Vehreää siimeksessä. Puolivarjo on monelle perennalajille ihanteellinen kasvupaikka. Muhevaan ja paksuun multapatjaan kasvaa aikanaan rehevä puutarha.
|
|
- Esa Mäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 teksti Annikki Oikkonen kuvat Hanna Marttinen ja Teija Tuisku Vehreää siimeksessä Puolivarjo on monelle perennalajille ihanteellinen kasvupaikka. Muhevaan ja paksuun multapatjaan kasvaa aikanaan rehevä puutarha. Perennapuutarha Pöntisen näytetarhan varjoisasta osasta löytyy kosolti vinkkejä varjotarhan perustajalle. Kuunliljojen lehtien kuviot ovat kauneimmillaan kevyessä varjossa. Etualalla 'Gold Standard' komeakuunlilja (Hosta Fortunei- Ryhmä). 24 Kotipuutarha 8/2014 Kotipuutarha 8/
2 Jalopähkinän alla kasvaa keltakiurunkannusta (Corydalis lutea). Oikealla puolella seppelvarpu ja tuoksukurjenpolvi (Geranium macrorrhizum). Jaloangervot (Astilbe) voivat hyvin kasvaessaan tuoreessa maassa ja puolivarjossa. Kuorikate on luonut otolliset olot myös herkulliselle ukonsienille. Kilpiangervo (Astilboides tabularis) säilyttää varjossa nestejännityksensä helteelläkin. Maata kattaa varjoyrtti (Pachysandra terminalis). Auringontähti (Telekia speciosa) leviää hyvin itsekseen. Istuta tämä korkea, suurilehtinen perhostenkerääjä mieluiten luonnonmukaiseen ympäristöön. Voimakasjuuriset kuunliljat viihtyvät vanhojen omenapuiden alle tehdyssä kohopenkissä. Puiden juuristo säilyy turveharkkoreunan avulla koskemattomana. Varjotarha on kuin suojainen metsä, jossa kerroksellinen kasvillisuus luo alleen viileää kosteutta ja synnyttää ravinteikkaan kasvualustan. Syvässä varjossa monen perennan kukinta jäisi vähäiseksi, mutta luonto on ratkaissut asian viisaasti. Useat varjon kasvit kukkivat parhaan valon aikaan keväällä, kun puiden lehdet ovat pieniä tai vielä kokonaan avautumatta. Varjon paikat ovat erilaisia riippuen varjon laadusta ja määrästä sekä maaperän ominaisuuksista. Rakennuksen varjo on totaalinen, ja jyrkkä varjo siirtyy kellon mukaan. Puiden lehdistön muodostama varjo on sen sijaan lempeä ja valo siivilöityy oksiston lomasta aluskasveille ihanteellisesti. Tällainen varjo pysyy lähes samanlaisena koko valoisan ajan. Tiheä latvusto voi tosin muodostaa niin kattavan varjon, että kasvuston harventaminen on välttämätöntä, jotta aluskasvit viihtyisivät. Varjon kasveihin perehtynyt taimistoyrittäjä Liisa Pöntinen korostaa sitä, että maaperän laatu vaikuttaa ratkaisevasti kasvien menestymiseen. Perennapuutarha Pöntisen näytepuutarhassa on huomattu, että hyvin vettä läpäisevässä soramaassa kuivuus voi vaivata kasveja varjostuksesta huolimatta. Vettä pidättävässä maassa kosteus taas säilyy hyvin, joten kasvien lajivalikoima on siellä selvästi laajempi. Savipitoisessa maassa vesi kertyy joskus painanteisiin, jolloin syntyy kostean maan lajeille sopiva kosteikko tai lammikko. 26 Kotipuutarha 8/2014 Kotipuutarha 8/
3 Liisa Pöntinen on varjopuutarhaan perehtynyt taimistoyrittäjä. Savi ja sora sopivat siimeksen kasveille Jos kuivaan varjopaikkaan pitäisi valita vain yksi laji, valitsisin rönsyansikan. Sen lehdistö on ainavihanta ja kasvi sietää jopa tallaamista. Ansikka kestää vahingoittumatta pitkääkin hellettä, kunhan se on juurtunut hyvin. Vuorenkilpi, tarhavarjohiippa ja kivikkoalvejuuri menestyvät myös kuivassa varjopaikassa. Tiarellat ja keltapeippi ovat suosikkejani erityisesti kuivaan varjoon. Luonnonmukaiseen kosteaan siimekseen istuttaisin alaskankleitoniaa, kotkansiipisaniaisia ja tummakurjenpolvea, jotka leviävät itsestään. Rönsytiarella, jalokiurunkannus ja kevätkaihonkukka kukkivat kokemukseni mukaan hyvin varjossakin. Valkoiset kukat erottuvat erityisen hienosti, kun valoa on niukasti. Lehtimuotojen ulottuvuudet piirtyvät varjojen ansiosta hyvin esiin, sillä kirkas valo latistaa muotoja. Valeangervot ja jouluruusut ovat varjossa kasvaessaan ilmeikkäitä juuri tästä syystä. Suunnittelussa kannattaisi huomioida erityisesti lehtien kauneus. Lajeja voisi käyttää runsaammin, muun muassa rehevä rotkolemmikki varjon maanpeittäjänä saisi mielestäni yleistyä enemmän. Maalajilla on suuri merkitys varjon perennalajistoon ja kasvuolosuhteisiin. Savimaassa kosteus säilyy hyvin. Hiekkamäkeen puuston alle syntyy kuiva varjonpaikka, jossa harvat lajit kasvavat kunnolla. Humuksen, kompostin ja saven lisääminen auttaa jonkin verran, mutta oikean kasvin istuttaminen oikealle paikalle on kestävin ratkaisu. Maanpinnan kattaminen estää haihtumista kasvien varjostamista paremmin. Sora on katteena ihanteellista, sillä sen läpi pääsee vesi hyvin mutta silti se estää haihtumista. Kuorike käyttää hajotessaan jonkin verran maan typpivaroja, mutta samalla se myös parantaa maata. Omenapuiden säännöllinen leikkaaminen pitää oksiston varjon sopivana. Kirjokuunliljan (Hosta undulata) lehtien kirjavuus vähenee, jos valoa on liian vähän. Lehtimuodot ovat varjotarhan rikkaus. Näin luot varjon Varjon paikkoja syntyy yleensä vähitellen itsestään, kun puutarhan kasvit kasvavat. Kun haluat luoda lisää varjoisuutta, kannattaa tontille ensimmäiseksi istuttaa puita ja suuria pensaita. Puut juurtuvat ja kasvavat aluksi hitaasti, mutta kun ne ovat juurtuneet kunnolla, kasvuvauhti kiihtyy silminnähden. Nopeakasvuisia pioneeripuita ovat esimerkiksi metsävaahterat, lehmukset ja pajut. Pieniin pihoihin varjon luojiksi sopivat muun muassa sirokasvuiset pihlajat ja pensasmaiset vaahterat, jotka sietävät hyvin myös kuivuutta. Puiden latvusten muoto ja lehdistön tiheys vaikuttavat syntyvän varjon määrään. Metsävaahteran suuret lehdet ja tiheä oksisto eivät päästä alleen valoa ja alusta jää hämäräksi, jos puusto on tiheä. Sen sijaan lehdistöltään sirompi hopeavaahtera siivilöi puun alle runsaasti valoa. Jalavan korkealle kohoavat ja sivuille suuntautuvat oksat päästävät alleen kauniisti säteitä. Lehtikuusi ja mänty Kestäviä varjoperennoja 1 Lehtotaponlehti eli peittolehti (Asarum europaeum) muodostaa ajan myötä tiiviin, yhtenäisen maton. Taponlehti sopii aluskasviksi syväänkin varjoon. Taponlehden kukinta on vaatimaton, kauneusarvo on kiiltävissä lehdissä. Kasvi on myrkyllinen cm 5 2 Hopeatäpläpeipin (Lamium maculatum) hopeiset lehdet erottuvat hämärässä hyvin. Kasvi viihtyy mainiosti toisten lajien aluskasvina ja sitä on helppo lisätä pistokkaista. Argenteum-lajike on vaaleanpunakukkainen cm Pikkutalvio (Vinca minor) kärsii paahteessa, koska sen ainavihanta lehdistö haihduttaa paljon. Talvio on parhaimmillaan, kun se saa kasvaa pitkään jakamatta ja rauhassa. 15 cm Keltareunainen 'Wide Brim' jalokuunlilja (Hosta Tarhafunkia-Ryhmä) säilyttää parhaiten kirjavuutensa, kun se saa riittävästi valoa puolivarjossa cm Liuskavaleangervon (Rodgersia podophylla) lehdistö on puhjetessaan pronssinvärinen. Se kasvaa syvämultaisessa ja ravintekkaassa maassa komeaksi ja säilyy pitkään kasvuvoimaisena jakamatta. Puolivarjoinen tai varjoinen kasvupaikka on valeangervoille paras cm 7 6 Kilpirikko (Darmera peltata) kasvattaa lehdet valeangervoja myöhemmin, sillä se kukkii keväällä lehdettömänä. Kilpirikko sopii jaloangervojen kumppaniksi, mutta myös kosteissa paikoissa viihtyvät kurjenmiekat ovat sille hyvä pari. Lehdistö peittää hyvin cm Kotipuutarha 8/2014 Kotipuutarha 8/
4 varjostavat metsäkuusta kevyemmin. Suureksi kasvavat pensaat, kuten mongolianvaahtera, syreeni ja sirotuomipihlaja, toimivat mainiosti varjostavina pikkupuina pienissä pihoissa. Samoin orapihlajat ja hedelmäpuut ovat hyviä varjostajia silloin, kun tila ei riitä suurille puille. Jos tontilla on jo puustoa, varjotarhan perennoille voi etsiä kasvupaikkoja niiden suojasta. Puiden harventaminen ja alaoksien poistaminen tuovat valoa sinnekin, missä se on käynyt vähiin. Valon määrää on hyvä tarkkailla jatkuvasti ja pitää se kohtuullisena, sillä liian syvässä varjossa aluskasvillisuus vähenee ja saattaa lopulta jopa hävitä. Luonnonympäristöissä varjon miljöön kasvillisuutta voi rikastaa lisäämällä sinne maaperään sopivia lajeja. Runsaasti juurivesoja muodostavat haavat ja tuomet sopivat parhaiten luonnonmukaisen ympäristön varjostajiksi. Syväjuuriset männyt ja syvämultaisilla paikoilla myös koivut antavat aluskasveille tilaa kasvaa. Lehdistön läpi siivilöityvä valo on ihanteellinen. Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) ja alaskankleitonia (Claytonia sibirica) saavat levitä vapaasti tammien alle. Etualalla kasvaa rantatyräkki (Euphorbia palustris). Perennoja varjon puolelle Tuoreessa, multavassa varjotarhassa viihtyvät ainavihannat maanpeittäjät taponlehti, varjoyrtti ja pikkutalvio sekä sirolehtinen tarhavarjohiippa. Myös varjorikko, tiarella ja imikkä nauttivat olostaan kosteassa varjossa. Suurilehtinen kilpiangervo ja nauhukset säilyttävät siimeksessä nestejännityksen kovallakin helteellä ja näyttävät siellä reheviltä ja elinvoimaisilta. Auringon paahteessa niiden kookkaat lehdet lerpattavat surullisesti, kun ne yrittävät suojata elintoimintojaan liialta haihduttamiselta. Lehdistöltään sitkeät valeangervot voivat nekin parhaiten saadessaan kasvaa siimeksessä. Kookkaat tarhakalliokielot ja kotkansiipisaniaiset ovat parhaimmillaan, kun ne komistavat varjoisia puiden ja pensaiden alustoja. Kun maaperä on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa tai soraa ja valoa on vähän, on lajit valittava hyvin tarkkaan. Parhaiten kuivuutta kestävät sitkeä rönsyansikka ja ohutlehtinen varjohiippa. Liiallinen kuivuus näkyy perennoiden lehdissä kelmeytenä, vaikka kasvi ei kokonaan nuupahtaisikaan. Lehdistön läpi siivilöityvä valo on useimmille perennoille ihanteellinen. Muun muassa nopeasti peittävä purppurasydän, terhakka jalopähkämö ja ylväät jaloangervot, kukkivatpuolivarjossa pidempään kuin aurinkoisessa paikassa. Luonnonmukaiseen ympäristöön sopivat sinilatva ja korkea ukonhattu, joiden kukkien sininen sävy syvenee varjossa. Keltakukkainen auringontähti leviää innokkaasti puolivarjon siimeksessä ja kerää kukkiinsa runsaasti perhosia. Myös lähes parimetriseksi kasvava purppurapunalatva viihtyy parhaiten puolivarjossa ja leviää tiheäksi kasvustoksi saadessaan kasvurauhan. Maata peittävän jättipoimulehden ja keijunkukan ilmeikkäät lehdistöt säilyttävät toisten kasvien suojassa parhaiten heleän vihreytensä. Vaaleat ja pienet kukat erottuvat varjossa hyvin. Luonnonmukaisia leviäjiä varjoon 1 Valkotäpläimikkä (Pulmonaria saccharata) voi hyvin, kun se saa kasvaa kosteassa varjossa. Kuivassa aurinkoisessa paikassa sen lehdet muuttuvat harmahtaviksi ja saavat helposti härmää cm Valkokukkainen lehtosinilatva (Polemonium caeruleum) sopii luonnonmukaisiin varjonpaikkoihin. Lehtosinilatvan varret kasvavat ruusukemaisesti ja kestävät tukevasti pystyssä. Herkkä, liuskoittunut lehdistö on kaunis kukkimattomanakin cm 7 3 Isoukonkello 'Alba' (Campanula latifolia var. macrantha) kukkii runsaasti puolivarjoisessa metsäpuutarhassa. Se lisääntyy helposti itsestään siemenistä cm 7 4 Rotkolemmikki (Brunnera macrophylla) viihtyy parhiten suojaisassa kasvupaikassa toisten kasvien alla. Kasvin lehdet palavat herkästi suorassa auringonpaisteessa cm Tummakurjenpolvi (Geranium phaeum) leviää kukkapenkissä liikaa. Metsäisessä ympäristössä se peittää nopeasti suuriakin alueita cm Alaskankleitonia (Claytonia sibirica) leviää kuten lemmikki kaikkialle, jos sen antaa vapaasti levitä. Alaskankleitonia ei kuitenkaan tukahduta korkeampia perennoja ja se on helppo kitkeä, jos on tarpeen. Kasvi kukkii lähes koko kesän cm Kotipuutarha 8/2014 Kotipuutarha 8/
5 Kilpihärkylä (Polystichum setiferum) ja kruunutikankontti (Cypripedium reginae) ovat hyvät kasvukumppanit suojaisaan varjoon. Erikoisuuksia varjotarhaan Varjon viehätys Metsäpuutarhan siimekseen syntyy saniaisille ja monille yksittäin kasvaville erikoisuuksille suotuisa elinpiiri. Maatuva lehtijäte muodostaa ajanoloon aluskasveille humuspitoisen ja hyvin vettäpidättävän, ravinteikkaan kasvualustan. Moni harvinaisuus selviää paremmin toisten kasvien kasvukumppanina kuin avoimessa kukkaryhmässä. Kasvurauha saa varjon lajit kukoistamaan. Vähäeleinen luonnonympäristö tuo erikoisten lajien yksityiskohdat esille. Siksi siimekseen kannattaa istuttaa myös herkkäpiirteisiä kasveja. Kun istutat kasvit niiden luonnollisia kasvuolosuhteita vastaaville paikoille, jää kastelun ja suojaamisen tarve vähäiseksi. Maan parantaminen paikallisesti on mahdollista, mutta menestymisen avain on varjon olosuhteisiin sopivien lajien löytäminen, Liisa Pöntinen kiteyttää. Varjo sopii monelle harvinaisuudelle. 1 Vaahtera-angervon (Mukdenia rossii) koristearvo piilee lehdissä, jotka pysyvät varjossa koko kesän rehevinä. Auringossa lehdet nuokkuvat cm 6 2 Haltijankukka (X Heucherella) on tarhakeijunkukan ja rönsytiarellan risteymä, jonka pitkät kukkavanat nousevat korkealle matalien lehtiruusukkeiden yläpuolelle. Kirjavalehtiset haltijankukkalajikkeet lisätään jakamalla. 20/50 cm 'Spotty Dotty' -himalajanjalkalehti (Podophyllum hexandrum) kukkii kesäkuussa kirkkaanpunaisin nuokkuvin kukin. Tämän harvinaisuuden talvehtiminen on epävarmaa cm 6 4 'Alba' sinikämmen (Claucidium palmatum) kukkii jo toukokuun puolivälissä. Runsas, latvustontäyteinen kukinta kestää pari viikkoa. Sinikämmen versoo runsaasti tuoreessa maassa ja puolivarjossa. Kasvi talvehtii yleensä hyvin cm 5 5 Isokolmilehti (Trillium grandiflorum) on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosasta, jossa sitä kasvaa villinä. Sekä lehtiä että kukan terälehtiä on kolme. Puolivarjoinen kasvupaikka on tälle kaunottarelle sopivin cm Lännenkermesmarja (Phytolacca americana) on komea yksittäiskasvina, sillä se kasvaa pensasmaisesti. Kukkaterttuun kehittyvät marjat ovat pitkään koristeelliset, sillä ne muuttuvat limenvihreästä ensin kirkkaanpunaisiksi ja kypsyessään asteittain tumman punavioleteiksi cm 6 32 Kotipuutarha 8/2014 Kotipuutarha 8/
KOTIPIHAN PERENNAOHJE
KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia
LisätiedotPIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE
AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.
LisätiedotKIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
LisätiedotKESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI
LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa
LisätiedotKASVIEN KASVUPAIKAT. Pikaopas oikean kasvupaikan valintaan. Paloniemen. Taimisto. Suomessa kasvatettu.
KASVIEN KASVUPAIKAT Pikaopas oikean kasvupaikan valintaan Paloniemen Taimisto Suomessa kasvatettu www.paloniementaimisto.fi Kohteena erilaiset kasvupaikat Tontteja on erilaisia ja yleensä niistä saa viihtyisän
LisätiedotALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
LisätiedotMarjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.
Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista
LisätiedotAMPPELITOMAATTI TUMBLER
AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos
LisätiedotAMPPELITOMAATTI TUMBLER
AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos
LisätiedotA `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`
A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista
LisätiedotHavupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
LisätiedotAlppiruusut ja atsaleat
Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita
LisätiedotPerennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille
Liite 1.6.2009 66. vuosikerta Numero 2 Sivut 8-9 Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille Petri Manssila, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaakko Martikainen Tutkijat Eeva-Maria Tuhkanen (vas.) ja Sirkka
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotRintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto
Rintamamiestalon puutarhan kunnostus Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Kohde Vuonna 1947 rakennetun rintamamiestalon puutarhan kunnostustyöt
LisätiedotTaimien istutusohjeet
Taimien istutusohjeet Kärhöjen istutus Kasvupaikka: Aurinkoinen Kasvualusta: Tasaisen hikevä, runsasravinteinen, kalkittu ja salaojitettu kasvualusta. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä
LisätiedotMarjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotVioletta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V
Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin
LisätiedotPUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET
Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotPuutarhuri Juha Toikan joulukukkien hoito-ohjeet
Puutarhuri Juha Toikan joulukukkien hoito-ohjeet JOULUTÄHTI avaa joulutähden paketti vasta noin puolentunnin kuluttua sisälle saapumisesta pitää valosta ja lämmöstä, muttei kannata sijoittaa lähelle lämpöpatteria
LisätiedotKÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO
Isokukkaiset kärhöt ovat monien mielestä kauneimpia meillä kasvatetuista köynnöksistä. Pelkäämme turhaan kärhöjen talvehtimista, sillä oikein istutettuina ja hoidettuina ne talvehtivat suojaisessa paikassa
LisätiedotMuskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
LisätiedotVapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle
A-betoni, istutusastia TORI Tori on suorakaiteenmuotoinen sileä- tai rouhepintainen istutusastia. Leveys on 400 mm, pituus 1000 mm ja korkeus 400 mm. Paino 220 kg. Tori ja Puisto sarjojen istutusastioita
LisätiedotKotimaiset Alppiruusut
Kotimaiset Alppiruusut Kookkaat lajikkeet ovat täysikasvuisina yli kahden metrin korkuisia. Ne ovat parhaita puistojen ja puistometsien lajikkeita. Kookkailla lajikkeilla talvenkestävyys on erityisen tärkeää,
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotAina kukkiva kaupunkipiha
Syyskesällä Ritva Hukkasen puutarhan on syysleimu monissa eri väreissä. Etualalla kukkii klassikko, kaunopunahattu. teksti ja kuvat Teija Tuisku Aina kukkiva kaupunkipiha Syysvuokon (Anemone hupehensis)
LisätiedotPuutarha Nikkarit. Pieni pala paratiisia puutarhanikkarit.fi 16,90. Puuliljat! Kotimaiset luomuyrtit. Puistoalppiruusu KEVÄTSANOMAT 2014
Puutarha Nikkarit KEVÄTSANOMAT 2014 Pieni pala paratiisia puutarhanikkarit.fi Uusi myymälä avataan 12.4. Herttoniemeen Abraham Wetterintie 3 Tervetuloa! UUTTA Puuliljat! 10,- Lue lisää s. 2 Kotimaiset
Lisätiedot- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI
Muistilista pihan syystöihin WWW.PIHAILO.FI - FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI Kaikki valmista kevättä varten! Syksy on loistavaa aikaa puutarhatöille: maa ja ilma ovat
LisätiedotOULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU
Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan
LisätiedotUUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1
Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon
LisätiedotHoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka
7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.
LisätiedotVUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas
LisätiedotOmat pihakuvat kevät-syksy 2012
1 / 57 Krookukset heräävät keväällä ensimmäisinä lähes jäisestä maasta. Vuohenjuuri on joka keväinen väriläikkä pihan reunamilla. 2 / 57 Esikot rehottavat vielä, mutta jäävät pian nousevien ruusujen varjoon.
LisätiedotVinkkejä oman puutarhan hoitamiseen
Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto
LisätiedotHoneoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET
Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös
LisätiedotPuutarha Nikkarit 1,95. Nyt on aika... istuttaa kukkasipulit päivittää pihat ja parvekkeet syyskuntoon nauttia syksystä ja sisustaa kotia 10,-
Puutarha Nikkarit SYKSY 2015 Pieni pala paratiisia Kotimainen Pallokrysanteemi Ø n. 30cm 2 kpl 10,- (6,90 kpl) Pallotuija Tiny tim 3 kpl 10,- 10,- (15,-) Tarhasyysvuokko Kaunis syksyllä pitkään kukkiva
LisätiedotVisassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia
LUONNONKUKKAVISA Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. Kasvin pallomaiset kukat
LisätiedotJättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMacy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage
Easy Elegance Ruusut Easy Elegance -pensasruusuvalikoiman ruusut ovat jatkuvakukintaisia, helppohoitoisia ja kauniita. Pitkän jalostustyön tuloksena on syntynyt erittäin talven- ja taudinkestäviä lajikkeita.
LisätiedotVisassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia
LUONNONKUKKAVISA Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. Kasvin pallomaiset kukat
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPerennat hautausmaalla
Perennat hautausmaalla Kesällä 2012 perustettu vanhojen hautareunakivien rajaama uusi perennapenkki, josta löytyy myös muutama harvinaisuus, esim Cimicifugan lännenkimikin punalehtinen muoto Brunette.
Lisätiedot22 7/2010 Kotipuutarha
1. Taimistollinen Laaja näytepuutarha taimimyymälän yhteydessä on harvinaisuus Suomessa. Porin Taimimoisiosta saa matkaansa paitsi taimia, myös ideoita, neuvoja ja hyvän mielen. 1. Teksti ja kuvat: teija
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotKäytetyt heinälajit ja lajikkeet
Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Porin Golfkerho ry Golfkentän eri nurmi alueilla käytetyt lajit ja lajikkeet valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Viheriöillä tarvitaan matalaa leikkuuta kestäviä lajeja.
LisätiedotDigikasvio. By: Linda H
Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:
LisätiedotDiurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
LisätiedotMagnoliat. Magnolia Galaxy I Magnolia, roosa, Mahonia aquifolium IV Mahonia. Ikivihreät, kiiltävät, terävän hammaslaitaiset
Magnoliat Magnolia kobus IV Japanin magnolia Mustilan kanta! Puutarhan kauneimpia kukkijoita, joka hätkähdyttää aikaisin keväällä lehdettömänä avautuvilla suurilla puhtaanvalkoisilla kukillaan. Kukkii
LisätiedotVaahtera Vaahtera voi kasvaa hyvinkin mahtavaksi puuksi ja vaahteraihmistä on helppo kuvata samalla sanalla. Hän on henkisesti rikas ja jalostuneen
Vaahtera Vaahtera voi kasvaa hyvinkin mahtavaksi puuksi ja vaahteraihmistä on helppo kuvata samalla sanalla. Hän on henkisesti rikas ja jalostuneen seurallinen: suku on hänelle erityisrakas. Hän arvostaa
LisätiedotValoa ja ihanaa syystunnelmaa hämärtyviin iltoihin kynttilöin, lyhdyin sekä ihanin kukin ja värein! 90 Syyshortensia 90 Pink Diamond
Pieni pala paratiisia www.taimia.fi TÄYDEN PALVELUN PUUTARHATALOT PuutarhaNikkarin SYYS 2012SANOMAT Suloiset TULPPAANIT Baby Blue ja Candy Prince -Ihastuttavat aikaiset ja matalat uutuustulppanit tuovat
LisätiedotHAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET
HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET KAUPUNGIN OMISTAMILLE AO-TONTEILLE KORTTELEISSA 86009-86015. Kaupunkisuunnittelu / LTO, MBR 24.2.2009 Raja 24.2.2009 liite 12.1 Alueen yleiskuvaus Alue rajautuu
LisätiedotKasvikierros Isolla hautausmaalla
Kasvikierros Isolla hautausmaalla On täynnä vettä virtasi, janoiset siitä juotat, ja runsaan siunauksesi, maan kasvulle sä tuotat. Lehteen ja kukkaan, Luoja saat, auringon nousun, laskun maat iloksi ihmisille.
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET
1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet
LisätiedotVIHREÄN VOIMALLA. 62 deko. 3/16
VIHREÄN VOIMALLA 62 deko. 3/16 RYHMITTELE JA YHDISTELE Yksittäinen pieni kasvi ei juuri kerää katseita, mutta kokeile yhdistää monta pientä ryhmäksi. Eri muotoisiin ja kokoisiin lasiastioihin aseteltuina
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotJuolavehnän torjunta luomutuotannossa
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotPunahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
LisätiedotAVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA
M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotPlanterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
LisätiedotKIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS
KIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS 11.10.2018 VIHERTEHOKKUUS PERIAATTEET Puut pieniä puita Etupiha (köynnös + perenna) Etäisyys 4m rakennuksista Kapeimmilla kohdilla pylväspuita
LisätiedotPikku pala luontoa. Saniainen tuo puutarhaan luonnontuntua ja vehreyttä. Eri lajien hienoudet paljastuvat kasvun myötä.
teksti Annikki Oikkonen kuvat Teija Tuisku Pikku pala luontoa Saniainen tuo puutarhaan luonnontuntua ja vehreyttä. Eri lajien hienoudet paljastuvat kasvun myötä. Saniaispuutarhassa on keskikesällä tropiikin
LisätiedotKasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen
Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen Paula Lilja Ylitarkastaja Kasvinterveysyksikkö Vieraslajit puutarhassa 9.4.2019 Turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun
LisätiedotPiha kuin romanssi. Pieni rivitalon puutarha on pakattu täyteen rehevää kasvua ja romanttisia vaaleanpunaisia kukkia.
Piha kuin romanssi Pieni rivitalon puutarha on pakattu täyteen rehevää kasvua ja romanttisia vaaleanpunaisia kukkia. teksti: heidi haapalahti, kuvat: teija tuisku 46 1/2012 Kotipuutarha Paavoloiden puutarhan
LisätiedotTervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
LisätiedotKOTIPIHAN ISTUTUSOHJE
KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE Istutus on helppoa, kun opit perusasiat. Tästä työohjeesta saat tietoa, kuinka istutat puutarhan monivuotiset kasvit: pensaat, puut, perennat ja köynnökset. Sisältää: Ensin paikat
LisätiedotMuut perennat. Aquilegia vulgaris plena Ruby Port 60 cm Lehto-akileija. Punainen, kerrottu. Heinäkuu.
Muut perennat Vähintään 0,75 l astiassa. S = siemenlisäys. Aconitum napellus 1-1,5 m. Aitoukonhattu. Perinneperenna. Tummansininen, heinä- elokuu. Viihtyy parhaiten puolivarjossa. Sopii leikkokukaksi,
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotSyysuutuuksia 2015. Esittelyssä 24 erilaista syyssipuliuutuutta ja 3 uutta valkosipulilajiketta eli 27 hyvää syytä istuttaa syksyllä sipuleita!
2015, Exotic Garden Syysuutuuksia 2015 Esittelyssä 24 erilaista syyssipuliuutuutta ja 3 uutta valkosipulilajiketta eli 27 hyvää syytä istuttaa syksyllä sipuleita! Darwin-tulppaanit ovat vankkoja, upeita,
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotLuonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha
Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 31.3.2012 Marko Pesu ylipuutarhuri, hortonomi marko.pesu@inpek.fi 044 5557 505 Helppohoitoinen? Tehtävä:
LisätiedotHelsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen
Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.
LisätiedotKEVÄT 2013SANOMAT. Onnistumisen iloa! 8 kpl. Pieni pala TÄYDEN PALVELUN PUUTARHATALOT
Pieni pala paratiisia TÄYDEN PALVELUN PUUTARHATALOT PuutarhaNikkarin KEVÄT 2013SANOMAT Tässä lehdessä: Mummolan makuja s.2 Helppo yrttitarha s.3 Puutarhan kevät tuunaus s.5 Kevään kukkaloisto s.6 Kiitolliset
Lisätiedot#45647894497':;'<9:;94497'5=8>6?7;'@AABC'D=9<<;'?997769<<E'FBGHIJ';:;47;<;9<6DK;;'79678;'
!""#$%&'%(%)*+'*+)'&,%!"#$$!%!&'$(&&!&')(#"*+,-&'$+./-*#-/+*' ' $!0**!1-0$#&*2,-&'"-%#*3$"-* Puu, kunto hyvä Puu, kunto erittäin huono Puu, kuntoa seurattava Valaisin Roska-astia #45647894497':;'
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotHarsot, kankaat ja katteet
Harsot, kankaat ja katteet Missä ja miten käytetään erilaisia puutarhan kankaita? Tutustu oppaaseen niin tiedät, kuinka kasvit suojataan paahtavalta auringolta ja kylmältä tuulelta, mikä estää maalajeja
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotSuomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?
Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä
LisätiedotPuutarha Nikkarit 4, 90. 10,- 3,95/kpl 15,- Istuta ihanat syyskukat nyt. Pieni pala paratiisia. Kartiovalkokuusi (40-50 cm) Syysasteri.
10 cm (4 ) Puutarha Nikkarit SYYSSANOMAT 2014 Pieni pala paratiisia 8 711805 057589 ation: www.inspirationflowerbulbs.com www.kapiteyn.nl puutarhanikkarit.fi Product of KAPITEYN BREEZAND HOLLAND 34768
LisätiedotTYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA
TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat
LisätiedotPERENNAHOIDON KEHITTÄMINEN HATTULAN SEURAKUNNASSA
PERENNAHOIDON KEHITTÄMINEN HATTULAN SEURAKUNNASSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaa, kevät 2013 Kaisa Mantere TIIVISTELMÄ LEPAA Maisemasuunnittelun koulutusohjelma
LisätiedotPiharakentamisen opas peltotontille
Piharakentamisen opas peltotontille Sisältö Sisältö...2 1 Yleistä...2 2 Kasvillisuus...3 Kasvillisuuden merkitys pihapiirissä...3 Puut...4 Pensaat...6 Pensasaidat...7 Perennat...7 Nurmialueet...8 Suositeltavia
LisätiedotMAKSETTAVAT KASVILLISUUSKORVAUKSET KYRKVALLA Liite KT Kyrkvallanrinne. Kiinteistö:
MAKSETTAVAT LLISUUSKORVAUKSET KYRKVALLA Liite KT 23.11.2017 Kyrkvallanrinne Kiinteistö: 257-418-1-31 c / Ö-HITA ERITYISTÄ Koivu, 2-haarainen 1 28 ja 33 0,5 1 135 67,5 67,50 Orapihlaja-aitaa 12 12 0,5 0,6
LisätiedotUksein kesäkukat. tervetuloa edullisille ja laadukkaille kukkaostoksille!
1 Uksein kesäkukat Hei. Olemme uusi kesäkukkatarha TornioN PIRKKIÖSSÄ. Olemme aloittaneet pienestä ja laajennamme toimintaamme pikkuhiljaa. toimipaikassamme on myös kesäkahvila, vanhassa navetassa. Joka
LisätiedotSaskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus
Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit
Lisätiedot