Triggeri. Tuula Mäki
|
|
- Antti Laine
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Triggeri CERN Fysiikan kesäkoulu Tvärminne
2 Sisältö Mikä on triggeri ja miksi se on tärkeä? CMS kokeen triggeri ensimmäinen ja toinen taso Harvennus (pre scaling) ja triggerin tehokkuus Mielikuva triggeristä Triggerin suunnittelu tehtävä Yhteenveto Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 2
3 Motivaatio Hadronitörmäyttimet tuottavat paljon dataa suurin osa törmäyksistä pienienergisiä mielenkiintoisia törmäyksiä tapahtuu harvoin LHC tuottaa MB törmäysdataa 40 MHz taajuudella vastaa 07 tietokonetta päivässä ( tietokone = 200 GB) ei mahdollista tallentaa näin paljon dataa Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 3
4 Määritelmä Ratkaisu Tallennetaan vain niissä törmäyksissä syntynyt data, jossa mahdollisesti mielenkiintoista fysiikkaa Triggeri Systeemi, joka nopeasti valitsee törmäykset, joissa on mahdollisesti mielenkiintoista fysiikkaa Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 4
5 Triggeri osa fysiikka valintaa Triggeri on ensimmäinen osa fysiikka valintaa mikäli törmäysdata ei mene läpi triggeristä, sitä ei voi enää palauttaa kannattaa suunnitella triggeri hyvin Triggeri suunnitellaan ja sitä operoidaan kokeen fysiikka prioriteettien mukaisesti ottaen huomioon tekniset (ja rahalliset) rajoitukset Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 5
6 Triggerit Normaalisti mahdollisesti mielenkiintoisten törmäysten valinta tehdään eri tasoissa mikäli törmäysdata ei läpäise tasoa, sitä ei enää viedä seuraavalle tasolle valinta tehdään lähtien yksinkertaisista muuttujista monimutkaisempiin kolmen tason triggeri yleisin ALICE, ATLAS, CDF, D0, LHCb Triggeri on hadronitörmäyttimien haaste leptoni törmäyttimissä pystytään tallentamaan huomattavasti suurempi osuus kaikesta datasta esimerkki: lineaarikiihdyttimen kokeissa riittää yhden tason triggeri Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 6
7 CMS kokeen triggeri CMS kokeen triggeri koostuu kahdesta tasosta: Ensimmäisen tason triggeri (Level trigger = L) sisääntulo taajuus: 40 MHz läpimeno taajuus: 00 khz tilaustyönä teetettyä elektroniikkaa Toisen tason triggeri (High Level Trigger = HLT) sisääntulo taajuus: 00 khz läpimeno taajuus: 00 Hz PC farmi, joka käyttää samantyyppisiä algoritmeja kuin fysiikka analyysi Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 7
8 CMS datankeruujärjestelmä 25 ns välein kaikki data lisätään jonoihin kopio osasta datasta lähetetään ensimmäisen tason triggerille Mikäli ensimmäisen tason triggeri löytää mielenkiintoisia objekteja data siirretään puskureihin Puskureista kunkin osadetektorin data siirretään yhteen paikkaan Toisen tason triggeri etsii datasta mielenkiintoisia objekteja Mikäli niitä löytyy data kyseisestä törmäyksestä tallennetaan Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 8
9 CMS: Ensimmäisen tason triggeri Ensimmäisen tason triggeri tekee valinnan käyttäen dataa kalorimetristä ja myoni ilmaisimista Ensimmäisen tason triggerin objektit: 4 elektroni/photoni kandidaattia 4 keskikalorimetrin jettiä 4 etusuunnan jettiä 4 tau jettiä 4 myonia ET Triggeri algoritmi voi olla mikä tahansa kombinaatio objekteista ja niiden ET/pT leikkauksista puuttuva ET tapahtunut törmäys mahdollisuus tapahtua törmäys max 28 algoritmia Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 9
10 CMS: Ensimmäisen tason triggeri Ensimmäisen tason valinta pitää tehdä 3.2 s aikana myoni ilmaisimen signaalin keruu kestää 400 ns signaalin eteneminen ilmaisimesta ensimmäisen tason triggerille ja takaisin 2 s 7m paksu suojaseinä Suurin osa ensimmäisen tason triggeristä ilmaisimen viereisessä huoneessa myoni ilmaisimien ensimmäinen askelma rakennettu osaksi ilmaisinta Ensimmäisen tason triggeri ja tiedonkeruu elektroniikkaa Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 0
11 CMS: Ensimmäisen tason triggeri 28 törmäyksen data kerralla systeemissä Kaikki data etenee samalla tavalla pystytään yhdistämään tietystä törmäyksestä saatu informaatio Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200
12 CMS: toisen tason triggeri Ainoastaan ensimmäisen tason läpäisseiden törmäysten data tuodaan toisen tason triggerille Valinta tehdään ohjelmistojen avulla käyttää kaupallisia PCtä Vähemmän tiukat aika vaatimukset kuin ensimmäisen tason triggerillä keskimäärin 40 ms per tietyn törmäyksen data teknisesti helppo lisätä käytössä olevaa aikaa ostetaan lisää PCtä Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 2
13 CMS: toisen tason triggeri Valinta suoritetaan aloittamalla yksinkertaisimmista algoritmeista tarkennetaan ensimmäisen tason laskemat suureet (ET, eta, phi) hiukkasten tunnistus kinematiikka ja törmäystopologia varattujen hiukkasten ratojen laskeminen b kvarkkien identifioiminen analyysi Datan prosessointi lopetaan heti kun merkkejä mahdollisesti mielenkiintoisesta fysiikasta ei löydy Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 3
14 Harvennus (pre scaling) Osa mielenkiintoisesta fysiikasta tapahtuu niin usein, että kaikkea dataa ei voida tallentaa tällaisten mittausten tilastollinen virhe yleensä huomattavasti pienempi kuin systemaattinen virhe mittaus voidaan hyvin tehdä pienemmällä datamäärällä Ratkaisu Tallennetaan vain osa mahdollisesti mielenkiintoisista törmäyksistä esimerkki: halutaan pienentää tietyn triggerin läpimenotaajuutta kertoimella 00 tallennetaan joka sadas triggeristä läpi mennyt törmäys Harvennus auttaa keräämään datasettejä, joiden avulla pystytään arvioimaan triggerin tehokkuus Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 4
15 Triggerin tehokkuus (efficiency) Fysiikka analyysiä varten on tärkeää tietää kuinka suuri osuus halutuista törmäyksistä menee triggeristä läpi pitää pystyä laskemaan triggerin tehokkuus vertaamalla toiseen triggeriin syy miksi halutaan pitää pienemmän pt/et leikkauksen algoritmeja vertaamalla rekonstruoituun dataan, joka on valittu jollain toisella triggerillä jetti triggeri elektroni/fotoni triggeri Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 5
16 Triggerin kehittyminen Triggeriä operoidaan siten, että tallennetaan mahdollisimman suuri osa dataa kriteerejä muutetaan törmäystaajuuden muuttuessa esimerkiksi CMS kokeen L triggerissä on tähän asti päästetty läpi kaikki törmäykset muita triggereitä ajettu vierellä normaalisti voidaan tutkia kuinka hyvin ne toimivat Triggerin läpimenotaajuutta pystytään helpoiten muuttamaan suurentamalla kunkin objektin pt/et leikkausta Kehitystyö Super LHC:n triggeriä varten meneillään pt/et leikkausten tiukentaminen ei riitä pitämään ulostulotaajuus halutuissa rajoissa lisätään L triggeriin tietoa hiukkasten radoista Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 6
17 Algoritmeja (L=8 0 L Seed Muon triggers Jet triggers Electron triggers HLT Path 29 ) s cm 2 L HLT prescale prescale L_SingleMuOpen HLT_LMuOpen 0 L_SingleMu7 HLT_LMu 5 L_SingleMu20 HLT_LMu20 L_SingleMu7 HLT_L2Mu9 L_SingleMu7 HLT_L2Mu L_SingleMu3 HLT_Mu3 L_SingleMu3 HLT_Mu5 L_SingleMu7 HLT_Mu9 L_DoubleMuOpen HLT_DoubleMu0 L_DoubleMu3 HLT_DoubleMu3 L_DoubleMuOpen HLT_LDoubleMu L_SingleMu3 HLT_IsoMu3 L_SingleJet6U HLT_LJet6U 25 0 L_SingleJet6U HLT_Jet5U 25 L_SingleJet20U HLT_Jet30U 5 L_SingleJet30U HLT_Jet50U L_QuadJet6U HLT_QuadJet5U L_IsoEG0_Jet6U_ForJet6U HLT_FwdJet20U L_SingleJet6U HLT_DiJetAve5U 25 L_SingleJet20U HLT_DiJetAve30U Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 7
18 Algoritmeja (L= 0 L Seed Muon triggers removed removed new new HLT Path 3 s cm ) L L HLT HLT prescale prescale prescale prescale L_SingleMuOpen HLT_LMuOpen 000/ L_SingleMu7 HLT_LMu 5 00 L_SingleMu20 HLT_LMu20 L_SingleMu7 HLT_L2Mu9 L_SingleMu7 HLT_L2Mu L_SingleMu3 HLT_Mu3 L_SingleMu3 HLT_Mu5 25 L_SingleMu7 HLT_Mu9 L_SingleMu0 HLT_Mu s cm 2 L_SingleMu0 HLT_Mu5 L_DoubleMuOpen HLT_DoubleMu0 L_DoubleMu3 HLT_DoubleMu3 L_DoubleMuOpen HLT_LDoubleMu 0 removed L_SingleMu3 HLT_IsoMu3 new L_SingleMu7 HLT_IsoMu9 Jet triggers Electron triggers Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 8
19 Mielikuva triggeristä Törmäystaajuus Suomen pinta ala Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 9
20 Mielikuva triggeristä Törmäystaajuus : L triggeri = Suomen pinta ala : Helsingin pinta ala Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
21 Mielikuva triggeristä Törmäystaajuus : L triggeri : HLT triggeri = Suomen pinta ala : Helsingin pinta ala : Katajanokan pinta ala Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 2
22 Triggerin suunnittelu Identifioi miten fysiikkaprosessi näkyy ilmaisimessa muoni muoni elektroni elektroni photoni photoni kvarkki jetti gluoni jetti neutriino puuttuvaa energiaa Valitse näistä objekti ja ET/pT leikkaus siten, että mahdollisimman suuri osa signaalista menee läpi läpimenotaajuus pysyy sallituissa rajoissa tekniset rajoitukset fysiikka prioriteetit Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
23 Triggerin suunnittelu, b Esimerkki: t t W b W b b q q e e t t b b Ilmaisimessa näkyvät objektit q q muoni muoni 4 kvarkkia ( b q q, b ) 4 jettiä neutriino puuttuvaa energiaa Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
24 Triggerin suunnittelu Myoni triggerit Jetti triggerit Elektroni triggerit Fotoni triggerit Puuttuva ET triggerit pt/et leikkaus Läpimenotaajuus (GeV) (Hz) Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
25 Triggerin suunnittelu pt/et leikkaus Läpimenotaajuus Läpimennyt signaali (GeV) (Hz) (%) Myoni triggerit Jetti triggerit Puuttuva ET triggerit myonin pt 3. jetin ET. jetin ET 2. jetin ET 4. jetin ET puuttuva ET Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
26 Triggerin suunnittelu pt/et leikkaus Läpimenotaajuus Läpimennyt signaali (GeV) (Hz) (%) Myoni triggerit Jetti triggerit Puuttuva ET triggerit myonin pt 3. jetin ET q Myoni triggeri 5 GeV:n pt leikkauksella kaikki signaali menee läpi läpimenotaajuus pienin. jetin ET 2. jetin ET 4. jetin ET puuttuva ET Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
27 Tehtävä: suunnittele triggeri Kokeen fysiikka prioriteetit. hypersymmetria (keksitty tätä tehtävää varten) uusi mielenkiintoinen teoria, joka ennustaa uusia hiukkasia hajoaa standardimallin hiukkasiin 2. pareittain tuotetut top kvarkit, hajoamiskanavassa t t W b W b e e b q q b 3. jettien kokonaisvuorovaikutusala jetin ET:n funktiona Tekniset rajoitukset. läpimenotaajuus max 50 Hz Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
28 Tehtävä: suunnittele triggeri X Y Z y z q q q q X qq / gg qq, gg, qg, qqg, qgg, qqq, ggg,... y Y q Z x q q, t t W b W b e e b q q b e e t t b b... q q Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
29 Hypersymmetria kinematiikka X Y Z y z q q q q. jetin ET 2. jetin ET 3. jetin ET puuttuva ET Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
30 Ttbar kinematiikka t t W b W b e e b q q, b elektronin pt 3. jetin ET. jetin ET 2. jetin ET 4. jetin ET puuttuva ET Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
31 Jettien kinematiikka qq / gg qq, gg, qg, qqg, qgg, qqq, ggg,... Jetin ET Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne, 200 3
32 Hypersymmetrian triggeri Jetti triggerit Puuttuva ET triggerit pt/et leikkaus Läpimenotaajuus Läpimennyt signaali (GeV) (Hz) (%) Valitaan puuttuva ET triggeri 60 GeV leikkauksella. jetin ET 2. jetin ET 3. jetin ET puuttuva ET Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
33 Top kvarkkien triggeri Elektroni triggerit Jetti triggerit Puuttuva ET triggerit pt/et leikkaus Läpimenotaajuus Läpimennyt signaali (GeV) (Hz) (%) elektronin pt 3. jetin ET Valitaan elektroni triggeri 20 GeV leikkauksella. jetin ET 2. jetin ET 4. jetin ET puuttuva ET Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
34 Jettien triggeri Jetti triggerit pt/et leikkaus Läpimenotaajuus Läpimennyt signaali (GeV) (Hz) (%) Jettien ET Läpimenotaajuus liian suuri alle 80 GeV jeteille Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
35 Jettien triggeri Jetti triggerit pt/et leikkaus Läpimenotaajuus (GeV) (Hz) Läpimenotaajuus Läpimennyt signaali harvennuksen jälkeen (Hz) (%) Jettien ET Harvennus Käytetään harvennusta tallennetusta datasta löytyy jettejä kaikilla energioilla harvennuksesta huolimatta tarpeeksi pienen energian jettejä harvennus otettava huomioon fysiikka analyysia tehtäessä Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
36 Optimoidut triggerit Triggeri pt/et leikkaus Harvennus (GeV) Läpimenotaajuus (Hz). hypersymmetria Puuttuva ET triggeri top kvarkit Elektroni triggeri jetit Jetti triggerit Läpimenotaajuus yhteensä: 4 Hz Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
37 Todellisuudessä vähän monimutkaisempaa Kymmeniä fysiikkaprosesseja kokeen prioriteetit Korrelaatio eri triggereiden välillä kun lisätään uusi triggeri, kokonaisläpimenotaajuus nousee vain sen verran kuin uusia törmäyksiä menee triggeristä läpi Kombinaatio triggereistä esimerkiksi 20 GeV myoni + 30 GeV puuttuvaa energiaa Epätarkkuus arvioiduissa sirontavaikutusaloissa jätettävä marginaalia maximi läpimenotaajuuteen Optimoida fysiikka potentiaali pienellä törmäystaajuudella löysemmät triggerit kuin suurella törmäystaajuudella Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
38 Yhteenveto Triggeri on tärkeä osa hadronitörmäytinkoetta se on systeemi, joka nopeasti valitsee törmäykset, joissa on mahdollisesti mielenkiintoista fysiikkaa sitä tarvitaan, koska kaikkea dataa ei pystytä tallentamaan se on ensimmäinen askel valittaessa dataa fysiikka analyysiin CMS kokeen läpimenotaajuudet Läpimenotaajuus (Hz) Törmäystaajuus Ensimmäisen tason triggeri Toisen tason triggeri 00 Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014
Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.
LisätiedotHavainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta
Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta CMS-koe CERN 4. heinäkuuta 2012 Yhteenveto CERNin Large Hadron Collider (LHC) -törmäyttimen Compact Muon Solenoid (CMS) -kokeen tutkijat ovat tänään julkistaneet
LisätiedotHiggsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011
Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosoni on ainoa hiukkasfysiikan standardimallin (SM) ennustama hiukkanen, jota ei ole vielä löydetty
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan näkökulmasta, vastaavia
LisätiedotTeoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen
Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa Kari Rummukainen Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Mitä Oulussa tutkitaan? Opiskelu ja sijoittuminen työelämässä Teoreettinen fysiikka: työkaluja
LisätiedotUusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä
Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä 4. kesäkuuta 2012 ATLAS koe esitteli uusimmat tuloksensa Higgs-hiukkasen etsinnästä. Tulokset esiteltiin CERNissä pidetyssä seminaarissa joka välitettiin
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan
LisätiedotTampere 14.12.2013. Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto
Tampere 14.12.2013 Higgsin bosoni Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto Perustutkimuksen tavoitteena on löytää vastauksia! yksinkertaisiin peruskysymyksiin. Esimerkiksi: Mitä on massa?
LisätiedotSuomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos 2.12.2009 Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Hiukkasfysiikka tutkii aineen pienimpiä rakennusosia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.
LisätiedotKesätöihin CERNiin? Santeri Laurila & Laura Martikainen Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) Santeri Laurila & Laura Martikainen / HIP
Kesätöihin CERNiin? Santeri Laurila & Laura Martikainen Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) 1 CERN LHC CMS HIP! LHC on maailman suurin hiukkaskiihdytin CERNissä Sveitsin ja Ranskan rajalla! Suomen CERN-yhteistyötä
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
LisätiedotHarvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa
Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa CMS- koe raportoi uusissa tuloksissaan Bs- mesonin (B- sub- s) hajoamisesta kahteen myoniin, jolle Standardimalli (SM)
LisätiedotPaula Eerola 17.1.2012
Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitostki it 17.1.2012 Mikä on LHC? LHC Large Hadron Collider Suuri Hiukkastörmäytin on CERN:ssä sijaitseva it kiihdytin, toiminnassa
LisätiedotHiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto
Hiukkasfysiikka Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Nobelin palkinto hiukkasfysiikkaan 2013! Robert Brout (k. 2011), Francois Englert, Peter
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet. Tapio Hansson
Hiukkaskiihdyttimet Tapio Hansson Miksi kiihdyttää hiukkasia? Hiukkaskiihdyttimien kehittäminen on ollut ehkä tärkein yksittäinen kehityssuunta alkeishiukkasfysiikassa. Hyöty, joka saadaan hiukkasten kiihdyttämisestä
LisätiedotHiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta
Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta @ CERN Risto Paatelainen CERN Theory Department KUINKA PÄÄDYIN CERN:IIN Opinnot: 2006-2011 FM, Teoreettinen hiukkasfysiikka, Jyväskylän yliopisto 2011-2014 PhD,
LisätiedotNeutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa
Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa Graduseminaari Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopisto 15.6.2012 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa 15.6.2012 1 / 14 Osa 1: Neutriinot
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotHyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus
Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle.
LisätiedotFYSH300 Hiukkasfysiikka valikoe, 4 tehtavaa, 3h. Palauta kysymyspaperit ja taulukot vastauspaperisi mukana!
FYSH300 Hiukkasfysiikka 20.5.201. 2. valikoe, 4 tehtavaa, 3h. Palauta kysymyspaperit ja taulukot vastauspaperisi mukana! 1. a) Tarkastellaan alla olevaa ylempaa kuvaa, jossa on kuvattuna mittaustulos sironnan
LisätiedotRobert Brout. Higgsin bosoni. S. Lehti Fysiikan tutkimuslaitos Helsinki. Francois Englert. sami.lehti@cern.ch. Peter Higgs
Robert Brout Higgsin bosoni Francois Englert S. Lehti Fysiikan tutkimuslaitos Helsinki sami.lehti@cern.ch Peter Higgs G.Landsberg in EPS-HEP 2013 2 Muutamia peruskäsitteitä 3 Leptonit: alkeishiukkasia,
LisätiedotHiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura
Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
LisätiedotAlkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat
Alkeishiukkaset perushiukkaset kvarkit (antikvarkit) leptonit (antileptonit) hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat baryonit mesonit mittabosonit eli vuorovaikutuksien välittäjähiukkaset Higgsin
LisätiedotMasterClass 14. Hiukkasfysiikan kokeet
MasterClass 14 Hiukkasfysiikan kokeet Mikko Voutilainen Helsingin yliopisto osa kalvoista: Lauri A. Wendland Hiukkasfysiikan kokeet CERNissä 1 / 54 Koe ja teoria kohtaavat Teoria Kokeet Hiukkasfysiikan
LisätiedotCERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén
CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén CERN = maailman suurin hiukkastutkimuslaboratorio Sveitsin ja Ranskan rajalla,
LisätiedotHiukkasfysiikan kokeet
Hiukkasfysiikan kokeet Santeri Laurila Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) kalvot: Santeri Laurila, Kati Lassila-Perini, Mikko Voutilainen, Lauri A. Wendland Hiukkasfysiikan kokeet 1 / 54
LisätiedotKorrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa
Korrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa Timo J. Kärkkäinen timo.j.karkkainen@helsinki.fi Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 11. lokakuuta
LisätiedotHiukkasfysiikan kokeet
Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) kalvot: Santeri Laurila,, Mikko Voutilainen, Lauri A. Wendland 1 / 54 Fysiikan teoria ja kokeet Teoria Kokeet 1. Hiukkaskiihdyttimet 2. Ilmaisimet 3. Data-analyysi
LisätiedotTheory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä)
Q3-1 Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä) Lue erillisessä kuoressa olevat yleisohjeet ennen tämän tehtävän aloittamista. Tässä tehtävässä tarkastellaan maailman suurimman hiukkasfysiikan
LisätiedotHiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson
Hiukkasfysiikkaa Tapio Hansson Aineen Rakenne Thomson onnistui irrottamaan elektronin atomista. Rutherfordin kokeessa löytyi atomin ydin. Niels Bohrin pohdintojen tuloksena elektronit laitettiin kiertämään
LisätiedotAlkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:
Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi
LisätiedotNeutriino-oskillaatiot
Neutriino-oskillaatiot Seminaariesitys Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopisto 29.11.2011 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 1 / 16 Jotain vikaa β-hajoamisessa Ytimen β-hajoamisessa
LisätiedotHiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?
Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se? Kari Rummukainen Fysiikan laitos & Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) Helsingin Yliopisto Kari Rummukainen Hiukkasfysiikka + kosmologia Varhainen maailmankaikkeus
LisätiedotLIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ
LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,
LisätiedotHiukkasten lumo: uuden fysiikan alku. Oili Kemppainen
Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku Oili Kemppainen 29.09.2009 Hiukkasfysiikka tutkii luonnon perusrakenteita Käsitykset aineen rakenteesta ja luonnonlaeista muuttuneet radikaalisti Viimeisin murros 1960-
LisätiedotLHC kokeet v J.Tuominiemi /
J.Tuominiemi / 28.12.2011 LHC kokeet v. 2011 CERNin LHC törmäytin oli talviseisokissa 6.12.2010 lähtien aina helmikuuhun 2011. Laitteistoa huollettiin ja tehtiin parannustöitä. Samoin LHC koeasemia huollettiin
LisätiedotCERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
LisätiedotArttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria
Standardimalli & Supersymmetria Standardimalli Hiukkasfysiikan Standardimalli on teoria, joka kuvaa hiukkaset ja voimat, jotka vaikuttavat luonnossa. Ympärillämme näkyvä maailma koostuu ylös- ja alas-kvarkeista
LisätiedotLaboratoriot ja kokeet
Laboratoriot ja kokeet Osa 2. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos 24.5.2010 Aiheet CERN LHC ja LHC-kokeet Fermilab Tulevaisuuden suunnitelmat P. Eerola, AFO 26.5.2010 2 The Tevatron
LisätiedotFlrysikko Higgs iuhli. löytymistä 4. z.totz
H elsin 6tN S.rrwonÄ1..7.A0,S Vahva todiste himoitusta Higgsistä Higgsin hiukkasta on kaivattu tukemaan fysiikan perusteoriaa. Mutta vielä pitäisi varrnistaa pari asiaa. Nyt on löytynyt sen näköinen hiukkanen'
LisätiedotMitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN
Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva
LisätiedotFysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista
Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista K. Kajantie keijo.kajantie@helsinki.fi Tampere, 14.12.2008 Fysiikan (teoreettisen) professori, Helsingin yliopisto, 1970-2008
LisätiedotKvarkkiaineen tutkimus CERN:n ALICE-kokeessa
Kvarkkiaineen tutkimus CERN:n ALICE-kokeessa Sami RäsänenR SISÄLTÖ: Vahvojen vuorovaikutusten teorian (=QCD) historiaa Olomuodon muutos ydinaineesta kvarkkiaineeseen Kvarkkiaineen kokeellinen tutkimus,
LisätiedotSUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa
SUPER- SYMMETRIA Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa Teemu Löyttinen & Joni Väisänen Ristiinan lukio 2008 1. Sisällysluettelo 2. Aineen rakenteen standardimalli
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
LisätiedotSuhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson
Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa Tapio Hansson Laskentoa SI-järjestelmä soveltuu hieman huonosti kvantti- ja hiukaksfysiikkaan. Sen perusyksiköiden mittakaava
LisätiedotMikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire
Mikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire CERN on maailman suurin hiukkasfysiikan tutkimuslaitos Ranskan ja Sveitsin rajalla lähellä Geneveä Peruste;u 1954 Suomi lii;yi 1991 21 jäsenmaata
LisätiedotHiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä
Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä TkT Tapio Lampén (tapio.lampen@cern.ch) Fysiikan tutkimuslaitos HIP (sisältää materiaalia Sanni Suoniemen pro gradu -tutkimuksesta) Sisältö: CERNin ja CMS-kokeen
LisätiedotNeutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto
Neutriinofysiikka Tvärminne 27.5.2010 Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinon keksiminen Ongelma 1900-luvun alusta: beetahajoamisessa syntyvän neutriinon energiaspektri on jatkuva.
LisätiedotIntegrointialgoritmit molekyylidynamiikassa
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin
LisätiedotMahtuuko kaikkeus liitutaululle?
Mahtuuko kaikkeus liitutaululle? Teoreettinen näkökulma hiukkasfysiikkaan Jaana Heikkilä, CERN, 304-1-007 7.2.2017 Ylioppilas, 2010, Madetojan musiikkilukio, Oulu LuK (Fysiikka, teor. fysiikka), 2013,
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat
LisätiedotAVOIN HIUKKASFYSIIKAN TUTKIMUSDATA OPETUSKÄYTÖSSÄ
Pro gradu -tutkielma Fysiikan opettaja AVOIN HIUKKASFYSIIKAN TUTKIMUSDATA OPETUSKÄYTÖSSÄ Sanni Suoniemi 2014 Ohjaaja: Heimo Saarikko Tarkastajat: Heimo Saarikko ja Ismo Koponen HELSINGIN YLIOPISTO FYSIIKAN
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,
LisätiedotHiggsin hiukkasta tutkimassa LHC:llä
Higgsin hiukkasta tutkimassa LHC:llä 1. Johdanto Lyhenne LHC tarkoittaa CERNin Suurta Hadronitörmäytintä, Large Hadron Collider. CERN on yhteiseurooppalainen Euroopan hiukkasfysiikan laboratorio, jonka
LisätiedotKuva 2. LHC-dipolimagneetin poikkileikkaus, jossa näkyy suprajohtavan magneettikelan paikka suihkuputkien ympärillä.
CERNin LHC-projekti CERN:issä vuoden 2009 lopussa käynnistetty LHC (Large Hadron Collider, kts. http://lhc.web.cern.ch/lhc/) on maailman suurin hiukkaskiihdytinlaitteisto. Se on kahden suprajohteisia magneetteja
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotKosmisten säteiden EMMA-koe
Kosmisten säteiden EMMA-koe Experiment with MultiMuon Array Timo Enqvist Oulun yliopisto timo.enqvist@oulu.fi OEI OR & PPL MYR, 10.09.2012, Pyhäsalmi 1/20 Kosmisten säteiden energiaspektri suuret energiat
LisätiedotNokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF
Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC
LisätiedotSamurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin
Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin SAMURAI on SINUS Messtechnik GmbH:n uusin ohjelmisto melun ja tärinän mittauksiin ja reaaliaikaiseen analysointiin. Tiedonkeruulaitteena
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotTervetuloa. Espoon yhteislyseo, Ivalon ja Kuninkaantien lukiot
Tervetuloa Espoon yhteislyseo, Ivalon ja Kuninkaantien lukiot 18.1.2017 Yleisesittely: Mikä CERN on ja mitä täällä tehdään? Timo Hakulinen BE/ICS Lyhyt Intro: mistä on kysymys Paikka, jossa paiskataan
LisätiedotKvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin
1/31 Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin Niko Jokela Hiukkasfysiikan kesäkoulu Helsinki 18. toukokuuta 2017 2/31 Säieteorian perusidea Hieman historiaa 1 Säieteorian perusidea Hieman historiaa 2
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää
LisätiedotHiggsin fysiikkaa. Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos
Higgsin fysiikkaa Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos Sisällys: Higgsin teoriaa Tarkkuusmittauksia Standardimallin Higgs Supersymmetriset Higgsit Vahvasti vuorovaikuttava Higgsin sektori
LisätiedotInternet-ohjeet AutoChart LIVE
Internet-ohjeet AutoChart LIVE AUTOCHART LIVE AutoChart LIVEn avulla voit luoda omia karttojasi mistä tahansa vesistöistä, joista ei välttämättä ole edes olemassa mitään pohjakarttaa! AutoChart LIVE edellyttää
LisätiedotOsallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai
Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA
OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä
LisätiedotTaajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti
Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia
LisätiedotSisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys
Loppuraportti Sisältö Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys Työn lähtökohta ja tavoitteet Voimalaitoskattiloiden tulipesässä
LisätiedotKanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotLHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski
LHC -riskianalyysi Emmi Ruokokoski 30.3.2009 Johdanto Mikä LHC on? Perustietoa ja taustaa Mahdolliset riskit: mikroskooppiset mustat aukot outokaiset magneettiset monopolit tyhjiökuplat Emmi Ruokokoski
LisätiedotVäitöskirja Fermilabista! Timo Aaltonen Helsingin Yliopisto Collider Detector at Fermilab (CDF)
Väitöskirja Fermilabista! Timo Aaltonen Helsingin Yliopisto Collider Detector at Fermilab (CDF) Sisältö Yleiskatsaus Fermilabiin, Tevatronkiihdyttimeen sekä toiseen sen pääkokeista, Collider Detector at
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotTaustamateriaali Fingridin innovaatiohaasteeseen Sähköasemilla olevien viallisten laitteiden havainnointi radiotaajuisella mittausmenetelmällä
Taustamateriaali Fingridin innovaatiohaasteeseen Sähköasemilla olevien viallisten laitteiden havainnointi radiotaajuisella mittausmenetelmällä Juha Riikonen Spinverse Yleistä lisätietoa Yleistä lisätietoa
LisätiedotHajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360)
Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360) Jarmo Ala-Heikkilä, VIII/2017 Useissa tämän kurssin laskutehtävissä täytyy ensin muodostaa tilannekuva: minkälaista säteilyä lähteestä tulee, mihin se kohdistuu,
LisätiedotAatofunktiot ja epätarkkuus
Aatofunktiot ja epätarkkuus Aaltofunktio sisältää tiedon siitä, millä todennäköisyydellä hiukkanen on missäkin avaruuden pisteessä. Tämä tunnelointimikroskoopilla grafiitista otettu kuva näyttää elektronin
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotHissimatkustajien automaattinen tunnistaminen. Johan Backlund
Hissimatkustajien automaattinen tunnistaminen Johan Backlund Johdanto Hissien historia pitkä Ensimmäiset maininnat voidaan jäljittää Rooman valtakuntaan Matkustaja hissien synty 1800-luvun puolessavälissä
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 5 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 04 Hiukkasfysiikka Hiukkaskiihdyttimet Ydin- ja hiukkasfysiikan varhaisvaiheessa
LisätiedotMikko Voutilainen, CERN research fellow. Jetit, Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne Jetit research fellow 1 / 45 Määritelmä Jetti eli hiukkasryöppy on kapea kartio hadroneita sekä muita hiukkasia, joita syntyy kvarkin tai gluonin hadronisoituessa hiukkasfysiikan
LisätiedotAlgoritmi III Vierekkäisten kuvioiden käsittely. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 3 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi III Vierekkäisten kuvioiden käsittely Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 3 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi III vierekkäisten kuvioiden käsittely Lähtötietoina algoritmista
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria
Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Modernin fysiikan sukupuu Klassinen mekaniikka
LisätiedotMS-C1340 Lineaarialgebra ja
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Matriisinormi, häiriöalttius Riikka Kangaslampi Kevät 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Matriisinormi Matriisinormi Matriiseille
LisätiedotTiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä
Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management
LisätiedotFYSA2031 Potentiaalikuoppa
FYSA2031 Potentiaalikuoppa Työselostus Laura Laulumaa JYFL YK216 laura.e.laulumaa@student.jyu.fi 16.10-2.11. 2017 Ohjaus Työn ja ohjelman esittely ( 30 min) Harjoitellaan ohjelman käyttöä Harmoninen potentiaali
LisätiedotAineen rakenteesta. Tapio Hansson
Aineen rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotEPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet
Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotPuheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM
Puheenkoodaus Olivatpa kerran iloiset serkukset PCM, DPCM ja ADPCM PCM eli pulssikoodimodulaatio Koodaa jokaisen signaalinäytteen binääriseksi (eli vain ykkösiä ja nollia sisältäväksi) luvuksi kvantisointitasolle,
Lisätiedot1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
Lisätiedot811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Algoritmeista ja tietorakenteista 2. Algoritmien analyysistä 811312A TRA, Johdanto 2 I.1. Algoritmeista ja tietorakenteista I.1.1. Algoritmien
LisätiedotMS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 2016
LisätiedotELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.
ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 7 Harmonisen värähdysliikkeen energia Jousen potentiaalienergia on U k( x ) missä k on jousivakio ja Dx on poikkeama tasapainosta. Valitaan
LisätiedotVuorovaikutuksien mittamallit
Vuorovaikutuksien mittamallit Hiukkasten vuorovaikutuksien teoreettinen mallintaminen perustuu ns. mittakenttäteorioihin. Kenttä viittaa siihen, että hiukkanen kuvataan paikasta ja ajasta riippuvalla funktiolla
Lisätiedot