Lassila & Tikanoja Oyj:n ehdotus YVA-menettelyn järjestämisestä

Transkriptio

1 LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/11/07.04/2013 Varsinais-Suomi Hannu Poutiainen Perkkoonkatu TAMPERE :n ehdotus Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittamisesta niiden toimintojen osalta, joiden arviointimenettely ei ole tullut toteutetuksi päättyneessä YVAmenettelyssä :n ehdotus YVA-menettelyn järjestämisestä on toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavat asiakirjat: - Ehdotus etenemisestä lupa- ja YVA-prosesseissa - Ympäristövaikutusten arviointi täydentävä menettely - Kiinteistökartta ja naapuriluettelo - Loppusijoitusalueiden rakenne ja sijoittuminen: kartat, eri alueiden vaiheittaiset toiminnot, loppusijoitusalueiden pohjarakenteet ja materiaalien käsittelykentän rakennekerrokset L&T ehdottaa päivätyssä kirjeessään, että täydentävä menettely koskisi vain arviointiselostusvaihetta. Arviointityö ehdotetaan tehtäväksi aiemman ohjelman mukaan, tarkennettuna yhteysviranomaisen antaman ohjauksen mukaisesti. Tulokset kootaan arviointiselostukseen, joka täydentää aiempaa selostusta. Ehdotuksessa YVA-menettelyä täydennettäisiin seuraavien hankeluettelon kohdan 11 kriteerien osalta: a) ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettaviksi, käsiteltäviksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettaviksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle ongelmajätemäärälle; c) yhdyskuntajätteiden tai -lietteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; Mikäli hankekuvauksen ja viranomaisen harkinnan perusteella teollisuuden jätteiden loppusijoitus sitä vaatii, ehdotetaan mukaan otettavaksi myös seuraava kriteeri: VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Vaihde Itsenäisyydenaukio 2, PL 523, Turku Valtakatu 6, Pori

2 2/3 d) muiden kuin a tai c alakohdassa tarkoitettujen jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; Arvioinnissa loppusijoituksen prosessit kuvataan ja sijoitetaan kartalle, vaikutusalue ja vaikutukset arvioidaan sekä vaikutukset yhdistetään aiempaan arviointiin. Täydentävän arvioinnin kohteena oleva toteutusvaihtoehto (TV_U) vastaisi sisällöltään aiemmassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä toteutusvaihtoa TV3 (rajattu toiminta). Toteutettavat jätelinjat ovat tällöin: 3. Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat 5. Erilliskerätyt hyötyjakeet Tämä sillä erotuksella aiempaan kuvaukseen nähden, että asumisen jäte siirtokuormataan muualle käsiteltäväksi, ellei sitä pystytä loppusijoittamaan tai hyötykäyttämään alueen rakentamisessa. Nollavaihtoehdon osalta toiminta rajoittuisi siihen, mitä päivitettävä ympäristölupa ja aiemmin tehty YVA-menettely mahdollistaisi alueella. Vaihtoehto on tarkennettava yhdessä viranomaisten kanssa. Selostusvaihe pyritään toteuttamaan seuraavalla aikataululla: - elokuu 2016 Työ arviointiselostuksen laatimiseksi - syyskuu 2016 Arviointiselostuksen jättäminen viranomaiselle - lokakuu 2016 Yleisötilaisuus - lokakuu 2016 Kuulutukset ja aika lausuntojen jättämiselle - joulukuu 2016 YVA-menettelyn valmistuminen Lupahakemuksen valmistelu aloitetaan arviointiselostusvaiheen aikana, jotta hakemus voidaan jättää viranomaiselle mahdollisimman nopeasti YVA-menettelyn valmistuttua. Arviointikehikkona käytettäisiin aiemman YVA-menettelyn mukaista kehikkoa. Se tarkennetaan sopimaan loppusijoituksen arviointiin ja huomioidaan aiempaan YVAohjelmaan yhteysviranomaiselta saadut lausunnot. Yhteysviranomainen on myös lausunnossaan YVA-selostuksesta ottanut kantaa uusien kaatopaikkaalueiden käyttöönottoon, joten nämä ehdotetaan myös huomioitavaksi täydennyksessä. Pitkittyneen prosessin sujuvoittamiseksi ja aikatauluhaasteisiin vastaamiseksi ehdotetaan, että täydentävä menettely koskee vain arviointiselostusvaihetta. Aiemmin toteutetun YVA-ohjelman osalta naapureilla ja muilla tahoilla on ollut mahdollisuus osallistua yleisötilaisuuksiin ja antaa mielipiteitä ja lausuntoja arvion toteuttamisesta. Hankkeessa on toiminnanharjoittajan taholta tuotu esille sekä vaaralliset jätteet että loppusijoitus ja ne on esitelty sekä YVA-ohjelmassa että yleisötilaisuudessa. Toiminnanharjoittaja katsoo, että uusi osallistuminen ja lausuntomenettelyt olisivat päällekkäisiä aiemmin tehtyyn nähden. Yhteisvaikutusten arvioimiseksi on selkeämpää, että vaikutukset arvioidaan täydentämisen yhteydessä samalla tavalla kuin aiemmin. Täydennetyn YVA-selostuksen osalta tarvittava yleisötilaisuus järjestään Uudessakaupungissa ja siitä tiedotetaan paikallisessa sanomalehdessä. Viestinnässä on varauduttava kertomaan täydentämisestä, jotta lausunnoista ei tule päällekkäisiä tai ristiriitaisia aiemmin tehtyyn YVA-menettelyyn nähden.

3 3/3 ELY-keskuksen kannanotto ELY-keskus katsoo, että :n esitys YVA-menettelyn järjestämisestä on hyväksyttävä. Perustelut: Hankevastaava on esittänyt täydentävän menettelyn kuvauksessaan täsmentävää aineistoa aikaisemmassa YVA-menettelyssä esittämäänsä ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan. Lisäksi hankevastaava on esittänyt erillisenä aineistona loppusijoitusalueiden rakenteet ja sijoittumisen kartoilla, eri alueiden vaiheittaiset toiminnot, loppusijoitusalueiden pohjarakenteet ja materiaalien käsittelykentän rakennekerrokset. Esitystä voidaan pitää ohjelmavaiheeseen riittävänä. Hankevastaava aikoo perustaa vaarallisen jätteen kaatopaikan ja lisäksi laajentaa yhdyskuntajätteiden kaatopaikkatoimintaa määrällä, joka ylittää YVAA 6 :n hankeluettelon kohdan 11c) raja-arvon. Lisäksi hankevastaava on katsonut aiheelliseksi pitää varauman myös kohdan 11d) mukaiselle toiminnalle: muu (tavanomaisen jätteen) kaatopaikka, joka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Vaikutusarviointityön käynnistäminen: Ennen ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistämistä elokuussa 2016 tulee yhteysviranomaisen, hankevastaavan ja YVA-konsultin kesken järjestää neuvottelu, jossa käydään läpi arvioinnissa edellytettäviä menettelyjä ja asiakokonaisuuksia. Vastuualueen johtaja Risto Timonen Ylitarkastaja Petri Hiltunen TIEDOKSI Ympäristöylitarkastaja Virpi Vuojärvi-Torhamo, ESAVI (sähköpostitse)

4 Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus Ehdotus etenemisessä prosessissa Yhteyshenkilö: Hannu Poutiainen LUOTTAMUKSELLINEN sivu 1/ 3 Lassila ja Tikanoja Oyj / Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus EHDOTUS ETENEMISESTÄ LUPA- JA YVA-PROSESSEISSA 1 TAUSTA sekä Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) yhteysviranomainen ovat neuvottelussa todenneet, että materiaalikäsittelykeskuksen hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Käsittelykeskus kuuluu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 kohtaan 11 (jätehuolto). Toiminnanharjoittajan näkökulmasta arvioinnin kohteena olevaan hankekokonaisuuteen on sekä esittelytilaisuudessa , että myöhemmin yhteysviranomaiselle pyynnöstä toimitetuissa hankekuvauksissa kuvattu kuuluviksi tavanomaisten, pysyvien ja vaarallisten jätteiden loppusijoitus. Toiminnot on esitetty myös YVA-ohjelmassa (esim. sivu 8, taulukko 2, taulukko 4). Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antaman lausunnon mukaiset täydennysohjeet on huomioitu YVA-selostuksessa. Yhteysviranomainen ei ole vuosien aikana YVA-asetuksen 5 mukaisesti menettelyä ohjatessaan ja arviointiohjelmaa tarkistaessaan esittänyt menettelyn tarkentamista tai täydentämistä loppusijoittamisen tai vaarallisten jätteiden osalta ELY-keskuksen antamassa lausunnossa YVA-selostuksen riittävyydestä todetaan, että arviointiselostus antaa riittävän kuvan hankkeen kokonaisvaikutuksista. Lausunnossa olevassa hankkeen kuvauksessa esitetään myös turvallinen loppusijoitus ja lausunnossa otetaan kantaa esimerkiksi uusien kaatopaikka-alueiden käyttöönottoon ja suotovesiin. Sama annettu lausunto sisältää yleisessä osiossa lyhyen varauman: Tämän vuoksi on otettava huomioon, että niiden toimintojen osalta, jotka sellaisenaan edellyttäisivät YVA-menettelyä, ei voida katsoa arviointimenettelyä toteutetuksi tämän hankkeen arviointimenettelyssä. Lausunnossa ei ole yksilöity, mihin toimintoihin varauma liittyy. L&T käynnisti ympäristöluvan hakemisen. Luvan hakuprosessin yhteydessä ELY-keskus on antanut uuden lausunnon , jossa tarkennetaan aiemman lausunnon varauman kohdistuvan loppusijoittamiseen ja vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Uusi lausunto toteaa, että vuonna 2013 on toteutettu YVA-menettely, joka täyttää hankeluettelon kohdan 11 seuraavan kriteerin: b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; Lisäksi lausunnon mukaan asumisen jätteen osalta voidaan katsoa, että hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi YVA-menettelyssä. Tilanteen johdosta on pidetty ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston sekä toiminnanharjoittajan kanssa yhteinen neuvottelu ja täällä sovittiin, että L&T toimittaa ehdotuksen, miten asiassa tulisi edetä.

5 Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus Ehdotus etenemisessä prosessissa Yhteyshenkilö: Hannu Poutiainen LUOTTAMUKSELLINEN sivu 2/ 3 2 TOIMINNANHARJOITTAJAN TARPEET Materiaalinkäsittelykeskukseen vastaanotettaviksi suunniteltujen jätejakeiden kokonaismäärä on aiemmin tehdyn YVA-menettelyn mukaisesti tn vuodessa. Tästä määrästä loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tn ja vaarallisen jätteen kaatopaikalle Loput vastaanotettavista massoista hyödynnetään käsittelykeskusalueen rakentamisessa, toiminnassa tai toimitetaan alueen ulkopuolelle hyötykäytettäväksi tai muutoin käsiteltäväksi. Käsittelypäivien määräksi on arvioitu 250. Hankkeen tarpeena on tuottaa kiertotalouden investointeja, verotuloja ja työtä alueelle sekä tarjota enemmän materiaalien uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia jatkojalostusta tekeville yrityksille sekä loppuasiakkaille. Paikallisille yrityksille avautuu urakointimahdollisuuksia sekä rakennusvaiheessa että keskuksen toiminnan käynnistyttyä. Materiaalinkäsittelykeskuksen kokonaisuuden toteuttamiseksi tarvitaan käsittelykenttiä sekä loppusijoitusalueita tavallisille, pysyville ja vaarallisille jätteille. Lassila & Tikanojan tarpeet toiminnalle: 1. Varmistaa nykyisen toiminnan jatkuminen ilman katkoa tai supistumista 2. Jättää nopeasti nyt valmisteilla oleva hakemus hyväksytyn YVA-menettelyn mukaiselle uudelle ympäristöluvalle. Hakemuksen tulisi sisältää myös tavanomaisen jätteen loppusijoitus t:n lisäyksellä nykyiseen ympäristölupaan verrattuna. Hakemuksen tulisi mahdollistaa tavanomaisiksi tai pysyviksi jätteiksi luokiteltavien kaatopaikalle sijoituskelpoisten yhdyskuntajätteiden, teollisuuden jätteiden ja pilaantuneiden maiden loppusijoituksen. 3. Valmistella ja jättää erillinen ympäristölupahakemus, joka sisältää vaarallisten jätteiden loppusijoitukseen sekä tavanomaisten jätteiden loppusijoituksen määrän kasvattamisen tonniin. Tätä lupahakemusta varten ehdotetaan täydennettäväksi aiempaa YVA-menettelyä ELYkeskuksen yhteysviranomaisen ohjaamalla ja hyväksymällä tavalla. 3 TOIMINNANHARJOITTAJAN EHDOTUS ETENEMISESTÄ L&T ehdottaa, että täydentävä menettely koskisi vain arviointiselostusvaihetta. Arviointityö ehdotetaan tehtäväksi aiemman ohjelman mukaan, tarkennettuna yhteysviranomaisen antaman ohjauksen mukaisesti. Tulokset kootaan arviointiselostukseen, joka täydentää aiempaa selostusta. Ehdotuksessa YVA-menettelyä täydennettäisiin seuraavien hankeluettelon kohdan 11 kriteerien osalta: a) ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettaviksi, käsiteltäviksi fysikaaliskemiallisesti tai sijoitettaviksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle ongelmajätemäärälle; c) yhdyskuntajätteiden tai -lietteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; Mikäli hankekuvauksen ja viranomaisen harkinnan perusteella teollisuuden jätteiden loppusijoitus sitä vaatii, ehdotetaan mukaan otettavaksi myös seuraava kriteeri:

6 Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus Ehdotus etenemisessä prosessissa Yhteyshenkilö: Hannu Poutiainen LUOTTAMUKSELLINEN sivu 3/ 3 d) muiden kuin a tai c alakohdassa tarkoitettujen jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; Arvioinnissa loppusijoituksen prosessit kuvataan ja sijoitetaan kartalle, vaikutusalue ja vaikutukset arvioidaan sekä vaikutukset yhdistetään aiempaan arviointiin. Täydentävän arvioinnin kohteena oleva toteutusvaihtoehto (TV_U) vastaisi sisällöltään aiemmassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä toteutusvaihtoa TV3 (rajattu toiminta). Toteutettavat jätelinjat ovat tällöin: 3. Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat 5. Erilliskerätyt hyötyjakeet Tämä sillä erotuksella aiempaan kuvaukseen nähden, että asumisen jäte siirtokuormataan muualle käsiteltäväksi, ellei sitä pystytä loppusijoittamaan tai hyötykäyttämään alueen rakentamisessa. Nollavaihtoehdon osalta toiminta rajoittuisi siihen, mitä päivitettävä ympäristölupa ja aiemmin tehty YVAmenettely mahdollistaisi alueella. Vaihtoehto on tarkennettava yhdessä viranomaisten kanssa. Selostusvaihe pyritään toteuttamaan seuraavalla aikataululla: - elokuu 2016 Työ arviointiselostuksen laatimiseksi - syyskuu 2016 Arviointiselostuksen jättäminen viranomaiselle - lokakuu 2016 Yleisötilaisuus - lokakuu 2016 Kuulutukset ja aika lausuntojen jättämiselle - joulukuu 2016 YVA-menettelyn valmistuminen Lupahakemuksen valmistelu aloitetaan arviointiselostusvaiheen aikana, jotta hakemus voidaan jättää viranomaiselle mahdollisimman nopeasti YVA-menettelyn valmistuttua. Arviointikehikkona käytettäisiin aiemman YVA-menettelyn mukaista kehikkoa. Se tarkennetaan sopimaan loppusijoituksen arviointiin ja huomioidaan aiempaan YVA-ohjelmaan yhteysviranomaiselta saadut lausunnot. Yhteysviranomainen on myös lausunnossaan YVA-selostuksesta ottanut kantaa uusien kaatopaikka-alueiden käyttöönottoon, joten nämä ehdotetaan myös huomioitavaksi täydennyksessä. Pitkittyneen prosessin sujuvoittamiseksi ja aikatauluhaasteisiin vastaamiseksi ehdotetaan, että täydentävä menettely koskee vain arviointiselostusvaihetta. Aiemmin toteutetun YVA-ohjelman osalta naapureilla ja muilla tahoilla on ollut mahdollisuus osallistua yleisötilaisuuksiin ja antaa mielipiteitä ja lausuntoja arvion toteuttamisesta. Hankkeessa on toiminnanharjoittajan taholta tuotu esille sekä vaaralliset jätteet että loppusijoitus ja ne on esitelty sekä YVAohjelmassa että yleisötilaisuudessa. Toiminnanharjoittaja katsoo, että uusi osallistuminen ja lausuntomenettelyt olisivat päällekkäisiä aiemmin tehtyyn nähden. Yhteisvaikutusten arvioimiseksi on selkeämpää, että vaikutukset arvioidaan täydentämisen yhteydessä samalla tavalla kuin aiemmin. Täydennetyn YVA-selostuksen osalta tarvittava yleisötilaisuus järjestään Uudessakaupungissa ja siitä tiedotetaan paikallisessa sanomalehdessä. Viestinnässä on varauduttava kertomaan täydentämisestä, jotta lausunnoista ei tule päällekkäisiä tai ristiriitaisia aiemmin tehtyyn YVA-menettelyyn nähden.

7 sivu 1/ 36 Lassila ja Tikanoja Oy UUDENKAUPUNGIN MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS Ympäristövaikutusten arviointi täydentävä menettely Hankkeen nimi: Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus Sijainti: Munaistenmetsä Kaatopaikantie 1, Uusikaupunki Hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja: Valimotie 27, Helsinki Hannu Poutiainen YVA-menettelyn toteuttamisesta vastaava: Gaia Consulting Oy Lemminkäisenkatu C, Turku Mari Saario Projektijohtaja puh Yhteysviranomainen: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2, Turku, Suomi

8 sivu 2/ 36 SISÄLLYS 1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve Hankkeen kuvaus Hankkeesta vastaava Sijoittuminen Hankkeen tarve Hankekokonaisuus ja TOTEUTUSVAIHTOEHDOT Hankekokonaisuus ja jätelinjat Arvioinnin vaihtoehdot Täydentävän YVA-menettelyn mukainen toteutusvaihtoehto ja nollavaihtoehto Käsittelyprosessit tavoiteaikataulu ja uusien alueiden käyttöönotto Loppusijoituksen rakenteet Vaarallisten jätteiden loppusijoitusalueiden rakenteet Pohjarakenteet Pintarakenteet Pystyeristeseinä Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueiden rakenteet Pohjarakenteet Pintarakenteet Pystyeristeseinä Käsittely- ja välivarastokentät Alueen ympäristön nykytila Maankäytön suunnittelutilanne Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Kasvillisuus ja eläimistö Maaperä Pintavedet Veden otto ja jätevedet Pohjavedet Etäisyydet asutukseen ja muihin kohteisiin Liikenne Ilmasto ja ilmanlaatu Melu Alueen aikaisempaan käyttöön liittyvä toiminta Ympäristövaikutusten arviointi Arviointimenettelyn kulku Tunnistetut ympäristövaikutukset ja niiden hallitseminen Ympäristövaikutusten reitit ja kohteet Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arvioinnissa käytettävät menetelmät Osallistuminen ja viestintä Lainsäädäntö ja luvat...35 Liitteet...36

9 sivu 3/ 36 1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TARVE sekä Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) yhteysviranomainen ovat neuvottelussaan todenneet, että materiaalikäsittelykeskuksen hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 ohjaa, että soveltamisesta päätetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 :n hankeluettelon nojalla. Käsittelykeskus kuuluu hankeluettelon kohtaan 11 (jätehuolto). ELY-keskus on antanut lausunnon , jonka mukaan vuonna 2013 on toteutettu YVA-menettely, joka täyttää hankeluettelon kohdan 11 seuraavan kriteerin: b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; Lisäksi lausunnon mukaan asumisen jätteen osalta voidaan katsoa, että hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi YVA-menettelyssä. YVA-menettelyä ehdotetaan täydennettäväksi seuraavien hankeluettelon kohdan 11 kriteerien osalta: a) ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettaviksi, käsiteltäviksi fysikaaliskemiallisesti tai sijoitettaviksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle ongelmajätemäärälle; c) yhdyskuntajätteiden tai -lietteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; Mikäli hankekuvauksen ja viranomaisen harkinnan perusteella teollisuuden jätteiden loppusijoitus sitä vaatii, ehdotetaan mukaan otettavaksi myös seuraava kriteeri: d) muiden kuin a tai c alakohdassa tarkoitettujen jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; Keskukseen vastaanotettaviksi suunniteltujen jätejakeiden kokonaismäärä on aiemmin tehdyn YVAmenettelyn mukaisesti tn vuodessa. Tästä määrästä loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tn ja vaarallisen jätteen kaatopaikalle Loput vastaanotettavista massoista hyödynnetään käsittelykeskusalueen rakentamisessa, toiminnassa tai toimitetaan alueen ulkopuolelle hyötykäytettäväksi tai muutoin käsiteltäväksi. Käsittelypäivien määräksi on arvioitu 250. Tämä asiakirja kuvaa aiemmin hankkeelle tehdyn YVA-menettelyn täydentämistä. Se kuvaa, miten loppusijoituksen prosessit ja vaikutukset arvioidaan ja miten vaikutukset yhdistetään aiempaan arviointiin.

10 sivu 4/ 36 viranomaisten kanssa tapaamisessa. 2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankkeesta vastaava on hankkeesta ja YVA-menettelystä vastaava toiminnanharjoittaja. L&T on palveluyritys, jonka liikeideana on muuttaa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Sen tavoitteena on yhteistyössä asiakkaidensa kanssa pienentää jätemääriä ja pidentää kiinteistöjen käyttöikää, ohjata materiaalit hyötykäyttöön sekä vähentää raaka-aineiden ja energian kulutusta. Yhteistyö luo hyvinvointia ja työpaikkoja sekä positiivisia ympäristövaikutuksia. Vastuullisuus kuuluu erottamattomasti L&T:n palveluihin ja on osa jokapäiväistä työtä. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. 2.2 Sijoittuminen Keskuksen toiminta sijoittuu Munaistenmetsän kaatopaikka-alueelle osoitteeseen Kaatopaikantie 1, Uusikaupunki. Alue sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta itään Peteksentien varrella. L&T on ostanut Uudenkaupungin kaupungilta kiinteistöstä Karkkionkallio erotetun 6,4 ha määräalan. Vanha, käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee kiinteistöllä Munaistenmetsä Kaupunki sulkee ja maisemoi kaatopaikan, minkä jälkeen valvonta siirtyy L&T:n hoidettavaksi yrityksen ja kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti. Uudenkaupungin kaupunginhallitus on päättänyt, että voi suunnitella toimintoja sijoitettavaksi kaupungin omistamalle kaatopaikka-alueelle ja vuokrasopimukset on laadittu. Lisäksi kaupunki on vuokrannut Biolinja Oy:lle alueet V3 sekä V2. Alueen tilanne on esitetty kuvassa 1. Kartta tonteista ja naapureista kiinteistötunnuksineen on liitteenä 1. Liitteessä 2 ovat tarkemmat kartta-aineistot eri alueiden suunnittelemisesta ja rakentamisesta

11 sivu 5/ 36 Kuva 1: Alueen nykyinen tilanne (ote aiemmasta YVA-ohjelmasta) 2.3 Hankkeen tarve Hankkeen tarve on tiivistetysti tuottaa investointeja ja työtä alueelle sekä tarjota enemmän materiaalien uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia jatkojalostusta tekeville yrityksille sekä loppuasiakkaille. Materiaalinkäsittelykeskuksen toteuttamiseksi tarvitaan myös loppusijoitusalueita tavanomaisille, pysyville ja vaarallisille jätteille. Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus tulee valmistuttuaan työllistämään aluksi henkilöä. Lisäksi paikallisille yrityksille avautuu urakointimahdollisuuksia sekä rakennusvaiheessa että keskuksen toiminnan käynnistyttyä. Taloudelliset vaikutukset Uudellekaupungille ovat positiiviset sekä työllisyyden että verotulojen kautta. Entisen kaatopaikan tilalle toteutettava ratkaisu lisää jätehuollon turvallisuutta ja minimoi haitalliset ympäristövaikutukset. Tämän lisäksi tavoitteena on hoitaa käytännön toiminta muiltakin osin vastuullisesti. Suunniteltu materiaalinkäsittelykeskus on linjassa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden kanssa. Jätesuunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä aiheutuvia vaaroja sekä ympäristö- ja terveyshaittoja.

12 sivu 6/ 36 3 HANKEKOKONAISUUS JA TOTEUTUSVAIHTOEHDOT 3.1 Hankekokonaisuus ja jätelinjat Hankekokonaisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä hankkeen osia, joita ilman hanke ei voi toimia. Tässä tapauksessa hankekokonaisuuden muodostaa Uudenkaupungin Munaistenmetsän nykyisen jätekeskuksen paikalle rakennettava uusi materiaalinkäsittelykeskus. Täydentävä YVA-menettely kohdistuu erityisesti tavanomaisen, pysyvän ja vaarallisen jätteen loppusijoitukseen. Esimerkkejä mahdollisista keskuksessa käsiteltävistä materiaaleista: Yhdyskuntajätteet Jätteenkäsittelyn rejektit Kivet Kaupan ja teollisuuden pakkausjätteet Valimohiekka Kestopuu Rakennusjätteet Pilaantuneet maat Rengasrouhe, renkaat Savukaasujen puhdistusjätteet / tuhkat Energiapuu Paperi, kartonki, muovi Biokaasulaitoksen rejektit Betonit Hiekoitushiekka (lumi) Rehuteollisuuden jätteet Tiilet Metallit Ylijäämämaat Asfaltti Rasvakaivolietteet Erilaiset teollisuusjätteet ja sivutuotteet Vaaralliset jätteet Jätevesilietteet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja ympäristölupavelvolliseen perusteena ovat käsiteltävät jätteet, jotka luokitellaan tavanomaisiksi jätteiksi, pysyviksi jätteiksi ja vaarallisiksi jätteiksi. Käsittelykeskukseen suunniteltiin aiemmassa YVA-menettelyssä viisi erilaista jätelinjaa: 1. Asumisen jäte Tavanomaiset jätteet 2. Mekaanisesti käsiteltävä yritysjäte Tavanomaiset jätteet 3. Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat Tavanomaiset / pysyvät / vaaralliset jätteet 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat Tavanomaiset / pysyvät / vaaralliset jätteet 5. Erilliskerätyt hyötyjakeet Tavanomaiset jätteet Koska eri materiaalityyppien käsiteltäväksi saaminen on toisistaan riippumatonta, oli jokaiselle jätelinjalle arvioitu erikseen laskennallinen maksimi. Linjat on kuvattu taulukossa 1.

13 sivu 7/ 36 Taulukko 1. Jätelinjojen kuvaus ja käsittelymaksimit aiemmassa YVA-menettelyssä koko keskuksen osalta Tässä täydentävässä YVA-menettelyssä tarkastellaan erityisesti jätelinjoja 3 ja 4 tavanomaisten, pysyvien ja vaarallisten jätteiden loppusijoittamisen osalta. Jätelinjoja varten toteutetaan loppusijoitusalueet tavanomaisille ja vaarallisille jätteille ja joitakin jätteitä myös siirtokuormataan käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi muualle. Loppusijoitusalueiden rakenteissa korvataan neitseellisten maa-ainesten käyttöä hyödyntämällä vastaanotettuja, laadultaan rakenteisiin sopivia massoja. 3.2 Arvioinnin vaihtoehdot Arvioitavien vaihtoehtojen tulee olla toteuttamiskelpoisia. Materiaalinkäsittelykeskusta varten tehdyssä YVA-menettelyssä muotoiltiin alueellisten jätehuollon skenaarioiden perusteella kolme erilaista toteutusvaihtoehtoa sekä nollavaihtoehto: Toteutusvaihtoehto TV1: Innovatiivinen ja laaja toiminta Toteutusvaihtoehto TV2: Laaja toiminta Toteutusvaihtoehto TV3: Rajattu toiminta Toteutusvaihtoehto TV0: Ei toteutusta Toteutusvaihtoehdot on vedetty yhteen kuvassa 2.

14 sivu 8/ 36 Kuva 2. Yhteenveto tarkasteltavista toteutusvaihtoehdoista 3.3 Täydentävän YVA-menettelyn mukainen toteutusvaihtoehto ja nollavaihtoehto Täydentävän arvioinnin kohteena oleva toteutusvaihtoehto (TV_U) vastaisi sisällöltään aiemmassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä toteutusvaihtoa TV3 (rajattu toiminta). Toteutettavat jätelinjat ovat tällöin: 3. Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat 5. Erilliskerätyt hyötyjakeet Tämä sillä erotuksella aiempaan kuvaukseen nähden, että asumisen jäte siirtokuormataan muualle käsiteltäväksi, ellei sitä pystytä loppusijoittamaan tai hyötykäyttämään alueen rakentamisessa. Vastaanotettavien jätejakeiden kokonaismäärä on tn. Tästä määrästä loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tn ja vaarallisen jätteen kaatopaikalle Loput vastaanotettavista massoista hyödynnetään käsittelykeskusalueen rakentamisessa, toiminnassa tai toimitetaan alueen ulkopuolelle hyötykäytettäväksi tai muutoin käsiteltäväksi. Nollavaihtoehdon osalta toiminta rajoittuisi siihen, mitä päivitettävä ympäristölupa ja aiemmin tehty YVAmenettely mahdollistaisi alueella. Vaihtoehto on tarkennettava yhdessä viranomaisten kanssa. 4 KÄSITTELYPROSESSIT Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskuksen toiminnan prosessi jakautuu seitsemään päävaiheeseen ja niiden alavaiheisiin. Kaikki jätelinjat eivät käy läpi kaikkia vaiheita. Käsittelyprosessit on vedetty yhteen taulukossa 2.

15 sivu 9/ 36 Taulukko 2. Eri jätelinjoihin liittyvät käsittelyprosessien vaiheet, punaisella tarkennukset sekä korostettuna loppusijoitus Loppusijoitukseen liittyvät prosessit kuvataan tarkemmin täydentävän arviointiselostuksen yhteydessä, jolloin arvioidaan myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen. Tässä kuvataan lyhyesti keskukseen vastaanotettavien loppusijoitettavien tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden vastaanotto ja tarkastaminen (sisältäen kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnin), esikäsittely, välivarastointi, käsittely, hyödyntäminen, kierrätys sekä tarkemmin loppusijoituksen prosessi. A. Jätteiden vastaanotto ja tarkistaminen Alueelle saapuvat jätteet otetaan vastaan portin sisäpuolella sijaitsevalla punnitusasemalla. Punnitusasema koostuu vastaanottotoimistosta ja vaakapisteestä. Punnitusaseman alue tulee olemaan soveltuvin osin katettu ja viemäröity. Sekä saapuvat, että lähtevät kuormat punnitaan ja dokumentoidaan vaakapisteellä. Yhdyskunta- ja rakennusjätteet ohjataan suoraan siirtokuormausasemalle. Saapuvat kuormat ohjataan kaatopaikkakelpoisuuden varmistamisen ja kuorman laadun tarkistamisen jälkeen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Saapuvilta jätteiltä vaaditaan kaatopaikkakelpoisuusdokumentit jo ennen kuormien vastaanottoa. Poikkeustapauksissa, esim. erilaisissa vahinkotapauksissa, kuormia voidaan vastaanottaa välivarastokentälle odottamaan testaustulosten varmistumista. Nämä kuormat toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vasta sen

16 sivu 10/ 36 jälkeen, kun testaustulosten perusteella voidaan päätellä kuormien loppusijoitus tai muu käsittelytapa. B. Jätteiden esikäsittely Materiaalikeskukseen saapuneet jätteet tarkistetaan ja toimitetaan jätteen ominaisuuksien mukaan asianmukaiseen esikäsittelyyn. Eri jätteille käytettävät esikäsittelymenetelmät vaihtelevat ja ne valitaan jätteiden ominaisuuksien ja hyötykäyttö- tai loppusijoitusvaatimusten mukaisesti. Käytettäviä esikäsittelymenetelmiä ovat: Lajittelu o Materiaalinkäsittelykeskukseen saapuneet jätemateriaalit erotellaan mahdollisimman korkean hyötykäyttöasteen saavuttamiseksi. Lajittelua tehdään hallissa tai päällystetyllä kentällä. Esimerkiksi materiaalinkäsittelykeskukseen saapunut rakennusjäte esilajitellaan koneellisesti ennen varsinaista käsittelyä. Paalaus o Erilliskerätyt kuitu- ja muovijakeet sekä kierrätyspolttoaineet voidaan paalata kuljetuksen ja varastoinnit optimoimiseksi. Paalaus suoritetaan joko kiinteällä tai siirrettävällä paalauslaitteistolla. Paalaus vaikuttaa myös usein positiivisesti materiaalien jatkohyötykäyttöön. Siirtokuormaus o Jätteitä voidaan siirtokuormata muualla tapahtuvaa käsittelyä, loppusijoittamista tai hyötykäyttöä varten, esim. mahdollisessa energian tuotannossa. Siirtokuormaus tapahtuu tarkoituksenmukaisissa tiloissa ja soveltuvilla laitteilla. Seulonta o Seulonnassa karkeista massoista erotellaan suuret kappaleet ja esineet, esimerkiksi kivet, lohkareet, kannot ja rakennusjätteet. Seulonta tehdään pääasiassa rumpu- ja tasoseuloilla, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös muita seulontamenetelmiä kuten tuuliseulaa. Murskaus o Murskaus tarkoittaa jätemateriaalien, esim. kivi- ja puumateriaalien murskaamista helpommin käsiteltävään ja hyödynnettävään raekokoon. Murskaus suoritetaan pääasiassa liikuteltavilla mobiilimurskaimilla. Kuivaus o Lietteitä, sedimenttejä, sakkoja tai muita jätemassoja kuivataan tarvittaessa poistamalla vettä mekaanisesti laskeuttamalla, puristamalla, linkoamalla tai lämmittämällä. Lietteet voidaan kuivata esimerkiksi suotonauhapuristimella, lietelingolla tai rumpu-uunissa. Kiinteytys

17 sivu 11/ 36 o Vesipitoisia lietteitä, sedimenttejä, sakkoja tai muita jätemassoja voidaan kiinteyttää lisäämällä jätteeseen tarkoituksen mukaista kiinteyttävää materiaalia, esimerkiksi sementtiä, lentotuhkaa tai erilaisia teollisuuspölyjä. C. Jätteiden välivarastointi Jätteenkäsittelykeskuksen alueella välivarastoidaan erilaisia jätteitä, maa-aineksia ja muita vastaanotettuja materiaaleja tiiviispohjaisilla kentillä, halleissa, altaissa, siiloissa, säiliöissä tai muilla tarkoitukseen sopivilla tavoilla. Tarvittaessa varastoidut massat peitetään. Välivarastosta jätteet menevät joko omaan käsittelyyn tai ne toimitetaan muualle käsiteltyinä tai käsittelemättöminä. Osa jätteistä hyötykäytetään materiaalinkäsittelykeskuksen rakenteissa tai hoidossa. Lisäksi välivarastoon kootaan pieniä jäte-eriä suuremman kertaerän aikaansaamiseksi myöhemmin paikan päällä tai muualla tapahtuvaa käsittelyä varten. Suurempien kertaerien käsittelyllä ja kuljetuksella säästetään energiaa ja kustannuksia. Asumisessa syntyviä jätteitä tai muita pilaantuvia materiaaleja välivarastoidaan vain tarpeen mukaan, esimerkiksi poikkeustilanteessa, kuten prosessin, huollon tai muusta syystä tapahtuvan katkoksen aikana tai riittävän suuren kuljetuserän kokoamiseksi. Mekaanisesti käsiteltävät jätteet välivarastoidaan osana esilajitteluprosessia ja ne siirtyvät mahdollisimman pian varsinaiseen käsittelyyn. Lisäksi välivarastoidaan tuotannosta tulevia hyötykäyttöön meneviä kierrätyspolttoaineita, haketta, muoveja, metalleja, kuituja sekä muita erilliskerättyjä ja tuotannosta syntyviä hyötyjakeita sekä toisaalta hyödyntämiseen liittyvän tuotantoprosessin omia jätteitä ja rejektejä. Välivarastoa puretaan tuotantokapasiteetin, hyötykäyttökohteiden, kuljetuserien ja loppusijoituksen toteuttamisen mukaisesti niin, että toiminta on mahdollisimman materiaali- ja energiatehokasta. D. Jätteiden käsittely Jätteiden esikäsittelyn ja mahdollisen välivarastoinnin jälkeen varsinaisia käsittelymenetelmiä ovat mekaaninen prosessi, stabilointi, kompostointi, alipainekäsittely, terminen käsittely, fysikaaliskemiallinen prosessointi ja pesu. Mekaaninen prosessi o Asumisesta syntyvät sekä kaupan ja teollisuuden mekaanisesti käsiteltävät jätteet ohjataan käsittelyprosessiin. Käsittelyprosessi muodostuu esimerkiksi seulonnasta, murskauksista, magnetoinnista, paalauksesta, erottelusta, tunnistamisesta, kellutuksesta sekä käsinlajittelusta ja laadunvarmistamisesta. Prosessi sijoitetaan

18 sivu 12/ 36 sisätiloihin. Käsiteltäviä jakeita ovat mm. kaupan ja teollisuuden jätteet, rakennusjätteet ja puujätteet. Stabilointi o Stabilointi parantaa jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta ja hyötykäyttömahdollisuutta. Stabilointimenetelmää voidaan käyttää erityisesti teollisuuden prosessijätteille, sakoille, lietteille, tuhkille ja pilaantuneille maa-aineksille. Menetelmän soveltuvuus varmistetaan aina ennakkokokein ennen varsinaista stabilointi. o Stabilointimenetelmät voidaan jakaa sideainestabilointiin ja kemialliseen stabilointiin. Massaan sekoitetaan yhtä tai useampaa seosainetta, jolloin sen haitta-aineiden liukoisuus pienenee oleellisesti tai haitallisten aineiden kemiallinen olomuoto muuttuu. Seosaineina voidaan käyttää esim. sementtiä, kalkkia, bitumia, tuhkia, hapettavia tai pelkistäviä yhdisteitä tai muita soveltuvia materiaaleja. Kompostointi o Biologisella käsittelyllä eli kompostoinnilla vähennetään haitallisten aineiden, kuten öljyhiilivetyjen, pitoisuuksia. Sen seurauksena kompostoitavan materiaalin soveltuvuus hyötykäyttöön paranee tai sen kaatopaikkakelpoisuus mahdollistuu. Menetelmä soveltuu mm. orgaanisia haitta-aineita sisältäville pilaantuneille maa-aineksille ja jätteille. Alipainekäsittely o Alipainekäsittely soveltuu esim. pilaantuneille maa-aineksille ja haihtuvia aineita sisältäville jätteille. Käsittely suoritetaan alipaineistetussa hallissa tai peitettynä aumassa. Alipaine synnytetään imulla. Haitta-aineita sisältävä imetty ilma puhdistetaan adsorboimalla haihtuvat yhdisteet aktiivihiileen tai muuhun vastaavaan adsorptioaineeseen. Käytetty adsorptioaine toimitetaan käytön jälkeen asianmukaiseen käsittelyyn. Terminen käsittely o Termisessä käsittelyssä pilaantuneita maa-aineksia syötetään puhdistusrumpuun, jossa kuumentamisen avulla haitta-aineet irrotetaan maamassasta ja käsitellään jälkipolttimella. Termisellä käsittelyllä voidaan puhdistaa orgaanisilla haitta-aineilla pilaantunutta maata tai muita vastaavankaltaisia orgaanisia haitta-aineita sisältäviä jätteitä. Puhdistuminen varmennetaan laboratorioanalyysein. Puhdistettu maa-aines tai jäte sijoitetaan käyttökohteisiin todetun puhtaustason mukaan. Lisäksi termisellä käsittelyllä voidaan kuivata myös lietteitä. Fysikaalis-kemiallinen prosessointi o Fysikaalis-kemiallisesti käsitellään mm. yhdyskunta ja rakennusjätettä sekä kaupan ja teollisuuden alalta peräisin olevaa jätettä. o Prosessi on laitosmainen käsittely esim. tuhkille, lietteille, rasvoille. Käsittelyssä jätteet voidaan myös tarvittaessa hygienisoida. Prosessoidut lopputuotteet voidaan

19 sivu 13/ 36 hyötykäyttää esimerkiksi rakenteissa materiaalinkäsittelykeskuksen alueella tai muissa hyötykäyttökohteissa tai teollisuuden raaka-aineina. Pesu o Pesulla erotellaan hienoaines esim. lietteistä, maa-aineksista, sedimenteistä ja teollisuuden massoista. Samalla materiaaleista pystytään liottamaan pois haitta-aineita. o Suuret esineet tai lohkareet erotetaan välpällä ennen pesua, jonka jälkeen välppäalite lietetään veden kanssa ja pestään. o Pesumenetelmät suunnitellaan perustumaan veden suljettuun kiertoon. E. Jätteiden hyödyntäminen Munaistenmetsän alueen sisällä tapahtuva jätemateriaalien hyötykäyttö liittyy erityisesti loppusijoitusalueiden rakenteiden toteuttamiseen, käsittely- ja varastokenttien rakentamiseen sekä loppusijoitusalueiden hoitamiseen. Tavoitteena on rakentaa kaatopaikkamääräysten mukaisia rakenteita ja rakennekerroksia pilaantuneista maista, teollisuuden sivutuotteista ja jätemateriaaleista ja korvata mahdollisimman paljon neitseellisten materiaalien käyttöä. Tiettyjä jätteitä, mm. lentotuhkia voidaan hyödyntää myös muiden jätemateriaalien käsittelyssä, esim. stabiloinnissa tai kiinteyttämisessä. Hyötykäytettävän materiaalin ja muun käyttökelpoisen materiaalin toimittaminen hyödynnettäväksi materiaalinkäsittelykeskuksen ulkopuolelle tapahtuu kysynnän mukaan siten, että logistiikka on mahdollisimman tehokasta ja turha liikenne minimoidaan. Muualle käsiteltäväksi toimitetaan esimerkiksi biojätteitä. Hankkeen suunnittelun yhteydessä on tarkoituksena tutkia jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksia alueella ja sen ulkopuolella. F. Jätteiden kierrätys Erilliskerätyt ja käsittelyistä syntyneet kierrätyskelpoiset jakeet ohjataan kierrätykseen soveltuville laitoksille tai hyötykäyttökohteisiin. Näitä jakeita ovat mm. metallit, lasi, kuidut, muovit, renkaat, akut, patterit ja paristot sekä käytöstä poistunut kuluttajaelektroniikka, joita kerätään pientuojaaseman kautta. G. Hyötykäyttökelvottoman jätemateriaalin turvallinen loppusijoitus Loppusijoitusalueille sijoitetaan vain sellaiset jäte-erät, joita ei voida hyötykäyttää muualla tai paikan päällä ja joiden kuljettaminen muualle hyötykäytettäväksi on kannattamatonta. Loppusijoittava jäte koostuu esimerkiksi yhdyskuntajätteen käsittelyn rejekteistä, pilaantuneista maista, teollisuuden ja oman jätteenkäsittelyn tuotantojätteistä ja tuhkista. Merkittävä jäte-erä on mahdolliset jätteenpolttolaitosten tuhkat, kuonat ja savukaasujen puhdistusjätteet, jotka tulee loppusijoittaa turvallisesti.

20 sivu 14/ 36 Materiaalinkäsittelykeskuksen tullaan vastaanottamaan ja loppusijoittamaan sekä tavanomaiseksi että vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja jätteitä. Jätteitä ei sekoiteta keskenään muuten kuin perustellusti hyödynnettäessä niitä toistensa käsittelyssä. Tavanomaiset jätteet loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ja vaaralliset jätteet vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Pysyväksi jätteeksi luokiteltavat jätteet pyritään ensisijaisesti hyötykäyttämään ja hyödyntämiskelvottomat pysyvät jätteet loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Ennen jätteiden loppusijoittamista varmistetaan niiden sijoituskelpoisuus kaatopaikalle joko sellaisenaan tai stabiloituna kaatopaikka-asetuksen (Vna 331/2103) mukaisesti. Muutenkin jätteen loppusijoitus toteutetaan kaatopaikka-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Materiaalinkäsittelykeskukseen on tarkoitus vastaanottaa ja loppusijoittaa tulevaisuudessa erilaisilla haitta-aineilla sekä tavanomaisen että vaarallisen jätteen tasoisesti pilaantuneita maa-aineksia. Nämä määrät sisältyvät aiemmin mainittujen vastaanotettavien tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden määriin. Kuitenkin tällä hetkellä Uudenkaupungin kaatopaikallan voimassa olevassa luvassa on nykyistä lainsäädäntöä tiukempi raja-arvo öljyhiilivetyjä sisältävälle maa-ainekselle, kun se sijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Raja-arvo on mg/kg, kun yleinen suositus ympäristöministeriön oppaassa 2 / 2006 jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden toteamiseksi on esitetty mg/kg. Toiminnanharjoittaja hakee materiaalinkäsittelykeskukselle lupaa, jonka mukaisesti tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaisia jätteitä, jotka täyttävät valtioneuvoston asetuksen 313/2013 mukaiset kriteerit. Tällöin öljyhiilivetyjen pitoisuusrajaksi tulisi asettaa 2500 mg/kg. Materiaalinkäsittelykeskukseen on tarkoitus vastaanottaa ja loppusijoittaa tulevaisuudessa myös vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia jätteenpolttolaitosten tuhkia ja savukaasujen puhdistusjätteitä. Näiden jätteiden määrät sisältyvät aiemmin mainittujen vastaanotettavien vaarallisten jätteiden määrään. Loppusijoitettavien tuhkien vaarallisen jätteen kaatopaikkasijoituksen osalta toiminnanharjoittaja hakee lupaa korottaa liukoisen kloridin ja orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvoja kolminkertaiseksi siten, että liukoisen kloridin raja-arvo stabiloidulle massalle on mg/kg ja orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) raja-arvo on 18 %. 5 TAVOITEAIKATAULU JA UUSIEN ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO Materiaalinkäsittelykeskuksen materiaalivirtoihin ja prosesseihin liittyvä suunnittelu on jo käynnistetty. Uusien loppusijoitusalueiden ja välivarastointi- ja käsittelykenttien rakentaminen aloitetaan välittömästi täydennetyn YVA-menettelyn valmistumisen jälkeen ja uuden ympäristöluvan saamisen jälkeen Kuvassa 1 mainitut alueet rakentuvat alla olevalla tavalla. Liitteenä 2 on tarkempi selitys materiaalinkäsittelykeskuksen eri alueiden rakentamisvaiheista ja toiminnan siirtymisestä alueelta toiselle.

21 sivu 15/ 36 Liitteenä 2 ovat myös havainnepiirrokset , joissa on havainnollistettu rakentamis- ja toimintojen siirtymisvaiheet. Alue 1 Alueen 1 toiminta-ajan arvioidaan olevan vuodet Alueen kokonaispinta-ala on noin 6,4 ha. Alueen toiminta aloitetaan rakentamalla alueen pohja- ja kenttärakenteet vuosina Alueelle tullaan sijoittamaan tavanomaisia ja vaarallisia jätteitä pohja- ja kenttärakenteiden valmistuttua, arviolta vuosina Loppusijoitusaluetta suljetaan sitä mukaan kun alue tulee täyteen. Alueella on kerrallaan avoinna olevaa loppusijoitusaluetta noin 2 hehtaaria. Alue 3 Alueen 3 toiminta-ajan arvioidaan olevan vuodet Alueen kokonaispinta-ala on noin 2,9 ha. Alueen toiminta aloitetaan rakentamalla alueen pohja- ja kenttärakenteet vuosina Alueelle tullaan sijoittamaan tavanomaisia ja vaarallisia jätteitä pohja- ja kenttärakenteiden valmistuttua, arviolta vuosina Loppusijoitusaluetta suljetaan sitä mukaan kun alue tulee täyteen. Alueella on kerrallaan avoinna olevaa loppusijoitusaluetta noin 2 hehtaaria. Alue 4 Alueen 4 toiminta-ajan arvioidaan olevan vuodet Alueen kokonaispintapinta-ala on noin 4,8 ha. Alueen toiminta aloitetaan rakentamalla alueen pohja- ja kenttärakenteet vuosina Alueelle tullaan sijoittamaan tavanomaisia ja vaarallisia jätteitä pohja- ja kenttärakenteiden valmistuttua, arviolta vuosina Loppusijoitusaluetta suljetaan sitä mukaan kun alue tulee täyteen. Alueella on kerrallaan avoinna olevaa loppusijoitusaluetta noin 2 hehtaaria. 6 LOPPUSIJOITUKSEN RAKENTEET Alueelle ei tällä hetkellä ole suunnitteilla uusia pysyviä kiinteitä rakennuksia. Tarvittaessa alueella käytetään kevytrakenteista siirrettävää kone/huoltosuojaa. Kone/huoltosuoja pystytetään tiiviin alustan päälle. Uusille alueille rakennetaan käsittely-, siirtokuormaus ja välivarastokenttiä alueen käytön edetessä. Kenttiä rakennettaessa huomioidaan alueiden käytöt myöhemmissä vaiheissa loppusijoitusalueina. Kenttien alle voidaan rakentaa tarvittaessa mineraaliset tiivisrakenteet joko tavanomaisen tai vaarallisen jätteen kaatopaikan vaatimusten mukaisesti. Lopullisiin rakenteisiin vaikuttavat mm. materiaalien ja hyötykäyttöön kelpaavien materiaalien saatavuus rakentamishetkellä ja vaatimukset materiaalien ominaisuuksista rakenteissa. Rakenteiden (kenttärakenteet, loppusijoitusalueet, vastaanotto- ja pysäköintialueet, lietealtaat, purkuvesien tasausaltaat) toteutuksista

22 sivu 16/ 36 toimitetaan suunnitelmat ELY-keskukseen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamisen suunniteltua ajankohtaa. Toteutuneista rakenteista toimitetaan tiedot ELY-keskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Esimerkkikuvat tähän mennessä suunniteltujen käsittely- ja välivarastointikenttien, purkuvesien tasausaltaan sekä tavanomaisen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueiden pohjarakenteista on esitetty liitteessä 2. Toiminnan päättyessä, kullakin alueella, aloitetaan sulkutoimenpiteet. Loppusijoitusalueille rakennetaan valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) mukaisia vaatimuksia vastaavat pintarakenteet. Muilla alueilla arvioidaan maaperän kunnostustarvetta verrattuna perustilaselvitykseen, joka on tehty ennen toiminnan aloittamista kullakin alueella. Osana materiaalinkäsittelykeskuksen tarkkailusuunnitelmaa alueella laaditaan myös tarkkailusuunnitelma käytöstä poistetuille alueille. Loppusijoitusalueiden pinta- ja pystyseinärakenteiden tyyppikuvat on esitetty liitteessä 2, suunnitelmakuvassa Vaarallisten jätteiden loppusijoitusalueiden rakenteet Vaarallisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitetaan sellaisia loppusijoituskelpoisia vaarallisia jätteitä, joita ei voida hyötykäyttää. Käytössä olevaa loppusijoitusaluetta on kerrallaan n. 1-2 ha. Vaarallisen jätteen loppusijoitusaluetta laajennettaessa voidaan hyödyntää aiemmin rakennettuja, rakenteiltaan kaatopaikan pohjarakenteiksi soveltuvia käsittely- ja välivarastointikenttiä Pohjarakenteet Alue rakennetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein ja pohjarakenteissa noudatetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisia periaatteita. Pohjarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta. Mineraalinen tiivistyskerros rakennetaan käyttäen rakennushetken saatavuudesta riippuen luonnon maa-aineksia (savi, siltti, moreeni), bentoniittiseoksia, teollisuuden sivutuotteista kehitettyjä materiaaleja (esim. valimohiekat, tuhkat, lievästi pilaantuneet maa-ainekset) tai näiden yhdistelmiä. Kerros rakennetaan siten, että sen tiiveys yksinään tai yhdistettynä toiseen mineraaliseen eristeeseen vastaa viiden metrin paksuista veden kyllästämää maata, jonka vedenläpäisevyys k-arvolla ilmoitettuna on enintään 1, m/s. Mineraalinen tiivistyskerros voidaan rakentaa viittä metriä ohuempana kerroksena, jolloin k-arvo on vastaavasti suurempi, jotta rakenteen läpi suotautuva vesimäärä ei muutu perusvaatimuksesta. Alle yhden metrin paksuista kerrosta ei kuitenkaan rakenneta. Mineraalisen eristyskerroksen päälle asennetaan keinotekoinen eriste. Eristemateriaalina käytetään muovia (esim. 2 mm:n HDPE tai vastaava materiaali hitsatuin saumoin) tai vesitiivistä asfalttia. Käytettäessä muovikalvoa se suojataan yläpuoleltaan suojageotekstiilillä (ρ = g/m2). Mikäli sopivaa ainesta on saatavilla, geotekstiili voidaan korvata kivituhkalla tai muulla hienojakoisella aineksella, kuten esimerkiksi lentotuhkalla tai fillerihiekalla (h = 100 mm, raekoko 0 3 mm).

23 sivu 17/ 36 Kaatopaikkavesien keräys tapahtuu keinotekoisen eristeen päälle rakennettavan kuivatuskerroksen avulla. Kuivatuskerros rakennetaan esim. vettä hyvin johtavista kitkamaista (hiekka, sora, murske), lasimurskeesta, välppäkivistä, betonista tai vastaavista vettä hyvin johtavista materiaaleista (k m/s). Kuivatuskerroksen paksuus on vähintään 500 mm:ä. Veden keräämistä tehostetaan asentamalla kuivatuskerroksen alaosaan salaojat tarvittavin osin. Kuivatuskerroksen toimivuus varmistetaan suodatinkankaalla, joka asennetaan 200 mm:ä kuivatuskerroksen yläpinnan alapuolelle. Kuivatuskerroksen päälle asennetaan 0,5-1,0 metriä paksu esim. pilaantunut kaatopaikkakelpoinen tai pilaantumaton kivennäismaa, tuhkakerros tai muu vastaava materiaali palomuuriksi ja routasuojakerrokseksi. Tämä kerros toimii myös liikennöintikerroksena. Esimerkkipiirustuksia em. tiiveys- ja kuivatusvaatimukset omaavista pohjarakenteista on esitetty liitteessä. Liitteessä esitettyjen esimerkkipiirustusten lisäksi loppusijoitusalueen pohjarakenne voidaan tehdä muunkinlaisena rakenteena, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) vaatimukset. Lopulliset pohjarakennesuunnitelmat toimitetaan lupaviranomaiselle ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. Lopullisen rakenteen valintaan vaikuttavat mm. materiaalien saatavuus rakennushetkellä, uusien materiaalien kehitys ja markkinoille tulo, nykyisistä rakenteista saatavat kokemukset sekä rakennusajankohdan lainsäädäntö. Loppusijoitusalueiden pohjarakenteiden tyyppikuvat on esitetty liitteessä 2, suunnitelmakuvassa Pintarakenteet Täyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin sitä mukaa, kun ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa. Pintarakenteissa noudatetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) periaatteita koskien vaarallinen jäteteen kaatopaikkoja. Pintarakenne muodostuu kaasunkeruukerroksesta (tarvittaessa), mineraalisesta tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa muodostaa kasvukerroksen. Suljettu ja maisemoitava jätetäytön osa muotoillaan suunnitelman mukaiseen muotoon. Loppumuotoilu tehdään käyttäen hyödyksi tarkoitukseen soveltuvia jätejakeita ja maa-aineksia. Muotoilun jälkeen jätetäytön suljettava osa esipeitetään cm:n paksuisella maakerroksella tai muulla soveltuvalla materiaalilla ja annetaan painua tarvittavan ajan ennen lopullisten pintarakenteiden tekoa. Jos täytössä todetaan muodostuvan sellaisia määriä kaasua, että se on kerättävä hallitusti, lopullisten pintarakenteiden teko aloitetaan kaasunkeräyskerroksella. Kerroksen tehtävänä on tällöin kerätä jätetäytössä mahdollisesti muodostuva kaasu ja johtaa se täytön lakialueella oleviin kaasunkeruukaivoihin. Kaasunkeräyskerroksessa käytettävä materiaali valitaan siten, että sen huokosverkosto johtaa hyvin kaasua ja samalla materiaali on riittävän kantavaa tiivistyskerroksen rakentamista varten. Tähän tarkoitukseen soveltuvia materiaaleja ovat muun muassa kivimurske, lasimurske, karkeat kivennäismaat, betoni, tiili, välppäkivet sekä soveltuvat sivutuotteet. Kaasunkeräyskerroksen rakentamistarve selviää, kun ennen sulkemistöitä tutkitaan suljettavan

24 sivu 18/ 36 täytön osalta mahdollisesti muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä ja laatu. Koska täyttöön sijoitettava jätemateriaali on pääosin mineraalista, on täytössä muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä todennäköisesti niin vähäinen, että erillistä kaasunkeruuta alueella ei tarvita. Kaasunkeräyskerros suojataan yläpuoleltaan suodatinkankaalla. Kaasukeräyskerroksen tai suoraan esipeittokerroksen päälle rakennetaan mineraalinen tiivistyskerros. Kerroksen avulla estetään sadeveden hallitsematon imeytyminen jätetäyttöön ja vähennetään näin suotovesien muodostumista ja jätetäytön sisäisen veden määrää. Tiivistyskerroksella tehdään myös pinnan lopullinen muotoilu sadevesien poisjohtamiseksi alueelta. Kerros rakennetaan siten, että sen tiiveys vastaa 0,5 metrin paksuista kerrosta, jonka vedenläpäisevyys on enintään m/s. Tiivistyskerros rakennetaan luonnonmateriaaleista sellaisenaan tai lisäainein seostettuna, teollisesti valmistetuista materiaaleista tai teollisuuden sivutuotteista. Luonnonmateriaaleista käytetään vettä heikosti läpäiseviä maa-aineksia. Tällaisia ovat muun muassa savi, siltti ja moreeni. Maa-ainesten ominaisuuksia parannetaan tarvittaessa sekoittamalla joukkoon bentoniittisavea tai muita lisäaineita. Neitseellisten maa-ainesten lisäksi käytetään myös pilaantuneita maita, mikäli niitä on tarpeeksi saatavilla ja mikäli ne laadultaan soveltuvat tähän tarkoitukseen. Maa-ainesten sijaan mineraalinen tiivistyskerros voidaan rakentaa myös bentoniittimatosta (k m/s). Teollisuuden sivutuotteista tiivistyskerrokseen voidaan käyttää muun muassa, valimohiekkaa tai muuta tarkoitukseen soveltuvaa ainesta. Tiivistyskerroksen päälle asennetaan vastaavanlainen keinotekoinen eriste kuin pohjarakenteessa. Kerros suojataan yläpuoleltaan geotekstiilillä tai mineraalisella hienorakeisella aineksella, joka täyttää tekniset ja kemialliset laatuvaatimukset. Mineraalisen suojakerroksen paksuus on vähintään 100 mm. Keinotekoisen eristeen päälle rakennetaan kuivatuskerros. Kerroksen avulla varmistetaan pintakerroksen kuivatus. Kerroksen paksuus on vähintään 0,5 m käytettäessä hiekkaa, soraa, karkeita moreeneja, betonia, tiiltä ja vähintään 0,3 m käytettäessä edellä mainittuja materiaaleja paremmin vettä johtavia materiaaleja, kuten esim. rengasrouhetta, kivimursketta tai seulakiviä. Kerroksen toimivuus varmistetaan suodatinkankaalla, kun kerroksessa käytettävä materiaali on erittäin karkeaa. Kerroksessa käytettävän materiaalin vedenläpäisevyys on vähintään m/s. Kuivatuskerroksen materiaalina voidaan käyttää myös salaojamattoa, jonka vedenläpäisevyys vastaa vähintään 0,5 metriä vahvan kerrosta vedenläpäisevyydellä m/s. Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan vähintään metrin paksuinen pintakerros maa-aineksista tai muista soveltuvista materiaaleista. Kasvien juurtumisen ja alueen maisemoitumisen edistämiseksi pintakerroksen ylin osa (0,3 m) tehdään humuksesta, kompostimullasta, kuorihakkeesta tai vastaavasta hyvänä kasvumateriaalina toimivasta materiaalista. Viimeistelyn lopuksi pinta nurmetetaan ja alueelle istutetaan pensaita ja muita matalajuurisia kasveja tai maisemoidaan muutoin ympäröivään luontoon sopivalla tavalla. Esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi pintarakenne voidaan toteuttaa muunkinlaisena rakenteena, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaiset vaatimukset. Lopulliset rakenteet hyväksytetään lupaviranomaisella vähintään 3 kuukautta ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä.

25 sivu 19/ 36 Lopullisen rakenteen valintaan vaikuttavat mm. materiaalien saatavuus rakennushetkellä, uusien materiaalien kehitys ja markkinoille tulo, nykyisin käytetyistä rakenteista saadut kokemukset sekä rakennusajankohdan lainsäädäntö. Loppusijoitusalueiden pinta- ja pystyseinärakenteiden tyyppikuvat on esitetty liitteessä 2, suunnitelmakuvassa Pystyeristeseinä Pystyeristeseinä rakennetaan sekä tavanomaisen että vaarallisen jätteen kaatopaikka-alueiden louhosseinämän puolelle. Pystyeristysrakenne rakennetaan maabentoniitista, jonka vedenläpäisevyys on vähintään k 6,7 x m/s. Valmiin rakenteen kerrospaksuuden on oltava vähintään 500 mm. Suurin sallittu poikkeama vaaditusta paksuudesta on +50 mm. Alituksia vähimmäispaksuudesta ei sallita. Rakenne ulotetaan 2,0 metrin korkeuteen nykyisen tiivistereunan yläpuolelle. Pystyeristysrakenne voidaan toteuttaa liitteen esimerkkipiirustusten mukaisesti yhtenä kerroksena asennuskasetin ja tukirakenteen avulla. Loppusijoitusalueiden pinta- ja pystyseinärakenteiden tyyppikuvat on esitetty liitteessä 2, suunnitelmakuvassa Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueiden rakenteet Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitetaan sellaisia loppusijoituskelpoisia tavanomaiseksi luokiteltavia jätteitä, joita ei voida hyötykäyttää. Käytössä olevaa loppusijoitusaluetta on kerrallaan n. 1-2 ha. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta laajennettaessa voidaan hyödyntää aiemmin rakennettuja, rakenteiltaan kaatopaikan pohjarakenteiksi soveltuvia käsittely- ja välivarastointikenttiä Pohjarakenteet Tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisissa pohjarakenteissa noudatetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisia periaatteita. Rakenne muodostuu mineraalisesta tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta. Mineraalisen tiivistyskerroksen toiminnallisena tavoitteena on minimoida haitta-aineiden suotautuminen maaperään. Mineraalinen tiivistyskerros rakennetaan käyttäen rakennushetken saatavuudesta riippuen luonnon maa-aineksia (savi, siltti, moreeni), maabentoniittiseoksia, teollisuuden sivutuotteista kehitettyjä materiaaleja (esim. valimohiekat, tuhkat ja lievästi pilaantuneet maa-ainekset) tai näiden yhdistelmiä. Kerros rakennetaan siten, että sen tiiveys vastaa yhden metrin paksuista veden kyllästämää maata, jonka vedenläpäisevyys on enintään m/s. Mineraalisen tiivistyskerroksen kerrospaksuus on vähintään 0,5 metriä. Mineraalisen eristyskerroksen päälle asennetaan keinotekoinen eriste, jonka materiaalina käytetään muovia (esim. 2 mm:n HDPE-muovikalvo hitsatuin saumoin) tai vesitiivistä asfalttia. Keinotekoinen eriste täydentää mineraalista tiivistyskerrosta pidättäen erilaisia haitta-aineita ja tehostaen suotovesien keräilyä. Muovikalvo

26 sivu 20/ 36 suojataan yläpuolelta 100 mm:n paksuisella mineraalisella suojakerroksella, jonka materiaalina käytetään esim. kivituhkaa tai muuta hienojakoista ainesta, kuten lentotuhkaa tai muuta tarkoitukseen sopivaa hienojakeista ainetta (0 4 mm). Vaihtoehtoisesti muovikalvo suojataan suojageotekstiilillä (ρ = g/m2). Suojarakenne vastaanottaa ja jakaa yläpuolisista kerroksista aiheutuvia mekaanisia ja termisiä kuormituksia siten, ettei niistä aiheudu muovikalvoon pysyviä muodonmuutoksia. Suojarakenne suojaa kalvoa myös rakentamisen aikana ja estää kuivatuskerroksen karkeampien rakeiden aiheuttamien pistekuormitusten muodostumisen. Mikäli keinotekoinen eriste rakennetaan käyttäen vesitiivistä asfalttia, ei suojakerroksen rakentaminen ole tarpeen. Keinotekoisen eristeen päälle rakennetaan vähintään 0,5 metrin paksuinen kuivatuskerros, jonka tehtävänä on kerätä ja poistaa jätetäytöstä muodostuvat suotovedet ja vähentää alapuolisten rakenteiden päälle muodostuvaa vesipainetta. Kuivatuskerroksen materiaalina käytetään vettä hyvin johtavaa luonnon kiviainesta (esim. hiekka, sora tai murske) tai jätemateriaaleista kehitettyjä materiaaleja (esim. betoni, lasimurske tai välppäkivet). Materiaalin vedenläpäisevyyden tulee olla vähintään m/s. Veden keräämistä tehostetaan tarvittaessa asentamalla kuivatuskerroksen ala-osaan (300 mm) salaojat. Salaojat ympäröidään salaojasoralla. Kuivatuskerroksen ala- (300 mm) ja yläosan (200 mm) väliin asennetaan käyttöluokan N3 suodatinkangas kuivatuskerroksen toimivuuden varmistamiseksi ja salaojien tukkeutumisen estämiseksi. Kuivatuskerroksen päälle asennetaan 0,5-1,0 metriä paksu esim. pilaantunut kaatopaikkakelpoinen tai pilaantumaton kivennäismaa, tuhkakerros tai muu vastaava materiaali palomuuriksi ja routasuojakerrokseksi. Tämä kerros toimii myös liikennöintikerroksena. Esimerkkipiirustuksia em. tiiveys- ja kuivatusvaatimukset omaavista pohjarakenteista on esitetty liitteessä. Liitteessä esitettyjen esimerkkipiirustusten lisäksi loppusijoitusalueen pohjarakenne voidaan tehdä muunkinlaisena rakenteena, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) vaatimukset. Suunnitelmat lopullisesta pohjarakenteesta toimitetaan valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. Lopullisen rakenteen valintaan vaikuttavat mm. materiaalien saatavuus rakennushetkellä, uusien materiaalien kehitys ja markkinoille tulo, muilla vastaavilla loppusijoitusalueilla käytetyistä pohjarakennemateriaaleista saadut kokemukset sekä rakennushetken lainsäädäntö. Loppusijoitusalueiden pohjarakenteiden tyyppikuvat on esitetty liitteessä 2, suunnitelmakuvassa Pintarakenteet Täyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin sitä mukaa, kun ne saavuttavat lopullisen korkeutensa. Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) mukaisia periaatteita. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenne muodostuu esipeittokerroksesta, kaasunkeräyskerroksesta (tarvittaessa), tiivistyskerroksesta, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka

27 sivu 21/ 36 ylin osa muodostaa kasvukerroksen. Pintaeristyksellä estetään sade- ja lumensulamisvesien imeytyminen jätetäyttöön. Lisäksi tiiviin pintarakenteen avulla vähennetään kaatopaikan haju-, pöly- ja maisema-haittoja. Suljettu ja maisemoitava jätetäytön osa muotoillaan suunnitelman mukaiseen muotoon käyttäen hyödyksi tarkoitukseen soveltuvia jätejakeita ja maa-aineksia. Muotoilun jälkeen jätetäyttö esipeitetään noin 300 mm:n paksuisella kaatopaikkakelpoisella pilaantuneella tai pilaantumattomalla maakerroksella tai muulla soveltuvalla jätemateriaalikerroksella ja annetaan painua tarvittavan ajan ennen lopullisten pintarakenteiden rakentamista. Kaatopaikkakaasujen muodostumista tutkitaan, kun jätetäytön korkeus saavuttaa lakitasonsa. Jos jätetäytössä todetaan muodostuvan sellaisia määriä kaasua, että se on kerättävä hallitusti, lopullisten pintarakenteiden teko aloitetaan kaasunkeräyskerroksella. Kerroksen tehtävänä on kerätä jätetäytössä muodostuva kaatopaikkakaasu ja johtaa se täytön lakialueelle rakennettaviin kaasunkeruukaivoihin. Kaasunkeräyskerroksessa käytetään kaasua hyvin johtavaa materiaalia, jonka on myös oltava riittävän kantavaa tiivistyskerroksen rakentamista varten. Soveltuvia materiaaleja ovat esim. kivimurske, lasimurske, karkeat kivennäismaat, välppäkivet, betoni ja tiili. Kaasunkeräyskerroksen rakentamistarve selviää, kun ennen sulkemistöitä tutkitaan suljettavan täytön osalta mahdollisesti muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä ja laatu. Mikäli kaasunkeräyskerros on tarpeen rakentaa, suojataan se yläpuolelta suodatinkankaalla. Kaasukeräyskerroksen tai suoraan esipeittokerroksen päälle rakennetaan vähintään 0,5 metrin paksuinen mineraalinen tiivistyskerros. Kerroksen avulla estetään sadeveden hallitsematon imeytyminen jätetäyttöön ja vähennetään siten suotoveden muodostumista ja jätetäytön sisäisen veden määrää. Mineraalinen tiivistyskerros rakennetaan käyttäen rakennushetken saatavuudesta riippuen luonnon maa-aineksia (savi, siltti, moreeni), maabentoniittiseoksia, teollisuuden sivutuotteista kehitettyjä materiaaleja (esim. valimohiekat, tuhkat ja lievästi pilaantuneet maa-ainekset) tai näiden yhdistelmiä. Kerros rakennetaan siten, että sen tiiveys vastaa 0,5 metrin paksuista kerrosta, jonka vedenläpäisevyys on enintään m/s. Vaihtoehtoisesti tiivistyskerros rakennetaan bentoniittimatosta, jonka vedenläpäisevyys on enintään m/s. Tiivistyskerroksen päälle rakennetaan kuivatuskerros, jonka tehtävänä on alentaa tiivistysrakenteeseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa pintarakenteen läpi suotautuva vesi pois rakenteesta. Kerroksen paksuus on vähintään 0,5 m käytettäessä hiekkaa, soraa, mursketta, karkeaa moreenia, betonia tai tiiltä ja vähintään 0,3 m käytettäessä vettä paremmin johtavia materiaaleja, kuten esim. rengasrouhetta, kivimursketta tai seulakiviä. Materiaalin vedenläpäisevyyden tulee olla vähintään m/s. Kuivatuskerroksen materiaalina voidaan käyttää myös salaojamattoa, jonka vedenläpäisevyys vastaa vähintään 0,5 metriä vahvaa kerrosta vedenläpäisevyydellä m/s. Kerroksen toimivuus varmistetaan suodatinkankaalla erityisesti silloin, kun kerroksessa käytettävä materiaali on erittäin karkeaa. Salaojamatto ei tarvitse erillistä suodatinkangasta. Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan vähintään metrin paksuinen pintakerros. Kerroksen toiminnallisena tavoitteena on alapuolisten rakenteiden suojaaminen roudan, kuivumisen ja kasvien juurien varalta. Pintakerroksen ylin osa (200 mm) toimii kasvukerroksena, joka vähentää sadevesien imeytymistä ja edistää

28 sivu 22/ 36 pintavaluntaa. Kerroksen alaosa (800 mm) rakennetaan käyttäen maa-aineksia tai muita tarkoitukseen soveltuvia materiaaleja. Yläosa tehdään humuspitoisesta maasta, kompostimullasta, kuorihakkeesta tai vastaavasta hyvänä kasvualustana toimivasta materiaalista. Viimeistelyn lopuksi pinta nurmetetaan ja alueelle istutetaan pensaita ja muita matalajuurisia kasveja tai maisemoidaan muutoin ympäröivään luontoon sopivalla tavalla. Esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi pintarakenne voidaan toteuttaa muunkinlaisena rakenteena, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaiset vaatimukset. Periaatekuva lopullisesta pintarakenteesta toimitetaan valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. Lopullisen rakenteen valintaan vaikuttavat mm. materiaalien saatavuus rakennushetkellä, uusien materiaalien kehitys ja markkinoille tulo, muilla vastaavilla loppusijoitusalueilla käytetyistä pintarakennemateriaaleista saadut kokemukset sekä rakennushetken lainsäädäntö. Loppusijoitusalueiden pinta- ja pystyseinärakenteiden tyyppikuvat on esitetty liitteessä 2, suunnitelmakuvassa Pystyeristeseinä Pystyeristeseinä rakennetaan sekä tavanomaisen että vaarallisen jätteen kaatopaikka-alueiden louhosseinämän puolelle. Pystyeristysrakenne rakennetaan maabentoniitista, jonka vedenläpäisevyys on vähintään k 6,7 x m/s. Valmiin rakenteen kerrospaksuuden on oltava vähintään 500 mm. Suurin sallittu poikkeama vaaditusta paksuudesta on +50 mm. Alituksia vähimmäispaksuudesta ei sallita. Rakenne ulotetaan 2,0 metrin korkeuteen nykyisen tiivistereunan yläpuolelle. Pystyeristysrakenne voidaan toteuttaa liitteen esimerkkipiirustusten mukaisesti yhtenä kerroksena asennuskasetin ja tukirakenteen avulla. Loppusijoitusalueiden pinta- ja pystyseinärakenteiden tyyppikuvat on esitetty liitteessä 2, suunnitelmakuvassa Käsittely- ja välivarastokentät Käsittely- ja välivarastointikentät rakennetaan tasatun pohjamaan päälle. Alin kerros on kalliomurskeesta tukikerros, jonka päälle kalliomurskasta kantavakerros. Kerrokset tiivistetään vaadittavaan tiiveyteen. Päällystekerroksen alaosa 50 mm rakennetaan hienosta murskesorasta (0-16 mm), jonka päälle Asfalttibetonikerros ABT 16/ mm. Käsittely- ja välivarastointikenttien rakenne on nähtävänä liitteen 2 suunnitelmakuvassa

29 sivu 23/ 36 7 ALUEEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA 7.1 Maankäytön suunnittelutilanne Munaistenmetsän vanhan kaatopaikan ja nykyisen kaatopaikan alueet on merkitty alueen yleiskaavassa kaatopaikka-alueeksi (EK). Alueet pohjoispuolella on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Myös alue vanhan kaatopaikan länsipuolella on lähivirkistysaluetta. Alueella ei ole asemakaavaa. Yleiskaava on vanhentunut. Kaupunginarkkitehdin mukaan vuonna 1994 laaditussa kaavassa mainittu VLalue on alun perin tehty suojavyöhykkeeksi teollisuus- ja kaatopaikkatoimintojen väliin, mutta alue on sittemmin sulautunut yhdeksi toiminta-alueeksi. Nykyisin alueelle sijoittunut teollinen toiminta (Sybimar) perustuu jätteiden käsittelemiseen ja kunnan luvitettu maankaatopaikka sijaitsee T-alueella. L&T:n materiaalinkäsittelykeskuksen sijoittuminen alueelle on kaupungin maankäyttösuunnitelmien mukaista ja sopii erittäin hyvin alueen nykyiseen käyttöön. Materiaalinkäsittelykeskuksen toiminnan vaatimat uudet alueet sijaitsevat välittömästi nykyisen kaatopaikka-alueen yhteydessä. Ne ovat Uudenkaupungin omistuksessa ja varattu yleiskaavassa teollisuusja varastoalueeksi (T) tai lähivirkistysalueeksi (VL). Osa alueesta rajautuu Biolinja Oy:n ja Sybimar Oy:n kaupungilta vuokraamiin alueisiin. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteisviranomaisen lausunnossa todetaan, että laajeneminen yleiskaavan T- ja VL-alueille tulee tutkia asemakaavalla. Kunta ei vastusta toimintojen sijoittumisesta näillä alueille ja on valmis aloittamaan asemakaavan laatimisen. Keskuksen toiminta siirtäisi tällöin joitakin kaavassa olevia VL- ja T-alueita mahdollisesti EK-alueiksi, mutta käytännössä asemakaava vahvistaisi myös alueella jo olevan jätteenkäsittelytoiminnan tilanteen. Kohteen herkkyys arvioitiin vähäiseksi, sillä alueilla ei ole erityistä viihtyvyys- tai maisema-arvoa. Uudet alueet sijaitsevat kaatopaikka- ja teollisuuskäytössä olevien alueiden välittömässä läheisyydessä. Alueella tai sen lähistöllä ei ole todettu herkkiä alueita tai erityisiä suojeluarvoja eikä siellä ole luonnonsuojelusta johtuvia maankäytön rajoituksia. 7.2 Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Kaatopaikan lähiympäristö, mukaan lukien suunnitellut uudet alueet Peteksentien varrella, on havupuuvaltaista metsää. Alueen länsipuolella pääosin kapeahkon metsävyöhykkeen takana on peltoaukea. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai kulttuuriperintökohteita eikä alueella esiinny erityisiä maisema-arvoja. Kuvassa 2 on nykyisen kaatopaikan sisäänkäynti Peteksentieltä kesäaikana kuvattuna. Kuva 3 on otettu talvella Peteksentieltä kohti kaatopaikkaa.

30 Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus Kuva 2. Kaatopaikalle johtava tie Peteksentieltä, lähiympäristö kesällä (Lähde: Google Maps street view) Kuva 3. Maisema Peteksentieltä kohti kaatopaikkaa, lähiympäristö talvella (kuva: Gaia Consulting Oy) sivu 24/ 36

31 sivu 25/ Kasvillisuus ja eläimistö Alue on vuodesta 1974 lähtien ollut kaatopaikkakäytössä, joten alueen alkuperäinen kasvillisuus ja eläimistö ovat muuttuneet. Nykyisin alueella havaittuja eläimiä ovat mm. ketut, jänikset ja linnut. Suojeltujen lajien elämisestä alueella ei ole havaintoja, mutta luontoselvityksiä tai muita kasvillisuuden ja eläimistön kartoituksia ei ole tehty. Kaatopaikka ja sen ympäristö on alueen linnuston suosima ravinnonhankintapaikka ja satunnaisesti kävijöiden joukossa voi olla myös suojeltuja lajeja - alueella on havaittu lähinaapurien mukaan ainakin merikotka. 7.4 Maaperä Kaatopaikka-alue sijaitsee kallioisen mäkialueen reunaosassa. Alueella kallio on paljastuneena tai ohuen moreenikerroksen peittämä. Suunnitellun materiaalikäsittelykeskuksen osa on kalliolouhosaluetta. Lounaispuolella kallioalue rajoittuu luode-kaakkosuuntaiseen, savipeitteiseen Mourunojan maastopainanteeseen. Pohjoispuolella alue on metsäistä ja pienten mäkien ja kallioiden rikkomaa. 7.5 Pintavedet Nykyisellä kaatopaikka-alueella on pintaverkosto, josta pintavesi johdetaan painelinjalla ylös kalliota ja edelleen kaatopaikan eteläpuoliseen ojaan. Kaatopaikka-alueen ulkopuoleiset vedet johdetaan niskaojin alueen länsipuoleiseen Mourunojaan. Kaatopaikka-alueen vaikutusta alueen pintavesiin tarkkaillaan vesinäyttein kahdesta Mourunojan pisteestä (ylä- ja alapuoliset pisteet) sekä kahdesta pisteestä kaatopaikalta ja louhosalueelta Mourunojaan laskevista ojista. Tarkkailupisteet on esitetty liitteen 3 kartassa. Pohjoispuolella mahdollisilla uusilla alueilla on kallioiden lomassa pieniä ojia ja soisia alueita. 7.6 Veden otto ja jätevedet Kaatopaikka-alueen pohjalla on putkisto, jota pitkin maahan imeytynyt vesi johdetaan tasausaltaaseen ja sieltä kaatopaikan pumppaamon kautta kaupungin viemäriverkkoon ja edelleen Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamoon. Kaatopaikan pumppaamolle ohjautuvat viettona myös vanhan, kaupungin hallinnassa olevan suljetun kaatopaikan suotovedet. Vesien jakautuminen on sovittu eikä sitä ole toistaiseksi erikseen mitattu. Mikäli tarvitaan muutosta, on mahdollista toteuttaa pumppaamoon mittakaivo. Suoto- ja valumavesiä on tarkkailtu tarkkailuohjelman mukaisesti ottamalla näytteitä tarkkailukaivoista. Sosiaalitiloissa ja tukitoiminnoissa muodostuvan jäteveden lisäksi lietteiden ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyssä saattaa irrota nestettä. Arviolta jätevettä muodostuu seuraavasti: Sosiaalitiloissa 100 m3/a yhdyskuntajätevettä (0,3m3/d) Tuki, pesu- ja huoltotoiminnot 100 m3/a yhdyskuntajätevettä (0,3m3/d)

32 sivu 26/ 36 Käsittelyssä muodostuva neste (lietteistä tuleva ja pölynsidonnassa käytettävä) 200 m3/a (0,6 m3/d) Yhteensä enintään 400 m3/a (1,1 m3/d) Materiaalienkäsittelykeskuksen alueella muodostuvien kaatopaikka- ja hulevesien käsittely vaihtelee niiden muodostumisalueesta riippuen. Suotovedet muodostuvat pääasiassa silloin, kun loppusijoitusalue on sulkematta. Muuten alueella muodostuu erilaisia hulevesiä. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu vesien muodostuminen ja johtaminen. Sadannassa on käytetty Suomen keskiarvoa. Loppusijoitusalueet 2-10 ha Kerrallaan avoinna olevaa jätetäyttöä alueella on noin 2,0 ha alalla. Muut materiaalinkäsit-telykeskuksen toiminnot rakennetaan alueelle vaiheittain. Kun jätetäyttö on avoinna, arvioidaan haihdunnaksi noin 15 % kokonaissadannasta. Tällöin käsiteltäväksi jäävä osuus on 85 % sadannasta eli noin 25 m3/d. Suotovesiksi arvioidaan päätyvän % sadannasta, noin m3/d ja pintavalunnaksi noin % sadannasta, noin 8-14 m3/d. Suljettujen loppusijoitusalueiden pintavalunnan vedet ohjataan ympäristöojiin ja avoinna olevien jätetäyttöjen suotovedet kerätään tasausaltaaseen. Käsittely ja varastokentät 1-2 ha Käsittelyalueilla muodostuu puhtaita tai lievästi likaantuneita vesiä. Sadannasta oletetaan kenttien täyttöasteesta riippuen % muuttuvan hulevedeksi ja loppujen haihtuvan. Maaperään vesi ei pääse imeytymään. Kokonaissadanta alueille keskimäärin 60 m 3 /d. Käsittely- ja varastokenttien hulevesiä muodostuu arviolta noin m 3 /d ja nämä vedet ohjataan tasausaltaaseen. Muut alueet Muilla kuin jätteen loppusijoitusalueilla tai käsittelykenttien alueella oletetaan sadannasta % muuttuvan hulevedeksi (asfalttipinta tai katto) ja lopun veden haihtuvan tai imeytyvän maaperään (viheralueet). Käsiteltäviä suotovesiä ei muodostu. Alueiden pinta-ala on yhteensä noin 0,5 ha +vaakaasemanalue 0,2 ha, siis yhteensä 0,7 ha. Puhdasta hulevettä muodostuu arviolta m3/d. Nämä puhtaat hulevedet ohjautuvat ympäristöojiin. Yhteensä Hulevesiä muodostuu yhteensä noin m3/d, josta jätevetenä käsiteltävää m3/d. Uusien alueiden osalta suunnitellaan veden saanti ja jätevesien käsittely. Tulevan veden linjan ja nykyisen viemärilinjan putkimitan sekä pumppaamon kapasiteetin arvioidaan olevan riittäviä toiminnan laajentamiseen. Mahdollisia uusia jätevesilinjoja suunniteltaessa on huomioitava Biolinja Oy:n kaasuputken linjaus sekä pohjoisessa oleva Orivon teollisuusalueen linjan kapasiteettiraja. Kaupungin jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää käsittelemään kaatopaikan vedet.

33 sivu 27/ 36 Raakavesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Raakavettä kuluu yhteensä 300m3/a: Sosiaalitiloissa 100 m3/a Pölynsidonnassa 100 m3/a Tuki, pesu- ja huoltotoiminnot 100 m3/a Uusien alueiden osalta veden saanti tulevan veden linjan arvioidaan olevan riittäviä toiminnan laajentamiseen. 7.7 Pohjavedet Irtomaakerrosten kerrospaksuudesta johtuen kaatopaikka-alueella ei tavata maaperän pohjavettä. Maastohavaintojen perusteella alueen kallioperä on verrattain tiivistä ja heikosti vettä johtavaa ja alueella muodostuvan kalliopohjaveden määrä on vähäinen. Kaatopaikka-alueen lounaispuolisessa Mourunojan ruhjevyöhykkeessä kalliopohjaveden runsaampi esiintyminen on todennäköistä. Lähimmät vedenhankintakäytössä olevat kallioporakaivot sijaitsevat alueen koillis- ja kaakkoispuolilla, noin 400 metrin etäisyydellä. Alue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kaatopaikan pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan kolmesta kallioporakaivosta otettavin vesinäyttein. Kartta on liitteenä 3. Uusi alue Peteksentien varrella ei ole tällä hetkellä tarkkailun piirissä. 7.8 Etäisyydet asutukseen ja muihin kohteisiin Lähimmät asuinrakennukset ovat noin m etäisyydellä alueen pohjois-, luoteis- ja kaakkoispuolella. Sannon asuinalue sijaitsee noin 500 m alueen luoteispuolella ja Salmen pientaloalue noin m alueen länsipuolella. Peteksentien varressa lähin asutus on noin 500 metriä etelään päin. Kartta ja kiinteistöt ovat liitteessä Liikenne Nykyisin liikenne kaatopaikka-alueelle on arkisin noin autokuljetusta päivässä kuormamäärien ollessa noin 3000 t kuukaudessa. Lisäksi henkilöautoliikennettä asukkaiden kierrätyspisteeseen on noin autoa päivässä Ilmasto ja ilmanlaatu Kaatopaikka-alueella ei ole tehty ilman laatuun liittyviä selvityksiä. Kaatopaikka-alueen ympäristön voidaan kuitenkin katsoa edustavan normaalia alueellista taustatasoa. Itse kaatopaikka-alueen ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat lähinnä kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvat mahdolliset hajuhaitat. Kaatopaikkakaasusta aiheutuvia hajuhaittoja vähentävät tiivis pintarakenne sekä kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä ja kerätyn kaasun soihtupoltto.

34 sivu 28/ Melu Toiminnasta aiheutuva melu on jätteenkuljetusliikenteen ja kaatopaikkakoneiden aiheuttamaa ja rajoittuu kaatopaikka-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Melupäästöjä ei voida pitää merkittävinä verrattuna esimerkiksi läheisen maatien melukuormitukseen. Alueella ei ole tehty meluselvityksiä Alueen aikaisempaan käyttöön liittyvä toiminta Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ovat sijoittuneet seuraavat toiminnot: - Kaatopaikkakaasun kokoaminen suljetulta kaatopaikka-alueelta ja kaasun soihtupoltto Suljetulla kaatopaikka-alueella on 13 kpl kaatopaikkakaasun imukaivoja, joista pumpattu kaasu poltetaan alueen vieressä olevassa soihtupolttimessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on päätöksellä 7210/341/2001 myöntänyt maakaasuasetuksen perusteella vuonna 2001 luvan Uudenkaupungin kaupungille biokaasun talteenottolaitoksen, putkiston ja soihtupolttimen toteuttamiseen. Kaatopaikkakaasun keräys sekä soihtupoltin ovat Uudenkaupungin kaupungin vastuulla. Soihtupolttimen operoiminen on siirtynyt Biolinja Oy:lle, joka käyttää kaatopaikkakaasua energian tuotantoon. - Öljyisen maan vastaanottopaikka onnettomuustilanteessa Suljetun kaatopaikan vieressä, Biolinja Oy:n vuokraamalla alueella sijaitsee Uudenkaupungin kaupungin rakentama öljyisen maan vastaanottopaikka. Vastaanottopaikka käsittää suuren altaan, joka nimetty vahinkojätteiden vastaanottopaikaksi Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa. Vahinkojätteellä tarkoitetaan öljyvahingon yhteydessä syntyvää öljyistä jätettä, öljypitoista seosta ja käyttökelvotonta öljyä. 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Arviointimenettelyn kulku YVA-yhteysviranomaistoiminnan kehittäminen (Ympäristöministeriön raportteja 8/2015) kuvaa käytäntöjä YVA-menettelyn täydentämiseksi. Loppusijoitukseen liittyvä vaikutusten arviointi ehdotetaan toteutettavaksi aiemman YVA-menettelyn täydentämisenä tässä asiakirjassa esitetyllä tavalla. Selostusvaihe pyritään toteuttamaan seuraavalla aikataululla: - elokuu 2016 Työ arviointiselostuksen laatimiseksi - syyskuu 2016 Arviointiselostuksen jättäminen viranomaiselle - lokakuu 2016 Yleisötilaisuus - lokakuu 2016 Kuulutukset ja aika lausuntojen jättämiselle

35 sivu 29/ 36 - joulukuu 2016 YVA-menettelyn valmistuminen Materiaalinkäsittelykeskukselle haetaan ympäristölupa. Lupahakemuksen valmistelu aloitetaan arviointiselostusvaiheen aikana, jotta hakemus voidaan jättää viranomaiselle mahdollisimman nopeasti YVAmenettelyn valmistuttua. 8.2 Tunnistetut ympäristövaikutukset ja niiden hallitseminen YVA-prosessi keskittyy ympäristövaikutusten arvioimiseen. Tästä syystä vaikutukset terveyteen arvioidaan ensisijaisesti siltä osin kuin ne kohdistuvat alueen ulkopuolelle. Alueella työskentelevän henkilöstön turvallisuus määrittyy myöhemmin työsuojelun ja työhygienian riskien tunnistamisen kautta. Turvallisuuden osalta arvioidaan ainoastaan poikkeustilanteiden aiheuttamat mahdolliset häiriöpäästöt ja niiden riskit ympäristön ja ihmisten turvallisuudelle. Normaalitoiminnassa turvallisuus on kokonaisuus, johon vaikuttavat materiaalien lisäksi esim. teknologia, laitteisto ja automaatio sekä nykyisen järjestelmän muutostarpeet. Koska näitä ei vielä tunneta, vaikutukset turvallisuudelle ehdotetaan arvioitavaksi ensisijaisesti vasta ympäristölupavaiheessa tehtävän riskiarvioinnin kautta. Rakennettavan materiaalinkäsittelykeskuksen käyttövaiheen alustavasti tunnistetut vaikutukset ympäristöön sekä niiden tekijät on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Alustavasti tunnistetut vaikutukset ympäristöön Vaikutukset on tunnistettu perustuen yleisiin vastaaviin alueisiin ja prosesseihin. Kuvassa 4 on ensin vasemmalla kuvattu syötteet, joita tarvitaan materiaalinkäsittelykeskuksen toimintaan. Näitä ovat jätemateriaalit, energia, vesi, prosessikemikaalit ja kuljetukset (sisältäen sekä alueelle tulevat jätemateriaalit että alueelta lähtevät tuotteet ja jätteet).

36 sivu 30/ 36 Kuvan 4 mukaista kehikkoa on käytetty aiemmassa YVA-menettelyssä, joten se on luontevaa käyttää myös täydentävässä arvioinnissa siltä osin kuin se koskee tavanomaisten tai vaarallisten jätteiden loppusijoittamista. Loppusijoitettavien jätteiden esikäsittely ja käsittely saattaa aiheuttaa pöly- ja hiukkaspäästöjä sekä melu- ja hajuhaittoja. Loppusijoituksesta muodostuu sekä mahdollisesti myös joistakin käsittelyprosesseista voi muodostua jäte- ja suotovettä. Prosessien tai kuljetusten häiriötilanteissa voi aiheutua ylimääräisiä päästöjä. Jotta voidaan tunnistaa ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia, arvioidaan päästöjen tai muiden vapautuvien aineiden tai tekijöiden suuruusluokkaa sekä laatu ja vaaraominaisuudet. Päästöjä ja muita vapautuvia aineita tai tekijöitä pyritään rajoittamaan erilaisin vähentämistoimin ja hallintakeinoin. Näitä ovat mm. prosessien tehostaminen, materiaalien kierrättäminen ja hyödyntäminen rakenteissa. Jätevedet puhdistetaan. Melu- ja hajuhaittoja torjutaan erilaisin keinoin. Eri päästöt tai muut vapautuvat aineet ja tekijät vaikuttavat ympäristöön eri reittien myötä. Vähentämistoimien ja hallintakeinojen jälkeen arvioidaan ketjun päätteeksi haitalliset vaikutukset materiaalinkäsittelykeskuksen ympäristön eri kohteissa tai osa-alueissa, joita ovat luonnon tila, terveys ja viihtyvyys, ilmanlaatu, vesistöjen tila, maaperä ja pohjavesi, ympäristön melu, liikenneturvallisuus, ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen hyödyntäminen ja jätehuollon tavoitteet. Normaalitoiminnan vaikutusten lisäksi arvioidaan rakentamis- ja lopettamisvaiheista aiheutuvat ympäristövaikutukset. 8.3 Ympäristövaikutusten reitit ja kohteet Materiaalinkäsittelykeskuksen eri vaiheiden ympäristövaikutuksia sekä niiden vaikutusreittejä ja -kohteita on arvioitu kuvassa 5. Kuvan mukaista kehikkoa on käytetty aiemmassa arvioinnissa, joten sitä on luonnollista käyttää myös loppusijoituksen vaikutusten kuvaamisessa. Kuva 5. Materiaalinkäsittelykeskuksen elinkaaren aikaisten vaikutusten reitit ja kohteet

37 sivu 31/ 36 Suurimmat vaikutukset ovat välittömästi laitosalueella henkilöstöön tai maaperään suorana kontaktina tai ilman kautta kulkeutuen. Lähialueille mahdolliset haitat leviäisivät esimerkiksi ilman, lintujen, maaperän tai hulevesien kautta ja vaikuttaisivat lähiluontoon, ilmanlaatuun, vesistöön, maaperään ja pohjaveteen sekä liikenneturvallisuuteen. Jätevesien mukana haitallisia aineita voisi kulkeutua kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Laajemmin toiminta vaikuttaa välillisesti ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin. 8.4 Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arvioinnissa käytettävät menetelmät Koska alueella on jo pitkään sijainnut jätteiden käsittelemiseen ja loppusijoitukseen liittyviä toimintoja, arviointi voidaan osittain perustaa jo aikaisemmin tehtyihin selvityksiin, joita ovat toteuttaneet erityisesti Uudenkaupungin kaupunki. Arvioinnissa listataan nämä selvitykset ja arvioidaan niiden käyttökelpoisuus sekä täydentämistarve. Materiaalinkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointi tehdään kuvassa 4 mainittujen haitallisten ympäristövaikutusten tekijöiden ja niiden vuorovaikutussuhteiden osalta taulukon 5 mukaisesti. Tarkastelukehikko vastaa aiemman materiaalinkäsittelykeskuksen YVA-menettelyn kehikkoa.

38 sivu 32/ 36 Taulukko 5. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävät menetelmät Lisäksi huomioidaan aiemman YVA-menettelyn aikana yhteysviranomaiselta saadut lausunnot. Taulukkoon 6 on koottu lausunnot, joista on alleviivattu erityisesti loppusijoitukseen liittyvä ohjaus.