ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY

Transkriptio

1 16WWE ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY Pornaisten pienjäteasema Ympäristölupahakemus

2 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta Pienjäteasema on tarkoitettu jätteen pientuojille ja sinne voi tuoda hyötyjätteitä, ongelmajätteitä ja sekajätteitä henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä. Pienjäteasemalla kerättäviä jätejakeita ei säilytetä alueella pysyvästi, vaan ne toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn säännöllisin väliajoin. Hakijan käsitys luvan haun perusteista (YSL/YSA pykälät ja kohdat) YSL (86/2000) 28 :n 2. momentin kohta 4 sekä YSA (169/2000) 1 :n 3. momentti ja 7 :n 1. momentin kohta 13. Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva toiminta toiminnan muutos lupamääräysten tarkistaminen muu syy, mikä? toiminnan aloittamislupa (YSL 101 ) 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy Kotipaikka Porvoo Postiosoite ja -toimipaikka Porvoo Käyntiosoite ja -toimipaikka Ankkurikatu 8 Puhelinnumerot Faksinumero Sähköpostiosoite vesa.heikkonen@iuj.fi Liike- ja yhteisötunnus Yhteyshenkilön nimi Vesa Heikkonen Sähköpostiosoite Postiosoite ja -toimipaikka Ankkurikatu Porvoo Puhelinnumerot , Faksinumero LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Laitoksen nimi Pienjäteasema Toimiala Jätehuolto Sijaintipaikka Pornainen Toimialatunnus (TOL) Puhelinnumerot Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet n. 0,2-0,5 henkilötyövuotta Faksinumero Yhteyshenkilön nimi Vesa Heikkonen Postiosoite ja -toimipaikka Puhelinnumerot Faksinumero Sähköpostiosoite vesa.heikkonen@iuj.fi 6010 /

3 4. VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUPA-, VESILUPA- TAI MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Mahdollinen ympäristövahinkovakuutus (vakuutusyhtiö ja vakuutuksen numero) Tarvittavat vakuutukset hankitaan ennen toiminnan aloittamista. tiedot on esitetty liitteessä nro 4 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 5. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN Pienjäteasema sijoittuu kiinteistöltä Honkahuoppi RN:o 1:86 ( ) rajatulle määräalalle, jonka pinta-ala on 4488 m2. Määräalan omistaa tällä hetkellä Pornaisten kunta. Kauppaehtojen mukaisesti omistusoikeus määräalaan siirtyy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle, kun kunta hyväksyy kaupan ja rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaisten myöntämät luvat pienjäteaseman rakentamista varten ovat saaneet lainvoiman. tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5 Kiinteistörekisteritunnukset: 6. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA tiedot on esitetty liitteessä nro 6A toiminta sijoittuu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja tiedot on esitetty liitteessä nro 6B 7. SELVITYS TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA luettelo rajanaapureista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7A luettelo vaikutusalueen muista asianosaisista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7B LAITOKSEN TOIMINTA 8. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA yleiskuvaus toiminnasta on esitetty liitteessä nro 8A yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 8B 9. TOIMINNAN AJANKOHTA Toiminnan suunniteltu aloittamisajankohta Vuosi 2011 Määräaikaisen toiminnan suunniteltu aloittamis- ja lopettamisajankohta 10. TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI 6010 /

4 tiedot on esitetty liitteessä nro RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI, SÄILYTYS SEKÄ KULUTUS JA VEDEN KÄYTTÖ Pienjäteaseman omassa toiminnassa ei käytetä kemikaaleja tai polttoaineita. Pientuojien asemalle tuomat ongelmajätteeksi luokiteltavat kemikaalit varastoidaan tarkoitukseen soveltuvassa ongelmajätekontissa. Arvio pienjäteasemalle tuotavista jätemääristä on esitetty hakemuksen kohdassa 20. Kunnan vesijohtoverkosta saatavaa vettä asemalla käytetään arviolta n. 42 m3 vuodessa. tiedot on esitetty liitteessä nro 11 tiedot kemikaaleista on esitetty liitelomakkeella 6010b 12. ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA Pienjäteasemalla olevien laitteiden energian käyttö ei ole merkittävää ja se on verrattavissa normaaliin ihmisen toiminnoista johtuvaan energiankulutukseen (valaistus, lämmitys jne.). Käytön tehokkuudessa pyritään noudattamaan normaaleja energian käyttöön liittyviä menetelmiä. tiedot on esitetty liitteessä nro 12A energiansäästösopimus on esitetty liitteessä nro 12B 13. VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Sopimus pienjäteaseman liittämisestä viemäriverkkoon tehdään ennen aseman toiminnan aloittamista. sopimus viemäriin liittymisestä on esitetty liitteessä nro 13A tiedot on esitetty liitteessä nro 13B 14. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA tiedot on esitetty liitteessä nro LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT tiedot on esitetty liitteessä nro SELVITYS MAHDOLLISESTA YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄSTÄ tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 16 Viimeisin auditointi YMPÄRISTÖKUORMITUS 17. PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ A. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN Viemäröitävän veden määrä on esitetty liitteessä 13B /

5 tiedot on esitetty liitteessä nro 17A B. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ ILMAAN - tiedot on esitetty liitteessä nro 17B C. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN ESTÄMINEN MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Esitetty liitteessä 18 tiedot on esitetty liitteessä nro 17C1 tiedot pilaantuneesta maaperästä ja sen käsittelystä on esitetty liitteessä nro 17C2 D. MELUPÄÄSTÖT JA TÄRINÄ - tiedot on esitetty liitteessä nro 17D 18. SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ JA PUHDISTAMISESTA (voidaan yhdistää kohtiin 17 A D) tiedot on esitetty liitteessä nro SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET, MÄÄRÄT, VARASTOINTI SEKÄ EDELLEEN TOIMITTAMINEN Pienjäteaseman omassa toiminnassa syntyvän jätteen määrä on vähäinen ja se toimitetaan hakijan oman keräysjärjestelmän piiriin. tarkentavat tiedot on esitetty liitteessä nro SELVITYS TOIMISTA JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI NIIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI SEKÄ JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ OMASSA TOIMINNASSA tiedot on esitetty liitteessä nro 20A toiminta koskee jätteen hyödyntämistä tai käsittelyä ja lisätiedot on esitetty liitteessä nro 20B kaatopaikkaa koskevaan lupahakemukseen liitettävät lisätiedot on esitetty liitteessä nro 20C selvitys vakavaraisuudesta tai vakuudesta on esitetty liitteessä 20D PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) 6010 /

6 21. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA tiedot on esitetty liitteessä nro ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA Ei ole. tiedot on esitetty liitteessä nro ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA Esitetty kohdan 21 yhteydessä. tiedot on esitetty liitteessä nro 23 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 24. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN A. VAIKUTUKSET YLEISEEN VIIHTYISYYTEEN JA IHMISTEN TERVEYTEEN Ei merkittäviä vaikutuksia. tiedot on esitetty liitteessä nro 24A B. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONSUOJELUARVOIHIN SEKÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Pienjäteaseman alueella ja sen läheisyydessä ei ole kulttuurihistoriallisesti tai luonnonsuojeluarvoiltaan merkittäviä kohteita. tiedot on esitetty liitteessä nro 24B1 luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukainen arviointi on esitetty liitteessä nro 24B2 C. VAIKUTUKSET VESISTÖÖN JA SEN KÄYTTÖÖN Ei vaikutusta. tiedot on esitetty liitteessä nro 24C D. ILMAAN JOUTUVIEN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET Ei päästöjä ilmaan. tiedot on esitetty liitteessä nro 24D E. VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Ei merkittävää vaikutusta. tiedot on esitetty liitteessä nro 24E F. MELUN JA TÄRINÄN VAIKUTUKSET Ei vaikutusta. tiedot on esitetty liitteessä nro 24F 6010 /

7 G. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI - tiedot on esitetty liitteessä nro 24G1 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettu arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto on esitetty liitteessä nro 24G2 TARKKAILU JA RAPORTOINTI 25. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI A. KÄYTTÖTARKKAILU tiedot on esitetty liitteessä nro 25A B. PÄÄSTÖTARKKAILU Aseman toiminnasta ei synny päästöjä. tiedot on esitetty liitteessä nro 25B C. VAIKUTUSTARKKAILU Aseman toiminnasta ei synny merkittäviä ympäristövaikutuksia. tiedot on esitetty liitteessä nro 25C D. MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET, LASKENTAMENETELMÄT SEKÄ NIIDEN LAADUNVARMISTUS - tiedot on esitetty liitteessä nro 25D E. RAPORTOINTI JA TARKKAILUOHJELMAT - voimassa olevat tarkkailuohjelmat on esitetty liitteessä nro 25E1 ehdotus tarkkailun järjestämiseksi on esitetty liitteessä nro 25E2 VAHINKOARVIO 26. VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET SEKÄ KORVAUKSET A. ARVIO VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA Toiminnasta ei aiheudu vesistövahinkoa. tiedot on esitetty liitteessä nro 26A B. TOIMENPITEET VESISTÖÖN KOHDISTUVIEN VAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI - tiedot on esitetty liitteessä nro 26B 6010 /

8 C. KORVAUSESITYS VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA - esitys korvauksista on esitetty liitteessä nro 26C D. TOIMENPITEET MUIDEN KUIN VESISTÖVAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI - esitys korvauksista on esitetty liitteessä nro 26D MUUT TIEDOT 27. HAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ: 27.1 Mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta (esim. GT-kartta) ja ajan tasalla oleva peruskartta toiminnan sijoittumisesta tai muu kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästölähteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt 27.2 Asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti Tarpeen mukaan: 27.3 Prosessikaavio, josta ilmenevät yksikköprosessit ja päästölähteet 27.4 Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa (59/1999) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittava selvitys tarpeellisessa laajuudessa 28. HAKIJAN ALLEKIRJOITUS Paikka ja päivämäärä Lahti Allekirjoitus Vesa Heikkonen Nimen selvennys 6010 /

9 LIITTEET Numerointi vastaa ympäristölupahakemuskaavakkeen numerointia. 5. Tiedot kiinteistöistä ja niillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnoista sekä näiden haltijoista yhteystietoineen 5A Kauppakirja 6. Tiedot toiminnan sijaintipaikasta, ympäristöolosuhteista, ympäristön laadusta ja asutuksesta sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta 6A Tiedot toiminnan sijaintipaikasta, ympäristöstä, olosuhteista ja kaavoituksesta 6A.1 Ote asemakaavasta 6A 2 Pohjavesialueet 7. Selvitys toiminnan sijaintipaikan naapureista sekä muista mahdollisista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea 7A Luettelo sijaintipaikan rajanaapureista 7A 1 Kiinteistökartta 7A 2 Tonttikartta 8. Laitoksen toiminta 8A Yleiskuvaus toiminnasta 10. Tuotteet, tuotanto, tuotantokapasiteetti, prosessit, laitteistot, rakenteet ja niiden sijainti 13. Vedenhankinta ja viemäröinti 13B Veden hankinta ja viemäröinti 14. Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa 15. Liikenne ja liikennejärjestelyt 18. Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta 20. Selvitys toimista jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntämisestä omassa toiminnassa 20 B Jätteen hyödyntämistä ja käsittelyä koskevat lisätiedot 21. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta 25 Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu ja raportointi 25A Käyttötarkkailu 27. Hakemukseen liitettävät tiedot 27.1 Sijaintikartta 27.2 Pienjäteaseman periaatteellinen asemakuva

10 LIITE 5. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITTEISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN Pornaisten pienjäteasema sijaitsee Hevonselän kylässä Pornainen Järvenpää maantien nro 146 läheisyydessä, noin 4 km:ä Pornaisten kirkonkylästä länteen Pornaisten Portin yritysalueella. Pienjäteasema sijoittuu kiinteistöltä Honkahuoppi RN:o 1:86 ( ) rajatulle määräalalle, jonka pinta-ala on 4488 m2. Määräalan omistaa Pornaisten kunta. Kunnan ja Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy:n sopimien kaupan ehtojen mukaisesti omistusoikeus siirtyy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle kunnan hyväksymispäätöksen ja rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaisten myöntämien lupien saadessa lainvoiman. Määräala on rakentamatonta aluetta. Pornaisten kunnan yhteystiedot: PL 21, Kirkkotie Pornainen3 Puh Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n yhteystiedot: Ankkuritie Porvoo Puh Kauppakirja on esitetty liitteessä 5A.

11 LIITE 5A. Kauppakirja

12

13

14

15 LIITE 6A. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖ- OLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA Suunnitellun sijoituspaikan ja sen ympäristön kuvaus Pornaisten pienjäteaseman suunniteltu sijoituspaikka on Läpimurrontien varrella oleva rakentamaton tontti. Tontti sijaitsee Pornaisten Portin yritysalueella, joka on asemakaavoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET, tehokkuusluku e = 0,40). Ote asemakaavakartasta on esitetty liitteessä 6A.1. Maapohjaltaan alue on maastotarkastelun perusteella moreenipeitteistä kalliota, jossa kallio ulottuu maan pintaa tontin keskellä ja on maastotutkimusten perusteella syvimmillään noin 2 m syvyydessä maanpinnasta. Alue viettää länteen päin ja tontin reuna on luoteiskulmasta lievästi soistunut. Maanpinnan taso tontilla vaihtelee välillä Tontin puusto on pääosin hakattu. Tontin länsireunaan on jätetty noin 6 m levyinen kaista varttunut kuusikkoa, jolle alueelle ulottuu tontin länsipuolella sisäitseva metsälain tarkoittama luonnon moninaisuudenkannalta suojeltava alue, kaavamerkintä s-1. Tontin kokonaispinta-ala on noin 4488 m 2. Tontti rajautuu alueen länsireunassa asemakaavan mukaiseen maa ja metsätalousalueeseen ja pohjoispuolelta kaavoittamattomaan metsäalueeseen. Alueen eteläpuolella tontti rajoittuu Läpimurrontiehen ja itäpuolella rakentamattomaan teollisuusrakennusta varten kaavoitettuun tonttiin. Läpimurrontieltä tontille on kulkuyhteys tontin eteläreunasta. Vesi- ja viemärijohto on rakennettu tontin viereen. Sijaintikartta on esitetty liitteessä 27.1 Pohjavesi Lähin tärkeäksi luokiteltu pohjavesi alue sijaitsee noin 1,6 km etäisyydellä pienjäteaseman suunnitellun sijoituspaikan itäpuolella. Koska kallion pinta on suhteellisen lähellä maanpintaa, kulkeutuvat alueen pohjavedet pintavesien virtauksen suuntaan. Alueen pintavedet kulkeutuvat tontin itäpuolella noin 200 m etäisyydellä etelään pohjavesialueelta pois päin virtaavaa ojaa pitkin Matinojaan ja edelleen Mustijokeen. Pohjavesialueen sijoittuminen on esitetty liitteessä 6A.2.

16 LIITE 6A 1. Asemakaava 1/2 Pienjäteaseman tontti Ote Asemakaavasta Pornainen, Pornaisten Portti

17 LIITE 6A 1. Asemakaava 2/2 Ote Asemakaavasta Pornainen, Pornaisten Portti

18 LIITE 6A.2 Pienjäteasema Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Pornaisten pienjäteaseman ympäristölupahakemus Pohjavesialueet

19 LIITE 7A LUETTELO RAJANAAPUREISTA OSOITETIETOINEEN Pienjäteaseman suunniteltu sijoituspaikka on Pornaisten Hevonselän kylässä, Läpimurrotiellä, kiinteistön rek. nro.1:86 ( ). Sijoituspaikan rajanaapureita ovat: :49 Seppo Nurmisto Halkiantie Halkia Maaperustus Saarinen Oy Läpimurrontie Pornainen Muut määräalaa ympäröivät tontit kuuluvat Pornaisten kunnan omistamaan kiinteistöön Kiinteistökartta on esitetty liitteessä 7A.1 ja tonttikartta liitteeseen 7A.2

20 LIITE 7A1 KIINTEISTÖKARTTA

21 LIITE 7A2. TONTTIKARTTA Pienjäteaseman tontti

22 LIITE 8A. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Toiminnan kuvaus Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy hakee ympäristölupaa pienjäteaseman rakentamiseksi Pornaisten kunnan omistamalle kiinteistölle, joka sijaitsee Läpimurrontiellä Pornaisten portin yritysalueella. Pienjäteasema on tarkoitettu jätteen pientuojille ja sinne voi tuoda hyötyjätteitä, ongelmajätteitä ja sekajätteitä henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä. Mitään jätejakeita ei säilytetä alueella pysyvästi, vaan ne viedään säännöllisin väliajoin jatkokäsittelyyn luvan saaneelle käsittelijälle. Risu- ja puujäte haketetaan tarvittaessa pienjäteaseman alueella ennen jatkokuljetusta edelleen hyödynnettäväksi. Pienjäteaseman rakennustyöt pyritään aloittamaan vuonna 2011, valmiin pienjäteaseman pinta-ala on n m 2. Pienjäteasema toteutetaan siten, että sen on toiminnallisesti mahdollisimman sujuva esimerkiksi henkilöauton ja peräkärryn kanssa asioitaessa. Alue on kokonaan asfaltoitu sekä ympäriajettava ja eri jätejakeiden keräyspaikat ovat ajoreitin varrella. Alueelle tulee myös purkualue, josta kuljetusvälineessä olevat jätteet pystytään purkamaan alemmalla tasolla oleville avolavoille. Pienjäteasemalla kerättäviä jakeita ovat: puu, painekyllästetty puu, puutarhajäte, risut, pahvi, paperi, kartonki, pienmetalli, metalliromu, sähkö- ja elektroniikkaromu, väritön ja värillinen lasi, ongelmajätteet, sekajäte, maatalousmuovi, renkaat. Jätejakeista ainakin painekyllästetty puu ja sekajäte kerätään avolavoille, sähkö- ja elektroniikkaromu, renkaat sekä ongelmajätteet umpinaisiin kontteihin. Alueelle tulee lisäksi siirrettäviä betoniseiniä, joiden väliin kerätään risu- ja puutarhajätettä, puuta, suurempikokoista metalliromua, sekä mahdollisesti maataloudesta tulevaa muovijätettä. Varsinaisen pienjäteaseman aidatun alueen ulkopuolelle sijoitetaan syväkeräysastioilla toteutettu hyötyjätepiste, johon voi tuoda lasia, paperia, pienmetallia, pahvia ja kartonkia. Pienjäteaseman ja hyötyjätepisteen lavat, astiat, kontit sekä keräysalueet tyhjennetään ja materiaali viedään jatkokäsittelyyn säännöllisin väliajoin tai tarpeen mukaan. Risujäte haketetaan paikan päällä 2-3 kertaa vuodessa ja toimitetaan hyötykäyttöön. Asfaltoidun kentän puhtaat valumavedet ohjataan hallitusti kentän kallistuksin reunalla oleviin avo-ojiin. Betoniseinin rajatulla metalliromun, maatalousmuovin, puun ja puutarhajätteen keräysalueella on erillinen kuivatusjärjestely, josta valumavedet johdetaan esikäsittelyn kautta kunnan viemäriverkkoon. Pienjäteasemalle rakennetaan vesi-, viemäri- ja sähköverkkoon liitetty rakennus, jossa on aseman henkilökunnan sosiaali- ja toimitilat. Pienjäteaseman alue on aidattu ja alueelle asennetaan kameravalvonta, jolla pyritään vähentämään sekä

23 ehkäisemään alueen ja sen ympäristön roskaantumista sekä ilkivaltaa. Kameralla pystytään valvomaan myös aidatun alueen ulkopuolella olevaa hyötyjätepistettä. Asema on pääasiallisesti auki 1-2 arkipäivänä viikossa klo 8-18 välillä, jolloin siellä on myös henkilökuntaa huolehtimassa alueen siisteydestä sekä neuvomassa asiakkaita. Mahdollisesti asemaa pidetään avoinna myös lauantaisin, esim. kerran kuukaudessa. Alueella ei ole toimintaa klo 22-6, jolloin alueen portit pidetään suljettuina. Toiminnan vaikutus ympäristöön Jätejakeet kerätään pääosin avolavoille ja umpikontteihin, jolloin ne eivät pääse kosketuksiin ympäristön kanssa. Asfalttikentän päälle, betonielementtiseinin rajatulle alueelle, otetaan vastaan puutarhajätettä, puuta ja metalliromua sekä mahdollisesti myös maatalousmuovia. Tälle alueelle järjestetään erillinen kuivatus ja sieltä tulevat vedet johdetaan esikäsittelyn kautta kunnan viemäriverkkoon. Kentän muilta alueilta tuleva valumavedet eivät pääse kosketuksiin kerättävien jätejakeiden kanssa ja niiden laatu on verrattavissa tavallisten liikennöintialueiden valumavesiin. Puhtaat valumavedet johdetaan kallistuksin reunaojiin ja sitä kautta alueen länsipuolelle, josta luoteiskulmasta maastoon pohjoiseen ja lounaiskulmasta sadevesiviemäriin. Pienjäteasemalta tuleva melu sekä ilmapäästöt ovat liikenteestä johtuvia ja ne ovat verrattavissa tavallisen paikoitusalueen vastaaviin päästöihin, joten ne eivät ole merkittäviä. Hieman melua voi aiheuttaa myös 2-3 kertaa vuodessa tehtävä risu- ja puujätteen haketus, joka kuitenkin rajoittuu päiväsaikaan. Pienjäteaseman rakentamisen aikana liikenteestä ja rakentamisesta johtuvat haitat ovat hieman suurempia, mutta eivät tällöinkään merkittäviä. Hajuhaittoja pienjäteasemalta ei tule, sillä hajuhaittoja aiheuttavia biohajoavia jätteitä ei asemalla vastaanoteta. Aseman toiminta rajoittuu päiväsaikaan ja klo välillä siellä ei ole toimintaa. Pienjäteasema-alue pidetään siistinä ja aseman hoitaja valvoo, että pientuojat lajittelevat tuomansa jätteet siististi niille tarkoitetuille paikoille. Aseman ajoväylät pidetään vapaina ja eri jakeille varatun tilan täyttyessä toimitetaan kyseinen jae jatkokäsittelyyn. Alue aidataan ja sinne asennetaan kameravalvonta, jolla pystytään valvomaan myös aidatun alueen ulkopuolelle sijoitettava hyötyjätepiste. Näillä toimilla ehkäistään mahdollista ilkivaltaa ja roskaantumista. Hyöty-, seka- ja ongelmajätesaanti tulee suunnitellun pienjäteaseman toteutuessa luultavasti paranemaan Pornaisissa, koska alueella ei nykyisin ole laajuudeltaan vastaavaa hyöty- ja ongelmajätteen vastaanottotoimintaa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy tulee suorittamaan tiedotusta ja neuvontaa, joka lisää alueen ihmisten valveutuneisuutta ja edesauttaa jätteen päätymistä oikeisiin paikkoihin. Pienjäteaseman toteutuminen voi edesauttaa Pornaisten ja sen lähiympäristön kokonaisvaltaista siistiytymistä, koska tällöin on selkeä paikka jonne voi kotona tai mahdollisesti jopa luonnossa lojuvat jätteet toimittaa.

24 LIITE 10. TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI AUKIOLO Pienjäteasema tulee pääasiallisesti olemaan auki 1-2 arkipäivänä viikossa ja mahdollisesti myös lauantaisin noin kerran kuukaudessa. Mahdollisten keräyskampanjoiden tms. aikana aukiolo voi olla myös useampana päivänä viikossa. Aseman aukiolo tulee rajoittumaan klo välille, jona aikana pyritään suorittamaan myös raskaammalla kalustolla tapahtuva astioiden tyhjennys ja jätejakeiden poisvienti sekä risujätteen haketus. Kello välillä pienjäteasemalla ei ole toimintaa. RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI Lavojen, konttien sekä laitteiden viitteellinen sijainti on esitetty asemapiirustuksessa (liite 27.2). Seuraavassa periaatteellinen kuvaus pienjäteasemalla käytettävistä keräysastioista ja rakenteista sekä niiden sijoittumisesta. Avolavat Pienjäteasemalle tuotavista jätejakeista painekyllästetty puu ja sekajätteet kerätään avolavoille. Avolavat ovat tilavuudeltaan n m 3 ja ne ovat valmistettu teräksestä. Lavojen mitat: leveys n. 2,5 m, pituus n. 6 m ja korkeus n. 1-2 m. Avolavat on sijoitettu siten, että ne ovat alemmalla tasolla purkualueeseen nähden jätteiden purkamisen helpottamiseksi. Osa lavoista varustetaan tarvittaessa suljettavalla kannella. Avolavoja tulee alueelle n kappaletta, mukaan lukien alueella säilytettävät vaihtolavat. SER-kontit Ongelmajätteiden ja sähkö- sekä elektroniikkaromun väliaikaiseen varastointiin pienjäteasemalla käytetään tarkoitukseen soveltuvia kontteja, jotka ovat tilavuudeltaan n m 3. Kontit ovat n. 2,5 m korkeita, pituudeltaan sekä leveydeltään ne ovat avolavojen mittoja vastaavia. Pienjäteasemalle hankitaan omat erilliset kontit kylmälaitteille sekä muulle sähkö- ja elektroniikkaromulle (esim. televisiot ja sähköuunit). Konttien sisällä erityyppiset laitteet pidetään erillään esim. hyllyköiden ja häkkien avulla. Alueelle tulee myös yksi vastaavan tyyppinen kontti renkaiden säilytykseen sekä varastokontti pienjäteasemalla tarvittavien työkalujen ja varusteiden säilytykseen. Kaikki hankittavat kontit ovat lukittavia. Ongelmajätekontti Ongelmajätteen keräykseen pienjäteasemalla käytetään tilavuudeltaan m 3 :n ongelmajätekonttia. Kontti on valaistu, tuuletettu ja sen pohja on varustettu valumaaltaalla. Kontti on lukittavissa ja siinä on tarvittavat astiat ja häkit eri ongelmajätejakeiden erottelemiseksi Siirrettävät betoniseinät

25 Pienjäteasemalle asennetaan siirrettäviä, noin 3m x 3m kokoisia betoniseinäelementtejä, joiden rajaamalle alueelle varastoidaan tilapäisesti suurempikokoista metalliromua, risu- ja puutarhajätettä sekä mahdollisesti myös maatalousmuovia. Em. jakeet ovat kenttärakenteiden päällä ja betoniseinien sijoitusta voidaan tarpeen mukaan muuttaa esim. vuodenajoista johtuvien seikkojen takia. Betoniseinäelementtien välisellä alueella on muusta pienjäteasema-alueesta erillinen valumavesien keräys ja sieltä tulevat vedet johdetaan öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta kunnan viemäriverkkoon. Betoniseinäalueen asfalttipinnan kallistukset toteutetaan siten, että vedet eivät pääse reunojen kautta pois alueelta eikä alueelle pääse ylimääräisiä puhtaita vesiä. Betoniseinin rajattu alue ja muun aseman alue erotetaan selkeästi toteuttamalla rajakohtaan pintarakenteilla harjanne joka jakaa vedet omille alueilleen. Betoniseinäelementein rajatun alueen pinta-ala tulee olemaan n. 500 m 2. Syväkeräysastiat (hyötyjätepiste) Pienjäteaseman aidatun alueen ulkopuolelle rakennetaan syväkeräysastioilla toteutettu hyötyjätepiste, johon kerätään paperia, lasia, pienmetallia ja keräyskartonkia. Osittain maahan upotettuja, tilavuudeltaan n. 3-5 m 3, syväkeräysastioita tulee pisteeseen enintään 5-6 kpl. Hyötyjätepisteeseen saa tuoda sinne soveltuvia jätteitä myös aseman kiinni ollessa. Pienjäteasemalle toteutettavalla kameravalvonnalla pystytään valvomaan myös hyötyjätepisteen toimintaa. Pienjäteaseman kenttärakenteet Pienjäteaseman alue asfaltoidaan ja sille toteutetaan kallistukset kuivatuksen aikaansaamiseksi. Kentän rakennekerrokset määritetään tarkemmin rakennussuunnitteluvaiheessa pohjaolosuhteet huomioon ottaen. Pienjäteaseman purkutasanne toteutetaan alueelle maanvaraisena, tukimuurielementteihin tai paikalla valettuun muuriin tukeutuvana. Korotettu alue on yhtenäinen pienjäteaseman ylätasanteen kanssa ja se on n. 1 1,5 metriä eri jakeille tarkoitettuja lavoja korkeammalla. Pienjäteaseman asiakastoiminta tapahtuu ylätasanteella, alatasanne on lavojen noutamista varten. Korotetun alueen tulo- ja lähtöväylä tehdään maanvaraisena luiskana. Rakenne määritellään tarkemmin rakennussuunnitteluvaiheessa. Henkilökunnan sosiaali- ja toimitilat Pienjäteasemalle järjestetään vesi-, viemäri- ja sähköverkkoon liitetyt sosiaali- ja toimitilat aseman henkilökunnalle. Tiloissa on lämmitys, WC- ja peseytymismahdollisuudet sekä toimistotila kirjanpitoa tms. varten. Rakennus tullaan sijoittamaan portin läheisyyteen. Aita, valvontalaitteet, opasteet ja valaistus

26 Pienjäteasema ympäröidään n. 2 m korkealla metalliverkkoaidalla ja sisääntuloväylälle asennetaan lukittava portti, joka pidetään lukittuna aseman aukioloaikojen ulkopuolella. Portin yhteyteen laitetaan opastaulu, jossa on ilmoitettu toimintaohjeita pienjäteaseman käytöstä, aukioloajat ja yhteystiedot pienjäteasemaa ylläpitävään Itä-Uudenmaan Jätehuoltoon. Opasteita on myös pienjäteasema-alueella mm. eri jätejakeiden keräyspaikkojen yhteydessä. Alue valaistaan ja sille hankitaan tallentava kameravalvonta ilkivallan ehkäisemiseksi. Periaatteellinen asemakuva pienjäteasemalle sijoittuvista toiminnoista on esitetty liitteessä Rakenteiden sijainti tarkennetaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Kerättävät jätejakeet ja arvioidut jätemäärät on esitetty kohdassa 20.

27 LIITE 13B. VEDEN HANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Pienjäteaseman käyttöön tuleva vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Asemalla olevasta sosiaali- ja toimitilakäytössä olevasta rakennuksesta tulevat WCja pesuvedet johdetaan suoraan kunnan viemäriverkkoon. Myös muusta pienjäteasema-alueesta erillisen kuivatusjärjestelmän omaavalta betoniseinin rajatulta metalliromun, puun, puutarhajätteen ja mahdollisesti myös maatalousmuovijätteen keräysalueelta tulevat valumavedet ohjataan öljyn- ja hiekanerotuksen kautta kunnan viemäriverkkoon. Tarvittavan raakaveden määrä Pienjäteasema on auki kahtena arkipäivänä viikossa ja tällöin asemarakennuksessa tarvittava pesu- ja WC-vesien määrä on noin 200 l/vrk. Lisäksi asemalla käytetään kentän huuhteluun ja muuhun puhtaanapitoon tms. vettä arviolta 500 l viikossa. Vesijohtoveden arvioiduksi kulutukseksi tulee näin ollen n. 50 m 3 /a. Sosiaalitiloista kunnan viemäriin johdettavan veden arvioitu määrä Asemarakennuksesta tulevat vedet johdetaan suoraan kunnan viemäriverkkoon. 200 litran vuorokausikulutusmäärällä ja aseman ollessa auki kahtena päivänä viikossa, saadaan kunnan viemäriin menevän veden määräksi n. 21 m 3 /a. Öljyn- ja hiekanerotuskaivon kautta kunnan viemäriin johdettavan veden arvioitu määrä Öljyn- ja hiekanerotuskaivon kautta kunnan viemäriverkkoon johdetaan vain betoniseinillä rajatun asfalttikentän osan vedet, jossa tilapäisesti varastoidaan puutarhajätettä, puuta, metalliromua sekä mahdollisesti myös maatalousmuoveja. Tähän on arvioitu myös huuhtelun kautta ko. kentän osa-alueelle tulevan vesijohtoveden määrä. Vesien pääsy ko. kentän alueelta muulle pienjäteasemaalueelle estetään mm. kallistuksin. Porvoon Jernbölen mittauspisteen 30 vuoden keskimääräinen vuosisadanta on 655 mm ja asfalttikentän valumakertoimena käytetään 0,8. Sen asfalttikentän osan ala, josta vesi menee esikäsittelyyn, on noin 500 m 2. Ko. alueen huuhteluun käytetään arviolta 0,1 m 3 vesijohtovettä viikossa. Vuotuinen esikäsittelyyn tuleva vesimäärä on näin ollen n. 270 m 3, eli keskimäärin 0,7 m 3 /vrk. Virtaama on suurimmillaan keväällä, jota kuitenkin pienentää huomattavasti kenttäalueen auraaminen talvisin. Pienjäteasemalta viemäröitävien vesien määrä vastaa karkeasti kahdesta omakotitalosta tulevan viemäriveden määrää, joten pienjäteaseman jätevedenpuhdistamolle aiheuttama kuormitus on merkitykseltään vähäinen. Vesien esikäsittely on esitetty liitteessä 18. Alueen reunaojiin johdettavat valumavedet Pienjäteaseman alueelta valuvat vedet, lukuun ottamatta metalliromu-, puu- ja puutarhajätealueen vesiä, eivät pääse kosketuksiin jätejakeiden kanssa. Tämän

28 vuoksi ne ovat suhteellisen puhtaita ja ne voidaan johtaa kallistuksin avo-ojiin, eikä niiden käsittely ole tarkoituksenmukaista. Alueelta reunaojiin tulevan veden määrä on noin 1600 m 3 /a, kun alueen pinta-ala on noin 2900 m 2 ja laskentaperiaatteen ollessa sama kuin edellä.

29 LIITE 14. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Vaarallisten ja haitallisten aineiden vuodot ja läikkymiset sekä käsittely Koska pienjäteaseman alueella liikutaan ajoneuvoilla, niin niihin liittyy aina riski mahdollisten moottori-, vaihteisto- ja hydrauliikkaöljyjen tms. vuotoon. Pientuojilta kerätään mm. jäteöljyä, öljyisiä jätteitä, maaleja ja liuottimia ongelmajätekonttiin. Vaarallisten ja haitallisten aineiden käsittelyssä noudatetaan annettuja määräyksiä ja ohjeita. Pienjäteaseman henkilökuntaa koulutetaan näiden aineiden turvallisen käsittelyn takaamiseksi ja opastetaan myös toimintaan mahdollisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa. Vuotojen ja läikkymisien riski on pieni ja sellaisen tapahtuessa vuotavan aineen määrä ei ole suuri. Pienjäteaseman asfalttipinta hidastaa imeytymästä maaperään ja öljyvuotojen tms. varalle asemalla säilytetään esimerkiksi öljynimeytysturvetta tai - mattoa. Metalliromu- ja puutarhajätealueelta sadevesiin liukenevat epäpuhtaudet Alueen asfalttipäällysteen päällä betoniseinin rajatulla alueella tilapäisesti säilytettävästä metalliromusta voi korroosion myötä liueta pieniä määriä hapettuneessa muodossa olevia metalleja sadeveteen. Myös pieniä määriä öljyä voi metalliromun mukana tulla alueelle. Lisäksi betoniseinin rajatulle alueelle kerättävästä puutarhajätteestä ja pienjäteasemalla mahdollisesti tuotavasta maatalousmuovista voi liueta merkitykseltään vähäisiä määriä epäpuhtauksia sadevesien mukana. Siirrettävillä betoniseinillä rajatulle alueelle, jossa on metalliromua, puuta ja puutarhajätettä sekä mahdollisesti maatalousmuovia, tehdään erillinen kuivatusjärjestely. Alueelle tulevat vedet pidetään erillään muista pienjäteasemaalueen valumavesistä ja ne johdetaan esikäsittelyn kautta kunnan viemäriin. Kuivatusjärjestely toteutetaan alueen asfalttipinnan kallistuksin ja sadevesikaivoin. Pienjäteaseman alueelta valuvat vedet, lukuun ottamatta betoniseinillä rajatun alueen vesiä, eivät pääse kosketuksiin jätejakeiden kanssa. Tämän vuoksi niitä voidaan pitää puhtaina ja ne voidaan johtaa avo-ojiin ilman esikäsittelyä. Ilkivalta ja varkaudet Mahdollista pienjäteaseman rakenteille, rakennuksille ja kerättäville jätejakeille tehtävää ilkivaltaa sekä roskaamista ehkäistään aitauksilla ja lukittavilla porteilla. Alueelle asennetaan valaistus sekä tallentava kameravalvonta, jolla voidaan ehkäistä myös pienjäteaseman aukioloaikojen ulkopuolella tuotavien jätteiden kerääntymistä portin ulkopuolelle ja valvoa hyötyjätepisteen toimintaa. Pienjäteasemalla ei säilytetä taloudellisesti merkittäviä laitteita tai materiaaleja, jotka voisivat lisätä varastelun myötä tapahtuvaa ilkivaltaa. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet säilytetään lukitussa kontissa. Myös varastokontit, SER-kontit sekä asemarakennus varustetaan lukoilla ja tarvittaessa myös hälyttimin.

30 LIITE 15. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Rakentamisen aikainen liikenne Merkittävin ajoreitti pienjäteasemalle Järvenpää- Pornainen maantieltä nro 146 Uurastajantien kautta Läpimurrontielle. Arvioitu liikennemäärä tulee vilkkaimpana rakennusaikana olemaan arviolta edestakaista ajokertaa raskaalla ajoneuvolla (esim. kuorma-autoa) ja edestakaista ajokertaa kevyemmällä ajoneuvolla (esim. henkilöauto). Pienjäteaseman rakentamisen johdosta alueelle tulevan liikenteen määrä tulee jonkin verran lisääntymään ja siitä johtuva melun sekä pölyn määrä kasvamaan hieman tavanomaisesta. Raskaiden ajoneuvojen liikenne ei kuitenkaan ole alueella poikkeuksellista, sillä alueella on teollisuustoimintaa. Pienjäteaseman rakentamisen takia kasvavasta liikennemäärästä johtuen asemalle johtavan Uurastajantien ja Läpimurrontien läheisyydessä olevat kiinteistöt voivat kokea tilapäistä meluhaittaa. Liikenne kuitenkin rajoittuu päiväsaikaan, eikä se ole kestoltaan jatkuvaa, sillä arvioitu liikennemäärä on maksimissaan muutamia kymmeniä edestakaisia raskaalla ajoneuvolla tapahtuvia ajokertoja päivässä. Rakentaminen vaikuttaa merkittävästi vain Uurastajantien ja Läpimurrontien liikenteeseen, Järvenpääntien liikennemääriin verrattuna pienjäteaseman rakentamisen vaikutus on vähäinen. Kuivina aikoina tapahtuva pölyäminen pystytään välttämään kastelemalla ajoväylää. Liikenne pienjäteaseman toiminnan aikana Pienjäteaseman vaikutuksesta liikennemäärät Uurastajantiellä ja Läpimurrontiellä kasvavat hieman verrattuna aikaisempiin liikennemääriin. Liikenne tulee pääosin rajoittumaan yhtenä tai kahtena arkipäivänä 8-18 välillä tapahtuvaan henkilöautoliikenteeseen. Henkilöautoliikenteen määräksi arvioidaan aukiolopäivinä noin ajoneuvoa. Sesonkiaikoina, kuten syksyllä lehtien haravointiaikaan, voi liikennemäärä olla suurempi. Materiaalien jatkokuljetusten muodostaman raskaan liikenteen määräksi arvioidaan noin 1 ajoneuvo/viikko. Lisäksi talviaikaan jäteaseman lumitöiden hoitaminen aiheuttaa alueelle pyöräkuormaaja- tai traktoriliikennettä lumitilanteen mukaan.

31 LIITE 18. SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ JA PUHDISTAMISESTA Valumavesien esikäsittely Betoniseinin rajatulta metalliromun, puutarhajätteen ja mahdollisten maatalousmuovien keräysalueelta (pinta-ala n. 500 m 2 ) tulevat valumavedet kerätään hallitusti asfalttipinnan kallistusten ( 2 %) ja sadevesikaivon (tai kaivojen) avulla. Alueelta tulevat valumavedet johdetaan öljyn- ja hiekanerotuskaivoon. Öljyn- ja hiekanerotuskaivolla valumavedestä saadaan erotetuksi mahdollinen öljy ja muut vettä kevyemmät haitta-aineet. Öljynerotuskaivo on koalisoiva, EN1 luokan erotin, jolla päästään alle 5 mg/l hiilivetypitoisuuteen. Hiekanerotuskaivolla saadaan poistetuksi mahdollinen vettä raskaampi kiintoaines. Esikäsitelty vesi johdetaan kunnan viemäriverkkoon. Kaivoihin kertyvä aines (esim. liete tai öljy) poistetaan tarvittaessa ja toimitetaan jatkokäsittelyyn. Pienjäteaseman muista osista tuleva vesi ohjataan kallistuksin alueen reunaojiin. Näiden vesien esikäsittely ja viemäröinti ei ole tarkoituksen mukaista, sillä niiden laatu on verrattavissa tavanomaisten liikennöintialueiden valumavesiin, eivätkä ne aiheuta merkittävää ympäristön kuormitusta. Näiden vesien johtaminen kunnan viemäriverkkoon aiheuttaisi turhaa jätevedenpuhdistamon kuormitusta. Liitteessä 13B laskettu kunnan viemärijohtoverkkoon tulevan veden yhteismäärä n. 290 m 3 /a vastaa karkeasti kahden omakotitalon vuotuista jätevesimäärää, joten se ei aiheuta merkittävää jätevedenpuhdistamon lisäkuormitusta. Valumavesien esikäsittelyyn käytettävien öljyn- ja hiekanerotuskaivojen mitoitus tehdään rakennussuunnitteluvaiheessa valmistajan antamien ohjeiden mukaan.

32 LIITE 20B. SELVITYS TOIMISTA JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI NIIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI SEKÄ JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ OMASSA TOIMINNASSA Lupaa haetaan vastaanottaa jäteasemalla seuraavat jätemäärät: Jätejae Määrä (t/vuosi) Puu, puutarha- ja risujäte 800 Painekyllästetty puu 50 Metalli 400 Lasi 5 Paperi 20 Pahvi ja kartonki 10 Sähkö- ja elektroniikkajäte 100 Muu ongelmajäte 30 Maatalousmuovi 200 Renkaat 10 Sekajäte 200 YHTEENSÄ 1825 Pienjäteasemalla kerättävistä jakeista Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omaan hyötykäyttöön tulee mahdollisesti lasi (esim. hyötykäyttö kaatopaikan rakenteissa) sekä risu- ja puutarhajäte (esim. kompostointiin ja kompostoinnin tukiaineiksi). Sekajäte loppusijoitetaan yhtiön omalle loppusijoitusalueelle. Muut kerättävät jätejakeet menevät niitä hyötykäyttäville (esim. metallit, puu, pahvi, renkaat ja paperi) tai vaarattomiksi käsitteleville ja yrityksille (ongelmajätteet), joilla on asianmukaiset luvat kyseisen jakeen vastaanottamiseen. Eri jätejakeita viedään hyötykäyttöön tai käsittelyyn säännöllisin väliajoin tai silloin kun tarvetta ilmenee, kuten esimerkiksi astioiden täyttyessä.

33 LIITE 21. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Pienjäteasema tullaan toteuttamaan hyväksyttyä ja valvottua työtapaa noudattaen. Kiinteiden rakenteiden toteutuksessa käytetään yleistä maarakennustekniikkaa, jonka toimivuus ja rakentamistapa tunnetaan hyvin. Asemalle hankittavat kontit, seinäelementit, lavat, kaivot yms. ovat siihen tarkoitukseen soveltuvia, mihin niitä asemalla käytetään. Kentän päältä valuvat vedet esikäsitellään ja johdetaan viemäriverkkoon niiltä osin, kuin sen on tarpeellista. Puhtaat valumavedet ohjataan hallitusti avo-ojiin. Pienjäteasemalla otetaan vastaan vain vastaanottoon ja siellä tilapäiseen säilytykseen soveltuvaa jätettä. Aseman ollessa auki paikalla on aina koulutettu henkilö opastamassa ja valvomassa, että asiakkaat toimivat asemalla asianmukaisesti. Muina aikoina aseman aluetta ja sen lähistöä valvotaan, jotta mahdollista ilkivaltaa ja roskaamista ei esiintyisi. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy kannustaa toiminnallaan osakaskuntiensa asukkaita ja yrityksiä jätteiden määrän vähentämiseen. Yhtiö pyrkii parantamaan syntyvän jätteen saantia alueella mm. toteuttamalla toiminnaltaan selkeitä pienjäteasemia. Toteuttamalla ja ylläpitämällä toimivaa keräysjärjestelmää yhtiö pystyy takaamaan oikeanlaisen käsittelyn mahdollisimman suurelle osalle toiminta-alueellaan syntyvästä jätteestä. Kerättävän jätteen yhtiö pyrkii itse hyödyntämään tai toimittamaan hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyötykäyttöön sopimaton jäte loppusijoitetaan yhtiön omalle loppusijoitusalueelle asianmukaisesti tai toimitetaan kyseessä olevan jätteen käsittelyyn luvan saaneeseen yritykseen.

34 LIITE 25A. KÄYTTÖTARKKAILU Pienjäteasemalle tuotavien jakeiden määrätarkkailu suoritetaan silmämääräisesti kappalemäärään (esim. SER-jäte) tai tilavuuteen perustuen (esim.sekajäte). Asemanhoitaja suorittaa kirjanpitoa tulevista määristä. Lähtevät jakeet pääasiallisesti punnitaan hyötykäyttö-, käsittely- tai loppusijoituskohteessa. Punnitustieto toimitetaan Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle, joka tilastoi sen. Pienjäteaseman hoitaja huolehtii, että pientuojien tuoma materiaali on soveltuvaa asemalla vastaanotettavaksi, ja että eri jakeet viedään niille tarkoitetuille paikoille. Jakeelle varatun astian tms. täyttyessä jae toimitetaan jatkokäsittelyyn ja tilalle tuodaan tyhjä astia. Jäteaseman rakenteiden ja siellä olevien lavojen, konttien ym. kuntoa tarkkaillaan asemanhoitajan toimesta silmämääräisesti. Rikkoontuneet rakenteet korjataan tai uusitaan.

35 LIITE 27.1 Pienjäteasema Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Pornaisten pienjäteaseman ympäristölupahakemus Sijaintikartta 1:

36 ...\Pornainen_asemapiirros_ dgn :52:56