Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu HIRVENSALMEN KUNTA Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen kokoushuone kello Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 109 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 110 Työjärjestyksen hyväksyminen 111 Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus hanke (SEOP) 112 Kiinteistö Oy Hirvensalmen Junnankujan osakepääoman korottaminen 113 Hirvensalmen Palvelutaksit Oy / vuokrasopimus 114 RaudusEnergia Oy / vuokrasopimus 115 Etelä-Savon ammattiopiston luonnonvara-alan koulutuksen kehittäminen/lausunto 116 Laajakaista kaikille hankkeen operaattorin valinta Hirvensalmen kunnan alueelle/lausunto 117 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalue/edustajan nimeäminen seudulliseen sosiaali- ja terveyslautakuntaan ja Mikkelin palvelutuotantoyksikön tuotantolautakuntaan 118 Itä-Savon sairaanhoitopiiri (ISER) hankkeen informaatio- ja neuvottelutilaisuus/edustajan nimeäminen 119 Etelä-Savon kuntien ajankohtaispäivä/edustajan nimeäminen 120 Vaalijalan kehyssuunnitelma / lausunnon antaminen 121 Ilmoitusasiat Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisuvaatimusohjeet pidetään nähtävänä

2 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA Kunnanhallitus 153 Aika: klo Paikka: Kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä olleet jäsenet: Kalevi Puukko, pj Jukka Manninen Heidi Honkanen Maarit Honkanen Ahti Lindgren Pirkko Luntta Pentti Pylkkänen Muut läsnäolijat: Esko Kekkonen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riikka Lång, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Markku Kivisaari, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja Arja Leppäkumpu, pöytäkirjanpitäjä Petteri Lahdelma, rehtori klo Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 109 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maarit Honkanen ja Pirkko Luntta Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Kalevi Puukko puheenjohtaja Arja Leppäkumpu pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastajat, tarkastusaika Maarit Honkanen Pirkko Luntta

3 Kunnanhallitus TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kh Kj Kunnanhallitus hyväksyy tämän esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös Hyväksyttiin. Lisälistalla käsitellään tiejohtaja Petri Keräsen vierailu Hirvensalmen kunnassa ja kunnanjohtajan informaatioasia.

4 Kunnanhallitus MIKKELIN SEUDUN OPETUSPALVELUKESKUS HANKE (SEOP) Kh 111 / Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus hanke on edennyt vuodesta 2004 kehittäen opetustoimen seudullista näkökulmaa. Vuoden 2006 aikana hanke on kytkeytynyt seudun palvelurakenneuudistushankkeen käsittelyyn ja kuntien yhteistoiminnan suunnitteluun. Työskentelyvaiheita hankkeessa on ollut neljä. Ensivaiheessa tuotettiin strategia, yhteistyömallien arviointi ja tämän perusteella seudun kaikki kunnat päättivät jatkaa seudullisen opetustoimen yhteistyön syventämistä seudulliseksi opetuspalvelukeskukseksi. Tämän perusteella aloitettiin hankkeen toinen vaihe - seudullisen opetustoimen toiminnallinen suunnittelu syksyllä Toisen vaiheen toiminnallinen suunnittelu osoitti, että jatkosuunnittelun lähtökohtana tulee olla kokonaispalvelun tarjoaminen kunnille, jolloin esim. tuki- ja muiden palvelujen tuotanto toteutuu luontaisena ja tehokkaasti osana riittävän laajaa opetustoimen kokonaisuutta. Hankkeen kolmanteen vaiheeseen sitoutuivat vuoden 2006 lopussa ja vuoden 2007 alussa Hirvensalmen, Mikkelin, Pertunmaan, Puumalan ja Ristiinan kunnat. Vuonna 2007 Hirvensalmen kunnanvaltuusto hyväksyi tuolloin valmistellun loppuraportin ja seudullisen opetuspalvelukeskuksen toteuttamisen. Hanke ei tuolloin kuitenkaan edennyt vaan valmistelu käynnistyi uudelleen Hankkeen neljännessä vaiheessa vuosina mukana ovat olleet Hivensalmi, Mikkeli, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi. Mikkelin seudun ikärakenteen muutos ja sen myötä oppilasmäärän lasku on konkreettisin seudun opetustoimeen tulevaisuudessa vaikuttava rakennemuutos. Seudun opetustoimi joutuu tulevaisuudessa sopeuttamaan toimintansa vähenevää kysyntää vastaavaksi. Myös tulevaisuudessa yhteinen huoli alueen nuorten syrjäytymisestä edellyttää laajaa yhteistyötä yli hallintokuntien ja kuntarajojen. Yksi syrjäytyjä tulee maksamaan yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa ja vain yhteistyöllä voidaan ylläpitää alueella sellaiset tukipalvelut, jotka omalta osaltaan ehkäisevät syrjäytymistä. Syrjäytyminen on alueellinen ongelma, koska sen vaikutukset eivät jää vain omaan kuntaan. Opetustoimen tukipalvelujen ylläpitäminen vaikeutuu pienissä kunnissa oppilasmäärän laskun myötä ja nämä tukipalvelut ovat varhaista syrjäytymisen estämistä. Samansuuntaiset haasteet koskettavat valtakunnallisesti myös muita kuntien tuottamia julkisia palveluja, ja mm. käynnissä oleva palvelurakenneuudistus pyrkii ohjaamaan kuntia yhteisen palvelutuotannon järjestämiseen nykyistä enemmän. Seudullisen opetustoimen rakentaminen tähtää pitkän aikavälin palvelutoiminnan turvaamiseen Mikkelin seudulla, ja se on seudun kuntien strateginen

5 Kunnanhallitus vastaus seudun opetustointa kohtaaviin muutoksiin ja kehittämisen vaatimuksiin. Seudullisen opetustoimen tarkoitus on yhdistää yhteistoimintaan lähtevien seudun kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tulevaisuudessa. Suunnittelun lähtökohtana on oppilaan eheä ja turvallinen oppimispolku. Toiminta perustuu tilaaja-tuottajamaiseen toimintamalliin. Kunta tilaajana päättää tuntikehyksen perusosan lisistä ja kouluverkosta sekä vastaa kuntalaisille palvelun laadusta. Opetuksen käytännön tuottajana on seudullinen opetuspalvelukeskus isäntäkuntana Mikkelin kaupunki. Palvelun tuottajana toimii seudullinen opetustoimi, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo Mikkelin kaupungin lautakunta, jossa muiden kuntien edustajilla on puhe- ja osallistumisoikeus, ei äänioikeutta. Seudullista opetustointa johtaa johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluu johtajan lisäksi opetustoimen pääprosesseista vastaavat henkilöt sekä henkilöstön edustus. Johtajan alaisuudessa toimivat hallinto, talous ja strateginen suunnittelu. Kouluista muodostetaan koulutusmuodoittain palvelualuekokonaisuuksia. Palvelualueilla toiminnan johtamisesta vastaavat koulujen rehtoreista muodostetut palvelualuetiimit. Toiminnan pohjaksi tehdään kaksi sopimusta: yhteistoimintasopimus ja palvelusopimus. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan toiminnan visio ja tavoite, yhteistoiminnan yleiset periaatteet, yhteistoiminnan sisältö, toimielimet, henkilöstö, tilat, kalusto ja varusteet, palvelusopimuksessa sovittavat asiat, kustannusten ja vastuiden jakautuminen, palvelun laatuun ja arviointiin liittyvät asiat, sopimuksen voimaantulo ja irtisanominen sekä erimielisyyksien ratkaiseminen. Yhteistoimintasopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Palvelusopimuksessa sovitaan opetustoimen kokonaispalvelun kuntakohtaisesta toteuttamisesta ja kustannuksesta: kuntakohtaisesta opetustuntien määrästä, opetusryhmäjaosta ja opetuspisteistä, opetukseen liittyvien tukipalveluiden toteuttamisesta, tilapalveluiden ja ruokapalvelun toteuttamisesta sekä muista opetukseen liittyvistä asioista kustannuksineen. Palvelusopimus on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Mikäli palvelutarpeessa tapahtuu vuoden aikana merkittäviä muutoksia, palvelusopimusta ja laskutusta tarkistetaan tehtyjen lisätilausten mukaan.

6 Kunnanhallitus Liite 1-2 Toiminnan kustannukset muodostuvat opetuksesta, opetuksen tukipalveluista sekä johtamisesta, hallinnosta ja kehittämisestä. Kukin kunta maksaa oman opetuksensa kustannukset kokonaispalveluun vaikuttavien päätösten ja palvelusopimuksessa yksilöityjen määrien mukaan. Opetuksen kustannusyksikkö on opetustunti. Kuntien opetustuntien hinnat määräytyvät ensimmäisinä vuosina toteutuneiden kustannusten mukaan. Opetustunnin hinta määräytyy voimassaolevan opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaan sekä muista opetukseen kiinteästi liittyvistä kustannuksista Tavoitteena on, että opetustunnin hinta on tulevaisuudessa sama seudullisessa opetustoimessa mukana olevien kuntien kesken. Opetuksen tukipalvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan, ja kunnat maksavat kustannukset tuotekohtaisesti palvelusopimuksessa yksilöityjen määrien mukaan. Palvelusopimuksen yhteydessä yksilöidyt ja hyväksytyt johtamisen, hallinnon ja kehittämisen kustannukset kohdennetaan kunnille oppilas/opiskelijamäärien suhteessa tai se sisällytetään tuntihintaan. Liitteenä seudullinen opetuspalvelukeskus hankkeen raportti 2011 ja luonnos yhteistoimintasopimuksesta seudullisten opetuspalvelujen tuottamisesta. Perusopetuksen rehtori Petteri Lahdelma esittelee hanketta kokouksessa. Kj Kunnanhallitus keskustelee asiasta. Kokouksen aluksi perusopetuksen rehtori Petteri Lahdelma esitteli hanketta. Keskustelu / äänestys: Keskustelun kuluessa Pirkko Luntta ja Maarit Honkanen kannattivat seudullisen opetuspalvelukeskus (SEOP) hankkeeseen osallistumista. Useat muut kunnanhallituksen jäsenet toivat esille, että kunta hoitaa itse koulutoimen organisaation. Jukka Manninen esitti, että Hirvensalmen kunta ei ole seudullisen opetuspalvelukeskus (SEOP) hankkeen jatkovalmistelussa mukana. Pentti Pylkkänen kannatti Jukka Mannisen esitystä. Pirkko Luntta esitti, että suoritetaan äänestys.

7 Kunnanhallitus Julistettuaan keskustelun päättyneeksi kunnanhallituksen puheenjohtaja totesi keskustelun kuluessa Jukka Mannisen tehneen kannatetun päätösesityksen, joten on suoritettava äänestys. Äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä viisi (5) kunnanhallituksen jäsentä (Kalevi Puukko, Jukka Manninen, Pentti Pylkkänen, Ahti Lindgren ja Heidi Honkanen) kannatti Jukka Mannisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että suoritetaan toinen äänestys siitä, että Hirvensalmen kunta on mukana seudullisen opetuspalvelukeskus hankkeen jatkovalmistelussa. Äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä kaksi (2) kunnanhallituksen jäsentä (Pirkko Luntta ja Maarit Honkanen) kannatti Hirvensalmen kunnan mukana oloa seudullisen opetuspalvelukeskus hankkeen jatkovalmistelussa. Päätös Hirvensalmen kunta luopuu seudullisen opetuspalvelukeskuksen (SEOP) jatkovalmistelusta.

8 Kunnanhallitus KIINTEISTÖ OY HIRVENSALMEN JUNNANKUJAN OSAKEPÄÄOMAN KOROTTAMINEN Kh 112 / Valtiokonttori on päätöksellään suorittanut Kiinteistö Oy Hirvensalmen Junnankujan velkasaneerausohjelman tarkistuksen. Päätöksen mukaan velkasaneerausohjelmaa tarkistetaan siten, että valtion lainan lyhennysehdot muutetaan eräpäivästä alkaen seuraavasti: vuosina euroa vuodessa ,82 Velkasaneerausohjelma päättyy Velkasaneerausohjelman muuttamisen lisäksi yhtiölle myönnetään avustusta euroa alijäämien kattamiseen. Avustuksen saannin ehtona on, että omistajan tulee sijoittaa vastaava summa euroa yhtiöön joko avustuksena, osakepääoman korotuksena tai pääomalainana. Lisäksi valtiokonttori edellyttää, ettei omistaja peri korkoa saneerausaikana korkoa antamilleen lainoille eikä pääomalainoja saa lyhentää. Lisäksi edellytetään, että kunta kattaa asuntojen 85 %:n käyttöasteesta alhaisemmaksi jääneestä käyttöasteesta mahdollisesti syntyvän alijäämän ja tunnustaa valtion lainan takaisin maksamisen vakuudeksi antamansa omavelkaisen takauksen voimassaolon saneerausohjelman muutoksesta huolimatta. Yhtiö ei saa ottaa uutta lainaa ilman valtiokonttorin suostumusta eikä yhtiö saa fuusioitua eikä siihen saa fuusioida muita yhtiöitä saneerausohjelman voimassaoloaikana. Yhtiöllä on vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan euroa ja kirjanpidollista alijäämää euroa. Yhtiön osakepääoma on ,83 euroa.

9 Kunnanhallitus Kj Päätös Kunnanhallitus hyväksyy saneerausohjelman muutoksen ja sen ehdot, sekä - hyväksyy Kiinteistö oy Hirvensalmen Junnankujan osakepääoman korottamisen eurolla ja päättää merkitä ja maksaa osakkeet yhtiökokouksen päätöksen perusteella - tunnustaa kunnan antaman omavelkaisen takauksen voimassaolon saneerausohjelman muutoksesta huolimatta. Hyväksyttiin. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Kekkonen poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi esteen ilmoitettuaan.

10 Kunnanhallitus HIRVENSALMEN PALVELUTAKSIT OY / VUOKRASOPIMUS Kh 113 / Hirvensalmen Palvelutaksit Oy on neuvotellut kunnan elinkeinoasiamiehen kanssa toimitilan vuokraamisesta kunnanvirastoon liittyvistä ns. postin tiloista. Liite 3 Kj Päätös Vuokra-aika alkaa ja jatkuu toistaiseksi. Vuokran suuruus on alv/kk sisältäen lämmön, muut ehdot ilmenevät tarkemmin vuokrasopimuksesta. Tilan pinta-ala on noin 42 m2, sijainti ilmenee liitteestä. Kunnanhallitus hyväksyy liitteen mukaisen Hirvensalmen kunnan ja Hirvensalmen Palvelutaksit Oy:n välisen vuokrasopimuksen. Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että Pentti Pylkkänen ilmoitti esteellisyytensä sekä poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

11 Kunnanhallitus RAUDUSENERGIA OY / VUOKRASOPIMUS Kh 114 / RaudusEnergia Oy on neuvotellut kunnan elinkeinoasiamiehen kanssa toimitilan vuokraamisesta kunnalta. Neuvotteluissa on päädytty vuokraamaan yritykselle toimitilat ns. vastaanottohallista. Liite 4 Kj Päätös Vuokra-aika alkaa ja jatkuu toistaiseksi. Vuokran suuruus on alv/kk, muut vuokraehdot ilmenevät tarkemmin vuokrasopimuksesta. Tilan pinta-ala on noin 140 m2, sijainti ilmenee liitteestä. Kunnanhallitus hyväksyy liitteen mukaisen Hirvensalmen kunnan ja RaudusEnergia Oy:n välisen vuokrasopimuksen. Hyväksyttiin.

12 Kunnanhallitus ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTON LUONNONVARA-ALAN KOULUTUKSEN KEHIT- TÄMINEN / LAUSUNTO Kh 115 / Etelä-Savon Koulutus Oy on pyytänyt lausuntoa Etelä-Savon ammattiopiston luonnonvara-alan koulutuksen kehittämisestä. Lausunto on pyydetty mennessä. Etelä-Savon Koulutus Oy toimii Etelä-Savon ammattiopiston ylläpitäjänä. Ammattiopistolla on luonnonvara-alan koulutusta Mikkelissä Salosaaressa metsäkoneenkuljettajakoulutusta, Otavassa maatalouden ja puutarhatalouden koulutusta, Pieksämäellä Nikkarilassa metsäkoneenkuljettajakoulutusta. Lisäksi metsäkoneenkuljettajakoulutusta järjestetään sopimusperusteisesti Savonlinnan ammattiopistossa. Luonnonvara-alan koulutusjärjestelyitä on selvittänyt erillinen työryhmä. Selvitystyöryhmän esityksen mukaan luonnonvara-alan koulutuksen yleisten linjausten mukaan Etelä-Savon ammattiopisto hakee selkeää valtakunnallista asemoitumista ja profiloitumista luonnonvara-alan osalta. Metsäalan koulutuksessa muodostuu vahva osaamiskeskittymä, jolla on laaja rekrytointialue ja korkeatasoinen koulutustuote. Muun luonnonvara-alan koulutuksen osalta profiloidutaan luomuun. Koko luonnonvara-alan vetovoimaisuutta, opintoihin liittyviä valintamahdollisuuksia ja monialaisen osaamisen syntymistä ja maatalouden moniosaajien koulutusta vahvistetaan. Selvitystyöryhmä esittää raportissaan luonnonvara-alan koulutuksen uudelleen järjestelyitä. Luonnonvara-alan selvitystyöryhmän raportti on nähtävillä kokouksessa. Kj Kunnanhallitus esittää lausuntonaan Etelä-Savon ammattiopiston luonnonvara-alan koulutuksen kehittämisestä seuraavaa: 1) Luonnonvara-alan ammatilliselle koulutukselle on tarve Etelä- Savossa ja Mikkelin seudulla. Etelä-Savon ammattiopisto on Kaakkois-Suomen ainoa metsäkonekulu ja sen toiminta-alue on koko kaakkoisen ja eteläisen Suomen kokoinen. Vastaavasti Etelä-Savon ammattiopisto on tällä hetkellä ainoa oppilaitos koko Etelä-Savon alueella, jossa annetaan maatalous- ja puutarha-alan koulutusta.

13 Kunnanhallitus ) Metsätaloudella ja teollisuudella on ollut ja on edelleen suuri merkitys maamme taloudessa. Etelä-Savo on Suomen metsärikkain maakunta, metsätalouden aluetaloudellinen merkitys maakunnassa on suuri. On tärkeää, että eteläisessä Savossa turvataan metsätalouden ja teollisuuden tarpeeseen osaavat ammattilaiset ja toimiva koulutusjärjestelmä. 3) Metsien ja puuraaka-aineen merkitys tulee kasvamaan mm. energiaraaka-aineena. Suomen uusiutuvan energian tavoite on 38 % energian loppukulutuksesta vuonna Tämä edellyttää uusiutuvan energian huomattavaa lisäystä - metsäbioenergia on merkittävä uusiutuvan energian lähteemme. Keskeinen haaste on tehokkaan korjuun ja logistiikkaratkaisujen rakentaminen tässä yhtenä avaintekijänä on osaava, ammattitaitoinen ja riittävä metsäammattilaisjoukko. Myös ammattimaisella metsien kasvatuksella ja hoidolla tulee taata korkealaatuisen raaka-aineen turvaaminen monimuotoisen teollisuuden tarpeeseen. 4) Metsäalan koulutuksen vetovoimaisuutta on lisättävä. Opiskelijoille on taattava monipuolinen oppimisympäristö, modernit koneet ja teknologia ja vahva yhteistyö työelämän kanssa. Työssäoppimista oikeassa työympäristössä tulee painottaa. 5) Metsäalan koulutuksen pääpaikka tulee olla Mikkelissä. Tällöin mm. resurssien tehokas käyttö ja modernin konekannan turvaaminen on kustannustehokasta. 6) Maatalousalan koulutukselle on tarve nykyisen työvoiman voimakkaan eläkepoistuman vuoksi. Tilakoon kasvu ja tilojen erikoistuminen edellyttävät monipuolista, laaja-alaista osaamista ja ammattitaitoa. Myös maatalousalan koulutuksen vetovoimaisuutta on lisättävä. 7) Kotimaisen raaka-aineen turvaaminen elintarviketeollisuuden ja kuluttajien tarpeeseen tulee turvata. 8) Etelä-Savolla on vahva perusta nousta luomuviljelyn ykkösmaakunnaksi ja Etelä-Savon ammattiopiston luomuviljelyn ykkösosaajaksi. Tämä voisi olla oppilaitoksen erikoistumisala ja vetovoimatekijä maatalousalan kouluttajakentässä. Yhteistyötä muiden luomualan osaajien kanssa tulee vahvistaa. Päätös Hyväksyttiin.

14 Kunnanhallitus LAAJAKAISTAA KAIKILLE HANKKEEN OPERAATTORIN VALINTA HIRVENSALMEN KUNNAN ALUEELLE / LAUSUNTO Khall 162 / Etelä-Savossa kaikki kunnat tekivät syksyyn 2009 mennessä periaatepäätöksen siitä, että ne lähtevät mukaan laajakaistarakentamiseen vuosina (kansallinen Laajakaista kaikille - hanke). Maakunnan laajakaistarakentamisen hankeohjelma toimitettiin lokakuussa 2009 Viestintävirastolle, ja se sisälsi yhteensä 3950 km kuntiin rakennettavaa runkoverkkoa, jonka laskennalliset kustannukset olisivat noin 54,7 M. Viestintävirasto on laatinut maaliskuussa 2010 koosteen maakuntien hankeohjelmista, joiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat yli kaksinkertaistuneet ( M ) valtion alkuperäisarviosta (200 M ). Valtion varoja laajakaistahankkeeseen on budjetoitu 200 M alkuperäiskustannusarvion perusteella 66 M ja ja EU:n maaseutuohjelmarahaa kiinteä summa 24,7 M. Kuntien maksuosuudet laajakaistahankkeessa vaihtelevat ollen 8, 22 tai 33 % hankkeiden tukikelpoisista kustannuksista. Maksuosuuden porrastus perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön laatimaan kriteeristöön, joka huomioi kuntien taloudellisen kantokyvyn, väestötiheyden sekä laajakaistahankkeiden laajuuden ja kustannukset. Hirvensalmen kunta on vahvistettu luuluvaksi kuuluvaksi 22 % omavastuun kuntiin. Valtioneuvosto teki päätöksen maakunnittaisista valtiontuen määristä. Etelä-Savon saama kansallisen rahoituksen määrä on käytettäväksi 8 % ja 33 % maksuosuuksien kunnissa toteutettaviin hankkeisiin. 22 % omarahoitusosuuden kunnissa tukena käytettävän EU:n maaseutuohjelmarahan ohjelmakausi ulottuu vuoteen 2013 saakka. Maaseutuohjelman rahoitusta ei kuitenkaan jaeta MMM:n mukaan valtion rahoituksen tavoin maakuntiin korvamerkittyinä summina, vaan rahoitus jaetaan valtakunnallisesti sitä mukaa kuin 22 % maksuosuuden kunnissa toteutettavien hankkeiden hakemuksia saapuu ELY-keskuksiin. Laskennallisten kustannusten sekä kuntien maksuluokituksen perusteella arvioituna Etelä-Savon hankeohjelman täyteen toteuttamiseen tarvitaan valtion rahoitusta 9,9 M ja EU-rahoitusta 12,3 M. Hankkeiden todelliset kustannukset tarkentuvat teleyrityksille suunnatun julkisen tuen hakumenettelyn ("tarjouskilpailu") kautta.

15 Kunnanhallitus Kansallisen ja EU:n rahoituksen riittämättömyys saattaa johtaa siihen, ettei maakuntiin ohjattava rahoitus olisi riittävä maakuntien hankeohjelmien toteuttamiseksi kokonaisuudessaan. Hankkeen etenemistä seurataan kansallisesti vuonna 2012, jolloin tarkastellaan myös valtion rahoituksen riittävyyttä ja vajeen kompensointia esim. televerkon tasausmaksun avulla. Pertunmaan kunnan runkoverkkohanke toimii Etelä-Savon pilottihankkeena. Hankkeen toteuttava teleyritys kilpailutettiin syksyllä Toteuttajaksi valittiin MPY Palvelut Oy, joka alkaa rakentaa laajakaistaverkkoa kesällä 2010, kun EU:n maaseutuohjelmarahan asetus sekä 22 % kuntalista on vahvistettu ja hankkeen kulut siten tukikelpoisia. Laajakaistan tukilain mukaan pilotin jälkeisissä hankkeissa ei järjestetä enää hankintalain mukaista tarjouskilpailua, vaan verkon toteuttava teleyritys valitaan julkisen tuen hakumenettelyn avulla. Laajakaistan tukilain mukaisesti maakuntaliitot julistavat julkisen tuen haettavaksi kuntien puolesta. Etelä-Savon syksyllä 2009 laaditussa hankeohjelmassa osa kunnista ajoitti hankkeidensa rakentamisen vuodelle Näistä kuusi ilmoitti maakuntaliitolle lähtevänsä julkisen tuen hakumenettelyyn kuluvana keväänä. Hirvensalmen kunta kuului näiden kuuden kunnan joukkoon. Etelä-Savon maakuntaliitto julisti laajakaistan tukilain mukaisesti julkisen tuen haettavaksi seuraavien hankkeiden osalta: Enonkoski, Hirvensalmi, Joroinen, Pieksämäki (kunnan itäosa) sekä Rantasalmi. Hausta ilmoitettiin julkisten hankintojen tietokanta Hilmassa ( sekä maakuntaliiton verkkosivuilla ( Hakemukset pyydettiin klo mennessä. Määräaikaan mennessä saapui kolme hakemusta: Hirvensalmen laajakaistahanke/mikkelin Puhelin Oyj, Joroisten laajakaistahanke/mikkelin Puhelin Oyj sekä Pieksämäen laajakaistahanke/mikkelin Puhelin Oyj. Enonkosken ja Rantasalmen hankkeisiin ei saapunut yhtään hakemusta. Maakunnan liiton tehtävänä oli valita tukea hakeneiden joukosta hakija, joka toteuttaa hankkeen kokonaistaloudellisesti edullisimmin hakuilmoituksessa mainittujen vertailuperusteiden mukaisesti. Maakuntaliiton virasto suoritti hakemusten teknisen tarkastelun. Maakuntahallitus on kokouksessaan valinnut

16 Kunnanhallitus Hirvensalmen kunnan laajakaistahankkeen toteuttajaksi ja julkisen tuen saajaksi Mikkelin Puhelin Oyj:n. Liitteenä 8 yhteenveto Etelä-Savon laajakaistaa kaikille hankkeen tukihakemuksista kesän 2010 kilpailutuksen osalta. Maakuntahallituksen päätöksen pohjalta kunnat tekevät päätöksensä hankkeen mahdollisesta rahoittamisesta. Kunnalla on oikeus olla myöntämättä tukea maakuntaliiton valitsemalle hankkeen toteuttajalle kustannus- tai muista syistä. Hirvensalmen kunnan alueen laajakaistan toteuttamisen osalta kustannukset on arvioitu olevan euroa, josta haettu EU/valtion tuki on euroa. Hirvensalmen kunnan osuudeksi on arvioitu euroa ja operaattorin itsensä euroa. Toteuttamisaikataulu on suunniteltu vuosille Kj. Hirvensalmen kunta hyväksyy Etelä-Savon laajakaistaa kaikille hankkeen Hirvensalmen kunnan alueen toteuttajaksi Etelä-Savon maakuntaliiton päätöksen perusteella Mikkelin Puhelin Oyj:n. Kunta sitoutuu rahoittamaan hankkeen hyväksytyistä, tukikelpoisista kustannuksista vuosina %, kuitenkin enintään euroa Päätös Tuen myöntämisen ehtona on sopimuksen allekirjoittaminen Hirvensalmen kunnan ja Mikkelin Puhelin Oyj:n kesken. Tukipäätös sitoo kuntaa, kun päätös on saanut lainvoiman ja sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi kunnanhallitus nimeää tekninen johtaja Asko Viljasen kunnan edustajaksi hankkeen ohjausryhmään. Hyväksyttiin. Lisäksi valittiin Jukka Manninen hankkeen ohjausryhmään. Kh 116 / Liikenne- ja viestintäministeriö on kirjeellään pyytänyt lausuntoa haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen väliarvioinnin keskustelumuistiosta. Lausunto on pyydetty mennessä. Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa on siirrytty valmistelusta toteutusvaiheeseen. Ensimmäiset pilottihankkeet ovat jo valmistuneet ja kesällä 2011 on alkanut ensimmäisten päävaiheen hankkeiden rakentaminen. Laajakaistahankkeessa laaditaan tänä vuonna väliarviointi. Siinä kootaan yhteen alkuvaiheen kokemukset ja arvioidaan, onko laajakaistarakentamisen tukijärjestelmää tarpeen joltain osin tarkis-

17 Kunnanhallitus taa. Väliarvioinnin ensimmäisenä vaiheena pyydetään lausunnot. Lausunnoissa pyydetään esittämään näkemyksiä erityisesti keskustelumuistiossa mainituista laajakaistahankkeen kehittämiskohteista. Hirvensalmen kunnan yhdyshenkilönä laajakaistahankkeessa on rakennustarkastaja Petri Luukkonen. Luukkonen toteaa lausunnossaan seuraavaa: Hirvensalmen kunnan osalta neuvotteluja on käyty edelleen MPY:n kanssa. Neuvottelujen tuloksena jo hankkeesta vetäytynyt puhelinyhtiö on saatu kiinnostumaan kuidun rakentamisesta osaan kuntaa. Valmisteilla on laajakaistahankkeen vaiheen 1 osaalueet: Otavantie Syväsmäki Pöyry Tuukkala sekä Kirkonkylästä Kilkin kautta Uutelaan ja Lahnaniemeen. Hankkeen jatkosta ei ole vielä käyty neuvotteluja. Näyttää siltä, että laajakaista kaikille hanke ei tule toteutumaan tämänhetkisellä lainsäädännöllä. EU:n komission määrittämä 30 Mbit/s Internet-yhteys tulisi saavuttaa Suomessa viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Laajakaista kaikille -hanke on osoittautunut nykyisellä lainsäädännöllä hankalaksi toteuttamistapansa ja rahoituksensa osalta. Tasaarvoisuuden näkökulmasta hybridiratkaisut (tarjolla langallinen ja edullisempi langaton) tulisi ottaa huomioon välitarkastelun tuloksissa ja asian jatkokehittämisessä. Ns. tukiasemamallin kehitystä tulisi jatkaa. Mastolle tuotavan kuidun vuokrauksesta tulisi sopia kohtuullinen hintataso, jolloin yhdistykset/yritykset/kunta voisi jatkaa omaa verkkoliittymäänsä päätepisteestä eteenpäin. Pienempien kyläverkkojen rakentamiseen voitaisiin näin käyttää esim. aluekehitysrahastojen tukea. Laajakaistahankkeen kilpailutusta koskevissa asiakirjoissa tulisi olla tarkkaan määriteltynä julkisella tuella rakennetun valokuidun vuokrausehdot. Laajakaistahankkeen yhteydessä tulee myös mastojen toimintaedellytysten parantamista tarkastella osana kehittämistoimia mm. yhteyksien turvaaminen pitempiaikaisten sähkökatkosten aikana. Tukiasemamalli tuo kuituliittymän mahdollisuuden samalla useille talouksille. Mastolta kuiden vuokraaminen toisi mahdollisuuden aktiivisille tahoille jatkaa kuituliittymää tarpeen mukaan. Hyvät langattomat yhteydet palvelisivat myös loma-asutusta. Käyttäjät jakaantuisivat langallisten ja langattomien yhteyksien välillä, jolloin langattomat yhteydet eivät ruuhkaudu niin herkästi. Pelkästään langattoman verkon varaan liikennettä ei voi rakentaa. Viimeinen 5 % asutuksesta sijaitsee haja-asutusalueella. Hajaasutusalueella tukiasemine käyttäjämäärät ovat huomattavasti

18 Kunnanhallitus pienemmät kuin taajamissa. Näin ollen erityisesti haja-asutusalueen asukkaat hyötyisivät suurella kapasiteetilla varustetuista tukiasemista. Kj Päätös Kunnanhallitus antaa liikenne- ja viestintäministeriölle edeltä ilmenevän lausunnon. Hyväksyttiin.

19 Kunnanhallitus MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTA-ALUE / EDUSTAJAN NIMEÄMINEN SEUDULLISEEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN JA MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖN TUOTANTOLAUTAKUNTAAN Kh 117 / Mikkelin kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt pyytää yhteistyösopimuksen hyväksyneitä kuntia nimeämään edustajansa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seudulliseen sosiaali- ja terveyslautakuntaan (ns. järjestäjälautakunta). Nimeämisessä tulee huomioida piirijärjestöjen neuvottelutulos sekä tasa-arvovelvoitteet. Mikkelin palvelutuotantoyksikön kuntia (Hirvensalmi, Ristiina, Suomenniemi) pyydetään nimeämään edustajansa (2) ja heille henkilökohtaiset varajäsenet Mikkelin palvelutuotantoyksikön tuotantolautakuntaan. Nimeämisessä tulee huomioida tasa-arvovelvoitteet. Yhteistyötoimintasopimuksen 5 Järjestämisvastuun organisointi: Järjestämissuunnitelman ja palvelusopimusten valmistelemiseksi muodostetaan sopijapuolten yhteinen toimielin, seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta, jossa on kaikkien sopijapuolina olevien kuntien edustus ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirillä sekä yhteistoiminta-alueen kunnanjohtajilla, kunnanhallituksen puheenjohtajilla ja Mikkelin kaupunginhallituksen valitsemalla edustajalla puhe- ja läsnäolo-oikeus. Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan asettamisesta päättää Mikkelin kaupunginvaltuusto ottaen huomioon sopijapuolina olevien kuntien valtuustojen päätökset lautakunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen nimeämisestä. Lautakunnassa on yhteensä 10 jäsentä: Mikkelin kaupungilla neljä jäsentä ja muilla yhteistoiminta-alueen kunnilla yksi jäsen kullakin. Tiedot edustajista ja varajäsenistä tulee toimittaa mennessä. Kj Kunnanhallitus nimeää 1) seudulliseen sosiaali- ja terveyslautakuntaan edustajan ja varaedustajan sekä 2) Mikkelin palvelutuotantoyksikön tuotantolautakuntaan kaksi edustajaa ja varaedustajaa. Päätös Kunnanhallitus nimesi seudulliseen sosiaali- ja terveyslautakuntaan edustajaksi Seija Väisäsen ja varaedustajaksi Maritta Oinosen.

20 Kunnanhallitus Mikkelin palvelutuotantoyksikön tuotantolautakuntaan edustaksi Anu Marttisen ja hänen varaedustajakseen Markku Kivisaaren sekä Timo Marttisen ja hänen varaedustajakseen Ahti Lindgrenin.

21 Kunnanhallitus ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN (ISER) -HANKKEEN INFORMAATIO- JA NEUVOT- TELUTILAISUUS / EDUSTAJAN NIMEÄMINEN Kh 118 / Itä-Savon sairaanhoitopiirin (ISER-hanke) muodostamista koskeva valmistelutyö on käynnistynyt keväällä ja valmistelu etenee ohjausryhmän ja valmisteluryhmien työnä. Valmistelun tässä vaiheessa on nähty tarpeelliseksi pitää informaatio- ja neuvottelutilaisuus Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kunnille perjantaina klo Mikkelin keskussairaalan auditoriossa. Tilaisuudessa käydään läpi ohjausryhmän ja valmisteluryhmien työn etenemisvaihe. Valmisteluryhmissä olevat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen edustajat antavat tilaisuudessa asiasta selvityksen. Tilaisuudessa keskustellaan mm. alueen kuntien näkemyksistä ja linjauksista valmistelun edetessä. Tilaisuuteen on kutsuttu ISER-ohjausryhmän jäsenet ja ISERvalmisteluryhmien jäsenet Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelta sekä sairaanhoitopiirin edustajat ja alueen kaupungin- ja kunnanjohtajat. Kuntia pyydetään lähettämään tilaisuuteen myös muita viranhaltija- ja luottamushenkilöedustajia. Kj Päätös Kunnanhallitus nimeää edustajat tilaisuuteen. Kunnanhallitus nimesi edustajiksi Pentti Pylkkäsen, Jukka Mannisen, Heidi Honkasen ja Esko Kekkosen.