, on tässä vaiheessa kuitenkin mahdotonta arvioida euroina. Joka tapauksessa kaikkia tehostamis- ja sopeuttamistoimia, joita laadukasta toimintaa vaarantamatta voidaan tehdä, tulee valmistella etukäteen. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden, tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. OKM:n työryhmä valmistelee esitystä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi helmikuun loppuun mennessä. OKM:sta on luvattu koelaskelmia kevään aikana. Uudistettu rahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lukien. Uusi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä muodostuisi kolmesta perusulottuvuudesta: suorituksiin perustuvasta rahoituksesta, vaikuttavuuteen perustuvasta rahoituksesta sekä perusrahoituksesta. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa tutkintojen/ tutkinnon osien sekä opintoprosessien laadun ja tehokkuuden perusteella eli maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Arvioimme tässä vaiheessa, että Salpauksen kohtuullisen alhainen läpäisy (hajonta on aloittain suurta) 62,2 prosenttia vuonna 2013 (keskeneräinen tilastoluku) ja oppisopimuksen heikko läpäisy 54 prosenttia sekä kasvava työttömyys pikemminkin heikentävät kuin lisäävät Salpauksen rahoitusta. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimuskoulutus) tutkintoihin tai tutkintojen osiin johtamattoman koulutuksen julkisesta rahoituksesta luovutaan. Tämän merkitys Salpaukselle vuoden 2013 tasossa on ollut yhteensä opiskelijatyöpäivää eli euroa. Rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman tavoitteena ovat vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin. Tavoitteena on koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja että jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen

5 5 (27) saavutettavuus voidaan turvata. Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien. Nuorisotakuun toteutuminen on haasteellista, koska Päijät-Hämeessä samanaikaisesti toimeenpannaan OKM:n tekemät opiskelijapaikkaleikkaukset (Salpaukselta -380 paikka vuoteen 2016 mennessä). Koulutuspaikkojen leikkaamisen korvaaminen oppisopimuspaikoilla ei toteudu luvatuista taloudellisista lisäpanostuksista huolimatta, koska työpaikkoja ei lähtökohtaisesti ole ja alaikäisten työllistyminen on vaikeaa. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvoitteen vaikutukset tulee ottaa huomioon kokonaisuuden kannalta, kun samaan aikaan OKM:n tavoite ja tarve on tiivistää kilpailun ulkopuolella olevan aikuiskoulutuksen ja nuortenkoulutuksen yhteistyötä, tutkintojen suorittamista osina, opiskelun ja työn vuorottelua. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen tuo haasteita mm. henkilöstön, tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöön. Lainmuutos kuraattoritoiminnan siirtämisestä peruskuntien tehtäväksi on vaarassa vaikuttaa koulutuksenjärjestäjän onnistumiseen tehtävässään. Kuraattoreilla on suuri merkitys mm. läpäisyn tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien eläkemenoperusteisten maksujen siirtäminen koulutuskonsernin oppilaitosten kustannuksiksi tarkoittaa vuonna 2018 yhteensä 1,68 miljoonaa euroa, joka vastaa 1,7 prosentin leikkausta vuoden 2013 valtion ja kuntien rahoituksesta koulutuskonsernin perusrahoituksesta. Vuonna 2013 koko konsernissa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen vaikutukset ovat merkittävät ja nähtävissä jo vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Vuoden 2014 käyttösuunnitelma eli 1. ennuste osoittaa myös toimenpiteiden vaikutusten oikean suunnan Yhteistoimintaneuvottelut Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuonna 2013 Yhteistoimintaneuvottelut vuonna 2013 koskivat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kaikkia tulosalueita ja toimintoja ja koko henkilöstöä Koulutuskeskus Salpauksessa, Lahden ammattikorkeakoulussa ja Yhteisissä palveluissa. Tuoterenkaalla neuvottelut koskivat ainoastaan valmennus- ja tukipalveluhenkilöstöä. Neuvottelujen alkaessa arvioitiin konsernitason toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamisen edellyttävän 12,5 milj. euron eli keskimäärin 10 prosentin kulujen karsintaa 2015 loppuun mennessä. Neuvottelujen taloudellisista ja tuotannollisista perusteista oltiin neuvotteluissa yksimielisiä. Neuvotteluesityksessä taloudellisesta tilanteesta esitettiin seuraavat laskelmat tuottoennusteesta ja sopeuttamistarpeista vuosille

6 6 (27) Seuraavissa taulukoissa on esitetty neuvottelujen taustalla olevat arviot konsernin toimintojen taloudellisista näkymistä. Tuottoennuste Sopeuttamistarve Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen arvioitiin syksyn neuvotteluissa edellyttävän 8 12 milj. euron eli noin prosentin sopeuttamista vuosina

7 7 (27) Tuottoennuste vuosille Koulutuskeskus Salpaus, ammatillinen peruskoulutus Yksikköhintojen leikkaus , Koulutuskeskus Salpaus Opiskelijapaikkojen leikkauksen rahoitusvaikutus , Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksen taloushaasteet talousarviossa Vuoden 2013 yhteistoimintaneuvottelujen tulokset konsernitasolla Kevään neuvottelujen päättymisen yhteydessä arvioitiin sopeuttamisen ja omaehtoisten ratkaisujen (eläköityminen) kohdistuvan arviolta 258 työtehtävään, joista 113 on irtisanomisuhan alla tai osa-aikaistettavia.

8 8 (27) Henkilötyövuosina kaikista sopeuttamissuunnitelmista, mukaan luettuna henkilöiden omaehtoiset ratkaisut, tulee noin 195 htv. Sopeuttamisvaikutus tulee olemaan vuosille yhteensä 10,2 milj. euroa. Sopeuttamistoimet kohdistuivat keväällä pääsääntöisesti Lahden ammattikorkeakouluun sekä Yhteisiin palveluihin. Syksyn neuvottelujen päättymisen yhteydessä arvioitiin sopeuttamisen ja omaehtoisten ratkaisujen (eläköityminen) kohdistuvan arviolta 119 työtehtävään, joista 64 on irtisanomisuhan alla tai osa-aikaistettavia. Henkilötyövuosina kaikista sopeuttamissuunnitelmista, mukaan luettuna henkilöiden omat ratkaisut, tulee noin 102 htv. Sopeuttamisvaikutus tulee olemaan vuosille yhteensä 7,5 milj. euroa. Sopeuttamistoimet kohdistuivat Koulutuskeskus Salpaukseen. Uudelleensijoitettuja sekä kevään että syksyn osalta on 21 (tilanne 1/2014). Vuoden 2013 yhteistoimintaneuvottelujen kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan vuoden 2016 loppuun 260 htv, 15,8 milj. euroa eli 12 prosenttia vuoden 2013 tuottotasosta laskien. Kiinteistöjen vähentämisen vaikutus on otettu huomioon kevään ja syksyn neuvottelutuloksissa. Henkilöstön määrä koulutuskonsernissa vuosina Ajankohta Vakituiset Määräaikaiset Henkilöstön määrä yhteensä Opetushenkilöstön osuus henkilöstön kokonaismäärästä Vuonna 2013 Salpauksessa tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset Vuoden 2013 sopeuttamistoimenpiteiden osana Salpauksessa toteutettiin iso organisaatiouudistus, jossa toimialojen ja tulosyksiköiden määrää vähennettiin merkittävästi. Uudistuksessa vähennettiin johtajien määrää, mutta opettajien ja opiskelijoiden lähiesimiestyö pidettiin mahdollisimman vahvana.

9 9 (27) Lähiesimiesten saavutettavuutta parannettiin sisäistä työnjakoa kehittämällä. Aikuisten ja nuortenkoulutuksen yhteistyötä kehitetään voimakkaasti tavoitteena mm. tilojen ja laitteiden käytön tehostaminen, koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen lisäämällä mm. opiskelun ja työnvuorottelun mahdollisuuksia ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista Koulutuskonsernin tilinpäätös 2013 Vuoden 2013 tilinpäätös näyttää konsernitasolla hyvää tulosta ja sopeuttamistoimien oikeaa suuntaa. Vuoden 2014 talous ei toteutuisi nollatulostasolla ilman tehtyjä sopeuttamistoimia. Kuntayhtymän tuotot alkavat laskea vuodesta 2014 eteenpäin. Tuoterenkaan tilinpäätöksen tulos esitellään kuntajohdolle kokouksessa

10 10 (27)

11 11 (27) 1.6. Hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vaikutukset Hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta tulee kehittää niin, että se muodostaa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden ja tukee elinikäiselle oppimiselle, yhteiskuntatakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Myös työelämäyhteyksien parantaminen otetaan huomioon rahoitusta uudistettaessa. Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan palkitsemaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Tavoitteena on tukea nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista. Rahoitusjärjestelmän uudistamisessa on lisäksi otettava huomioon kehittämissuunnitelman linjaukset, jotka koskevat nuorisotakuun toteuttamista, ammatillisten tutkintojen kehittämistä, joustavien koulutuspolkujen rakentamista, koulutuksen järjestämismuotojen monipuolisempaa hyödyntämistä koulutuspolkujen rakentamisessa. Ohjaus- ja säätelyjärjestelmää kehittämällä on tarkoitus huolehtia siitä, että ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotoja on tarpeeseen nähden riittävästi alueellisesti ja alakohtaisesti. Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan kokonaisuutena vuoden 2017 alusta lukien. Nuorisotakuulla tarkoitetaan sitä, että hallituksen ohjelmassa on sitouduttu toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuu vuoteen 2013 mennessä. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämän toteutuminen on haasteellista, koska Päijät-Hämeessä samanaikaisesti toimeenpannaan OKM:n tekemät opiskelija-paikkaleikkaukset (Salpaukselta -380 paikka vuoteen 2016 mennessä). Lisäksi Päijät-Hämeessä on muuhun Suomeen verrattuna merkittävästi enemmän syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, aiempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria, kasvava työttömyys ja kohtuullisen alhainen koulutustaso. Oppisopimuskoulutuksen laajeneminen ja koulutuspaikkojen leikkaamisen korvaaminen oppisopimuspaikoilla ei toteudu luvatuista taloudellisista lisäpanostuksista huolimatta, koska työpaikkoja ei lähtökohtaisesti ole. Erityisesti tavoitteet saada oppisopimuspaikka suoraan peruskoulusta tuleville (alaikäisille) on osoittautunut haasteelliseksi. Vuonna 2013 Salpaus sai 70 paikkaa, joista 8 paikkaa saatiin toteutettua. 70 paikan taloudellinen vaikutus olisi ollut euroa. Nuorten oppisopimuspaikkojen määrän kasvattamisen lisäksi tulee työnantajia tukea ja heidän vastuutaan korostaa myös oppisopimuksen läpäisyn tehostamisessa, tutkinnon tai osatutkinnon suorittamisessa. Koulutuksen järjestäjää arvioidaan vaikuttavuus-mittarilla, jossa läpäisy on erityisen merkityksellinen, vaikka opetuksesta 80 % tapahtuu työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksen läpäisyaste v oli vain 54 prosenttia.

12 12 (27) Tulevassa rahoitusmallissa tämä todennäköisesti tulee vaikuttamaan Salpauksen rahoitukseen negatiivisesti Rakennepoliittinen ohjelma Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Rakennepoliittisen ohjelman tarkat taloudelliset vaikutukset Koulutuskeskus Salpaukseen eivät tällä hetkellä ole tiedossa. Joka tapauksessa kaikkia tehostamis- ja sopeuttamistoimia, joita laadukasta toimintaa vaarantamatta voidaan tehdä, tulee valmistella etukäteen. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan kokonaisuutena vuoden 2015 alusta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. Tavoitteena on uudistaa rahoitusjärjestelmää niin, että se tukee koko ikäluokan kouluttamista, aikuisväestön koulutustarpeita, koulutuksen läpäisyn parantamista, aiemmin opitun tunnustamista / henkilökohtaistamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään, eikä kannusta koulutuksen tarpeettomaan järjestämiseen. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa tutkintojen/tutkinnon osien sekä opintoprosessien laadun ja tehokkuuden perusteella eli jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus uudistetaan kokonaisuutena siten, että se tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, kuten koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Muutoksen tavoite on kannustaa tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen ja vähentää päällekkäistä koulutusta. Näin nopeutetaan jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä. Rahoitusjärjestelmän kehittämisen lähtökohtana ovat koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen vakaus, riittävyys ja ennakoitavuus. Sitä miten tämä vaikuttaa käytännössä koulutuksenjärjestäjien rahoitukseen, ei vielä voida arvioida. Arvioimme tässä vaiheessa, että Salpauksen kohtuullisen alhainen läpäisy (hajonta on aloittain suurta) 62,2 prosenttia vuonna 2013 (keskeneräinen tilastoluku) ja oppisopimuksen heikko läpäisy 54 prosenttia ja kasvava työttömyys pikemminkin heikentävät kuin lisäävät Salpauksen rahoitusta. OKM on luvannut uuden rahoituslain koelaskelmia kevään aikana. OKM suunnittelee vievänsä helmikuussa talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan projektisuunnitelman OKM:n vastuualueen osatekijöiden toteuttamisesta. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitus siirretään ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen. Salpauksen rahoitus tässä on ollut euroa/vuosi. Esityksestä ei käy suoraan esille tarkoitetaanko tällä lisää rahaa lisäkoulutukseen, nykyisten rahojen siirtoa vai leikkausta. Rakennepoliittisessa ohjelmassa on linjattu, että jatkossa toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen ja tutkintojen osien julkiseen

13 13 (27) rahoitukseen. Tämä tarkoittaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimuskoulutus) sitä, että tutkintoihin tai tutkintojen osiin johtamattoman koulutuksen julkisesta rahoituksesta luovutaan. Tämän merkitys Salpaukselle vuoden 2013 tasossa on ollut yhteensä opiskelijatyöpäivää eli euroa. Koulutus on kohdistunut erityisesti vieraiden kielten ja tietotekniikan koulutukseen sekä erilaisiin lyhytkursseihin. Mikäli tämä rahoitus jää pois, eikä korvaavaa tule tilalle, on epätodennäköistä, että vastaava määrää suoraan toteutuisi yksityisellä rahoituksella nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Henkilöstömäärän sopeuttamisen lisäksi tällä on vaikutusta myös yhteisten kustannusten kattamiseen ja tilojen käyttöön. Rahoitusjärjestelmä tukee yksilöllisten opintopolkujen muodostumista ja ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotojen joustavaa yhdistämistä. OKM:n tavoite on lähentää toiminnallisesti OKM:n rahoittamia nuorten ja aikuistenkoulutusta toisiinsa. Erottelua tehdään vain opiskelijan lähtökohdista tutkinnon suorittamiseksi eli onko kyseessä opetussuunnitelmaperusteinen vai näyttötutkinto. Tämän tavoitteen kanssa ristiriitaiseen suuntaan vievät kilpaillun aikuiskoulutuksen (TEM:n ym. rahoittama) yhtiöittämisvaatimukset. Tavoitteena on, että tutkinnon osan/osien suorittaminen otetaan huomioon rahoituksen määräytymisperusteissa siten, että vailla ammatillista tutkintoa olevia on taloudellisesti kannattavampaa kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen, mutta nuori voi myös suorittaa vain tutkinnon osia ja työllistyä. Miten tätä mitataan, tuleeko esim. samanlainen opintopistekertymän seuranta kuten ammattikorkeakouluilla? Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella. Samalla varmistetaan koulutuksen alueellinen saavutettavuus mm. hyödyntämällä pedagogisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla erilaisia oppimisympäristöjä (esim. verkko-opetusta ja digitaalisia aineistoja). Haasteena ovat monipuolisen ja pienistä opiskelija-määristä koostuvan tarjonnan ja toteutuksen taloudelliset edellytykset vs. suuret alat ja ryhmät, erityisesti pienissä, hajallaan olevissa yksiköissä toteutettuna. Rahoitusmallin muutoksen toteutus edellyttää muutoksia toteutettavaan pedagogiikkaan. Opettajien ja työpaikoilla toimivien ohjaajien osaamisen uudistaminen on iso haaste erityisesti nuorten opiskelijoiden kouluttamisessa. Työn ja osaamisen muutosta täytyy tukea suunnitellusti ja siihen tulee olla osaamista ja varata resursseja. Mm. opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen on rahoituksellisesti haasteellista tiukkenevan resurssien puitteissa. Tarve on kuitenkin suuri (opettajan palkka + sijaisen palkka > jatkossa kehitettävä uusia toteutusmalleja). Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla maksettavat korvaukset työpaikoille ovat Salpauksessa merkittävät ja näistä maksuista tulisi luopua. Vuonna 2013 em. kustannukset olivat euroa (nuoret euroa ja aikuiset euroa).

14 14 (27) Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille, valmistavaa koulutusta tarvitseville ja työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Tämä ryhmä on jo nyt merkittävä Päijät-Hämeessä, mutta samaan aikaan opiskelijapaikkoja vähennetään. Ammatillisen perustutkinnon jo suorittaneet ohjataan ensisijaisesti suorittamaan ammatillista osaamista lisääviä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tai ammatillisten tutkintojen osia. Tietyissä tilanteissa, muun muassa työelämän muutosten vuoksi, on perusteltua suorittaa myös toinen ammatillinen perustutkinto. Rahoitusjärjestelmän muutokset edellyttävät säästöjä tila- ja laitekustannuksiin. Tilojen ja laitteiden käytön on tehostuttava johtuen opiskelun ajallisesta tiivistymisestä, kesäajan tehokkaammasta tilakäytöstä ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun nykyistä laajemmasta hyödyntämisestä. Tyhjenevistä ja/tai toiminnan kannalta hankalassa paikassa sijaitsevista tai epätarkoituksenmukaisista kiinteistöistä luopuminen on kuitenkin hidasta. Olemassa olevien ja jatkossa käyttöön jäävien tilojen saneeraustarve ja laitekannan uusimistarve Salpauksessa on merkittävä (kone- ja metalliala, Vipusenkatu 5A ym.) Oppivelvollisuusiän nostamisen kustannusvaikutukset syntyvät mm. opiskelijoille annettavista oppikirjoista, asuista ym., jotka usein hankitaan juuri ensimmäisenä vuonna ja niitä käytetään koko opiskelun ajan. Tällä hetkellä opiskelijat maksavat itse ko. kustannuksia arviolta (alakohtaisesti vaihdellen) keskimäärin noin 150 euroa/opiskelija. Vuositason lisäkustannukset voisivat olla noin euroa, jos koulutuksen järjestäjän olisi vastattava kaikista kustannuksista. Koulutuksen muuttava toteuttaminen vaatisi muutoksia myös opettajien työehdoissa (mm. kesäajan toteutukset, illat ja viikonloput). Merkitystä on myös sillä, että voiko jatkossa joustavasti käyttää virka- ja työehtosopimuksen nuorten ja aikuisten liitteissä olevia opettajia. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvoitteen vaikutukset tulee huomioida kokonaisuuden kannalta. Samaan aikaan OKM:n tavoite ja tarve on tiivistää kilpailun ulkopuolella olevan aikuiskoulutuksen ja nuortenkoulutuksen yhteistyötä, tutkintojen suorittamista osina, opiskelun ja työn vuorottelua ym. uuden rahoitusmallin linjausten mukaisesti. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen tuo haasteita mm. henkilöstön, tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöön. Kilpaillun aikuiskoulutuksen volyymi on noin miljoonaa euroa, joka on 42,6-46,8 prosenttia aikuiskoulutuksen laajuudesta ja noin 14 prosenttia koko Salpauksen toiminnasta. Liiketoimintayhtiö on organisaatioesityksessä kuvattu Salpauksen organisaation sisälle, koska yhtiön tavoitteena tulee olla lisäarvon tuottaminen yhdessä asiakkaille, henkilöstölle ja omistajille. Yhtiön tehtävänä on palvella kokonaisuuden etua ja

15 15 (27) toteuttaa liiketoiminnalliset osat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toiminnasta. Yhtiön johtaminen rakennetaan tiiviiksi osaksi kuntayhtymän toiminnan johtamista. Rakennepoliittisen ohjelman taloudelliset vaikutukset toisen asteen koulutuksien osalta (lukio sekä ammatillinen perus- ja lisäkoulutus) on OKM:n esityksen mukaan noin 260 miljoonan euroa koulutuksen järjestäjien kokonaisrahoituksesta vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi toteutetaan valtiontalouden kehyksissä jo päätetyt rahoitusvähennykset vuosille Edellä kohdassa 1.2. (s. 7) on esitetty leikkausten taloudelliset vaikutukset Lainmuutos kuraattoritoiminnan siirtämisestä peruskuntien tehtäväksi Tämä vaikuttaa olennaisesti koulutuksenjärjestäjän onnistumiseen tehtävässään. Kuraattoreilla on suuri merkitys mm. läpäisyn tukemisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ym. Pystyvätkö ja sitoutuvatko kunnat tarjoamaan vähintään nykyisen tasoiset kuraattoripalvelut? Kuraattoreja on tällä hetkellä 9,1 htv kuraattorin perustyössä (sopeuttamistoimenpiteiden johdosta poistuu 1 htv alkaen). Lisäksi on yksi kuraattori-sairaanhoitaja, jonka työ painottuu mielenterveystyöhön toimialueenaan koko Salpaus. Lisäksi on psykologi ja kuraattoreiden esimies eli henkilöresurssia työhön Salpauksessa on tällä hetkellä yhteensä 11 htv. Tämän toiminnan kustannukset ovat noin euroa vuodessa Eläkemenoperusteisten eläkemaksujen siirtäminen koulutuskonsernille Lahden kaupungin tarkastustoimi on tehnyt tarkastusmuistion eläkemenoperusteisten maksujen kustannuksista Lahdessa (Tarkastuslautakunta ). Tarkastusmuistiossa suositetaan selvittämään ammatillisen koulutuksen luovuttamista koskevista päätöksistä ja sopimuksista kuuluvatko Lahden kaupungin ammatillisesta koulutuksesta maksamat eläkemenoperusteiset maksut kaupungille vai Päijät-Hämeen koulutuskonserni

16 16 (27) kuntayhtymälle. Lahden kaupungin ilmoittamat eläkemenoperusteiset maksut lähes kaksinkertaistaisivat koulutuskonsernin oppilaitosten nykyiset eläkemenoperusteiset maksut ja kustannusten siirron kustannusvaikutus kohdistuisi toimintaan täysimääräisesti. Lahden kaupungin lisäksi tulisi myös muita koulutuskonsernin omistajakuntia kohdella tasapuolisesti. Tällöin kysymykseen tulee Heinolan seudun koulutuskuntayhtymän entisille omistajille mahdollisesti kohdistuvien vastaavien maksujen siirto koulutuskonsernin oppilaitoksien kustannuksiksi. Tehtyjen selvitysten mukaan Heinolan kaupungin vastaavat maksut ovat noin euroa, Hartolassa euroa ja Pertunmaalla euroa. Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia eläkemenoperusteisia maksuja on yhteensä 1,68 miljoonaa euroa, joka vastaa 1,7 prosentin leikkausta vuoden 2013 valtion ja kuntien rahoituksesta koulutuskonsernin perusrahoituksesta. Kustannusten jakautuminen Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen kesken voidaan selvittää vasta henkilöpohjaisen rekisterin kautta. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitus esitti lausuntonaan Lahden kaupungille, että se pidättäytyisi eläkemenoperusteisten maksujen kohdistamisesta koulutuskonsernin kustannuksiksi. Jos kustannusten siirto päätetään kuitenkin tehdä, esitetään siirto toteutettavaksi viiden vuoden kuluessa vuodesta 2014 alkaen siten, että kustannusten siirto olisi täysimääräinen vuonna Kaupunginhallitus päätti, että Lahden kaupungin eläkemenoperusteisten maksujen kohdistaminen koulutuskonsernille toteutetaan 5 vuoden aikana porrastetusti alkaen vuonna 2014 ja ollen täysimääräisenä vuonna Kuntayhtymän toiminnan organisointi Kuntayhtymän organisointi valmistellaan ja käsitellään osana vuoden 2015 ( ) toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua. Toukokuun 2014 yhtymäkokoukseen tulee viedä tarvittavat yhtiöittämispäätökset liittyen muutoksiin, jotka tarvitaan vuoden 2015 alusta. Tuoterenkaan työpajatoiminnan järjestäminen on yksi näistä.

17 17 (27) Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoidaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolla mahdollistetaan resurssien yhteiskäyttö sekä yhteistyön ja osaamisen hyödyntäminen täysimääräisesti. Muutos koskee erityisesti operatiivista toimintaa ja johtamista. Tuoterengas on osa tätä kokonaisuutta, jos omistajat niin linjaavat. Yhteisten palveluiden sisältö suunnitellaan yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan kanssa. Osa yhteisten palveluiden henkilöstöstä siirtyy muodostettavaan Lahden ammattikorkeakoulun osakeyhtiöön (arvio 25), pääosa jää kuntayhtymään palvelemaan Salpausta ja Tuoterengasta sekä myös Lahden ammattikorkeakoulua. Henkilöstöä siirtyy Lamkin osakeyhtiöön erityisesti Tieto- ja kirjastopalveluista, Henkilöstöpalveluista, Talouspalveluista sekä Viestintä- ja markkinointipalveluista. Lamkin osakeyhtiöön siirtyviä toimintoja ovat Tieto- ja kirjastopalvelut (Salpaus ostaa palvelut LAMKilta). Henkilöstö- ja taloushallinnon palveluista kuntayhtymä tuottaa tietojärjestelmäpalvelut ja palkanlaskennan, maksuliikenteen ja kirjanpidon palvelut. Muilta osin yhtiö tuottaa omat palvelunsa ja palvelee projektitaloushallinnon osalta myös kuntayhtymää. Kiinteistöpalveluista valtaosa tuotetaan siirtymäajan jälkeen LAMK Oy:lle Osaamiskiinteistö Oy:n tai Lahden kaupungin toimesta. Ravintolapalvelut tuotetaan kuntayhtymän tai ulkoisten palvelutuottajien toimesta.

18 18 (27) Viestintä- ja markkinointipalveluita tuottavat osittain Lamk Oy ja osittain kuntayhtymä. Tietohallintopalvelut tuotetaan kuntayhtymästä. Palvelut sisältävät yhteisissä palveluissa käytettävät tietojärjestelmät. Tietojärjestelmäkartta kuvaa palveluiden monipuolisuutta ja kytkeytymistä toisiinsa.

19 19 (27) 3. Tuoterenkaan organisointi, pääomittaminen ja yhtiöittäminen 3.1 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman avainkohdat Tuoterenkaan toiminnassa Rakennepoliittisen ohjelman Tuoterenkaan ja omistajiimme toimintaan vaikuttavat kohdat ovat: - palkkatuen uudistaminen - pitkäkestoinen työllistämistuki - lakiin sosiaalisista yrityksistä tulevat muutokset - heikossa työmarkkina-asemassa olevien huomioon ottaminen julkisten hankintojen kilpailutuksessa - osallistavan sosiaaliturvan toimeenpano Em. kohtia koskeva lainsäädäntö laaditaan 2014 aikana ja se on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä Vasta lakiesitysten käsittelyvaiheessa selviävät muutosten vaikutukset toimintaamme. Tosin lähes jokainen näistä korostaa tarpeellisuuttamme ja ovat ydintehtävämme osia. Kehitystä on joka tapauksessa seurattava tiiviisti. Omistajakuntiemme työttömyyden hoitoon vaikuttaa merkittävästi kuntien roolin kasvaminen pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen järjestämis- ja rahoitusvastuussa, mm. 300 vrk työttömänä olleet. Asiasta annetaan esitys budjettilakina Tässä on arvioitu olevan kyse yhteensä 150 M :n vastuiden siirrosta. 3.2 Markkinasta ja asiakaskunnasta Tuoterenkaan perustehtävä on heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten valmentaminen työhön, resurssiksi yritys- ja työelämään. Työ ei ainakaan seuraavien 3-5 vuoden sisällä vähene työttömyyskehityksen ja teollisuuden rakennemuutoksen perusteella. Pidemmällä aikavälillä maatamme uhkaa työvoimapula, jolloin sekä tuloksekas työhönvalmennus että tehokas, onnistunut ja tarpeesta lähtevä ammatillinen koulutus ovat ongelmanratkaisun peruskiviä. Palvelumme on siis tarpeellista, eikä sen kysyntä vähene. 30 toimintavuotemme aikana kertynyt kokemus ja osaaminen on hyödynnettävä edelleen täysimääräisesti. Sekä Tuoterenkaan että Koulutuskeskus Salpauksen asiakaskunta on sama. Asiakkaan, koulutettavan ja valmennettavan nuoren tai aikuisen silmin ammatillisen koulutuksen ja jatkokoulutuksen tuleekin näyttää yhdeltä. Myös yrityselämä, jota molemmat organisaatiot palvelevat, on sama. On luontevaa, että organisaatiot toimisivat mahdollisimman läheisesti yhdessä. Organisaatioiden uudistus helpottaisi asiakkaiden tilannetta ja tulisi heidän parhaakseen. Koulutuksen järjestäjät kilpailevat paremmuudesta, tuloksista ja rahoituksesta. Samoin tekevät työhönvalmennuksen tarjoajat. Kilpailussa on erotuttava massasta ja on rakennettava kilpailuetuja toisiin verrattuna. Sekä Koulutuskeskus Salpaukselle että Tuoterenkaalle yhdessä toimiminen on kilpailuetu. Maassamme ei liene toista organisaatiota, jossa sekä ammattikoulutus että vaikeammin työllistettävien yksilöiden luotsaaminen

20 20 (27) työpolulle yhdistyvät luontevasti. Kansallisessa kilpailussa sekä Salpaus että Tuoterengas ovat ainutlaatuisia ja vahvempia yhdessä ja näin yhteiskunnallinen tehtävämme toteutuu tehokkaammin. Toisaalta Tuoterenkaan palveluvalikoima ja -tarjooma ei olisi mahdollinen, ellei olisi opittu palvelemaan asiakkaita, hankkimaan työtä teollisuudesta ja kuluttajilta sekä tekemään tuotteita samalla valmentaen haastavaa työvoimaa. Hankimme 60 prosenttia rahoituksestamme tuotteitamme ja alihankintapalveluita myymällä. Hankitut ja pidetyt asiakkuudet ovat tärkeitä, samoin asiakkaiden tuoma työ. Tuoterengas on arvokas toimija sekä substanssi- että liiketoiminta-arvoltaan. Vastaavan toiminnan rakentaminen alusta pitäen olisi erittäin hankala ja kallista. 3.3 Tuoterenkaan tulevan organisoitumisen vaihtoehdot Kuntalaki edellyttää, että Tuoterenkaan pajatoiminta yhtiöitetään 2014 aikana. Toiminnan luonne ja monipuolisuus vaikuttavat siihen, että nimenomaan osakeyhtiövaihtoehto on järkevin ja toimivin tapa organisoida toiminta. Yhtiöittäminen on väistämätön tehtävä, ja uuden organisaatiorakenteen vaihtoehdot ovat: omistajaohjauskeskustelussa ja sen jälkeen lähetetyssä materiaalissa ja saatteessa esitetty organisoitumismalli, jossa Tuoterenkaasta ja Salpauksen yhtiöitettävistä osista muodostettaisiin yksi liiketoimintayhtiö ja kuntayhtymäosat sulautettaisiin operatiivisesti kiinteästi toisiinsa. 2. Tuoterengas yhtiöitetään kokonaan omaksi osakeyhtiöksi, jolloin vaihtoehtoina ovat, että osakeyhtiön omistavat joko Tuoterenkaan nykyiset omistajat suoraan tai PHKK-kuntayhtymän kautta, jolloin siis PHKK omistaisi TR- osakeyhtiön 100%:sti. 3. Tuoterenkaan ja sen kokemuksen ja liiketoiminnan käyttäminen runkona rakennettaessa alueellinen työllistämistä kokonaisuutena hoitava organisaatio, jossa kaikki alueen työpajat integroitaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Organisoinnilla madallettaisiin raja-aitoja matalammiksi ja kevennettäisiin hallintoa. Tämä organisointi toteutettaisiin läheisessä yhteistyössä TEM-konsernin paikallisten toimijoiden ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. Näin saataisiin luotua kansallisesti erikoislaatuinen toimiva organisaatio, jossa sekä nuorten että kokeneiden työntekijöiden ja työttömien osaaminen kohtaisivat avoimen markkinan työn, joten syntyisi tehokas polku avoimen työmarkkinan työvoimaksi.. 4. Tuoterenkaan toiminta lopetetaan, omistajat maksavat konsernivelan ja jakavat organisaatiomme arvo-osuudet keskenään sekä jatkavat toimintaa omissa organisaatioissaan. Vaihtoehtojen hyvät (+) ja huonot puolet (-)

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 19.9.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste

Rakenneuudistus toinen aste Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) 1 LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 KEHYSPÄÄTÖS

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Tervetuloa hyvät kumppanit! Hannu Laurila

Tervetuloa hyvät kumppanit! Hannu Laurila Tervetuloa hyvät kumppanit! Hannu Laurila Ammatillinen koulutus on ehkä lähihistoriansa suurimman muutoksen edessä. Ammatillisen koulutuksen reformi, rahoituksen pysyvä vähentyminen, digitalisaatio ja

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari 2-3.10.2013

Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari 2-3.10.2013 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari 2-3.10.2013 Johan Hahkala A. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Eräitä kohtia ammatillisen koulutuksen kannalta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia

Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 2015 (1.000 ) 6 769 263 (ml. kuntien rahoitusosuus 8 395 191 ) 913 629 75 012 189 393 447 123 116 821 1.231.361

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinnon koulutuspäivä 9.9.2014. Kommenttipuheenvuoro Hannu Laurila, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keuda

Ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinnon koulutuspäivä 9.9.2014. Kommenttipuheenvuoro Hannu Laurila, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keuda Ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinnon koulutuspäivä 9.9.2014 Kommenttipuheenvuoro Hannu Laurila, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keuda 8.9.2014 Perustietoja Keudasta www.keuda.fi 8.9.2014 Kuntayhtymä,

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu/nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014. Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala

TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014. Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014 Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala Kevään 2014 kehyspäätöksessä tehdyt ja muut leikkaukset Ammatillisen perus ja lisäkoulutuksen

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Sari Mikkola Laatu- ja arviointipäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot