HYVINVOINTIOHJELMA Mikkelin kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIOHJELMA 2011 2012. Mikkelin kaupunki"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIOHJELMA Mikkelin kaupunki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hyvinvointiohjelma määrittelee hyvinvoinnin ja terveyden 3 edistämisen päämäärät ja toimintatavat 2 Hyvinvoinnin edistäminen vaatii konkreettisia toimia 5 3. Poikkihallinnollisuus ja verkostoituminen keskeisiä 9 välineitä hyvinvointityössä 4. Lait, kansalliset ja alueelliset ohjelmat sekä suositukset 10 kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan ohjaajina 5. Mikkelin terveydenedistämisaktiivisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 13 kaupungin strategian keskeisenä painopisteenä 7. Hyvinvointiselvitykseen perustuvat hyvinvoinnin ja 15 terveyden uhat ja hyvinvointityön painopistealueet Mikkelin kaupungissa 8. Väestön hyvinvoinnin tilan muutokset 15 Hyvinvointiselvitykseen 2008 verrattuna 8.1 Hyvinvointitieto Terveyden tasa-arvoisuus ja sosioekonomiset erot Väestö ja elinolot Aikuisväestön elintavat Lasten ja nuorten elintavat ja elinolosuhteet kouluterveyskyselyn 2010 mukaan Sairastavuus ja kuolleisuus 21 9 Hallintokuntien ja työryhmien toimenpiteet 22 kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi 9.1 Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Ympäristöpalveluiden toimenpiteet Päihdetyöryhmän toimenpiteet Liikunta- ja ravintotyöryhmän toimenpiteet Yhteisöllisyysasiantuntijaryhmän näkökulma läpileikkaavana 31 Lähteet 33 Liitteet 35

3 3 1. Hyvinvointiohjelma määrittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päämäärät ja toimintatavat Hyvinvointiohjelmalla tarkoitetaan suunnitelmallisesti ja harkiten huolellisesti valmistelun jälkeen valittua toimintalinjaa, jolla kaupunki pyrkii mahdollisimman tuloksellisesti ja tehokkaasti edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Hyvinvointiohjelma on kaupungin erikseen hyväksymä asiakirja (toimenpideohjelma), joka perustuu Mikkelin kaupungin Hyvinvointiselvityksessä (2008) esiin tulleisiin väestön hyvinvointi- ja terveystarpeisiin sekä kaupungin strategiaan Hyvinvointiohjelma on nyt laadittu Mikkelin kaupungissa ensimmäistä kertaa ja ohjelma perustuu kaupungin strategiaan, jossa yhtenä kriittisenä menestystekijänä on Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö. Keskeisinä strategisina painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, käyttäjälähtöiset, modernit palvelut, ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Kaupunginjohtaja nimesi tammikuussa 2010 hyvinvointityöryhmän, jossa on edustus kaikilta kaupungin toimialoilta ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä. Hyvinvointityöryhmä on koonnut nyt käsillä olevan Hyvinvointiohjelman. Hyvinvointiohjelmassa määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päämäärät sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnallinen suunta. Erikseen on vielä laadittu Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille Hyvinvointiohjelman rinnalla on valmisteilla kaupungin turvallisuussuunnitelman päivitys. 2. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii konkreettisia toimia Hyvinvointiohjelmaan kirjatuilla toimenpiteillä pyritään vastaamaan jo hyvinvointiselvityksessä esille tulleisiin haasteisiin, joita ovat päihteiden, erityisesti alkoholin runsas käyttö, lihavuus, lasten ja lapsiperheiden pahoinvointi, väestön ikääntyminen, mielenterveyden häiriöt ja eriarvoistuminen. Vuosien painopisteiksi on valittu päihteiden käytön hillitseminen, päihdehaittojen vähentäminen, liikunnan lisääminen, painohallinnan edistäminen sekä turvallisuus, erityisesti ennaltaehkäisevät toimet. Hyvinvointityön taustalla ovat myös Mikkelin kaupungin arvot, jotka ovat hyvä elämä, avoimuus, oikeudenmukaisuus, toisten arvostaminen ja tuloksellisuus. Tavoitteena on hyvinvoiva ja turvallinen Mikkeli. Tavoitteisiin pyritään lisäämällä yhteistyötä eri toimialojen kesken. On tärkeää ymmärtää hyvinvoinnin edistäminen kaikkien toimialojen yhteiseksi tehtäväksi. Toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseksi on koottu oheisiin taulukoihin.

4 4 Tavoite Toimenpide Vastuu (sidosryhmät) 1. Päihteiden käytön hillitseminen, päihdehaittojen vähentäminen 2. Liikunnan lisääminen, painonhallinnan edistäminen 1. Koulutukset ammattihenkilöstölle kannabiksen käytön ehkäisemiseksi 2. Ikäihmisten alkoholinkäyttöön puuttumisen tehostaminen ja puheeksi ottamisen valmiuksien lisääminen: koulutus ammattilaisille Kansalaisopiston avoin yleisöluento päihdetyöryhmä päihdetyöryhmä (Kansalaisopisto, AVI ja Alkoholiohjelma, Kaste-hankkeet, kotihoito) 3. Ikäihmisten itsehoitofoorumi hyvinvointikoordinaattori (Vanhus 2- ja Kanerva2-KASTEhankkeet, järjestöt) 4. Liikkuva koulu -hanke Päivittäistä liikuntaa lapsille vähintään 2 h, ruutuaikaa enintään 2 h/ päivä ja tulee välttää yli 2 h yhtäjaksoista istumista. Syntyneiden hyvien toimintatapojen ja käytäntöjen levittäminen Mikkelin muihin kouluihin. Siekkilän koulu 07/2011 saakka, Kalevankankaan koulu 08/2011 alkaen vastuutaho: koulutuspalvelut Aikataulu Tulokset, arviointi ja odotetut vaikutukset kevät 2011 Osaamisen ja puheeksi ottamisen valmiuksien lisääntyminen ammattilaisilla. syksy 2011 Osaamisen ja puheeksi ottamisen valmiuksien lisääntyminen. Ikäihmisten alkoholinkäytön väheneminen. vk Mikkeli syksy kevät 2012 Ikäihmisten omaehtoinen selviytyminen lisääntyy ja vertaistuki mahdollistuu. Mittari: Kouluterveyskysely, LIKES-tutkimukset

5 5 5. Keskustan pyörätieverkoston kattavuuden ja turvallisuuden edistäminen: määritellään keskeisimmät reitit/yhteydet ja vuosittaiset resursoinnit uudisrakentamisen ja erikseen kunnostamisen/ peruskorjauksen osalta 6. Tiedottamisen tehostaminen: Liikunta- ja ravintotiedottaminen, SportMikkeli-liikuntahaku, Piste kauppakeskus Stellassa, liikuntapaikat, ulkoilureitit 7. Tasokkaat ja hyvin hoidetut liikuntapaikat: esim. kävelijöille talvisin moottorikelkalla ajettuja ulkoilureittejä asutuksen lähellä 8. Ikkunasuunnistus ja kulttuurisuunnistuskartta yms. 9. Haaste Mikkeli-Savonlinna kuntomaaotteluun. tekninen toimi (ympäristöpalvelut, liikuntatoimi, koulut) liikuntatoimi, tekninen toimi, keskushallinto (ympäristöpalvelut, kehittämispalvelut) liikuntatoimi ja tekninen toimi Mikke ry, järjestöt, yhdistykset, kulttuuripalvelut Hyvinvointityöryhmät, Liikunta- ja ravintotyöryhmä, selvitys 2011, toimet 2012 On otettu huomioon vuoden 2012 talousarvioissa. Mittari: Pyörätieverkoston kattavuus, merkinnät, jatkuvuus. Pyöräilevien määrä lisääntyy. Liikunnasta saadun terveyshyödyn lisääntyminen arkiliikunnan avulla Yhä useampi löytää itselleen sopivan liikkumismuodon. Ravitsemus- ja painonhallintavalmiudet lisääntyvät. alkaen 2011 Mittari: Liikkujien määrä lisääntyy Aktiivisuus, liikkuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyvät. suunnittelu 2011, toteutus Eri liikuntalajien tunnettavuus lisääntyy.

6 6 3. Hyvinvointi ja terveyshyöty eri ikäryhmille 10. Omahoitopisteiden toiminnan kehittäminen ja tiedottaminen mm. tapahtumakiertue omahoitoon ohjausta 11. Tiedotuskampanjointi nettisivuilla, julisteilla ym. hyvinvointiteemat (ravinto, liikunta, päihteet) verkkosivuilla, lehdistössä: esim. viikkoruokalista, vinkit liikkumiseen, pyöräilyturvallisuusteema, tietoisuustaito (pysähdy hetkeksi itsesi kanssa) jne. 12. Maailman tervein kansa hanketapahtuma Mikkelissä Eli 2012 Sosiaalisuuden ja vertaistuen kokemus lisääntyvät. Aktiivisuuden lisääntyminen ja terveyshyödyt. Kanerva2-KASTEhanke, Altti-hanke, omahoitopisteiden vastuuhenkilöt, terveydenhuollon toimijat kaupungin tiedotuspäällikkö (hankkeet, Hyvis-ylläpito & internet-sivut, sosiaalisen median asiantuntija, Mikke ry) sosiaali- ja terveystoimi, hv-koordinaattori 2011 Mahdollisuuksien luominen omatoimiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja omahoidon tukemiseen. Osallisuus lisääntyy. Elintapamuutoksiin motivoituminen. Opitaan käyttämään uudenlaisia palveluita. alkaen 2011 Motivoituminen elintapamuutoksiin lisääntyy. Mittari: Kouluterveyskysely, AVTK, Terveyspuntari Vastuun ottaminen omaan hyvinvoinnin

7 7 13. Koululaisille terveys- ja hyvinvointitapahtuma: valitut teemat/teema: ravinto/liikunta/päihteet/ lepo esille nousseiden tarpeiden mukaan (pilotointi Rahulan koululla ja Päämajakoululla) 14. Opiskeluterveydenhuollossa ja lukiossa hyvinvointitapahtumat: EsEdu ja Mikkelin lukio (pilotointi 2011) 15. Neuvolaikäisten lasten isille tapahtuma (yhdessä neuvolassa): elintapa-asiat (mm. kehonkoostumus, diabetesriskitesti, päihdeasiaa) 16. Sosiaalisen median hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä kaupungin nettisivuilta linkitys (Hyvis, Facebook) Kurkistus hyvinvointiin! esim. Kanerva2-KASTEhanke, terveydenhoitajat, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, ravitsemusterapeutti, opettajat, muu koulun henkilökunta terveydenhoitajat, Kanerva2-KASTEhanke, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, ravitsemusterapeutti, opettajat, muu koulun henkilökunta terveydenhoitajat, Kanerva2-KASTEhanke, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, ravitsemusterapeutti kaupungin tiedotuspäällikkö (hankkeet, Hyvis-ylläpito & internet-sivut, sosiaalisen median asiantuntija) syksy 2011 syksy 2011 ja terveyden edistämiseen lisääntyy. Terveelliset tottumukset lisääntyvät. Terveelliset elintavat lisääntyvät. Päihteiden käyttö vähenee. Mittari: Kouluterveyskysely Miesten terveyden edistäminen: päihdehaittojen vähentäminen perheissä jne. Mittari: AVTK, Valviran seuranta alkaen 2011 Kuntalaiset oppivat hakemaan tutkittua, luotettavaa hyvinvointiin liittyvää tietoa. Terveellisten

8 8 4. Hyvinvoinnin edistämistä päätöksenteon ja johtamisen keinoin kuukausittain vaihtuva hyvinvointiteema kaupungin sivuilla 17. Seniorisentterin satelliittitoiminta -neuvontapalvelu matkalaukussa: Tietoa palveluista ikäihmisille. 18. Hyvinvointiin liittyvät olemassa olevat kansalliset suositukset ja ohjelmat sekä TEAviisarin tulokset käsitellään kaupungin laajennetussa johtoryhmässä ja toimialoittain lautakunnissa. Sovitaan näihin perustuvat toimenpiteet eri toimialoilla (toimialojen rooli ja yhteistyön toteuttamistapa). 19. Kouluterveyskyselyn tulosten käsittely kouluilla/ oppilaitoksissa moniammatillisesti ja laajennutussa johtoryhmässä sekä luottamusjohdossa 20. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päätöksenteossa otetaan käyttöön Seniorisentteri (järjestöt, kylätoimikunnat, kaupunginosaseurat) sosiaali- ja terveysjohtaja koulujen johto ja johtoryhmän esittelijä (hyvinvointikoordinaattori lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämis-, arviointi ja seurantaryhmä, kouluterveyslähettiläs) kaikki hallintokunnat (hyvinvointikoordinaattori yhteistyössä MAMK) alkaen 2010 elintapojen lisääntyminen. Mittari: AVTK, Kouluterveyskysely Itseohjautuvuuden, osallisuuden ja mielihyvän lisääntyminen sekä vertaistuen mahdollistuminen, voimavaraistuminen Hyödynnetään suositukset ja ohjelmat päätöksenteossa. alkaen 2011 alkaen 2011 Päätetään, kuinka reagoidaan esiinnousseisiin haasteisiin ja ryhdytään tarvittaviin toimiin. Valmiudet lisääntyvät viranhaltijoilla.

9 9 3. Poikkihallinnollisuus ja verkostoituminen keskeisiä välineitä hyvinvointityössä Hyvinvoinnin edistäminen käsitetään kaupungissa poikkihallinnollisena ja laajana kokonaisuutena. Turvallisuus ja erityisesti ennaltaehkäisevät toimet turvallisuuden edistämiseksi nähdään keskeiseksi osaksi hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvointiselvityksessä hyvinvoinnilla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä olotilaa, jota leimaavat tasapaino ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä, hyvä olo ja terveys. Hyvinvointi syntyy hyvinvointipalveluiden ja väestön yhteistyöllä ja kumppanuudella, johon liittyy myös kuntalaisten oma-aloitteinen ja omaehtoinen toiminta (Mikkelin kaupungin hyvinvointiselvitys 2002). Terveydenhuoltolaissa (HE 90/2010) terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöihin kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Tämän ohella terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyttä edistävällä tavalla. (STM 2010.) Terveellisillä elintavoilla voidaan ehkäistä jopa % suomalaisten kansansairauksista (WHO 2010). Terveyserojen kaventaminen on tärkeää, sillä terveyserot eivät ole eettisesti hyväksyttäviä ja niillä on kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti suuri merkitys (STM 2008). Tutkitun tiedon (vaikuttavat toimintamallit) käytäntöön jalkauttaminen ja juurruttaminen ovat osa hyvinvointityötä. Hyvinvointityöhön tarvitaan mukaan niin kansalaiset, kaupunginosaseurat, kylätoimikunnat, järjestöt, tiedotusvälineet, alueen oppilaitokset, seurakunnat kuin elinkeinoelämä. Verkostotyöskentely paikallisella, seudullisella, alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla antaa mahdollisuuden hyödyntää hyviä käytäntöjä ja väestön hyvinvointiin vaikuttavia työmuotoja ja tapoja. Kaupunkistrategiassa painotetaan osallisuuden ja käyttäjälähtöisyyden lisäämistä. Osallisuuden areenoita pyritään luomaan kaupungin uusien toimintamallien avulla, menemällä yhä lähemmäs kaupunkilaisia sinne, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat. Väestötason toiminnan lisäksi hyvinvointityö on myös operatiivisen ja strategisen tason toimintaa. Keskeisenä tavoitteena on poikkihallinnollisen yhteistyön lisääntyminen ja voimavarojen yhdistäminen hyvinvointityössä. Hyvinvointijohtamisen välineitä ovat valtuustokausittain tehtävä Hyvinvointikertomus sekä päätöksenteon tukena käytettävä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (IVA) ennakkoarviointiprosessi. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, terveysvaikutusten, sosiaalisten, lapsiin kohdistuvien vaikutusten jne. arvioinnin toteutuminen päätöksenteossa edellyttää, että johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden osaamista ja valmiuksia lisätään koulutuksen avulla. Kunnat voivat jatkossa hyödyntää päätöksenteon tukena sähköistä hyvinvointikertomusta, jonka avulla hyvinvoinnin uhat, painopisteet ja resurssien tarve saadaan siirrettyä suoraan

10 10 kunkin hallintokunnan sähköisiin tuloskortteihin. Tämä helpottaa hyvinvointiasioiden integroimista yhä luontevammin toimintasuunnitelmiin ja talousarvioon. Tavoitteena on, että hyvinvointia edistävät toimenpiteet näkyvät kaikkien hallintokuntien toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa ja että hyvinvointiohjelma laaditaan valtuustokausittain ja toimenpiteet päivitetään vuosittain. Tämän ohjelman alkuosaan on koottu taulukkoon vuoden 2011 toimenpiteet kaikkien hallintokuntien sekä eri toimijoiden yhteisistä toimista hyvinvoinnin edistämiseksi, määritetty mittarit sekä sovittu seurannasta ja vastuutahoista. Ohjelman loppupuolella on kuvattuna hyvinvointityön taustaa, perustaa ja hyvinvoinnin tilaa Mikkelin kaupungissa uusimpaan indikaattoritietoon perustuen, eri hallintokuntien ja työryhmien hyvinvointia edistävät toimet sekä ohjelman tiedottamissuunnitelma. 4. Lait, kansalliset ja alueelliset ohjelmat sekä suositukset kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan ohjaajina Kuntalain (1995/365, 1 ) perusteella väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä, josta kaikki hallinnonalat ovat vastuussa (Finlex 365/1995). Valtioneuvoston vuonna 2001 hyväksymässä periaatepäätöksessä Terveys kansanterveysohjelmasta todetaan puolestaan, että laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kesken on kansanterveydellisiin ongelmiin vastaamisessa keskeistä. (STM 2007.) Kansanterveyslain uudistuksessa (2006) vastuu kuntalaisten terveyden edistämisestä asetetaan kunnalle kokonaisuudessaan. Terveyskeskuksella on tässä työssä keskeinen rooli. Laissa lähdetään kuitenkin siitä, että kuntalaisten terveyttä koskevia päätöksiä tehdään kunnan kaikilla toimialoilla ja että tämä tulee selkeästi ottaa huomioon. Tämä merkitsee EU:ssakin todetun terveys kaikissa politiikoissa -periaatteen huomioon ottamista kansanterveyslaissa. (Finlex 235/2006.) Terveyden edistämisen laatusuositukset (2006) kunnille ohjeistavat samaa. Laatusuosituksissa linjataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi. Tämä edellyttää terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista ja toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Terveyden edistämisen suosituksissa sovelletaan WHO:n Ottawan julkilausumassa (Ottawa Charter 1986) käytettyjä terveyden edistämisen toimintalinjoja. Hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa ( ) linjataan terveys elämän tärkeimmäksi arvoksi ja menestyksen kilpailutekijäksi. Kansanterveys on tärkein taloudellisen, sosiaalisen ja inhimillisen kehityksen kulmakivi. Terveyden edistäminen tukee laajojen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamista. Edellisen hallituksen hallitusohjelman tavoitteita olivat muun muassa lasten ja nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin vähentäminen, työllisyysasteen nostaminen, ikäihmisten toimintakyvyn vahvistaminen ja terveyserojen kaventaminen. Alkoholiohjelma toteutetaan valtiovallan, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä alueellisesti ja paikallisesti ja sen tavoitteena on alkoholihaittojen ehkäisemisen. Ohjelman

11 11 pääkoordinaatio on terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Alueellista toimintaa tukevat Aluehallintovirastot (AVI). Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen alkoholipolitiikan linjauksista. Maakunnallisella tasolla on valmisteilla päihdetyön toimintamalli kotihoitoon. Alkoholiohjelman linjauksia sivuavat myös Ikäihmisten palveluiden laatusuositus (STM 2008) ja Ikähoiva-työryhmän raportti (STM 2011), samoin Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Lastensuojelulain (Finlex 2007/417) mukaan lasten ja nuorten väestötason hyvinvointia on seurattava. Laki velvoittaa kuntia tekemään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa kuvataan tavoitteet ja toimenpiteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtakunnalliseen sisäisen hyvinvoinnin ohjelmaan sekä maakunnallisen turvallisuussuunnitelman linjauksiin. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE on strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Sen päätavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää KASTE-ohjelmasta rahoitusta maakuntien kehittämishankkeisiin (KASTE-hankkeet). Mikkelin kaupungissa kehitetään paikallisia toimintamalleja yhteistyössä viiden KASTE-hankkeen (Kanerva-KASTE-, Lapset ja perheet -KASTE-, Vanhus -KASTE-, RAMPE- (Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon) sekä Vammais -Kaste-hankkeen) kanssa. KASTE-ohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan 19 indikaattorin avulla. (STM 2008.) Lisäksi alueelle on haettu rahoitusta Arjen Mieli-Kaste-hankkeeseen, jonka avulla on tarkoitus kehittää alueen mielenterveys- ja päihdepalveluita ja rakenteita. (STM 2008:6.) Terveydenhuoltolaki ( /1326, voimaan ) velvoittaa kuntia kytkemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiiviisti osaksi päätöksentekoa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Terveydenhuoltolain säännösten tarkoituksena on nostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnan keskeiseksi toiminnan painoalueeksi. Tavoitteena on ehkäistä terveysongelmien syntymistä ja palvelutarpeen kasvua. Terveydenhuoltolain mukaan kuntien on seurattava asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin tilaa, laadittava väestön terveys- ja hyvinvointitiedon kokoava hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa sekä raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Tietojen kerääminen väestöryhmittäin antaa kunnille mahdollisuuden puuttua ajoissa terveyserojen kasvuun. Saatujen tietojen perusteella on mahdollisuus suunnata voimavaroja uudelleen kuntalaisten tarpeiden mukaisesti. Terveydenhuoltolaki linjaa, että kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet,

12 12 määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Lain mukaan kunnan tulee nimetä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot, turvata osaaminen sekä hyvinvointityötä tukevat rakenteet. Laissa velvoitetaan kunnan eri toimijat, sekä muut kunnassa toimivat julkiset yritykset ja yleishyödylliset yhteisöt tekemään yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Yhteistyön lisäämisellä ja voimavarojen yhdistämisellä jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa pyritään arvioimaan ihmisiin kohdistuvat vaikutukset monipuolisesti. Edellytykset hyvinvoinnille ja terveyden edistämiselle luodaan pitkälti ihmisten elinympäristöissä. Näin ollen muun muassa kaavoitus, ympäristöpalvelut, rakentaminen ja liikennesuunnittelu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin rakentajia. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. (STM 2010.) Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Hyvinvoiva ja terve kunta (2008) ja Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja tervettä kuntaa (2010) (tukiaineistoja kuntajohdolle) -oppaisiin on koottu hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä, kuinka kunnissa voidaan rakentaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja johtamista väestön hyvinvointitarpeisiin vastaamisen mahdollistamiseksi ja helpottamiseksi (THL 2008, 2010). Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (2010) julkaisu antaa yksityiskohtaisia esityksiä siitä, mitä eri toimialat voivat tehdä liikunnan edistämiseksi (STM 2010). Ikäihmisten osalta on julkaistu Suositukset iäkkäiden turvallisen ja säännöllisen ulkona liikkumisen edistämiseksi (STM, OKM, Ikäinstituutti). Kunnassa on hyvä olla suunnitelma siitä, kuinka suositukset käsitellään päättävissä elimissä ja miten suosituksiin perustuvat toimet toteutetaan. Kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä otetaan huomioon myös maakunnalliset ja sairaanhoitopiiritason sekä KYS-erityisvastuualueen linjaukset terveysja hyvinvointiasioissa. Etelä-Savon maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma vuosille julkaistiin helmikuussa Maakunnallisessa ohjelmassa, Kaste-ohjelmassa korostetaan kuten terveydenhuoltolaissakin yhteistyön merkitystä etenkin järjestötoimijoiden kanssa. Monien terveys- ja liikuntajärjestöjen ja niissä toimivien vapaaehtois- ja hanketoimijoiden työllä on merkittävä rooli kaupungin ja alueen hyvinvoinnin edistämisessä (esimerkkeinä maakunnallisen Etelä- Savon Liikunta ry:n toimita kuntalaisten liikuttamisen edistämisessä ja Estery ry:n eri järjestöjen toiminnot muun muassa vertaistuen mahdollistamisessa ja yksinäisyyden torjunnassa). 5. Mikkelin terveydenedistämisaktiivisuus TEAviisari kuvaa kunnan tai alueen terveydenedistämisaktiivisuutta seitsemästä näkökulmasta, jotka ovat sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt sekä muut ydintoiminnot. Terveydenedistämisaktiivisuutta on tarkasteltu

13 13 perusterveydenhuollon, peruskoulujen ja liikunnan osalta. Terveyden edistämisen toimintaa kuvataan palvelussa termillä terveydenedistämisaktiivisuus (TEA), joka tulee englanninkielisestä käsitteestä health promotion capacity building. Mikkelin terveydenedistämisaktiivisuus eri alueilla (perusterveydenhuolto, peruskoulut ja liikunta) Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisarilla kuvattuna on imaistu taulukoissa 1-3 suhteessa Etelä-Savoon ja koko maahan. Taulukko 1 Terveydenedistämisaktiivisuus, perusterveydenhuolto, Mikkeli 2010 Terveydenedistämisaktiivisuus Mikkeli Etelä-Savo Koko maa Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi Voimavarat Yhteiset käytännöt Osallisuus Muut ydintoiminnot Taulukko 2 Terveydenedistämisaktiivisuus, peruskoulut, Mikkeli 2010 Terveydenedistämisaktiivisuus Mikkeli Etelä-Savo Koko maa Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi Voimavarat Yhteiset käytännöt Osallisuus Taulukko 3 Terveydenedistämisaktiivisuus, liikunta, Mikkeli 2010 Terveydenedistämisaktiivisuus Mikkeli Etelä-Savo Koko maa Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi Voimavarat Osallisuus Muut ydintoiminnot Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaupungin strategian keskeisenä painopisteenä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisen painopisteen mukaisesti kaupunkiin on perustettu poikkihallinnollinen Hyvinvointityöryhmä, johon kuuluvat:

14 14 Kimmo Airas, henkilöstö- ja kehittämispalvelut Arja Holopainen, ympäristöpalvelut Hannu Korhonen, sivistystoimi Matti Laitsaari, keskushallinto Antti Mattila, sivistystoimi Viljo Muuronen, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö Maria Närhinen, sosiaali- ja terveystoimi, pj. Marit Salo, sosiaali- ja terveystoimi Seija Korhonen, Mikkelin kaupunginhallitus, varapj. Anne Puntanen, Mikkelin kaupunginhallitus Eeva Häkkinen, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori, sihteeri (alkaen kesäkuu 2010) Hyvinvointityöryhmän asettamispäätöksessä työryhmälle nimetyt tehtävät vuodelle 2010 olivat 1. Työryhmä laatii kaupungin strategian mukaisesti Terveyden edistämis- ja hyvinvointiohjelman ottamalla huomioon vuonna 2008 laaditussa kaupungin hyvinvointiselvityksestä esille nousseet keskeiset haasteet. 2. Hyvinvointityöryhmä on mukana pilotoitaessa terveysvaikutusten arviointia yhdessä merkittävässä hankkeessa. 3. Työryhmä on mukana suunnittelemassa terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen mallia seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen. 4. Hyvinvointityöryhmä voi myös nimetä alatyöryhmiä työstämään ohjelman keskeisiä asioita, kuten Liikuntatyöryhmän ja Turvallisuustyöryhmän. Mielenterveys- ja päihdeasioissa kaupungin virallinen päihdetyöryhmä voi myös olla asiantuntijana. Hyvinvointiohjelman toimenpiteiden avulla pyritään ennaltaehkäisemään hyvinvointiuhkia, vähentämään kustannuksia ja lisäämään väestön omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä vastuunottoa omista elintavoistaan. Hyvinvointiosaamisen, suunnittelun ja koordinoinnin perusta on kunnassa yleisessä strategiaosaamisessa, strategisissa linjauksissa ja hyvinvointityötä tukevissa rakenteissa. Poikkihallinnollista yhteistyötä on tehty kaupungissa muun muassa vuonna 2009 toteutetussa Työelämän kehittämishankkeessa (TYKES), jossa ideoitiin ja toteutettiin uusia innovaatioita eri hallintokunnista toimivien työntekijöiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Monia kehittämishankkeessa ideoituja toimintoja on jo toteutettu. Kaupungin yhteispalvelupisteisiin on muun muassa perustettu omahoitopisteet. Kaupunki palkkasi Hyvinvointityöryhmän asiantuntijasihteeriksi osa-aikaisen hyvinvointikoordinaattorin. Koordinaattorin päätyö vuonna 2010 oli hyvinvointiohjelman valmistelu yhteistyössä Hyvinvointityöryhmän ja kaikkien hallintokuntien kanssa. Koordinaattori on jatkanut kaupungissa poikkihallinnollista yhteistyötä, kuten hyvinvointiohjelmatyöskentelyn tavoitteiden ja painopisteiden tunnetuksi tekemistä sekä yhteisen ymmärryksen luomista hyvinvointityöhön. Työskentely on toteutettu vierailuilla kaikkien hallintokuntien johtoryhmissä ja hallintokuntien tulosalueilla sekä erilaisissa pienemmissä ryhmissä.

15 15 Työn tueksi perustettiin asiantuntijaryhmät syventämään hyvinvointityön tavoitteita konkreettisiksi toimiksi. Yhteistyössä eri hallintokuntien, alatyöryhmiksi koottujen asiantuntijatyöryhmien ja kaupungin yhteistyötahojen kanssa on suunniteltu hyvinvoinnin edistämiseksi käytännön toimet, jotka on koottu hyvinvointiohjelmaan. Asiantuntijatyöryhminä toimivat kaupungin virallinen päihdetyöryhmä, liikunta- ja ravintotyöryhmä sekä turvallisuustyöryhmä. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman teemaa pohtimaan kutsuttiin asiantuntijaryhmä, jonka näkemyksiä hyödynnetään toteutettavissa toimenpiteissä läpileikkaavasti. 7. Hyvinvointiselvitykseen perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden uhat ja hyvinvointityön painopistealueet Mikkelin kaupungissa Hyvinvointiohjelma perustuu Mikkelin kaupungin Hyvinvointiselvityksen (2008) kuvaamiin väestön hyvinvoinnin ja terveyden uhkiin ja haasteisiin ja niiden pohjalta valittuihin painopisteisiin. Se perustuu olemassa olevaan tietoon, jota on koottu erityisesti Sotkanettietokannasta sekä kouluterveyskyselyn tuloksista. Hyvinvointiselvityksen perusteella Hyvinvointityöryhmä on halunnut kiinnittää erityistä huomioita seuraaviin haasteisiin: Päihteiden, erityisesti alkoholin runsas käyttö Lihavuus Lasten ja lapsiperheiden pahoinvointi Väestön ikääntyminen Mielenterveyden häiriöt Eriarvoistuminen. Mikäli näissä asioissa pystytään aikaansaamaan myönteistä kehitystä, on sillä huomattavaa merkitystä kaupunkilaisten kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvointiselvityksen haasteiden perusteella painopisteeksi hyvinvointiohjelmaan on valittu: à Päihteiden käytön hillitseminen, päihdehaittojen vähentäminen à Liikunnan lisääminen, painohallinnan edistäminen à Turvallisuus, erityisesti ennaltaehkäisevät toimet. 8. Väestön hyvinvoinnin tilan muutokset Hyvinvointiselvitykseen 2008 verrattuna 8.1 Hyvinvointitieto Kun tarkastellaan hyvinvointia ja terveyttä uhkaavia tekijöitä, tarvitaan monentasoista tietoa elintavoista, elinolosuhteista, elämänhallinnasta, sosioekonomisista tekijöistä, kohonneesta sairastumisriskistä sekä sairastavuudesta, kuolleisuudesta ja näiden taustatekijöistä.

16 Terveyden tasa-arvoisuus ja sosioekonomiset erot Kokonaisuutena eriarvoisuus eri väestöryhmien välillä on jatkanut kasvuaan. Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä lähtien nopeasti. Eniten pienituloisuus on lisääntynyt alle 3-vuotiaiden lasten perheissä. Koko maan tasolla vuodesta 1995 noin vuoteen 2005 köyhien lasten osuus nousi 5 prosentista 14 prosenttiin. Tähän kehitykseen on monia syitä. Huolestuttavaa on se, että terveyserot ja elinikä ovat aiempaa tiiviimmässä yhteydessä ihmisen sosio-ekonomiseen asemaan. Pienituloisuus merkitsee hyvin usein huono-osaisuutta muillakin elämän alueilla. Vanhempien vähäinen koulutus, työvoiman ulkopuolella oleminen eri syistä sekä yksinhuoltajuus ovat lapsiköyhyyden olennaisimpia riskitekijöitä. Myös maahanmuuttajalasten köyhyysriski on Suomessa suuri. (Tilastokeskus 2010.) Lapsiköyhyyden, lapsiperheiden, lasten ja nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisy ja huonon kehityskulun pysäyttäminen ovat keskeisiä toimia Mikkelissäkin. Suuret ja osin kasvavat väestöryhmien väliset terveyserot ovat vakava ongelma. Terveyserojen kaventaminen on tärkeää muun muassa eettisistä, kansanterveydellisistä ja työvoimapoliittisista syistä sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Huonoilla elintavoilla on selkeä yhteys alemmassa sosiaalisessa asemassa olevien suurempaan sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Parantamalla huonommassa asemassa olevien terveyttä voidaan ehkäistä suuri määrä ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä. (THL 2010.) 8.3 Väestö ja elinolot Väestö Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan muuttoliikkeen suunta oli Mikkelissä positiivinen vuonna 2010 (+51 henkilöä), muuttotappiollisen vuoden 2009 jälkeen. Koko maakunnassa oli vuonna 2010 muuttotappiota 108 asukasta. Mikkelissä syntyneiden ja kuolleiden erotus oli -9. Mikkelin tilanne on Enonkosken (-7) jälkeen paras koko maakunnan alueella. (Tilastokeskus/Etelä-Savon maakuntaliitto 2011.) Elinolot Elinolojen osalta ahtaasti asuminen on vähentynyt. Sen sijaan avioerojen määrä on kasvussa. Huoltosuhde jatkaa tasaista nousuaan väestön ikääntyessä. Eli kutakin työikäistä kohti on yhä useampia huollettavia (ei työikäisiä). Sen sijaan lapsiperheiden prosentuaalinen osuus perheistä on vähentynyt ja yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus lapsiperheistä on lisääntynyt. (Sotkanet.) Väestön elinolojen suhteen tilastotiedot on esitettynä kokonaisuudessaan Sotkanetraporttina (Liite 1). Sotkanet-tietokannasta tilastotiedot on haettu TEHOindikaattorityövälineellä, jonka avulla voidaan nopeasti ja tehokkaasti hakea tilastotietoa ja ryhmitellä sitä sekä tuottaa graafisia esityksiä haetuista tiedoista. Työväline on kehitetty Kanerva-KASTE-hankkeessa. (TEHO-indikaattorityöväline.)

17 Aikuisväestön elintavat Elintapoihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden taustatekijöihin liittyvä tilastollinen (Sotkanet tietokanta) katsaus on esitetty erillisenä raporttina (Liite 1). Alkoholi Alkoholin kokonaiskulutus on laskenut maassamme kolmena peräkkäisenä vuotena Sama suuntaus on Mikkelissä. Alkoholiveron korotukset (tammi- ja lokakuu 2009) ovat olleet kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta myönteinen ratkaisu. Tilastoitu alkoholin kulutus sataprosenttisena alkoholina laskettuna oli vuonna 2010 Mikkelissä 9,5 litraa/asukas. Etelä-Savon kulutuksen ollessa 9,6 litraa/asukas ja koko maan 8,3 litraa/asukas. Alkoholin kokonaiskulutus sataprosenttisena alkoholina laskettuna vuonna oli 2010 noin 10 litraa asukasta kohden (10,2 litraa vuonna 2009 ja 10,4 litraa vuonna 2008). Kokonaiskulutus saadaan laskemalla yhteen tilastoitu ja tilastoimaton kulutus. Vuonna 2009 kokonaiskulutus Mikkelissä oli 11,4 litraa (11,6 litraa v. 2008) Tilastoimattoman kulutuksen valtakunnallinen keskiarvo oli 1,9 eli myynti 9,5+1,9=11,4. Tilastoitua kulutusta mittaa alkoholijuomien myynti. Vuonna 2009 alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na alkoholina Mikkelissä oli 9,5 litraa (9,7 litraa vuonna 2008). Alkoholinkulutus on edelleen erittäin runsasta. Alkoholin aiheuttamat haitat näyttävät kuitenkin lähes kaikilla mittareilla mitattuna kääntyneen laskuun vuonna 2010 edelliseen vuoteen nähden. Esimerkiksi rattijuopumusten määrä oli laskusuuntainen Mikkelissä vuonna (Valvira 2011.) Huomionarvoista on, että runsaan kokonaiskulutuksen aiheuttamat sosiaaliset ja terveydelliset haitat ovat merkittäviä. Lisäksi alkoholi kuormittaa voimakkaasti terveydenhuoltoa, sosiaalitoimea ja poliisia. Kuolemansyytilastojen mukaan alkoholiperäisten kuolemien määrä pysyi vuonna 2008 lähes ennallaan edellisvuoteen nähden. Alkoholiperäisten sairauksien ja alkoholimyrkytysten aiheuttamat kuolemat ovat kaksinkertaistuneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Alkoholikuolemia on työikäisillä selvästi enemmän kuin sepelvaltimotautikuolemia. Tapaturmat aiheuttavat 6 % kaikista kuolemista. Tähän luetaan mukaan muun muassa alkoholimyrkytykset. Miesten kuolemaan johtavia tapaturmia olivat kaatumiset ja putoamiset, alkoholimyrkytykset ja liikennekuolemat. (Tilastokeskus 2009.) Kuvioissa 1 ja 2 ovat esitettynä miesten ja naisten yleisimmät kuolinsyyt (koko maa).

18 18 Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus (SVT) Kuvio vuotiaiden miesten yleisimmät kuolemansyyt vuonna 2009, koko maa Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus (SVT) Kuvio vuotiaiden naisten yleisimmät kuolemansyyt vuonna 2009, koko maa Tupakointi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -kyselytutkimukseen (AVTK 2009) vastanneista miehistä tupakoi päivittäin 22 prosenttia (vuonna %) ja naisista 16 prosenttia (vuonna %). Pitkällä aikavälillä miesten tupakointi on Suomessa vähentynyt. Naisten tupakointi pysyi pitkään 1980-luvun puolivälin tasolla, mutta on viime vuosina kääntynyt laskuun.

19 19 Päivittäistupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat kasvaneet. (Helakorpi ym ) Tupakointi on merkittävä yksittäinen sairastumisriskiä lisäävä tekijä (FINRISKI). Liikkuminen ja painonhallinta Vuonna 2009 miehistä 31 prosenttia ja naisista 32 prosenttia kertoi harrastavansa vapaaajan liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa. Ylipainoisuus on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä. Ylipainoisia (BMI eli painoindeksi 25 tai yli) vuonna oli 2009 miehistä 58 prosenttia ja naisista 42 prosenttia (vuonna 2008 miehet 56 %, naiset 43 %). Yleisintä ylipaino on alimmassa koulutusryhmässä. (Helakorpi S. ym ) Suomen Akatemian rahoittama tutkimus osoittaa, että alkoholin käytöllä on selkeä yhteys suomalaisten ylipainoon. Tutkimuksen mukaan vuonna 2007 merkittävästi lihavia työikäisistä oli (BMI vähintään 30) oli joka viides. Lihomisen takana olivat erityisesti alkoholi, liiallinen sokerin saanti ja vähäinen liikkuminen. Alkoholista saadaan ylimääräistä energiaa. Lihavuus on yksi keskeisimmistä suomalaisten terveyttä vaarantavista tekijöistä. (Suomen Akatemia 2011.) 8.5 Lasten ja nuorten elintavat ja elinolosuhteet kouluterveyskyselyn 2010 mukaan Kouluterveyskyselyn tulokset 2010 Lasten ja nuorten elintavat ja elinolot vuoden Kouluterveyskyselyn 2010 tulosten perusteella verrattuna edelliseen vuoden 2008 kyselyyn olivat: Ilonaiheita luokkalaisten osalta: Vanhempien tupakoinnin väheneminen Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Koulutyön määrä koettiin kohtuulliseksi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Useiden oireiden kokeminen päivittäin vähentyi Päivittäin koettu väsymys vähentyi Ilonaiheita lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla: Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Koulutapaturmat vähentyivät Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Ilonaiheita ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla: Perheen yhteinen ateriointi iltaisin yleistyi Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät Kuulluksi tuleminen oppilaitoksissa lisääntyi Huolenaiheita luokkalaisten osalta: Vanhempien työttömyys lisääntyi Toistuva rikkeiden teko lisääntyi Koulujen fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi Päivittäinen tupakointi lisääntyi Huumekokeilut lisääntyivät

20 20 Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Huolenaiheita lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla: Vanhempien tupakointi lisääntyi Vanhempien työttömyys lisääntyi Fyysistä uhkaa koettiin yleisimmin Toistuva rikkeiden tekeminen yleistyi Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät Lintsaaminen lisääntyi Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi Viikoittain koettu päänsärky yleistyi Ylipainoisuus lisääntyi Humalajuominen lisääntyi Huumekokeilut lisääntyivät Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Huolenaiheita ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla: Vanhempien työttömyys lisääntyi Oppilaitoksen fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi Koettu terveydentila heikkeni Huumekokeilut lisääntyivät Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Kouluterveyskyselyn tulosten vertailu päihteiden osalta Mikkeli 2008 ja 2010: 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % tupakoi päivittäin tosi humalassa laittomat huumeet Kuvio 1 Peruskoulun luokkalaisten päihteiden käyttö 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % tupakoi päivittäin tosi humalassa laittomat huumeet 0 %

21 21 Kuvio 2 Lukiolaisten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden päihteiden käyttö 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % tupakoi päivittäin tosi humalassa laittomat huumeet Kuvio 3 Ammattiopiston opiskelijoiden päihteiden käyttö Nähtävissä on, että Mikkelissä lasten ja nuorten luokkalaisten ja lukiolaisten tupakointi, alkoholin käyttö sekä huumekokeilut ovat lisääntyneet. Erityisesti merkille pantavaa on lukion opiskelijoiden humalajuomisen lisääntyminen kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Ammattiopiston opiskelijoilla tupakointi on hivenen lisääntynyt, samoin humalajuominen. Huolestuttavinta on huumekokeilujen lisääntyminen kuudella prosenttiyksiköllä. 8.6 Sairastavuus ja kuolleisuus Terveyspuntarin sairastavuusindeksi, Mikkeli, vakioitu, Indeksi Erityiskorvausoikeusindeksi 102,4 103,2 102,9 Kuolleisuusindeksi 95,0 103,0 102,6 Työkyvyttömyysindeksi 112,9 107,7 101,5 Sairastavuusindeksi 103,5 104,6 102,3 Lähde: Terveyspuntarin sairastavuusindeksi, Kela: Taulukko perustuu rekisterimuuttujiin: sairastavuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä, kuolleisuuteen ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Luku on suhteutettu koko maan keskiarvoon 100. Kansantaudit, Mikkeli, vakioitu Kansantauti Diabetes 95,0 97,9 97,5 112 Psykoosit 129,2 133,6 139,7 201 Sydämen vajaatoiminta 111,0 108,2 101,6 202 Nivelreuma 89,8 100,1 105,2 203 Astma 97,8 102,2 103,8 205 Verenpainetauti 101,0 98,0 95,6 206 Sepelvaltimotauti 115,7 112,5 111,2 Kansantauti-indeksi 105,7 107,5 107,8 Lähde: Terveyspuntarin kansantaudit, Kela:

22 22 Taulukossa on kuvattu seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Esiintyvyys suhteessa maan keskiarvoon sata. 9 Hallintokuntien ja työryhmien toimenpiteet kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi 9.1 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimessa toimii Terveyden edistämisen työryhmä, jossa on edustus kaikilta tulosalueilta. Työryhmä on tehnyt Terveyden edistämisen toimintasuunnitelman vuosille Toimintasuunnitelma on annettu tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Lapsiperhepalveluissa neuvola- ja kouluikäisten osalta terveysseurantaa lisätään ja varhaiseen tukeen resursoidaan neuvola- koulu-, opiskelijaterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (STM 2008:37) velvoitteiden mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii selkeänä strategisena ohjausvälineenä toiminnassa (linkki). Nuorisovaltuuston näkemyksiä kuullaan niin, että nuorisovaltuusto tulee kuulluksi asiantuntijana nuorten asioissa. Sähköisiä asiointiratkaisuja lisätään. Sähköisen palvelusetelin käyttöä laajennetaan lapsiperheiden kotipalveluun ja mahdollisesti myös terveyspalveluihin. Sosiaalinen media otetaan käyttöön lapsiperheiden palveluissa. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveystoimen nettisivujen käyttö lisääntyy. Perhenetti-toimintaa eli tietopalvelua kaupungin ja muiden toimijoiden palveluista lapsille, nuorille ja lapsiperheille kehitetään edelleen. Tavoitteena on sähköisen asioinnin lisääntyminen. Palveluosaajavalmennuksessa kehitetään sosiaalisen median hyödyntämiseen liittyvä innovatiivinen palvelutuote. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) -menetelmä otetaan käyttöön. Menetelmää sovelletaan systemaattisesti ainakin yhden merkittävän päätöksen valmistelussa. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten (LVA) -arviointi otetaan huomioon valmistelussa, päätöksenteossa ja seurannassa. Terveyspalveluissa varmistetaan pitkäaikaissairaiden hyvä hoitotasapaino. Tavoitteena on, että sairastavuustilanne kehittyy valtakunnallisesti suhteutettuna myönteisesti. Tavoitteeksi on otettu vuonna 2011 sairastavuusindeksi 101 (v ,5). Työttömien terveystarkastuksia jatketaan. Ennaltaehkäisevää työtä kehitetään KYS-ervaalueella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen Kanerva-KASTEhankkeen kanssa yhteistyössä. Osana Kanerva -KASTE -hankkeen arviointia saadaan tietoa ennaltaehkäisevän työn kehityksestä. RAMPE - Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon -hankkeessa on kolme osiota, jotka ovat lääkäriksi kasvamisen tukeminen (nuorten lääkäreiden 2-vuotinen koulutusputki), hoitajan vastaanottotoiminnan kehittäminen sekä terveyshyötymallin hyödyntäminen paikallisiin tarpeisiin.

23 23 Tavoitteena on lisätä työn vetovoimaisuutta, turvata pätevien lääkäreiden ja hoitajien saatavuus ja pysyvyys perusterveydenhuollossa sekä lisätä potilaan osallisuutta hoitoprosessissa. Liikuntaneuvontayksikön toiminta jatkaa Liike Luo Elämää (LLE) - hankkeen päättymisen jälkeen osana fysioterapian toimintaa. Vanhuspalveluissa omaishoitajien voimavarakartoituksia jatketaan ja laajennetaan. Palveluohjausta kehitetään ja Seniorisentterin toiminta vakiinnutetaan. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä 80-vuotiaille jatketaan. Vuorovaikutusta kuntalaisten ja kolmannen sektorin kanssa lisätään. Lisäksi osallistutaan kuntalaiskeskusteluun eri foorumeilla sekä vanhusneuvoston kokouksiin. Uusien yhteisten olohuoneiden käynnistäminen jatkuu muun muassa Graanin alueella yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Järjestetään yhteinen järjestöpäivä. Muisti-campuksen suunnittelu Pankarannan alueelle käynnistyy. Tavoitteena on, että Muisti-campukselle saadaan seuraavia toimintoja: - Muistipoliklinikka - Muistisairaiden päivätoiminta - Ryhmäkotiasuminen (60 paikkaa) - Kuntouttava lyhytaikainen arviointi- ja kriisihoito (14 hoitopaikkaa) Hankesuunnitelman laadinta aloitetaan yhteistyössä teknisen toimen ja kolmannen sektorin kanssa. Psykososiaalisissa palveluissa lapsen asemaa ja huomioiduksi tulemista vahvistetaan mielenterveys- ja päihdeperheissä. Varmistetaan, että myös lapsi otetaan huomioon, kun vanhemman palvelutarvetta arvioidaan. On tärkeää, että myös lapsi saa tarvitsemansa tuen ja avun. 9.2 Sivistystoimi Koulutuspalveluissa (perusopetus ja lukiokoulutus) kohdataan päivittäin kaikki oppivelvollisuusikäiset oppilaat ja lukioiden opiskelijat. Tästä syystä koulutuspalveluiden rooli oppilaiden oppimisen sekä kasvun ja hyvinvoinnin tukemisessa on erittäin merkittävä. Kodin ja koulun yhteistyö on otettu strategiassa painopistealueeksi, sillä lapsen hyvinvoinnin tukeminen rakentuu yhteistyössä kotien kanssa. Vanhempainiltojen ja muun yhteistoiminnan muotoja kehitetään. Oppilaiden hyvinvointia seurataan muun muassa joka toinen vuosi kouluterveyskyselyn avulla. Tätä seurantaa on tehty vuodesta 1996 ja näin on saatu arvokasta seurantatietoa hyvinvoinnin tilasta ja sen kehittämistarpeista jo vuosien ajan. Kyselyn tuloksia on prosessoitu yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Tätä yhteistyötä kehitetään ja tiivistetään edelleen. Terveystieto tuli vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa pakolliseksi oppiaineeksi. Näin terveyden edistämiseen liittyviä asioita käydään kaikkien oppilaiden kanssa suunnitelmallisesti läpi. Yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa järjestetään vuosittain kaikille kuudesluokkalaisille Päihdeputki-tapahtuma, jossa käydään monipuolisesti läpi päihdevalistusta. Koulutuspalveluissa on edistetty oppilaiden hyvinvointia monien kehittämishankkeiden avulla. Oppilaiden osallisuutta on kehitetty muun muassa opetushallituksen Osallistuva

24 24 oppilas yhteisöllinen koulu -hankkeen avulla. Oppilaskuntien toimintaa on aktivoitu ja laajennettu ammattikorkeakoulun ja nuorisotoimen kanssa organisoidussa yhteistyöhankkeessa. Nuorisovaltuutettu on mukana opetuslautakunnan kokouksissa tuomassa nuorten näkemyksiä päätöksentekoon. Varhainen tuki ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy ovat kehittämistyössä painopisteenä. Oppilaanohjauksen tavoitteena on, että jokaiselle oppilaalle löytyisi mielekäs jatkoopiskelupaikka. Opetushallituksen OKE-hankkeessa Mikkelin seudulle syntyi seudullinen ohjaussuunnitelma, jonka avulla oppilaanohjaus tapahtuu entistä tavoitteellisemmin ja suunnitelmallisemmin. Lähes kaikki perusopetuksen oppilaat ovat päässeet jatko-opintoihin. Suurin osa Mikkelin peruskouluista on mukana kiusaamisen ennaltaehkäisyyn painottuvassa KiVa-koulu hankkeessa, jossa opettajien täydennyskoulutuksen avulla on löydetty uusia menetelmiä kiusaamisen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Oppilashuollon hankkeen tuotoksena syntyi oppilashuolenpidon käsikirja, joka on otettu käyttöön kaikilla kouluilla. Samalla on kehitetty oppilashuoltoryhmien toimintaa. Perusopetuksessa käynnistynyt oppilashuollon hanke jatkuu lukion puolella. Mikkelin peruskouluissa ja lukioissa opiskelee myös useita maahanmuuttajalapsia, joiden opetusta ja kasvatusta on kehitetty suunnitelmallisesti MOKU-hankkeen avulla. Lukioon palkataan osa-aikainen kuraattori elokuussa 2011 yhteistyössä ammattiopiston kanssa. Oppilaita ja heidän vanhempiaan aktivoidaan liikkumaan Liikkuva koulu -hankkeessa, joka tulee olemaan yksi uuden Kalevankankaan koulun painopistealueista. Liikuntaluokkatoimintaa jatketaan. Myös opetushenkilöstön hyvinvointisuunnitelmat ovat valmisteilla. Erityisopetuksen avulla tuetaan oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia. Perusopetuksen opetusryhmiä on saatu pienennettyä OKM:n tuella ja näin myös erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on paremmat mahdollisuudet selviytyä tuettuna yleisopetuksen ryhmissä. Lisäksi Mikkelissä kehitetään suunnitelmallisesti erityisopetusta opetushallituksen KELPOhankkeessa, jonka tuella sadat opettajat ovat saaneet täydennyskoulutusta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen ja kasvatukseen. KELPO-hanke jatkuu ja parhaillaan työstetään erityisopetuksen opetussuunnitelmaa. Elinikäistä oppimista ja aktiivisuutta edistetään kehittämällä kannustavia aktivointi- ja oppimismenetelmiä. Tavoitteena on, että lukion jälkeen kolmen vuoden kuluessa 65 % sijoittuu jatko-opintoihin. Otetaan huomioon ikääntyvät, maahanmuuttajat ja työttömät tapahtuma-, opinto- ym. ohjelmissa. Järjestetään ohjattuja aktivointi- ja tutustumistilaisuuksia kulttuuriin ja liikuntaan sekä muuhun harrastustoimintaan kumppanuusperiaatteella. Turvataan kansalaisopistopalvelujen saatavuus koko seudun alueella ja tehdään Kansalaisopiston, kaupungin muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä aikuisten ennalta ehkäisevien palvelujen vahvistamiseksi. Kulttuuripalveluissa päivähoitoon suunnatun Kulttuurikamelin tarkoituksena on tarjota päivähoidon lapsille tasapuolisesti mahdollisuus kulttuuriin ja taiteeseen. Näkökulma on lapsilähtöinen ja lapsista lähtevä.

25 25 Tavoitteena on kaupungin strategian mukaisesti tuottaa elinvoimaista, vetovoimaan perustuvaa palvelutoimintaa sekä tiivistää entisestään eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Lasten osallistuminen ja kulttuurimahdollisuuksien tarjoaminen lapsille ovat kulttuurikamelin avainasioita. Mikkelin kaupungin päivähoidon ja varhaiskasvatussuunnitelman visio on lasten ja perheiden tarpeista lähtevän, monimuotoisen, joustavan ja laadukkaan päivähoidon tarjoaminen. Toteutustapoina käytetään mm. taiteellista kokemista ja ilmaisemista musiikin, kuvan, tanssin, draaman, kädentaitojen ja kirjallisuuden kautta. Tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Tähän hyvinvointiin kuuluu myös kulttuuri. Kulttuurisuunnitelman tapahtumia arvioidaan ja kehitetään. Vuonna 2010 on kerätty jokaisesta eri kulttuurikäynnistä palaute webropol-ohjelmalla. Tarkoituksena on jatkossa saada lasten näkemykset paremmin esiin, jotta toimintaa voidaan niiden pohjalta kehittää. KulttuuriKamelista vastaa kulttuurituottaja Susanna Latvala. Kulttuuripolku on hanke, joka tuo kulttuurin ja taiteen luonnolliseksi osaksi peruskoulujen arkea. Se mahdollistaa kaikille Mikkelin alueen 1-9 -luokan oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet tutustua ja päästä osalliseksi kulttuuripalveluihin kaupungissa. Keskiössä on oppilas ikään tai koulupaikkaan riippumatta. Kulttuuripolku hyödyntää jo olemassa olevat hyvät kulttuurikäytänteet ja lisää niitä sinne, missä niitä ei vielä ole. Käytännössä jokainen peruskoululainen käy kulttuuripolun kautta joka vuosi jossakin kulttuurilaitoksessa tai pääsee osalliseksi taiteen ja kulttuurin tarjonnasta. Polku myös helpottaa yksittäisten opettajien työtä tuottamalla käyttökelpoista materiaalia mm. nettisivustolle sekä sopimalla ennakkoon kulttuurikäyntejä koulujen ja eri taidelaitosten kesken. Polkua koordinoi kulttuuripalvelut ja sitä toteuttavat eri yksiköt ja taidelaitokset kaupungissa. Kulttuuripolusta vastaa Susanna Latvala. Kulttuuripalvelut on yksikkönä mukana myös ikäihmisten kulttuuripalveluissa. Tällä hetkellä kulttuuripalvelut tuottaaa esiintyjiä kiertämään erilaisissa vanhusten laitoksissa. Pääkohderyhmänä ovat olleet ne, jotka eivät itse pysty liikkumaan kulttuuritilaisuuksissa. Ikäihmisten toiminnalla tarkoitetaan 65+ -asiakaskuntaa. Sanataidepaja on Mikkelin kaupungin sivistystoimen kulttuuripalveluiden, koulutuspalveluiden ja kirjaston että kulttuuriyhdistys Mikkelin Kirjoittajien lanseeraama palvelu. Kyseessä on uusi palvelutoiminta, jossa tavoitteena on tarjota uutta kulttuurisisältöä lapsille. Toimintaan yhdistyy juohevasti myös mielekkään tekemisen tarjoaminen koulupäivän jälkeen sekä koulutilojen monipuolinen käyttö muuhunkin toimintaan. Pitempiaikainen tavoite on saada Mikkelin kaupunkiin sanataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Sanataide antaa kielestä, kirjoittamisesta ja lukemisesta kiinnostuneille lapsille mahdollisuuden kehittää ja syventää kirjallista harrastusta. Sanataidepajan tavoitteena on kielellisen ilmaisun ja mielikuvituksen rikastuttaminen. Kirjoittamisen ja kirjallisuudentuntemuksen avulla kehitetään ajattelutaitoja ja eläytymiskykyä, laajennetaan

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Tutkija Kirsi Wiss 5.12.2012 Kirsi Wiss 1 Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän kehittäminen (TedBM) Terveys 2015- kansanterveysohjelman

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Savukoski 10.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 30.3.2017 - Taru Koivisto Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä 8.5.2018 Terttu Nordman Muutosjohtaja, Satakunta Maakunnan tehtävät Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Muonio 12.4.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Yhteenvetoa Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 380

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Ylitornio 27.8.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Sodankylä 3.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot