Kuinka ulos eurokriisistä? SAK:n ekonomistien kannanotto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka ulos eurokriisistä? SAK:n ekonomistien kannanotto"

Transkriptio

1 Kuinka ulos eurokriisistä? SAK:n ekonomistien kannanotto

2 Lokakuu 2011 Lisätiedot: Olli Koski puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 1 SISÄLTÖ Kreikan velkojen uudelleenjärjestely on välttämätöntä... 4 Sijoittajat vastuuseen velkojen uudelleenjärjestelyllä... 5 Euro on pidettävä kasassa... 6 Kuinka pankkijärjestelmä pelastetaan?... 6 EKP mukaan pankkien pääomittamiseen... 7 Valtioiden maksukyky turvattava... 9 Eurobondeja ei tarvita... 9 Kohti tasapainoa ja uutta kasvua Finanssipoliittista unionia ei tarvita... 12

4 2 SAK Kuinka ulos eurokriisistä?

5 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 3 KUINKA ULOS EUROKRIISISTÄ? SAK:lla oli merkittävä rooli Suomen liittymisessä EU:n ja EMUn jäseniksi. Nyt euroalue ja sen myötä koko Euroopan unioni on historiansa pahimmassa kriisissä. Miten kriisistä voidaan löytää ulospääsy? Tässä puheenvuorossa esitellään SAK:n ekonomistien näkemys Euroopan akuutin talouskriisin hoitamisesta ja Euroopan talouspolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoista. Euroopan velkakriisin ratkaisu vaatii nykyistä järeämpiä toimenpiteitä. Tähän asti pelastuspaketeilla on saatu ostettua aikaa ja lykättyä velkakriisin äitymistä laajaksi finanssikriisiksi. Toimet ovat olleet järkeviä, koska aikalisän avulla finanssisektori on pystynyt varautumaan paremmin tuleviin ratkaisuihin. Toisaalta Euroopan poliittiset päättäjät, erityisesti Euroopan komissio, eivät ole kyenneet käyttämään saatua aikalisää hyväkseen. Uskottavaa suunnitelmaa Euroopan talouden pelastamiseksi ei ole saatu aikaan. Jo tehdyt talouspoliittiset toimet eivät ole likimainkaan riittäviä epävarmuuden lopettamiseen, eivätkä ne ole poistaneet laajan finanssikriisin uhkaa. Talous taantuu, työttömyys lisääntyy, ja työntekijät tuntevat kriisin kukkaroissaan. Kansalaiset ja markkinat odottavat tehokkaampia toimenpiteitä. Poliitikkojen on nyt aika ottaa ohjat käsiinsä ja muuttaa omaksuttua linjaa ongelmien torjunnassa. Ongelmat eivät ratkea pelkillä julkisten talouksien sopeutuksilla, vaan myös Euroopan keskuspankin EKP:n roolia on tarkasteltava uudelleen. Tiivistelmä ehdotuksista Ainoa toimiva ja uskottava keino Kreikan velkaongelman ratkaisuun on sen velkojen merkittävä uudelleenjärjestely. Kreikan irtautuminen eurosta ei ole realistista. Euroopan pankkeja on pääomitettava, jotta uudelleenjärjestelystä aiheutuvat luottotappiot eivät laukaise finanssikriisiä. Ensisijaisesti pääomituksen on tultava yksityiseltä sektorilta, mutta myös julkisen vallan toimia tarvitaan. Pääomitus on tehtävä Euroopan tasolla, ja siihen on käytettävä vakausvälineitä (ERVV ja EVM). Kansallinen verovaroin kustannettava pankkituki ei toimi. Vakausvälineiden koko ei ole likimainkaan riittävä. Niiden kasvattaminen verorahoilla ei ole järkevää eikä mahdollista. Siksi Euroopan keskuspankin roolia ongelmien hoitamisessa on vahvistettava. Vakausvälineet tulisi muuntaa EKP:n takauksella toimiviksi pankeiksi. Niin ne toimisivat myös euroalueen valtioiden maksukyvyn viimekätisinä turvaajina ja markkinat voisivat lopettaa spekulaatiot euromaiden ajautumisesta maksukyvyttömyyteen.

6 4 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? Toissijaisesti vakausvälineet voisivat tarjota vakuuksia valtioille myönnettäville lainoille. Eurobondit eivät ole ratkaisu, koska niiden avulla ei ratkaista kriisin taustalla olevia rakenteellisia ongelmia. Ne päinvastoin mahdollistaisivat holtittoman taloudenpidon jatkumisen ongelmamaissa. Akuutin kriisin jälkeen on ratkaistava euroalueen sisäiset epätasapainot. Pohjois-Euroopassa se tarkoittaisi nykyistä löyhempää palkka- ja finanssipolitiikkaa. EU-tason politiikassa on käytössä vain vähän uskottavia välineitä talouden rakenteellisten epätasapainojen ratkaisemiseksi, koska EU-päätöksenteolla ei voida vaikuttaa palkkoihin tai tuottavuuteen. Kokonaiskysynnän riittävästä tasosta on huolehdittava harjoittamalla elvyttävämpää talouspolitiikkaa pohjoisessa Euroopassa. Etelä- Euroopan sopeutustoimien on oltava maltillisia. Pelkät leikkaukset haittaavat talouskasvua ja vievät työpaikkoja. Euroalueen syvempään finanssipoliittiseen koordinaatioon ei ole tarvetta. Vallansiirto talouspolitiikassa kansalliselta tasolta komissiolle ei ole poliittisesti järkevää eikä taloudellisesti tarpeellista. Kreikan velkojen uudelleenjärjestely on välttämätöntä Kreikan valtionvelka on tällä hetkellä noin 150 prosenttia maan BKT:sta. Budjetin alijäämän on ennakoitu muodostuvan kuluvana vuonna noin kymmeneksi prosentiksi BKT:sta. On epätodennäköistä, että Kreikka kykenisi selviytymään veloistaan. Jo päätetyt toimet eivät ole riittävän järeitä vakauttamaan maan tilannetta. Viivyttely aiempien hätälainojen ja -pakettien kanssa on ollut perusteltua, koska se on lisännyt Kreikan poliittista painetta tehdä tarvittavia uudistuksia. Nykytilanteessa tarvitaan kuitenkin pitkän aikavälin kestäviä ratkaisuja. Jatkuvien ja riittämättömien hätäpakettien tie on kuljettu loppuun. Sijoittajia ei ole asetettu todelliseen vastuuseen. Heinäkuussa 2011 sovittuun Kreikan pelastuspakettiin liittyi jo yksityisten luotottajien vapaaehtoinen velkojen uudelleenjärjestely. Siinä sijoittajat sitoutuivat vaihtamaan hallussaan olevia velkapapereita matalakorkoisempiin ja pitkäkestoisempiin papereihin. Järjestelyä markkinoitiin kertomalla, että se helpottaa Kreikan mahdollisuuksia selvitä veloistaan ja lisää yksityisten sijoittajien vastuuta. Todellisuudessa yksityisten sijoittajien kokemat tappiot ovat hyvin rajallisia. Paikoin ehdot ovat olleet sijoittajille edullisia. Lisäksi velkojen uudelleenjärjestely oli mittaluokaltaan niin pientä, ettei se oleellisesti vaikuttanut Kreikan kykyyn selvitä velvoitteistaan. Hätälainojen myötä Kreikkaan liittyviä riskejä on siirtynyt yksityisiltä ulkomaisilta rahoittajilta muiden euromaiden veronmaksajille, Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle sekä Euroopan Keskuspankille. Näin siksi, että hätälainojen turvin Kreikka on maksanut yksityisille velkojille erääntyneitä

7 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 5 lainojaan tarjoten heille helpon ulospääsyn Kreikka-riskistä. Riskien sosialisointi merkitsee sitä, että viime kädessä maksajia ovat tavalliset työntekijät. Velkajärjestelyllä alkaa olla kiire, koska yksityisen sektorin Kreikka-riskit vähenevät koko ajan. Aidon sijoittajavastuun toteutuminen vaatii nopeaa päätöksentekoa. Kreikan valtionvelkaa on vähennettävä oleellisesti. Ainoa uskottava ulospääsy Kreikan velkakriisistä on sen velkojen merkittävä uudelleenjärjestely. Kriisissä on pohjimmiltaan kyse siitä, että Kreikalla on liikaa velkaa. Nykylääkkeillä Kreikan selviytyminen veloistaan ei ole realistista, vaan tilanne voidaan kestävästi ratkaista vain velan määrää vähentämällä. Kreikan velkojen leikkaaminen esimerkiksi 50 tai 60 prosentilla voisi tuoda velan ja korkomenot sellaiselle tasolle, että maa voisi niistä selviytyä. Samalla Kreikkaa lainoittaneet yksityiset toimijat saataisiin aitoon vastuuseen. Sijoittajat vastuuseen velkojen uudelleenjärjestelyllä Kattavan velkojen uudelleenjärjestelyn myötä yksityisten sijoittajien olisi tyydyttävä siihen, etteivät ne saa saataviaan täysimääräisesti takaisin. Samalla loppuisi pelastuspakettien muodossa tehty riskien siirtäminen yksityiseltä sektorilta julkiselle eli veronmaksajien kontolle. Velkajärjestelyn jälkeenkin Kreikalla on paljon tehtävää julkisen talouden kuntoon saamiseksi. Pelkästään velkojen uudelleenjärjestely ei ratkaise Kreikan tilannetta. Se on vain välttämätön askel kriisin lopettamiseksi. Kestävään kasvuun päästäkseen Kreikan on kyettävä parantamaan taloutensa kilpailukykyä. Riittävän velkojen uudelleenjärjestelyn jälkeen julkisen talouden kuntoon saaminen on aidosti mahdollista. Maan budjettialijäämän arvioidaan olevan ilman korkomenoja noin kaksi prosenttia BKT:stä kuluvana vuonna. Sovittujen leikkausten toteutuessa budjetti olisi ilman korkomenoja lähes tasapainossa vuonna Leikkaukset hidastavat talouskasvua, mikä saattaa vaikeut-taa tavoitteen saavuttamista. On kuitenkin syytä huomata, että Kreikan kriisin syynä eivät ole olleet korkeat julkiset menot sinänsä. Ne ovat suhteessa BKT:hen alhaisemmat kuin euromaissa keskimäärin. Ongelma on ollut se, että tuloja ei ole ollut riittävästi. Kreikan julkisen talouden rakenteelliset ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä. Välittömästi velkojen uudelleenjärjestelyn jälkeen Kreikka ei välttämättä pysty palaamaan yksityisille velkamarkkinoille, joten kansainvälistä tukea tarvittaisiin todennäköisesti edelleen. Tuki kuitenkin menisi Kreikan valtion menoihin, ei yksityisten sijoittajien erääntyvien lainojen maksuun. Muiden ongelmamaiden tilanne ei ole yhtä paha kuin Kreikan. Julkisuudessa on spekuloitu akuutin velkakriisin leviämisellä suurempiin euromaihin, erityisesti Espanjaan ja Italiaan. Välitöntä vaaraa näiden maiden kohdalla ei kuitenkaan ole. Espanjan julkinen velka on siedettävällä tasolla suhteessa maan BKT:hen (noin 60 %). Italian julkinen talous taas on korkomenojen jälkeen ylijäämäinen, ja maan suuresta velkamäärästä suu-

8 6 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? rin osa on kotimaista velkaa. Kreikan tilanteen saaminen hallintaan ja markkinoiden epävarmuuden vähentäminen todennäköisesti vähentävät myös pelkoja muiden euromaiden velkaongelmien äitymisestä pahemmaksi. Jos muiden maiden ongelmat yltyvät kaikesta huolimatta kriisiksi asti, mikään ei estä toteuttamasta velkajärjestelyjä niidenkin kohdalla. Euro on pidettävä kasassa Euroalueen hajoaminen lisäisi epävarmuutta koko Euroopassa ja johtaisi hallitsemattomaan pääomapakoon Etelä Euroopan maista. Se räjähdyttäisi nytkin korkeat työttömyysluvut kestämättömiksi ja romahduttaisi elintason. Useissa puheenvuoroissa on esitetty Kreikan ja mahdollisesti muiden ongelmamaiden irtautumista eurosta ratkaisuksi ongelmiin. Se olisi erittäin ongelmallista useista syistä. Kreikan valmistautuminen eurosta irtaantumiseen aiheuttaisi mittavan pääoma- ja talletuspaon, mikä olisi maan taloudelle tuhoisaa. Hallitsemattoman pääomapaon estäminen vaatisi massiivisia pääomakontrolleja, mukaan lukien rajoituksia käteisen rahan nostosta. Odotukset tulevasta devalvaatiosta kannustaisivat nostamaan pankkitalletukset eurokäteiseksi, joka säilyttäisi arvonsa oman valuutan käyttöönoton jälkeenkin. Käytännössä koko pankkisektori pitäisi pysäyttää niin pitkäksi aikaa, että Kreikka ehtii tehdä ja panna toimeen päätökset uudesta valuutasta. Kreikan parlamentin päätösprosessi, pankkien tietokonejärjestelmien uusiminen ja uuden valuutan painaminen veisivät kuukausia. Niin pitkä tauko rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olisi myrkkyä taloudelle. Kreikan irtautumisen myötä alkaisivat myös spekulaatiot muiden maiden irtautumisesta, mikä johtaisi samanlaiseen pääomien ulosvirtaukseen muista ongelmamaista. Irtautumisen myötä tapahtuva drakman voimakas devalvoituminen tarkoittaisi sitä, että Kreikan olisi entistä mahdottomampaa selvitä veloistaan. Käytännössä tilanne pakottaisi turvautumaan paljon mittavampaan velkojen uudelleenjärjestelyyn kuin Kreikan pysyessä eurossa. Kreikan irtautuminen eurosta olisi teknisesti liki mahdotonta, ei estäisi kriisin leviämistä muihin maihin eikä estäisi Kreikan velkojen mittavaa uudelleenjärjestelyä. Lisäksi se sysäisi kreikkalaiset suurtyöttömyyteen ja rajusti alempaan elintasoon. Kuinka pankkijärjestelmä pelastetaan? Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyn myötä pankit kärsisivät merkittäviä luottotappioita. Tappioiden ja niiden kerrannaisvaikutusten vaikutukset rahoitusjärjestelmän toimintakykyyn ovat epäselvät, mikä lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Euroopan pankkijärjestelmän kunto on muutenkin epäselvä. Esimerkiksi Euroopan komission kesällä teettämät pankkien

9 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 7 stressitestit eivät anna vastausta siihen, kuinka Euroopan pankkijärjestelmä kestäisi Kreikan tai muiden maiden velanmaksun laiminlyönnin. Stressitestien olisi pitänyt olla poliitikoista riippumattomien viranomaisten suunnittelemia. Nyt syntyi vaikutelma, että testattavat riskit oli määritelty poliittisesti, mikä heikensi testien uskottavuutta. Jotta pankit kestäisivät Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyn ja muut velkakriisin seuraukset, ne tarvitsevat lisäpääomia. Esimerkiksi IMF on vaatinut Pankit tarvitsevat lisäpääomia. Pääomitus rauhoittaisi markkinoita. tätä julkisesti syyskuusta lähtien. Viime viikkoina tämän tyyppiset vaatimukset ovat tulleet jo osaksi poliittista valtavirtaa. Pääomittaminen on välttämätöntä rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi ja pankkikriisin estämiseksi. Samalla markkinat rauhoittuisivat, kun välittömän uuden finanssikriisin vaara pienenisi oleellisesti. EKP mukaan pankkien pääomittamiseen Ensisijaisesti pankkeja tulisi pääomittaa yksityisen sektorin ja erityisesti niiden omistajien toimesta. Pankit voidaan pakottaa hankkimaan lisää pääomia esimerkiksi kiristämällä niiden pääomavaatimuksia suhteessa niiden taseessa oleviin vastuisiin. On kuitenkin epärealistista, että Euroopan pankkijärjestelmä saataisiin uskottavasti kuntoon pelkästään yksityisen pääoman avulla, joten katse on suunnattava julkisen vallan toimiin. Keskustelua on käyty lähinnä siitä, tulisiko pääomittamisen perustua ensisijaisesti kansalliseen, käytännössä verorahoilla tapahtuvaan pääomistukseen, vai laajempaan eurooppalaiseen lähestymistapaan, jossa pääomistus tapahtuisi kansallisten budjettien sijasta eurooppalaisten välineiden kautta. Kansallinen pankkituki ei toimi kaikkialla. Pankkikriisin estäminen joudutaan tekemään nimenomaan eurooppalaisella tasolla. Laajamittaisen pankkikriisin sattuessa yksittäinen kansallisvaltio voi olla liian pieni toimija pelastamaan pankkeja. Suurikin maa voi ajautua kriisin sattuessa maksukyvyttömyyden tilaan, jos pankkikriisin hoito on yksin sen vastuulla. Saksa todennäköisesti selviäisi yksinkin pankkien laajamittaisesta pääomittamisesta, mutta muiden euromaiden kohdalla tilanne on toinen. Viime vuosina esimerkiksi Islannin ja Irlannin tapaukset osoittivat tämän konkreettisesti. Viimeisimpänä Dexia-pankin pelastusoperaatio herätti epäluuloja Belgian maksukyvystä. Euroalueella yksittäisen valtion käytössä olevat keinot pankkikriisin hallitsemiseksi ovat rajalliset, koska valtioilla ei ole omia keskuspankkeja. Finanssijärjestelmän pelastustoimet voidaan tehdä uskottavasti vain koko Euroopan laajuisesti. Tämä on luontevaa myös siksi, että pankit toimivat kansainvälisesti eivätkä vain yhden maan alueella. Esimerkiksi Suomessa toimivien suurten pankkikonsernien kuten Nordean ja Sammon pääkonttorit ovat muualla. Olisi outoa, jos Suomi ei joutuisi osallistumaan niiden pelastusoperaatioon siinä tapauksessa, että niille kävisi huonosti. Pankkien pääomittamisessa on tarkasteltava kokonaisuutena Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV), Euroopan vakausmekanismin (EVM) ja Euroopan keskuspankin toimintaa. EKP on jo nyt omaksunut poikkeuksellisia

10 8 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? toimia osin yhdessä muiden teollisuusmaiden keskuspankkien kanssa. Se on esimerkiksi alkanut ostaa ongelmamaiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Euroopan vakausvälineiden ERVV:n ja EVM:n toimintaa on sovittu muokattavan tehokkaammaksi ja joustavammaksi. Toteutuessaan suunnitelmat mahdollistavat pankkien pääomittamisen vakausvälineiden kautta. Lisäksi vakausvälineille tulisi oikeus antaa valioille lainaa nykyistä laajemmin ja oikeus ostaa valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Euroopan vakausvälineiden kokoa on kasvatettava. Ne voitaisiin muuttaa EKP:n takauksella toimiviksi pankeiksi. Vakausvälineiden on kriisitilanteissa pystyttävä takaamaan valtioiden maksukyky. Sovitut joustavoittamistoimet ovat askelia oikeaan suuntaan. ERVV:n ja EVM:n koko ei ole kuitenkaan läheskään riittävä tilanteen vakauttamiseksi. Vakausvälineiden koon kasvattaminen nykymallin pohjalta on puolestaan poliittisesti hyvin vaikeaa ja hidasta, eikä valtioiden budjeteista ole syytä pumpata pelastusoperaatioihin yhtään nykyistä enempää rahaa. On haettava muita keinoja vakausvälineiden toimintakyvyn nostamiseksi. ERVV ja EVM voitaisiin muuttaa EKP:n takauksella toimiviksi pankeiksi, jolloin ne saisivat lainaa suoraan keskuspankista. Silloin niiden rahoitukseen ei tarvittaisi suoraan verorahoja. Toinen vaihtoehto on järjestely, jossa EKP osallistuisi vakausvälineiden tekemiin toimiin antamalla niiden rinnalla lainaa sitä tarvitsevalle rahoituslaitokselle tai valtiolle. Vakausvälineiden tehoa on mahdollista kasvattaa myös markkinoilta hankittavalla rahalla. Ne voisivat osittain taata valtioille annettavia lainoja. Näin niistä saataisiin kokoaan suurempi teho irti, eikä tässäkään vaihtoehdossa tarvittaisi lisää verorahaa. Tässä mallissa vakausvälineiden teho säilyisi kuitenkin rajoitettuna, mikä voisi heikentää järjestelyn uskottavuutta etenkin siinä tapauksessa, että pankkeja jouduttaisiin pääomittamaan laajasti välineiden kautta. Pääomittamisen ei tule olla ilmaista sitä saaville rahoituslaitoksille. Holtittomaan taloudenpitoon ei missään nimessä saa kannustaa. Pääomitettavien pankkien tulisi lopettaa osinkojen ja ylisuurten bonusten maksaminen. Pääomittamisen vastikkeeksi osa pankkien tai muiden rahoituslaitosten osakkeista tulisi kansallistaa tai oikeammin eurooppalaistaa. Näin omistajat joutuisivat kantamaan vastuuta omistamiensa rahoituslaitosten ajautumisesta ongelmiin. Samalla julkinen valta saisi aikanaan omansa takaisin, kun kansallistetut osakkeet voitaisiin myydä taloustilanteen normalisoiduttua. Vastaaviin järjestelyihin turvauduttiin esimerkiksi Yhdysvalloissa vuoden 2008 kriisin yhteydessä. Myös Ruotsin 1990-luvun pankkikriisissä järjestely osoittautui toimivaksi ja julkinen sektori selvisi kriisistä huomattavasti pienemmin kustannuskin kuin vastikkeettomaan tukeen turvautunut Suomi.

11 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 9 Valtioiden maksukyky turvattava ERVV:lle ja EVM:lle on tulossa oikeus lainoittaa valtioita suoraan ja ostaa valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Jos niistä luotaisiin EKP:n takauksella toimivia pankkeja, keskuspankki takaisi käytännössä vakausmekanismien kautta euromaiden maksukyvyn. Tämä olisi omiaan rauhoittamaan markkinoita. Samalla EKP:n on sitouduttava turvaamaan pankkijärjestelmän likviditeetti kaikissa tilanteissa. Euroalueen valtioiden ajautuminen rahoituksessaan markkinoiden armoille johtuu pitkälti siitä, että Euroopan keskuspankki ei nykymandaatillaan voi viime kädessä toimia alueen valtioiden maksuvalmiuden turvaajana (ns. lender of last resort). Siksi markkinat voivat rajattomasti spekuloida eri euromaiden maksukyvyllä. Tilanne on toinen maissa, joissa on oma keskuspankki. Niissä ei ole syntynyt ongelmallisten euromaiden kaltaista velkakriisiä, vaikka julkisen talouden tunnusluvut olisivat heikot. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia ja Japani, joiden julkisten sektorien alijäämät ovat 8 9 prosenttia BKT:sta, ja julkinen velka on korkealla tasolla: Yhdysvalloissa ja Britanniassa hieman alle sata prosenttia BKT:sta, Japanissa lähes 200 prosenttia. Maiden valtionlainojen korot ovat pysyneet alhaisina, koska niiden keskuspankit voivat aina taata valtioiden maksukyvyn toisin kuin euroalueella. Tässä esitetyillä ehdotuksilla EKP takaisi vakausvälineiden kautta kaikkien euroalueen valtioiden maksukyvyn poikkeustilanteissa, eivätkä maat olisi enää riippuvaisia yksin markkinoista. Ratkaisu myös alentaisi ongelmamaiden valtionvelan korkoja. Tarkoituksena ei ole, että valtiot turvautuisivat rahoituksessaan laajamittaisesti keskuspankkirahoitukseen. Keskuspankkirahoitusta voidaan käyttää akuuttien kriisien hoitamisessa ja niiden haitallisten seurauksien estämisessä, ei pysyvänä laajamittaisena rahoitusvälineenä. Keskuspankin valtioiden rahoitukseen liittyvillä poikkeustoimilla on tarkoitus turvata julkisen sektorin mahdollisuudet selvitä velvoitteistaan maksukyvyttömyyden aikana. Näitä velvoitteita ovat esimerkiksi palkkojen, eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien maksaminen. Keskuspankista ei siis pidä rakentaa jatkuvasti yli varojensa elävien maiden lainoitusautomaattia siihen liittyvien inflaatioriskin ja moraalikatoilmiön vuoksi. Siksi keskuspankin avun on oltava ikävä vaihtoehto siihen turvautuvalle maalle. Siihen on liityttävä jonkinasteinen kansallisen itsemääräämisoikeuden menetys ja uskottava ohjelma talouden saattamisesta elinkelpoiseksi kuten Kreikan kohdalla on menetelty. Eurobondeja ei tarvita Monet ovat esittäneet ongelmamaiden rahoituskriisien ratkaisuksi eurobondeja. Ajatuksena on, että euromaat laskisivat liikkeelle velkakirjoja, joista ne olisivat yhteisesti vastuussa. Jokainen jäsenmaa vastaisi täysimääräisesti liikkeellä olevista eurobondeista. Ne lisäisivät yhteisvastuuta ja ehkäisisivät yksittäisten valtioiden markkinoiden armoille joutumista. Esimerkiksi Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on puhunut voimakkaasti eurobondien puolesta.

12 10 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? Suomalaisesta näkökulmasta eurobondit eivät kuitenkaan ole kestävä tai järkevä ratkaisu. Ne ovat ongelmallisia siksi, että niiden myötä lainan ottaminen markkinoilta tulisi halvemmaksi talouttaan huonosti hoitaville maille Kriisin taustalla olevat rakenteelliset ongelmat eivät ratkea eurobondeilla. ja kalliimmaksi hyvän taloudenpidon maille. Kärjistettynä pohjoiset euromaat häviäisivät ja eteläiset voittaisivat. Ilman muita muutoksia finanssipoliittisessa järjestelmässä eurobondit tarjoaisivat ongelmamaille velkaa alhaisemmalla korolla kuin mitä ne ansaitsisivat. Hyvän taloudenpidon maissa kävisi päinvastoin: valtionlainojen korko olisi korkeampi kuin muutoin, eli ne joutuisivat maksamaan toisten heikosta taloudenpidosta. Ratkaisuksi eurobondien käyttöä seuraavaan taloudenpidon helppoon holtittomuuteen on esitetty, että yksittäiselle maalle eurobondien määrä rajoitettaisiin esim. 60 prosenttiin BKT:sta (kuten komission ns. blue bond proposal). Näin mikään maa ei voisi velkaantua eurobondeilla toisten maiden lukuun kohtuuttomasti. Mallin ongelmana kuitenkin on, että se vesittäisi eurobondien perusajatuksen yhteisvastuusta. Maat joutuisivat edelleen rahoittamaan veloistaan 60 prosenttia BKT:sta ylittävän osan itse, jolloin ne olisivat tässä suhteessa markkinoiden armoilla aivan kuten nykyisellään. Eurobondeihin liittyvään moraalikatouhkaan ei ole esitetty uskottavaa ratkaisua. Toisaalta eurobondit eivät edes ole tarpeellisia, jos vakausvälineiden ja EKP:n roolia kehitetään edellisessä luvussa esitetyllä tavalla. Kohti tasapainoa ja uutta kasvua Akuutin kriisin ratkaisun jälkeen on löydettävä ratkaisut euroalueen rakenteellisiin ongelmiin. Kaikkialla Euroopassa on löydettävä uusia kasvun lähteitä. Näin erityisesti Etelä-Euroopassa, jossa kilpailukyvyn puute on akuutti ongelma. Pohjoisessa ongelmat ovat vähäisemmät, koska taloudet ovat jo valmiiksi kilpailukykyisiä ja varsin joustavia. Etelä Euroopan on kyettävä parantamaan kilpailukykykään. Jos euroalue halutaan pitää koossa, sen sisäiset epätasapainot on saatava korjattua. Koko euron olemassaolon ajan alueen eteläisten maiden kilpailukyky on heikentynyt, kun taas jo valmiiksi kilpailukykyiset Pohjois-Euroopan maat ovat parantaneet kilpailukykyään. Jotta euroalueella päästäisiin kohti sisäistä tasapainoa, Etelä-Euroopan maiden tulisi pystyä parantamaan kilpailukykykään ja sitä kautta pienentämään ulkoisia alijäämiään. Pohjois-Euroopassa tulisi vastaavasti pyrkiä normaalimpaan palkkakehitykseen ja eroon ylisuurista julkisten sektorien ylijäämistä: palkat voisivat nousta nykyistä maltillista tasoa enemmän ja julkiset vallat voisivat investoida ja kuluttaa enemmän. Tämän kehityksen on lähdettävä liikkeelle vientivetoisen pohjoisen ydinmaasta Saksasta. Suomi ei yksin voi tällaista politiikkaa ryhtyä harjoittamaan, koska se merkitsisi kilpailukyvyn heikkenemistä suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihimme, erityisesti siis Saksaan.

13 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 11 Ellei euroalueen maiden erkaantumista toisistaan saada pysäytettyä, edessä ovat joko jatkuvat tulonsiirrot pohjoisesta etelään tai euroalueen hajoaminen. Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja. Kilpailukykyongelmissa Euroopan laajuista koordinaatiota tarvittaisiin nykyistä enemmän. Ongelmana EU:lla ei ole käytössään uskottavia välineitä talouden epätasapainojen korjaamiseen. Ayliikkeellä on, että kunnollisia välineitä ei ole ja niiden voisi olla suurempi rooli Euroopan luominen on hankalaa. laajuisessa palkkakoordinaatiossa. Kilpailukyvyssä on kyse palkkatasosta ja tuottavuudesta, eivätkä valtiot voi säännellä kumpaakaan tehokkaasti varsinkaan yhteisesti koko Euroopan tasolla. Kilpailukykyyn vaikuttaminen poliitikkojen harjoittaman palkkapolitiikan avulla vaatisi työmarkkinaosapuolien autonomian murentamista, mikä siirtäisi ratkaisut yhä kauemmas niiden käsistä, joita päätökset koskevat. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että työelämän kysymykset on ensisijaisesti ratkaistava työtekijöiden ja työnantajien edustajien kesken. Työmarkkinaosapuolten itsenäinen neuvotteluoikeus sisältyy Euroopan unionin perustamissopimukseen. Työmarkkinoita tulee kehittää yhteistyössä, ei ulkopuolelta sanelemalla. Eurooppalaisella ay-liikkeellä voisi olla nykyistä vahvempi rooli Euroopanlaajuisessa palkkakoordinaatiossa. Nykyisin palkkaneuvottelut käydään lähes poikkeuksetta pelkästään kansallisella tasolla ilman koordinaatiota muiden maiden palkkakehitykseen. Eriytyvä kilpailukykykehitys vaatisi palkkakoordinaation tiivistämistä nimenomaan ay-liikkeen toimesta. Elvyttävää politiikkaa on harjoitettava siellä, missä siihen on varaa. Etelä Euroopan maiden ei tule säästää itseään hengiltä. Tuottavuuden nostaminen Euroopan laajuisella elinkeinopolitiikalla on yhtä epärealistista, sen ovat kaikki aiemmat elinkeinopoliittiset yritelmät osoittaneet. Ei ole näköpiirissä, että ainakaan lähitulevaisuudessa kyettäisiin poliittisesti luomaan yhtään uskottavampaa eurooppalaista kilpailukykyä ja talouden dynamiikkaa parantavaa ohjelmaa. Jatkossakin tuottavuuden kehitys riippuu ensi sijassa yritystason toimenpiteistä ja kansallisesta elinkeinopolitiikasta. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kokonaiskysynnän riittävästä tasosta huolehtiminen on tärkeää taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Niiden maiden, joilla on varaa, on harjoitettava nykyistä elvyttävämpää talouspolitiikkaa. Esimerkiksi IMF on todennut, että Pohjois- Euroopan maat (ml. Saksa) voisivat elvyttää talouksiaan voimakkaammin. Elvytys estäisi kokonaiskysynnän kohtuuttoman heikkenemisen euroalueella sekä helpottaisi alueen sisäisiä epätasapainoja. Kaikkialla samanaikaisesti harjoitettava leikkauspolitiikka olisi talouskasvun kannalta tuhoisaa. Tätä taustaa vasten myöskään eteläisten maiden leikkauspolitiikassa on säilytettävä maltti. Ylimitoitetut sopeutustoimenpiteet vain supistavat taloutta ja vievät työpaikkoja tuomatta mitään tilalle.

14 12 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? EKP:n rahapolitiikassa on edelleen keventämisen varaa: ohjauskorkoa voitaisiin laskea samalle tasolle Yhdysvaltain keskuspankin kanssa, eli lähelle nollaa. Finanssimarkkinoiden epävarmuuden lopettaminen on ennakkoedellytys talouskasvun turvaamiselle. Epävarmuus on tarttunut myös kuluttajiin ja yrityksiin, mikä on heikentänyt kokonaiskysyntää. Finanssimarkkinoiden saaminen järjestykseen ja epävarmuuden vähentäminen parantaa myös reaalitalouden näkymiä. Kotitaloudet eivät ole Euroopassa ylivelkaantuneita. Kulutuksen esteenä on varovaisuus eikä lainojen alle hukkuminen. Finanssipoliittista unionia ei tarvita Eteläisten euromaiden ulkoisia alijäämiä on seurannut julkisten talouksien alijäämät ja velkaantuminen. Kun myös pohjoisissa maissa (Suomea ja Luxemburgia lukuun ottamatta) rikottiin vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoja toistuvasti, se menetti uskottavuutensa. Vakaus- ja kasvusopimuksen tilalle onkin useissa puheenvuoroissa vaadittu uskottavia finanssipolitiikan sääntöjä ja tiukempaa koordinaatiota. EU:lle on esitetty enemmän valtaa jäsenvaltioidensa budjettipolitiikkaan esimerkiksi sixpackina tunnetussa taloushallinnon paketissa. Sen sisältö on oikeansuuntainen, mutta menee paikoin tarpeettoman pitkälle. Komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisymmärrys taloushallinnon uudistamiseksi koostuu oleellisesti neljästä osasta: Vakaus- ja kasvusopimusta vahvistetaan ja sen laiminlyönnistä rankaistaan taloudellisesti. Liiallisiin budjettien alijäämiin puututaan tiukentamalla ja automatisoimalla sanktiointia. Menettely koskee sekä budjettien alijäämiä että valtionvelkaa. Kansallisten budjettiprosessien laatua ja hallintoa parannetaan esimerkiksi kehysbudjetoinnin avulla. Makrotaloudellisia epätasapainoja ja kilpailukykyongelmia tarkastellaan ja niitä ohjataan korjaamaan maakohtaisten sanktioiden avulla. Tulevaisuudessa kaikkien euromaiden sitoutuminen kestävään taloudenpitoon on välttämätöntä. Siihen tarvitaan myös sanktioita. Syvempään finanssipoliittiseen yhdentymiseen ei ole tarvetta. Kaikkien euromaiden sitoutuminen kestävään taloudenpitoon on välttämätöntä. Julkisten talouksien kestävyyttä on vahvistettava ja seurantaa tehostettava. Huonosti talouttaan hoitaville maille pitää asettaa uskottavia poliittisia ja taloudellisia sanktioita. Samalla kansallisia budjetointiprosesseja on kehitettävä sille tasolle, mitä ne ovat parhaimmillaan. Tätä varten ei ole syytä luoda uusia viranomaistoimintoja, vaan komissio voi hoitaa sanktioinnin. Nämä seikat ovat hyvin mukana six pack -lainsäädännössä. Kontrollia ja sanktiointia syvempään finanssipoliittiseen yhteistyöhön ei ole EU:ssa tai euroalueella syytä mennä. Ei ole myöskään syytä ottaa käyttöön raskaita hallinnollisia prosesseja, kuten esimerkiksi kansallisten budjettien kierrättämistä Brysselin kautta osana niiden hyväksymisprosessia.

15 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 13 Yhteiseen finanssipolitiikkaan sisältyy useita ongelmia. Kun euromailla ei ole yhteistä velkaa, ei välttämättä edes tarvita yhteisiä finanssipoliittisia pelisääntöjä. Riittää, että jokainen maa huolehtii itse uskottavalla tavalla kestävästä finanssipolitiikasta. Niiden maiden, jotka näin ovat jo tehneet, eli pohjoisten euromaiden, ei ole mitään syytä luopua finanssipoliittisesta autonomiastaan. Nykyistä tiukemmin koordinoitu finanssipolitiikka merkitsisi hyvin talouttaan hoitaville maille kohtuutonta vallansiirtoa Euroopan komissiolle. Vaarana on, että finanssipoliittisen vallan siirtäminen vahvemmin EU-tasolle johtaa pidemmällä aikavälillä automaattisiin tulonsiirtoihin pohjoisista maista eteläisiin ja hidastaa siten ongelmamaissa tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia. Samalla kansalliset erityispiirteet ja tarpeet tulisivat huomioiduksi finanssipolitiikassa nykyistä huonommin. Kansalaiset eivät missään tapauksessa ole sellaiseen valmiita, joten poliittisesti tiukempi finanssipoliittinen koordinaatio ei ole tavoiteltavaa. Ongelmaksi jäisi holtittomasti talouttaan hoitavien maiden kohtalo. Konkurssiin ajautumisen uhkan ja siihen liittyvän osittaisen kansallisen itsemääräämisoikeuden menetyksen tulisi kyetä toimimaan riittävänä pelotteena pitää julkiset taloudet kunnossa. Mikään maa tuskin vapaaehtoisesti haluaa Kreikan tielle.

16 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

17 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 3 BLOGI Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 20.7.2015 10:00 BLOGI SAMU KURRI

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp) Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) 25.11.2015 Valtiovarainministeriön muistion alussa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen 05.09.2016 VTT, dos. Jaakko Kiander 1 Perustamissopimus ja sisämarkkinat EU:n ytimenä on eurooppalaisten sisämarkkinoiden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 24/2005 Asia: Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen (House of Lords) vastaukset Euroopan talouspolitiikkaa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta,

E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta, E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta, 4.12.2015 Pauli Kariniemi Rahoitusmarkkinaosasto Tausta Kesäkuussa julkaistiin viiden puheenjohtajan raportti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely.

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2063(INI)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2063(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2016/2063(INI) 9.6.2016 MIETINTÖLUONNOS Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2015 (2016/2063(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen Muistio 1 (6) Asiantuntijalausunto valtiovarainvaliokunnalle. Asia: O 9/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 1 Julkisen talouden sopeuttaminen on tarpeen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016 Makrokatsaus Heinäkuu 2016 Myönteistä kehitystä kesämarkkinoilla Heinäkuu oli hyvä kuukausi rahoitusmarkkinoilla. Brittien ei EU:lle aiheutti negatiivisia reaktioita markkinoilla, mutta nyt suunta kääntyi

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

European Council conclusions on completing EMU 1

European Council conclusions on completing EMU 1 EUROPEA COU CIL Brussels, 14 December 2012 European Council conclusions on completing EMU 1 adopted on 14 December 2012 Etenemissuunnitelma EMUn toteuttamiseksi 1. Talous- ja rahaliittoa on siihen liittyvät

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Elvyttävä kansalaisosinko

Elvyttävä kansalaisosinko Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta 26.4.2013 Tiivistelmä: Sampo vai kuiva kaivo? Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta Palkansaajajärjestöt tukevat vahvistettavaa talouspolitiikan koordinaatiota, euroa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu

2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu Aloite on Vasemmistofoorumi ry:n julkaisusarja, jossa tutkijat ja muut toimijat esittävät tiiviitä ja perusteltuja yhteiskunnallisia avauksia. 2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu TILANNE

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki RATKAISU 09 15.1.2009 1 Sisältö 1. Rahoitusmarkkinoiden tilanne 2. Maailmantalouden käänne 3.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Seppo Honkapohja Bank of Finland Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Teollisuuspäivä 29.9.2016 29.9.2016 Unrestricted 1 Teemat Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat EKP:n rahapolitiikka

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot