Ibsen + Vilkkumaa + Lyseo =? Uuden edessä. Mennään bussilla vai mennäänkö sittenkään? Nuoret vaikuttajat. Are you up for it?

Transkriptio

1 KOUVOLAN LYSEON LUKION KOULULEHTI Ibsen + Vilkkumaa + Lyseo =? Mitä tulee, kun yhdistetään Henrik Ibsenin teksti, Maija Vilkkumaan musiikki ja satakunta lyseolaista? Ällistyttävän ja äärettömän hyvä produktio. Kouvolan Lyseon lukion Peer Gynt -musiikkinäytelmä on ensi-iltansa kynnyksellä. Uuden edessä Moni ysiluokkalainen miettii tälläkin hetkellä tulevaisuuttaan. Oppivelvollisuuskoulu on ihan pian takana, ja ensi vuodeksi pitää hakea uuteen opinahjoon. Yksi mahdollisuuksista on lukio. Kouvolassa on tarjolla monia hyviä vaihtoehtoja, vaikka lukioverkon supistamista suunnitellaankin. Mennään bussilla vai mennäänkö sittenkään? Uuden suuren Kouvolan kartta on mittava. Toimittajamme testasivat, voiko bussimatkailija kiertää koko kunnan. Nuoret vaikuttajat Monen aikuisen huolenaihe on, etteivät nuoret ole kiinnostuneita vaikuttamisesta ja omasta yhteisöstään. Väittämä ei ehkä pidäkään ihan paikkaansa, mikäli on uskominen Ville Savolaista ja Niina Aaltoa. Are you up for it? Lyseon lukiolla on jo vahva debattiperinne. Koulu on osallistunut englanninkieliseen väittelykisaan jo monena vuonna, ja menestystäkin on tullut. Olennaisempaa on kuitenkin kaikki se tieto, taito ja kokemus, mitä debatointi opiskelijoille antaa. Juhlasta juhlaan Kun 110-vuotisjuhlat on juhlittu, koulun kakkoset pukeutuvat jälleen parhaimpiinsa: on wanhojen aika. Kuvareportaasi kertoo matkasta kohti suurta päivää.

2 2 PÄÄKIRJOITUS Kahden prosentin aika Kouvolan Lyseon lukio täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Yli satavuotisen historiansa aikana koulu on käynyt läpi monia vaiheita yhteislyseosta tyttölyseon kautta nykyaikaiseen lukioomme. Tänäkin keväänä Lyskasta valmistuu lähes 120 uutta ylioppilasta. Vuonna 1903 perustettu Kouvolan Suomalainen yhteiskoulu oli aikanaan toiseksi vanhin maaseudulle perustettu oppikoulu. Viipurin toisen tyttökoulun tullessa evakkokouluna kaupunkiin 1940-luvulla muuttui yhteiskoulu poikakouluksi ja nimi vaihtui Kouvolan lyseoksi. Erinäisten vaiheiden jälkeen vuonna 1980 syntyi nykyisin tuntemamme Kouvolan Lyseon lukio. 110-vuotias koulumme on minulle henkilökohtaisesti tuonut viimeisen kolmen vuoden aikana niin iloa kuin stressiäkin. Ensimmäisen luokan alussa uudet kaverit ja lukion tiukka opiskelutahti täyttivät kalenterin. Allakka on edelleen täynnä, sillä tässä vaiheessa opiskeluja minulla on jäljellä koko lukioaikani viimeinen koeviikko ennen lukulomaa ja ylioppilaskirjoituksia. Aloittaessamme opiskelujamme syksyllä 2010 laskimme uusien luokkakavereiden kanssa koko lukioaikaan mahtuvan kolmetoista seitsemän viikon jaksoa. Siitä lähtien olemme laskeneet jäljellä olevia jaksoja ja joko valitelleet niiden paljoutta tai, erityisesti viime aikoina, kauhistelleet vähyyttä. Totuus kuitenkin on, että lukioon kuluu keskimäärin vain noin 1,8 % elämästämme. Näihin vajaaseen kahteen prosenttiin mahtuu mahdoton määrä työtä, onnistumisen iloa ja ihmisiä, joihin aion pitää yhteyttä vielä lakin saamisen jälkeenkin. Yleissivistävyyden ohella lukiossa opiskelu on tarjonnut minulle unohtumattomia kokemuksia ja elämyksiä, jotka lyhyestä kestostaan huolimatta tuskin koskaan unohtuvat. Oma mummoni kävi aikoinaan ja -60-lukujen taitteessa kuusi vuotta tyttölyseota. Erään kerran viedessään minua kouluun hän kysyi: Vieläkö siellä on niissä kaiteissa ne sellaiset näppylät? Onhan niissä. Minna Markkanen, abiturientti Piirros: Hietsu REHTORIN PALSTA Juhlan paikka KKoulujen vuosijuhlat sijoittuvat usein syyslukukaudelle. Me teemme toisin, juhlimme Veikko Talven kirjoittaman koulumme 50-vuotishistoriikin mukaan todennäköisesti tammikuun 11. päivänä vuonna 1903 pidetyssä asemalaisten lukutuvan vuosikokouksessa otettiin oppikoulun perustaminen tiettävästi ensimmäisen kerran julkisesti esille. Helmikuun 1. päivänä syntyi päätös. Tammikuuta voidaan siis pitää Lyseon lukion perustamisajankohtana. Koulumme historia on kaksiosainen. Vuonna 1940 toimintansa Kouvolassa aloittanut Tyttölyseo ja Poikalyseo sijaitsivat vierekkäisillä tonteilla parinkymmenen vuoden ajan. Kanssakäyminen oli ajoittain erittäin vähäistä. Varsinkin Tyttölyseon puolella oli oltu tiukkoja poikien tapaamisten suhteen. Vuonna 1980 koulujen yhdistäminen päätti kylmän sodan naapurusten välillä. Vietimme vuonna 2003 koulun satavuotisjuhlia., ja silloin historia oli vahvasti läsnä. Toimitettiin juhlakirja, pystytettiin patsas, täydennettiin koulun matrikkeliosa ja marssittiin perinteiden mukaisesti Kouvolan halki. Nyt juhlimme vähän vaatimattomammin. Käymme kunniakäynnillä ainoastaan entisen rehtorimme Helvi Hongan patsaalla, eikä tervehdysten vastaanottoakaan ole. Panostamme pääjuhlaan, etusijalla ovat nuorten korkeatasoiset esitykset. Entiset nuoret ovat myös merkittävässä osassa. Kirjailija Jari Järvelä pitää juhlapuheen ja sunnuntaina kirkkoherra Keijo Gärdström isännöi kirkkopyhää, molemmat ovat koulumme entisiä oppilaita. Tarkoitus on juhlia molempien koulujen merkkipäiviä varsinaista sankaria painottaen. Vuonna 2015 toinen perinnekoulumme olisi 75-vuotias. Reino Ahonen, rehtori KOUVOLAN LYSEON LUKION JA SEN PERINNEKOULUJEN YHTEINEN 110-VUOTISJUHLA Lauantai klo kukkalaitteen laskeminen Helvi Hongan patsaalle Kouvolan pääkirjaston edessä klo pääjuhla, Lyseon lukion liikuntahalli luokkatapaamiset klo Peer Gynt -musiikkinäytelmä, KLL:n modernisoitu rock-henkinen sovitus. Lipun hinta 10 / 5e (alle 18-vuotiaat ja opiskelijat), Lyseon lukion liikuntahalli Sunnuntai klo juhlajumalanpalvelus Kouvolan keskuskirkko klo Peer Gynt -musiikkinäytelmä, KLL:n modernisoitu rock-henkinen sovitus. Lipun hinta 10 /5e (alle 18-vuotiaat ja opiskelijat), Lyseon lukion liikuntahalli Lisätietoja: edukouvola.fi/lyseonlukio/ Tervetuloa! Yhteystiedot: Kouvolan Lyseon lukio, Tietotie 3-5, Kouvola puh Kouvolan Lyseon lukion koululehti Toimitusryhmä: Anni Halinen Eveliina Töyrylä Olli Ukkola Janette Vesalainen Linnea Lehtinen Minna Markkanen Ohjaava opettaja: Marketta Kiviranta Kuvat: Anni Halinen Kannen kuva: Koulun kotisivut Ulkoasu ja taitto: Kouvolan Sanomat /Mediapalvelu Painopaikka: Lehtikanta Oy

3 3 Ei urakalla, vaan porukalla Halloween-juhla, teemapäivät, vanhempainiltakahvitukset, abipoikakalenteri, koulukuvauksen järjestäminen... Lista on pitkä. Tämä kaikki on koulumme hallituksen järjestämää. Mitä kaikkea oppilaskunnan hallitus oikein tekee? Se hoitaa erilaisia käytännön asioita, toimii opiskelijoiden äänitorvena, pyrkii ajamaan heidän etujaan ja tekemään koulunkäynnistä entistä viihtyisämpää. Viihtyisyyttä parannetaan mm. kioskin, limsakoneen ja kahvikoneen olemassaololla ja ylläpidolla sekä erilaisilla arjen rutiineita rikkovilla tempauksilla. Hallituksen toiminta näkyy monissa arkipäiväisissä asioissa, mutta vain murto-osa siitä, mitä kaikkea siihen kuuluu, tulee julki. On hienoa, että koulussa on opiskelijoista muodostuva ryhmä aktiiveja. Näen hallituksen hienona, kannustavana ja monipuolisena yhteisönä: yhteishenki on mitä parhain ja kokouksissa ilmapiiri on hyvä, sillä kaikkia kuunnellaan, kaikki otetaan huomioon ja kaikki hyväksytään juuri sellaisina kuin he ovat. Hallituksen jäsenet ovatkin korostaneet hallituksen parhaina asioina yhteishenkeä ja erilaisuuden hyväksymistä! TÄTÄ MIELTÄ Pyydän, älä kerro liikaa Elä hetkessä Kouvolan Lyseon lukion hallitus juhlii Halloweenia. Hallitus antaa ja ottaa. On upeaa päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja järjestämään tapahtumia. Näiden lisäksi oppilaskunnan hallituksen kautta pääsee tutustumaan myös uusiin ihmisiin, ja se antaa omanlaisensa kevennyksen joskus jopa tylsään ja monotoniseen koulunkäyntiin. Koskaan ei tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Eikä koskaan tiedä, kuinka pitkä tämä elämän taival kullakin on. Sen vuoksi on tärkeää muistaa tehdä elämässä asioita, joilla on merkitystä juuri sillä hetkellä, eikä vain asioita, joiden avulla mahdollisesti saavuttaa jotakin tulevaisuudessa. Kun läheiseni tuttava menehtyi aivan yllättäen, mietin elämän arvaamattomuutta. Mietin, mitä kaikkea menehtynyt henkilö oli mahdollisesti elämässään ehtinyt kokea ja mitä kaikkea häneltä oli jäänyt kokematta. Asiat, joita hän oli suunnitellut tekevänsä huomenna, jäivätkin tekemättä. Jotkut sanovat, että juuri ennen kuolemaa näkee elämänsä pikakelauksena. Jos näin on, haluaisin itse nähdä asioita elämästäni, joilla on ollut merkitystä ja joista voisin rehellisesti sanoa olevani ylpeä. Elämän arvaamattomuuteen vedoten kehotan jokaista elämään hetkessä, tässä ja nyt. Kun on aika katsoa oman elämänsä saavutuksia, voi olla ylpeä niistä olivat ne sitten pieniä tai suuria. Kuitenkin joskus tuntuu, että hallituksen aktiiveilla on vastuuta ja stressiä liikaa, mutta onneksi se on ohimenevää. Esimerkiksi Halloween-juhlaa järjestettäessä ylenpalttinen, pitkään jatkunut stressi purkautui omalla kohdallani migreenin muodossa kesken juhlan, mutta suunnittelu ja toteutus kuitenkin onnistui mainiosti! En ole missään vaiheessa katunut sitä hetkeä, kun ensimmäisenä vuonna hain ehdolle luokan puheenjohtajaksi, ja näin ollen myös hallituksen jäseneksi. Enkä myöskään sitä, kun Perjantaina Kouvolaan satoi tämän talven ensilumi. Kiitos nykyajan, meidän sosiaalisen median käyttäjien ei tarvinnut nähdä sitä vaivaa, että avaisimme verhot ikkunan edestä. Pikainen kirjautuminen sisään Facebookiin puhelimella tai tietokoneella antoi tiedon siitä, että maa on valkoinen. Koulussahan on opittu, että tieto on sitä luotettavampi, mitä useammasta lähteestä se löytyy samanlaisena. Ilmeisesti Facebook-ystäväni olivat päättäneet noudattaa tätä ohjetta, sillä erilaisia lumentuloon liittyviä päivityksiä löytyi päivänpäätteeksi virtuaaliselta seinältäni lukuisia. Eihän se nimittäin millään riitä, että yksi ihminen informoi asiasta. Lisäksi voi miettiä tämän tiedonjaon tarpeellisuutta, ikkunoita kun taitaa nykyisin löytyä jokaisesta asunnosta Tämä on vain yksi esimerkki päivitystavoista, jotka helposti pistävät ärsyttämään. Eräs niin ärsyttävä että jo naurattaa -päivitysmuodoista ovat muka-syvälliset englanninkieliset mietelauseet, jotka ovat parhaassa tapauksessa vielä kirjoitettu väärin. Samaan kategoriaan voisi lukea pätkät suomalaisista rap-lyriikoista, jotka kuvaavat niin hyvin kirjoittajan sen hetkistä (usein surullista) mielentilaa. Ja tietenkään kummassakaan tapauksessa päivitys ei ole täydellinen ilman vähintään yhtä sydäntä. Näistä syvällisistä kirjoitelmista päästään helposti ilmiöön, jota yleisesti kutsutaan huomiohuoraamiseksi. Tämän yläotsikon alle lukeutuvat kaikki Tykkää tästä, jos itkisit edes yhden kyyneleen jos kuulisit minun kuolleen sekä Jos välität minusta edes vähän, paina tykkää! ynnä muut vastaavat. Joskus saa myös lukea ns. mysteeripäivityksiä, joissa henkilö ympäripyöreästi surkuttelee elämäänsä. Ei siinä mitään, mutta sitten kun joku huolestunut kysyy kommentilla, että mikä on hätänä, niin vastauksena tulee kerron chatissa/ joskus tai lisää ympäripyöreää surkuttelua. Jos alkaa kertoa juttua kaikille, niin miksi yhtäkkiä rupeaakin ujostuttamaan? Ylijakamisen puolelle menevät myös päivityssarjat, joissa henkilö Hyi, pahaa ruokaa! tänä vuonna hain hallituksen puheenjohtajaksi. Tätä haluan tehdä, ja tästä tykkään. Ympärilläni on mielettömästi ihania ihmisiä sekä hallituksessa että sen ulkopuolella, ja juuri he ovat pääsyy tämän homman mahtavuuteen! Niina Aalto Lyseon lukion oppilaskunnan puheenjohtaja kertoo jokaisen asian, jonka hän päivän aikana tekee. Esimerkki: Valmistaudun lähtemään lenkille!, Lähden lenkille, moikka!, Lenkillä! Kaunis ilma, Olipa kiva käydä lenkillä pitkästä aikaa! Nyt suihkuun, Suihkussa käyty, nyt teen vähän naposteltavaa Salkkarien ja Täykkärien katsomista varten, Vieläkin reipas olo lenkin jälkeen! Mutta voi näitä Salkkarien juonenkäänteitä.. ja vielä illan viimeinen päivitys: Lenkki, Salkkarit, Täykkärit ja hyvää syötävää = täydellinen ilta! Nyt nukkumaan, öitä! Käsi ylös, ketä oikeasti kiinnostaa? Totta kai jokaisella on oikeus kirjoittaa muiden nähtäväksi mitä itse haluaa, ja jokainen voi piilottaa näkyvistään julkaisuja joita ei halua lukea. Silti, yhteisen hyvän puolesta, pyytäisin kaikilta Facebookin (ja muunkin sosiaalisen median) käyttäjiltä vähän tilannetajua ennen kuin painatte julkaisenappia. Tee muille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän, tai julkaise niin kuin haluaisit itse lukea. -Kyllästynyt Se maistuu kuralta, se näyttää hyvältä, se lemahtaa vanhalta sukalta; vihattu ja rakastettu kouluruoka. Suomen koulujärjestelmä takaa meille periaatteessa ilmaisen kouluruoan. Silti vuotiaista vain 65 prosenttia syö kouluruoan päivittäin. Ruoka korvataan usein makeisilla, tai sitten ei yksinkertaisesti syödä mitään ja kiukutellaan loppu päivä, kun maha kurnii. Mihin lapset ja nuoret ovat kotonaan tottuneet, kun tavallinen kotiruoka ei kelpaa? Jos makua ei ole tarpeeksi, sitä varten ruokalassa on käytössä mausteita. Kukaan ei myöskään voi vedota siihen, että kouluruoka lihottaa. Päivässähän tulisi syödä kaksi lämmintä ateriaa. Koulussa on myös tarjolla kasvisruoka vaihtoehto, joten tasa-arvokin on otettu huomioon. Itse opin arvostamaan päivittäistä kouluruokaa uudella tavalla, kun muutin asumaan yksin. Jos illalla haluaa maittavan aterian, sen vuoksi saa nähdä vaivaa. Mikropitsoihinkin kyllästyy hyvin nopeasti, uskokaa tai älkää. Kiitos ihanalle keittäjällemme ja veronmaksajille; vähintään yksi lämmin, täyttävä ruoka päivässä on taattu! Ehkä meille suomalaisille valittaminen on vain osa perusluonnetta. Jos ilmaista kouluruokaa ei olisi oppisimmeko vasta sitten arvostamaan sitä? KOLUMNI Interaktiiviset kylähullut Kkoulunkäynnin uulun sukupolveen, joka syntyi keskelle tietotekniikan juhlaa: tietokoneet ja Internet ovat kuuluneet elämääni jo ennen aloittamista. Tämä on johtanut paitsi kykyyn käyttää lähes jokaista elektronista vempainta, myös tiettyyn immuniteettiin Internetin kyseenalaisemmilta asioilta. Opettaessani tietokoneen käytön perusteita isoäidilleni, nousi mieleeni tämä immuniteetti. Kaikki on hyvin niin pitkään kuin isovanhempieni verkkoselailu rajoittuu verkkolehtien lukemiseen ja sähköpostien lähettämiseen, mutta mitä sitten, kun he eksyvät Internetin oudolle puolelle? Siihen synkkään ja jatkuvasti laajenevaan nurkkaan, jonne nykyajan kylähullut ovat perustaneet pesänsä ja joka pikkuhiljaa täyttyy toinen toistaan omituisemmalla ja yököttävämmällä materiaalilla. Sillä tämä nurkka ei ikinä ole kuin muutaman linkin takana, eikä yksikään Internetin käyttäjä voi välttyä siltä ikuisesti. Siksi mietinkin tulevatko isovanhempani tämän maailman tavatessaan suhtautumaan siihen samalla kyynisellä hymähdyksellä, jolla minä sen kohtaan, vai vaaditaanko omaan suhtautumiseeni pitkäaikainen altistuminen. Onhan Internetin taustalla aina ollut todella musta huumori: anonyymius tarjoaa miljoonille turhautuneille ihmisille mahdollisuuden sanoa ihan mitä vain kenelle tahansa. Soveliaisuuden rajoja ei vain unohdeta, vaan koko sanasta tehdään pilkankohde. Vitsit kääntyvät vihapuheeksi sekunneissa samalla kun tappouhkaukset lentelevät ympäri foorumeita. Elämme ainutkertaista hetkeä ihmiskunnan historiassa, sillä vasta 2000-luvulla olemme kyenneet antamaan koko maailman kylähulluille keinon pitää yhteyttä ja pyrkiä ylittämään toisensa. Toimia pitäisikin entisaikojen malliin: nostat hattua jalkapuussa tammenkäpyjä kiroavalle raukkaparalle ja jatkat omaa elämääsi. -Minä -Eveliina Töyrylä, Kouvola Olli Ukkola

4 4 Vastustamatonta kemiaa L yseon lukion uusin musiikkinäytelmä Peer Gynt sai päänäyttelijöikseen Juho Korhosen, 18, ja Suvi Piiraisen, 18. Tosielämässäkin seurustelevan parin yhteistyö lavalla sujuu ja ulkopuolinenkin huomaa, että kemiat näiden kahden välillä kohtaavat. Kouvola. Kouvolan Lyseon lukiolla toteutetaan tammikuun lopussa Peer Gynt -musiikkinäytelmä, joka kertoo nuoren Peerin kasvutarinan. Lyseolaisten versio Henrik Ibsenin näytelmästä esitetään ensimmäisen kerran suurelle yleisölle 25. tammikuuta. Produktiossa Peer Gyntin osaa näyttelee abiturientti Juho Korhonen. Vaikka Korhosella onkin kokemusta niin debatoinnista, laulamisesta kuin telinevoimistelustakin yleisön edessä, on musikaalin tekeminen hänelle täysin uutta. Koskaan en ole tehnyt kaikkea tuota samaan aikaan lavalla. Laulaminen jännittää ehkä eniten, Korhonen kertoo. Vastanäyttelijäkseen Korhonen saa tyttöystävänsä Suvi Piiraisen. Piiraisella esiintymiskokemusta on karttunut vuosien varrelta monien harrastusten, kuten sirkuksen, baletin ja teatterin kautta, mutta silti hänkin myöntää jännittävänsä. Tilanne ja yleisö ovat joka kerta erilaisia, Piirainen yhtyy Korhosen mielipiteeseen. Piiraisen hahmo on Peerin lopullinen ja suurin rakkaus, Solveig, jonka luota Peer tarinan aikana lähtee, mutta palaa lopulta takaisin. Solveig on Piiraisen mukaan ujo ja herkkä, mutta toisaalta näkee Peerissä sellaista hyvää, jota kukaan muu tarinan henkilöistä ei huomaa. Minussa on tietyllä tapaa jotain samaa kuin Solveigissa, rauhallisuutta ehkä. Juho ei kuitenkaan ole ollenkaan samanlainen kuin Peer. Peer on välinpitämätön ja ylimielinen, kaikkea sitä mitä Juho ei ole, Piirainen nauraa. Kaikkein hankalimmaksi asiaksi kaksikko nimeääkin itsensä unohtamisen näytelmän aikana ja totaalisen heittäytymisen hahmon mielen maailmaan. Peer on todella vaikea tyyppi esittää. Kohtauksen sisällä hahmon mieliala saattaa vaihtua sen seitsemän kertaa. Juho Korhonen ja Suvi Piirainen tähdittävät Kouvolan Lyseon lukion uutta musikaalia Peer Gyntiä. Sellaista ailahtelevaisuutta on vaikea ymmärtää, kun ei itse ole sellainen, Korhonen kommentoi. Näytelmäprojektiin mukaan lähteminen oli nuorille näyttelijän aluille alusta lähtien selvää, mutta pääroolit eivät niinkään. Siitä lähtien kun meille ensimmäisen kerran kerrottiin, että näytelmä tehdään taas, halusin mukaan. Väliä ei ollut saisinko pääroolin vai pitäisikö esittää puuta, kunhan saisin olla mukana toteuttamassa projektia. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi kaikkeen ja sainkin mieleiseni roolin, Piirainen kertoo. Korhonen oli päättänyt jo jollain tavalla osallistua projektiin, mutta vasta musiikinopettajan kannustuksella hän uskaltautui pyrkimään isompaankin rooliin. Pääroolin haasteita tosin on se, että varamiehiä ei ole. Kipeänä tai ilman ääntä on vaan pakko esiintyä, vaihtoehtoja ei anneta, Korhonen miettii tulevaa koitosta. Tulevaisuudessa Korhosen suunnitelmat vievät nuorta miestä jumppasalien puolelle, sillä suunnitelmissa on liikunnanopettajan ura. Piirainen aikoo jatkaa näyttelemistä ja esiintymistä, Kuka ja mikä PEER GYNT? kenties teatterilavoilla pitkäaikaisen harrastuksen, sirkuksen, parissa. Peer Gynt projektiin osallistuminen on pitänyt sekä Korhosen että Piiraisen tähän mennessä kiireisinä, mutta esitysten loputtua todellinen puurtaminen vasta alkaakin. Ylioppilaslakin ja lukion päättötodistuksen edessä seisovat vielä ylioppilaskirjoitukset, mutta molemmilla on vakaana aikeena saada valkolakki päähän lukukauden lopussa Minna Markkanen Henrik Ibsenin klassikkoteos + Maija Vilkkumaan musiikki + Lyseo = ennen näkemätön rock-henkinen esitys Lyseon liikuntahallissa. Mukana yli 80 opiskelijaa näyttelijöinä, muusikoina, tanssijoina, puvustajina, visuaalisen materiaalin tuottajina. Dramaturgia ja ohjaus Sari Hyytiäinen, Anja Tiainen Peer Gynt Juho Korhonen Musiikin ohjaus Lea Kaijansinkko Solveig Suvi Piirainen Tanssit Leena Löfström Oose Anni Lindeman Body percussion Toni Mäkelä Peerin omatunto Meri Vaija Visuaalinen toteutus Kaarina Pusila Dovren äijä Toivo Solje Begriffenfeldt Alex Danckaarts Ansu (Anitra) Ronja Haaja Yleisöesitykset ja 80 muuta pe klo 19, la klo 19, su klo 15, ma klo 19, liput 10,- / 5,- (alle 18-v. ja opiskelijat) Anni Halinen Mies tarinan takana Henrik Johan Ibsen ( ) on yksi Norjan tunnetuimpia näytelmäkirjailijoita ja häntä on kutsuttu nykyaikaisen draaman isäksi. Hän vaikutti omana aikanaan myös suomalaiseen kirjallisuuteen ja herätti huomiota teoksillaan, jotka kapinoivat 1800-luvun lopun perinteisiä arvoja vastaan. Vain 15-vuotiaana Ibsen lähti kotikaupungistaan työskennelläkseen apteekkialalla ja myöhemmin hän luultavasti opiskella lääkäriksi. Tiet veivät kuitenkin toiseen suuntaan ja Ibsen päätyi kokeilemaan journalistin uraa ja jäi sille tielle. Ibsen aloitti runoilijana, mutta siirtyi nopeasti näytelmiin. Hänen kuuluisimpia teoksiaan ovat muun muassa Nukkekoti, Villisorsa ja Peer Gynt. Viimeiseksi mainittu julkaistiin vuonna 1867 Kööpenhaminassa ja se menestyi alusta alkaen hyvin kenties Ibsenin edellisen näytelmän, Brandin, suosiosta johtuen. Henrik Johan Ibsen Ibsen ei alun perin kirjoittanut Peer Gyntiä näytelmäksi, mutta kun hän sai suostuteltua ystävänsä Edvard Griegin säveltämään teokseen musiikit, hän lyhensi ja muokkasi tekstiä näytelmäksi. Suomalaisessa versiossa käytetään Maija Vilkkumaan kappaleita. Nainen äänessä Maija Vilkkumaa on suomalainen laulaja-lauluntekijä, jonka sooloura on kestänyt tähän mennessä jo yli kymmenen vuotta. Albumeita Vilkkumaa on julkaissut uransa aikana viisi ja lisäksi yhden konserttitaltioinnin ja yhden kokoelmalevyn. Vilkkumaa asui lapsena Helsingin Töölössä ja harrasti tanssia, lukemista ja pianonsoittoa. Peruskoulun jälkeen hän kävi lukion ja hakeutui opiskelemaan Helsingin yliopistoon suomen kieltä. Musiikkiuran lähdettyä nosteeseen, hän lopetti työt yliopistolla. Vilkkumaan ura alkoi vuonna 1990 perustetusta Tarharyhmä -yhtyeestä. Tarharyhmän sinkut pääsivät laajaan radiosoittoon Suomessa ja bändi nautti kohtalaista suosiota 1990-luvun alussa. Viiden vuoden keikkailun jälkeen yhtye kuitenkin hajosi, kun perustajajäsenet lähtivät omille teilleen. Tarharyhmän jälkeen Vilkkumaa opiskeli laulamista Maija Vilkkumaa Raimo Eerola ja syvensi pianonsoiton taitojaan. Vuonna 1998 hän kasasi oman yhtyeensä ja vuonna 1999 ilmestyi ensimmäinen sooloalbumi Pitkä Ihana Liekki. Albumin ensimmäinen sinkkulohkaisu, Satumaa-tango, nousi suureen suosioon. Vilkkumaa teki 2000-luvulla ahkerasti uutta musiikkia ja kiersi Suomea. Viimeisin albumi ilmestyi vuonna 2008, minkä jälkeen Vilkkumaa on keikkaillut paljon. Tällä hetkellä hän on esiintymistauolla.

5 5 Jaala, Bussi oli kymmenen minuuttia myöhäs- sä aikataulusta, varmaan huonon sään klo 18.45: takia. Joudutaan lähtemään kotiin auto- kyydillä, koska olisi jouduttu odottamaan Kuusankoskelle menevää bussia tosi kauan. 4 Bussilla ympäri melkein koko Kouvolan Jokainen on varmasti joskus kuullut valitusta Kouvolan bussiliikenteestä. Niin myös me, ja siksi teimme pienen kiertoajelun Kouvolassa, tavoitteenamme selvittää, onko bussilla matkustaminen todella niin vaivalloista kuin väitetään. Teksti ja kartta: Linnea Lehtinen, Janette Vesalainen Kuusankoski Pienen etsimisen jälkeen löydettiin oikea Valkeala, klo 16.00: pysäkki, ja nyt istumme matkamme ekassa bussissa! Bussi on yllättävän hieno ja penkitkin tuntuvat tosi mukavilta, tekis melkein mieli nu- kahtaa Matkan loppupuolella mukava bussikuski neu- voo meille oikean pysäkin, jolla jäädään pois. 1 2 Valkeala Kouvola, klo 16.40: Bussi oli vähän myöhässä, mutta matkan toinen osuus starttaa nyt. Täällä on yllättävän paljon matkustajia verrattuna edelliseen bussiin, jossa meidän ja kuskin lisäksi oli vain yksi ihminen. Ylhäällä näkyy muistutus turvavöistä, mutta me ei näköjään noudateta sitä, koska ollaan pahiksia. Kouvolan keskustan tuntumassa bussista alkaa kuulua outoa piippausta, toivottavasti tää ei räjähdä. Olisimme halunneet kiertää koko Kouvolan ympäri, mutta se ei ollut mahdollista, sillä melkein kaikki pienempien taajamien väliset yhteydet kulkevat Matkakeskuksen kautta. Busseja ei myöskään kulkenut kovin usein, ja mikäli olisimme halunneet suorittaa retkem- me viikonloppuna, olisi matkasta tullut useam- man vuorokauden mittainen. 3 Kouvola Jaala, Pidettiin pieni ruokatauko, ja nyt ollaan menossa jälleen! klo 17.45: Kuten muissakin busseissa, myös tässä matkustajat ovat aika hiljaisia, kukaan ei ota kontaktia toisen kanssa, ellei tunne toista entuudestaan. Jaalaan tultaessa ajokeli muuttuu tosi huonoksi, sataa räntää ja on pimeää. Täytyy myöntää, että koska on tällai- nen keli ja bussi ajaa aika lujaa, vähän pelottaa Are you up for it? K Kouvolan Lyseon lukion perinteeksi muodostunut englanninkielinen debatointi kiinnostaa yhä oppilaita. Kuusi joukkuetta, joissa huomattava määrä ensikertalaisia, kohtasi toisensa lukion täpötäydessä auditoriossa marraskuisena lauantaina. Joukkueille oli muutamaa viikkoa aiemmin jaettu aiheet, joista heidän oli määrä debatoida eli väitellä lähes 200 hengen yleisön ja kahden Helsingin yliopiston debattiseuran edustajan edessä. Pienistä alkupaineista huolimatta väittelyt sujuivat ilman ongelmia, ja lähes neljän tunnin odotuksen jälkeen yleisö sai seurata Meri Vaijan, Mikael Danckaartsin ja Aleksi Pohjolan joukkueen valintaa Lyseon parhaaksi. Rahapalkintojen lisäksi joukkuetta odotti matka Helsingissä järjestettäviin Suomen finaaleihin, joissa voittajiksi päätyi porin Lyseon lukio. Debatointi liitettiin osaksi opetusta Lyseossa kahdeksan vuotta sitten, englantia opettavien Terhi Maneliuksen ja Marja-Liisa Villikan aloitteesta. Opettajien omat kokemukset väittelyn hyödyistä opetuksen osana osoittautuivat todeksi myös lukiotasolla vaikutukset näkyvät opiskelijoissa. Tämä onkin saanut Villikan ja Maneliuksen mainostamaan debatointia myös muille lähialueen lukioille. Suomessa debatointi, varsinkin englanniksi, on nimittäin edelleen harvinaista, vaikka se on osana opetusta lähes kaikkialla muualla maailmassa. Villikka kertoo huomanneensa paitsi englanninkielentaitojen kasvaneen, Kuvaaja Sonja Lautamatti myös kehitystä kriittisessä ajattelussa ja argumentaatiokyvyissä. Tästä onkin tullut kiitosta paitsi äidinkielenopettajilta, myös oppilailta itseltään, sillä debatoinnista on ollut hyötyä myöhemmin jatko-opinnoissa. Toisen vuoden opiskelija Alex Danckaarts edustaa sitä suhteellisen pientä ryhmää, jota ei tarvinnut houkutella mukaan porkkanalla. Hän myöntää huomanneensa kehitystä kyvyssään kriittiseen ajatteluun ja parempaan puhetaitoon, mutta kiittää varsinkin esiintymistaitojensa paranemisesta. Ennen debatointia esimerkiksi puheharjoitukset olivat toisinaan raskaita, mutta useamman debattitilanteen jälkeen luokan eteen nouseminen ei tunnu enää miltään. Suurin haaste oppilaille on asioiden ajattelu monelta kannalta, sillä joukkue, joka näkee aiheensa laajemmin, saa etulyöntiaseman väittelyssään. Varsinaisen tilaisuuden parhaita paloja niin yleisölle kuin debatoijille itselleenkin ovat juuri ne tilanteet, joissa joukkue onnistuu johdattelemaan vastustajansa huolella suunniteltuun ansaan. Englanninkielisessäkin debatoinnissa arvostetaan mielen terävyyttä ja perusteluiden vahvuutta paljon enemmän kuin kielellistä puhtautta. Niin opettajat kuin kisojen tuomaritkin ohittavat pienet kielelliset vaikeudet olankohautuksella, jos joukkue onnistuu luomaan vahvan pohjan mielipiteelleen. Tavoite on sama kuin lukiokoulutuksessa muutenkin: saada oppilaat ajattelemaan itsenäisesti. Olli Ukkola Debatoinnista: Kouvolan Lyseon lukio siirtyi tänä lukuvuonna maailmalla yleisesti käytettyyn World Schools -formaattiin. Jokaisessa joukkueessa on 3 henkeä, joista jokaisella on omat tehtävänsä ja keskeiset argumenttinsa. Kaksi joukkuetta vuorottelee puheenvuoroissaan, ja kulloinkin sivussa olevalla joukkueella on mahdollisuus kommentoida tai kritisoida puhujan väitteitä. Yhteensä kullakin joukkueella on 28 minuuttia aikaa saada omat perustelunsa iskostettua tuomareiden ja yleisön mieleen. Vain Suomessa käytetyn muunnelman mukaisesti joukkueet vastaavat myös yleisön kysymyksiin. Yleisökysymyksiä tulee niiden pituudesta riippuen kolmesta neljään, ja ne testaavat usein aiheen laajempaa tuntemusta.

6 7 Ääni kuuluviin Kuvat: Anni Halinen 1. Miksi valitsit juuri tämän lukion? 2. Mitkä ovat opiskelupaikkasi hyvät ja huonot puolet? 3. Oletko ollut tyytyväinen valintaasi? Janette Vesalaisen ja Linnea Lehtinen Kuvat: Anni Halinen Liina Orava, 17, Kouvolan Lyseon lukio masti hyötyä monilla työelämän aloilla ja se on vain yksi monista opituista asioista. Savolainen ei ole katunut nuorisovaltuustoon lähtöä, sillä sitä kautta on auennut myös tie kunnallispolitiikkaan. Kavereilta on kyllä tullut myös kommentteja, et eiks toi oo vähän noloo, hän mainitsee, kuitenkin hymyssä suin. Jos jotain elämässä oikeasti haluaa, niin siihenhän pitää tähdätä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä. Nuori mies muistuttaa myös, että monessakaan kaupungissa ei ole näin hyvät mahdollisuudet päästä vaikuttamaan asioihin. Kouvolan nuorisovaltuusto on esimerkiksi onnistunut nuokkarimaksujen poistamisessa ja kantaa on otettu mm. kouluhammaslääkärin turvaamiseen sekä nuorisokahvilan perustamiseen. 1. Halusin pois Kuusankoskelta ja Lyseo tuntui enemmän omalta kuin Yhteiskoulu. 2. Hyviä puolia ovat hyvä ilmapiiri, uudet kaverit, parempi ruoka kuin yläkoulussa sekä liikuntamahdollisuudet. On myös hyvä, ettei täällä ole yläkoululaisia. Huonoja puolia ovat koeviikon kaksi ensimmäistä täyttä päivää kokeen jälkeen sekä bussilla kulkeminen koulumatkan vuoksi. 3. Kyllä, koska Lyseo on vastannut odotuksia. Sofia Gafforio, 17, Elimäen lukio 1. Koska tämä oli lähin lukio, mulla on vain 5 km matkaa ja ihan hyvät bussiyhteydet. 2. Hyviä puolia on, että pienissä opetusryhmissä saa enemmän yksityiskohtaista opetusta. Huono puoli on se, että lukio on aika kaukana kaikesta. 3. Olen ollut, täältä olen saanut paljon uusia kavereita ja Kouvolan lukioihin olisi ollut huonot bussiyhteydet Elimäeltä. Suvi-Tuuli Akkanen, 17, Kuusankosken lukio 1. Valitsin Kuusankosken lukion, koska se on lähellä kotiani, se on pieni ja viihtyisä sekä juuri remontoitu ja siellä on ystäviäni. 2. Hyvät puolet ovat tasokkaat opettajat, kehittyvä ja hyvä oppilaskunta, koeviikkoisin on vain kokeita, kiva koulurakennus, omat kaapit ja oppilaiden pieni määrä, joka lisää yhteishenkeä. Huonoja puolia ovat vähäinen parkkitila sekä se, että kaikkia kivoja kursseja on vaikeampi saada kun ei ole paljon oppilaita osallistumassa. 3. Olen tosi tyytyväinen! Oula Nuuttila, 17, kaksoistutkinto (suorittaa ylioppilastutkinnon ja valmistuu sähköasentajaksi) 1. Halusin haastetta elämään ja ylioppilastutkinto helpottaa jatkoopiskelupaikkoihin pääsemistä. 2. Huono puoli on pitkät päivät ja hyvä puoli on uudet kaverit. 3. Todellakin! Pekka Jokinen muistelee menneitä valtuustovuosia ja Kouvolan kehitystä. Mutta mikä sai nuoren miehen lähtemään mukaan Nuvaan? Vastaus on lyhyt ja ytimekäs: historian opettaja Arja Hietsu Hietamies. Jos asioihin vaikuttaminen kiinnostaa vähänkin, kannttaa lähteä rohkeasti mukaan. Ei tarvitse olla tietynlainen, riittää kun on oma itsensä, Savolainen kannustaa. Mukaan voi lähteä huoletta, vaikkei tietäisi politiikasta mitään. Hän vakuuttaa, että matkan varrella kyllä oppii. Positiiviseksi puoleksi hän mainitsee muun muassa. kokoustekniikan oppimisen. Sen oppimisesta on var- Mutta onko esimerkiksi kunnanvaltuustossa tilaa nuorille vai jyräävätkö niin sanotut vanhat ja viisaat? Nykymaailmassa nuoret saavat jatkuvasti paljon tietoa jos he vain ovat kiinnostuneita asioista, toteaa 37 vuotta Kouvolan kaupunginvaltuustossa toiminut Pekka Jokinen. Arvostettua lääkäriä pyydettiin kesällä 1964 ehdolle kunnallisvaaleihin ja hän asettuikin ehdokkaaksi. Hän oli S uuret ikäluokat ovat ikääntymässä, uusia päättäjiä tarvitaan, mutta mistä niitä oikein saadaan? Eihän nykyajan nuoria kiinnosta kuin hengailu kauppakeskuksissa tai Facebookin ääressä istuskelu, väitetään. Mutta nuorethan luovat tulevaisuuden. Onko tulevaisuutemme siis vaakalaudalla vai häämöttääkö tunnelin päässä valoa? Elämä voi joskus olla arvaamatonta. Kouvolan nuorisovaltuustoon pääsy laittoi Ville Savolaisen urasuunnitelmat uusiksi. Kouvolalainen Ville Savolainen kirjoitti viime vuonna ylioppilaaksi Kouvolan Lyseon lukiosta. Nuorisovaltuustossa hän on ehtinyt toimia jo vuoden puheenjohtajana. Kouvolassa on parantamisen varaa ja Nuvassa pääsee vaikuttamaan todellisiin asioihin. Toki siinäkin oma asenne vaikuttaa, miten paljon valtuustossa haluaa ottaa vastuuta Savolainen kertoo reippaasti. Hän oli myös ehdolla lokakuun kunnallisvaaleissa. tuolloin 30-vuotias ja meni komeasti ensi kertaa yrittäessään valtuustoon. Politiikka alkaa itseasiassa jo kodista ja astuttaessa ulos katukäytävälle, muistuttaa Jokinen hymyillen. Nuoria tarvitaan, sillä tosiasia on että oman ikäluokan edustajat ovat varmasti myös kiinnostuneita juuri oman ikäluokkansa hyvinvoinnista, Jokinen painottaa. Elämänohjeeksi nuorille kokenut ja sympaattinen Jokinen haluaa sanoa: Opiskelu kannattaa aina, se on kullanarvoinen asia! Älkää myöskään unohtako liikuntaa, sillä hyvä peruskunto kantaa pitkälle. Vaalikiireiden keskellä Ville Savolainen ehti toimia myös Lyseon lukiolla opettajan sijaisena. Nainenko puheenjohtajana? Kyllä! Tasaarvo on mulle tärkeä asia ja meidän koulussa se on toteutunut aika hyvin, sillä puheenjohtajana on ollut sekä tyttöjä että poikia, nykyinen Lyseon lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Niina Aalto kertoo. Puheenjohtaja toimii aina yhden lukuvuoden ja oppilaskuntaan äänestetään jäseniksi jokaiselta luokalta kaksi oppilasta. Mikä ihmeen Nuva? Välillä Niina Aalto ehtii myös levähtää oppilaskunnan huoneessa. Jos puheenjohtajan sukupuolella ei ole väliä, niin mistä on hyvä puheenjohtaja tehty? Sosiaalisuudesta, yhteistyökyvystä ja avoimuudesta on hyötyä. Tärkein on ehkä kuitenkin omaaloitteisuus, ei ne asiat hoidu jos niitä ei laiteta hoitumaan, Aalto toteaa osuvasti. Mulle oppilaskunta on ollut portti Lukiolaisten Liiton tapahtumiin, uusiin ystäviin ja opettajatkin ovat tulleet tosi tutuiksi, sillä heidänkin kanssaan täytyy tulla toimeen, hän virnistää. Kokousten päällikkönä miehen ja naisen ero on mun mielestä oikeestaan vaan siinä, että nainen joutuu välillä huutamaan saadakseen äänensä kuuluviin, Aalto naurahtaa ja jatkaa Oon myös oppinu kalenterin käytön, ilman sitä ei pärjää! pidetyissä kunnallisvaaleissa lopputulokseksi osoittautui että valtuustossa on 7 alle 35-vuotiasta jäsentä. Suunta on oikea, sillä edellisellä kaudella ns. nuoria oli vain 3! Näyttäisi siis, että tunnelin päässä häämöttää valoa, päättäväisiä ja yrittelijäitä nuoria varmasti löytyy jatkossakin. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin omalla tavallaan ja vaikuttaminen alkaa jo pienistä teoista. Oma asenne ratkaisee! Eveliina Töyrälä Kouvolan Nuorisovaltuusto ottaa kantaa nuoria koskeviin asioihin, nuorten vaikuttamiskanava kokoukset avoimia, n. 1 krt/kk jäseniksi valitaan jokaisesta yläkoulusta ja lukiosta 2, AMK:sta 6 ja koulujen ulkopuolelta 2 nuorta, vuodeksi kerrallaan edustajat myös kaikissa lautakunnissa mahdollisuus vaikuttaa poliittisiin asioihin järjestää tapahtumia mm. summer party ja Be young- tapahtumat Opintolaina on yllättävän edullinen. Katso lisää op.fi/memo.

7 8 Tiedonjakoa Lukion tarkoituksena on kasvattaa opiskelijoiden yleistietoa, niinpä pyysimme neljää opiskelijaa antamaan esimerkkejä elämänviisauksistaan. 1. Mikä on tärkein asia, jonka tiedät? 2. Mikä on viimeisin asia, jonka olet oppinut? Koonnut Anni Halinen ja Minna Markkanen LähtölaskentaWanhojenpäivään WWanhojen tanssien merkitys on suuri nuoren lukiolaisnaisen elämässä. Päivän kestävään prinsessaleikkiin voi mielipiteestä riippuen tuhlata tai sijoittaa niin paljon rahaa kuin vain käytettävissä on. Myös tilaisuuteen valmistautumiseen käytettävä aika on huomattava. Moni on etsinyt itselleen tanssiparia jo lukion ensimmäisellä luokalla tai jopa yläasteella. Pukua etsitään monesta liikkeestä monissa kaupungeissa. Kampaajakin on varattava ajoissa, ellei halua istua laitattamassa hiuksiaan ennen kun on kunnolla herännytkään ja meikkiäkin pitäisi joskus miettiä. Kuvat: Anni Halinen Sara Nieminen, Että tiedän, että on sellaisia ihmisiä, jotka välittävät minusta. 2. Varmaan äidinkielen argumentaatioanalyysin tekeminen. Pojille valmistautuminen on perinteisesti ollut vaivattomampaa, sillä kaikella kunnioituksella on sanottava, että katsojien huomio kiinnittyy paljon luultavammin tyttöjen mekkoihin, meikkeihin ja hiuksiin kuin poikien tummiin pukuihin ja kenkiin. Silti pojatkin miettivät, miten he voisivat laittaa hiuksiaan vähän eri tavalla kuin yleensä tai sitä, miten oman asun saisi sopimaan yhteen parin mekon kanssa. Wanhojen tansseja edeltävät lukuisat harjoitukset eivät ole hukkaan heitettyä aikaa, vaikka joskus saattaakin tuntua raskaalta jäädä pitkän koulupäivän jälkeen harjoittelemaan pikkutarkkoja askelia ja pyörimistä oikeaan suuntaan oikealla hetkellä. Tehdyn työn tulokset ovat näkyvissä sitten 15. helmikuuta, kun uudet Wanhat pääsevät esittelemään taitojaan, pukujaan ja mahdollisia rusketuksiaan koululleen, perheelleen ja ystävilleen. Anni Lähtinen HARJOITUKSET. Muutamien harjoituskertojen jälkeen mallia ei enää tarvitse usein katsoa, vaan askeleet tulevat helposti wanhojen mieleen. KAMPAUS. Kampauksen voi teettää kampaamon sijasta myös taitavalla ystävällä, ja samalla voi vaikka katsella videota edellisen vuoden tansseista. KENGÄT. Kauniita kenkiä mm. Heimosen Kengässä katsoessa on hyvä pitää mielessä, että niillä tullaan tanssimaan ja ajoittain myös hyppimään monta tuntia. Veli-Pekka Suutarla, Se, että osaa elää. 2. Jos pelaa ristinollaa neljään, aloittaja voittaa aina. PUVUT. kun taas miesten pukujen värivalikoima esimerkiksi Halosen rekeillä on melko kapea. MEKKO. Kouvolankin liikkeiden, kuten Ajan Ompeleen, mekkovalikoimat ovat monipuoliset niin väreiltään kuin malleiltaan Iida Tani, Maapallo on pyöreä. 2. Diskriminantti matikan tunnilla. Jenna Mämmelä, Oma puhelinnumero. 2. Tähden elinkaari fysiikan videosta. Lähtölaskenta Wanhojen päivään Wanhojen päivä pe JUHLATANSSIT - päiväesitykset oman koulun väelle - yleisöesitys kauppakeskus Hansassa iltapäivällä - iltaesitykset perheille ja läheisille omilla kouluilla ALE TERVETULOA! KIIHTYY! TERVETULOA! AV. MA-PE 9-17 LA 9-13

8 6 Mihin hakisin peruskoulun jälkeen? Piirros: EA Peruskoulunsa päättävillä seuraava kuukausi tulee olemaan päätösten aikaa; yhteishaku alkaa 25. helmikuuta, ja silloin pitäisi olla tiedossa, miten kukin tahtoo koulutietään jatkaa. Kouvolan kokoisesta kaupungista vaihtoehtoja löytyy onneksi monta, ja ohessa näkyvä vertailu paikkakunnan jatko-opintomahdollisuuksista on tehty helpottamaan yläastelaisten (tai miksei muidenkin uutta koulupaikkaa hakevien) päätöksentekoa. Anjalankosken lukio remontoitu keväällä 2012 kansainvälisiä projekteja, opintomatkoja etäopetusteknologiaa lukuvuodelle valitaan 32 uutta opiskelijaa Elimäen lukio mahdollisuus suorittaa yliopistokursseja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle mahdollisuus äänittää studiossa lukuvuodelle valitaan 32 uutta opiskelijaa Kouvolan Lyseon lukio musiikkinäytelmäproduktio joka kolmas vuosi englanninkielinen debatointi liikunta- ja kuvaamataitopainotteinen lukuvuodelle valitaan 128 uutta opiskelijaa Kouvolan yhteiskoulun lukio painottuu kieliin (Studies in English) joka kolmas vuosi musikaaliprojekti yrittäjyysopinnot lukuvuodelle valitaan 96 uutta opiskelijaa Kuusankosken lukio täysin peruskorjattu vuosina (esim. saunatilat) lukuvuodelle valitaan 96 uutta opiskelijaa Valkealan lukio kuuluu UNESCO-kouluryhmittymään painottaa mediakasvatusta, aktiivista kansalaisuutta, kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä lukuvuodelle valitaan 67 uutta opiskelijaa Kouvolan iltalukio osa kaksois- ja kolmoistutkinnon kursseista ei sisäänotettavien määrää maksaa 42.05e/lukukausi, mikäli suorittaa vain joitakin kursseja, ei maksa mitään, jos suorittaa ylioppilastutkinnon kurssien määrä riippuu siitä, opiskeleeko pitkän vai lyhyen matematiikan peruskoulun suorittaminen sekä numeroiden korotusmahdollisuus peruskoulu maahanmuuttajille mahdollisuus etäopiskeluun Kouvolan seudun ammattiopisto monia eri opintoaloja yhdistelmäopinnot työssäoppiminen (mahdollisesti ulkomailla) erilaisia hankkeita ja yhteistyöprojekteja Venäjä-verkosto tarjoaa eri palveluja (parturi-kampaaja, opetusravintolat) kilpailutoiminta Linnea Lehtinen Janette Vesalainen Lukion aikana luettavien oppikirjojen määrä riippuu paljolti siitä, mihin tähtää lukion jälkeen. Lääkäriksi haluava lukee oppikirjaa, taiteilijaksi haluava puolestaan ja liikunnanopettajaksi tähtäävä Ei lukioverkon supistamiselle Kouvolan kaupunki aikoo karsia lukioiden määrää nykyisestä kuudesta kolmeen. Mielestäni tämä on äärimmäisen typerää, ja mietin, eikö kaupungin johto todellakaan keksi säästöä missään muissa asioissa. Mitä todennäköisimmin lakkauttamispäätös koskisi pienten taajamien, kuten esimerkiksi Elimäen tai Anjalankosken, lukioita. Näiden alueiden liikenneyhteydet Kouvolan keskustaan eivät ole kovin hyvät, joten siellä asuvien on hankala päästä tänne kouluun. Tämän vuoksi myös koulupäivät venyvät pitkiksi, mikä vaikuttaa jaksamiseen. Tietysti osa kyseisten taajamien opiskelijoista tekee tietoisen valinnan valitessaan opiskelupaikkansa kaukana kodistaan, mutta ei kaikkia voi velvoittaa tekemään niin. Muistaakseni Kouvolan kaupunki lupasi, etteivät asukkaiden palvelut heikkene kuntien yhdistymisen vuoksi. Mielestäni kouluverkon karsiminen alueilta, joista palvelut muutenkin ovat häviämässä, on juuri sitä. Ihmeellistä on, että kaupungilla tuntuu olevan mielin määrin rahaa suuriin rakennushankkeisiin, kuten Ratamo-keskukseen, mutta ei nuorten koulutukseen. Onko tässä mitään järkeä? Eivätkö lapset ole tulevaisuus, johon kannattaa sijoittaa? Ehkä kaupungin päättäjät voisivat keskittyä näihin seikkoihin, eivätkä vain uuden rakentamiseen. Olisi mukavaa, jos myös nuorten ääntä kuunneltaisiin kunnan asioissa, sillä meitähän nämä asiat koskettavat! KANNATTAA OLLA Janette Vesalainen KANTA-ASIAKAS Kanta-asiakkaana saat 10 % alennusta uusista kotimaisista oppikirjoista ja bonusta muista ostoista. 101-vuotias Suomalainen Kirjakauppa onnittelee 110-vuotiasta Kouvolan lyseon lukiota! Lähteet: edukouvola.fi, lukioiden opinto-ohjaajat