Kuinka ulos eurokriisistä? SAK:n ekonomistien kannanotto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka ulos eurokriisistä? SAK:n ekonomistien kannanotto"

Transkriptio

1 Kuinka ulos eurokriisistä? SAK:n ekonomistien kannanotto

2 Lokakuu 2011 Lisätiedot: Olli Koski puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 1 SISÄLTÖ Kreikan velkojen uudelleenjärjestely on välttämätöntä... 4 Sijoittajat vastuuseen velkojen uudelleenjärjestelyllä... 5 Euro on pidettävä kasassa... 6 Kuinka pankkijärjestelmä pelastetaan?... 6 EKP mukaan pankkien pääomittamiseen... 7 Valtioiden maksukyky turvattava... 9 Eurobondeja ei tarvita... 9 Kohti tasapainoa ja uutta kasvua Finanssipoliittista unionia ei tarvita... 12

4 2 SAK Kuinka ulos eurokriisistä?

5 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 3 KUINKA ULOS EUROKRIISISTÄ? SAK:lla oli merkittävä rooli Suomen liittymisessä EU:n ja EMUn jäseniksi. Nyt euroalue ja sen myötä koko Euroopan unioni on historiansa pahimmassa kriisissä. Miten kriisistä voidaan löytää ulospääsy? Tässä puheenvuorossa esitellään SAK:n ekonomistien näkemys Euroopan akuutin talouskriisin hoitamisesta ja Euroopan talouspolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoista. Euroopan velkakriisin ratkaisu vaatii nykyistä järeämpiä toimenpiteitä. Tähän asti pelastuspaketeilla on saatu ostettua aikaa ja lykättyä velkakriisin äitymistä laajaksi finanssikriisiksi. Toimet ovat olleet järkeviä, koska aikalisän avulla finanssisektori on pystynyt varautumaan paremmin tuleviin ratkaisuihin. Toisaalta Euroopan poliittiset päättäjät, erityisesti Euroopan komissio, eivät ole kyenneet käyttämään saatua aikalisää hyväkseen. Uskottavaa suunnitelmaa Euroopan talouden pelastamiseksi ei ole saatu aikaan. Jo tehdyt talouspoliittiset toimet eivät ole likimainkaan riittäviä epävarmuuden lopettamiseen, eivätkä ne ole poistaneet laajan finanssikriisin uhkaa. Talous taantuu, työttömyys lisääntyy, ja työntekijät tuntevat kriisin kukkaroissaan. Kansalaiset ja markkinat odottavat tehokkaampia toimenpiteitä. Poliitikkojen on nyt aika ottaa ohjat käsiinsä ja muuttaa omaksuttua linjaa ongelmien torjunnassa. Ongelmat eivät ratkea pelkillä julkisten talouksien sopeutuksilla, vaan myös Euroopan keskuspankin EKP:n roolia on tarkasteltava uudelleen. Tiivistelmä ehdotuksista Ainoa toimiva ja uskottava keino Kreikan velkaongelman ratkaisuun on sen velkojen merkittävä uudelleenjärjestely. Kreikan irtautuminen eurosta ei ole realistista. Euroopan pankkeja on pääomitettava, jotta uudelleenjärjestelystä aiheutuvat luottotappiot eivät laukaise finanssikriisiä. Ensisijaisesti pääomituksen on tultava yksityiseltä sektorilta, mutta myös julkisen vallan toimia tarvitaan. Pääomitus on tehtävä Euroopan tasolla, ja siihen on käytettävä vakausvälineitä (ERVV ja EVM). Kansallinen verovaroin kustannettava pankkituki ei toimi. Vakausvälineiden koko ei ole likimainkaan riittävä. Niiden kasvattaminen verorahoilla ei ole järkevää eikä mahdollista. Siksi Euroopan keskuspankin roolia ongelmien hoitamisessa on vahvistettava. Vakausvälineet tulisi muuntaa EKP:n takauksella toimiviksi pankeiksi. Niin ne toimisivat myös euroalueen valtioiden maksukyvyn viimekätisinä turvaajina ja markkinat voisivat lopettaa spekulaatiot euromaiden ajautumisesta maksukyvyttömyyteen.

6 4 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? Toissijaisesti vakausvälineet voisivat tarjota vakuuksia valtioille myönnettäville lainoille. Eurobondit eivät ole ratkaisu, koska niiden avulla ei ratkaista kriisin taustalla olevia rakenteellisia ongelmia. Ne päinvastoin mahdollistaisivat holtittoman taloudenpidon jatkumisen ongelmamaissa. Akuutin kriisin jälkeen on ratkaistava euroalueen sisäiset epätasapainot. Pohjois-Euroopassa se tarkoittaisi nykyistä löyhempää palkka- ja finanssipolitiikkaa. EU-tason politiikassa on käytössä vain vähän uskottavia välineitä talouden rakenteellisten epätasapainojen ratkaisemiseksi, koska EU-päätöksenteolla ei voida vaikuttaa palkkoihin tai tuottavuuteen. Kokonaiskysynnän riittävästä tasosta on huolehdittava harjoittamalla elvyttävämpää talouspolitiikkaa pohjoisessa Euroopassa. Etelä- Euroopan sopeutustoimien on oltava maltillisia. Pelkät leikkaukset haittaavat talouskasvua ja vievät työpaikkoja. Euroalueen syvempään finanssipoliittiseen koordinaatioon ei ole tarvetta. Vallansiirto talouspolitiikassa kansalliselta tasolta komissiolle ei ole poliittisesti järkevää eikä taloudellisesti tarpeellista. Kreikan velkojen uudelleenjärjestely on välttämätöntä Kreikan valtionvelka on tällä hetkellä noin 150 prosenttia maan BKT:sta. Budjetin alijäämän on ennakoitu muodostuvan kuluvana vuonna noin kymmeneksi prosentiksi BKT:sta. On epätodennäköistä, että Kreikka kykenisi selviytymään veloistaan. Jo päätetyt toimet eivät ole riittävän järeitä vakauttamaan maan tilannetta. Viivyttely aiempien hätälainojen ja -pakettien kanssa on ollut perusteltua, koska se on lisännyt Kreikan poliittista painetta tehdä tarvittavia uudistuksia. Nykytilanteessa tarvitaan kuitenkin pitkän aikavälin kestäviä ratkaisuja. Jatkuvien ja riittämättömien hätäpakettien tie on kuljettu loppuun. Sijoittajia ei ole asetettu todelliseen vastuuseen. Heinäkuussa 2011 sovittuun Kreikan pelastuspakettiin liittyi jo yksityisten luotottajien vapaaehtoinen velkojen uudelleenjärjestely. Siinä sijoittajat sitoutuivat vaihtamaan hallussaan olevia velkapapereita matalakorkoisempiin ja pitkäkestoisempiin papereihin. Järjestelyä markkinoitiin kertomalla, että se helpottaa Kreikan mahdollisuuksia selvitä veloistaan ja lisää yksityisten sijoittajien vastuuta. Todellisuudessa yksityisten sijoittajien kokemat tappiot ovat hyvin rajallisia. Paikoin ehdot ovat olleet sijoittajille edullisia. Lisäksi velkojen uudelleenjärjestely oli mittaluokaltaan niin pientä, ettei se oleellisesti vaikuttanut Kreikan kykyyn selvitä velvoitteistaan. Hätälainojen myötä Kreikkaan liittyviä riskejä on siirtynyt yksityisiltä ulkomaisilta rahoittajilta muiden euromaiden veronmaksajille, Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle sekä Euroopan Keskuspankille. Näin siksi, että hätälainojen turvin Kreikka on maksanut yksityisille velkojille erääntyneitä

7 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 5 lainojaan tarjoten heille helpon ulospääsyn Kreikka-riskistä. Riskien sosialisointi merkitsee sitä, että viime kädessä maksajia ovat tavalliset työntekijät. Velkajärjestelyllä alkaa olla kiire, koska yksityisen sektorin Kreikka-riskit vähenevät koko ajan. Aidon sijoittajavastuun toteutuminen vaatii nopeaa päätöksentekoa. Kreikan valtionvelkaa on vähennettävä oleellisesti. Ainoa uskottava ulospääsy Kreikan velkakriisistä on sen velkojen merkittävä uudelleenjärjestely. Kriisissä on pohjimmiltaan kyse siitä, että Kreikalla on liikaa velkaa. Nykylääkkeillä Kreikan selviytyminen veloistaan ei ole realistista, vaan tilanne voidaan kestävästi ratkaista vain velan määrää vähentämällä. Kreikan velkojen leikkaaminen esimerkiksi 50 tai 60 prosentilla voisi tuoda velan ja korkomenot sellaiselle tasolle, että maa voisi niistä selviytyä. Samalla Kreikkaa lainoittaneet yksityiset toimijat saataisiin aitoon vastuuseen. Sijoittajat vastuuseen velkojen uudelleenjärjestelyllä Kattavan velkojen uudelleenjärjestelyn myötä yksityisten sijoittajien olisi tyydyttävä siihen, etteivät ne saa saataviaan täysimääräisesti takaisin. Samalla loppuisi pelastuspakettien muodossa tehty riskien siirtäminen yksityiseltä sektorilta julkiselle eli veronmaksajien kontolle. Velkajärjestelyn jälkeenkin Kreikalla on paljon tehtävää julkisen talouden kuntoon saamiseksi. Pelkästään velkojen uudelleenjärjestely ei ratkaise Kreikan tilannetta. Se on vain välttämätön askel kriisin lopettamiseksi. Kestävään kasvuun päästäkseen Kreikan on kyettävä parantamaan taloutensa kilpailukykyä. Riittävän velkojen uudelleenjärjestelyn jälkeen julkisen talouden kuntoon saaminen on aidosti mahdollista. Maan budjettialijäämän arvioidaan olevan ilman korkomenoja noin kaksi prosenttia BKT:stä kuluvana vuonna. Sovittujen leikkausten toteutuessa budjetti olisi ilman korkomenoja lähes tasapainossa vuonna Leikkaukset hidastavat talouskasvua, mikä saattaa vaikeut-taa tavoitteen saavuttamista. On kuitenkin syytä huomata, että Kreikan kriisin syynä eivät ole olleet korkeat julkiset menot sinänsä. Ne ovat suhteessa BKT:hen alhaisemmat kuin euromaissa keskimäärin. Ongelma on ollut se, että tuloja ei ole ollut riittävästi. Kreikan julkisen talouden rakenteelliset ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä. Välittömästi velkojen uudelleenjärjestelyn jälkeen Kreikka ei välttämättä pysty palaamaan yksityisille velkamarkkinoille, joten kansainvälistä tukea tarvittaisiin todennäköisesti edelleen. Tuki kuitenkin menisi Kreikan valtion menoihin, ei yksityisten sijoittajien erääntyvien lainojen maksuun. Muiden ongelmamaiden tilanne ei ole yhtä paha kuin Kreikan. Julkisuudessa on spekuloitu akuutin velkakriisin leviämisellä suurempiin euromaihin, erityisesti Espanjaan ja Italiaan. Välitöntä vaaraa näiden maiden kohdalla ei kuitenkaan ole. Espanjan julkinen velka on siedettävällä tasolla suhteessa maan BKT:hen (noin 60 %). Italian julkinen talous taas on korkomenojen jälkeen ylijäämäinen, ja maan suuresta velkamäärästä suu-

8 6 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? rin osa on kotimaista velkaa. Kreikan tilanteen saaminen hallintaan ja markkinoiden epävarmuuden vähentäminen todennäköisesti vähentävät myös pelkoja muiden euromaiden velkaongelmien äitymisestä pahemmaksi. Jos muiden maiden ongelmat yltyvät kaikesta huolimatta kriisiksi asti, mikään ei estä toteuttamasta velkajärjestelyjä niidenkin kohdalla. Euro on pidettävä kasassa Euroalueen hajoaminen lisäisi epävarmuutta koko Euroopassa ja johtaisi hallitsemattomaan pääomapakoon Etelä Euroopan maista. Se räjähdyttäisi nytkin korkeat työttömyysluvut kestämättömiksi ja romahduttaisi elintason. Useissa puheenvuoroissa on esitetty Kreikan ja mahdollisesti muiden ongelmamaiden irtautumista eurosta ratkaisuksi ongelmiin. Se olisi erittäin ongelmallista useista syistä. Kreikan valmistautuminen eurosta irtaantumiseen aiheuttaisi mittavan pääoma- ja talletuspaon, mikä olisi maan taloudelle tuhoisaa. Hallitsemattoman pääomapaon estäminen vaatisi massiivisia pääomakontrolleja, mukaan lukien rajoituksia käteisen rahan nostosta. Odotukset tulevasta devalvaatiosta kannustaisivat nostamaan pankkitalletukset eurokäteiseksi, joka säilyttäisi arvonsa oman valuutan käyttöönoton jälkeenkin. Käytännössä koko pankkisektori pitäisi pysäyttää niin pitkäksi aikaa, että Kreikka ehtii tehdä ja panna toimeen päätökset uudesta valuutasta. Kreikan parlamentin päätösprosessi, pankkien tietokonejärjestelmien uusiminen ja uuden valuutan painaminen veisivät kuukausia. Niin pitkä tauko rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olisi myrkkyä taloudelle. Kreikan irtautumisen myötä alkaisivat myös spekulaatiot muiden maiden irtautumisesta, mikä johtaisi samanlaiseen pääomien ulosvirtaukseen muista ongelmamaista. Irtautumisen myötä tapahtuva drakman voimakas devalvoituminen tarkoittaisi sitä, että Kreikan olisi entistä mahdottomampaa selvitä veloistaan. Käytännössä tilanne pakottaisi turvautumaan paljon mittavampaan velkojen uudelleenjärjestelyyn kuin Kreikan pysyessä eurossa. Kreikan irtautuminen eurosta olisi teknisesti liki mahdotonta, ei estäisi kriisin leviämistä muihin maihin eikä estäisi Kreikan velkojen mittavaa uudelleenjärjestelyä. Lisäksi se sysäisi kreikkalaiset suurtyöttömyyteen ja rajusti alempaan elintasoon. Kuinka pankkijärjestelmä pelastetaan? Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyn myötä pankit kärsisivät merkittäviä luottotappioita. Tappioiden ja niiden kerrannaisvaikutusten vaikutukset rahoitusjärjestelmän toimintakykyyn ovat epäselvät, mikä lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Euroopan pankkijärjestelmän kunto on muutenkin epäselvä. Esimerkiksi Euroopan komission kesällä teettämät pankkien

9 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 7 stressitestit eivät anna vastausta siihen, kuinka Euroopan pankkijärjestelmä kestäisi Kreikan tai muiden maiden velanmaksun laiminlyönnin. Stressitestien olisi pitänyt olla poliitikoista riippumattomien viranomaisten suunnittelemia. Nyt syntyi vaikutelma, että testattavat riskit oli määritelty poliittisesti, mikä heikensi testien uskottavuutta. Jotta pankit kestäisivät Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyn ja muut velkakriisin seuraukset, ne tarvitsevat lisäpääomia. Esimerkiksi IMF on vaatinut Pankit tarvitsevat lisäpääomia. Pääomitus rauhoittaisi markkinoita. tätä julkisesti syyskuusta lähtien. Viime viikkoina tämän tyyppiset vaatimukset ovat tulleet jo osaksi poliittista valtavirtaa. Pääomittaminen on välttämätöntä rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi ja pankkikriisin estämiseksi. Samalla markkinat rauhoittuisivat, kun välittömän uuden finanssikriisin vaara pienenisi oleellisesti. EKP mukaan pankkien pääomittamiseen Ensisijaisesti pankkeja tulisi pääomittaa yksityisen sektorin ja erityisesti niiden omistajien toimesta. Pankit voidaan pakottaa hankkimaan lisää pääomia esimerkiksi kiristämällä niiden pääomavaatimuksia suhteessa niiden taseessa oleviin vastuisiin. On kuitenkin epärealistista, että Euroopan pankkijärjestelmä saataisiin uskottavasti kuntoon pelkästään yksityisen pääoman avulla, joten katse on suunnattava julkisen vallan toimiin. Keskustelua on käyty lähinnä siitä, tulisiko pääomittamisen perustua ensisijaisesti kansalliseen, käytännössä verorahoilla tapahtuvaan pääomistukseen, vai laajempaan eurooppalaiseen lähestymistapaan, jossa pääomistus tapahtuisi kansallisten budjettien sijasta eurooppalaisten välineiden kautta. Kansallinen pankkituki ei toimi kaikkialla. Pankkikriisin estäminen joudutaan tekemään nimenomaan eurooppalaisella tasolla. Laajamittaisen pankkikriisin sattuessa yksittäinen kansallisvaltio voi olla liian pieni toimija pelastamaan pankkeja. Suurikin maa voi ajautua kriisin sattuessa maksukyvyttömyyden tilaan, jos pankkikriisin hoito on yksin sen vastuulla. Saksa todennäköisesti selviäisi yksinkin pankkien laajamittaisesta pääomittamisesta, mutta muiden euromaiden kohdalla tilanne on toinen. Viime vuosina esimerkiksi Islannin ja Irlannin tapaukset osoittivat tämän konkreettisesti. Viimeisimpänä Dexia-pankin pelastusoperaatio herätti epäluuloja Belgian maksukyvystä. Euroalueella yksittäisen valtion käytössä olevat keinot pankkikriisin hallitsemiseksi ovat rajalliset, koska valtioilla ei ole omia keskuspankkeja. Finanssijärjestelmän pelastustoimet voidaan tehdä uskottavasti vain koko Euroopan laajuisesti. Tämä on luontevaa myös siksi, että pankit toimivat kansainvälisesti eivätkä vain yhden maan alueella. Esimerkiksi Suomessa toimivien suurten pankkikonsernien kuten Nordean ja Sammon pääkonttorit ovat muualla. Olisi outoa, jos Suomi ei joutuisi osallistumaan niiden pelastusoperaatioon siinä tapauksessa, että niille kävisi huonosti. Pankkien pääomittamisessa on tarkasteltava kokonaisuutena Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV), Euroopan vakausmekanismin (EVM) ja Euroopan keskuspankin toimintaa. EKP on jo nyt omaksunut poikkeuksellisia

10 8 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? toimia osin yhdessä muiden teollisuusmaiden keskuspankkien kanssa. Se on esimerkiksi alkanut ostaa ongelmamaiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Euroopan vakausvälineiden ERVV:n ja EVM:n toimintaa on sovittu muokattavan tehokkaammaksi ja joustavammaksi. Toteutuessaan suunnitelmat mahdollistavat pankkien pääomittamisen vakausvälineiden kautta. Lisäksi vakausvälineille tulisi oikeus antaa valioille lainaa nykyistä laajemmin ja oikeus ostaa valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Euroopan vakausvälineiden kokoa on kasvatettava. Ne voitaisiin muuttaa EKP:n takauksella toimiviksi pankeiksi. Vakausvälineiden on kriisitilanteissa pystyttävä takaamaan valtioiden maksukyky. Sovitut joustavoittamistoimet ovat askelia oikeaan suuntaan. ERVV:n ja EVM:n koko ei ole kuitenkaan läheskään riittävä tilanteen vakauttamiseksi. Vakausvälineiden koon kasvattaminen nykymallin pohjalta on puolestaan poliittisesti hyvin vaikeaa ja hidasta, eikä valtioiden budjeteista ole syytä pumpata pelastusoperaatioihin yhtään nykyistä enempää rahaa. On haettava muita keinoja vakausvälineiden toimintakyvyn nostamiseksi. ERVV ja EVM voitaisiin muuttaa EKP:n takauksella toimiviksi pankeiksi, jolloin ne saisivat lainaa suoraan keskuspankista. Silloin niiden rahoitukseen ei tarvittaisi suoraan verorahoja. Toinen vaihtoehto on järjestely, jossa EKP osallistuisi vakausvälineiden tekemiin toimiin antamalla niiden rinnalla lainaa sitä tarvitsevalle rahoituslaitokselle tai valtiolle. Vakausvälineiden tehoa on mahdollista kasvattaa myös markkinoilta hankittavalla rahalla. Ne voisivat osittain taata valtioille annettavia lainoja. Näin niistä saataisiin kokoaan suurempi teho irti, eikä tässäkään vaihtoehdossa tarvittaisi lisää verorahaa. Tässä mallissa vakausvälineiden teho säilyisi kuitenkin rajoitettuna, mikä voisi heikentää järjestelyn uskottavuutta etenkin siinä tapauksessa, että pankkeja jouduttaisiin pääomittamaan laajasti välineiden kautta. Pääomittamisen ei tule olla ilmaista sitä saaville rahoituslaitoksille. Holtittomaan taloudenpitoon ei missään nimessä saa kannustaa. Pääomitettavien pankkien tulisi lopettaa osinkojen ja ylisuurten bonusten maksaminen. Pääomittamisen vastikkeeksi osa pankkien tai muiden rahoituslaitosten osakkeista tulisi kansallistaa tai oikeammin eurooppalaistaa. Näin omistajat joutuisivat kantamaan vastuuta omistamiensa rahoituslaitosten ajautumisesta ongelmiin. Samalla julkinen valta saisi aikanaan omansa takaisin, kun kansallistetut osakkeet voitaisiin myydä taloustilanteen normalisoiduttua. Vastaaviin järjestelyihin turvauduttiin esimerkiksi Yhdysvalloissa vuoden 2008 kriisin yhteydessä. Myös Ruotsin 1990-luvun pankkikriisissä järjestely osoittautui toimivaksi ja julkinen sektori selvisi kriisistä huomattavasti pienemmin kustannuskin kuin vastikkeettomaan tukeen turvautunut Suomi.

11 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 9 Valtioiden maksukyky turvattava ERVV:lle ja EVM:lle on tulossa oikeus lainoittaa valtioita suoraan ja ostaa valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Jos niistä luotaisiin EKP:n takauksella toimivia pankkeja, keskuspankki takaisi käytännössä vakausmekanismien kautta euromaiden maksukyvyn. Tämä olisi omiaan rauhoittamaan markkinoita. Samalla EKP:n on sitouduttava turvaamaan pankkijärjestelmän likviditeetti kaikissa tilanteissa. Euroalueen valtioiden ajautuminen rahoituksessaan markkinoiden armoille johtuu pitkälti siitä, että Euroopan keskuspankki ei nykymandaatillaan voi viime kädessä toimia alueen valtioiden maksuvalmiuden turvaajana (ns. lender of last resort). Siksi markkinat voivat rajattomasti spekuloida eri euromaiden maksukyvyllä. Tilanne on toinen maissa, joissa on oma keskuspankki. Niissä ei ole syntynyt ongelmallisten euromaiden kaltaista velkakriisiä, vaikka julkisen talouden tunnusluvut olisivat heikot. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia ja Japani, joiden julkisten sektorien alijäämät ovat 8 9 prosenttia BKT:sta, ja julkinen velka on korkealla tasolla: Yhdysvalloissa ja Britanniassa hieman alle sata prosenttia BKT:sta, Japanissa lähes 200 prosenttia. Maiden valtionlainojen korot ovat pysyneet alhaisina, koska niiden keskuspankit voivat aina taata valtioiden maksukyvyn toisin kuin euroalueella. Tässä esitetyillä ehdotuksilla EKP takaisi vakausvälineiden kautta kaikkien euroalueen valtioiden maksukyvyn poikkeustilanteissa, eivätkä maat olisi enää riippuvaisia yksin markkinoista. Ratkaisu myös alentaisi ongelmamaiden valtionvelan korkoja. Tarkoituksena ei ole, että valtiot turvautuisivat rahoituksessaan laajamittaisesti keskuspankkirahoitukseen. Keskuspankkirahoitusta voidaan käyttää akuuttien kriisien hoitamisessa ja niiden haitallisten seurauksien estämisessä, ei pysyvänä laajamittaisena rahoitusvälineenä. Keskuspankin valtioiden rahoitukseen liittyvillä poikkeustoimilla on tarkoitus turvata julkisen sektorin mahdollisuudet selvitä velvoitteistaan maksukyvyttömyyden aikana. Näitä velvoitteita ovat esimerkiksi palkkojen, eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien maksaminen. Keskuspankista ei siis pidä rakentaa jatkuvasti yli varojensa elävien maiden lainoitusautomaattia siihen liittyvien inflaatioriskin ja moraalikatoilmiön vuoksi. Siksi keskuspankin avun on oltava ikävä vaihtoehto siihen turvautuvalle maalle. Siihen on liityttävä jonkinasteinen kansallisen itsemääräämisoikeuden menetys ja uskottava ohjelma talouden saattamisesta elinkelpoiseksi kuten Kreikan kohdalla on menetelty. Eurobondeja ei tarvita Monet ovat esittäneet ongelmamaiden rahoituskriisien ratkaisuksi eurobondeja. Ajatuksena on, että euromaat laskisivat liikkeelle velkakirjoja, joista ne olisivat yhteisesti vastuussa. Jokainen jäsenmaa vastaisi täysimääräisesti liikkeellä olevista eurobondeista. Ne lisäisivät yhteisvastuuta ja ehkäisisivät yksittäisten valtioiden markkinoiden armoille joutumista. Esimerkiksi Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on puhunut voimakkaasti eurobondien puolesta.

12 10 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? Suomalaisesta näkökulmasta eurobondit eivät kuitenkaan ole kestävä tai järkevä ratkaisu. Ne ovat ongelmallisia siksi, että niiden myötä lainan ottaminen markkinoilta tulisi halvemmaksi talouttaan huonosti hoitaville maille Kriisin taustalla olevat rakenteelliset ongelmat eivät ratkea eurobondeilla. ja kalliimmaksi hyvän taloudenpidon maille. Kärjistettynä pohjoiset euromaat häviäisivät ja eteläiset voittaisivat. Ilman muita muutoksia finanssipoliittisessa järjestelmässä eurobondit tarjoaisivat ongelmamaille velkaa alhaisemmalla korolla kuin mitä ne ansaitsisivat. Hyvän taloudenpidon maissa kävisi päinvastoin: valtionlainojen korko olisi korkeampi kuin muutoin, eli ne joutuisivat maksamaan toisten heikosta taloudenpidosta. Ratkaisuksi eurobondien käyttöä seuraavaan taloudenpidon helppoon holtittomuuteen on esitetty, että yksittäiselle maalle eurobondien määrä rajoitettaisiin esim. 60 prosenttiin BKT:sta (kuten komission ns. blue bond proposal). Näin mikään maa ei voisi velkaantua eurobondeilla toisten maiden lukuun kohtuuttomasti. Mallin ongelmana kuitenkin on, että se vesittäisi eurobondien perusajatuksen yhteisvastuusta. Maat joutuisivat edelleen rahoittamaan veloistaan 60 prosenttia BKT:sta ylittävän osan itse, jolloin ne olisivat tässä suhteessa markkinoiden armoilla aivan kuten nykyisellään. Eurobondeihin liittyvään moraalikatouhkaan ei ole esitetty uskottavaa ratkaisua. Toisaalta eurobondit eivät edes ole tarpeellisia, jos vakausvälineiden ja EKP:n roolia kehitetään edellisessä luvussa esitetyllä tavalla. Kohti tasapainoa ja uutta kasvua Akuutin kriisin ratkaisun jälkeen on löydettävä ratkaisut euroalueen rakenteellisiin ongelmiin. Kaikkialla Euroopassa on löydettävä uusia kasvun lähteitä. Näin erityisesti Etelä-Euroopassa, jossa kilpailukyvyn puute on akuutti ongelma. Pohjoisessa ongelmat ovat vähäisemmät, koska taloudet ovat jo valmiiksi kilpailukykyisiä ja varsin joustavia. Etelä Euroopan on kyettävä parantamaan kilpailukykykään. Jos euroalue halutaan pitää koossa, sen sisäiset epätasapainot on saatava korjattua. Koko euron olemassaolon ajan alueen eteläisten maiden kilpailukyky on heikentynyt, kun taas jo valmiiksi kilpailukykyiset Pohjois-Euroopan maat ovat parantaneet kilpailukykyään. Jotta euroalueella päästäisiin kohti sisäistä tasapainoa, Etelä-Euroopan maiden tulisi pystyä parantamaan kilpailukykykään ja sitä kautta pienentämään ulkoisia alijäämiään. Pohjois-Euroopassa tulisi vastaavasti pyrkiä normaalimpaan palkkakehitykseen ja eroon ylisuurista julkisten sektorien ylijäämistä: palkat voisivat nousta nykyistä maltillista tasoa enemmän ja julkiset vallat voisivat investoida ja kuluttaa enemmän. Tämän kehityksen on lähdettävä liikkeelle vientivetoisen pohjoisen ydinmaasta Saksasta. Suomi ei yksin voi tällaista politiikkaa ryhtyä harjoittamaan, koska se merkitsisi kilpailukyvyn heikkenemistä suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihimme, erityisesti siis Saksaan.

13 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 11 Ellei euroalueen maiden erkaantumista toisistaan saada pysäytettyä, edessä ovat joko jatkuvat tulonsiirrot pohjoisesta etelään tai euroalueen hajoaminen. Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja. Kilpailukykyongelmissa Euroopan laajuista koordinaatiota tarvittaisiin nykyistä enemmän. Ongelmana EU:lla ei ole käytössään uskottavia välineitä talouden epätasapainojen korjaamiseen. Ayliikkeellä on, että kunnollisia välineitä ei ole ja niiden voisi olla suurempi rooli Euroopan luominen on hankalaa. laajuisessa palkkakoordinaatiossa. Kilpailukyvyssä on kyse palkkatasosta ja tuottavuudesta, eivätkä valtiot voi säännellä kumpaakaan tehokkaasti varsinkaan yhteisesti koko Euroopan tasolla. Kilpailukykyyn vaikuttaminen poliitikkojen harjoittaman palkkapolitiikan avulla vaatisi työmarkkinaosapuolien autonomian murentamista, mikä siirtäisi ratkaisut yhä kauemmas niiden käsistä, joita päätökset koskevat. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että työelämän kysymykset on ensisijaisesti ratkaistava työtekijöiden ja työnantajien edustajien kesken. Työmarkkinaosapuolten itsenäinen neuvotteluoikeus sisältyy Euroopan unionin perustamissopimukseen. Työmarkkinoita tulee kehittää yhteistyössä, ei ulkopuolelta sanelemalla. Eurooppalaisella ay-liikkeellä voisi olla nykyistä vahvempi rooli Euroopanlaajuisessa palkkakoordinaatiossa. Nykyisin palkkaneuvottelut käydään lähes poikkeuksetta pelkästään kansallisella tasolla ilman koordinaatiota muiden maiden palkkakehitykseen. Eriytyvä kilpailukykykehitys vaatisi palkkakoordinaation tiivistämistä nimenomaan ay-liikkeen toimesta. Elvyttävää politiikkaa on harjoitettava siellä, missä siihen on varaa. Etelä Euroopan maiden ei tule säästää itseään hengiltä. Tuottavuuden nostaminen Euroopan laajuisella elinkeinopolitiikalla on yhtä epärealistista, sen ovat kaikki aiemmat elinkeinopoliittiset yritelmät osoittaneet. Ei ole näköpiirissä, että ainakaan lähitulevaisuudessa kyettäisiin poliittisesti luomaan yhtään uskottavampaa eurooppalaista kilpailukykyä ja talouden dynamiikkaa parantavaa ohjelmaa. Jatkossakin tuottavuuden kehitys riippuu ensi sijassa yritystason toimenpiteistä ja kansallisesta elinkeinopolitiikasta. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kokonaiskysynnän riittävästä tasosta huolehtiminen on tärkeää taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Niiden maiden, joilla on varaa, on harjoitettava nykyistä elvyttävämpää talouspolitiikkaa. Esimerkiksi IMF on todennut, että Pohjois- Euroopan maat (ml. Saksa) voisivat elvyttää talouksiaan voimakkaammin. Elvytys estäisi kokonaiskysynnän kohtuuttoman heikkenemisen euroalueella sekä helpottaisi alueen sisäisiä epätasapainoja. Kaikkialla samanaikaisesti harjoitettava leikkauspolitiikka olisi talouskasvun kannalta tuhoisaa. Tätä taustaa vasten myöskään eteläisten maiden leikkauspolitiikassa on säilytettävä maltti. Ylimitoitetut sopeutustoimenpiteet vain supistavat taloutta ja vievät työpaikkoja tuomatta mitään tilalle.

14 12 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? EKP:n rahapolitiikassa on edelleen keventämisen varaa: ohjauskorkoa voitaisiin laskea samalle tasolle Yhdysvaltain keskuspankin kanssa, eli lähelle nollaa. Finanssimarkkinoiden epävarmuuden lopettaminen on ennakkoedellytys talouskasvun turvaamiselle. Epävarmuus on tarttunut myös kuluttajiin ja yrityksiin, mikä on heikentänyt kokonaiskysyntää. Finanssimarkkinoiden saaminen järjestykseen ja epävarmuuden vähentäminen parantaa myös reaalitalouden näkymiä. Kotitaloudet eivät ole Euroopassa ylivelkaantuneita. Kulutuksen esteenä on varovaisuus eikä lainojen alle hukkuminen. Finanssipoliittista unionia ei tarvita Eteläisten euromaiden ulkoisia alijäämiä on seurannut julkisten talouksien alijäämät ja velkaantuminen. Kun myös pohjoisissa maissa (Suomea ja Luxemburgia lukuun ottamatta) rikottiin vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoja toistuvasti, se menetti uskottavuutensa. Vakaus- ja kasvusopimuksen tilalle onkin useissa puheenvuoroissa vaadittu uskottavia finanssipolitiikan sääntöjä ja tiukempaa koordinaatiota. EU:lle on esitetty enemmän valtaa jäsenvaltioidensa budjettipolitiikkaan esimerkiksi sixpackina tunnetussa taloushallinnon paketissa. Sen sisältö on oikeansuuntainen, mutta menee paikoin tarpeettoman pitkälle. Komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisymmärrys taloushallinnon uudistamiseksi koostuu oleellisesti neljästä osasta: Vakaus- ja kasvusopimusta vahvistetaan ja sen laiminlyönnistä rankaistaan taloudellisesti. Liiallisiin budjettien alijäämiin puututaan tiukentamalla ja automatisoimalla sanktiointia. Menettely koskee sekä budjettien alijäämiä että valtionvelkaa. Kansallisten budjettiprosessien laatua ja hallintoa parannetaan esimerkiksi kehysbudjetoinnin avulla. Makrotaloudellisia epätasapainoja ja kilpailukykyongelmia tarkastellaan ja niitä ohjataan korjaamaan maakohtaisten sanktioiden avulla. Tulevaisuudessa kaikkien euromaiden sitoutuminen kestävään taloudenpitoon on välttämätöntä. Siihen tarvitaan myös sanktioita. Syvempään finanssipoliittiseen yhdentymiseen ei ole tarvetta. Kaikkien euromaiden sitoutuminen kestävään taloudenpitoon on välttämätöntä. Julkisten talouksien kestävyyttä on vahvistettava ja seurantaa tehostettava. Huonosti talouttaan hoitaville maille pitää asettaa uskottavia poliittisia ja taloudellisia sanktioita. Samalla kansallisia budjetointiprosesseja on kehitettävä sille tasolle, mitä ne ovat parhaimmillaan. Tätä varten ei ole syytä luoda uusia viranomaistoimintoja, vaan komissio voi hoitaa sanktioinnin. Nämä seikat ovat hyvin mukana six pack -lainsäädännössä. Kontrollia ja sanktiointia syvempään finanssipoliittiseen yhteistyöhön ei ole EU:ssa tai euroalueella syytä mennä. Ei ole myöskään syytä ottaa käyttöön raskaita hallinnollisia prosesseja, kuten esimerkiksi kansallisten budjettien kierrättämistä Brysselin kautta osana niiden hyväksymisprosessia.

15 SAK Kuinka ulos eurokriisistä? 13 Yhteiseen finanssipolitiikkaan sisältyy useita ongelmia. Kun euromailla ei ole yhteistä velkaa, ei välttämättä edes tarvita yhteisiä finanssipoliittisia pelisääntöjä. Riittää, että jokainen maa huolehtii itse uskottavalla tavalla kestävästä finanssipolitiikasta. Niiden maiden, jotka näin ovat jo tehneet, eli pohjoisten euromaiden, ei ole mitään syytä luopua finanssipoliittisesta autonomiastaan. Nykyistä tiukemmin koordinoitu finanssipolitiikka merkitsisi hyvin talouttaan hoitaville maille kohtuutonta vallansiirtoa Euroopan komissiolle. Vaarana on, että finanssipoliittisen vallan siirtäminen vahvemmin EU-tasolle johtaa pidemmällä aikavälillä automaattisiin tulonsiirtoihin pohjoisista maista eteläisiin ja hidastaa siten ongelmamaissa tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia. Samalla kansalliset erityispiirteet ja tarpeet tulisivat huomioiduksi finanssipolitiikassa nykyistä huonommin. Kansalaiset eivät missään tapauksessa ole sellaiseen valmiita, joten poliittisesti tiukempi finanssipoliittinen koordinaatio ei ole tavoiteltavaa. Ongelmaksi jäisi holtittomasti talouttaan hoitavien maiden kohtalo. Konkurssiin ajautumisen uhkan ja siihen liittyvän osittaisen kansallisen itsemääräämisoikeuden menetyksen tulisi kyetä toimimaan riittävänä pelotteena pitää julkiset taloudet kunnossa. Mikään maa tuskin vapaaehtoisesti haluaa Kreikan tielle.

16 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

17 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

Kuinka ulos eurokriisistä?

Kuinka ulos eurokriisistä? Kuinka ulos eurokriisistä? Palkansaajakeskusjärjestöjen ekonomistien keskusteluasiakirja 28.11.2011 Kuinka ulos eurokriisistä? Vuoden 2008 finanssikriisi ja sen hoito ovat johtaneet tiettyjen euroalueen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp) Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) 25.11.2015 Valtiovarainministeriön muistion alussa

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Selviävätkö euromaat velkakriisistään?

Selviävätkö euromaat velkakriisistään? Selviävätkö euromaat velkakriisistään? Kreikka, Irlanti ja monet muutkin euromaat joutuvat pienentämään julkisen talouden alijäämiään. Mitä keinoja niillä on käytettävissään ja mitkä ovat seuraukset? Jaakko

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euro Euro on 17 EU-maan yhteinen valuutta, joka on maksuvälineenä Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

Vaihtoehto eurokriisille

Vaihtoehto eurokriisille Vaihtoehto eurokriisille Author : admin Vaalien alla on keskusteltu vakausmekanismista, mutta ei eurokriisistä. Taitaa olla kevät. Lämmittää, kun toimittajat vittuilee poliitikoille. Vituttaa, kun toimittajat

Lisätiedot

Euroalueen talouskriisin taustat. Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14

Euroalueen talouskriisin taustat. Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14 Euroalueen talouskriisin taustat Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14 Euroalueen talouskriisin taustat - johdanto 2008 alkaneen euroalueen talouskriisin tausta: 1. Ongelmamaiden (Kreikka, Portugali, Irlanti,

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Selvitys 1 (5) VM/1405/03.04.01.00/2012 24.8.2012 Valtioneuvoston oikeuskansleri Selvityspyyntönne 13.8.2012 Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13.8.2012 pyytänyt

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma 14.8.2015

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma 14.8.2015 Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma Ohjelman tavoite Kreikan kolmas ohjelma on pitkälti jatkoa ensimmäisessä ja toisessa ohjelmissa aloitetuille uudistuksille Lyhyen aikavälin tavoitteena on palauttaa

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen

Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen Näkökohtia Jarmo Kontulainen Johtava neuvonantaja Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 10.1.2013 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen Sisällys

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus

Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Author : admin Revalvaatio julkaisee pääministeri Kataisen ilmoituksen edellisestä eurohuippukokouksesta ja Euroopan taloustilanteesta. Kyseessä on historiallisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Miten euroalue kehittyy?

Miten euroalue kehittyy? Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta ajatuspajan lukuun. Euron uhka: elintasoerot Vaihtotasekriisi, pankkikriisi

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava Kehikko 1. :n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet :n neuvosto päätti 6.9.2012 rahapoliittisten suorien kauppojen (Outright Monetary Transactions, OMT) toteutuksesta valtion joukkolainojen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

EU:n suunta Kuinka tiivis liitto? 8.5.2014

EU:n suunta Kuinka tiivis liitto? 8.5.2014 EU:n suunta Kuinka tiivis liitto? 8.5.2014 Unionin tulevaisuuden vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suomelle ETLAn ja UPIn yhteishanke Laaditaan erilaisia skenaarioita EU:n kehitykselle Arvioidaan vaihtoehtojen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

UB Korkosalkku. Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013

UB Korkosalkku. Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013 UB Korkosalkku Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013 Markkinat Euroopan korkomarkkina on jo pitkään ollut pääosin kahden muuttujan armoilla: euroalueen velkaongelman ja sitä seuranneen pankkikriisin sekä

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu

2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu Aloite on Vasemmistofoorumi ry:n julkaisusarja, jossa tutkijat ja muut toimijat esittävät tiiviitä ja perusteltuja yhteiskunnallisia avauksia. 2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu TILANNE

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Maailmantalouden näkymät kohentuivat vuoden 13 jälkipuoliskolla. Finanssi kriisin jälki on kuitenkin pitkä. Erityisesti euroalueella tuotanto on edelleen alhaisella

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma

Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma Euroalueen vakausyksikkö Valtiovarainvaliokunta Euroalueen vakausyksikkö Euroalueen talousnäkymät Euroalueella talouksien toipuminen velka- ja finanssikriisistä

Lisätiedot

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen Muistio 1 (6) Asiantuntijalausunto valtiovarainvaliokunnalle. Asia: O 9/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 1 Julkisen talouden sopeuttaminen on tarpeen

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteosta

Valtioneuvoston selonteosta Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta

Lisätiedot