Naiset rivissä. Ruutitehdas on tappiokierteessä. Itämeren. Crossfit. Taitouinti. Vaikeaan tilanteeseen ollaan jo hakemassa ratkaisua uutiset, sivu 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naiset rivissä. Ruutitehdas on tappiokierteessä. Itämeren. Crossfit. Taitouinti. Vaikeaan tilanteeseen ollaan jo hakemassa ratkaisua uutiset, sivu 4"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Ruutitehdas on tappiokierteessä Vaikeaan tilanteeseen ollaan jo hakemassa ratkaisua uutiset, sivu vuosikerta n:o 7 (1096) verkossa > Naiset rivissä Alikersantti Annamari Viskari päätti pitää välivuoden opinnoistaan Helsingin yliopistolla ja lähteä suorittamaan naisten vapaaehtoista varusmiespalvelusta. Varusmiespalvelukseen hakeutuvien naisten määrä on ollut nousussa jo useamman vuoden ajan, ja tänä vuonna palvelukseen haki eniten naisia sitten vuoden Maaliskuun alussa päättynyt haku keräsi yhteensä 716 pyrkijää. uutiset, sivu 3 Itämeren alueella yhdistetään voimavaroja uutiset, sivu 5 Crossfit on mullistava harjoittelumuoto? kentällä, sivu 10 Kuva: Henri Juvionen Taitouinti on taidetta ja urheilua vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 7/2012 pääkirjoitus Mahdollistava kyberstrategia Kyberturvallisuus luo kasvua. Suomalaisessa yhteiskunnassa on erittäin hyvää tietoverkko- eli kyberosaamista, mutta onko se keskitetysti yhteiskunnan käytössä? Esimerkiksi tällä hetkellä hallinnossa on lähes 40 erilaista tilannekuvaa tuottavaa valvomoa ja tietojärjestelmät ovat voimakkaasti hajautettuja. Toisaalta hajautus saattaa luoda turvallisuutta, koska vika yksittäisessä järjestelmässä ei kaada kaikkia. Mutta se tekee samalla kriisijohtamisen ja kokonaisvaltaisen tilannekuvan muodostamisen erittäin vaikeaksi. Nykyisellä siiloutuneella osaamisellamme ei täysin pystytä vastaamaan uusiin kyberuh- kiin, jotka ulottuvat pienimuotoisesta tietoverkkovandalismista eli hakkeroinnista aina strategiseen kyberhyökkäykseen. Jatkossa tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä ja kattavaa tilannekuvaa, jotta kyberturvallisuuden kokonaisuutta voidaan analysoida, koordinoida ja tornitouhua johtaa sekä sen muodostamaa tilannekuvaa tuottaa valtiomme johdolle heidän päätöstensä perustaksi. *** Kyberuhkiin varautumiseksi ollaan laatimassa kansallista kyberturvallisuusstrategiaa. Sitä valmistelee laajapohjainen poikkihallinnollinen työryhmä, jonka työtä ohjaa Turvallisuuskomiteaksi kevään mittaan muuttuva Turvallisuus- ja puolustusasioiden komitea. Strategia läpileikkaa koko suomalaisen yhteiskunnan, minkä vuoksi SITRAn ylijohtaja Mikko Kosonen on juuri oikea henkilö vetämään sen laadintaa. Esiselvitys laadittiin viime vuonna ja varsinainen strategia on määrä julkaista tämän vuoden loppuun mennessä. Kyberturvallisuusstrategia on myös keskeinen osa uuden toiminnan mahdollistamista yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä. Suomen tavoite on olla vuonna 2016 yksi maailman edelläkävijöistä kyberturvallisuuden alueella. Mikko Kososen mukaan yritykset pystyvät luomaan paremmin kasvua kyberturvallisessa ympäristössä. Strategiatyö on siis olennaista myös kansallisen kasvustrategian kannalta. Suomen vahvuus on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, mikä toimii käytännössä esimerkiksi kyberuhkista informoimisena. Lisäksi tarvitaan verkottumista ulkomaisten kumppanien kanssa. Tästä hyvä esimerkki oli Suomessakin järjestetty kansainvälinen kyberturvallisuusharjoitus, jossa harjoiteltiin käytännössä kybertilannekuvan luomista ja testattiin siihen käytettäviä teknisiä sovelluksia. *** Nyt ei olla luomassa uutta tietoturvastrategiaa, vaan nyt on tavoitteena laajempi kybertoimintaympäristön turvallisuus, jossa keskeistä on yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaaminen. Tämä näkökulma ei poissulje myöskään yksittäisen kansalaisen kyberturvallisuuden kehittämistarpeita, eikä kansalaisten turvallisuuden laaja-alaista merkitystä. Myös kybertoimintaympäristössä ihmiset käyttävät koneita ja heikoin linkki onkin yleensä tietoturva-asioista tietämätön tai piittaamaton yksittäinen käyttäjä. > nurkka Muutosviestinnän haasteita Raha ei riitä nykyisen kokoisten puolustusvoimien ylläpitoon. Tämän vuoksi on järkevää pienentää organisaatiota ja tehostaa toimintaa. Nykyiselle hallituskaudelle suunnitellut valtiontalouden säästötoimenpiteet tekevät lähivuosista haasteellisia. Säästöjen takia rauhan ajan toimintaa joudutaan merkittävästi supistamaan. Tämä tulee heijastumaan myös sodan ajan joukkojen osaamiseen ja suorituskykyyn. Puolustusvoimauudistuksella organisaatiomme ja toimintamme sopeutetaan supistuvaan rahoituskehykseen, jolloin vuodesta 2015 alkaen kykenemme taas täysimääräiseen toimintaan ja kehittämiseen. *** Edellä ovat puolustusvoimauudistuksesta sekä valtiontalouden säästötoimien seurauksista kertovat kylmiin faktoihin pohjautuvat pääviestit. Uskon, että ne eivät ole aikaansa seuraavilta kansalaisilta voineet jäädä huomaamatta. Ovatko viestit menneet perille, onko muutoksen viestintä onnistunut? Viestin lähettäjinä ovat toimineet puolustushallinnon ylin johto sekä alueelliset ja paikalliset komentajat, viestintäorganisaatiota unohtamatta. Puolustusvoimain komentaja kertoi uudistustarpeesta julkisesti ensimmäisen kerran syyskuussa Viestinnän kanavia on ollut käytettävissä enemmän kuin koskaan aiemmin. Perinteisten väylien lisäksi asiaa on tehty tutuksi myös sosiaalisessa mediassa. Verkkoviestintä on ollut kaksisuuntaista. Viesti itsessään on varsin selkeä ja luonnollisesti sitä on vahvistettu alueellisesti ja paikallisesti tarpeellisella tavalla. Onko vastaanottaja saanut viestin? Ymmärtänyt sen? Hyväksynyt sen tai jopa muuttanut omaa käyttäytymistään tai asennoitumistaan? Puolustusvoimien henkilöstö, heidän sidosryhmänsä, kuntien ja maakuntien päättäjät, media ja niin sanottu tavallinen suomalainen ovat varmasti saaneet puolustusvoimauudistusta koskevia viestejä. Valtaosa on tämän viestinnän perusteella muodostanut oman käsityksensä muutoksen tarpeellisuudesta ja heistä ilahduttavan suuri osa on tuottanut yhtä viestinnän keskeistä elementtiä eli kaksisuuntaisuutta. Keskustelu ja mielipiteiden esittäminen kuuluvat viestintään. Palaute on usein koskenut asioita, joihin ei vielä valitettavasti ole antaa vastauksia, suunnittelutyö jatkuu. *** Muutoksen hyväksyntä ja halu katsoa eteenpäin ovat suoraan sidoksissa siihen, miten läheisesti muutos koskettaa henkilökohtaisella tasolla. Minun perusyksikköni, minun perheeni, minun vaalipiirini jne. puolustusvoimauudistus koskettaa meitä jokaista tavalla tai toisella. Muutos on laaja, ei kuitenkaan ensimmäinen laatuaan eikä se myöskään poikkea muiden hallinnonalojen yleisistä kehittämislinjauksista. Puolustusvoimat on selvinnyt ennenkin suurista muutoksista ja se kykenee myös tulevaisuudessa suoriutumaan tehtävistään. Tämäkin on oivallinen viesti eteenpäin välitettäväksi. Jyrki Heinonen Eversti Puolustusvoimien viestintäjohtaja kysymys mielipide Varusmiesten kouluttajien määrää kasvatetaan Paljon keskustelua herättäneen puolustusvoimauudistuksen hyviin puoliin kuuluu varusmiesten koulutuksen laadun parantaminen kouluttajien määrää kasvattamalla. Uudistuksen jälkeen koulutusjoukkueet ovat pienempiä, mikä tehostaa opetusta ja parantaa palvelusturvallisuutta valvonnan lisääntyessä. Pienemmissä joukkueissa yksittäisten varusmiesten ongelmat on myös helpompi huomata. Tällä on vaikutusta nuorten miesten keskuudessa yleistyneen syrjäytymisen ehkäisyssä. Puolustusvoimauudistukseen ratkaisumalli on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä. Uudistukseen kuuluvat leikkaukset aiheuttavat joukko-osastojen lakkautuksia, mikä tietää monille työpaikanmenetystä. Toinen uudistuksen mahdollisesti huolestuttavana pidettävä asia on sodanajan vahvuuden pieneneminen. Yhtenä positiivisista puolista voidaan kuitenkin pitää varusmieskoulutuksen laadullista paranemista. Kouluttajien määrän kasvattaminen on tärkeää, koska sillä taataan entistä parempi pohjakoulutus varusmiehille, tulevaisuuden reserviläisille. Näin saadaan puolustusvoimauudistuksen myötä pienentyvään reserviin yhä paremmin koulutettuja sotilaita turvaamaan maanpuolustus tulevaisuudessakin. Tomi Muurimaa Turku Edellisessä lehdessä kysyimme: Parantaako kouluttajien lisääminen varusmieskoulutuksen laatua? Kyllä 68% 32% Ei Seuraava kysymys: Jatkaako naisvarusmiesten määrä kasvuaan? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tuomas Kähärä Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Alikersantti Valtteri Taimela Puh Korpraali Eero Nurmi Puh Korpraali Sakari Nuuttila Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Roope Luokkamäki Puh Kaartinjääkäri Taneli Urmas Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Korpraali Juuso Salakka Puh graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Akseli Muraja Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 7/2012 uutiset 3 Naisten varusmiespalvelus kasvattaa suosiotaan Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna 716 naista, eniten sitten vuoden Varusmiespalveluksen suosion kasvu ei näy ainakaan vielä naisupseerien määrässä. Roope Luokkamäki Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen hakevien naisten määrä on nousussa jo neljättä vuotta perättäin. Maaliskuun alussa päättynyt viimeisin haku keräsi yhteensä 716 hakijaa, mikä on eniten sitten vuoden 1995, jolloin hakijoita oli 793. Tosi-tv avaa ikkunan miesten maailmaan Asevelvollisuustoimialan johtaja, komentajakapteeni Jyrki Kivelä kertoo, että syitä naisten kiinnostuksen nousuun ei ole virallisesti tutkittu. Olemme arvelleet, että kun reservissä olevien naisten määrä on lisääntynyt, niin suusta-suuhun - tiedotus on kasvanut. Varmaan iso osa on myös tosi-tv-sarjoilla. On ollut Sukeltajaa, Pohjanmaata, Taistelijaa ja Kasarmia. Kun pojat tuolla keskenään keskustelevat, niin armeija voi vaikuttaa tytöille aika pelottavaltakin paikalta. Televisiosarjat ovat avanneet sitä salaisuuden verhoa. Kivelä ei sulje myöskään pois mahdollisuutta, että uhkaava taloustilanne ja korkea nuorisotyöttömyys saisivat valitsemaan varusmieskoulutuksen. Mehän emme ole ammattiin valmistava paikka, eli se ei ihan suoraan näy, mutta voi sillä tietysti jonkinlainen vaikutus olla. Asenteet ovat muuttuneet Naisille maanpuolustusaiheisia kursseja ja harjoituksia järjestävän Naisten valmiusliiton puheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Anneli Taina kertoo huomanneensa, että naisten kiinnostus maanpuolustusasioita kohtaan on noussut. Kuvittelisin, että naiset ovat ylipäätään hyvin turvallisuushakuisia. Jos he löytävät joitain keinoja parantaa omaa tai perheensä turvallisuutta, se kiinnostaa heitä. Tietysti monet kursseillamme mukana olevat naiset näkevät myös maanpuolustuksen yhteiskunnallisen merkityksen. Taina uskoo, että arvojen muuttuminen näkyy varusmiespalvelukseen pyrkivien naisten määrässä. Kuva: Henri Juvonen Monien naisten tavoin Kristiina Rasanen valitsi asepalveluksen saadakseen kokemusta työelämää varten. Aluksi pelotti, että täällä olisi syrjintää ja muuta, mutta minut otettiin todella hyvin vastaan. Naiset suhtauvat varusmiespalvelukseen nykyään realistisena vaihtoehtona. Ehkä sillä tavalla asenteet ovat muuttuneet. Upseerien määrä on pysynyt samana Vaikka naisten varusmiespalvelus on suositumpi kuin koskaan, ei nouseva trendi näy henkilöstöpuolella. Naisten osuus puolustusvoimien työntekijöistä on ollut laskussa jo useamman vuoden ajan. Naisten osuuden vähenemiseen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti siviilihenkilöiden osuuden väheneminen. Puolustusvoimien siviilihenkilöstöstä naisia on jopa puolet. Naispuolisten sotilashenkilöiden määrä on pysynyt viime vuodet lähes samana. Vuonna 2010 naisten osuus oli alle neljä prosenttia. Varmasti meillä voi talon väki katsoa vähän peiliin. Varusmiespalveluksestahan meillä olisi mitä mainioin mahdollisuus rekrytoida lisää naisia henkilökuntaan, Kivelä pohtii. Sotilaspoliisikoulutuksesta oppeja tulevaisuutta varten Roope Luokkamäki Varusmiespalveluksen tammikuun alussa aloittanut viestimies Kristiina Rasanen on tyytyväinen päästyään sotilaspoliisin tehtäviin Riihimäen Viestirykmenttiin. Alokaskausi oli aika rankka, mutta nyt on ollut jo paljon hauskempaa, kun on päässyt tekemään sitä, mitä haluaa, Rasanen sanoo. Rasasen tulevaisuuden suunnitelmissa siintääkin turvallisuusala. Hän kertoo, että on miettinyt niin poliisikoulua kuin rajavartiolaitosta ja tulliakin. Asepalveluksen hän uskoo auttavan uravalinnassa. Uskon ainakin, että kunto on noussut täällä paljon. Kokemusta on myös tullut, jos poliisikoulua ajattelee. Kuten monet varusmiespalveluksen valitsevat naiset myös Rasanen lähti armeijaan saadakseen kokemusta työelämää varten. Tulin katsomaan minkälaista täällä on, myös sillä idealla, että kunto nousisi ja tästä olisi jotain apua ammattia varten. Tupakaverini ovat täällä myös ammattivalinnan takia. En usko, että tänne tullaan ihan muuten vain katselemaan. Toisin kuin komentajakapteeni Jyrki Kivelä, Rasanen uskoo, että naisten varusmiespalveluksen suosio jatkaa kasvuaan. Kyllä veikkaan, että se nousee vielä entisestään. Munkin kaveripiirissä moni on halukas lähtemään, mutta on tullut esteitä koulun kanssa tai muita henkilökohtaisia syitä. Kaverit kyselevät minulta, minkälaista se on, kannattaako tulla. Kyselijöitä Rasanen kehottaa lähtemään rohkeasti kokeilemaan, mihin rahkeet riittävät. Jos on oikeasti miettinyt tänne tuloa, niin kyllä se kannattaa. Naisilla on kuitenkin se 45 päivää aikaa muuttaa mielensä, jos ei tykkää. Toisin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, Suomessa ei ole asetettu tavoitteita armeijassa työskentelevien naisten suhteen. Kivelä kertoo, ettei tavoitteita ole koettu tarkoituksenmukaisiksi. Positiivinen signaali on, että Maanpuolustuskorkeakouluun hakevien naisten määrä on pysynyt korkealla. Viime vuonna MPKK:lle haki 36 naista ja tänä vuonna määrän on arvioitu olevan vähintään samalla tasolla. Yleensä hakijamäärät vaihtelevat kolmenkymmenen puolin ja toisin. Hakijoiden määrä tasoittunee tulevaisuudessa Jyrki Kivelä näkee naispuolisten varusmiesten määrän lisääntymisen positiivisena asiana. Siinä on se yhteiskunnallinen hyöty, että naisilla on palveluksen jälkeen tietämystä ja osaamista myös tältä alalta. Hän ei kuitenkaan usko varauksetta suosion nousun jatkumiseen tulevaisuudessa. Mahdollisuus naisten varusmiespalvelukseen on ollut olemassa jo pitkään ja välillä tulee tällaisia heilahduksia. Nyt ei ole kuitenkaan perusteita sille, että kasvu jatkuisi näin kovana. Toivottavasti nouseva trendi jatkuu, mutta luulen, että tämä on aika hetkellinen juttu. Kysymys ruotsinkielisestä varuskunnasta uudelleentarkasteluun Puolustusministeri Stefan Wallin totesi hallituksen sisäisen tietovajeen aiheutuneen siitä, että hän piti tulkintaansa ruotsinkielisestä varusmieskoulutuksesta liian itsestäänselvänä eikä hakenut sille tukea hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiselta valiokunnalta. Kuva: Apirat Nomnavi Sakari Nuuttila Oppositio arvioi viime viikolla puolustusministeri Stefan Wallinin harhauttaneen eduskuntaa Dragsvikkysymyksessä, minkä johdosta puolustusministerin luottamuksesta äänestettiin. Wallin säilytti eduskunnan luottamuksen äänin Wallinin toimintaa puolustusvoimauudistuksessa on arvosteltu hänen ilmoituksestaan, ettei kysymyksessä ruotsinkielisestä varusmieskoulutuksesta Dragvikissa ollut annettu poliittista ohjausta. Puolustusvoimien oikeuskanslerille tekemässä selvityksessä kuitenkin ilmeni, että ohjausta oli annettu. Pääesikunnan mielestä muun muassa kysymys ruotsinkielisestä joukko-osastosta tarvitsi poliittista näkökantaa. Tulkintani perustui hallitusohjelmaan ja kielilakiin, jonka mukaan vähintään yhden joukko-osaston on oltava ruotsinkielinen. Sellaisia on Suomessa vain yksi, joten tulkinnan antaminen ei ollut vaikeata, Wallin selitti pitämässään mediatapahtumassa. Uudenmaan Prikaatin siirtämistä Upinniemen varuskuntaan pidetään yhtenä mahdollisuutena. Siirto voisi olla mahdollinen aikaisintaan vuonna 2017 Kenraalimajuri Seppo Toivonen totesi tilaisuudessa, että se ei kuitenkaan olisi mahdollista puolustusvoimauudistuksen aikataulussa vuoteen 2015 mennessä, sillä ruotsinkielinen varusmiesikäluokka on nykyisellään liian suuri. Ikäluokan pienentyessä siirto voisi olla mahdollinen aikaisintaan vuonna Lehden ilmestymispäivänä Dragsvik-kysymystä käsitellään uudelleen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen muistuttaa, ettei kysymys Uudenmaan Prikaatista aikataulujen vuoksi liity puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalliin eikä nykyisellä hallituksella ole siihen merkittävää sanomista, sillä joukko-osaston mahdollinen siirto tapahtuisi aikaisintaan vasta seuraavan hallituskauden aikana.

4 4 uutiset ruotuväki 7/2012 lyhyesti Puolustusvoimat vastustaa Raahen tuulivoimapuistoa Raahen Kopsan maalaiskylään suunniteltu 17 tuulivoimalan hanke ei ole saanut kannatusta puolustusvoimilta, sillä alueen maa- ja ilmavalvonta kärsisi merkittävästi. Hankkeen torppaamista on ajanut Pääesikunnan operatiivinen osasto ja näillä näkymin alueen rakentaminen viivästyy. Komentajakapteeni Kari Salinin mukaan Raahen kaltaisia ongelmallisia alueita on Suomessa useita. Mitä korkeammalle tuulivoimalat kohoavat, sitä varmemmin ne häiritsevät alueen tutkavalvontaa, kommentoi Salin TMä Presidentti nimitti uudet sotilasprofessorit Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti maanpuolustuskorkeakouluun kolme sotilasprofessoria. Kaiken kaikkiaan Maanpuolustuskorkeakoulussa on kahdeksan siviiliprofessorin ja neljä sotilasprofessorin virkaa. Uusilta sotilasprofessoreilta vaaditaan sekä akateemisen pätevyyttä että vahvaa sotilaallista ammattiosaamista. Uusiin virkoihin nimettiin sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Jari Rantapelkonen, insinöörieversti Mika Hyytiäinen sekä filosofian tohtori, eversti Pasi Kesseli. SMu Urheilijoita kotiutuu Hämeen Rykmentistä Urheilukoulusta kotiutuu 30. maaliskuuta 20 urheilijaa. Huipputason urheilijat ovat suorittaneet puoli vuotta kestävän palveluksensa jääkärilinjan 2. tiedustelukomppaniassa. Linjalle valittiin saapumiserän 20 kovatasoisinta urheilijaa useista eri lajeista. Koulun johtajan, everstiluutnantti Marko Korpelan mukaan urheilijoiden antama palaute on ollut positiivista. Hyvä palaute kertoo siitä, että järjestelmä toimii erinomaisesti kaikkien kannalta, Korpela toteaa. TRi Ryhmänjohtajat ja ryhmäkiinteys arvostettuja Jopa 85 prosenttia varusmiehistä pitää palvelusta myönteisenä kokemuksena, kertoo varusmiesten loppukysely. Tammikuussa 2012 kotiutuneet vastasivat loppukyselyyn palveluksensa päättyessä. Kyselyssä koulutuksen vahvuudet nousivat hyvin esille. Varusmiehet antoivat hyvät arvosanat muun muassa varusmiesjohtajille ja ryhmäkiinteydelle, jotka ovat erittäin tärkeitä tekijöitä varusmiespalveluksen onnistumisen kannalta. Everstiluutnantti Vesa Virtanen Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo, että alkukysely laajenee todennäköisesti ensi vuoden aikana kaikkiin varuskuntiin. TTa Ruutitehdas painii tappiokierteessä Laukaalla sijaitseva EURENCO Vihtavuoren ruutitehdas on jo viidettä vuotta tappiolla. Vaikeaan tilanteeseen haetaan ratkaisua yhdessä valtionhallinnon kanssa. Eero Nurmi Suomen ainoan ruutitehtaan EU- RENCO Vihtavuoren aiemmin lähinnä puolustushallinnon ruutitilauksiin perustunut liiketoiminta on vaikeuksissa. 120 ihmistä työllistävässä yhtiössä on käynnissä ytneuvottelut, ja ammattiliitot PRO sekä TEAM ovat toimittaneet puolustusministeriölle vetoomuksen suomalaisen ruudin puolesta. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 15 miljoonaa euroa.tämän vuoden budjetin myötä sen kokonaistappiot vuodesta 2008 lähtien ovat kohoamassa 9 miljoonaan euroon. Tappioputki on velkaannuttanut nykyisin ranskalaisomistuksessa olevan yhtiön. Ilman emoyhtiön tukea toiminta olisi toimitusjohtaja Ari Makkosen mukaan loppunut jo kaksi vuotta sitten. Näin tiukassa tilanteessa ei ole oltu koko EURENCO Vihtavuoren historiassa, Makkonen toteaa. Valtiolta tarvitaan ratkaisua Helpotusta tilauspulaan on mahdollisesti tiedossa kevään aikana puolustusvoimien ampumatarviketilauksen muodossa. Päätös tilauksesta pyritään tekemään lähiviikkojen aikana. Toivomme, että näin päästäisiin tällä hetkellä vallitsevan akuutin tilanteen yli. Pitkällä tähtäimellä pitää löytää muita ratkaisuja, puolustusministeriön kaupallinen neuvos Arto Koski sanoo. Makkosen mukaan ratkaisuna Eero Nurmi Valtteri Taimela Johtamisjärjestelmäalaan keskittyvä valtakunnallinen Rajapintaharjoitus 2012 päättyy tämän viikon perjantaina Viestirykmentissä. Pääasiassa puolustusvoimien palkatun henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden voimin toteutetussa harjoituksessa testattiin käyttöön tulevien ja kehitettävänä olevien järjestelmien teknistä toimivuutta. Harjoituksen johtajan, everstiluutnantti Eero Valkolan mukaan kyseessä on pääasiassa tekninen harjoitus, joka oli tänä vuonna sekä osallistujien että testien määrällä mitattuna suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Kymmenettä kertaa järjestetyn harjoituksen toimintaa ohjaavana teemana oli tänä vuonna muun muassa viranomaisyhteistyö. Järjestelmien kehitys ei ole mahdollista ilman systemaattista testausta. Lisäksi harjoitutamme henkilökuntaa saatujen tulosten dokumentointiin. Tarkoituksena Aikaisemmin muun muassa Kemiran ja Patrian omistuksessa ollut EURENCO Vihtavuori on yksi maailman moderneimmista ruutitehtaista. Nyt tehdasta uhkaa pahimmillaan lakkauttaminen, kertoo toimitusjohtaja Ari Makkonen. yhtiön vaikeuksiin olisi yhdessä valtion kanssa tehtävä pelastussuunnitelma, jossa puolustushallinnon tilauksia toteutettaisiin etupainotteisesti seuraavien neljän tai viiden vuoden aikana. Tarkoituksena olisi vuoteen 2017 mennessä pystyä toimimaan Kotimainen ampumatarviketeollisuus ja ruudintuotanto on valtioneuvoston päätöksellä ( / 539) määritelty huoltovarmuuden kannalta kriittiseksi toiminnaksi. Ongelmana on, etteivät puolustusvoimien nykyiset tilausmäärät riitä kannattavan tuotannon ylläpitämiseen. Ruutia on myös tällä hetkellä varastoissa suuret määrät. Fakta on, että tilaukset pienenevät. Ei voida lähteä siitä, että puolustusvoimat ostaisi yli tarpeensa, kaupallinen neuvos Arto Koski puolustusministeriöstä muistuttaa. Kyse on kansainvälisestä kehityskulusta, sillä ampumatarvike- on saada luotettavia havaintoja ja tuloksia, ei pelkästään tehdä ennalta varmasti onnistuvia testejä, Valkola täsmentää. Tulevaisuuden johtamisjärjestelmät puntarissa kannattavasti ilman valtion tilauksia, Makkonen kertoo. Armeijan tilausmäärät ovat romahtaneet Syynä tehtaan vaikeuksiin on puolustushallinnon tilausmäärien raju hankinnat ovat muuallakin Euroopassa pienentyneet puolustusbudjettien supistuessa. Tämä johtaa ylikapasiteettiin. Koski kuitenkin uskoo, että on mahdollista löytää ratkaisu, jossa kotimainen ruudintuotanto saadaan säilytettyä. Jos tuotanto lakkautetaan, sitä on vaikea käynnistää uudelleen. pudotus, johon ei ole pystytty riittävän nopeasti reagoimaan lisäämällä vientiä. Puolustushallinnon tämän vuoden tilauskanta näyttää yhä pyöreää nollaa. Tilausten osuus yhtiön tilauskannasta oli vielä vuonna 2002 Ampumatarviketeollisuus turvaa huoltovarmuutta Osaaminen katoaa, kilpailu alalla on kireää ja uuden laitoksen perustaminen puhtaalle tontille kallista. Paras huoltovarmuuden tae olisi kotimainen ruutitehdas, joka ei olisi puolustusvoimien tilauksista riippuvainen, EURENCO Vihtavuoren toimitusjohtaja Ari Makkonen sanoo. noin 70 prosenttia. Viime vuosina se on pyörinyt 20 prosentin molemmin puolin. Viennin osuus liikevaihdosta on samanaikaisesti kasvanut 20 prosentista 70 prosenttiin. Tappiollista toimintaa on rahoitettu emoyhtiöltä saaduilla lainoilla. Emoyhtiön kärsivällisyys alkaa kuitenkin olla lopussa, kun varmuutta tilausten aikatauluista ja määristä ei ole ollut. Toimitusjohtaja Makkosen mukaan aikaa etsiä ratkaisuja on käytännössä tämä kevät. Ilman puolustushallinnon panosta toimintaa ei pystytä jatkamaan. Olemme odottaneet puolustusvoimien linjausta aika monta vuotta. Onko oikeasti tärkeää, että täällä on ruutituotantoa, Makkonen kysyy. Rajapintaharjoitus viitoittaa johtamisen tulevaisuutta Kuva: Henri Juvonen Testattujen järjestelmien joukkoon kuului esimerkiksi kehitteillä oleva uusi maanpuolustuksen taistelutoiminnan johtamisjärjestelmä. Hankepäällikkönä toimiva everstiluutnantti Antti Pyykönen kertoo, että kyseessä on ohjelmisto, jolla johtaja ylläpitää tilannekuvaansa sekä suunnittelee ja käskyttää joukkojaan. Päätökset käyttäjätasolla näkyvän sovelluksen tuotteistamisesta tehdään Pyykösen mukaan kesään mennessä. Järjestelmä tulee palvelemaan kaikkia alueellisen taisteluosaston esikunnasta aina partion tasalle asti. Yksittäiselle taistelijalle on helpottavaa tietää, mikä on oma sijainti sekä missä omat joukot ja viholliset ovat, selventää Pyykönen. Järjestelmän tiedonvälitys tullaan hoitamaan uudella sanomavälitysjärjestelmällä. Tulevaisuudessa sanomia voidaan teknisesti lähettää lähes minkä tahansa verkon tai laitteen välillä aina tietokoneesta kenttäradioon. Lisäksi voidaan käyttää jo olemassa olevia, esimerkiksi radioamatöörien käyttämiä laajoja viestiverkkoja. SVJ-2 nimellä kulkeva sanomavälitysjärjestelmä pyritään saamaan koekäyttöön tämän vuoden aikana. Laitteistoa on testattu jo pitkän aikaa, esimerkiksi Rajapintaharjoituksen ensimmäisenä yönä lähetettiin paikkatietoja uuden järjestelmän kautta yli kappaletta. Rajapintaharjoitukseen osallistunut insinööriluutnantti Markku Ravattinen testasi kehitteillä olevaa, maavoimien uutta taistelutapaa tukevaa johtamisjärjestelmää. Kuva: Akseli Muraja

5 ruotuväki 7/2012 uutiset 5 Itämeren alueen merivoimat yhdistävät voimansa tähtäimessä Miksi sotilaskodeissa on erilaiset hinnat? Taneli Urmas Kahdenkymmenen maan ja yli neljänkymmenen organisaation edustajat kohtasivat Itämeren reunavaltioiden merivalvontayhteistyön SUCBASin järjestämässä seminaaritapahtumassa 14. ja 15. maaliskuuta Säätytalolla, Helsingissä. Suomen, Ruotsin,Tanskan, Saksan, Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron merivoimien muodostaman SUCBAS-yhteistyöverkoston järjestämässä seminaarissa käsiteltiin aiheita laajalti kyberturvallisuuskysymyksistä luonnonsuojeluun. Tilaisuudessa myönnettiin tunnustus Itämeren valtioiden neuvostolle merellisen turvallisuuden edistämisestä, ja sen vastaanotti Christer Pursiainen neuvoston sihteeristöstä. Komentaja Pasi Staff Merivoimien Esikunnasta kertoo, että tilaisuuden järjestämisen taustalla on halu nostaa keskusteluun eurooppalaisten riippuvuutta Itämerestä. Niin kauan kuin merenkulku toimii, kaikki toimii. Jos se ei toimi, myös suomalaisen yhteiskunnan toiminnot ovat uhattuina. Kyse ei ole kuitenkaan tässä vain Suomesta, vaan kansainvälisestä yhteistyöstä. Me haluamme omalta osaltamme laajentaa turvallisuuskäsitettä ja luoda turvallisempaa Itämerta. Vuonna 2009 operatiivisen toiminnan aloittanut SUCBAS, eli Sea Surveillance Cooperation Tuukka Riihinen Taneli Urmas Rauhanturvaajien alkoholikäytäntöjä ollaan ehkä muuttamassa kohti nollatoleranssia. Pääesikunnan henkilöstöosasto on esittänyt muutosta, ja siitä tekee päätöksen puolustusvoimien johto. Tällä hetkellä kriisinhallintaoperaatiossa toimivat saavat nauttia päivässä kaksi annosta alkoholia, jos operatiivinen tilanne sen sallii. SUCBAS-verkoston puheenjohtaja, kapteeni Peter Görg luovutti merellisen turvallisuuden edistämisestä myönnettävän tunnustuspalkinnon Itämeren valtioiden neuvoston sihteeristöön kuuluvalle Christer Pursiaiselle. Baltic Sea, pyrkii edistämään meriturvallisuutta jakamalla lisätietoa jäsenmaiden merivoimien kesken. Tekniikka on helppoa: voidaan automaattisesti saada informaatiota ja analyysia tilannekuvasta. Ydin on yhteistyökulttuurin luomisessa ja luottamuksen rakentamisessa. Mitä vähemmän on tietoaukkoja, sitä enemmän turvallisuus Itämerellä ja maailmalla kasvaa, Staff sanoo. Maaliskuun 13. päivä vietettiin ympäri Suomea erilaisia juhlallisuuksia talvisodan päättymispäivää kunnioittaen. Sotaveteraaneja ja -invalideja muistettiin muun muassa jumalanpalveluksin sekä konsertein. Helsingissä pidettiin muistojuhla Mannerheimin aukiolla. Mannerheimin patsaan juureen laskettiin kunniaseppeleet ja tilaisuudessa kuultiin marssimusiikkia seppelepartioiden yhteydessä. Kalliossa suoritettiin kunniakäynti Ässä-rykmentin muistomerkillä. Talvisodassa Ässä-rykmentti, eli jalkaväkirykmentti 11, taisteli vihollista vastaan Karjalan kangaksella. Isovanhemmat ry:n järjestämässä Sininen Hetki -konsertissa yleisöä viihdyttivät muun muassa oopperalaulaja Jorma Hynninen sekä Valmistelu on vielä kesken Meriturvallisuutta koko Eurooppaan SUCBAS-verkoston toiminta pohjautuu Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön, jota alettiin laajentaa koko Itämeren alueelle. Komentaja Pasi Staff on ollut mukana SUCBASin toiminnassa suunnittelusta lähtien. Meillä ei ollut minkäänlaista ajatusta, kuinka yhteistyö tulisi toteuttaa, vain hullu idea, Staff kertoo. Talvisodan päättymistä muisteltiin Orimattilan kirkossa järjestetty perinteinen Sininen hetki-konsertti keräsi tänäkin vuonna hienosti yleisöä. näyttelijä Timo Närhinsalo, joka esitti monologissaan marsalkka Mannerheimia. Konsertti pidettiin Komentaja Pekka Varjonen Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo tämän lehden mennessä painoon, ettei mahdollisesta käytäntöjen muuttamisesta ole vielä päätetty. Valmistelu on kesken, joten vielä ei voida sanoa suuntaan tai toiseen mitä tuleman pitää. Mahdollista on, että alkoholin käyttö kielletään kokonaan. Varjosen mukaan kyse ei ole mistään ihmeellisestä, vaan muutosehdotuksessa on kyse jatkuvasta prosessista. Kriisihallintaoperaatioissa joukoilla on tehtävä ja suorituskykyvaatimukset. Näihin nähden tarkastelemme henkilöstön toimintakykyä ja siihen kohdistuvia vaatimuksia. Esimerkiksi Libanonin Vuonna 2009 Itämeren maat allekirjoittivat sopimuksen yhteistoiminnasta. Nyt toimintaa ollaan levittämässä koko Euroopan alueelle: Staff on johtaja Euroopan merivalvontaverkko MARSU- Rissa, johon kuuluu 15 maata. Itämeren testatut käytänteet ja teknologia on jo otettu käyttöön koko Euroopassa, komentaja Staff kuvailee. Orimattilan kirkossa, jossa tunnelma oli lämmin ja arvokas. Palaute positiivista Kaikilta tuli hyvää ja positiivista palautetta vaikka kirkko oli ääriään myöten täynnä ja tilaa meinasi olla niukasti, sanoo isovanhemmat ry:n puheenjohtaja Pekka Leinonen. Paikalle oli saapunut kuuntelijaa. Leinonen näyttää vielä toimittajalle paperilapun 72 vuoden takaa. Isäni otti tämän viestin vastaan poterossa. Viestissä kerrotaan rauhan solmimisesta ja sotatoimien päättymisestä 13. maaliskuuta 1940 kello 11. Viestin merkityksen pystyi kokemaan ja aistimaan Orimattilan kirkossa. Rauhanturvaajien alkoholikäytäntöjä arvioidaan Kuva: Puolustusvoimat operaatiota varten kiristettiin fyysisen kunnon vaatimuksia. Varjonen painottaa, että aseita käsitellessä päihteiden käytössä on nollatoleranssi. Kriisinhallintajoukon toimintakyvyn säilymisestä on vastuussa joukon komentaja. Kun sotilaalla on ase, hän ei saa olla päihtynyt. Kun aseiden ja ampumatarvikkeiden kanssa toimitaan, kuvaan eivät päihteet sovi. Kuva: Apirat Nomnavi Sakari Muurinen Matkustaessaan eri joukkoosastojen välillä saattaa sotilaskodissa vierailun yhteydessä pistää silmään erilainen hintataso kuin oman joukko-osaston sotilaskodissa. uutisia muualta Veteraaneilla oma juhla Torniossa Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Satu Mustalahti, mistä sotilaskotien hintaerot johtuvat? Kaikki sotilaskotiyhdistykset ovat Sotilaskotiliiton jäseniä ja ilman jäsenyyttä sotilaskotitoimintaa ei voi harjoittaa. Sotilaskotiyhdistykset ovat itsenäisiä rekisteröityneitä yhdistyksiä. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat hintatasoon. Esimerkiksi leipomotuotteiden osalta jotkut sotilaskodit pystyvät tuottamaan itse tuotteensa omassa leipomossaan, kun taas osa joutuu käyttämään kaupallisten leipomoiden palveluja. Sotilaskodin sijainti vaikuttaa vapaaehtoisten sisarten määrään ja tätä kautta henkilöstökustannuksiin. Mitä enemmän yhdistyksellä on mahdollisuus hyödyntää vapaaehtoisia sisaria sotilaskotitoimintaan sitä vähemmän sille muodostuu henkilöstökuluja. Tulee myös muistaa, että kaikkien sotilaskotien tuotevalikoima ei ole yhtenäinen ja samankaltaisten tuotteiden hintaerot voivat aiheuttaa harhaa erilaisista hinnoista. Mitä Sotilaskotiliitto pyrkii tekemään hintojen yhtenäistämiseksi? Sotilaskotiliitto neuvottelee yhdistysten käyttöön tavara-, juoma- ja urheiluvälinehankintoja varten ostosopimukset ja suosittelee käyttämään näitä. Tämän lisäksi Sotilaskotiliitto määrittelee kolme yhteishintaista tuotetta kaikkiin sotilaskoteihin. Yksi näistä tuotteista on kahvikupillinen. Muut tuotteet vaihtuvat muutaman kerran vuodessa. Lisäksi Sotilaskotiliitto pyrkii järjestämään muutamia yhteishintaisia kampanjasekä tarjoustuotteita. Mielestäni sotilaskotiyhdistykset ovat pitäneet kiitettävästi kiinni Sotilaskotiliiton hinnoitteluun liittyvistä suosituksista. Tulevaisuudessa voin nähdä ostamiseen ja hinnoitteluun liittyvän yhteistoiminnan vain lisääntyvän. Yle Uutisten mukaan Kemi-Tornio ja Haaparanta -alueen sotaveteraanit kokoontuivat torstaina Tornioon yhteiseen Suomalaisuuden juhlaan. Järjestäjien mukaan juhlalla halutaan kunnioittaa veteraaneja, joiden rivit harvenevat nopeasti ja samalla veteraaneille tarjotaan tilaisuus tavata toisiaan. Veteraaneille ja heidän omaisilleen tarkoitettu Suomalaisuuden juhla keräsi Suensaaren seurakuntatalolle arviolta sata ihmistä. Juhlapuheen piti kirkkoherra Ari Juntunen ja puolustusvoimain tervehdyksen toi everstiluutnantti Pekka Helasterä. Tilaisuuden järjestämisestä vastasivat Sävellahjatyöryhmä, Tornion seurakunta, Tornion kulttuuritoimisto sekä paikalliset veteraanijärjestöt ja kaatuneiden omaiset Kemistä, Torniosta ja Haaparannalta. YLE Merirosvojahti maksoi odotettua vähemmän Suomen osallistuminen Euroopan unionin merelliseen kriisinhallintaoperaatioon tuli halvemmaksi kuin Merivoimat odotti. Alunperin Suomen osallistumisen Atalanta-operaatioon odotettiin maksavan lähes 12 miljoonaa euroa, mutta loppulasku tuli lopulta huomattavasti pienemmäksi. Merivoimien valmiuspäällikkö, komentaja Raimo Pyysalo kertoo MTV3 Uutisille, että osallistuminen maksoi 1,7 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Budjettia ei saisi ylittää. Nyt jäimme noin kymmenen prosenttia alle budjetoidun, ja se on hyvä tulos, Pyysalo sanoo. Miinalaiva Pohjanmaa osallistui Somalian edustalla merirosvouksen vastaiseen Atalanta-operaatioon viime vuonna kolmen kuukauden ajan helmikuusta huhtikuun loppuun. Sen päälle tulivat vielä miinalaiva Pohjanmaan meno- ja paluumatkat, jotka kestivät yhteensä noin kuusi viikkoa. MTV Suomen itäraja on alkanut vuotaa Talouselämän mukaan aukottomaksi luultu Suomen valtionraja on alkanut vuotaa. Rajavartiolaitoksen selvityksen mukaan kaikkia luvattomia rajanylityksiä itäisellä maarajalla ei viime vuonna kyetty estämään tai paljastamaan. Laitoksen mukaan syynä vuotoihin on osittain se, että itärajan valvonnan henkilömäärää on vähennetty. Myös rajatarkastusten laatu on huonontunut. Ongelmat paljastuivat jälkikäteen ilmitulleista rikoksista tai rikkomuksista, joita ei havaittu rajatarkastuksissa ja rajavalvonnassa joko lainkaan tai asetetussa määräajassa. Talouselämä Toimittanut Sakari Muurinen

6 6 maailmalla ruotuväki 7/2012 lyhyesti Ruotsin armeijalla ongelmia SAPprojektista Ruotsin armeijan it-järjestelmiin tehty SAP-uudistus on sotkenut vakavasti armeijan logistiikkaa. Uusi logistiikkajärjestelmä maksoi 800 miljoonaa kruunua eli noin 90 miljoonaa euroa. Käyttöönoton jälkeen ongelmia on ollut sekä keskusvarastolla että 17 varuskunnassa ympäri maata. Yksiköiden tekemiä tilauksia on jäänyt saapumatta eikä laskuja ole maksettu ajallaan tavarantoimittajille. Logistiikkajärjestelmä on osa Ruotsin armeijan suurempaa itjärjestelmäuudistusta, joka on määrä saada valmiiksi vuonna 2013 ongelmista huolimatta. (Tietoviikko 16.3.) HHa Aasian maat aktiivisimpia asemarkkinoilla Aasian ja Oseanian valtiot vastasivat lähes puolesta maailman asehankinnoista vuosien 2007 ja 2011 välillä. Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitos Siprin mukaan näiden alueiden maiden osuus ostoista oli yli 44 prosenttia kaikista perinteisistä aseista. Innokkaimmin asekaupoilla kävivät Intia, Etelä-Korea, Kiina ja Pakistan. Aseiden myyjinä kunnostautuivat Yhdysvallat, Venäjä, Saksa, Ranska ja Britannia. Syyria kasvatti aseostojaan raportin viisivuotiskaudella eniten, peräti 580 prosenttia. Aseista valtaosan toimitti Venäjä. Kasvua edelliseen raporttiin tuli 24 prosenttia. (Sipri 19.3.) PRä Ensimmäinen tuomio Haagissa Alankomaissa Haagin kaupungissa toimiva kansainvälinen rikostuomioistuin langetti ensimmäisen tuomionsa 14. maaliskuuta. Kongolainen sotapäällikkö Thomas Lubanga Dyilo tuomittiin kolme vuotta kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen elinkautiseen vankeuteen lapsisotilaiden käytöstä. Tuomiota voidaan pitää merkittävänä myös sen vuoksi, että lapsien käyttäminen sodassa luokitellaan nyt ensimmäistä kertaa rikokseksi maailmanlaajuisesti. Vuodesta 2002 toiminutta istuinta on pidetty voimattomana siksi, ettei etsityimpiä sotarikollisia ole saatu tuomittavaksi. (The New York Times 14.3.) VTa YK:n ydintarkastajat Pohjois-Koreaan Pohjois-Korea on kutsunut YK:n atomienergiajärjestö IAEA:n tarkastajat maahan. Tarkoitus on seurata Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain helmikuussa solmitun ydinsopimuksen noudattamista. Pohjois-Korea on luvannut keskeyttää uraanin rikastuttamisen ja vastineeksi Yhdysvallat toimittaa ruoka-apua. Samaan aikaan Pohjois-Korea ilmoitti kuitenkin laukaisevansa satelliitin, mikä herätti Yhdysvalloissa ja Euroopassa huolta. Pohjois-Korea vakuuttaa, että kyseessä on avaruusteknologiaa kehittävä operaatio, ei ydinaseohjelma. (The Guardian 20.3.) RLä Sotilasjohdosta siviilijohtoon Afganistanissa Kriisinhallinta suomalaisjoukon vastuualueella Mazar-e Sharifissa muuttuu siviilijohtoiseksi. Ruotsalais-suomalaisen joukon tehtävät painottuvat yhä enemmän paikallisviranomaisten tukemiseen. Sakari Nuuttila Kriisinhallintatyö ruotsalais-suomalaisella vastuualueella Pohjois- Afganistanissa on muuttunut sotilasjohtoisesta siviilijohtoiseksi. Mazar-e Sharifissa sijaitseva kriisinhallintajoukko on ensimmäinen Naton ISAF-operaation osasto, joka muuttaa tehtäväpainotustaan alueella siviilijohtoiseksi. Muutos sotilasjohtoisuudesta siviilijohtoiseksi merkitsee sitä, että kriisinhallintatyön painopiste siirtyy entistä enemmän siviilien koordinoimaan yhteistyöhön Afganistanin viranomaisten kanssa. Näin lisätään Afganistanin keskusja paikallishallinnon edustajien tukea ja voidaan yhdessä entistä tehokkaammin suunnitella erilaisia kehittämishankkeita, sanoo Suomalaisen Kriisinhallintajoukon Afganistanissa (SKJA) komentaja, everstiluutnantti Joni Lindeman. Aiemmin PRT MeS (Provincial Reconstruction Team) -nimellä toiminut joukko tunnetaan vastaisuudessa nimellä TST MeS (Transition Support Team). Sana transition viittaa turvallisuusvastuun asteittaiseen siirtämiseen ISAF:ilta paikallisille turvallisuusviranomaisille, johon joukon tehtävät vastaisuudessa painottuvat entistä enemmän. Sotilaallinen kriisinhallinta luo pohjaa siviilitoiminnoille Suomen Sakari Muurinen puolustusministeriön Kansainväliseen Cold Response - sotaharjoitukseen osallistunut norjalainen rahtilentokone syöksyi maahan ollessaan siirtolennolla. Turman syytä ei pystytä varmasti sanomaan. Koneen epäillään törmänneen Kebnekaise-tunturiin. Alueella oli tapahtuma-aikana erittäin huono näkyvyys. Koneen mukana menehtyi sen viisihenkinen miehistö. Harjoitukseen osallistui myös Porin Prikaatin kansainvälinen valmiusjoukko. Harjoituksen suomalaisosaston johtajan everstiluutnantti Tommi Haapalan mukaan kollegoiden menetys järkytti, Puolustusministeriön puolustuspolitiikkayksikön johtaja Helena Partanen painottaa, että Suomi on lupautunut tukemaan Afganistanin kehitystä pitkällä tähtäimellä. Task Force Northern Lightsin komentaja, eversti Anders Löfberg (vas.) luovutti entisen PRT MeS:in lipun TST MeS:in uudelle siviilijohtajalle Henrik Landerholmille Camp Northern Lightsissa maanantaina 12. maaliskuuta. mutta harjoitusta pystyttiin jatkamaan normaalisti. Onnettomuudella ei juurikaan ollut vaikutusta suomalaisten joukkojen toimintaan. Ensin tietysti varmistuttiin, että koneen miehistön joukossa ei ollut suomalaisia ja sen jälkeen jatkettiin tehtävien suorittamista normaaliin tapaan, kertoo Haapala. Varusmiehet ottivat tiedon onnettomuudesta vastaan rauhallisesti. Myös valmius kriisiavun antamiseen oli järjestetty. Se mitä käytännössä pystyttiin tekemään oli delegaation lähettäminen lentäjien muistoksi järjestettyyn tilaisuuteen, toteaa Haapala. puolustuspolitiikkayksikön johtaja Helena Partanen kertoo, että ajatus PRT:n siirtymisestä siviilijohtoisuuteen tuli Ruotsin puolustusvoimain komentajan aloitteesta, mistä syystä muutoksen kohteeksi valittiin juuri PRT MeS. Muutos heijastaa kriisinhallintajatkumoa, jossa sotilastoimijat toimivat vahvemmin silloin kun turvallisuustilanne sitä edellyttää, ja luovat samalla myös pohjaa siviilitoimijoille. On nähty, että sotilas- ja siviilitoimijat pitää kytkeä vahvemmin toisiinsa, ja myös kehitystoimijoiden rooli onkin asteittain lisääntynyt Afganistanissa, Partanen sanoo. Partasen mukaan siviilikriisinhallinnalle on erityisen paljon tarvetta paikallisesti, esimerkiksi koulutuksen saralla. Suomen osalta pyritään myös etsimään uusia alueita, kuten infrastruktuurin ja maatalouden kehittämistä. Tällä hetkellä on tärkeintä, että paikalliselle väestölle saataisiin perspektiivi tulevaisuudesta. Jos ei ole turvallisuutta, ei ole kehitystä. Paikallisten viranomaisten toimintakyvyn ja ihmisten elinolojen ke- Haapala kuvailee harjoitusta muuten hyvin onnistuneeksi. Onnettomuudesta huolimatta suomalainen osasto suoritti ennätysmäärän tehtäviä. Tämä on yleensä varusmiehelle se koulutuksen huipentuma ja tälläkin kertaa ikävistä uutisista sekä hankalista sääolosuhteista huolimatta harjoitus oli varusmiesten osalta onnistunut. Harjoitukseen osallistui yhteensä noin sotilasta 14 maasta, muun muassa Ruotsista ja Yhdysvalloista. hittäminen ovat etusijalla, Partanen sanoo. Siivilijohtoisuus on osa päätavoitetta Muiden muassa Suomen hallitus on jo tehnyt periaatepäätöksen lisätä Afganistaniin suuntautuvaa kehitysapua tuntuvasti nykyisestä noin 21 miljoonasta eurosta noin 30 miljoonaan seuraavien 3-4 vuoden aikana. Samalla Afganistanista tulee Suomen kehitysyhteistyön keskeisiä kohdemaita, toteaa Pauli Järvenpää, Suomen suurlähettiläs Afganistanissa. Johtovastuu TST MeS:issä on vastaisuudessa Ruotsin suurlähettiläs Henrik Landerholmilla, joka hallinnoi siviilitoimintoja sekä rahoituksen käyttöä. Helena Partanen toteaa, että vaikka siviilitoimijoiden osuus alueella on pieni, joukon muuttuminen siviilijohtoiseksi kuvastaa Cold Response -harjoituksella oli murheellinen alku Norjalainen Hercules C130J -kone syöksyi maahan Pohjois-Ruotsissa Kuva: Henri Juvonen Traagisista tapahtumista huolimatta Cold Response -harjoitusta jatkettiin suunnitelmien mukaan. ISAF-operaation pitkän tähtäimen tavoitteita. Operaation periaatteiden mukaan kansainväliset sotilastoimijat astuvat askeleen taaksepäin ja siviilitoimijoiden olisi astuttava askel eteenpäin, hän kuvailee. Vaikka suurlähettiläs Landerholmilla on vastaisuudessa kokonaisvastuu TST:n toiminnasta, sotilaallinen toiminta säilyy edelleen osana ISAF:in komentoketjua, eivätkä sotilaiden tehtävät käytännössä muutu. TST-muutosta ei ole suunniteltu vielä muualle, mutta Partasen mukaan siviilipanostus tulee kaikkialla Afganistanissa kasvamaan. Afganistanista tulee vahva viesti, että se mitä kriittisesti halutaan ja tarvitaan on suunnittelutukea ja hallintokyvyn kehittämistä. Myös meidän tavoitteenamme on, että siviilirooli vahvistuu ja sotilaiden rooli muuttuu asteittain enemmän koulutukseen ja neuvontaan. Kuva: SKJA Kuva: Markku Niskanen/HS

7 ruotuväki 7/2012 reportaasi 7 Kuvat: Akseli Muraja Näytteenotosta suoriudutaan kunnialla. Vanhempi merivartija Kari Virtanen valmistelee näytettä analyysia varten. Rajavalvontaa ja jääsählyä Ruotuväki oli vuorokauden tutustumassa rajavartiolaitoksen Merikarhu-alukseen. Aluksen arki on kirjavaa ja tehtävät vaativat monenlaista ammattitaitoa. Sakari Muurinen Rajavartiolaitoksen Merikarhualus kelluu Katajanokan satamaaltaassa. Nousemme sisään alukseen ja vastassa on aluksen päällikkö, kapteeniluutnantti Ville Puustinen. Seuraavan vuorokauden ohjelmaan kuuluu normaalin partioinnin ohella muun muassa näytteenotto Ilmatieteen laitokselle, ilmoittaa Puustinen. Aluksen "försti" eli ensimmäinen perämies, yliluutnantti Tuukka Höijer tarjoaa laivalla opastetun kierroksen. Heti astuttuaan sisään huomaa, että laivan viihtyvyyteen on panostettu. Mielikuvat epämukavista sotalaivoista pystyy unohtamaan välittömästi. Miehistölle on tarjolla mukavat taukotilat. Hytit ovat tilavia ja miehistön on mahdollista käydä vaikka punttisalilla. Laivan tehtäviin kuuluu rajavalvonnan ohella monia erilaisia tehtäviä kuten ympäristöuhkien eli esimerkiksi öljyonnettomuuksien torjunta. Myös muiden viranomaisten virka-apu sekä tukitehtävät kuuluvat Merikarhun tehtävien piiriin. Aluksella on myös kyky toimia kemikaalionnettomuuksien yhteydessä, tämän takaavat kannelle sijoitetut vesisprinklerit sekä mahdollisuus ylipaineistaa alus ja suojata henkilöstö. Myös sodan ajan tehtäviin on varauduttu, ja alus on mahdollista aseistaa hyvinkin ripeästi. Löytyypä nurkasta muutama pari sodan ajan varustukseen kuuluvia, monelle varusmiehellekin tuttuja suksia. Rajavalvonta sekä meripelastus työllistävät eniten Laivan tehtävänä on suorittaa valvontaa ulkomerellä, ulkovartiolaivan paikka ei ole satamassa, kertoo Puustinen. Kohta alkava veneilykausi lisää myös työn määrää aluksella. Puustinen painottaa maltillisuutta ja varovaisuutta myös kokeneempien veneilijöiden keskuudessa. Usein saa käydä avustamassa niitä, jotka ovat aina ajaneet tästä Veneen ainoana kelluntavälineenä on valitettavasti joskus tyhjä kossupullo, hän harmittelee. Vedenalainen rikospaikkatutkinta sekä etsintätyöt ovat sellaisia tehtäviä, jotka työllistävät nykyisin paljon ja onhan niistä saatu positiivisia tuloksiakin, sanoo Höijer. Pääsemmekin seuraamaan merestä, 65 metrin syvyydestä, otettavaa näytteenottoa. Kyseinen näyte mittaa muun muassa vedessä olevan hapen määrää sekä suolapitoisuutta. Näyte otetaan Ilmatieteen laitokselle yhteistoimintasopimukseen perustuen. Näytteitä otetaan ulkomerellä partioinnin yhteydessä, kun liikutaan näytteenottopisteiden lähellä, kertoo Höijer. Itse näytteenotto sujuu hyvin. Kovasta merenkäynnistä huolimatta vanhemmat merivartijat Petteri Ruuskanen ja Kari Virtanen suorittavat tehtävänsä moitteitta. Kun näyte on otettu, se analysoidaan laivalla sijaitsevassa laboratoriossa. Analyysi saadaan valmiiksi ja Ilmatieteen laitos kykenee hyödyntämään sitä. Laivalla tarvitaan monta erilaista osaajaa Merikarhun tapaisen aluksen toimintaan tarvitaan paljon erilaisia ihmisiä ja erilaista ammattitaitoa. Laivalla on henkilökuntaa kokista kansimieheen ja kaikilla on omat tärkeät tehtävänsä. Insinööriluutnantti Juha Ruskeepään tarjoamasta konehuoneen esittelystä selviää, että yksi erityistä osaamista vaativa tehtävä on konemestarin tehtävä. Konemestarin työnkuva on huolehtia, että moottorit pysyvät käynnissä. Kapteeniluutnantti Ville Puustinen joutui hetken pohtimaan, onko merenkäynti liian kovaa näytteenotolle. Tietyin väliajoin suoritettava tarkastuskierros ehkäisee mahdollisia vikoja. Paloturvallisuuden tarkkailu kuuluu myös konemestarille. Virallisesti meillä on sotilasarvot, mutta käytännössä ollaan ehkä ennemmin työkavereita Tulipalo on ehkä se suurin riski laivalla, kertoo Ruskeepää. Työpaikkana Merikarhu on varmasti ainutlaatuinen. Kun eletään pienissä tiloissa samalla porukalla viikon verran, vaatii se tietynlaista asennetta. Laivalla vallitsee kaikin puolin hyvä henki miehistön keskuudessa, huumori on hyväntahtoista, vaikkakin taso luonnollisesti vaihtelee väsymystilan mukaan. Virallisesti meillä on sotilasarvot, mutta käytännössä ollaan ehkä ennemmin työkavereita, Puustinen toteaa. Työpäivä aluksella on 12 tuntia ja vapaa-aika tulee usein tarpeeseen. Vapaa-ajalla voi vaikka lösähtää sohvalle ja katsella televisiota. Vapaa-ajalla on usein myös mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Aluksen punttisalin käydessä pieneksi pyritään järjestämään ulkoliikuntaa. Tällä kertaa mennään förstin ehdottaman kahvakuulan heittelyn sijaan pelaamaan jääsählyä. Pallon saaminen pieniin elintarvikekoreihin tuulisella jäätiköllä osoittautuu yllättävänkin vaikeaksi tehtäväksi. Liikuntasuoritteen jälkeen aluksella on vuorossa saunan lämmitys. Aamulla onkin jo aika suunnata takaisin Katajanokalle. Kysyttäessä vielä työn kohokohdista, on Puustisella selkeä mielipide. Onhan se nyt hienoa, kun saa oikeasti auttaa ihmisiä ja tehdä työtä yhteisön hyväksi. Sählyn pelaaminen jäisellä ulapalla on melkoisen haastavaa. Jääsähly on kuitenkin miehistölle mieleinen tapa ylläpitää fyysistä kuntoaan.

8 8 SAUNOJA ARMEIJASSA RUOTUVÄKI 7/2012 Sauna Teksti: Eero Nurmi Ulkoasu: Christian Anttonen Talvi- ja jatkosodassa saunan merkitys sotilaiden henkisen ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitäjinä oli suuri. Talvisodassa ei ehditty montaa saunaa rakentaa, sillä maa oli jäässä ja rintama jatkuvassa liikkeessä. Vähilläkin saunoilla oli silti suuri merkitys. - Sanottiin, että oli tärkeämpi saunoa kaksi tuntia kuin nukkua kaksi tuntia pidempään, Suomen Saunaseuran kulttuuri- ja tutkimustoiminnan puheenjohtaja, arkkitehti ja saunaniekka Pekka Tommila vertaa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa saunomismahdollisuudet olivat niin ikään vähissä. Karjala oli kuitenkin täynnä paikallisten asukkaiden saunoja, jotka saattoivat tarjota väsyneelle sotilaalle hetken virkistäytymismahdollisuuden. Toisinaan saunoista jouduttiin lähtemään kiireellä, ja hurjimmat tarinat kertovat miehistä, jotka nauttivat saunan lämmöstä jopa rintamalinjojen välissä. Asemasotavaihe mahdollisti korsusaunat Jatkosodan etenemisvaiheen päätyttyä alkoi paitsi tuliasemien, korsujen ja juoksuhautojen, myös saunojen rakentaminen. Saunoja rakennettiin jo syksyllä 1941, tai viimeistään keväällä Periaatteena oli, että noin pataljoonan vahvuista joukkoa kohti oli oma sauna. Kokonaisuudessaan rintamille rakennettiin jatkosodan aikana tuhansia saunoja. Etenemisvaiheen aikana sotilaat olivat jopa kuukausia liikkeessä ilman kunnollisia peseytymismahdollisuuksia, minkä vuoksi miehissä kuhisi monenlaista syöpäläistä. Ilman saunoja tilanne olisi todennäköisesti johtanut tautiepidemioihin, mikä olisi vaikuttanut joukkojen taistelukykyyn. Pelätyimpiä tauteja olivat pilkkukuume ja punatauti, joita ei esiintynyt Suomen puolella juuri ollenkaan. - Venäläisten puolella, joilla ei samanlaista saunasysteemiä ollut, taudit riehuivat vieden mukanaan paljon miehiä. Voidaankin sanoa, että sauna pelasti osaltaan Suomen varsinkin jatkosodassa, Tommila huomauttaa. Tyypillinen korsusauna oli suunniteltu siten, että saunomaan mahtui puoli joukkuetta, toisen puolikkaan pukeutuessa. Pukeutumistilat olivat erillään löylyhuoneesta, jotta mahdollinen kohdalle sattuva vihollisen ammus ei veisi mukanaan koko saunomaan lähtenyttä joukkoa. Palvelusohjesäännön määräysten mukaisesti Palvelusohjesääntö määräsi saunomista kerran viikossa täiden pitämiseksi loitolla, mutta useamminkin saunottiin. Rintamalinjojen läheisyyteen rakennetut niin sanotut korsusaunat olivat eräänlaisia maasaunoja, jotka rakennettiin hiekkamaahan harjurinteisiin. Korsusaunoissa oli usein savukiuas tai uloslämpiävä jatkuvalämmitteinen puukiuas. Puhdistautumisen lisäksi saunat olivat jatkuvassa jännityksessä eläville sotilaille tärkeä henkireikä, joissa pääsi rentoutumaan löylyjen rauhoittuvassa lämmössä. - Maasaunoista irtoaa oikein hyvät löydyt. Ne eivät ole ruutikuivia kuten kerrostalon saunat, maasta tulee peruskosteus ja myös tietty maan aromi, Tommila kuvailee korsusaunaa. Korsusaunan pohjapiirros. Vasemmalla piirroksessa näkyy pukeutumishuone, jonka keskellä on kamiina. Ylimpänä on löylyhuone. Oven oikealle puolelle on sijoitettu avoin kiuas, jonka yläpuolelta löytyy lämminvesisäiliö. Lauteet on sijoitettu takaseinustalle. Täisaunan pohjapiirros. Vasemmalla näkyy riisuutumishuone, ja oikealla pukeutumishuone. Näiden väliin on keskelle alas sijoitettu löylyhuone. Ylhäällä keskellä on erillinen tila vaatteiden puhdistamiseen syöpäläisistä. Sodan innovaatio: täisauna Korsusaunojen lisäksi käytössä oli toisenlaisiakin löylylaitoksia. Suomalainen sauna on lähtökohdiltaan perhesauna. Sotaaikana, jolloin piti saada kylvetettyä suuri joukko miehiä kenttäolosuhteissa, tarvetta oli toisentyyppisille ratkaisuille. Loisista eroon pääsemiseksi kehitettiinkin erityinen desinfiointisauna, jonka vaatimuksina olivat helppo siirrettävyys ja siitä johtuen suhteellisen pieni koko. Saunat rakennettiin parakkiperiaatteella. Suurten saunojamäärien jatkuvan saunottamisen mahdollisti jatkuvalämmitteinen kiuas, jolla saunaan saavutettiin helposti asteen peruslämpö. Saunat olivat läpikulkusaunoja, joissa yhdessä huoneessa riisuuduttiin, toisessa saunottiin ja kolmannessa pukeuduttiin. Miesten saunoessa vaatteet puhdistettiin täistä erillisessä täikaapissa. Täisaunoista kansainvälisiin operaatioihin Saunat ovat seuranneet suomalaista sotilasta myös sotien jälkeen. Suomalaisten rauhanturvaajien sanotaankin rakentavan konfliktialueelle saapuessaan ensimmäiseksi saunan. Saunat ovat tuoneet rauhanturvaajille tuttua tunnelmaa vaikeissa ja välillä vaarallisissakin olosuhteissa. Niissä on hoidettu esimerkiksi tehtävistä palatessa pidettävät palaverit. Ensimmäinen rauhanturvaajien sauna valmistui vuonna 1957 Suezille Sharm Al Sheikhiin. Siinailla Jom Kippur -sodan jälkeen 1975 suomalaisilla oli suuri määrä telttasaunoja, mikä kummastutti ulkomaalaisia. Saunomisella oli kuitenkin virkistävä vaikutus myös autiomaan helteessä. Kosovon rauhanturvaoperaatiossa suomalaiset kutsuivat jopa kansainvälisen ja paikallisen median saunomaan. Tätä kautta suomalaisten rauhanturvaajien saunakulttuuri sai laajaa näkyvyyttä. Esimerkiksi The Independent -lehti kertoi saunasta pääkirjoitussivullaan, ylistäen sen kykyä saada konfliktin osapuolet neuvotteluväleihin. Osa suomalaista diplomatiaa Sauna on ollut oivallinen paikka monipuoliseen kansainvälisten suhteiden hoitoon. Kuuluisimmat suomalaiset diplomatiamielessä saunoneet lienevät presidentit Urho Kekkonen ja Martti Ahtisaari. Kekkosen tiedetään väsyttäneen saunan lauteilla neuvostoneuvottelijan jos toisenkin. Tarinan mukaan saunomisella oli osansa, kun Suomi 1970-luvulla onnistui väistämään Neuvostoliiton ehdotuksen yhteisistä sotaharjoituksista. Ahtisaaren toimiessa Suomen Tansaniansuurlähettiläänä maan silloisen ulkoministerin John Malecelan tiedetään olleen säännöllinen vieras suurlähettilään saunalla. Namibian rauhanprosessin aikana vuosina Ahtisaari saunotti muun muassa tunnettua namibialaista vapaustaistelijaa ja poliitikkoa Herman Andimba Toivo ya Toivoa. - Te kärsitte ja kestitte kanssamme, Toivo ya Toivo muotoili vieraillessaan Suomessa vuonna 2003, ilmaisten myös erityisen kiitollisuutensa presidentti Ahtisaarelle. Löylynhenki-palkinto ulkoministeriölle Ulkoministeriöllä on nykyisin noin sata edustustoa eri puolilla maailmaa. Niistä kaikista löytyy vähintään yksi sauna. Suomen ulkoministeriö saikin vuonna 2011 Saunaseuran luovuttaman Löylynhenkipalkinnon. Palkinto myönnetään teolle, tekijälle tai ilmiölle, joka edistää suomalaista saunakulttuuria. - Sauna on ihanteellinen paikka ystävyyden rakentamiseen, sopimusten tekemiseen ja rauhanrakentamiseen. Suosittelemme sitä muillekin, ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila kommentoi Sauna-lehdelle palkinnon myöntämisen jälkeen.

9 RUOTUVÄKI 7/2012 SAUNOJA ARMEIJASSA 9 Kiltasauna, Kainuun Prikaati Kainuun Prikaatin Kilta rakensi prikaatin varuskunta-alueelle vuonna 1996 hirsisen Kiltasaunan. Kiltasauna tehtiin samalle paikalle kaksi vuotta aikaisemmin rakennetun komentokorsun viereen. Komentokorsu on tehty jatkosodassa Rukajärven suunnalla Tunkuan tien varressa, Peukaloniemen tukikohdassa sijainneen korsun mallin mukaisesti. Korsu oli Kainuun Prikaatin komentajana vuosina toimineen eversti Erkki Koiviston, silloisen kapteenin, sodanaikainen komentokorsu. Merisotakoulun sauna, Suomenlinna Merisotakoulun saunatalo rakennettiin vuosina venäläisen varuskunnan ja sairaalan pesulaksi ja saunaksi. Suomenlinnan vankileiriaikana rakennuksessa saunotettiin punavankeja. Tuolloin saunan lämpö saatiin höyrykattilasta. Vuonna 1929 talo koki muutoksia, ja alakerran isosta pesulasalista tuli nykyinen löylyhuone. Muutoksen yhteydessä valmistui myös nykyinen puulämmitteinen kiuas. Sauna on ollut Merisotakoulun käytössä vuodesta Siihen mahtuu noin 80 saunojaa. Ilmasotakoulun miehistösauna, Tikkakoski Luonetjärven varuskunnan alueella Tikkakoskella järven rannalla seisovan Ilmasotakoulun miehistösaunan on suunnitellut t Puolustusministeriön rakennustoimisto. Saunan rakentaminen aloitettiin vuonna 1938, ja se edustaa aikansa sotilasfunkista. Miehistösauna lienee ollut yksi ensimmäisistä varuskuntaan valmistuneista rakennuksista. Se oli alusta lähtien varustettu suihkuilla, mikä oli rakennusajankohtana edistyksellistä. Kaarevien suihkusyvennysten lisäksi mielenkiintoista saunassa on sen öljytoiminen kiuas, jonka huminan sanotaan muistuttavan suihkukoneiden ääntä. Kajanuksen sauna, Upinniemi Upinniemen kärjessä sijaitseva Kajanuksen saunan on piirtänyt Eliel Saarinen 1800-luvun lopulla. Saunan rakennutti säveltäjäkapellimestari Robert Kajanus, jonka kesähuvila sijaitsi tuolloin alueella. Saunaa ei saatu valmiiksi Kajanuksen eläessä, ilmeisesti projektin kalleudesta johtuen. Rakennustyön saattoi päätökseen huvilan vuonna 1933 ostanut liikemies Arvid Wikström. Porkkalan vuokra-aikana saunaa a lienee käytetty venäläisten valvonta-asemana. Huonoon kuntoon päässyt sauna kunnostettiin 1980-luvulla. Sauna on sotilaalle yhä oiva paikka rentoutua vaikkapa rankan harjoituksen jälkeen. Porin Prikaatin Kuntotalosta löytyvä sauna edustaa nykypäivän varusmiesten saunomisympäristöä. Se lämpenee lähes vuoden jokaisena päivänä, ja käyttäjiä voi päivässä olla yli 500. Saunomaan pääsee niin liikuntakoulutusten jälkeen kuin vapaa-ajallakin. Linnamainen Kajanuksen sauna on vaikuttava näky. Saunan katolla kohoava näköalatorni on rakennettu Arvid Wikströmin aikana. Sähkökiukaalla varustettuun löylyhuoneeseen mahtuu mukavasti 5-6 saunojaa. Kajanuksen saunaan ja sen historiaan voi tutustua tarkemmin Suomenlinnan Rannikkotykistökillan internet-sivuilla. Merisotakoulun Ison saunan lauteet ovat viidessä tasossa. Saunan lämmittämiseen kuluu noin puoli kuutiota metrisiä koivuhalkoja. Se lämpenee torstaisin ja perjantaisin, lämmittämiseen kuluu 3-4 tuntia. Sauna on lähinnä Merisotakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä. Se ei ole ulkopuolisten vuokrattavissa.

10 10 kentällä ruotuväki 7/2012 lyhyesti Puolustusvoimat hankkii miljoonilla ballistisia suojia Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta on tilannut noin seitsemällä miljoonalla eurolla ballistisia suojia puolustusvoimien käyttöön. Tilaukseen kuuluu muun muassa sirpalesuojapaneelijärjestelmiä ja luotisuojattuja varastokontteja. Materiaalia on mahdollista käyttää kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Uudet hankinnat ovat tulossa jokaiseen joukko-osastoon, kertoo insinööriyliluutnantti Pertti Siirilä. Ballistiset suojat toimitetaan puolustusvoimille viimeistään syksyllä TMä Kaartilla jo 200 vuotta takanapäin Suomen sotaväen ja samalla Kaartin Jääkärirykmenttiin kuuluvan Kaartin Pataljoonan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Juhlavuotta vietetään yhdessä Helsingin kaupungin kanssa, joka juhlii 200-vuotista taivaltaan Suomen pääkaupunkina. Juhlallisuudet käynnistettiin lauantaina Kaartin Kasarmin pihalla järjestetyssä paraatissa. Juhlavuosi jatkuu muun muassa Kaartin Pataljoonan perinnepäivällä sekä kutsuvierasgaalalla Siviilit voivat tutustua Kaartin historiaan Kaartin jalanjäljillä -aikamatkalla. RLä Musiikkiupseeriliitto vietti 50-vuotisjuhliaan Vuonna 1962 perustetun musiikkiupseeriliiton 50-vuotisjuhlallisuuksia vietettiin 15. maaliskuuta. Katajanokan kasinolla järjestetyn juhlan ohjelmistoon kuului muun muassa perinteistä sotilasmusiikkia ja palkitsemisia. Juhlassa puhui myös liiton perustajajäseniin kuuluva evp musiikkieverstiluutnantti Arvo Kuikka. Kuikka käsitteli etenkin liiton vaikutusta sotilasmusiikin tulevaisuuteen. Liitolla on vastaisuudessakin merkittävä rooli musiikkiupseerien suppean, mutta tiiviin ammattikunnan etujen valvomisessa ja yhteishengen aikaansaamisessa, Kuikka totesi. VTa Naisten valmiusliitto piti Linnaharjoituksen Kajaanissa Linna-harjoitus pidettiin Kainuun Prikaatissa maaliskuuta. Harjoitus perustui vapaaehtoisuuteen ja paikalle oli saapunut 217 naista. Tapahtumassa harjoiteltiin onnettomuustilanteiden käsittelyä. Harjoituksessa järjestettiin kahdeksan eri kurssia, joista osallistujat valitsivat yhden suoritettavakseen. Järjestäjät pitivät Linna-harjoitusta onnistuneena. Tarkoituksena oli kehittää onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja tilanteen haltuunottoa, kertoo liiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi. TRi Crossfit mullistava harjoittelumuoto? Crossfit on laaja-alainen voima- ja kunto-ohjelma. Porin Prikaatissa kannustetaan varusmiehiä harrastukseen mukaan. Henri Havusela Porin Prikaatin urheilutalossa varusmiehet tekevät leuanvetoja samanaikaisesti luutnantti Niko Niemisen ohjeistaessa vieressä. Vain hetki sitten sama porukka teki kahvakuulatreeniä ja painonnostoja. Kaikki tehdään nopealla tempolla, eikä sykettä päästetä välissä laskemaan. Irvistys varusmiesten kasvoilla paljastaa harjoittelun tehokkuuden. Crossfit perustuu monipuolisiin ja vaihteleviin toiminnallisiin liikkeisiin. Harjoitukset ovat lyhyitä, mutta intensiteetti pidetään korkealla. Crossfit erottuu esimerkiksi normaalista punttisaliharjoittelusta monipuolisuudellaan. Lajin tavoitteena on kehittää tasaisesti urheilijan kaikkia fyysisiä ominaisuuksia. Liikkeitä tai laitteita ei ole pyritty keksimään uudelleen, vaan crossfitissä tehdään perusliikkeitä leuanvedosta kahvakuulaliikkeisiin ja juoksulenkkeihin. Harjoituksia tehdään paljon omalla keholla ilman lisäpainoja. Yksikään treeniviikko ei ole samanlainen. Harjoittelua tehdään joka kerta eri variaatioilla. Oleellista on pitää kuitenkin intensiteetti mukana. Lajiin kuuluvat voimisteluliikkeet, peruslihaskuntoliikkeet sekä voimanostot ja niiden toistojen sekoittaminen, luutnantti Nieminen kertoo. Jokaisella urheilijalla on vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa. Crossfitissä pyritään ylläpitämään vahvuuksia, ja samalla heikkoudet treenataan samalle tasolle. Crossfitin harrastaja on hyvä kaikessa, muttei paras missään, Nieminen täsmentää. Treeniohjelmat netistä Internet on oleellinen työkalu crossfitin harrastajille. Crossfit.com-sivulta urheilija löytää jokaiselle päivälle valmiiksi suunnitellun harjoitteluohjelman, jota noudattamalla harjoittelu on helppoa. Harjoitteluohjelmiin merkityt painot pystyy muuttamaan itselleen sopiviksi. Crossfitissä painoja tärkeämpää on se, että liikkeet tehdään oikein. Kyseessä on rankka harjoittelumuoto, joten väärin tehtynä kolumni Kuntokoulu ei ole tornari Olin luottavainen omaa kuntoani kohtaan, kun astuin palvelukseen viime kesänä. Ajattelin pitkäaikaisen joukkueurheilutaustan riittävän armeijassa, vaikka olinkin lopettanut lätkäjoukkueessa pelaamisen reilun vuoden ennen palvelukseen astumista. Ensimmäinen yllätys tuli kuitenkin vastaan jo intin lääkärintarkastuksessa. En ole innokas vaa'alla kävijä, joten oli tyrmäävää huomata painon nousseen kymmenellä kilolla lyhyessä ajassa. Vuorossa oli pieni itsetutkiskelun paikka. Säännöllinen liikkuminen oli Luutnantti Niko Nieminen valvoo, että varusmiehet tekevät liikkeet oikeaoppisesti. Nyt näitä asioita osaa arvostaa ensimmäistä kertaa. ollut itsestäänselvyys koko lapsuuden ajan. Ikinä ei tarvinnut muuta kuin nousta autoon ja mennä pitämään hauskaa joukkuekavereiden kanssa. Isä kuskasi harjoituksiin muutaman kerran viikossa, eikä itse tarvinnut huolehtia harrastusten maksamisestakaan. tällä saa itsensä helposti rikki, kertoo fysioterapeutti Jussi Sihvonen Porin Prikaatista. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö crossfit sopisi kaiken ikäisille. Sihvonen kertoo esimerkin. Itse tiedän ryhmän 65-vuotiaita eläkeikäisiä naisia, jotka vuosi sitten harjoittelivat leuanvetoja kuminauhojen avulla, mutta nykyään kaikki pystyvät tekemään normaaleja leuanvetoja tangolla. Meillä käy Porin crossfit-salilla ihmisiä treenamassa urheilutaustasta riippumatta. Kaikki menee samassa porukassa hyvällä meiningillä, luutnantti Nieminen kertoo. Lajista kiinnostuneet voivat osallistua crossfit-kursseille, joissa valmentajat opettavat oikeat tekniikat ja harjoittelutavat. Vaikka kyseessä on uusi ilmiö, löytyy crossfit-saleja Suomesta yhteensä 12. Peruskursseilla käydään ohjatusti lajin perusteet läpi, minkä jälkeen voi osallistua jatkokursseille. Kursseille osallistuminen ei ole kuitenkaan välttämätöntä. Suurin osa harrastajista ympäri maailmaa treenaa omissa autotalleissaan. Levy- ja leuanvetotangolla, kahvakuulalla ja hyppynarulla pääsee jo aika pitkälle, Nieminen luettelee. Kuva: Apirat Nomnavi Sopiva harjoittelumuoto varusmiehille Porin Prikaatissa varusmiehille tarjotaan erikoiskoulutuskaudella luutnantti Niemisen ohjaamaa crossfitin peruskurssia. Vaikka aikaa ei ole paljon, kasvaa varusmiesten kunto ja lihasvoima selkeästi, Nieminen lupaa. Juuri lyhyiden harjoituskertojen ansiosta crossfit koetaan Porin Prikaatissa varusmiehille sopivaksi harjoittelumuodoksi. Varusmiehillä on aikaa rajallisesti, mutta tämän tyyppinen harjoittelu saadaan tehokkaasti ujutettua päiväohjelmaan. Harjoitteluliikkeet ovat monesti niitä, joita varusmies tarvitsee arkipäivänä puhumattakaan taistelukentästä, kertoo luutnantti Topi Hellsten. Fysioterapeutti Jussi Sihvonen muistuttaa, ettei kyseessä ole ainoa harjoittelumuoto. Tässä nousee kunto kohisten, ja mielestäni crossfit pitäisi saada varuskuntiin peruskoulutuskaudelle. Tämä on kuitenkin vain yksi vaihtoehto monien hyvien liikuntamuotojen joukossa. "Tämä antaa niin paljon" Harjoituksen jälkeen varusmiehet istuvat liikuntasalin reunalla hikipisarat otsalla. Alikersantti Kristian Tahkoniemelle crossfit on tullut tutuksi varusmiespalveluksen aikana. Aliupseerikoulun ajan meillä on ollut crossfitiä noin kaksi kertaa viikossa. Meillä on joka kerta uusi ohjelma, joka kestää lyhyen ajan, mutta toistoja tulee paljon, Tahkoniemi kertoo. Tahkoniemi on huomannut kehitystä omassa kunnossaan. Paino on tippunut paljon ja kunto noussut huomattavasti heti sen jälkeen, kun on tätä ruvettu tekemään. Alikersantti Otto Valin on samoilla linjoilla. Valinilla on pidempi tausta crossfitin parissa. Enemmän tai vähemmän noin puolitoista vuotta olen harrastanut. Harjoittelun monipuolisuuden ansiosta tämä on kyllä huomattavasti tehokkaampaa kuin normaali punttisalitreeni. Tämä antaa niin paljon, ja crossfitin pystyy aloittamaan ihan kokematonkin liikkuja. Henri Havusela > Tarvittava liikunta tuli siis kuin itsestään ilman sen suurempia ponnisteluja. Roskaruokaa ja virvoitusjuomia pystyi vetämään naamariin huoletta, kun se tuli kuitenkin kulutettua pois nopeasti. Nyt näitä asioita osaa arvostaa ensimmäistä kertaa, ennen niitä ei osannut edes ajatella. Seuraava yllätys odotti ensimmäisellä juoksulenkillä. Olin ihan puhki suorituksesta, joka aikaisemmin olisi ollut vasta alkulämmittelyä ennen varsinaista harjoitusta. Viimeinen naula arkkuun oli peruskoulutuskauden kuntotesti, jonka tulokset jäivät kauas odotuksista. Peruskoulutuskauden tiivis ohjelma, säännöllinen liikunta sekä terveellinen ruoka alkoivat kuitenkin tehota nopeassa ajassa. Muutaman viikon jälkeen huomasin jaksavani pidempää rasitusta, eikä taisteluvarustuksessa möyriminen ollut yhtä raskasta kuin ensimmäisillä kerroilla. Kahdeksan viikon aikana kunto kohosi, minkä lisäksi paino tippui kymmenen kiloa pelkästään viikko-ohjelmaa noudattamalla. Kiitosta täytyy antaa kantahenkilökunnan jäsenille, jotka ovat olleet läpi palveluksen esimerkillisiä. Liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja koskevissa asioissa on tullut hyviä neuvoja, joista on varmasti hyötyä jatkossakin. Puolustusvoimat mainostaa itseään Suomen suurimpana kuntokouluna. Omien kokemuksieni perusteella varusmiehelle tarjotaankin armeijassa oiva mahdollisuus laittaa elämäntavat oikeille raiteilleen. Seuraava haaste on kuitenkin siirtää saadut opit siviiliin kotiutumisen jälkeen, jottei innostus liikkumiseen jää piristysruiskeeksi, vaan loppuelämän malliksi.

11 ruotuväki 7/2012 kentällä 11 Terroriuhan kasvuun on varauduttava palveluksessa Yhä suurempi osa Suojelupoliisin resursseista menee terrorismin torjuntaan. Terrorismin kasvanut rooli näkyy Supon kansainvälisessä tiedonvaihdossa. Eero Nurmi Suojelupoliisin (Supo) apulaispäällikkö Petri Knapen mukaan Suomeen kohdistuvan terrori-iskun uhka on yhä vähäinen. Terroriuhan kasvamiseen on silti varauduttava, sillä Pohjoismaat ovat viime vuosina joutuneet terroriiskujen kohteiksi. Terrori-iskut ovat tulleet yhä lähemmäs Suomea. Myös sellaisten henkilöiden määrä on kasvanut, joilla on kytkentöjä terrorismiin, Knape kuvailee. Kasvava osa Supon resursseista menee terrorismin torjuntaan. Uhkana on erityisesti ääri-islamilainen terrorismi. Esimerkkejä tällaisista iskuista ovat Tukholmassa tehty pommi-isku joulukuussa 2010, epäonnistunut pommi-isku kööpenhaminalaisessa hotellissa syyskuussa 2010 sekä Muhammed-pilakuvapiirtäjä Kurt Westergaardin murhayritys tammikuussa Suomessa pidätettiin syyskuussa 2011 kaksi ihmistä epäiltyinä terrori-iskun suunnittelusta. Merkittävin ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on se, että meillä ei vielä ole tapahtunut terrori-iskua eikä meillä ole ollut pilakuvakriisin kaltaista laukaisevaa tekijää, Knape sanoo. Ennaltaehkäisevää työtä paikan päällä Terrorismin kasvanut rooli näkyy esimerkiksi Supon kansainvälisessä tiedonvaihdossa, jonka määrä ruotuväki 40 vuotta sitten Tätä sopimusta allekirjoittaessa ovat varustamot osoittaneet erinomaista sosiaalista mieltä. Mikäli tälläinen mainiota kansalaismieltä osoittava ajattelu leviäisi, tulisivat varusmiesten matkat taloudellisesti rasittamattomiksi. Ja tämä on mitä toivottavinta, mainitsi kenraaliluutnantti Ville-Poju Somerkari kiittäessään kolmen laivanvarustamon edustajia näiden allekirjoitettua varusmiesten ilmaisia laivamatkoja koskevan sopimuksen tiistaina 4.4 Helsingissä. Sopimus mahdollistaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa asuvien Perttu Räisänen Everstiluutnantti Marko Alamäki on uusi Maavoimien Esikunnan suunnitteluosaston strategisen sektorin johtaja. Urani alkoi vuonna 1990 Keski-Suomen Pioneeripataljoonassa, josta siirryin RUK:iin Pioneerikomppaniaan kouluttajaksi Pioneerikapteenikurssin jälkeen siirryin silloiseen Pioneerikouluun opistoupseerikurssien kurssin johtajaksi. Erikoistuin myös EOD- ja IEDD-toimintaan, eli räjähteiden erikoisraivaamiseen. Yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen siirryin tutkijaesiupseeriksi on kolminkertaistunut syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. Supo tekee tiivistä yhteistyötä etenkin muiden EU-maiden turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden kanssa. Tärkeä osa terrorismin torjuntaa on ulkomaalaisvalvonta, jolla pyritään estämään ei-toivottujen henkilöiden saapuminen Suomeen. Ulkomaalaisvalvonnan tehostamiseksi Supo on lähettänyt muutamiin maihin yhteyshenkilöitään ulkoasianhallinnon muun Laivalitteroita Pohjoismaihin eteenpäin Työmäärä kentällä lisääntyy jatkuvasti. Yhä enemmän tulee esiin sellaisia asioita, jotka liittyvät terrorismiin ja saavat meidät hankkimaan lisätietoja, Supon apulaispäällikkö Petri Knape sanoo. suomalaisten varusmiesten lomamatkat laivoilla. Sopimus koskee Turusta, Naantalista ja Vaasasta lähteviä Silja-, Viking- ja Vaasa- Umeå-linjan aluksia. Lomailevan varusmiehen on esitettävä kuvalla varustettu varusmieskorttinsa, josta on ilmettävä haltijan kotiosoite siinä maassa, jossa hän asuu. Tähän asti Skandinavian maissa asuvat varusmiehet ovat itse maksaneet lomamatkansa. He ovat saaneet vuoden alusta lähtien 6 8 vapaata matkaa lähtösatamaan, mutta puolustuslaitos ei ole voinut henkilöstön tueksi. Sen sijaan, että olisimme Ratakadulla, niin on ilmiselvästi parempi toimia paikan päällä, Knape sanoo. Vaikka laki mahdollistaa nykyisin myös sotilaallisten voimakeinojen käytön äärimmäisessä tilanteessa terrorismi-iskun estämiseksi, on terrorismin torjunta ennen kaikkea Suojelupoliisin ennalta estävää työtä. Riskit pyritään tunnistamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. maksaa laivamatkoja. Vuosittain on varusmiespalvelustaan suorittamassa noin Ruotsissa tai muussa pohjoismaassa asuvaa nuorukaista. Toivon vain, että näitä matkoja hyväkseen käyttävät varusmiehet muistavat heille asetettavat vaatimukset, kenraaliluutnantti Somerkari mainitsi puheenvuoronsa päätteeksi. Ruotuväki 7/ Pioneerikouluun. Erikoisraivaamisjärjestelmän kehittäminen koulutusjärjestelmineen ja sotavarustehankintoineen olivat päätehtäviäni. Vuosina Pääesikunnan maavoimaosastolla vastuullani olivat pioneeriaselajin koulutus- ja henkilöstöasiat. Olin tästä ajasta seitsemän kuukautta KFOR-operaatiossa Keskisen Prikaatin pioneeripäällikkönä. Aloitin Pioneerija Suojelukoulun johtajana Palvelin mielenkiintoisessa tehtävässä lähes kolme vuotta. Sen jälkeen aloitin opiskelut Iso-Britanniassa monikansallisella Advanced Command and Staff Course -kurssilla kesällä Kurssi antoi valmiuksia JOINT-tason taisteluosaston komentajan tehtävään sekä asevoimien pitkän aikavälin strategiseen suunnitteluun. Suunnitteluosastolla aloitin osastoesiupseerina syksyllä 2011 tehtävinäni maapuolustuksen kehittämisohjelman suunnittelu sekä puolustusvoimauudistuksen valmistelu. Siirryin sektorijohtajaksi Tehtäviini kuuluu johtaa maavoimien strategista ja pitkän aikavälin suunnittelua sekä maavoimien suorituskykyjen kehittämisen perusteiden laatimista. Sektorini koostuu alojensa huippuosaamista edustavista upseereista. Korostan sektorijohtajana yhteishenkeä ja aitoa vuoropuhelua. Työmme on hyvin näkymätöntä. Silloin kun onnistumme, tulos ei näy missään, sillä onnistumisista voidaan harvoin kertoa julkisuuteen, Knape muistuttaa. Knapen mukaan on tärkeää, että lainsäädäntö, tekijät ja työvälineet ovat oikeassa suhteessa torjuttavan uhan suhteen. On erittäin hyödyllistä satsata ennalta estämiseen, seurauksien siivoaminen jälkikäteen on monin verroin kalliimpaa. Sopimus varusmiesten ilmaisista laivamatkoista Suomen ja Ruotsin välillä allekirjoitettiin Helsingissä. Alamäestä suunnitteluosaston sektorijohtaja Marko Alamäen johtaman sektorin keskeisiin tehtäviin vuonna 2012 kuuluu myös puolustusvoimauudistuksen jatkosuunnittelu. Kuva: Akseli Muraja Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Timo Kallio, vääpeli 31 TOIMENKUVA Tutkimus- ja kehitystyö PALVELUSPAIKKA Jääkäriprikaati KOULUTUS Sotatieteiden kandidaatti JOTAIN MUUTA, MITÄ? Tee kunnolla tai älä ollenkaan. Valtteri Taimela Lapin erikoisolosuhteet jäävät etelämpänä asuvilta usein huomaamatta. Talvella haasteena on lumi ja pakkanen, kesällä sääsket ja valoisuus. Syksyllä ja alkutalvesta sotilaita puolestaan ympäröi ääretön pimeys. Jääkäriprikaatissa palvelevaa vääpeli Timo Kalliota tämä ei hätkähdytä. Kun nämä selätetään, näkyy se positiivisesti joukon suorituskyvyssä. Kyllä tuo luonto kasvattaa luontoa! Metsän kutsu Yli kymmenen vuotta puolustusvoimien palveluksessa ollut Kallio on uransa aikana ehtinyt olla monessa mukana. Kokemusta on ehtinyt karttua niin joukkueenjohtajan, kouluttajan kuin sopimussotilaankin pesteistä. Työnimikkeiden ulkopuolelta Kallio nostaa esiin useita käytännön esimerkkejä hoitamistaan tehtävistä. Joukkoon kuuluu massiivisten linnoitustöiden suunnittelua ja toteutusta, pitkien ja vaativien selviytymisharjoitusten johtamista sekä ympäri Suomea tulevan kantahenkilökunnan kouluttamista Jääkäriprikaatin talvikoulutuksen peruskursseilla. Erityisen lähellä Kallion ydinosaamista on toimiminen ääriolosuhteissa. Jääkäriprikaati on vahvasti erikoistunut arktiseen osaamiseen, joka on Lapissa välttämätön osa jokaisen taistelijan osaamista. Kallio onkin osaltaan ollut mukana laatimassa viime vuonna käyttöön otettua arktisen koulutuksen ohjelmaa, jonka myötä aiemmin vain erikoisjoukkojen osaamisalueeseen kuuluvia taitoja on alettu opettaa kaikille. Vaikka Kallion työtehtävät ovat hiljattain siirtyneet tutkimus- ja kehittämissektorille, on kenttätyö kuitenkin edelleen vahvasti mukana. ASUINPAIKKA Luonnon ehdoilla, ei sen armoilla SODANKYLÄ Ei metsästä ole tarvinnut olla poissa. Kuudesta viikosta on tässä tehtävässä oltu metsässä nelisen viikkoa. Tämä pesti on kyllä minun luonteelleni juuri sopiva ja tuo taas hieman uutta haastetta elämään. Kouluttajan tehtäviin palataan aikanaan, tuumii Kallio. Vanhan kansan opeilla Isäni on entinen rajan kantaaliupseeri. Näille ihmisille arktinen osaaminen on täysin luonnollista. Näitä kannattaa kuunnella ja seurata. Verenperimän ja Jääkäriprikaatin kannustavan ilmapiirin johdosta olen innostunut aiheeseen. Oppia on tullut runsaasti lukemalla alan kirjallisuutta, hakemalla tietoa ja kokeilemalla asioita. Pohjois-Suomessa moni toimii pääasiassa ulkotiloissa. Vapaaajalla suuri osa väestä liikkuu luonnossa jalan, moottorikelkalla tai suksilla. Kallio kertookin, että arktisen koulutuksen suunnitteluprosessi on vanhojen ja uusien käytäntöjen yhteensovittamista, johon osallistuu asiantuntijoita monelta eri alalta. Nykysotilas on tekniikkaa täynnä ja sitä se oppii helposti käyttämäänkin. Mutta ne vanhan kansan vahvuudet ja itsestäänselvyydet eivät ole enää selvyyksiä. Palvelusaika on aikaisempaa lyhyempi ja tekniikka lisääntyy. Tällöin nämä luonnon vaikutukset taistelijaan ja hänen välineisiinsä pitää olla entistä paremmin huomioitu. Kehitystyön lisäksi sodankyläläistä erämiestä näyttää ajavan eteenpäin myös puhdas innostus. Se että pystyt nukkumaan ulkona 40 asteen pakkasessa ilman lämmitystä ja olet vielä toimintakykyinen, luo uskoa omiin kykyihin ja varusteisiin. Tämä on se juttu, joka kiinnostaa, toteaa Kallio.

12 12 kentällä ruotuväki 7/2012 Pelastaminen uusilla helikoptereilla käy ripeästi Helikopterin vinssi nostaa pelastettavan nopeasti turvaan. Uusimman teknologian ohella käyttöön saadaan pian myös Medevac- varustus. Perttu Räisänen Ruotuväki kävi tutustumassa Utin Helikopteripataljoonan NH90-helikoptereihin sekä varsinaiseen pelastusoperaatioon harjoituslennolla. Tunnin mittaisella lennolla harjoiteltiin pelastettavan henkilön nostoa. Operaation tärkein yksittäinen väline on kopterin vinssi. Vaijerin pituus on 15 metriä, kertoo ylikersantti Simo Näppi. Kerrallaan on mahdollista nostaa kaksi henkilöä, sillä vinssin nostokyky on 270 kiloa. Pelastettavien ohella on huomioitava paarien paino. Keskeistä vinssatessa on myös riittävä etäisyys sivuttaissuunnassa, sillä vaakatasossa kuorma pysyy paremmin aloillaan. NH90-helikoptereihin pystytään sijoittamaan maksimissaan yhdeksät paarit. Medevac-varustuksen käyttöönotto käsillä Kuva: Henri Juvonen Potilaiden siirtämistä ja hoitoa varten uusimpiin NH90-helikoptereihin hankitaan Medical evacuation (Medevac) -lääkintävarustus. Medevac-varustus on tulossa päivittäiseen käyttöön lähitulevaisuudessa. Se on nyt viimeisiä päivityksiä ja vahvistuksia vailla. Varustus on tasoltaan täysin samaa luokkaa kuin ambulansseissa. Nykyisin käytössä olevasta päivystysvarustuksesta otetaan mukaan kulloinkin tarvittavia elementtejä. Useat päivystysvarustuksen laitteista ovat hyödyllisiä erityisesti pimeällä etsittäessä. Kopterin keulasta löytyvä lämpökamera toimii siten, että se lähettää havaintonsa mustavalkokuvana joko koneen näytölle tai kypärän visiirille, selvittää Teknisen joukkueen johtaja, luutnantti Mikko Mäkelä. Valovahvistin puolestaan vahvistaa nimensä mukaisesti valoa. Miehistöllä on lisäksi käytössään pimeänäkökiikarit, Mäkelä luettelee. Ensihoitaja ei ole lennolla välttämättömyys Potilaille annetaan tarvittaessa ensihoitoa jo tapahtumapaikalla ja koneeseen tullessa tila on yleensä stabiili. Hoitaja voi tarvittaessa suorittaa lennoilla erilaisia operaatioita. Esimerkki tällaisesta on intubaatio. Siinä potilaalle asetetaan suuhun intubaatioputki, jotta ylähengitystiet saadaan avattua ja hapensaanti turvattua. Lennolla on mukana noin viisi miehistön jäsentä. Vakiohenkilökuntaa helikopterissa ovat kuormamestari, koneen päällikkö sekä perämies. Ryhmään kuuluu tilanteen sitä edellyttäessä myös pintapelastaja. Edellä mainittujen lisäksi voidaan mukaan kutsua tarvittaessa ensihoitaja. Päivystävä ensihoitaja tavoitetaan puhelinsoitolla Kymenlaakson pelastuslaitokselta, Kouvolan paloasemalta, kertoo kapteeni Kimmo Nordberg, 1. Helikopterikomppanian päällikkö. Uttiin tilattuja NH90-helikoptereita on määrä saapua kaikkiaan 20. Toistaiseksi niitä on kuitenkin vain 12. Ensimmäiset saapuivat vuonna 2008, mutta loput kahdeksan ovat pahasti myöhässä. Niiden odotetaan nyt saapuvan parin vuoden sisällä. Harjoituslennolla kuormamestarina toiminut Teknisen joukkueen johtaja Mikko Mäkelä veti paarit kopteriin. Suoritus kesti alle viisi minuuttia. huomio! verkossa Maailmanparannusvideo herättää kritiikkiä Kevät tuli, lumi suli, Alikersantti sanoi "puli puli". Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Apirat Nomnavi Hammu Varjonen Maaliskuun 5. päivä verkossa julkaistu KONY dokumentti pyrkii tuomaan maailmanlaajuiseen tietoisuuteen ugandalaisen Joseph Konyn ja hänen johtamansa Lord s Resistance Army (LRA) -sissiliikkeen. Video on osa yhdysvaltalaisen Invisible Children -järjestön KONY kampanjaa, jonka tavoitteena on saattaa Joseph Kony kansainvälisen oikeuden eteen vuoden 2012 aikana. Kony on LRA:n johdossa terrorisoinut Pohjois-Ugandaa, Etelä- Sudania, Keski-Afrikan tasavaltaa ja Kongon demokraattista tasavaltaa vuodesta 1987 lähtien. LRA tunnetaan muun muassa lapsisotilaiden käytöstä. Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut Konysta ja muista liikkeen johtajista pidätysmääräyksen. Videolla kerätään huomiota Osoitteesta kony2012.com löytyy Invisible Childrenin vastauksia kampanjan saamaan arvosteluun. KONY 2012 on kerännyt muutamassa viikossa kampanjan omien kony2012.com-nettisivujen sekä YouTube ja Vimeo-videonjakopalveluiden kautta yli sata miljoonaa katselukertaa. Kampanjaa on pidetty hyvänä esimerkkinä tehokkaasta sosiaalisen median hyödyntämisestä. Tunnepitoisessa dokumentissa ohjaaja ja Invisible Childrenin perustajajäsen Jason Russell jakaa järjestön näkemyksen siitä, kuinka jokainen internetin käyttäjä voi auttaa pysäyttämään Konyn. Dokumentissa esimerkkinä Invisible Childrenin saavutuksista ovat vuonna 2011 Ugandaan lähetetyt sata yhdysvaltalaista sotilasneuvonantajaa, joiden tehtävä on auttaa Ugandan armeijaa Konyn nappaamisessa. Videolla korostetaan mahdollisuutta, että Yhdysvaltain hallitus saattaa vetää sotilaat pois, jollei operaatio saa tarpeeksi tukea yhdysvaltalaisäänestäjiltä. Kampanjaa kritisoitu laajasti Kuva: Henri Juvonen KONY video on saanut osakseen arvosteluryöpyn. Sitä on kritisoitu paljon muun muassa siitä, että se yksinkertaistaa Keski- Afrikan konfliktia liikaa. Kritiikkiä on herättänyt myös konkreettisten toimien vähäisyys Invisible Childrenin keskittyessä vain kampanjointiin. Monet ugandalaiset tahot maan pääministeriä myöten ovat arvostelleet videota, koska se esittää Ugandan Keski-Afrikan konfliktin keskipisteessä, vaikka LRA lähti maasta jo Samalla se ohjaa huomion pois akuutimmista ongelmista. Myös videon tapa kuvata afrikkalaiset avuttomina väkivallan kohteina on ärsyttänyt monia. Jos et usko, että minulla on valta vaikuttaa omiin asioihini, sinun ei pitäisi kertoa tarinaani. Tämä video tuntuu sanovan, että valta on Amerikassa, eikä Ugandan hallituksella tai paikallisilla aloitteilla, tiivistää ugandalainen toimittaja Rosebell Kagumire vastausvideollaan YouTubessa. Dokumentin saama kritiikki on vaikuttanut voimakkaasti ohjaaja Jason Russelliin, joka pidätettiin maaliskuun 15. päivä San Diegossa. Russell otettiin kiinni, kun hän riehui alasti kaupungin keskustassa. Tapauksen jälkeen hänet vietiin sairaalaan toipumaan. Lisää netissä >

13 ruotuväki 7/2012 vapaalla 13 Kuvat: Henri Juvonen Näitä lisää. Joukkueurheilu saa kannatusta varusmiesten keskuudessa. Yhteishenkeä parhaimmillaan Salibandy keräsi yhteen varusmiehiä ympäri Suomen. Henri Havusela Kannustushuudot kaikuivat Tampereen Spiral-hallissa, jossa järjestettiin helmikuun viimeisenä päivänä varuskuntien välinen salibandyturnaus. Turnaukseen osallistui 14 joukkuetta.voiton nappasi tänä vuonna Lappeenrannan Maasotakoulu. Joukkueet olivat pelanneet ensin omassa varuskunnassaan yksiköiden väliset turnaukset, joista voittajat lähetettiin Tampereelle pelaamaan. Varuskunnista ei siis kerätty parhaita pelaajia, vaan kaikilla varusmiehillä oli mahdollisuus ottaa osaa peleihin. Ehdottomasti tämä on parempi tapa järjestää turnaus kuin se, että kerättäisiin vain isoimmista varuskunnista parhaat pelaajat, kertoo turnauksen järjestämisessä mukana ollut ylikersantti Pekka Jalkanen Satakunnan Lennostosta. Mukavaa vaihtelua Turnauksessa oli aistittavissa hyvä tunnelma ja tekemisen meininki. Yksi syy tähän oli varmasti myös se, että turnaukseen osallistuneet saivat keskelle viikkoa vaihtelua normaaliin kasarmin arkeen. Turnaus vaikuttaa mukavalta. Hyvä tunnelma täällä on, vaikka ensimmäinen peli ei ollut meiltä ehkä ihan priimaa, kertoo alikersantti Sami Kultalahti Kainuun Prikaatin 3. panssarijääkärikomppaniasta. Matruusi Riku Kanerviston mielestä turnaus paransi yksikön joukkuehenkeä. Otteluissa pelaajat muistivat kannustaa pelikavereitaan ja ylävitosia vaihdettiin onnistuneitten suoritusten jälkeen. Turnaus on todella hyvä tapa yhdistää porukkaa. Kun joukkue on koottu omasta yksiköstä, on ehtinyt tutustua kavereihin, joita ei välttämättä tuntisi ilman tällaista tapahtumaa, Kultalahti täsmentää. Kainuun Prikaatin joukkueeseen mahtui pelaajia, jotka eivät olleet koskaan salibandya harrastaneet. Meillä on mukana myös niitä luonnonlahjakkaita kavereita, jotka eivät kuitenkaan ole seurajoukkueessa pelanneet, Kultalahti kertoo. Urheilutapahtumilla kysyntää riittää Varusmiesten keskuudessa tämän tyyppisille tapahtumille olisi tulevaisuudessakin kysyntää. Itse tykkään näistä liikuntatapahtumista eniten. Varsinkin näistä joukkuepeleistä, koska siinä pitää kuitenkin miettiä sen kaverinkin puolesta, Kultalahti linjaa. Samaa mieltä on myös matruusi Riku Kanervisto Suomenlahden meripuolustusalueelta. Urheiluturnauksia voitaisiin muissakin lajeissa järjestää. Kyllä nämä ovat mukavaa vaihtelua ja voittavat kyllä kasarmielämän. Joukkueen sisällä yhteishenki paranee. Edes loukkaantuminen ei onnistunut latistamaan tunnelmaa. Mukava turnaus, vaikka itselläni jäi ensimmäinen ottelu viimeiseksi nilkan nyrjähdettyä. Moni sellainen, joka ei normaalisti pääse tämän tyyppisiin turnauksiin osallistumaan, pääsi nyt mukaan pelaamaan, kertoo Eerik Haara Karjalan Lennostosta. Salibandyturnaukselle olisi ensi vuonnakin osallistujia, mutta käytännön järjestelyt ovat vielä kysymysmerkkinä. Tänä vuonna turnausta olivat isännöimässä Satakunnan Lennosto sekä Suomen Urheiluliitto. Lisäksi varusmiestoimikunnat ympäri Suomen järjestivät alkuturnaukset varuskunnissa. tupavisa 1. Monesko Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on? 2. Kuka suomalainen kansanedustaja on myös maanpuolustuskorkeakolun sotahistorian dosentti? 3. Minä vuonna eduskunta kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa? 4. Mikä on pääministeri Jyrki Kataisen sotilasarvo? 5. Kuinka monta eduskuntapuoluetta Suomessa on tällä hetkellä? 6. Kuka toimi puolustusministerinä talvisodan aikana? 7. Kuinka usein järjestetään kunnallisvaalit? 8. Kuka oli Suomen ensimmäinen naispääministeri? 9. Kuinka monta jäsentä kuuluu puolustusvaliokuntaan? 10. Kuka arkkitehti on suunnitellut puolustusministeriön päärakennuksen? vastaukset Jussi Niinistö Reservin yliluutnantti 5. Kahdeksan 6. Juho Niukkanen 7. Joka 4. vuosi 8. Anneli Jäätteenmäki Carl Ludvig Engel

14 14 vapaalla ruotuväki 7/2012 kirjat teatteri Aunuksen terässade Kirjoittaja Esa Sirén Kustantaja Gummerus Julkaisuvuosi 2011 Kesällä 1943 Saksa on hävinnyt Neuvostoliitolle taistelun Stalingradista, ja liittoutuneet hyökkäävät jo Italiaa vastaan Wehrmachtin kärsittyä tappion myös Afrikassa. Suomalaisten asemasota Aunuksen rintamalla jatkuu kuitenkin vielä vuoden verran totutunlaisena. Ajan kuluttamisen korsuissa katkaisevat vartiovuorot, joiden vaarana ovat venäläiset tarkka-ampujat sekä öisin asemiin tehtävät yllätyshyökkäykset. Esa Sirénin romaanissa Aunuksen terässade seurataan kersantti Armas Ukkolan johtaman ryhmän sotataivalta vuodesta 1943 aina venäläisten suurhyökkäykseen ja sitä seuranneisiin Nietjärven ratkaisutaisteluihin kesällä Asemasota vaihtuu murskaavaa ylivoimaa vastaan käytävään viivytystaisteluun ja matkan varrella moni ryhmän jäsenistä kaatuu. Suurhyökkäyksen keskellä kokonaisnäkemys tapahtumista on hukassa, joukot muodostetaan komppanioiden ja pataljoonien jäänteistä ja elämän Jumalan sana Kirjoittaja Kari Hotakainen Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Siltala Julkaisuvuosi 2011 ja kuoleman raja on veteen piirretty viiva. Romaani koostuu lyhyehköistä luvuista, jotka kuljettavat tapahtumia vauhdikkaasti ja johdonmukaisesti. Sotaa kuvataan etulinjassa taistelevan jääkärin näkökulmasta, ja välillä toiminnan katkaisevat lyhyet tilannetta selostavat pätkät. Paikkakunnannimien vaihtuessa sodan kulun hahmotusta auttaa myös kannesta löytyvä kartta. Useita sotaromaaneja kirjoittaneen Sirénin romaani tempaisee mukaansa, eikä intensiivisten taisteluiden keskellä lukijallekaan anneta hetken hengähdystaukoa. Kirja on mielenkiintoista ja helppoa luettavaa, joten sitä voi suositella sotakirjallisuuteen aiemmin perehtymättömillekin. Aunuksen terässade sopii erinomaisesti myös varusmiehen kasarmilukemistoon. Eero Nurmi Kuninkaan puheesta on saatu aikaan koskettava näytelmä, jonka päähenkilö Bertie joutuu kamppailemaan poliittisten haasteiden lisäksi omien ongelmiensa kanssa. Kuninkaallinen ristiriita Kuva: Tapio Vanhatalo Kari Hotakaisen yhden päivän romaani Jumalan sana ruotii kapitalismia ja julkisuuskeskeistä maailmaamme, jossa muutama väärin ymmärretty sana voi aiheuttaa suurta tuhoa. Aamuajankohtaisohjelma Huomenta Maan emäntä, Leena Kontiolahti on onnistunut houkuttelemaan koko ikänsä televisiota vältelleen Konserni Oy:n toimitusjohtajan, investointipankkiiri Jukka Hopeaniemen suoraan lähetykseen. Hopeaniemi on kuitenkin jumissa Lapissa lentoliikenteen pysäyttäneen tuhkapilven vuoksi. Apuun tilataan Konserni Oy:n entinen autokuski Armas. Romaani rakentuu keskusteluista, joita käydään kahden miehen, toimitusjohtajan ja työntekijän, matkalla edustus-jaguarissa läpi öisen Suomen kohti Helsinkiä ja parrasvaloja. Mukana on c-kasettien välityksellä kolmaskin mies, Hopeaniemen edesmennyt isä, joka nauhoitettujen monologien kautta kertoo pojalleen asioita, joita ei kasvotusten saanut sanottua. Hopeaniemi halveksuu isänsä toimitusjohtaja-aikoja, jolloin idänkauppa kukoisti ja neuvottelut käytiin vodkan voimalla. Toisaalta hän on kateellinen menneisyydelle, jolloin ei tarvinnut varoa sanojaan ja kytätä jatkuvasti arvaamattomien markkinavoimien reaktioita. Edellinen sukupolvi saattoi vetäytyä Lappiin pakoon median huomiota, mutta nykyisin yritysjohtaja on koko ajan tulilinjalla. Kirja etenee hektisessä preesensissä, ja Hotakaisen ironinen teksti terävine huomioineen on nautittavaa luettavaa. Ajankohtaisuudessaan Jumalan sana osuu suoraan ytimeen aikana, jolloin kansainväliset pääomaliikkeet vaikuttavat yhä enemmän niin yritysten kuin valtioidenkin toimintaan. Eero Nurmi Ensimmäinen maailmansota on takana, mutta Euroopassa kuohuu jo. Lama, nationalismin nousu, Hitlerin astuminen valtaan Saksassa tällaiseen levottomaan kahden maailmansodan väliseen aikaan sijoittuu Oscar-palkitun Kuninkaan puhe -elokuvan näyttämöversio, jonka kantaesitys oli 15. maaliskuuta Helsingin kaupunginteatterissa. Kuninkaan puhe on kiehtova ja onnistunut yhdistelmä Euroopan historiaa ja Iso-Britannian kuningasperheen yksityiselämää. Yorkin herttua, prinssi Albert taistelee änkytyksensä ja epävarmuutensa kanssa samalla kun Euroopan poliittinen tilanne muuttuu yhä epävakaammaksi. Tilannetta eivät helpota Bertien veljen eli tulevan kuninkaan Davidin natsisympatiat eikä kepeä elämäntyyli, joka herättää koko kansakunnassa moraalista närkästystä. Soppaa hämmentävät taustalla juonittelevat Canterburyn arkkipiispa, pääministeri Stanley Baldwin ja Winston Churchill. Kuninkaan puheen tarina on vakava ja koskettava, mutta paikoittainen huumori keventää hienostuneesti tunnelmaa. Herkullinen lähtökohta draamaan Ohjaaja Kari Heiskasen mielestä tarinan lähtökohta on erityisen herkullinen draaman kannalta. Yhteiskunnallinen tilanne ja yksityinen elämä yhdistyvät näytelmässä. Päähenkilöllä on ulkoinen ja sisäinen ristiriita, mikä synnyttää toimintaa, Heiskanen sanoo. Historiallinen viitekehys tekee näytelmästä voimakkaan yhteiskunnallisen. On mahdotonta käsittää millainen tuolloin vallinnut ilmapiiri oli. Sitä suuremmalla syyllä on tärkeää luodata näitä tapahtumia ja kertoa historiasta niin yksittäisten ihmisten kokemuksia kuin laajempia kehityskulkujakin, Heiskanen pohtii. Tietysti tässä on niin selkeästi keskiössä se, mitä tälle yhdelle miehelle tapahtuu, hänen mahdoton tilanteensa. Me voimme samaistua kuninkaaseen ja hänen dilemmaansa. Bertien näyttelijä Carl-Kristian Rundman luo uskottavan ja koskettavan kuvan änkyttävästä kuninkaallisesta. Bertien puheopettajan, rujon Lionel Loguen näyttelijä Pertti Sveholm on loistava vastapari änkyttävälle prinssille. Hyvät tarinat kestävät uusia tulkintoja. Pelkistetty lavastus antaa mahdollisuuden tarinan useiden ulottuvuuksien kuvaamiseen. Kuninkaalliset, yläluokka ja rahvas on normaalisti eroteltu tarkasti, mutta Kuninkaan puhe perustuu osaltaan tämän kaavan rikkomiseen. Elokuvan näkeminen ei pilaa nautintoa Elokuvan nähneille mieleen voi tulla kysymys, mitä järkeä on tulla katsomaan näytelmä näin pian menestyselokuvan jälkeen. Ohjaajan mielestä teatteriversiosta voi nauttia, vaikka olisikin nähnyt elokuvan. Mikä olisi parempi keino nauttia hyvästä tarinasta, kuin katsoa siitä toinen versio uudesta näkökulmasta. Teatterissa on kautta aikojen tehty klassikkoja uudestaan ja uudestaan. Hyvät tarinat kestävät uusia tulkintoja vaikka kuinka monta kertaa, Heiskanen sanoo. En usko, että nautintoa hirveästi vähentää, vaikka olisikin nähnyt elokuvan. Minusta kiihottavampi lähtökohta on kuitenkin se, ettei ole nähnyt elokuvaa, tulee niin kuin neitseellisenä katsomaan sen. Silloin kokee sen kaiken ensimmäistä kertaa. Kuninkaan puheen näyttämöversio on upea teos, joka tuo sotienväliseen aikaan omanlaisensa näkökulman. Taneli Urmas konsolipelit Mass Effect 3 Playstation 3 BioWare Jos olet kyllästynyt vain seuraamaan sivusta, kun lempileffasi etenee kohti päätöstään ilman, että sinulla on mitään vaikutusta juonen kulkuun, tämä peli on sinulle. Mass Effect 3 ei ole niinkään peli kuin interaktiivinen elokuva, jonka juoneen ja loppuratkaisuun pelaaja itse vaikuttaa valinnoillaan. Suositun Mass Effect -scifitrilogian päätösosa seuraa Komentaja Shepardin yritystä koota kaikki galaksin sivilisaatiot yhteen taisteluun koko Linnunrataa uhkaavaa Reapers-lajia vastaan. Elokuvamaisten kohtausten ja pitkien dialogien varassa kulkeva tarina on pitkä ja monipuolinen, ja myös sivuhahmoista ja -juonista on rakennettu kiinnostavia. Mass Effect 3 vie itsemääräämiskonseptia eteenpäin etenkin siinä, että sarjan aikaisempia osia pelannut pelaaja voi siirtää niissä saavutetut juonen- ja hahmonkehittelyn komponentit osaksi myös uutta peliä. Näin pelisarjalle voi jokainen luoda henkilökohtaisen jatkumon alusta loppuun. Sinänsä hyvä idea kuroa erillisten pelien tarina yhdeksi kokonaisuudeksi myös yksittäisen pelaajan kannalta on kuitenkin saanut sarjan faneilta arvostelua huonosta toteutuksesta. Kritiikkiä on saanut erityisesti se, etteivät aikaisempien osien valinnat olennaisesti vaikuta viimeisen pelin juoneen ja lopputulokseen. Tästä huolimatta on hieman kohtuutonta odottaa, että miljoonayleisölle suunniteltu peli voisi taipua kaikkien henkilökohtaisten mieltymysten mukaisesti. Mass Effect 3 on joka tapauksessa hyvin toteutettu peli niin juoneltaan kuin visuaalisuudeltaankin, ja siihen voi vihkiytyä vaikkei olisi pelisarjan aiempiin osiin vielä tutustunutkaan. Sakari Nuuttila Fifa Street XBox 360 EA Games Suhtauduin Fifa Streetiin ensin skeptisesti. Onko tässä minipeli, jolla EA Games pyrkii vain käärimään helpot rahat pienellä vaivalla tehdystä pelistä? Kaikkea muuta. Fifa Street on viihdyttävin jalkapallopeli, jota olen pitkään aikaan päässyt pelaamaan. Peli tuo tervetullutta vaihtelua EA Gamesin realistisiin urheilupeleihin, ja vie pelaajan niin kaduille kuin futsal-saleihinkin. Pelin suola on näyttävät harhautukset ja yhdellä yhtä vastaan -haastamiset. Peliä ohjataan samalla tavalla kuin muitakin Fifapelejä, mutta harhautusten tekeminen on helpompaa, minkä lisäksi erilaisia kikkoja löytyy runsaasti. Vaikka ottelun voittaa edelleen enemmän maaleja tehnyt joukkue, saa maaleista tyylipisteitä sen mukaan, kuinka tyylikkäästi ne on tehty. Vastustajan täydellinen nöyryyttäminen on nostettu korokkeelle. Kaduilla ja epämääräisissä halleissa käytävät ottelut pelataan pienillä kentillä, minkä lisäksi sääntöjä on rajoitettu. Esimerkiksi sivurajoja ei ole, vaan palloa pystyy syöttelemään laitoja hyväksi käyttäen. Taktiikoiden hiomisen voi jättää sivuun ja keskittyä leikittelevään ja luovaan kikkailuun. Harhauttelu ei tapahdu yhdellä napin painamisella, vaan kaikki temput tapahtuvat oikeaa analogisauvaa vääntelemällä. Fifa Street on parhaimmillaan kaveriporukoiden peli-illoissa, joissa päästään ottaamaan kaverista mittaa rennolla meiningillä. Pelit ovat lyhyitä, joten omaa pelivuoroa ei joudu odottamaan pitkään, eikä intensiteetti peleissä ehdi karata. Pelimuotoja löytyy useita, joten yksin pelaamiseenkaan ei kyllästy hetkessä. Henri Havusela

15 ruotuväki 7/2012 VAPAALLA 15 Teksti Eero Nurmi Kuvat Akseli Muraja Ulkoasu Juuso Salakka Martinlaakson uimahallin sulkeuduttua rataköydet nostetaan altaasta. Veden valtaavat taitouimarit, jotka harjoittelevat Cirque du Soleil:n rytmikkään musiikin tahdissa koreografioitaan seuraavan viikonlopun SM-kilpailuja varten. Taitouinti vaatii urheilijalta muun muassa voimaa, kestävyyttä ja notkeutta. Altaassa taiteilevat uimarit kuuluvat taitouinnin, jota virheellisesti myös kuviokellunnaksi kutsutaan, nuorten maajoukkueeseen. Joukkue ei varsinaisesti kilpaile SM-kisoissa, vaan esiintyy siellä esiuimareina. Käymme hakemassa kisoista startin. Sen pisteitä voi käyttää kansainvälisiin kisoihin hakiessa, jos startti sujuu hyvin, nuoria valmentava taitouinnin päävalmentaja Iris Lucenius kertoo. Luceniuksen vastuulla on seniorimaajoukkueen ja nuorten maajoukkueen valmentaminen, minkä lisäksi hän muun muassa koordinoi ikäkausimaajoukkueita ja vierailee seuroissa. 14 vuotta taitouintia harrastanut Lucenius lopetti kilpailemisen vuonna Vuoden tauon jälkeen veri veti takaisin lajin pariin, tällä kertaa Maajoukkueuimari Nea Hannulalla on tällä hetkellä työn alla huhtikuun olympiakarsinnoissa esitettävä ohjelma. altaan laidalle. Olin töissä uimahallilla ja katsoin, että vitsi, aina ne tekevät noita samoja virheitä. Ajattelin, että minulla voisi olla vielä jotain annettavaa lajille, Lucenius kertoo. Tämä vuosi tuo maajoukkueuimareille useampiakin näytönpaikkoja, sillä toukokuussa järjestetään lajin EM-kilpailut ja elokuussa ovat vuorossa Lontoon olympialaiset. Karsinnoista on tavoitteena kauden paras uinti Huhtikuussa pidettäviin olympiakarsintoihin on lähdössä altaasta löytyvä 17-vuotias Nea Hannula, joka osallistuu parinsa Jasmin Grömanin kanssa parikilpailuun. Suomella on viimeksi ollut olympiaedustus taitouinnissa vuoden 1992 Barcelonan olympialaisissa. Kilpailu on kovaa, ja Luceniuksen mukaan olisikin historiallista, jos Gröman ja Hannula selviytyisivät 24 parhaan joukkoon ja näin saisivat kisapaikan lunastettua. Uimareille riittää vähempikin. Haluamme uida mahdollisimman hyvin ja olla itse omaan suoritukseemme tyytyväisiä. Lähdemme uimaan kauden parasta uintia, Hannula kertaa karsintojen tavoitteita. Hannula on harrastanut taitouintia 10 vuotta. Harrastus alkoi 8-vuotiaana Englannista ja jatkui Vantaan Uimareissa Hannulan muutettua Suomeen. Hannulaa viehättää lajissa erityisesti mahdollisuus esiintyä musiikin tahdissa. Kisoissa saa eläytyä musiikkiin, olla hetken aikaa ikään kuin joku muu ja esiintyä kuten haluaa. Harvinainen lajivalinta vaatii välillä selittämistä. Aika usein kuulee sen tyylistä, että ai kuviokelluntaa vai?. Silloin korjaan nopeasti, ettei kuviokelluntaa ole olemassakaan. Harva ymmärtää, että kyseessä on rankka laji, Hannula pohtii. Harrastajien vähyys tuo haasteita Taitouinti on Suomessa suurelle yleisölle varsin tuntematon laji. Sen harrastajia löytyy noin 300, joista vain satakunta kilpailee aktiivisesti. Tämä tuo valmennukseen haasteita. Meillä ei ole kovin suurta materiaalia, josta valita uimareita. Ihanteellista olisi, jos joukkueen sisällä ei olisi suuria kokoeroja, ja että uimareiden välillä ei olisi suuria taitoeroja, Lucenius sanoo. Suurempi harrastajamäärä mahdollistaisi kovemman ja tasaisemman kansallisen tason. Pienestä harrastajamäärästä huolimatta suomalaisille on silti tullut viime vuosina lajissa myös menestystä. Nuorten maajoukkueesta löytyy viime vuoden Pohjoismaiden mestareita. Tänä vuonna ei ole vielä kisoja pidetty, siellä näkee taas missä mennään, Lucenius tuumaa. Meillä ei ole kovin suurta materiaalia, josta valita uimareita. Taitouinti oli aluksi miesten laji Iris Luceniuksen mukaan ohjelmiin tuleva musiikki valikoitui pitkälti oman inspiraation mukaan. Taitouinnin historia ulottuu 1800-luvun loppupuolelle asti. Alkupäivinään taitouinti oli miesten laji. Miesuimarit esittivät piiritansseja vedessä, ja taiteellista uintimuotoa kutsuttiin tuolloin kuviouinniksi. Ensimmäiset kilpailut vuosina 1891 Berliinissä ja 1892 Lontoossa olivat miesten kilpailuja. Miesten kilpailuja järjestetään nykyisinkin, mutta olympialaisissa lajiin saavat osallistua vain naiset. Taitouinti sai näkyvyyttä vuonna 1907, kun australialainen Annette Kellerman esiintyi lasitankissa New Yorkissa suorittaen tanssiliikkeitä vedessä. Tämän lisäksi taitouintia on nähty useissa elokuvissa, joista mainittakoon vuoden 1944 Bathing Beauty luvulla esimerkiksi Saksassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa järjestettiin lajissa valtakunnallisia ja alueellisia kilpailuja sekä perustettiin urheiluseuroja. Lajin nykyinen nimi taitouinti on lähtöisin vuoden 1934 Chicagon maailmannäyttelystä, jolloin sen lanseerasi amerikkalaisuimari ja olympiamitalisti Norman Ross. Taitouinti oli näytöslajina useissa olympialaisissa toisen maailmansodan jälkeen, ja lajia saatiinkin ihastella muun muassa Helsingin olympialaisissa Viralliseksi olympialajiksi taitouinti tuli kuitenkin vasta vuonna 1984 Los Angelesissa. Nykyisin taitouinnissa kilpaillaan yksilökilpailuissa, parikilpailuissa, joukkuekilpailuissa sekä niin sanotussa combossa, joka yhdistää joukkue- ja yksilöosuuksia. Olympialajeina ovat parikilpailu ja joukkuekilpailu. Taitouinti on arvostelulaji, jossa puolet pisteistä tulee suoritetuista liikkeistä ja toiset puolet taiteellisesta vaikutelmasta.

16 16 takakansi ruotuväki 7/2012 potretti Nykypäivän lotta Sakari Nuuttila Kun sotien aikaan pojat lähtivät rintamalle, naisista tuntui kuin he olisivat vain roinaa tien vieressä. Naisille oli tärkeää päästä osallistumaan, ja vahvana motivaationa oli myös nuorten naisten seikkailunhalu. Rovaniemeläisen Kaisa-Maria Peltokorven matka Lapin yliopiston kasvatustieteiden linjalta Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) kautta vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittamaan on ollut värikäs. Monivaiheisten kokemusten yhdistävänä tekijänä on kuitenkin ollut Peltokorven monivuotinen projekti: talvella julkaistu väitöskirja Lotta Svärd - järjestön naisten selviytymisestä. Lottatutkimus vei mukanaan Lottien selviytymisestä väitöskirjan kirjoittanut tutkija Kaisa-Maria Peltokorpi kertoo armeija-kiinnostuksensa johtaneen jo siihen, että jopa hänen pukeutumistyylinsä on muuttunut sota-ajan henkiseksi. Tällä hetkellä Porin Prikaatissa palvelevan varusmiehen nykyisessä pukeutumistyylissä se ainakin näkyy. Mua on aina kiinnostanut sotajutut. Isä on aktiivinen reserviläinen ja kolme veljeäni on käynyt RUK:n. Olen periaatteessa kasvanut veteraanijärjestöjen kokouksissa ja kotona on ollut aina vahva isänmaallinen henki. Kun keksin väitöskirjani aiheen, se kyllä vei heti mukanaan. Peltokorven väitöskirja, On elettävä kuin koska tahansa voisi kuolla, kuvaa yksilöiden kokemushistoriaa ja selviytymiskeinoja sodan kurimuksessa. Tutkimuksen fokuksena on se, miten ihminen pysyy järjissään sodan luomissa poikkeavissa olosuhteissa. Ihmisen kyky selviytyä on ihmeellinen sellaisissa olosuhteissa. Haastateltavani sanoivat, että pommituksen jälkeen iski euforinen ilo, paistettiin räiskäleitä ja naurettiin. Kun on ollut lähellä kuolemaa, hengissä olemisen tunne on vahvempi kuin koskaan. Peltokorven mukaan ne, jotka osasivat pitää hauskaa, elivät hetkessä ja solmivat ystävyyssuhteita vaikeista ajoista huolimatta selviytyivät parhaiten. Nuorilla, täynnä elämää olevilla naisilla huolettomuus ja vahva elämänhalu auttoivat selviytymään. Entisiltä lotilta kysytään usein, miten he oikein kestivät sen kaiken kauheuden. Siksi oli hämmentävää kuulla heiltä, että lottuus oli elämän ihaninta aikaa. Suurin osa heistä lähti kuitenkin kauas kotoa ensimmäistä kertaa, ja uusi elinpiiri oli jännittävä ja kansainvälinen. Se koostui saksalaisista sotilaista, ulkomaisista reporttereista, pohjoismaisista avustustyöntekijöistä ja venäläisistä sotavangeista. Jännittävä seikkailu oli vastapaino sodan kauheudelle. Nainen etsii rooliaan miesten maaperällä Gradua työstäessään nuori tutkija halusi löytää itselleen harjoittelupaikan, joka olisi erikoisempi kuin virastot, joihin opiskelutoveri suuntasivat. Pian hän löysi itsensä MPKK:n sotahistorian laitokselta, mikä oli otollinen paikka tutkimuksen tekemiselle. Kolmen kuukauden harjoittelujakson päätyttyä Peltokorpi jäi töihin MPKK:lle. Kun on ollut lähellä kuolemaa, hengissä olemisen tunne on vahvempi kuin koskaan. MPKK:lla tutkijana muutaman vuoden toimittuaan tutkija päätyi erikoiseen ratkaisuun. Hän päätteli, että puolustusvoimissa työskennelläkseen hänen täytyisi kokea sen todellisuus ruohonjuuritasolla, ja niinpä hän aloitti varusmiespalveluksen Porin Prikaatin kansainvälisissä valmiusjoukoissa viime heinäkuussa. Lotat ovat olleet pitkälti syy siihen, miksi lähdin armeijaan. Halusin ymmärtää, mikä naisten kokemus on maanpuolustustyössä, sillä nykypäivänä siitä puuttuu samanlainen vahva historiallinen jatkumo kuin miehiltä, joiden isät ja isoisät ovat käyneet armeijan. Peltokorpi vertaa omaa kokemustaan naisena armeijassa lottien kokemuksiin sodan aikana. Hänen mielestään nuoret naiset lähtevät armeijaan tänä päivänä samoista syistä kuin lotat aikoinaan rintamalle: motivaationa on edelleen seikkailun- ja kokemuksenhalu. Lotat olivat saarella sodan keskellä, ja yhtä lailla naiset armeijassakin ovat poikkeavia. On ristiriitaista elää miesten keskellä miesten kokemushistoriaa, tavallaan ulkopuolisena mutta silti täysin läsnä. Oman roolin löytäminen täällä on naiselle hämmentävä ja huvittavakin kokemus, kun perinteisen naisen malli joutuu törmäyskurssille. Tutkijaa naisten selviytyminen vaikeissa olosuhteissa kiinnostaa edelleen. Varusmiespalveluksensa ohella Peltokorpi tutkii naisten sopeutumista armeijaan, omien ja palvelustovereiden kokemusten kautta. Minua kiinnostaa se, minkälaisia selviytymisteitä nainen löytää olosuhteissa, joissa hän on poikkeus. Puolustusvoimien muuttuessa kovaa vauhtia ja naisten määrän kasvaessa mietin myös, onko perinteinen kuvamme sotilaasta muuttumassa. Kaisa-Maria Peltokorpi Ikä: 28 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: MPKK:n tutkija Koulutus: Kasvatustieteiden tohtori, taiteen maisteri Sotilasarvo: Alikersantti Kehitys tapahtuu epämukavuusalueella. Kuvat: Henri Juvonen poiminta 13.ja Svengaten Sinatran tahtiin Tuomas Kähärä Jos pääsiäispyhien jälkeisenä perjantaina pistäydyt Helsingissä, voi epäonnen 13. päivä muuttua loistavaksi piipahtamalla Finlandia-talolla. Tuolloin järjestetään Kaartin Soittokunnan Sami sings Sinatra -konsertti, joka on musiikkimajuri Raine Ampujan ja musiikkikapteeni Ville Paakkunaisen johtama, svengaava musiikkiesitys. Illan aikana tullaankin kuulemaan maailmankuulun Frank Sinatran parhaimmistoon kuuluvia kappaleita Sami Pitkämön tulkitsemina. Kaartin Soittokunnalle tämä on ensimmäinen konsertti, jonka keskiössä ovat Sinatran kappaleet. Finlandia-talolla järjestettävä kevätkonsertti on perinteisesti ollut Vuodesta 1819 lähtien toiminut Kaartin Soittokunta esiintyy 40-henkisen sinfonisen puhallinorkesterikokoonpanon lisäksi pienemmilläkin ryhmillä, aina tilaisuuden luonteen ja esiintymispaikan mukaan. Kuva: Eeva Sumiloff ohjelmistoltaan viihteellinen, kertoo Kaartin Soittokunnan tiedottaja, ylikersantti Jermu Koivukoski. Paria astetta vakavampaa musiikkia voi kuulla suosituissa syysja joulukonserteissa sekä perinteistä sotilasmusiikkia veteraanikonserteissa. Uutta puhallinmusiikkia soittokunnalta kuullaan puolestaan Töölö-sarjan esityksissä. Tulevan vuoden konserttikalenteri suunnitellaan hyvissä ajoin syksyllä. Tavoitteena meillä on kohottaa kansalaisten maanpuolustushenkeä ja -tahtoa monipuolisen musiikin keinoin. Sami sings Sinatra -konsertit Helsingissä ja Vantaalla > kalenteri Kainuun Prikaati 50 vuotta juhlakonsertti 4.4. Kajaani Kaukametsän salissa klo alkavan juhlakonsertin johtaa Ari Tamminen ja solistina Jaakko Ryhänen. Ohjelmistossa muuan muassa Merikanto ja de Godzinsky. Finlandia-kirkkokonsertit Lahti, Kotka, Porvoo, Juva Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan kohdatessa Suomen sinivalkoisen äänen, baritoni Jorma Hynnisen, muodostuu ikimuistoinen isänmaallisia tunteita huokuva kirkkokonsertti. Tilaisuudet johtaa Sami Hannula ja Tero Hakala. Queen-konsertti Raasepori Tammisaaren pallohallissa järjestetään Laivaston Soittokunnan ja Ilmavoimien Soittokunnan yhteinen Queen-konsertti keskiviikkona 18. päivä huhtikuuta 2012 kello Konsertin solistina toimii Jarkko Ahola Teräsbetoniyhtyeestä. Sota vai rauha? Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton teemanäyttely Lappeenranta Etelä-Karjalan taidemuseossa sijaitsevassa näyttelyssä 34 SKJL:n jäsenyhdistysten taiteilijaa tulkitsee sodan, konfliktien ja muiden ristiriitojen herättämiä tunteita ja ajatuksia visuaalisin keinoin. Näyttelyn kuraattori on kuvanveistäjä Sirpa Hynninen. Näyttelyä on tukenut Valtion kuvataidetoimikunta.

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Suomalainen asevelvollisuus

Suomalainen asevelvollisuus Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Harvia Oyj Tapio Pajuharju, toimitusjohtaja

Harvia Oyj Tapio Pajuharju, toimitusjohtaja Harvia Oyj 29.8.2019 Tapio Pajuharju, toimitusjohtaja Sauna ja spa-markkinan ennustetaan kasvavan 5 % vuoteen 2022 2 Monipuolinen tuotevalikoimamme kattaa kaikki kolme saunatyyppiä ja kaikki saunatarpeet

Lisätiedot

Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa

Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa Finnanest sairaalakierroksella Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa On kulunut alle viikko siitä, kun olin mukana partiomatkalla, jossa haavoittui vakavasti kaksi ruotsalaista.

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070

Lisätiedot

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

KONE Yhtiökokous HELMIKUUTA 2018 HENRIK EHRNROOTH, TOIMITUSJOHTAJA

KONE Yhtiökokous HELMIKUUTA 2018 HENRIK EHRNROOTH, TOIMITUSJOHTAJA KONE Yhtiökokous 2018 26. HELMIKUUTA 2018 HENRIK EHRNROOTH, TOIMITUSJOHTAJA Tyypillinen työpäivä KONEella Yli 1,2 miljoonaa laitetta huollossa Yli 500 tilausta Yli 500 laitetoimitusta ~ 70 000 huoltokäyntiä

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan 10.11.2014 LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikan hoito

Suomen ulkopolitiikan hoito Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SOPIMUSPOHJAISET ASIANTUNTIJAPALVELUT TILAPÄISEEN RESURSSITARPEESEEN (SAP)

SOPIMUSPOHJAISET ASIANTUNTIJAPALVELUT TILAPÄISEEN RESURSSITARPEESEEN (SAP) Sivu 1 (6) SOPIMUSPOHJAISET ASIANTUNTIJAPALVELUT TILAPÄISEEN RESURSSITARPEESEEN (SAP) YLEISTÄ TAUSTA PALVELUILLE Nykytilanne Euroopassa ja Suomessa pakottaa suuret ja erityisesti PKT- yritykset tarkastelemaan

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi)

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi) Esitelmä ja lounastilaisuus ti 22.2.2011 TAMRUn seniorien esitelmä- ja lounastilaisuus pidettiin Technopolis Yliopistonrinteen salissa Enqvist A, osoitteessa Kalevantie 2, 2. krs, tiistaina 22.2. klo 12.00.

Lisätiedot

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys SARC-Sidosryhmätapaaminen 8.2.2018, Ilmatieteenlaitos SINI HANGASLAMMI Punaisen ristin arktisen valmiuden kehittämishanke Hankkeen

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Pääesikunta, logistiikkaosasto Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström koskeva lainsäädäntöhanke Kuulemistilaisuus 13.6.2018 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Työryhmä asetettu 13.4.2018 Määräaika 29.6.2018 Voimassa oleva laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vuodelta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä

Naiset turvallisuuden eturivissä Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 10 naisten maanpuolustustyötä

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE2016 21.10.2015 Kotimaisen puolustusteollisuuden tila syksyllä 2015 Puolustusteollisuuden PKT-yritykset ovat ahdingossa. PUTU-lain voimaantulon jälkeen suurissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki ulosottolain 3 luvun 20 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995

SISÄLLYS. N:o Laki ulosottolain 3 luvun 20 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995 N:o 1175 1181 SISÄLLYS N:o Sivu 1175 Laki ulosottolain 3 luvun 20 :n muuttamisesta... 2791 1176 ulosottoasetuksen 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous

Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous 12.4.2019 Toimitusjohtajan katsaus 12.4.2019 Toimitusjohtaja Marko Saarelainen HONKA LUKUINA 1958 perustettu 50 maata 85 000 rakennusta Maailman ensimmäinen teollisesti

Lisätiedot

10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ

10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ 10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ Ideoi, inspiroidu, innovoi pienessä tai suuressa ryhmässä AE Partners Oy MIKÄ ON IDEA WALL? Idea Wall on verkkopalvelu, jossa osallistujat jakavat avoimesti ja anonyymisti ideoita

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Käyttövarmuuden peruspilarit

Käyttövarmuuden peruspilarit Käyttövarmuuden peruspilarit Esitys 6.4.2017 Rikasta Pohjoista 2017 foorumissa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Jaakko Tennilä Promaintin käyttövarmuustoimikunnan näkemys omasta vastuualueestaan Tavoitteena

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön

RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA 2008 - työkalu yhdistyksen käyttöön RESERVILÄISLIITTO RESERVILÄISLIITTO RY 1 PÄIVÄKIRJAN TÄYTTÖOHJE Yleistä Toiminnan raportoinnissa käytetty kaavake uusiutui vuoden 2005 alusta

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2 2011 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua 8,7 prosenttia

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö

Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö 15.11.2016 Puolustusvaliokunta HE 225/2016 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Joitakin havaintoja kentältä Tampereelta kahdenkymmenen vuoden perspektiivistä ja 38 vuoden kokonaisperspektiivistä peruskoulusta kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot