9/11 sai maailman varuilleen

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Wallin ennakoi lakkautuksia Lomautuksiin puolustusministeri suhtautuu hyvin kriittisesti uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 16 (1083) verkossa > 9/11 sai maailman varuilleen Syyskuun 11. päivän iskut New Yorkin kaksoistorneihin vuonna 2001 koskettivat syvästi koko läntistä maailmaa. Vallitsi voimakas yksimielisyys lisääntyvien turvatarkastusten, valvonnan ja terrorismin vastaisen sodan tarpeellisuudesta. Iskut suorittaneen terroristijärjestö al-qaidan ydin on nykyään heikentynyt, mutta samalla järjestö on levittäytynyt ympäri maailmaa ja kykenee yhä iskuihin. uutiset, sivu 3 Sisu Auto ja puolustusvoimat pääsivät sopuun uutiset, sivu 5 Valapäivät laittavat sotilaskotisisaret koetukselle kentällä, sivu 10 Suomen jalkapalloilu kaipaa enemmän sisua vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 16/2011 pääkirjoitus Jakkaran tasapaino Tätä kirjoittaessa budjettiriihen lopputulos on vielä auki, mutta puolustushallinto on joka tapauksessa tiukan paikan edessä. Alustavien lukujen mukaan puolustusvoimien on puristettava vähintään 410 miljoonaa euroa seuraavien neljän vuoden aikana. Lisäksi hallitusohjelmassa välittömästi aloitettavaksi suunniteltu puolustusvoimauudistuskaan ei ole ilmainen. Sen hinnaksi on arvioitu sata miljoonaa euroa. Puolustusministeriön hallinnonalan budjetti on tänä vuonna 2,9 miljardia.tähän nähden leikkausvaatimukset ovat suuret. Toki paljon ratkaisee se, miten ne jakautuvat tuleville vuosille. Tärkeintä olisi hallittu uudistus. Mutta ehkä vielä merkittäväm- pää on, miten leikkaukset jaetaan budjetin sisäisesti. Tärkeintä olisi hallittu, tasapainoinen uudistusten toteutus. tornitouhua *** Alvar Aalto suunnitteli kuuluisan kolmijalkaisen jakkaran vuonna Tätä funktionaalisen huonekalun perikuvaa Artek myy edelleenkin. Ylijohtaja Esa Pulkkinen Puolustusministeriöstä vertasi Aallon jakkaran tasapainoa puolustushallinnon rahoitukseen. Suomi on tullut tunnetuksi maana, jonka puolustusmenot jakautuvat kohtuullisen tasaisesti kolmeen osaan: toimintaan, kiinteisiin menoihin ja investointeihin. Jos yhtä näistä tukijaloista leikataan enemmän kuin muita, jakkara kaatuu. Säästöpaineiden alla on populistista heitellä helppoja ratkaisuja tyyliin leikataan varustelumenoista. Materiaalihankinnoissa on tuleville vuosille tehty sopimuksia aiempien valtuutuksien turvin. Näiden keskeyttämisestä seuraisi sopimussakkoja, mikä voisi pahimmillaan tarkoittaa vielä kovempaa laskua kuin pysyminen sovitussa. Hankinnat liittyvät isompiin kokonaisuuksiin, kuten maavoimien alueellisten joukkojen varustamiseen. Henkilöstömenoista on niin ikään vaikea leikata yhtäkkisesti isoja summia. Ruotsissa laitettiin upseerikoulutus jäihin kolmeksi vuodeksi rahan säästämiseksi, mikä aiheutti vinoutuneen rakenteen virkahierarkiassa. Toimintamenoista puristaminen tarkoittaisi lentotuntien, meri- ja maastovuorokausien sekä kertausharjoitusten leikkausta. Vuosina 2004 ja 2005 kertausharjoitukset käytännössä lopetettiin, minkä jäljet ovat yhä näkyvissä puolustusvalmiudessamme. Valmiuden lisäksi Hornetien ja laivojen seisottaminen koettelee myös niiden käyttöön koulutettujen motivaatiota. *** Tässä lehdessä tuore puolustusministeri Stefan Wallin toteaa, että varuskuntien lakkautuksista saatetaan joutua päättämään jo ennen seuraavaa parlamentaarista selontekoa. Tämän luokan poliittisilla päätöksillä pitäisi olla eduskunnassa kuitenkin runsas tuki myös opposition puolelta. Toivottavasti kansallisen edun kustannuksella ei ryhdytä aluepoliittisiin ja hallitus-oppositio -asetelmien mukaisiin vääntöihin. Joka tapauksessa, lokakuun alussa saatavien kehysten pohjalta valmistuu ensi vuoden alkuun mennessä kokonaisesitys sopeuttamistoimenpiteistä. Poliittiset päätökset tulisi saada ensi kesään mennessä. Löyhässä hirressä ei ole mukava roikkua pitkään. > nurkka Yhteistyölle mallia Ruotsista Ruotuväen taannoinen ja Iltalehden nykyinen päätoimittaja Panu Pokkinen on päässyt arvokkaaseen seuraan. Hän on kirjoittanut maanpuolustusta koskevan luvun Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVA:n julkaisemaan raportiin, jossa käsitellään Ruotsin menestystekijöitä verraten Suomeeen. EVA:n raportti on oiva lisä siihen yksipuoliseen keskusteluun, mitä syvälle taisteluhautoihinsa kaivautuneet osapuolet ovat käyneen ruotsinkielen asemasta ja opetuksesta. *** Päätoimittaja Pokkinen aloittaa tekstinsä toteamalla, että ruotsalaiset keskustelevat puolustuspolitiikastaan avoimesti ja uskaltavat tarttua rakenteisiin. Pokkisen mielestä Suomessa keskustelua käydään umpinaisessa hillotölkissä. Ruotsalaiset valitsevat aidoista vaihtoehdoista ja sitoutuvat, meillä puolestaan tutkitaan valmiiksi esitäytettyä lomaketta. Ruotsalainen, jatkuva ja keskusteleva päätäksenteko ei hidasta, vaan laajentaa näkökulmaa. Ruotsalaiset eivät myöskään tavoittele pilvilinnoja,vaan mitoittavat tavoitteet resursien määrän mukaisiksi. Maanpuolustukseen valmistautuminen lähtee uhkista. Ruotsi ja Suomi ovat tulleet omissa uhkaarvioissaan lähes samaan tulokseen. lähivuosien aikana ei ole nähtävissä, että kumpaankaan maahan kohdistuisi sotilaallista turvallisuusuhkaa. Yhtenevä analyysi ei yllätä, koska maat sijaitsevat vieri vieressä Pohjolan perukoilla. Arvion käsittely ja jälkeiset toimenpiteet taas ovat olleet täysin erilaisia. Ruotsalainen ratkaisu oli asevelvollisuusjärjestelmän lakkauttaminen. Sitä voi pitää rohkeana liikkeenä, ehkä jopa liian rohkeana, Panu Pokkinen arvioi. Kun turvallisuusarkkitehtuuria tutkii vähän syvällisemmin, niin Suomen ja Ruotsin järjestelmät ovat täysin erilaiset. Suomessa vastuu turvallisuuden osa-alueista on sälytetty usealle eri ministeriölle. Puolustushallinto huolehtii omista uhkistaan, muut ministeriöt omistaan. Apua saa pyytää ja annetaankin, mutta taustalla pelätään oman valta-aseman heikkenemistä ja vaikutusta resursseihin Ruotsissa hallinnonalojen välistä suojausasetelmaa ei pääse syntymään. Maan puolustusbudjetti on rakennettu niin, että siinä ovat mukana kaikki puolustukseen ja yhteiskunnan kriisivalmiuteen liittyvät asiat. Kaikki toiminta poliisia lukuunottamatta kustannetaan samasta rahakirstusta. *** Päätoimittaja Pokkinen kiteyttää puheenvuoronsa seuraavasti: Suomen ei tarvitse eikä kannatakaan lopettaa asevelvollisuutta tai unohtaa oman maan puolustamista. Pitäisi kuitenkin uskaltaa katsoa asioita uudella tavalla. Yhteinen raha pakottaa yhteisiin valintoihin. Ruotsalainen malli helpottaa synergian löytämistä. Juustohöylä tai lakkautukset voidaan korvata järkevällä yhteistyöllä. Se vaatii joskus luopumista itselle tärkeistä asioista kokonaisuuden hyväksi. Jussi Viljanen Kirjoittaja toimi Ruotuväen päätoimittajana vuosina kysymys mielipide Kaveria ei jätetä ei myöskään kunniakansalaisiamme! Sotiemme veteraaneja on elossa yli Nämä keski-iältään yli 88-vuotiaat, itsenäisyytemme turvaajat ja hyvinvointimme rakentajat, tarvitsevat yhteiskuntamme tukea, kunniavelan maksamista. Kansalaisten tuki asialle on varauksetonta. Tätä mieltä ovat myös poliitikot ja päättäjät juhlapuheissaan. Vuonna 2010 veteraaneista vain vajaat puolet voitiin kuntouttaa, vaikka tavoitteena on taata jokaiselle veteraanille vuosittainen kuntoutus. Tämä vuosi näyttää vielä pahemmalta, ja vuosi 2012, budjettiesityksen perusteella, todella katastrofaaliselta. Nyt on korkea aika turvata veteraanien kotona selviytymistä. Kuntoutuksen hakumenettelystä on siirryttävä vuosittaisiin kutsuntoihin palvelutarpeen arvioimiseksi. On kohtuutonta vaatia veteraaneilta hakumenettelyä. Veteraanien kuntoutukseen on lisättävä määrärahaa. Kuntoutus on entistä raskaampaa ja kotona tapahtuvan kuntoutuksen tarve lisääntyy jatkuvasti. Määrärahan nostaminen myös kotiin vietäviin palveluihin on tarpeellista. Puolustusvoimien tuki veteraaneille on erityisen merkityksellistä. Valtion tuottavuusohjelman kanssa painiva puolustusvoimat eivät onneksemme ole kuitenkaan jättämässä kaveria. Rauno Loukkola Toiminnanjohtaja Edellisessä lehdessä kysyimme: Kohdellaanko eri uskontokuntia tasapuolisesti armeijassa? Kyllä 58% 42% Seuraava kysymys: Pitäisikö varuskuntien määrää karsia? Ei Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Henri Ågren Puh TOIMITTAJAT Upseerikokelas Mikko Virta Puh Korpraali Kalle Mäkelä Puh Kaartinjääkäri Jan Hellman Puh Kaartinjääkäri Miika Lähdeniemi Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jan Telford Puh verkkotoimittaja.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuukka Hettula graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Esa-Pekka Ylijääskö Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 16/2011 uutiset 3 Al-Qaida voi edelleen uhata länsimaita 9/11 loi pelon laskeuman läntisen maailman ylle. Afganistanin rauhanturvaoperaatio on sitonut Suomen terrorismin vastaiseen sotaan. Jan Telford Huolimatta siitä, että kaksoistornien romahdus syyskuussa 2011 pysäytti koko maailman, terrori-iskut itsessään eivät muuttaneet maailmaa. Näin arvioi sotatieteiden tohtori, kapteeni evp Jarno Limnéll. Mitenkään väheksymättä ihmisuhreja, paljon merkittävämpää oli se, miten Yhdysvallat ja muu läntinen maailma reagoivat iskuihin, Limnéll tokaisee. Jarno Limnéll on julkaissut syyskuun 11. päivän iskuja ja niiden seurauksia käsittelevän Maailma ja Suomi 9/11 jälkeen -kirjan, jossa hän pohtii, mikä maailmassa todella muuttui järkyttävien terroriiskujen jälkeen. Lentokentät saivat massiiviset turvatarkastukset, mutta merkittävin seuraus on Yhdysvaltojen johtama, pian kymmenen vuotta kestänyt sota. Pelon laskeuma Limnéllin mukaan iskut vaativat yksityiskohtaista suunnittelua sekä asiansa osaavia ihmisiä. Niihin liittyi myös paljon symboliikkaa. Hyökkäyksellä osoitettiin kertaheitolla, että maailman ainoa todellinen suurvaltakin on haavoittuvainen. Iskeminen finanssimaailman keskeisiin symboleihin mahtimaan omalla maaperällä oli eräänlainen merkkipaalu koko ihmiskunnan historiassa. Se ikävä kyllä loi pelon laskeuman koko läntisen maailman ylle, Limnéll analysoi. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Sinkkonen huomauttaa, ettei pelkoon ole syytä, jos katsoo faktoja. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin ei ole isketty kertaakaan tämän jälkeen, ja islamistisen terrorismin aalto elää jo laskukauttaan. Silti 9/11 antoi ihmisten ymmärtää, että yhtä hyvin he olisivat voineet olla uhreina iskuissa ja länsimaat kokivat hyökkäyksen yhteisenä uhkana. Al-Qaidasta erimielisyyttä Kuvassa suomalainen sotilas kansainvälisessä Amber Hope kriisinhallintaharjoituksessa, jossa harjoitellaan terrorismin vastaista toimintaa. Limnéll pitää al-qaidaa vakavampana uhkana länsimaille kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Al- Qaida on brändituote monille terroristiryhmille; sellaisille, jotka Yhdysvallat näkee terroristisiksi. Kaikilla ryhmillä ei ole välttämättä mitään ideologista yhteyttä al-qaidaan, mutta ne saavat paljon enemmän näkyvyyttä ja tehoa toimintaansa, jos niillä on kontakteja al-qaidaan. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen pääopettaja, komentaja Juha-Antero Puistola ei jaa tätä näkemystä. 10 vuotta sitten al-qaida oli hierarkkisesti järjestynyt ja se pystyi toteuttamaan koordinoituja iskuja. Nykyään keskusjohto ja operatiiviset toimijat ovat hajallaan ja operatiivinen kyky globaaleihin iskuihin on huomattavasti huonompi. Sen sijaan alueellisilla toimijoilla on kykyä pienemmän mittaluokan iskuihin. Limnéllin mielestä al-qaidan ydin on heikentynyt koska useita johtohenkilöitä on saatu eliminoitua. Väitän kuitenkin, että Yhdysvaltojen läsnäolo Afganistanissa ja Irakissa sekä maihin liittyvät sotatoimet ovat kasvattaneet terroristijärjestöjen suosiota, Limnéll kritisoi. Myös Sinkkonen jakaa näkemyksen Yhdysvaltojen ylireagoinnista terrori-iskuihin. Puolustusvoimien on keskityttävä Suomeen Jan Telford Puolustusvoimat on Jarno Limnéllin mielestä siinä tilanteessa, että se haluaa olla mukana monessa asiassa, mutta kaikkialla se ei voi olla vahva. Nykyiset kolme päätehtävää maanpuolustus, viranomaisyhteistyö sekä kansainvälinen yhteistyö tulee hänen mukaansa miettiä uudelleen. Toiminnalle on pakko asettaa jokin painopiste eikä vähiten tulevien säästöpaineiden vuoksi. Kriisinhallintasota ja oman maan puolustaminen vaativat varsin erilaista suorituskykyä ja joukkojen tuottamista, hän korostaa. Limnéll on vahvasti sitä mieltä, että puolustusvoimien olisi valittava oman maansa puolustaminen. Georgian sota vuonna 2008 osoitti, että maailmassa käydään edelleen perinteisiä sotia, joihin on syytä varautua, vaikka konflikti näyttäisi kuinka epätodennäköiseltä. Reaktio on tietyllä tavalla kääntynyt itse itseään vastaan. Uhkaa on ylläpidetty tarpeettoman pitkään ja sillä on aiheutettu enemmän ongelmia, mitä on saatu kitkettyä, Sinkkonen arvostelee. Puistolan mukaan äärimmäisten ideologioiden suosio muslimimaissa on laskenut rajusti Yhdysvaltojen läsnäolosta huolimatta. Hän myös painottaa, että Venäjä olisi Suomelle paljon epävarmempi naapuri, mikäli Suomi ei huolehtisi puolustuksestaan. Venäjä arvostaa sitä, että meillä on iso reserviläisarmeija ja koko maan kattava varuskuntaverkosto. Tärkein syy, miksi puolustusvoimia tarvitaan, on se, ettei puolustusvoimia tarvittaisi hän alleviivaa. Limnéll näkee, että Suomelle sopii kriisinhallintatehtävissä puolustajan rooli hyökkääjän sijaan. Jatkossa Suomen tulisi ottaa osaa operaatioihin siviilipuolen voimin. 50 poliisilla vaikutamme paljon paremmin kuin 400 sotilaalla. Tämä on kansalaistenkin helpompi hyväksyä. Teemu Sinkkosen mielestä oman maan puolustaminen on nykypäivänä myös vastaamista globaaleihin uhkiin, ei pelkästään varautumista sotilaalliseen hyökkäykseen Suomeen. Erityisesti siksi, koska monien ääriryhmien iskut kohdistuvat hyvin usein toisiin muslimeihin. Lisäksi iskuilla ei ole saavutettu tavoitteita, joihin on pyritty. Afganistaniin muiden perässä Limnéll ja Sinkkonen ovat yhtä mieltä siitä, että yksi keskeinen syy Suomen osallistumiselle rauhanturvaoperaatioon Afganistanissa oli se, että niin monet muut Euroopan Unionin jäsenmaatkin osallistuivat operaatioon. Siinä mielessä tämä operaatio ei eronnut aluksi esimerkiksi Kosovon operaatiosta, joka oli myös Nato-johtoinen, Sinkkonen sanoo. Hän näkee, että toinen merkittävä syy Suomen osallistumiselle oli halu osoittaa maailman ainoalle sotilaalliselle suurvallalle, että Suomi on sen kanssa samalla puolella. Retoriikka oli Bushin aikana niin selkeää, että joko te lähdette meidän mukaamme, tai olette meitä vastaan, Limnéll tulkitsee. Kenraali Puheloinen: Irtisanomisiin on varauduttava Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen valotti tiedotustilaisuudessa puolustusvoimien tulevaisuuden näkymiä. Miika Lähdeniemi Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan puolustusvoimien on supistettava toimintaansa, jotta säästötavoitteet toteutuvat. Organisaation pienentäminen tapahtuu muun muassa joukko-osastoja ja laitoksia lakkauttamalla ja yhdistämällä sekä henkilöstöä vähentämällä. Verkosto tulee väistämättä harvenemaan, Puheloinen vahvistaa. Jokapäiväistä toimintaa supistetaan, minkä myötä organisaatio pienenee. Puolustusvoimien on määrä vähentää 2643 työntekijää vuoteen 2015 mennessä vuoden 2004 tasoon nähden. Vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta, mutta irtisanomisetkin ovat mahdollisia. On olemassa sellainen näkymä, että joudumme vähentämään henkilöstöä. Irtisanomisiin on varauduttava, mutta painotan sanaa varautua, Puheloinen korostaa. Irtisanomiset koskisivat sekä sotilaita että siviilityöntekijöitä. Henkilöstön lomautukset ovat Puheloisen sanoin viimeisistä viimeisin vaihtoehto. Päätökset valmiiksi kesällä 2012 Suunnitteluvaiheessa oleva puolustusvoimauudistus on lähitulevaisuuden tärkein projekti. Sitä tarvitaan, jotta puolustusvoimilla säilyy edellytykset täyttää tehtävänsä. Vaikka säästötoimenpiteitä ei lähivuosina olisikaan, puolustusvoimauudistus on tehtävä, Puheloinen tiivistää. Kokonaisesityksen uudistuksesta on määrä valmistua vuoden 2012 alkuun mennessä. Puheloisen mukaan on erityisen tärkeää, että poliittiset päätökset uudistuksesta saadaan valmiiksi jo tulevana kesänä. Tämä takaa valmisteluajan uudistuksen toimeenpanon suunnittelulle ja käytännön toteutukselle pitää alkaa uusi vuosi puolustusvoimissa. Päätökset vähentäisivät Puheloisen mukaan myös henkilöstön piirissä vallitsevaa epävarmuutta siitä, millaiset ovat uudistuksen vaikutukset.

4 4 uutiset ruotuväki 16/2011 lyhyesti Suomelle pistooliammunnan PM-kulta Suomi menestyi hyvin syyskuuta Tanskassa järjestetyissä pohjoismaiden välisissä sotilaiden ammuntakilpailuissa. Suomen joukkue saavutti kultaa 25 metrin pistooliammunnassa ja pronssia 300 metrin kivääriammunnassa. Voitokkaan pistoolijoukkueen kantavaksi voimaksi nousi vanhempi rajavartija Marko Räsänen tuloksella 583. Joukkueeseen kuuluivat myös Jari Javarus, Jorma Jäntti, Kai Jahnsson, Ville Nousiainen ja Marko Talvitie. Naisten joukkue jäi tällä kertaa neljänneksi kiväärisarjassa, kun eteen kiilasivat Norja, Ruotsi ja Tanska. RLu Hornetit harjoittelivat ilmatankkausta Ilmavoimat harjoittelivat syyskuuta ilmatankkausta Tampere-Pirkkalan tukikohdassa. Harjoituksessa käytettyjä Hornet-hävittäjiä tankattiin 4-8 kilometrin korkeudessa Boeing KC- 10A Extender-koneesta käsin osana Yhdysvaltain armeijalta tilattua koulutusta. Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Kari Partinen näkee tällaiset harjoitukset tärkeänä tapana luoda ja ylläpitää kansainvälisiä suhteita sekä vahvistaa osaamista. Meillä oli kova valmius ja halukkuus tähän harjoitukseen. Kaikki meni suunnitelmien mukaan, totesi Partinen. RLu Kolme suomalaisalusta harjoitukseen Tanskaan Miinalaiva Uusimaa sekä kaksi Hamina-luokan alusta osallistuvat Tanskassa syyskuun aikana järjestettävään Northern Coasts meripuolustusharjoitukseen. Harjoitukseen osallistuvan kapteeniluutnantti Tuomas Suomisen mukaan tavoitteena on kehittää kansainvälistä yhteistyötä sekä harjoitella perinteistä meripuolustusta kuten ilma- sekä sukellusvenetorjuntaa. Viime vuonna vastaava harjoitus järjestettiin Suomessa. Suomalaisosaston vahvuus on 200 miestä. Yhteensä harjoitukseen osallistuu 50 alusta. ENu Suomi mukana Barents Rescue 11 -harjoituksessa Suomen puolustusvoimat osallistuu yhdessä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa Barrents Rescue 11 -harjoitukseen Ruotsissa viikoilla 37 ja 38. Vuosittain järjestettävän harjoituksen tavoitteena on parantaa maiden pelastusviranomaisten välistä yhteistyötä. Jukka Metso sisäasiainministeriön pelastustoimen osastolta näkee erona tavallisiin pohjoismaisiin yhteistyöharjoituksiin Venäjän mukanaolon. Harvoin meille on tullut Venäjältä avunpyyntöjä pelastustoiminnassa ja siinä on omat kommervenkkinsä, vaikka menettelytavat ovat periaatteessa samat. RLu Lakkautuksia jo ennen selontekoa Ministeri arvioi, että varuskuntia lakkautetaan ja henkilöstöä vähennetään. Leikkaukset toteutettava siten, ettei puolustuskyky kärsi. Mikko Ilkko Stefan Wallin aloittaa puolustusministerin tehtävät hankalassa taloustilanteessa. Hän ei usko, että säästövelvoitteista selvitään ilman joukko-osastojen lakkautuksia. En usko, että selvitään ilman joukko-osastojen vähentämistä, mutta määrää en voi vielä arvioida. Myös ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa tarvittavien joukkoosastojen määrään. Rakennemuutos käynnistettiin jo toistakymmentä vuotta sitten. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on erikokoisia yksiköitä, linnakkeita, varikoita ynnä muita lakkautettu noin 60 kappaletta. Trendi on tämä, ja se tulee jatkumaan, Wallin aprikoi. Hallitusohjelmassa sanotaan selkeästi, että puolustusvoimauudistus aloitetaan välittömästi. Sen käynnistämisestä kertoi jo edellinen puolustusministeri Jyri Häkämies vajaa vuosi sitten. Suunnitteluvaiheen jälkeen ensi vuonna alkaa varsinainen selontekotyö. On kuitenkin mahdollista, että lakkautuksista päätetään jo ennen selontekoa. Paljon riippuu siitä, minkälaisen mandaatin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta antaa ja minkälaista tasapainoa haetaan materiaali- ja toimintakulujen kesken, Stefan Wallin selvittää. Tuoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu puolustusbudjetin osalta 200 miljoonan euron säästötarpeet. Sen lisäksi muista kustannuksista on muodostumassa lähes saman verran lisäsäästettävää. 200 miljoonan lisäksi on tiedossa kustannuspaineita liittyen palkkojen ja muiden kustannusten nousuun. Kaikille ministeriöille tulee konsernisäästöjä. Suomen puolustuksen univormu tulee väistämättä kutistumaan tällä vaalikaudella. Leikkaukset pitää toteuttaa siten, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet ja puolustuskyky Puolustusministeri Stefan Wallinin mukaan taloudelliset tekijät ja ikäluokkien pieneneminen johtavat lakkautuksiin. Hän muistuttaa, että säästöjen ohessa luodaan myös uutta ja kehitetään vanhaa. sekä puolustustahto säilyy, Wallin toteaa. Parhaillaan selvitetään, kuinka paljon materiaalimenoista on mahdollista puristaa. Tehtävä näyttää haasteelliselta: Materiaalista on vaikea säästää, koska suuri osa ostovaltuutuksista on jo sovittu. Jos niistä lähdetään neuvottelemaan uudelleen, tulee varautua sopimussakkoihin. Kannattaa myös muistaa, että tässä puhutaan myös suomalaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tulevaisuudesta ja työpaikoista. Mallioppilasta käytetään hyväksi Puolustushallinnonala on noudattanut kaikkia tähän mennessä tehtyjä ohjeita yhteishankintojen tehostamisessa ja säästöissä mallioppilaan tavoin. Nyt jatkosäästöjä vaadittaessa tulisi ottaa tähän mennessä toteutetut säästöt huomioon. Mallioppilas on joutumassa hyväksikäytetyksi. Puolustusministeri toivoo, että valtio pystyy kunnialla puolustamaan hyvän työnantajan mainetta tälläkin vaalikaudella. Hyvä muistaa, että puolustusvoimien henkilöstömäärä on vähentynyt paljon viimeisten vuosien aikana pitkälti tuottavuusohjelmasta johtuen. Henkilöstövähennykset ovat valitettavasti pakon sanelemia. Lomautuksiin suhtaudun lähtökohtaisesti hyvin Alan mies kehittäisi asepalvelusta Mikko Ilkko Puolustusministeri Stefan Wallin on 44-vuotias valtiotieteiden maisteri ja kapteeni reservissä. Puolustusasioihin hän on kunnolla syventynyt puolustusministerin erityisavustajana. Puolustushallinnonalaan koen lukkarinrakkautta, ei välttämättä geenien kautta, vaikka vanhin veli (everstiluutnantti Christian Wallin) onkin upseeri. Puolustusministeriö on Wallinille jo seitsemäs ministeriö, jossa hän työskentelee. Kaikki ministeriöt poikkeavat toisistaan. Puolustusministeriön toimintakulttuuriin kuuluu erityisesti täsmällisyys, ja kyky fokusoida. Puolustushallinto on kuitenkin avautunut muulle hallinnolle ja kaikille kansalaisille. Ajankohtaisista asioista Wallin nostaa esille keskustelun asevelvollisuudesta. Risto Siilasmaan raportin esityksiä on ymmärretty väärin. Neljän kuukauden varusmiespalvelusta ei ole esitetty, ainoastaan sen selvittämistä. Mielestäni neljässä kuukaudessa ei ehdi oppia reservissä tarvittavia taitoja. Yksittäinen sotilas voi oppiakin, mutta ryhmätaitoja ei opi. Juuri joukossa toimiminen on keskeistä reservissä. Sen sijaan Siilasmaan työryhmän ajatuksia palveluksen lyhentämisestä kahdella viikolla olen valmis edistämään. Se olisi tärkeää jo henkilökunnankin jaksamisen kannalta. Lisäksi varusmiespalveluksen sisältöä on mahdollista kehittää edelleen. Kiireessä avustajat mitataan Puolustusministerin tehtävien lisäksi hän toimii Ruotsalaisen Kansanpuolueen puheenjohtajana, mikä on hänen mukaansa etu puolustushallinnolle. Ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen puolustusministeri on myös oman puolueensa puheenjohtaja ja kuuluu siksi hallituksen keskiöön. Tämä on yleensä hyvä hallinnonalan kannalta, etenkin nyt, kun puolustusalalla on edessä erittäin voimakkaat säästötoimenpiteet. Säästöistä on toki sovittu hallitusohjelmassa mutta niiden toteuttamisessa tarvitaan huolellisuutta, kriittisesti, koska ne eivät ratkaise mitään pidemmällä tähtäimellä. Niillä voi saada matemaattista säästöä aikaan, mutta ne vaikuttavat työilmapiiriin eivätkä ratkaise itse ongelmaa. Uusi operaatio vaatii lisärahaa Julkisuudessa on keskusteltu Suomen mahdollisesta osallistumisesta tulevaan Libyan kriisinhallintaoperaatioon. Lisäksi suomalaisille tutussa Libanonissa olisi jälleen tarvetta kriisinhallintaosaamiselle. Meillä on ainakin pelivaraa, kun tällä hetkellä on historiallisen vähän sotilaita ulkomailla, noin Puolustusministeri Wallin on jo vieraillut muun muassa Karjalan Prikaatissa. Kuva: Päivi Visuri 250. Osallistuminen Libyan ja Libanonin operaatioihin on mahdollista. Jos pyyntö tulee, suhtaudumme siihen vakavasti. Uutta operaatiota varten rahaa tarvittaisiin lisää, käytännössä lisätalousarvion kautta, Wallin huomauttaa. Vetäytymisajankohtaa Afganistanista ministeri ei lähde lupailemaan. Afganistanista vetäytymiselle ei ole aikataulua. Seuraamme, mitä muut maat tekevät ja miten vastuun siirto onnistuu Afganistanissa omalle hallinnolle. Yhdessä mentiin sisään, yhdessä myös ulos. sitoutumista ja laajaa tietoisuutta. Pelkästään ministerin tehtävien luulisi käyvän vähintäänkin kokopäivätyöstä. Kun siihen yhdistetään puoluejohtajuus, herää kysymys, kuinka aika riittää. Onhan tämä haasteellista, varsinkin kun asun Turussa ja yritän elää suhteellisen normaalia perheelämää. Avustajat ovat erityisen tärkeitä. Aikataulut pitää suunnitella huolellisesti pitää olla myös aikaa ajatella, ettei vain juokse kokouksesta toiseen. Apua tilannekomiikasta Stefan Wallin on ollut monissa johtajatehtävissä yläasteen oppilaskunnasta lähtien. Hänen mielestään johtajakokemusta saa toimimalla johtajana. Reserviupseerikoulu on hyvä johtajakoulutuksen antaja, mutta tekemällä oppii paremmaksi. Annan alaisilleni vapautta ja vastuuta, jotka kulkevat käsi kädessä. Pidän itseäni vähemmän kärsivällisenä johtajana, koska vaadin paljon itseltäni ja muilta. Hyvään johtajuuteen kuuluu arkipäiväistäminen. Tilannekomiikka saattaa laukaista kiperiäkin tilanteita.

5 ruotuväki 16/2011 uutiset 5 Puolustusvoimien ja Sisu Auton kiista on selvitetty tähtäimessä Voiko saada lomaa jos läheinen kuolee? Taneli Urmas Keväällä kiivasta keskustelua herättänyt Maavoimien materiaalilaitoksen ja Sisu Auton välinen kiista kuorma-autokaupoista on saatu päätökseen. Puolustusministeriön asettama selvitysmies, vuorineuvos Jorma Eloranta luovutti selvitysraporttinsa aiheesta perjantaina 9.9. Raportin mukaan erimielisyydet kuorma-autotoimituksista on ratkaistu ja puolustushallinnon ja Sisun välinen yhteistyö voi jatkua normaaliin tapaan. Otsikoihin asia nousi toukokuussa Maavoimien Materiaalilaitoksen muistion vuodettua julkisuuteen. Muistion mukaan Sisuajoneuvojen laatu oli liikenne- ja palvelusturvallisuutta vaarantava, ja tilaussopimukset olisi purettava. Sisu-konsernin näkemys oli, että ajoneuvot oli toimitettu tilauksen mukaan. Erilaisia tulkintoja Elorannan 17-sivuisessa raportissa valotetaan tilannetta selvitystyön alkaessa ja esitellään osapuolten nyt allekirjoittama sovintosopimus. Esille tuodaan myös vanhan hankintaprosessin ongelma-alueet sekä esitetään suosituksia kalustohankintaprosessin kehittämiseksi. Raportin mukaan syy liikesuhteiden tulehtumiseen oli osapuolten erilaiset tulkinnat tehdyistä toimitussopimuksista, joka taas oli Jan Hellman Viisi henkilöä on sairastunut elokuun aikana tuhkarokkoon Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Merisotakoulussa. Neljä sairastuneista on Helsingistä ja yksi Turusta. - Sairastuneet ovat samaa porukkaa, vaikka yksi on eri paikkakunnalta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Markku Kuusi kertoo. Puolustusvoimissa on käynnistetty laajat kontaktijäljitykset. Altistuneiden määrät voivat olla hyvinkin suuret, puolustusvoimien epidemiologi Maria Virkki jatkaa. Virkin mukaan sairastuneet ovat altistaneet väestöä varuskuntien ulkopuolella. Kontaktijäljitystä on jouduttu tekemään paikkakunnilla, joilla sairastuneet ovat liikkuneet. Miika Lähdeniemi Selvitysmies, vuorineuvos Jorma Eloranta, koulutukseltaan diplomi-insinööri, kertoi raportin julkistamistilaisuudessa käyneensä itse öljymontussa tutkimassa Sisu-kuorma-autoja. seurausta siitä, ettei yhteistä selvää sopimuskäytäntöä ollut olemassa. Eheyttämistoimet on kuitenkin aloitettu: jo selvitystyön aikana Sisu on huoltanut takuun mukaisesti ajoneuvoissa havaittuja vikoja ja puutteita. Pöytä on nyt puhdas Raportin julkistamistilaisuudessa perjantaina tunnelma oli helpottunut. Selvitysmies Eloranta kertoi Joka vuosi kahdesta kolmeen prosenttia syntyneistä jää rokottamatta. Oppilaitoksissa ei tiedetä riittävästi varusmiespalveluksen aikana saatavasta osaamisesta. Asiasta raportin julkaissut Ville Virtanen huomauttaa, että osaamiseen suhtaudutaan kyllä positiivisesti, mutta tietotaso voisi olla korkeampi. Käytännössä puolet oppilaitoksista ei tiedä, millainen nykyaikainen varusmiespalvelus on, Ville Virtanen näkee. Varusmiesjohtajakoulutusta luetaan parhaiten eduksi. Muuta palveluksen aikaista osaamista esimerkiksi kuljetus-, viestintä- tai lääkintäalalta voitaisiin tunnustaa laajemminkin. Parhaiten eri alojen osaamista luetaan hyväksi ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistoista noin puolet tunnustaa johtajakoulutuksen. todenneensa tilanteeseen perehdyttyään roolinsa pääpainon olevan enemmän sovittelija. Oli selvitettävä mikä hankintaprosessissa mätti ja miten sitä tulisi kehittää, Eloranta sanoi. Pöytä on nyt puhdas ja asioita hoidetaan normaalissa järjestyksessä, hän uskoo. Maavoimien Materiaalikeskuksen johtaja, prikaatikenraali Kyösti Halonen painotti, että kaluston saaminen nopeasti käyttöön oli Meillä on jonkin verran ihmisiä, joiden rokotesuoja on puutteellinen. Suurta laajan epidemian Lisää omaaloitteisuutta Maavoimien kannalta oleellista. Selvitysmiehen avulla pystyttiin palauttamaan luottamus osapuolten väliseen yhteistyöhön, Halonen kiitteli. Myös Sisu Auton hallituksen puheenjohtaja Olof Elenius on tyytyväinen selvityksen lopputulokseen. Elenius kertoi Sisun pyrkivän oppimaan raportin tuloksista. Jatkamme kehitystä, mikä on aloitettu selvitysprosessin aikana. Tuhkarokkoa on havaittu puolustusvoimissa Terveysasemat toteuttavat varusmiesten puutteelliset rokotukset. mahdollisuutta ei kuitenkaan ole olemassa, Kuusi rauhoittelee. Suomessa tuhkarokkoa on tavattu vain vähän viime vuosina. Sairastuneita on ollut ainoastaan muutamia vuodessa, lähinnä rokottamattomia tai ulkomaalaisia. Tänä vuonna tuhkarokkoon on sairastunut jo 25 henkilöä. Kaksi MPR-rokotettakaan eivät takaa täydellistä suojaa. Puolustusvoimissa nyt sairastuneiden joukossa on myös asianmukaisesti rokotettuja. Rokote ei ole koskaan sataprosenttinen suoja, mutta kuitenkin erittäin hyvä, Kuusi muistuttaa. Tuhkarokko tarttuu pisara- ja kosketustartuntana. Se tarttuu herkästi kaikkiin rokottamattomiin ja niihin, joilla on puutteellinen rokotussuoja, Virkki lisää. Oppilaitosten tiedoissa on parannettavaa Tutkimuksen mukaan varusmiehet tiedostavat hyvin mahdollisuuden lukea hyväksi armeija-ajan osaamista opinnoissa, mutta tietoa ei hyödynnetä käytännössä. Trendi on se, että opiskelijat hakevat tunnustamista todella vähän, Virtanen harmittelee. Virtasen raportin vastaanottanut Pääesikunnan henkilöstöosaston varapäällikkö, prikaatikenraali Sakari Honkamaa jakoi näkemyksen siitä, että sekä varusmiehillä että oppilaitoksilla on petrattavaa. On huoli siitä, kuinka vähän varusmiehet hakevat tunnustamista ja kuinka vähän oppilaitokset tietävät varusmiespalveluksessa saatavasta osaamisesta, Honkamaa sanoi. Kuva: Akseli Muraja Sakari Nuuttila Varusmies voi saada palveluksensa aikana vakavista henkilökohtaisista syistä henkilökohtaista syylomaa (HSL) jopa kuudeksi kuukaudeksi, vaikkakin kyseiset lomat on korvattava pidennetyllä palvelusajalla. Kuitenkaan aivan erityisen painavien syiden, esimerkiksi läheisen ihmisen kuoleman, vaikutusta palvelukseen ei usein mainita. Millaista tukea varusmies voi odottaa puolustusvoimilta, jos pahin sattuisi palveluksen aikana? Pohjois-Karjalan Prikaatin sosiaalikuraattori Anne Mattila, voidaanko varusmiehelle myöntää ylimääräistä lomaa jos omainen kuolee? Varusmiehelle voidaan myöntää vapautusta muusta palveluksesta (VMP) esimerkiksi lähiomaisen kuoleman johdosta. Kyseistä vapaata ei tarvitse korvata pidennetyllä palvelusajalla. Lähiomaisia ovat esimerkiksi vaimo, avovaimo, lapset, vanhemmat, sisarukset. uutisia muualta Ase- ja räjähdekeräys tuotti tulosta Miten puolustusvoimat pyrkii tukemaan henkilökohtaisen tragedian kohdannutta varusmiestä? Ennen kaikkea tarjotaan säännöllistä keskustelutukea (esimerkiksi sotilaspastori, sosiaalikuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, koulutetut kriisitukiryhmät). Varusmiehelle neuvotaan myös mahdollisten sosiaalietuuksien hakeminen. Varusmies voi hakeutua myös puolustusvoimien lääkärin vastaanotolle, joka arvioi hänen palveluskelpoisuutensa tai myöntää mahdolliset palvelusvapautukset. Millaiset henkilökohtaiset syyt ovat tarpeeksi painavia HSL:n myöntämiseksi? Esimerkiksi perhesyyt kuten läheisen vakava sairaus tai oman sairaan lapsen hoitaminen, taloudellisen tilanteen korjaaminen sekä yo-kirjoituksiin tai pääsykokeisiin osallistuminen. Yksikön päällikkö voi myöntää enintäin 7 vuorokautta, joukkoyksikön komentaja 14 ja joukko-osaston komentaja korkeintaan 180 vuorokautta HSL-lomaa. Tornionlaaksossa tehty ase- ja räjähdekeräys on tuottanut hyvän tuloksen, uutisoi Yle verkkosivuillaan. Peräpohjolan poliisi on saanut talteen parikymmentä kiloa räjähteitä, kymmenkunta asetta, puolensataa nallia ja ämpäritolkulla patruunoita, kertoo ylikonstaapeli Jari Seppälä. Suurin osa materiaalista on peräisin perikunnilta eri puolilta Tornionlaaksoa. Seppälän mukaan osa materiaalista on jouduttu räjäyttämään heti noudon jälkeen, koska joitakin vanhimpia räjähteitä ei uskallettu edes lähteä kuljettamaan. Poliisi jatkaa ase- ja räjähdekeräystä, koska materiaalia on kertynyt ennakkoon arvioitua enemmän. YLE 8.9. Sodanajan reserviä on leikattava rajusti Lähes puolen miljardin euron lovi puolustusrahoissa neljässä vuodessa saattaa kaataa kolmanneksen Suomen sodanajan reservistä. Muutokset ovat merkittäviä ja pysyviä, sanoo puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty Suomen Kuvalehden verkkosivuilla. Puolustusvoimien ja -hallinnon korkein johto on viime viikkoina rynnäköinyt äänekkäästi. Kenraalit ovat olleet huolissaan puolustusvoimien iskukyvystä kaavailtujen määrärahaleikkausten jälkeen. Räty toivoo, että puolustusvoimien tehtävästä ja toimintakyvystä käytäisiin Suomessa kunnon keskustelu. Aikaa ei kansliapäällikön mielestä ole paljon, sillä uudistuksen toteuttaminen on saatava liikkeelle. Sen toteuttaminen vie vuosia, mutta jo nyt pitäisi tietää, mihin tähdätään. Suomen Kuvalehti 7.9. Pitkätukkainen mies ei vielä kelpaa armeijalle Tasa-arvovaltuutettu haastaa armeijaa harkitsemaan, millaiset hiukset sotilaalla voi olla. Valtuutettu salli tuoreessa lausunnossaan yrityksen miestyöntekijän siistit pitkät hiukset. Puolustusvoimat ei ole havainnut muutoksen tarvetta, kertoo YLE verkkosivuillaan. Puolustusvoimat määrää sotilaiden ja varusmiesten hiustyylin: Miehillä lyhyet, tasaiseksi leikatut, puhtaat ja siistit. Naisilla hiukset voivat olla myös pitkät, kunhan ne saa nostettua lakin alle piiloon ja niska jää paljaaksi. Pääesikunta ei toistaiseksi harkitse ohjeiden muuttamista. Emme ole havainneet tarvetta, tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara toteaa. Armeijan käsityksen mukaan sotilaan tulee olla siisti ja luottamusta herättävä. Joukon tulee olla yhtenäinen. YLE 9.9. Toimittanut Henri Ågren

6 6 maailmalla ruotuväki 16/2011 lyhyesti Ruotsille näkymätön panssarivaunu BAE Systems Hägglunds esitteli CV90120-panssarivaunun, joka voi lämpökameran läpi tarkkailtuna muistuttaa vaikkapa suurta kiveä. Vaunu on vuorattu CD-levyn kokoisilla lämpönäytöillä. Näytöillä voi muodostaa erilaisia lämpökuvioita, jotka saavat vaunun näyttämään esimerkiksi henkilöautolta, puulta tai kiveltä. Tekniikan avulla voitaneen harhauttaa myös joitakin lämpöhakeutuvia ohjuksia ja ammuksia. Hägglunds on kehittänyt uutukaista vaunua yhdessä Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitoksen kanssa. Seuraavaksi vaunu pyritään häivyttämään myös tutkasta. (NyTeknik 31.8.) KMä Jugoslavian entinen kenraali 27 vuodeksi vankilaan Haagin sotarikostuomioistuin tuomitsi entisen Jugoslavian armeijan kenraali Momilo Perišiin 27 vuodeksi vankilaan Bosnian sodan rikoksista. Bosnian serbit surmasivat siviilejä Sarajevon piirityksen aikana syyskuun 1992 sekä marraskuun 1995 välillä sekä syyllistyivät kansanmurhaan Srebrenicassa kesällä Serbit saivat Perišiin johtamalta Jugoslavian armeijalta ammuksia, varaosia sekä koulutusta. Syyttäjän mukaan Perišiillä oli lisäksi suora komentovalta sotarikokset tehneisiin serbeihin. Tuomioistuin ei kuitenkaan löytänyt näille väitteille tukea. (Guardian 6.9.) ENu Varusmieheksi tekeytymällä treffiseuraa Armeijan palveluksessa olemisesta voi olla nuorelle miehelle odottamatontakin hyötyä. Gossip Girl -televisiosarjasta tuttu näyttelijä Ed Westwick on myöntänyt kerran treffiseuran toivossa valehdelleensa tytölle olevansa armeijassa. Vielä silloin tuntemattoman näyttelijän epätoivoinen yritys ei kuitenkaan osunut aivan maaliin. Vedin siis esiin varusmieskortin. Se ei kuitenkaan toiminut ja sain pakit. Minulla olisi pitänyt olla univormu, se olisi muuttanut tilannetta suuresti, Westwick perustelee. (ShowbizSpy 2.9.) SNu Tšekin armeija voi paksusti Tšekin tasavallan armeija käy sotaan läskiä vastaan. Asevoimien lääkärit ovat havainneet, että armeijan reilusta sotilaasta puolet ovat ylipainoisia. Näistä taistelijaa on linjattu lihaviksi. Maan puolustusministeriö on päättänyt, että tasavallan armeijassa ryhdytään nyt kiristämään vyötä toden teolla. Sotilaat määrätään laihdutuskuurille, syömään terveellisesti sekä liikkumaan aktiivisesti. Lidove Noviny -lehti kirjoittaa, että ellei muut keinot auta, turvaudutaan Tšekin armeijassa laihdutuspillereihin. (Reuters 31.8.) KMä EU:n ja Naton yhteistyö hiertää Naton uudesta strategisesta konseptista huolimatta poliittinen yhteistyö ei ole edistynyt. Kentällä yhteistyö toimii mutta poliittisen tason ongelmien takia aikaa ja resursseja valuu hukkaan. Mikko Virta Naton ja EU:n yhteistyö ei ole kehittynyt viime vuosina vaikka tarve päällekkäisyyksien karsimiselle kasvaa jatkuvasti. Viime vuoden marraskuussa Nato julkisti uuden strategisen konseptinsa, jossa käsitellään erillisessä kohdassa yhteistyötä Euroopan unionin kanssa. Konseptissa tavoitteeksi asetetaan strategisen kumppanuuden vahvistamien EU:n kanssa molemminpuolisen avoimuuden hengessä. Lisäksi yhteistyön tavoitteiksi määriteltiin mm. päällekkäisyyksien karsiminen ja kustannustehokkuuden maksimointi. EU-yhteistyön nostaminen esille konseptissa ei ollut mitenkään poikkeuksellista tai yllättävää. Asia oli tiedossa konseptin laadinnan aikana, koska Euroopan unioni on merkityksellinen toimija. Nato pyrkii muutenkin ulospäin ja on suuntautunut moniin järjestöihin, valottaa Suomen pysyvän EU-edustuston erikoisasiantuntija Rasmus Hindrén. Vaikka strategisen konseptin julkaisusta on kohta jo vuosi aikaa, näkee Hindrén EU:n ja Naton nykysuhteet haastavina. Vaikka pyrkimystä yhteistyöhön löytyy, on konkreettinen eteneminen yhteistyön suhteen ollut jäissä. Käytännön tasolla yhteistyötä on paljon olemassa ja se toimii, mutta poliittisella tasolla on pysyväisluontoisia ongelmia. Tilanne on ollut hiukan turhauttava jo jonkin aikaa, Hindrén huokaa. Jan Hellman Siirtymätavoitteen mukaisesti kansainvälisten joukkojen pitäisi vetäytyä Afganistanista vuoteen 2014 mennessä. Tänä vuonna käynnistyneen siirtymävaiheen tarkoitus on siirtää vastuu turvallisuuden ylläpitämisestä maan kansallisille turvallisuusvoimille ja poliisille. Vuoden 2014 jälkeenkin Afganistan on edelleen riippuvainen muista valtioista, sillä heillä ei esimerkiksi ole merkittäviä luonnonvaroja, kuten öljyä,afganistanissa kenraali Stanley McChrystalin neuvonantajana toiminut tohtori Andrew Exum toteaa. Ongelmat poliittisella tasolla Eurooppalaisia näkökulmia Natoon käsiteltiin viimeksi STETE:n seminaarissa Lohjalla elokuun lopulla. Charly Salonius-Pasternak korostaa yhteistyön kentällä parantuneen. Kuvassa eurooppalaista Nato-yhteistyötä: suomalainen ja liettualainen taistelija Amber Hope -kriisinhallintaharjoituksessa Liettuassa. Samaa mieltä asiasta on NTMA:n (Nato Training Mission in Afganistan) varakomentaja Jack Kem, joka totesi aikaisemmin Ruotuväki-lehdelle, että työtä riittää vielä vuosiksi eteenpäin. Kemin mukaan on liian aikaista määrittää tarkkaa päivämäärää vetäytymiselle. Kritiikkiä vetäytymisen aikataulusta Muutoksen edetessä toivotulla tavalla muuttuvat kansainvälisten joukkojen tehtävät entistä enemmän sotilaallisista tehtävistä maan turvallisuus- ja poliisijoukkojen kouluttamiseen. Kuva: Mikko Virta Poliittisen tason ongelmat konkretisoituvat siten, että paljon virkamiestyötä joudutaan tekemään kahteen kertaan Naton ja EU:n sisällä, koska järjestöissä on osin eri jäsenvaltiot. Turvallisuuspolitiikan tutkija Charly Salonius-Pasternak ulkopoliittisesta instituutista ottaa esimerkiksi Kreikan, Turkin ja Kyproksen tilanteen Balkanilla. Ongelma on siinä, että Turkki ei halua Euroopan unionin käyttävän Naton resursseja. Kreikka ja Kypros taas eivät halua Turkin osallistuvan EU:n toimintaan, operaatioihin tai päätöksentekoon, Salonius-Pasternak kertoo. Esimerkiksi samoista asioista voidaan joutua pitämään kaksi asiasisällöltään päällekkäistä kokousta, joiden osallistujat ovat muutamia maita lukuunottamatta samat. Hyvin paljon aikaa ja resursseja kuluu hukkaan, Salonius-Pasternak kiteyttää. Hän vertaa EU:n ja Naton tilannetta kahteen vierekkäin juoksevaan pikajuoksijaan, jotka molemmat tietävät välitavoitteeseen Koulutuksen saralla on vielä paljon työtä jäljellä. Siirtymävaihe voi tulla liian nopeasti, Exum pohtii. Lisäksi Afganistanissa korruptio on todella iso ongelma, eikä kansainväliset joukot pysty tähän ongelmaan vastaamaan. Vallan vaihtuminen tietää sitä, että lähes kymmenen vuotta Afganistanissa olleet suomalaisjoukot tulevat todennäköisesti pysymään maassa vielä vuoden 2014 jälkeenkin. Tällä hetkellä suomalaisten työ painottuu Mazar-e Sharifin alueelle. pääsyn vaativan molemmilta yhteistyötä, mutta samaan aikaan kuitenkin mennään kilpaa. Pyritään päällekkäisyyksien poistamiseen ja yhteistyöhön, mutta molemmat organisaatiot ovat koko ajan muuttumassa, niin se vaikeuttaa asiaa. Charly Salonius-Pasternak vahvistaa yhteistyön toimivan kentällä paremmin kuin poliittisella tasolla. Ainakin Afganistanissa Naton ja EU:n välinen yhteistyö on parantunut merkittävästi. Tässä ei tosin strategisella konseptilla ole merkitystä, vaan siellä toimivien henkilöiden yhteistoiminta ja kemiat toimivat aiempaa paljon paremmin. Päällekäisyyksiä asekehityksessä Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön puheenjohtajan, dosentti Markku Salomaan mielestä EU:n Joukot pysyvät Afganistanissa vuoden 2014 jälkeen Siirtymävaihe tulee nopeasti. Andrew Exumin mukaan korruptio on iso ongelma Afganistanissa. ja Naton lähestymistä ei ole tosiasiallisesti tapahtunut strategisen konseptin julkaisun myötä. Hän nostaa esimerkiksi esille Naton ja Euroopan puolustusvirasto EDA:n päällekkäisyyden teknologian ja asekehityksen saralla. Natossa on varmasti havaittu, että samanlaista työtä tehdään päällekkäin, Salomaa toteaa. Strategisessa konseptissa mainittua päällekkäisyyksien minimointia ei hän kuitenkaan ole huomannut. En ole ainakaan havainnut, että Euroopan unionin puolelta olisi tullut vastakaikua päällekkäisyyksien karsimiselle. Ulkopoliittisen instituutin Salonius-Pasternak epäilee, että päällekkäisyyttä ei olisi enää nykyään toteutettavissa projekteissa. Tutkimustyössä voi olla päällekkäisyyksiä, mutta kuulemma tarvesuunnitteluprojektien listat käydään EDA:n ja Naton kesken yhdessä läpi, hän pohtii.

7 ruotuväki 16/2011 reportaasi 7 Kuva: Kaarina Honkalammi Epäsuoran tulen ja savun turvin joukkueellinen sotilaspoliiseja ottaa haltuun rakennuksia jättäen jälkeensä ruudin katkua. Viikko mallia puolustusvoimat Ruotuväen uutisauto seurasi viikon puolustusvoimien elämää pohjoisesta etelään. Matkaan mahtui kilometriä, 3 varuskuntaa, 2 harjoitusta, tutka-asema ja linnake. Kaarina Honkalammi Mitä tapahtuu puolustusvoimissa viikon aikana? Ruotuväen Uutisauto ajoi halki Suomen pohjoisesta etelään ja seurasi matkalla elämää varuskunnissa ja harjoitusalueilla. Maanantai Kaamanen Maanantaiaamuna Inarissa, Kaamasen tutka-asemalla, sataa tihkuttaa. Aseman työntekijät, tilannevalvoja Paula Pistemaa ja aseman päällikkö, yliluutnantti Esa Ranta istuvat aamukahvilla, ja puhelevat syksyn marjasadosta. Lapin Lennoston alaisuudessa toimivan tutka-aseman tehtävä on ilmatilannekuvan muodostaminen omalta alueeltaan. Tutka-aseman maanantairutiinit riippuvat aina edeltäneestä viikonlopusta. Jos viikonloppuisin on oltu valvonnassa mukana, tehdään maanantaisin niitä asioita, joita voi vain virka-aikana tehdä. Jos taas viikonloppu on ollut vapaa, maanantai kuluu laitteita käynnistellessä ja tarkistaessa, että kaikki toimii. Tiistai Sodankylä Tiistaina Jääkäriprikaatissa viikko on täydessä käynnissä. Tuntuu, että porttien sisällä tapahtuu paljon rakennusmiehiä häärii töissään, minkä lisäksi varusmiehiä tuntuu vilahtelevan vähän väliä ohi numerolappu rintaan kiinnitettynä. Molempiin saadaan päivän mittaan tarkempaa selitystä. Jääkäriprikaatin komentaja, eversti Mauri Koskela kertoo, että meneillään on muonituskeskuksen remontti ja että porttiympäristöjä rakennetaan uudelleen turvallisuuden parantamiseksi. Pyöräilijät taas ovat lähdössä polkemaan perinteistä 60 kilometrin mittaista Jeesiön lenkkiä, joka on lappilainen vastine sotilaspolkupyöräkilpailusta, joka käytiin aikanaan Terijoella. Matka on edelleen sama kuin se on ollut vuodesta 1967 alkaen, mutta vuonna 1987 tehty tieremontti on muuttanut matkantekoa. Sama matka, sama reitti, tie vain on parantunut. Aiemmin pyörää piti myös taluttaa välillä, kertoo liikuntakasvatusupseeri, kapteeni Jouni Puljujärvi. Keskiviikko Rovajärvi Kuva: Kaarina Honkalammi Rovaniemellä suuntaamme ensiksi Someroharjulle ja Sotilaskotiin. Kahvin ja munkin ääressä tuntuu, että Sotilaskoti todellakin on monessa mielessä varuskuntien sydän sinne on helppo mennä ulkopuolisena, sopia tapaamisia ja nykyisellään WLAN-yhteydet alkavat olla itsestäänselvyys. Someroharjulta matka jatkuu hieman kuoppaisemmille teille. Keskiviikkoinen iltapäivä Rovajärven harjoitusalueella on peruskoulutuskauden lopulla hiljainen, vain 40-luvulta peräisin olevien rakennusten ympärillä jytisee. Kyseessä on Lapin Lennoston tukikohtakomppanian sotilaspoliisien viimeinen yksikön oma harjoitus ennen sotilaspoliisien yhteistä harjoitusta Kainuussa. Rovajärvellä on harjoiteltu rakennusten haltuunottoa maanantaista lähtien ja varmuus joukko-osastojen väliseen näytön paikkaan alkaa jo löytyä. Nyt todellakin tuntuu, että ollaan siellä, missä tapahtuu. Pienellä porukalla on voitu tehdä paljon toistoja ja harjoitella tekniikkaa. Nyt johtaminen on jo vaikeampaa; pitää välillä mennä nykimään kavereita kun he eivät kuule eivätkä näe savulta, toteaa Tukikohtakomppanian päällikkö, kapteeni Mika Rötkönen. Nyt todellakin tuntuu, että ollaan siellä, missä tapahtuu. Aseet Upseerikokelas Antti Rupponen ja korpraali Tapani Olsen ovat tyytyväisiä saamaansa sotilaspoliisikoulutukseen. Poliisin ura kiinnostaa molempia. Kuva: Saija Järvimäki laulavat ja savupatsaat kohoavat kohti taivasta. Rakennusten sisällä ei voi olla tuntematta terävää ruudin katkua samalla kun jaloissa kilisevät hylsyt. Torstai 1.9. Vuosanka Vuosangan harjoitusalueen puomille tultaessa taisteluajoneuvomme herättää pientä hämmästystä. Eikä ihme, voisimmehan olla paikalle eksyneitä karavaanareita. Ruotuväelle portit kuitenkin avautuvat ja kolistelemme Johtolaan. Käynnissä oleva harjoitus, ELO 11, on mittava kooltaan paikalla on tuhannen reserviläistä, kaksisataa henkilökunnan edustajaa ja neljäsataa ajoneuvoa. Johtolassa ihmisiä tulee ja menee, teemme haastatteluja kuin liukuhihnalta. Kiitoksia tuntuu satelevan joka tasolta. Hyvä harjoitus on sellainen, jossa tapahtuu paljon ja tekemistä on koko ajaksi, arvioi tiedotustehtävissä toimiva reservin kapteeni Marko Karvonen. Perjantai 2.9. Vekaranjärvi Perjantaina Vekaranjärven varuskunnassa ollaan jo lomatunnelmissa. Peruskoulutuskausi on ohi ja seuraavalla viikolla alkava erikoiskoulutuskausi heittää monen varusmiehen muualle tai uusiin tehtäviin. Panssarijääkäri Veikko Tapiovaara on erityisen tyytyväinen kuluneeseen peruskoulutuskauteen, Ennen kuudenkymmenen kilometrin mittaista Jeesiön lenkkiä on syytä venytellä hieman. sillä hän saa ensi viikolla jatkaa haluamallaan linjalla. Halusin tulla Vekaranjärvelle juuri siksi, että täällä on tiedustelukoulutusta ja pääsin sille linjalle, hän kertoo. Tiedustelukoulutus kuulosti siistiltä ja haastavalta. Meillä on jo tiedossa erikoiskoulutuskauden alustava aikataulu, ja tavoitteena on selvitä mahdollisimman hyvin. Uutisauton lipuessa ulos varuskunnan portista parkkipaikka ja piha ovat jo hiljaisia aurinko paistaa ja viikonloppu on alkanut. Lue lisää viikon tapahtumista ja Uutisauto kiertueesta osoitteesta >

8 8 BERLIINI ruotuväki 16/2011 Berliini on vuosien saatossa kokenut monta muodonmuutosta. Vaeltaessaan sen katuja pitkin matkailija saattaa silti edelleen törmätä maailmanhistorian tunnetuimman diktatuurin raunioihin. Tarkkasilmäiselle ne kertovat omaa synkkää tarinaansa. Pahaenteinen alkusoitto "Dort wo man Bücher verbrennt, verbrennt man auch am Ende Menschen", kun poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä. Nämä Heinrich Heinen pahaenteiset sanat on ikuistettu Berliinin Bebelplatzin kivetykseen. Muutaman metrin päässä Heinen sanoilla varustetusta pronssilaatasta on lasiikkuna, josta avautuu näkymä maan alle sijoitettuun tyhjien kirjahyllyjen ympäröimään huoneeseen. Vuonna 1933 samaisella paikalla leimusi kansallissosialistien kirjarovio, jota pidetään alkusoittona natsipuolueen myöhemmille julmuuksille. Kenties huolestuttavinta tapauksessa oli se, että kirjoja polttivat läheisen yliopiston natsimieliset opiskelijat. Heidän halveksimiensa kirjojen listalla olivat niin Einsteinin, Freudin kuin Voltairenkin teokset. Nykyään samaisen yliopiston opiskelijat järjestävät vuosittain Bebelplatzilla kirjamyyjäiset tapahtuman muistoksi. Samana vuonna nähtiin myös toinen maailmanhistoriaa peruuttamattomasti muokannut tapahtuma. Sekasortoiseen Saksaan järjestystä lupasi vaaleissa lähestulkoon yksinkertaisen enemmistön saavuttanut Kansallissosialistinen puolue, johtajanaan karismaattinen Adolf Hitler. Vain kuukausi vaalien jälkeen Saksan keisarikunnan aikainen valtiopäivätalo, Reichstagsgebäude paloi. Teon myönsi vasemmistoaktivisti Marinus van der Lubbe, minkä jälkeen Saksaan julistettiin poikkeustila ja vasemmistopuolueet kiellettiin. Tuon poikkeuslain nojalla myös muita poliittisia oikeuksia karsittiin ja Hitler lähestyi asemaa Saksan diktaattorina. Palanut valtiopäivätalo jätettiin Kolmannen valtakunnan ajaksi kunnostamatta, eräänlaisena propagandakeinona muistuttamaan vasemmiston vaarallisuudesta. Sodan jälkeen rakennus jätettiin oman onnensa nojaan, eikä sitä alettu restauroimaan kuin osittain 60-luvulla. Lopullinen entisöinti tehtiin vasta Saksojen jälleenyhdistymisen jälkeen, ja se vihittiin uudelleen käyttöön 1999.Valtiopäivätalo on myös yksi Saksan suosituimmista turistikohteista.vaikuttavan näköinen rakennus Tiergartenin äärellä onkin helposti löydettävissä ja tunnistettavissa. Arkkitehtuuri kertoo omaa tarinaansa Kesällä 1936 koko maailman huomio kääntyi ensimmäistä kertaa nuoreen totalitäärivaltioon. Berliinissä järjestettiin kesäolympialaiset, joiden oli määrä olla kansallissosialistisen järjestelmän ja koko arjalaisen rodun voimannäyttö. Kisat muistetaan kuitenkin ennen kaikkea Yhdysvaltain Jesse Owensin neljästä kultamitalista.anekdoottina kerrotaan Hitlerin kieltäytyneen afro-amerikkalaisen Owensin kättelystä, mutta tosiasia on, että Hitler ei kisoissa kätellyt yhtään urheilijaa, koska se olisi ollut olympiakomitean sääntöjen vastaista. Olympiastadion on yhä erittäin aktiivisessa käytössä. Se on jalkapallon Bundesliigassa pelaavan Hertha BSC:n kotistadion. Siellä järjestettiin myös 2009 yleisurheilun MM-kisat ja 2011 naisten jalkapallon MM-kisat. Suuri osa Berliiniä on rakennettu vasta II maailmansodan jälkeen. Silti kaupungista voi edelleen löytää Olympiastadionin lisäksi natsiarkkitehtuuria edustavia rakennuksia.tälle tyylisuunnalle ominaisia ovat suorat linjat, kolkot julkisivut ja linnoitusmainen olemus. Huomattavimmat natsirakennuttamisen jäänteet ovat Wilhelmstrassella sijaitseva Hermann Göringin entinen ilmailuministeriö ja Stauffenbergstrassen varrelta löytyvä entinen sotaministeriö. Luftwaffen entisissä tiloissa toimii nykyään Saksan valtionvarainministeriö. Sotaministeriön paikalla taas on Saksan vastarintaliikkeen toimintaa esittelevä museo. Sen sijainti ei voisi olla osuvampi, sillä vuonna 1944 samaisen rakennuksen sisäpihalla teloitettiin Hitlerin murhaa yrittänyt Claus von Stauffenberg ja joukko hänen kumppaneitaan. Kyseinen salaliitto on tunnetuin lukuisista Hitlerin murhaan tähdänneistä suunnitelmista. Vuonna 2009 se palasi yleiseen tietouteen Tom Cruisen tähdittämän Hollywood-elokuvan Operaatio Valkyrie ansioista.

9 ruotuväki 16/2011 BERLIINI 9 Joukkomurhan todisteet Berliinin länsiosassa sijaitsee kahden järven ympäröimä kaunis kaupunginosa Wannsee. Sieltä voi löytää harmittoman näköisen järvenrantahuvilan, jonka pihaa koristavat kerubipatsaat. Kyseessä on pahamaineisen Wannseen konferenssin pitopaikka. Vuonna 1942 Reinhard Heydrichin johtamassa konferenssissa suunniteltiin juutalaisten järjestelmällinen joukkomurha. Nykyään huvila on avoin vierailijoille. Siellä säilytetään kopioita Wannseen konferenssin asiakirjoista. Niissä kuvataan kuivalla virastokielellä suunnitelmaa, jonka historia tuntee nimellä Endlösung lopullinen ratkaisu. Samaisten asiakirjojen avulla Nürnbergin oikeudenkäynnissä onnistuttiin todistamaan holokaustin järjestelmällisyys. Läheisen yhteyden Wannseen konferenssin päätöksiin jakaa Oranienburgissa sijaitseva Sachsenhausenin keskitysleiri. Se rakennettiin vuonna 1936 ja oli aikansa modernein keskitysleiri. Kolmionmuotoisen leirin oli tarkoitus ilmentää SS:n absoluuttista valtaa vankeihinsa. Ensimmäiset Sachsenhausenin vangit olivat natsien poliittisia vastustajia, mutta pian sinne lähetettiin myös vähemmistöjen edustajia. Sachsenhausenin toiminnan aikana leirillä virui yli vankia, joista kymmeniä tuhansia kuoli. Vankeja menehtyi niin kurjiin elinoloihin ja silkkaan uupumukseen kuin järjestelmällisiin teloituksiin ja kaasutuksiin. Nimellä Asema Z tunnettu kaasukammio leirille perustettiin vuonna Sachsenhausenista on Berliinin matkaa junalla noin 40 minuuttia. Keskeisen sijaintinsa ansiosta leiriltä käsin johdettiin koko keskitysleiriverkostoa. Sachsenhausenissa suoritettiin myös muista keskitysleireistä poikkeavia erikoistehtäviä. Leirillä toimi esimerkiksi Schuhläuferkommando-yksikkö, jonka tehtävänä oli testata sotilaiden käyttämiä kenkiä. Pahimmillaan yksikköön määrätyt vangit joutuivat juoksemaan ja kävelemään 40 kilometriä päivässä täydessä kenttävarustuksessa erikoisvalmistetulla radalla. Monien muiden keskitysleirien tapaan on Sachsenhausen on nykyään museokäytössä. Vaivattomien kulkuyhteyksien ansioista se onkin turistiryhmien suosiossa. Alkuperäiseen kuntoon jätetyissä vankien majoitustiloissa käveleminen on hätkähdyttävä kokemus, joka osaltaan korostaa leirin keskelle neuvostojoukkojen kunniaksi rakennetun pylväsmonumentin mauttomuutta. Maailmanpääkaupunki Germania Hitler oli mies, jolla oli visioita.visiot vaihtelivat koko maailman valloittamisesta kokonaisten kansanryhmien tuhoamiseen, mutta yhtenäistä niille oli suuruudenhulluus. Suuruudenhullu oli myös Hitlerin yhdessä valtakunnanarkkitehti Albert Speerin kanssa hahmottelema suunnitelma Berliinin paikalle rakennettavasta maailmanpääkaupunki Germaniasta, jonka keskelle tulisi kohoamaan kolossaalinen kupolikattoinen Volkshalle. 290 metrin korkeuteen nousevan kupolikaton alle olisi mahtunut ihmistä, tai vaikka Rooman Pantheon ja Pietarinkirkko yhdessä. Speer tuomitsi kuitenkin hankkeen epärealistiseksi, koska Berliinin soinen maaperä ei voisi kannatella rakennuksen painoa. Testitarkoitukseen vuonna 1941 valettiin suuri betonisylinteri, jonka vajoamista seurattaisiin kolmen vuoden ajan. Enimmäisvajoama olisi saanut olla noin 6,5 senttimetriä todettiin, että sylinteri oli vajonnut lähes 18 senttiä, mutta Hitler määräsi rakennustyöt aloitettavaksi kaikesta huolimatta. Kääntynyt sotaonni kuitenkin esti rakennustöiden aloittamisen. Muistoksi Welthauptstadt Germaniasta on jäänyt yhä tuo betonisylinteri. Sylinteristä on sittemmin tehty eräänlainen museokohde, joka toimii muistutuksena Hitlerin mielettömistä suunnitelmista. Seelowilta hiekkaparkkipaikalle Aikanaan aina Moskovan porteille edennyt Saksan Wehrmacht oli vuodesta 1942 asti kärsinyt aina vain suurempia ja suurempia tappioita, ja oli huhtikuussa 1945 vetäytynyt Beliinin porteille Seelowiin. 90 kilometria Berliinin keskustasta itään kohtasivat Neuvostoliiton moninkertaisen sankarin, marsalkka Tshukovin komentama 1. Valkovenäjän rintama, käsittäen miljoona sotilasta, ja Theodor Bussen johtaman 9. armeijan jäänteet, noin sotilasta. Taistelu on suurin Saksan maaperällä käyty taistelu aloittivat Neuvostoliiton kymmenet tuhannet tykit saksalaisten asemien möyhentämisen. Hyökkäyshetkellä Tshukov määräsi sadat valonheittimet käynnistettäväksi puolustajien sokaisemiseksi. Hyökkäyksestä tuli kuitenkin Neuvostoliiton joukoille verilöyly, koska saksalaiset olivat tyhjentäneet asemat ennen tykistökeskitystä ja valonheitinten rävähdettyä päälle ehtivät miehittää ne uudelleen. Tykistön nostama pölypilvi taas heijasti valonheittimien keilan takaisin, mikä sokaisi hyökkäävät neuvostosotilaat, joita ei oltu varoitettu suunnitelmasta. Tshukov pääsi rintamineen läpimurtoon vasta kolmen päivän kuluttua puhtaasti miesylivoiman turvin, minkä jälkeen taistelu itse Berliinin hallussapidosta saattoi alkaa. Saksojen jaossa itäpuolelle jääneellä taistelukentällä on nykyään muistomerkki taistelussa kaatuneille neuvostosotilaille. Samalla paikalla on myös museo, jossa taistelun kulku selitetään yksityiskohtaisesti. Näytillä on myös hieman sodanaikaista kalustoa. Vuonna 1945 Hitlerin Saksa kävi kuolinkamppailua. Sen viimeinen linnake oli Kolmannen valtakunnan pääkaupunki, Berliini. Hitler oli asettunut keskustan tuntumaan rakennettuun bunkkerikompleksiin, samalla kun ympärillä Neuvostoliiton joukot valtasivat pala palalta Hitlerin henkilökohtaisesti inhoamaa kaupunkia. Bunkkerissaan diktaattori harhaisena kuvitteli johtavansa mahtavia armeijoita, jotka olivat olemassa enää vain kartalla. Veristä taistelua käytiin myös raunioituneesta Valtiopäivätalosta, jonne oli linnoittautunut ryhmä fanaattisia SS-miehiä valmiina taistelemaan viimeiseen luotiin Hitler teki itsemurhan bunkkerissaan, mitä seurasi Valtiopäivätalon valtaus 2.5. ja 8.5. Saksan ehdoton antautuminen, voitto Euroopassa. Bunkkeri ja viimeisten päivien tapahtumat ovat tulleet tunnetuiksi erityisesti elokuvasta Perikato. Itse kompleksi purettiin neuvostomiehityksen aikana, ja päälle tehtiin parkkipaikka. Führerbunkkerin sijainti on julkistettu vasta muutama vuosi sitten, mutta kyseisen hiekkaparkkipaikan ei asiasta tietämätön arvaisi olevan mitenkään erityinen muutamaa satunnaista turistiryhmää ja informaatiotaulua lukuun ottamatta.

10 10 kentällä ruotuväki 16/2011 lyhyesti Sotatieteiden maisterit valmistuivat Ensimmäinen sotatieteiden maisterikurssi valmistui MPKK:sta 2. syyskuuta. Sotatieteiden maisteritutkinto yhdistää akateemiset opinnot käytännön valmiuksiin toimia sekä sodan että rauhan ajan johtotehtävissä. Kurssinsa priimuksena valmistunut yliluutnantti Antti Vasara pitää tutkinnon suorittamista hyödyllisenä kokemuksena. Kurssista jäi positiivinen kuva. Nyt on palattu takaisin töihin entistä viisaampana ja on valmiuksia viedä asioita eteenpäin muuallakin kuin suorittamistasolla, Kaartin Jääkärirykmentin aliupseerikoulussa työskentelevä Vasara kuvailee. SNu Lahdessa koulutettiin lääkintähenkilöstöä Sotilaslääketieteen Keskus järjesti Lääkintähuolto koulutustilaisuuden Lahdessa puolustusvoimien lääkintähenkilöstölle ja sidosryhmille. Mukana oli muun muassa henkilöstöä SPR:stä, sairaanhoitopiireistä sekä siiviilipuolen ensihoidosta, Sotilaslääketieteen Keskuksen koulutussuunnittelija Grista Rouhiainen kertoo. Hänen mukaansa tapahtuman painopisteinä olivat lääkintähuollon yhteistoiminnan kehittäminen poikkeusoloissa ja oman henkilöstön koulutus. Sotilaslääketieteen Keskus kouluttaa myös lääkintätehtävissä palvelevat varusmiehet. ENu Hanssin-Jukka on nyt entisöity Suomen ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone Hanssin- Jukka paljastettiin entisöitynä keskiviikkona 7.9 Tikkakoskella. Hanssin-Jukan restauroinnin takana on Ilmasotakoulun Killan johtama alan ammattilaistyöryhmä. Projektia tukivat muun muassa ilmavoimat, Finnairin tekniikka ja Patria. Restaurointi on viimeistelyä vaille valmis, mistä projektin johtaja, eversti evp Juha Suonperä on helpottunut. Entisöinti tehtiin lähinnä kuvien perusteella, mikä vaikeutti varaosien selvittämistä, Suonperä sanoo. Hanssin-Jukka toimi marsalkka Mannerheimin hovikoneena sotavuosina. TUr Innostusta ja innovaatioita Pääesikunnan materiaaliosaston vuosittain järjestämä Laatupäällikköseminaari pidettiin Pääesikunnassa Seminaariin osallistuvat puolustusvoimien ja sen puolustusmateriaaliyritysten laatupäälliköt. Laatujohtaminen on yritysmaailmasta puolustusvoimiin rantautunut toimintamalli, jolla pyritään innostamaan työntekijöitä ja kehittämään tuottavuutta. Erityisesti johtajien merkitystä korostetaan. Seminaari onnistui hyvin. Keräsimme osallistujilta palautteen, jonka keskiarvoksi tuli 3,7 viidestä, pääjärjestäjä, insinöörieversti Jouni Taivalkoski kertoo. JTe Valapäivinä otetaan sisarista mittaa Sotilaskodeissa ahertaa vapaaehtoisten lisäksi palkattua henkilökuntaa ja varusmiehiä. Vuoden työläintä aikaa ovat vala- ja omaistenpäivät. Miika Lähdeniemi Kun varusmiehet ryntäävät iltavapaiden alkaessa sotilaskotiin, siellä joidenkin työpäivä on jo päättynyt. Leipuri Jaakko Laine Tykistöprikaatin sotilaskodista on aloittanut päivänsä jo aamukuudelta ja tekaissut päivän aikana satoja munkkeja, sämpylöitä, pizzoja ja muuta syötävää. Arkipäivinä leivotaan noin munkkia ja muutama sata sämpylää, Laine luettelee. Leipuri on yksi Niinisalon sotilaskodin 11 vakituisesta työntekijästä. Sotilaskodeissa ympäri Suomen työskentelee kaikkiaan noin 220 palkattua työntekijää. Leipureiden lisäksi sotilaskodeissa on sotilaskodinjohtajia tai - hoitajia, jotka tilaavat tavarat ja hoitavat päivittäisjohtamisen, Karoliina Hofmann Sotilaskotiliitosta taustoittaa. Sotkujen toiminta nojaa silti edelleen vahvasti vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoisia sisaria on kaikkiaan Määrä on yksi syy sille, miksi sotilaskotien hintataso voidaan pitää niin alhaalla. Myös puolustusvoimilta saatu tuki vaikuttaa hintarakenteeseen, Hofmann huomauttaa. Meillä sisaria on parisataa, joista noin puolet on aktiivisesti toimivia. Se on tärkeä voimavara, koska heiltä saadaan pyydettyä tarvittaessa apua, pääsisar Tarja Lehtisaari kiittelee. Valapäivinä riittää vilskettä Kahdesti vuodessa pidettävä valapäivä on tärkeä ja kiireinen kohokohta varuskunnissa. Silloin sotilaskodeissa paiskitaan töitä normaaliakin tiiviimmin. Silloin tullaan aamuneljältä ja yleensä tehdään koko vuorokausi töitä, leipuri Jaakko Laine tuumaa. Valapäivien lisäksi omaistenpäivinä muonitettavia on normaalia paljon enemmän. Tällaisina päivinä munkkeja paistetaan arkipäivään verrattuna lähes kymmenkertainen määrä. Valapäivänä ei tehdä koskaan alle viittätuhatta munkkia. Parhaimmillaan on taidettu leipoa yli munkkia, Laine muistelee. Hurjalta vaikuttavan munkkisavotan parissa häärii Niinisalossa kolumni Leipuri Jaakko Laine leipoo tottuneesti niin suolaiset kuin makeatkin leivonnaiset. vain kolme ihmistä. Nopealla matematiikalla jokainen joutuu siis paistamaan parituhatta munkkia. Miten ihmeessä tuhansien munkkien valmistaminen kolmen ihmisen voimin onnistuu? Uuniin menee kerrallaan 74 rinkilää ja paistaminen kestää 2,7 minuuttia, leipuri Laine vastaa tyynesti. Valtavan osaston muonittaminen ja kaikki järjestelyt vaativat huolellista suunnittelua. Joukkoosastojen vilkkaimpina päivinä sotilaskodin väeltä vaaditaan venymistä. Kokeneet sisaret ovat silloin kultaakin kalliimpia. Heidän yhteistoiminta on todella tärkeää, jotta kaikki onnistuu, Karoliina Hofmann muistuttaa. Kesän saapumiserän sotilasvalat järjestetään monissa joukko-osastoissa varuskunnan ulkopuolella. Tällöin sotilaskotisisarten on liikuttava sinne, missä tapahtuu. Oleellista on, että kalusto on kunnossa ja että kaikki on hyvin suunniteltua. Varusmiesten asialla Sotilaskodit ovat ennen kaikkea varusmiesten ajanviettopaikkoja, jotka ovat auki käytännössä aina. Varuskunta ei koskaan hiljene täysin. Oli sitten joulu tai juhannus, niin me olemme aina auki, Lehtisaari tiivistää. Sotkut vetävät myös siviiliasiakkaita, mutta Karoliina Hofmann muistuttaa, että varusmiehet ovat tärkein kohderyhmä. Haluamme, että he saavat samat peruspalvelut riippumatta siitä, missä joukko-osastossa palvelevat. Varusmiehet pääsevät myös itse mukaan toimintaan. Sisarten apuna häärii niin sanottuja sotkuraketteja, joiden tehtävänä on avustaa tarvittaessa käytännön hommissa. Armeijan kaari piirtyy joidenkin osalta väärin Inttikaanoniin kuuluva TJ 0 -aamu on meille oikeastaan vain aamu muiden joukossa. Asepalveluksen edetessä toisilleen tuntemattomista klopeista muodostuu tiivis ryhmä. Armeija-ajan kommelluksia muistellaan yhdessä tuumin. Intin loppuvaiheessa ei ole oikeastaan mitään väliä, ovatko menneet kokemukset olleet hyviä tai huonoja. Yleensä niille hymyillään kimpassa joka tapauksessa. Erittäin kompaktiin pähkinänkuoreen puserrettuna intin kaaren voi katsoa alkavan siitä kuuluisasta ensimmäisestä aamusta ja loppuvan ehkä vielä legendaarisempaan, palveluksen päättävään aamuun. Aamut siinä välissä ovat vain valmistautumista siihen, miten yhden tärkeän merkkipaalun saavuttamista tullaan juhlistamaan ja etenkin siihen, miten TJ 0 -statuksen saavuttamista voisi parhaiten hieroa kaikkien palvelustaan jatkavien naamaan. Saapumiserämme yhdeksän kuukautta palvelevien varusmiesten kotiutuminen kolkuttelee jo ovella. Kasarmien käytävillä ja varuskuntien pihoilla voi jo aistia, kuinka varusteiden palauttamiseen valmistautuvat taistelijat jo suunnittelevat tulevan kotiutumisehtoon railakkaita rientoja. Reservin auringon jo hiipiessä kaihtimien välistä tupaan, kulminoituu varusmiesten yhteishenki viimeiseen edessä olevaan yhteiseen rypistykseen. Armeijadraaman kaareen sisältyy kuitenkin myös yhteiseen TJ 0 -aamuun verrattuna häviävän merkittäviä aamuja, jolloin me palveluksenjatkajat kotiudumme Meillä on neljä b-miestä vakituisena varusmieslähettinä ja iltaisin on vielä neljä iltarakettia, Lehtisaari kertoo. Tulevaisuudessa Sotilaskotiliitto haluaa olla myös tukemassa varusmiesten liikuntakerhotoimintaa. Nuoriakin sisaria mukana Vapaaehtoistoiminnalla on vetoa, sillä Sotilaskotiliiton mukaan nuortakin polvea on toiminnassa mukana. Tuntuu siltä, että väki on nuortumassa. Sotilaskotihallituksessa keski-ikä on alle 50 vuotta, vaikka varusmiesten näkökulmasta se on tietysti aika korkea, Hofmann nauraa. Hofmannin mukaan varsinkin liikkuva sotilaskotitoiminta kiinnostaa nuorempia. Liikkuva sotilaskotijaosto jalkautuu leireille ja muihin ulkoilmatapahtumiin. intistä. Koska olemme aloittaneet varusmiesurakkamme muita aikaisemmin, me myös lopetamme sen muita aikaisemmin. Itsekseen kotiutumisessa on toki puolensa. Tuskin kovin moni varusmies kieltäytyisi kunniasta, mikäli heille tarjottaisiin mahdollisuutta siirtyä reserviin muita aikaisemmin. Mutta kun asiaa pohtii, käy ilmi, että armeijan kaari piirtyy meille palveluksenjatkajille erilaisena kuin muille. Toki asepalveluksemme alkoi kuten muillakin, tosin ainakin itse pääsin kokemaan intin ensimmäisen aamun ja sitä kautta P-kauden Meillähän on toiminnassa mukana paljon varusmiespalveluksen suorittaneita naisia. Muutamassa sotilaskodissa toimii myös pikkusisarjaosto, jossa alle 16-vuotiaat pääsevät tutustumaan sotilaskodin toimintaan. Niinisalossa sisaret toimivat jaostoissa, joista jokainen on erikoistunut eri toimintoihin. Liikkuva osasto hoitaa metsässä tehtävät myyntikeikat ja ohjelmajaosto järjestää virikkeitä ja huvituksia varusmiehille. Pizzailtoja on lähes joka viikko. Välillä järjestetään isompia viihdeiltoja, Tarja Lehtisaari luettelee. Kun varusmiehet palaavat vapaiden loppuessa kasarmille, sisaret lähettien avustamana siivoavat paikat ja tiskaavat astiat. Päivän puhde on ohi, mutta paikat laitetaan jo valmiiksi seuraavaa aamua varten. Leipurit aloittavat urakkansa jälleen aamukuudelta. Kalle Mäkelä > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi varmuuden vuoksi kahdesti. Kaaren toinen pää kuitenkin katkeaa meidän osalta kuin kananlento. Kun kotiutuminen koittaa, tapahtuu se ilman turhia seremonioita tai fanfaareja. Inttikaanoniin kuuluva TJ 0 -aamu on meille oikeastaan vain aamu muiden joukossa, mitä nyt astelemme varuskunnan porteista ulos viimeisen kerran. Voi tuntua, että jotain jää armeija-ajasta puuttumaan. Asepalveluksessa on kyse asioiden kokemisesta ryhmänä. Kun intin odotetuimman hetken kokee yksin, menettää se vähintään puolet merkityksestään.

11 ruotuväki 16/2011 kentällä 11 Myyräkuume riehuu ensi talvena palveluksessa Jääkäriprikaati on jo varautunut myyräkuumetartuntojen estämiseen. Suurin osa tartunnoista tapahtuu talvella. Kari Lindholm Metsämyyrän levittämän myyräkuumeen odotetaan lisääntyvän voimakkaasti syksystä alkaen koko maassa. Lapissa metsämyyräkannat ovat suurimmat yli 30 vuoteen. Etelä- Suomessa myyräsykli on vahvistumassa kohti huippua. Myyräkuumetta on odotettavissa runsaasti viimeistään ensi syksynä, arvioi professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta. Hän sanoo, että tavanomaisin tartunnan syy on halkoliiterien siivous ja klapien hakkaus. Metsämyyrän kantama puumalavirus on sitoutunut pölyyn, jonka myyrä on saastuttanut virtsallaan ja ulosteillaan. Hengityssuojaimista saattaa olla apua taudin estäjänä. Jääkäriprikaati torjuu tartuntoja ruotuväki 40 vuotta sitten Hikeä tatamille eteenpäin Mikko Virta Everstiluutnantti Unto Usvasalo aloitti syyskuun alussa Pääesikunnan logistiikkaosastolla huoltovarmuussektorin johtajana. Olemme valmistautuneet torjumaan myyräkuumetta hengityssuojaimilla, kertoo Jääkäriprikaatin halkovarastoa tarkastava huoltopäällikkö, majuri Mika Aikio Sodankylästä. Sodankylässä toimiva Jääkäriprikaati on varautunut myyräkuumetartuntojen estämiseen varusmiehille jaettavilla hengityssuojaimilla. Niitä käytetään, kun haravoimme alueita ja siivoamme ulkovarastoja. Toistaiseksi tartunnoilta on vältytty, kertoo huoltopäällikkö, majuri Mika Aikio. Varusmiehet pitävät reppunsa maastomajoituksen aikana suojapusseissa. Ennen maastoruokailua kädet desinfioidaan ja ruoan jakajat käyttävät kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Myyräkuumetartunnan saaneita on hakeutunut hoitoon tavallista runsaammin Lapissa. Metsämyyräkannan vahvistuminen näkyy tartuntojen lisääntymisenä, kertoo infektiotautien erikoislääkäri Markku Broas Lapin keskussairaalasta. Hän sanoo, että vain pieni osa tartunnoista pääsee tilastoihin. Sairaalahoitoon hakeutuvat Judo on tulossa uudeksi puolustusvoimien urheilulajiksi. Jo tällä hetkellä harrastetaan judoa monessa varuskunnassa. Näkyvintä toiminta on ollut Tampereen ilmatorjuntapatteristossa Vatialassa ja Uudenmaan Jääkäripataljoonassa Santahaminassa. Esim. Vatialassa on tänä vuonna jo yli 30 varusmiestä käynyt judo-peruskurssin. Myös kantahenkilökunta on tulossa mukaan. Sotilasjudon kehittäjänä on ollut judoyhteistyöelin. Judoyhteistyöelimen jäsenet koostuvat varuskunnista, joissa judoa tiedetään harrastettavan. Tähän mennessä on järjestetty kaksi judoleiriä sekä mestaruuskilpailut. Viimeisimmän, marraskuussa Vatialassa pidetyn judoleirin tarkoituksena oli kerätä maajoukkue sotilasmaaottelua varten. Judoyhteistyöelin on tehnyt myös aloitteen, jossa se esittää judoa sotilasurheilun viralliseksi lajiksi. Tällä hetkellä aktiivisesti harrastavia henkilöitä puolustusvoimissa on noin 150, kertoo kersantti Esko Lammi. Judo sopii puolustusvoimiin judossa saatavan lähitaistelukoulu- vakavasti sairastuneet, vasta-ainetesti tehdään vain heille. Vatsakipua ja näköhäiriöitä tuksen vuoksi. Sillä on myös merkittävä osuus kunnon ylläpitäjänä. Samoin harrastuksesta tulee esiin sotilaallinen kuri sekä joukkuehenki. Henkisesti judo kehittää harrastajansa luonteen lujuutta ja auttaa sopeutumaan kurinalaisuuteen. Yheistyötä judoseurojen ja varuskuntien välillä on harrastettu joka paikassa, missä tähän on ollut tilaisuus. Seurat ovat luovuttaneet muun muassa harjoitustiloja sekä mattoja. Ruotuväki 24/1971, Olen työskennellyt lähes koko palvelusurani huollon ja logistiikan tehtävissä mm. sotilasläänin ja maanpuolustusalueen esikunnissa sekä Pääesikunnassa. Olen työskennellyt myös Maanpuolustuskorkeakoulussa huoltotaktiikan opettajana ja edelleen toimialakoulun eli Huoltokoulun johtajana. Kriisinhallintatehtävissä olen ollut huoltopäällikkönä Kosovossa ja kuljetusupseerina Libanonissa. Ennen nykyistä tehtävääni olin vuoden opiskelijaupseerina Iso- Britanniassa Defence Academyssä. Opiskelin Cranfieldin yliopiston kirjoilla Systems Engineering -opintosuunnalla ja suoritin tekniikan maisterin (MSc) opinnot. Aloitin 1.9. Pääesikunnan logistiikkaosastolla huoltovarmuussektorin johtajana. Olen työskennellyt aiemminkin logistiikkaosastolla ja se on ollut yksi parhaista työpaikoistani, siksi oli mieluista päästä jälleen sinne töihin. Uusi tehtäväni on erittäin monipuolinen ja siksi myös mielenkiintoinen. Huoltovarmuussektorin vastuulla on puolustusvoimien logistiikan monien toimialojen suunnittelu ja johtaminen. Näitä ovat muun muassa kuljetukset, varastointi, korjaus- ja kunnossapitotoiminta, räjähdeturvallisuus, materiaalitäydennykset, muonitus sekä vaatetushuolto. Pääsen myös syventymään Suomen huoltovarmuuden suunnitteluun ja erilaisiin häiriöihin varautumiseen yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Siirryin nykyiseen tehtävääni erittäin hyvillä mielin, sillä pääsin työskentelemään kotikaupunkiini ja hyvähenkiselle osastolle. Työ on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Toivon pääseväni työssä hyödyntämään myös suorittamiani opintoja. Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume. Sen oireita ovat pää- ja vatsakipu, näköhäiriöt ja korkea kuume. Vakavissa tautitapauksissa potilaan munuaisten toiminta saattaa häiriintyä, jolloin keinomunuaiseli dialyysihoito on tarpeen. Myyräkuumeen itämisaika on kolmisen viikkoa tartunnasta. Tutkimusten mukaan vakavan myyräkuumeen saaneilla on yleensä geneettinen altistus tautiin. Viime vuonna myyräkuumetta todettiin henkilöllä. Tänä vuonna myyräkuumetapauksia on rekisteröity koko maassa jo 400. Suurin osa tartunnoista tapahtuu talvella, Broas kertoo. Opintomatkalta huoltovarmuussektorin johtoon Opiskelutoverit, etelä-korealainen kapteeni Sun ja everstiluutnantti Usvasalo. Kuva: Kari Lindholm Kuva: Ruotuväki Kuva: Unto Usvasalon arkistot Jan Hellman NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Henri Häkkinen, Kapteeni 31 TOIMENKUVA Osastoupseeri PALVELUSPAIKKA Viestirykmentti, Riihimäki KOULUTUS Sotatieteiden maisteri JOTAIN MUUTA, MITÄ? Perusammuntataito ratkaisee Ampumaharrastus oli kapteeni Henri Häkkisellä mielessä jo ennen sotilasuraa. Harrastus alkoi, kun Häkkinen sai 10-vuotiaana lahjaksi ilmakiväärin. Silloin kyse oli ainoastaan hauskasta ajanvietteestä kesämökillä. Siitä se sitten lipsahti hieman kokeilua vakavammaksi. Asioita, joissa tuntee onnistumisen elämyksiä, on mukava viedä eteenpäin, 13-vuotiaana ampumaseuran ohjaukseen mennyt Häkkinen miettii. Kaikkiaan Häkkisellä on ollut selvät sävelet tulevaisuutensa suhteen jo nuorena. Sotilasura hänellä oli mielessä lukion jälkeen. Varusmiespalveluksensa Häkkinen suoritti urheilukoulussa ja vajaan vuoden sopimussotilaspestin jälkeen matka jatkui kadettikouluun. Pikkuhiljaa mielenkiinto sotilasuraa kohtaan heräsi. Viestiaselajin taas valitsin siksi, että se on tekninen aselaji. Varavaihtoehtonakin oli Teknillinen korkeakoulu, mutta se jäi sotilasuran taakse. Työhön Viestirykmentissä vuoden 2008 ilmakiväärin olympiamitalisti on ollut erittäin tyytyväinen. Asiat ovat menneet paremmin kuin mitä olisi voinut toivoa. Virkaurakurssit eivät tule ajankohtaisiksi vielä pariin vuoteen, mutta olen lähtenyt siitä, että hoidetaan kaikki hommat mahdollisimman hyvin. Jos mahdollisuus tulee, niin siirrytään sen mukaisiin tehtäviin. Puolitoista ammattia ASUINPAIKKA Hollola Tarkka-ampujiakin tarkempi Ampumaurheilun ja sotilasuran yhdistäminen vaatii suunnitelmallisuutta. Aikataulut on oltava selvillä hyvissä ajoin, jotta kumpaankin riittää aikaa. Viimeistään loka-marraskuussa teen suunnitelman seuraavaksi vuodeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mietin määräajat milloin työtehtävät on hoidettava, Häkkinen selventää. Ammatin ja puoliammatin yhdistäminen on aina enemmän tai vähemmän kompromissi. Kaikkeen ei voi lähteä mukaan. Aina tunteja ei voi laskea, mutta kyllä suunnitelmallisuudella hyvään lopputulokseen päästään. Periaatteessa ampumaurheilu voisi olla kokopäivätyötä. Se kuitenkin vaatisi, että taso olisi jatkuvasti maailman terävintä kärkeä. Tasainen huipputaso johtaisi henkilökohtaisiin sponsoreihin ja yhteistyökumppaneihin. Sponsorituloilla pitäisi pystyä maksamaan niin urheilukuluja kuin henkilökohtaisiakin kuluja, muuten työ ei ainakaan perheelliselle sopisi. Harvemmin kisan jälkeen rahakuorta pääsee avaamaan. Pelkästään ampumaurheilulla leipä olisi aika kapea. Monenkirjava laji Ampumaurheilussa lajien kirjo on suuri. Löytyy esimerkiksi pistooli-, haulikko- ja kivääriammuntaa. Matkaksi voi valita vaikka kymmenen metriä tai 300 metriä. Häkkisen mukaan jokainen ampumaurheilusta kiinnostunut löytää oman lajinsa. On rauhallista, toiminnallista ja kaikkea siltä väliltä. Häkkinen itse osallistuu mielellään melkein kaikkiin kiväärilajeihin. Lajit ovat keskenään erilaisia, mutta Häkkisen mukaan perusampumataito on se joka ratkaisee. Jokaisessa lajissa on oma vivahteensa ja varsinkin ulkolajeissa olosuhteiden hallinta on erittäin tärkeää. Esimerkiksi kymmenen metrin ilmakivääriammunnassa ammutaan lähelle maksimipisteitä. Häkkisen mukaan tämä on henkisesti raastavampaa kuin välipisteiden ampuminen. Kympin halkaisija kymmenestä metristä on puoli milliä. Se kertoo vähän mihin pitäisi osua.

12 12 kentällä ruotuväki 16/2011 Oman aikansa simulaattori on poljettu paitsioon Polkurekka on ollut olennainen osa kuljettajakoulutusta. Kulkupelin käyttö on lakannut kuljettajakoulutuksen ulkoistamisen myötä. Kalle Mäkelä Tiukka ote ratista. Vilkaisu sivupeiliin. Perävaunu tottelee ohjausliikkeitäni, olen tilanteen herra. Keskittymiseni kuitenkin herpaantuu. Polkimet lukkiutuvat. Kohta yhdistelmäajoneuvoni on solmussa. Onneksi tätä kolaria ei päivärahoistani makseta. Kyse on nimittäin kuljettajakoulutuksessa käytetystä polkuautosta, joka myös polkurekkana tunnetaan. Nykyään polkurekkaa ei varusmieskoulutuksessa käytetä, mutta Kaartin Jääkärirykmentin Autokoulun johtaja, luutnantti Jukka Sassi muistaa, kuinka 80-luvulla armeijassa yhdistelmäkortin suorittaneet opettelivat peruuttamista polkuautolla ennen oikean kulkupelin pukille istumista. Se oli hyvä harjoittelulaite. Se liikkuu jouhevasti verrattuna normaaliin autoon, joka kytkintä nostaessa heilahtaa ennen liikkeelle lähtöä. Polkuautoa voi liikuttaa hitaasti ja rauhallisesti, hän pohtii. Polkurekka antaa valmiudet oikean yhdistelmän hallintaan Kaartin Jääkärirykmentin Autokoulun johtaja, luutnantti Jukka Sassi selvittää yhdistelmäajon geometriaa varusmiehelle. Kuva: Tuukka Hettula Muutaman metrin mittaisella polkuautoyhdistelmällä harjoitellaan peruuttamista ajoneuvon mittoihin suhteutetulla keilaradalla. Koulutuksen päämääränä on, että jokainen kuljettaja hallitsee radan varmoin ottein. Keilaradalla on osattava pakittaa 90 asteen käännös vasempaan. Lopuksi yhdistelmä on kyettävä peruuttamaan kapeaan käytävään. Suorituksen pitää olla virheetön alusta loppuun. Yksi hyväksytty suoritus ei riitä. Itse koetilanteessa kuitenkin jännittää ja alahuuli väpättää. Silloin voi tulla epäonnistumisia, mikäli alla ei ole useampaa hyväksyttyä suoritusta, Sassi kertoo. Sassi huomauttaa, että vaikka polkurekalla harjoitteleminen luo hyvät pohjat oikealla autolla ajamista varten, eroaa polkuauton ajotuntuma aidosta kulkupelistä selvästi. Peileistä kuitenkin tarkastellaan normaalisti aisan liikkeitä ja sitä, miten yhdistelmän saa milloinkin oikaistua. 14-vuotias poikani kokeili polkurekkaa hiljattain. Hetken harjoittelun jälkeen pakittaminen alkoi sujumaan. Tästä voidaan vetää looginen johtopäätös, että peruuttaminen on niin helppoa, että sen oppii pieni poikakin, Sassi naurahtaa. Harjoittelu on helppoa ja halpaa Yhdistelmäkuljettajien ajokoulutuksen ulkoistaminen on ajanut polkurekan paitsioon. Sassin mielestä polkuautosta voisi olla koulutuksessa edelleen hyötyä. Kulkupelin käyttäminen ei edellytä liikenneopettajan läsnäoloa. Ei tarvitsisi myöskään ajatella juridisia asioita, kuten sitä, että kuka vastaa mahdollisista kalustovaurioista. Polkurekalla ei juuri törmäillä mihinkään. Harjoittelukentällä liikkuu paljon porukkaa, joten oikealla autolla ajaessa törmäysten riski kasvaa, Sassi kertoo. Turvallisuuden lisäksi polkurekan käyttö vähentäisi polttoainekustannuksia sekä vapauttaisi varsinaista ajoneuvokalustoa koulutuskäytöstä. Sehän on ollut oman aikansa simulaattori, Sassi virnistää. huomio! verkossa Operaatioon Android-puhelimella Häväri? Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Akseli Muraja Jan Telford Uusi Android-puhelinalusta on räätälöitävissä sotilaskäyttöön. Suomalainen Elektrobit Oyj julkaisee uuden viranomaiskäyttöön tarkoitetun Android-kännykän. Kyseessä on räätälöitävä puhelinalusta, josta voidaan tehdä erilaisia toteutuksia asiakkaan tarpeen mukaan. Puhelinta on mahdollista käyttää myös sotilastarkoituksiin. Tuoteryhmävastaava, Jarno Majavan mukaan sotilaskäyttöön räätälöidyssä tuotteessa keskeisiä muutoskohtia olisivat muun muassa parannettu veden- ja iskunkestävyys, hansikkaat kädessä ohjattava näyttö sekä kenttäradioliityntä. Julkaisemassamme tuotealustassa on kuitenkin perusominaisuuksia valmiina sotilaskäyttöön kuten näyttö, jota on helppo lukea kirkkaassa päivänvalossa sekä tuki erilaisille rauta- ja ohjelmistopohjaisille turvallisuusratkaisuille, Majava kertoo. Tavanomaisissa älypuhelimissa tyypillinen ongelma on akun kesto, sillä yleensä laitteen koko pyritään minimoimaan ja näytön koko maksimoimaan. Sotilaskäyttöä varten suunniteltuun laitteeseen voidaan laittaa huomattavasti isompi akku sekä sovittaa puhelimen virransäästöautomatiikkaa ja -ominaisuuksia. Lisäksi tavanomaisissa älypuhelimissa käytetään piirejä, joiden saatavuus tai valmistus voi loppua ja uudet komponentit eivät ole yhteensopivia aiempiin alustoihin. Tämän vuoksi toimimme läheisessä yhteistyössä valittujen puolijohdevalmistajien kanssa jolla varmistetaan että tuotetta voidaan toimittaa ja huoltaa useita vuosia. Avoin lähdekoodi ei ongelma Android on Linux-pohjainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva, eli vapaasti muokattava käyttöjärjestelmä. Linuxia käytetään silti hyvin yleisesti myöskin turvallisuuskriittisissä sovellutuksissa. Yleisesti puhelimen turvaominaisuuksia voidaan kuvata sipulina, jossa käyttöjärjestelmä on vain yksi kerros. Oleellista on suojata koko puhelin ja sen käyttämä tietoliikenneyhteys käyttäen useita erilaisia turvallisuusmekanismeja, kuten puheensalausalgoritmeja, Majava korostaa. Tällä hetkellä puhelimella voi operoida normaaleissa 2G- ja 3G-kännykkäverkoissa sekä jatkossa myös LTE-verkossa. Android-käyttöjärjestelmä sisältää erilaisia valmiita sovelluksia, esimerkiksi kartta- ja muita paikkatietopalveluita. Myöskin lyhyen kantaman radiot, WLAN ja Bluetooth kuuluvat puhelinalustan perusominaisuuksiin. Varsinaisia sotilasoperaatioita varten tarvitaan tietysti tuki myös erikoissovelluksille, kuten johtamisjärjestelmäohjelmistoille, suljetuille verkoille ja radioteknologioille. Asiakas päättää, mitä ominaisuuksia halutaan mukaan lopulliseen toteutukseen. Puhelinalustan monipuolisuudessa on kuitenkin se etu, ettei sotilaan tarvitse kantaa kahta laitetta mukanaan, Majava selittää. Grafiikka: Juuso Salakka

13 ruotuväki 16/2011 vapaalla 13 Kuvat: Esa Ylijääskö Fysiikkaolympialaisissa Ylitie törmäsi armeijahenkisiin aikamääreisiin. Kilpailussa oli tolkuton kiire, hän kertoo. Urheilematta olympialaisiin Olympiaedustaja Henri Ylitien bravuurilaji on fysiikka. Miika Lähdeniemi Riihimäkeläisellä Henri Ylitiellä riitti jännitettävää ennen palvelukseen astumista. Hän osallistui heinäkuussa Thaimaassa pidettyihin fysiikkaolympialaisiin ja aloitti armeijan harmaissa välittömästi palattuaan kahdeksan päivää kestäneeltä kisareissulta. Ylitie osallistui olympialaisiin yhtenä viidestä suomalaisesta. Kisoista tarttui mukaan kunniamaininta, vaikka aivan kärkisijoja Ylitie ei hätyytellyt. Hänen sijoituksensa oli 220, kun osallistujia oli kaikkiaan 388. Kilpailijoita oli yhteensä 83 eri maasta. Kisassa oli teoriatehtävien lisäksi pari kokeellista tehtävää, joissa piti ahertaa elektronisen värähtelypiirin ja mekaanisen mustan laatikon parissa. Jokainen osallistuja keskittyi tehtäviin omassa kopissaan. Tehtävissä laskettiin muun muassa massakeskipisteiden sijainteja ja gravitaatiokiihtyvyyden suuruutta. Piti vain löytää hyvä tapa ratkaista kukin tehtävä, Ylitie tiivistää. Kilpailutilanteessa painetta lisäsi tiukat aikamääreet. Vaikka tehtävien suorittamiseen oli aikaa viisi tuntia, Ylitie ei ehtinyt ratkaista kaikkia pulmia. Kilpailussa oli tolkuton kiire. Teoriatehtävissä pääsin ehkä puoleenväliin asti. Kilpailun voitti taiwanilainen, joka ehti ratkaista kaikki tehtävät. Joukkuekilpailussa Suomi oli Pohjoismaista paras. Tehtäviin sai vastata omalla äidinkielellä, mutta Ylitietä ei olisi haitannut, vaikka kielenä olisi ollut englantikin. Leiriltä vauhtia kisoihin Fysiikkaolympialaisiin pääsevät osallistumaan alle 20-vuotiaat eikorkeakouluopiskelijat. Ylitielle mahdollisuuden kisapaikkaan avasivat lukioaikaiset MAOL-kisat, joista nelisenkymmentä parasta pääsi kirjevalmennuskurssille. Siitä lähtien olen ollut kiinnostunut fysiikasta, Ylitie kertoo. Olympialaisiin valmistaudutaan Fysiikkataituri Henri Ylitie suorittaa varusmiespalvelustaan Ilmavoimien Teknillisessä koulussa. aina huolellisesti. Fysiikkataitureillekin järjestettiin Virossa yhteinen valmennusleiri, joka kesti kaksi viikkoa. Siellä käytiin Viron joukkueenjohtajan johdolla läpi vanhoja kokeita ja tehtäviä, Ylitie muistelee. Yhteisistä viimeistelyharjoituksista oli Ylitien mukaan selvästi hyötyä. Siellä kisaan valmistautuvat pääsivät vaihtamaan ajatuksia erilaisista tehtävistä. Ilman sitä hommasta kisoissa ei olisi tullut mitään. Eri ihmiset osaavat kuitenkin eri asioita. Korkeakouluopinnot odottavat Välittömästi kisareissulta palattuaan Ylitie astui armeijan leipiin. Määrätietoinen nuorukainen hakeutui jo kutsuntavaiheessa Ilmavoimien Teknilliseen kouluun, missä hän pääsee hyödyntämään osaamistaan lentotekniikan parissa. Ylitiellä vaikuttaa olevan selvät sävelet tulevaisuuden suhteen. Armeijan jälkeen ensi kesänä suuntana on Teknillinen korkeakoulu. Minulla on teknillisen fysiikan opiskelupaikka valmiina, hän kertoo. Tulevaisuuden mieluisinta työtehtävää Ylitie ei osaa suorilta käsin nimetä. Fysiikka lienee kuitenkin vahvasti kuvioissa mukana. Esimerkiksi tutkijan hommat kyllä sinänsä kiinnostaisivat, fysiikkataituri pohtii. tupavisa 1. Missä sijaitsee ihmisen tasapainoaisti? 2. Mikä on keisarinleikkaus toiselta nimeltään? 3. Mitä norovirus käytännössä aiheuttaa? 4. Mitä farmakologia tutkii? 5. Mitä Atkinsin dieetillä olevat välttelevät? 6. Mitä on sorbitoli? 7. Mihin borrelia liittyy? 8. Mitä vitamiinia ihmisen iho muodostaa auringonvalosta? 9. Mikä on synonyymi sanalle oireyhtymä? 10. Kuka tunnettu suomalainen kirurgi on kyseisessä kuvassa? vastaukset 1. Korvassa, 2. Sektio, 3. Vatsatautia, 4. Lääkeaineiden vaikutuksia elimistöön, 5. Hiilihydraatteja, 6. Makeutusainetta, 7. Punkkeihin, 8. D-vitamiinia, 9. Syndrooma, 10. Sakari Orava

14 14 vapaalla ruotuväki 16/2011 elokuvat ja dvd:t konserttikiertue Pussikaljaelokuva Ohjaus Ville Jankeri Pääosissa Jussi Nikkilä, Ylermi Rajamaa ja Eero Millonoff Ensi-ilta Ville Jankerin Pussikaljaelokuva on harvinaisen toimiva suomalainen elokuva, joka rakentuu vahvojen roolisuoritusten ympärille. Kyseessä on Mikko Rimmisen vuonna 2004 ilmestyneen ja suurta suosiota keränneen Pussikaljaromaanin filmatisointi. Elokuva kertoo kolmesta syrjäytymisen kynnyksellä olevasta nuoresta miehestä ja heidän tekemisistä tai pikemminkin tekemättömyydestään yhden vuorokauden ajan Helsingin Kalliossa. Marsalkka (Jussi Nikkilä) on jämähtänyt nuhjuiseen kotiinsa, josta kaverit Lihi (Ylermi Rajamaa) ja Henninen (Eero Milonoff) houkuttelevat hänet ulos Kallioon elämänmenoa ihmettelemään. Pussikaljaelokuva onnistuu tavoittamaan alkuperäiskirjan tunnelman ja välittämään sen katsojalle. Vaikka Mikko Rimmisen tajunnanvirtainen ilmaisu ei elokuvan kerronnaksi käänny, tulee omaperäinen ja monimuotoinen kielenkäyttö hyvin esiin päähenkilöiden repliikeissä. Kolmen päähenkilön roolisuoritukset ovatkin kesäisen leppoisan tunnelman ohella elokuvan suola. Pussikaljaelokuva on samaan aikaan fiktioelokuva kolmesta miehestä ja dokumentti kalliolaisesta elämäntyylistä 2010-luvulla. Elokuvaa ei voi varauksetta suositella varusmiehille, koska näin kylmän ja pimeän syksyn kynnyksellä se tuo helposti mieleen tuhoon tuomittuja ajatuksia vapaista ja lämpimistä kesäpäivistä. Mikko Virta Tattoo-kiertue on sotilassoittajien syksyn kohokohta. Jääkärin tie Ohjaus Juha Myyryläinen Ensi-ilta Sotilasmusiikin monet kasvot Sodankylässä toimivaan Jääkäriprikaatiin kuuluva Lapin Jääkäripataljoona on Suomen vanhin, katkeamattoman elinkaaren omaava joukkoyksikkö. Se täytti 90 vuotta Juhlan kunniaksi joukkoyksikkö sai historiaansa ja toimintaansa esittelevän dvd-tallenteen. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa everstiluutnantti Juha Myyryläinen. Hän toimi Lapin Jääkäripataljoonan komentajana vuosina Tallenne alkaa historiallisella katsauksella silloiselta nimeltään Polkupyöräpataljoona 1:n perustamisesta ja elämästä ennen sotia Karjalan Kannaksella, muun muassa Terijoella. Oman kuvauksensa ovat saaneet sotatapahtumat, joissa se Jääkäripataljoonan 1:n nimisenä osoitti urheutta ja peräänantamattomuutta. Sotien jälkeen tämä jääkärien perinteitä kantava joukko-osasto toimi ensin JP 1:n ja sitten Pohjanmaan Jääkäripataljoonan nimisenä Vaasassa Sen jälkeen se siirtyi täyttämään Lapin sotilaallista tyhjiötä Sodankylään. Keskeisen osan elokuvan loppupuolesta muodostaa Lapin olosuhteissa tapahtuva sotilaskoulutus. Mielenkiintoinen ja harvemmin nähty osuus on myös joukkoyksikön killan ja veteeraanityön esittely. Erityisen kiitoksen ansaitsee elokuvan todellisella ammattitaidolla koottu musiikki. Se tempaa jokaisen katsojan mukaansa. Parhaimmillaan elokuvan voisi kuvitella toimivan Sodankylän varuskuntaan saapuvien varusmiesten sisääntoivottajana. Se kertoo pelkkiä sanoja paremmin, millaiseen joukkoyksikköön on tultu. Videota myy Jääkäriprikatin kilta Sodankylässä. Jussi Viljanen Puolustusvoimien eräs syksyn suurimmista tapahtumista, Tattookiertue kiertää ympäri Suomea tuomassa sotilasmusiikkia koko kansan pariin. Pelkästä marssimusiikin rummutuksesta ei ole kyse, vaan kiertueella nähdään monipuolista musiikkia nimekkäiden artistien tulkitsemana. Tattoon tähtinimet koostuvat värikkäästä triosta. Oopperalaulaja, basso Jaakko Ryhänen edustaa klassista musiikkia, kun nuoren polven edustajat Antti Tuisku ja Saara Aalto ovat popmusiikin taitajia. Kulunutta fraasia käyttäen: tattoo-esityksistä löytyy jokaiselle jotakin. Ryhänen ei lähde vertailemaan omaa genreään Tuiskun ja Aallon vastaaviin. Eri tyylilajit kulkevat Tattoo-esityksissä silti käsi kädessä. Minä edustan klassista oopperalaulantaa, kun he ovat pop-taiteilijoita. Se on ihan toinen maailma. Olen tehnyt toki viihdemusiikkiakin Seppo Hovin kanssa, Ryhänen tuumaa. Tattoo-esityksissä solistit vaihtuvat, mutta säestäjänä on aina soittokunta. Kiertueella on edustettuna useiden joukko-osastojen soittokunnat sekä muun muassa puolustusvoimien varusmiessoittokunta. Soittokuntien taso on huikean korkealla. Hehän soittavat mitä musiikkia tahansa, Ryhänen ylistää. Yhteistyö sotilassoittajien kanssa on tuttua oopperalegendalle. Ensimmäiset yhteiskeikkansa soittokuntien kanssa Ryhänen teki jo 1990-luvun puolessavälissä. Soittokunnalle käy kaikki Tattoo-kiertueen kantavana teemana on sukupolvien välinen silta. Esiintyjistä löytyy niin nuoremman kuin vanhemmankin polven edustajaa. Avajaiskonsertin yleisöstäkin löytyi kaikkia sukupolvia. Teema näkyi Ryhäsen mielestä jo avajaiskonsertin yleisömäärässä. Kouvolan jäähallin lehterit täyttyivät mukavasti päisestä yleisöstä, jossa riitti kaikenikäistä porukkaa. Yleisömäärä oli hieno saavutus, Ryhänen näkee. Soittokuntien lisäksi kiertueella on mukana Grex Musicus -kamarikuoro. He olivat taustalla mukana säestämässä Virve Vicky Rostin ikivihreää Sata salamaa - kappaletta. Soittokuntien taso on huikean korkealla. Vaikka lavalla on samaan aikaan kuoroa, soittokuntaa ja kaikenkarvaista artistia, kokonaisuus pysyy laadukkaana. Soittokunnat venyivät hyviin suorituksiin, olipa äänessä sitten teinien suosiossa oleva poppari tai kaiken nähnyt oopperalaulaja. Euroviisukappaleen säestäjä Soittokuntien rooli esityksissä on muutakin kuin torvien toitotusta. Näyttävät kuviomarssit täydentävät show n. Tiukat liikesarjat rajatussa tilassa olivat tarkkaan hiottuja. Viihteellisestä puolesta puhuessa ei sovi unohtaa puolustusvoimien varusmiessoittokunnassa harjoittelevaa kivääriryhmää. Heidän liikesarjansa rynnäkkökiväärien kanssa tuovat musiikin ohella akrobatiaa esityksiin. Soittokuntien kanssa esiintyminen oli mielekästä vaihtelua artisteille. Antti Tuisku kiitteli avajaiskonsertin päätössanoissaan sotilassoittajia. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana on ehtinyt näkemään jos jonkinlaista esitystä, mutta tämä kokonaisuus herkistää ihan varmasti joka ikisen artistin, Tuisku tunnelmoi. Tattoo-esityksissä kuullaan myös euroviisukappale. Soittokunta säestää ihastuttavan Saara Aallon Euroviisukappaleen Blessed With Love. Tattoo-kiertue huipentuu perjantaina 16. syyskuuta Helsingin jäähallissa. Miika Lähdeniemi levyt Lenny Kravitz: Black and White America Roadrunner Lenny Kravitz palaa pienen tauon jälkeen melko tutuin ottein Black and White America -albumillaan. Levyn musiikkimaailma esittelee kravitzmaisen laajan kirjon. Kravitzin yhdeksäs alkaa nimikkoraidalla, joka voisi soundiltaan olla peräisin Marvin Gayen tai Stevie Wonderin 70-luvun katalogista. Motown-vaikutteiden lisäksi tarjolla on myös perinteisiä rock-rypistyksiä sekä psykedeelisiä tajunnanvirran tuotoksia. Kravitz jatkaa tuoreimmalla levyllään omalla tutulla linjallaan. Vaikka Black and White America on soundiltaan helposti tunnistettavissa Kravitzin tuotannoksi, välittyy levyltä kuitenkin jonkinlainen tuoreuden tuulahdus, joka puhaltaa uutta eloa miehen musiikkiin. Jälleen itse suurinta osaa albumin instrumenteista soittava Kravitz on selvästi halunnut kokeilla ja venyttää entisestään musiikillisia rajojaan. Turvalliselta soundaavan lätyn teemat pohtivat erilaisuutta. Itsekin mustavalkoisesta perheestä tuleva Kravitz on kertonut saaneensa lopullisen inspiraation levyn tekemiseen Barack Obaman noustua Yhdysvaltain presidentiksi ja siitä seuranneesta keskustelusta. Itsestään selvien rasismi- ja rotuerottelunäkökulmien lisäksi myös Kravitzin tavaramerkiksi noussut laaja musiikkisuuntausten kirjo panee kuulijan omalla tavallaan pohtimaan erilaisuutta. Voiko Kravitzin musiikin lokeroida mustaksi tai valkoiseksi? Tämä on se kysymys, jonka kanssa mies itse on joutunut vuosien saatossa tuskailemaan. Levyn painavat teemat eivät kuitenkaan tee albumista raskasta, sillä Kravitzille tyypillinen optimismi luo levylle leppoisan ilmapiirin. Vaikka mies on muusikkona hyvin kunnianhimoinen, ei hänen musiikkinsa ota itseään edelleenkään liian vakavasti. Kalle Mäkelä Red Hot Chili Peppers: I m With You Warner Red Hot Chili Peppersin kymmenes studioalbumi herättää ristiriitaisia tunteita ja jättää kaipuuta aiemman tuotannon tyyleihin. Uusi kitaristi Josh Klinghoffer tuntuu pitävän näppejänsä kurissa, kun kappaleissa tuodaan enemmän basistia ja rumpalia esille. Huolimatta toimivasta kokoonpanosta, kaipuu John Fruscianten tyyliin on suuri. Tutut bassokikkailut tuottavat mielihyvää, mutta valtaosassa kappaleista tuntuu puuttuvan sitä jotain, mitä RHCP on antanut vuosien varrella. Uutta levyä on vaikea verrata yhtyeen vanhempiin levyihin, kuten vuonna 2006 julkaistuun Stadium Arcadium albumiin, joka oli monella tapaa mainio. Muuttujat ovat vieneet RHCP:n hyvin erilaiseen suuntaan, vaikka muutamissa kappaleissa tyyli herättää syvempiä tuntemuksia. Nimettäköön kappale Even You Brutus?, joka eroaa onnistuneesti vanhasta tyylistä ja kertoo bändin olevan valmis uuteen linjaan. Did I Let You Down on myös hyvä esimerkki uuden aikakauden tuomasta mahdollisuudesta. Nämä muutamat onnistuneet vedot eivät kuitenkaan pelasta koko albumia. I'm With You on helppoa, poppimaista kuunneltavaa, joka soveltuu valtavirran kuulijoille. Toisaalta moni kovan linjan RHCP-fani varmasti taistelee tunteidensa kanssa ja odottaa pelokkain tuntein muuttuneen bändin tulevaa tuottoa. Raa'an arvioinnin keskeltä pitää kuitenkin muistaa, että uuden kitaristin myötä porukka on vielä tuore, ja kuten bändin laulaja Anthony Kiedis totesi: "Ei ole kysymystäkään tämä on uusi alku bändillemme". Albumi osoittaa, että bändi aikoo tuottaa lisää kuunneltavaa funk-rockpopin ystäville, ja toivottavasti laadukasta sellaista. Kasper Tuominen

15 ruotuväki 16/2011 VAPAALLA 15 Suomalaiselle palloilukansalle on viime aikoina tarjoiltu eksoottista herkkua. Suomi on pessyt niskan päällä olleen Ruotsin sekä salibandyn että jääkiekon MM-finaaleissa selvin numeroin. Silmiinpistävintä länsinaapurin murskajaisissa on ollut se, ettei Ruotsi pystynyt kummassakaan finaalissa horjuttamaan suomalaisten kovissa otteluissa ailahtelevaa itseluottamusta. Etenkin lätkäfinaalissa moni oletti suomalaisten selkärangan nitkahtaneen, kun Ruotsi siirtyi ottelussa johtoon karkeasta henkilökohtaisesta virheestä, kuinkas muutenkaan. Leijonat kuitenkin keräsivät itsensä ja lopulta Ruotsi olikin se, jonka kantti ei finaalin paineita kestänyt. Usko suomalaiseen palloiluun sai uudenlaista nostetta. Alkukesästä Suomen Huuhkajat kohtasivat Ruotsin vielä jalkapallon EM-karsintaottelussa. Hegemonian huumaamana sekä yleisö että lehdistö odotti jatkoa ruotsalaisten ryöpytykselle. Naapuri kuitenkin palautti suomalaiset tylysti arkeen latomalla viisi maalia ponnettoman vastustajansa verkkoon. Kaukaloissa nähty usko omiin kykyihin loisti poissaolollaan Råsundan viheriöllä. Varsinkin lähes ällöttävän itsevarma Zlatan Ibrahimovic sai kolmella maalillaan Huuhkajat näyttämään lähinnä naurulokeilta. Ruotsalaisten on helppo hymyillä Länsinaapurilla on aina ollut lätkäistä pöytään sen luokan futismeriitit, että suomalaisten on parempi vain vaihtaa puheenaihetta. Ruotsi on ollut FIFAn tilastoissa parhaimmillaan maailman toiseksi kovin futismaa. Vuoden 1994 saavutus selittyy osin sillä, että Ruotsi vei tuolloin MM-kisoissa pronssia. Historiaakin länsinaapureilta löytyy. Vuonna 1958 Ruotsi taipui vasta teini-ikäisen Pelén johtamalle Brasilialle MM-finaalissa. Suomalaisen jalkapallon merkittävin hetki koettiin 1998, kun HJK raivasi tiensä Mestarien liigaan. Klubi jopa kaatoi alkulohkossaan portugalin ylpeyden Benfican 2-0. Seuratasolla HJK:ta ei voi asettaa samalle viivalle esimerkiksi IFK Göteborgin kanssa, joka on ainoa UEFA Cupin vienyt pohjoismaalainen joukkue. Maajoukkueemme ei ole vielä päässyt mukaan lajin arvokisoihin. Vuonna 1997 käytiin lähellä, mutta unelma kaatui Unkaria vastaan pelatussa kotiottelussa, kun suomalaiset tuhrivat ratkaisevan maalin omiin. Kymmenen vuotta myöhemmin Huuhkajilla oli mahdollisuudet edetä EM-kisoihin. Unelman toteutuminen olisi vaatinut viimeisellä karsintakierroksella Portugalin kaatamista vieraissa. Voittoon ei ylletty, vaan hodgsonmaisesti välteltiin mieluummin tappiota. Suomen kansainväliset tähtipelaajat on vähissä. Jari Litmanen oli parhaimmillaan kiistatta Euroopan eliittiä ja Sami Hyypiä luuti sukkia Hollannissa, Englannissa ja Saksassa. Ruotsilla on ollut tähtipelaajia aina. Jo 50-luvulla AC Milanin pelätty Gre-No-Li -trio (Gunnar Gren, Gunnar Nordahl, Nils Liedholm) mätti maaleja saapasmaassa. Nordahl on edelleen toisena Italian Serie A:n maalitilastossa 225 maalillaan. Tuoreempia staroja ovat muun muassa Barcelonassa ja Manchester Unitedissa piipahtanut Henrik Larsson sekä Italian kenttiä isännöivä Ibrahimovic. Henkinen kuilu kurottavana Luonnollinen syy Ruotsin etumatkaan jalkapallossa on se, että naapurissa asuu selvästi enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Näin myös kovia pelimiehiä on helpompi löytää massasta. Kuitenkin esimerkiksi aikoinaan Hristo Stoichkovin johtama Bulgaria tunnetaan Suomea perinteikkäämpänä futismaana, vaikka heillä on vähemmän rekisteröityneitä futaajia kuin meillä. Onkin huomioitava, että olosuhteet, joissa lajia voi harrastaa, on kehityksen kannalta tärkeä seikka. Suomessa junioripalloilun suuri ongelma on se, että yhä pelataan paljon hiekkakentillä. Urheilupsykologi Matti Jaakkola näkee myös, että ruotsalaisja suomalaisurheilijoiden henkisessä valmennuksessa on selkeitä eroja. Länsinaapurin henkinen vahvuus näkyy etenkin siinä, he osaavat selkeästi keskittyä yhteen hetkeen kerrallaan. Jaakkola arvelee, että Suomen epäonnen taustalla olisi juuri yhteinen henkinen tekijä. Ehkä lopputulosta on mietitty liikaa. Näin yksittäiset suoritukset jäävät taka-alalle, jolloin keskittyminen on heikkoa. Virheitä tapahtuu, kun niitä pyritään väkisin välttämään. Tulisi keskittyä siihen mitä pelissä pitäisi tehdä, ei siihen mitä pitäisi välttää, hän linjaa. Esimerkiksi MM-lätkäjoukkueesta Jaakkola näki, että he osasivat keskittyä hetkeen. Heistä huokui rentous ja itseluottamus. Jaakkola arvelee, että suomalaiset ovat myös ruotsalaisia huonompia hakemaan apua henkisissä seikoissa. Ehkä sitä pidettäisiin heikkouden osoituksena, hän arvelee. Vaikka Jaakkola toivoo, että henkiseen valmennukseen keskityttäisiin enemmän suomalaisessa urheilussa, hän uskoo selityksen menestymättömyyteen olevan yksinkertainen. Niin kuin yleensäkin elämässä, syyt menestyksen puutteeseen löytyvät peilistä.

16 16 takakansi ruotuväki 16/2011 potretti Kriittinen lääkäri on potilaan asialla Jan Telford Mä aina sanon, että se oli raakaa mutta reilua. Armeijassa sut otettiin sellaisena kuin olet, kiistellyistä näkemyksistään tunnettu erikoislääkäri Antti Heikkilä näkee oman armeija-aikansa. Vuosina Savon Prikaatissa palvellut Heikkilä muistelee, että aliupseeristossa oli vielä tuolloin sodanajan kundeja, jotka tiesivät mitkä asiat ovat tärkeitä. Nuorempiin upseereihin nähden heissä huomasi heti eron, Heikkilä vakuuttaa. Hän kertoo löytäneensä armeijassa henkiset ja fyysiset rajansa. Lisäksi armeijasta Heikkilä sai pisteitä, jotka auttoivat häntä pääsemään lääketieteelliseen tiedekuntaan. Minusta on turha miettiä suuria periaatteita ja kieltäytyä aseista maailmanrauhan vuoksi. Silloin kun rähinä alkaa, eivät päde mitkään säännöt, ja jokaisen olisi hyvä osata selviytymistaitoja. Tämä ei ole oikein tiedettä Heikkilällä ei ollut suurta mielihalua lääkäriksi eikä ortopediaan ja traumatologiaan suuntautuminen ollut itsestään selvää. Hän on pyrkinyt löytämään eri aloilta omia linjojaan. Näkeehän sen, että teen edelleenkin vähän kaikenlaista, Heikkilä myhäilee viitaten ammattinsa lisäksi kirjoittamiinsa kirjoihin ja esiintymisiinsä MTV3:lla pyörivässä Studio55-ohjelmassa. Heti opiskeluaikojeni alussa huomasin, että tämä ei ole oikein tiedettä. Lääketieteessä on paljon on sovittu -tyyppistä tietoa, Heikkilä kuittaa. - Luin British Medical Journalista, että erään alan professorin mukaan viidesosa alan käytännöistä on jotenkin tieteellisesti validia ja loppuosa on kokemusta. Tämä sai Heikkilän hakemaan kokemusta kliinisestä potilastyöstä, jossa pyritään yhteistoimin potilaan kanssa selvittämään, mikä häntä vaivaa ja mikä siihen olisi avuksi. Psyykeen ja ruokavalion merkitystä korostava Antti Heikkilä suomii kovin sanoin suomalaista hoitoajattelua. Leikkauksia ja lääkkeitä Kokenut lääkäri syyttää suomalaista hoitoajattelua yksisilmäiseksi, joka ajaa enemmänkin lääke- ja elintarviketeollisuuden etuja kuin potilaan. Suomessa on paljon fiksuja lääkäreitä, mutta heitä johtavat vailla potilaskokemusta olevat tutkijalääkärit, joilla on ties mitä sitoumuksia lääketehtaisiin ja elintarvikeyrityksiin, Heikkilä arvostelee. Jos potilas valittaa selkäkipujaan, ei hänelle ole muuta tarjottavissa kuin leikkauksia tai lääkkeitä. Leikkaukset johtavat yleensä uusiin leikkauksiin, ja lääkkeillä on lukuisia haitallisia sivuvaikutuksia. Lisäksi ne aiheuttavat usein riippuvuutta. Ennen lääkkeistä puhuttiin niiden kemiallisen koostumuksen ja ominaisuuksien mukaan. Nykyään lääkärit eivät Heikkilän mukaan edes tiedä lääkkeiden todellista vaikuttavaa ainetta, vaan ne kulkevat brändätyillä nimillä kuten Lyrica. Se on pahimmasta päästä oleva lääke, Heikkilä lataa. Vaihtoehtoisista hoitomenetelmistä halutaan vaieta, sillä ne haittaavat bisnestä. Oireiden jatkuessa potilasta siirrellään asiantuntijalta toiselle, joten lääkärit eivät näe hoitojensa tehottomuutta. Ihminen jää järjestelmän rattaissa yksin, mikä vain lisää erilaisia oireita ja ongelmia. Amerikkalainen bisnesajattelu Vaihtoehtoisista hoitomenetelmistä halutaan vaieta, sillä ne haittaavat bisnestä. Ei ole kuitenkaan mikään salaisuus, että esimerkiksi vähentämällä hiilihydraatteja ruokavaliossa, voi diabeteksesta parantua kokonaan, Heikkilä valistaa. Minulla on tästä kasapäin potilaskokemusta. Sitä paitsi tämä tosiasia on tunnettu jo 1700-luvulta lähtien, kunnes 80-luvulla amerikkalaiset alkoivat markkinoida lääkkeitään. Heikkilän mielestä Suomessa on lääketieteessä omaksuttu täysin amerikkalainen bisnesajattelu. Olemme hyvin paljon jäljessä, jos Suomea verrataan Ranskaan tai Espanjaan. Siellä hoitomenetelmät ovat hyvin ihmiskeskeisiä. Ruotsia taas voi kutsua demokratiaksi, jossa asioista aidosti keskustellaan, toisin kuin Suomessa, Heikkilä harmittelee. Ero Lääkäriliitosta Kustannusyhtiö Rasalas on Heikkilän perheyritys, jonka kautta hän on julkaissut monia kirjojaan. Lääketieteellisiin julkaisuihin mies ei ole sanojensa mukaan viitsinyt tuhlata aikaansa. Yritin kerran eivätkä he julkaisseet tekstiäni. Sen sijaan Diabeteksen hoito ruokavaliolla -kirjani lytättiin Lääkärilehdessä täysin, ja he kieltäytyivät julkaisemasta vastinettani. Sen jälkeen erosin Lääkäriliitosta. Kyseinen teos on saavuttanut suurta suosiota. Se voitti kolmannen sijan Gourmand World Cookbook Awards kilpailussa vuonna Antti Heikkilä Ikä: 65 Asuinpaikka: Pellinki, Porvoo Ammatti: Lääkäri Koulutus: Lääketieteen lisensiaatti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Sotilasarvo: Kersantti reservissä Avoimin mielin muttei niin, että aivot tippuvat. Kuvat: Mikko Virta poiminta Suunnistajat vauhdissa Niinisalossa Tuomas Kähärä Sotilassuunnistuksen SM-kilpailut starttaavat Niinisalossa Tykistöprikaatin järjestämänä. Tuolloin eri joukko-osastot lähettävät parhaimmistonsa edustamaan omaa joukkoaan. Samassa yhteydessä järjestetään myös Päällystöliiton sekä Aliupseeriliiton suunnistusmestaruuskilpailut. Kolmipäiväinen tapahtuma alkaa tiistaina 20. syyskuuta avajaisilla ja päättyy perjantaina 23. päivä palkintojenjakoon sekä päättäjäisiin. Paikan päälle seuraamaan tuleva yleisö koostuu pääosin kutsuvieraista, yhteistyökumppaneista ja kilpailujoukkueiden huoltajista. Innokkaita suunnistajia on tuntunut löytyvän satoja. Suunnistus on myös osana varusmiesten monipuolista liikuntakoulutusta. Kuva: Akseli Muraja Tänä vuonna on ilmoittautunut lähes 300 suunnistajaa sekä 50 partiota, kertoo kilpailun johtajan apulainen, kapteeni Ilari Köykkä. Köykän mukaan pääsarjojen kärki on näissä kisoissa erittäin kovatasoinen ja yleensä sotilaiden SM-kilpailuissa kärkisijoille sijoittuvat ne, jotka ovat pärjänneet myös siviilikilpailuissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kilpailuun voisi osallistua myös lajia harrastavat. Sotilassuunnistuksen SM-kilpailut Katso tarkemmat lisätiedot osoitteesta: > kalenteri TATTOO kiertue 16.9 Helsinki Puolustusvoimien sotilasmusiikkishow saa päätöksensä Helsingin jäähallissa. Kello alkavassa konsertissa nähdään nimekkäitä artisteja sekä useita sotilassoittokuntia ympäri Suomen. Katso lisätiedot osoitteesta > Sotilasurheiluliiton jääkiekkomestaruuskilpailut Kuopio Kuopion Varuskunnan Urheilijat järjestää Puolustusvoimien henkilökunnan kanssa A- ja B-sarjan jääkiekkomestaruuskilpailut Tuplajäät-hallissa, Siilinjärven Toivalassa. Luvassa on 34 ottelua ja ensimmäiset mittelöt pelataan kello 8.45 alkaen. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Intti tutuksi kehitysvammaisille Santahamina, Helsinki Maanpuolustuskoulutusyhdistys kertoo oppilaille asevelvollisuuden, varusmieskoulutuksen ja reserviläisenä olemisen perusteita. Kurssilla harjoitellaan mm. varusmieskoulutuksessa käytettävää kalustoa sekä hygienian, ensiavun ja alkusammutuksen perusteita maasto-olosuhteissa. Ilmoittautuminen kehitysvammaisten palvelusäätiön kautta. Hinta 20 euroa.