Kannen kuvat: Antero Aaltonen

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 Kannen kuvat: Antero Aaltonen

3 SISÄLLYS Sisällys Keravan kaupungin organisaatio Kaupunginjohtajan katsaus Tuloslaskelma Käyttötalous Toimintakate Verotulot Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Rahoituslaskelma Investoinnit Lainananto ja -otto Tase Keravan kaupungin tase Tilinpäätöstietoja vuosilta Tunnusluvut Käyttötalouden henkilöstömenot Työttömyys Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Takaukset Rahastot ja varaukset Kerava-konserni Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Keravan talous lyhyesti Kervo stads ekonomi i korthet Kerava s finances in brief Stadsdirektörens översikt The mayor's economic review

4 KERAVAN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 2012 TARKASTUSLAUTAKUNTA Asiakasvaliokunta Hyvinvointivaliokunta Tulevaisuusvaliokunta KAUPUNKIKEHITYSJAOSTO KONSERNIJAOSTO KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINJOHTAJA YHTIÖT JA YHTYMÄT KESKUSVAALILAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA KESKUSHALLINTO Hallintopalvelut Maankäyttöpalvelut Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Rakennusvalvonta TIETOTEKNIIKAN PALVELUKESKUS LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA KASVATUS- JA OPETUS- LAUTAKUNTA TIETOTEKNIIKAN PALVELUKESKUS KASVATUS- JA OPETUSVIRASTO Varhaiskasvatusosasto Perusopetusosasto Oppimiskeskus Talousosasto LIIKUNTALAUTAKUNTA NUORISOLAUTAKUNTA SIVISTYSTYÖN LAUTAKUNTA VAPAA-AIKAVIRASTO Keravan liikuntapalvelu Nuorisotoimisto Keravan kaupunginkirjasto Keravan museo Keravan Opisto Kulttuuritoimisto SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Sosiaali- ja erityispalvelut Terveyskeskustoiminnot KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKKA LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKKA Avainpalvelut Jätehuolto Kaupunkiympäristö Liikennejärjestelmä Vesihuolto Tuotannon tuki 2

5 KERAVAN KAUPUNGINVALTUUSTO 2012 Valtuuston puheenjohtaja Markku Liimatainen Nimi Puolue Nimi Puolue Liimatainen Markku, pj Hautamäki Jussi, 1. vpj Kotkavirta Eija, 2. vpj asti Pesu Sari, 2. vpj alkaen Alatalo Ilppo Evilä Säde Forstén Eero Hartojoki Sirpa, asti Haukkaluoma Soile. Haukipuro Kyösti Hoikkala Ville Hyvönen Leena Hölttä Maila Isola Samuli Karjalainen Anne Kauranen Erkki Koivula Mika Koivusaari Juhani Kopra Markku Kuulas Kari Laine Matti J. Laitinen Tuija Lehti Eero Lind Tuula Linros Jüri Liukkonen Oili Lohikoski Pia VIHR VIHR VIHR VIHR KESK KESK VAS VAS VIHR VAS VAS Malmgren Heidi Mannerheimo Kaj Moring Monica Nieminen Matti Nurmi Aapo Nurmi Eero Pikkupeura Taina, alk. Pulkkinen Markku, alk. Puurula Risto Pyykkölä Markku Rautamies Hanna Reen Airi Riikonen Leena Ruusu Samuli Saarinen Niina Savolainen Kim Seppälä Sari Silvander Iiro Suomela Marja Syrjälä Pertti, alk. Tarukannel Tuuli Tirkkonen Jouni Torkkel Merja Virtanen Jyrki Vuorenpää Taru Vuorinen Anne, asti Ylirisku Veli-Erkki VIHR PS RKP VIHR VIHR KESK PS KESK PS KESK 3

6 KERAVAN KAUPUNGINHALLITUS 2012 Hallituksen puheenjohtaja Eero Lehti Nimi Lehti Eero, puheenjohtaja Karjalainen Anne, 1. varapuheenjohtaja Haukipuro Kyösti, 2. varapuheenjohtaja Alatalo Ilppo Evilä Säde Haukkaluoma Soile Kopra Markku Liukkonen Oili Pyykkölä Markku Reen Airi Suomela Marja, alk. Vuorinen Anne, asti Puolue SDK KESK VIHR VAS 4

7 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2012 sujui Keravalla vauhdikkaasti sekä palvelujen kehittämisen, että uuden rakentamisen suhteen: Uusi taide- ja museokeskus on ollut yksi keskustan kehittämisen projekteista. Sinkka taide- ja museokeskus avattiin kuntalaisille virallisesti elokuussa. Sinkka on saanut paljon hyvää medianäkyvyyttä ja löytänyt paikkansa Keravan kirjaston rinnalla kaupungin kulttuurielämän keskuksena. Kaupungin keskustassa oli vuonna 2012 useita rakennustyömaita, Akatemia ja Eerontien senioritalo niistä merkittävimpinä. Vuonna 2012 valtuusto päätti rakennuttaa Sampolaan toimitalon, jonne keskitetään merkittävä osa kaupungin palveluja. Keskustasta vapautuu toimitiloja uuteen rakentamiseen. Tämä suunnittelu on käynnistynyt. Kaupungissamme on tehty monella alueella töitä tavoitteena entistä asiakaslähtöisempi palvelu. Erinomainen esimerkki on suun terveydenhuollossa toteutettu Hyvä vastaanotto- toimintamallin mukainen työskentelytapa, jonka tavoitteena on palveluiden hyvä saatavuus ja olemassa olevien resurssien tehokas käyttö. Toimintamallimuutoksen myötä suun terveydenhuollon palveluiden saatavuus on parantunut huomattavasti ja kokonaishoitojen läpimenoaika on lyhentynyt. Palvelujen sujuvuus parantui myös terveyskeskuksen vastaanoton siirtyessä hoitaja-lääkäriparityöskentelyyn Kuntarakenneuudistus jatkui vuonna Keravan lähtökohta on ollut ja on edelleen, että kaupunki säilyy itsenäisenä kuntana. Kerava on taloudellisesti ja toiminnallisesti vakaa kunta, joka tuottaa palvelunsa laadukkaasti ja tehokkaasti. Loppuvuodesta otettiin samasta lähtökohdasta kantaa kuntarakennelakiin ja käynnistettiin valmistelu metropolialueen esiselvityksestä. Kaupunki seuraa tarkasti tilanteen kehittymistä ja tähtää kaupunkilaisten osalta edullisimpaan ratkaisuun. Kerava investoi vuonna ,78 miljoonalla eurolla (2011, 18,28 milj. euroa). Sinkan lisäksi suurimpia investointeja ovat osana aiemmin julkaistuun keskustan kehittämisprojektiin liittyen Puuvalonaukion uudistus, joka valmistui lähes kokonaisuudessaan loppuvuonna Puuvalonaukion taideportaiden rakentaminen jatkuu keväällä Toinen merkittävä ja kaupunkikuvassa näkyvä asia on ollut Ahjon kevytliikennesillan valmistuminen. Silta parantaa huomattavasti jalankulun turvallisuutta, kun ns. öljyradan ylittävä kävelytasoristeys voitiin poistaa käytöstä ja radanvarsi saatiin aidattua kyseiseltä alueelta. Lisäksi päätökseen saatiin Metsolantien mielenterveys- ja päihdehuollon uudisrakennus sekä entisen Kanniston koulun muutostyöt päiväkodiksi. Myös Savenvalajan päiväkodin peruskorjaus ja laajennus saatiin päätökseen. Syksyllä sopivasti toimintakauden alkuun valmistui Keravanjoen päiväkoti helpottamaan päiväkotipaikkojen vajausta. Päiväkotitilojen tilapäisjärjestelyjä pystyttiin purkamaan päiväkotikohteiden valmistumisien myötä. Keravan tilinpäätöksen mukaan kaupungin vuosikate on 13,57 milj. euroa (2011, 22,17 milj. euroa). Vuosikate asukasta kohden on 393 euroa/asukas (2011, 642 euroa/asukas). Kaupungin toimintamenot olivat 214 miljoonaa euroa vuonna 2012 (2011, 201 milj. euroa). Verotuloja kaupunkiin kertyi vuonna ,8 miljoonaa euroa (2011, 139,4 milj. euroa). Verotulojen lasku vuodesta 2011 oli -0,4%. Verotulojen lasku selittyy osittain sillä, että Keravan asukasluku on laskenut vuoden asukkaasta -0,1% ( asukasta). Asiaan on puututtu jo vuoden 2012 aikana ja uusia tontteja rakentamiseen on saatu kaavoitettua. Kaupunki on kyennyt kymmenkertaistamaan kaavatuotantoa asumiseen. Keravan kaupungin lainakanta on vuonna ,5 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin se oli 39,7 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainamäärä on vuonna euroa / asukas. Kaupungin tilikauden ylijäämä on vuonna ,3 miljoonaa euroa (2011, 13,4 milj. euroa). Kaupunkimme tulevaisuus on haasteita täynnä ja vuoden 2013 aikana tulemme kuulemaan maan hallituksen suunnan kuntien kehittämisessä. Uusi valtuustokausi on alkanut ja uudet luottamushenkilöt ovat avoimin mielin lähteneet kehittämään kaupunkiamme. Otamme huomioon tiedossa olevat tulevaisuuden haasteet harkitessamme uusia investointeja. Tärkeää on, että pystymme yhdessä luottamushenkilöiden ja virkamiesten välillä luomaan yhteisen strategian ja suunnan kaupungin kehittämiselle. Petri Härkönen 5

8 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden yli-/alijäämä KÄYTTÖTALOUS Käyttötalouden menot, sisäiset erät mukaanlukien, olivat yhteensä 213,9 milj. euroa ja tulot 66,9 milj. euroa. Talousarviossa oli varattu menoihin 213,7 milj. euroa ja tuloihin 64,0 milj. euroa. Muutettuun talousarvioon verrattuna kaupungin vuoden 2012 nettokäyttömenot (ilman kiinteistöjen nettomyyntivoittoja) ylittyivät 0,27 milj. euroa. Toimintakatteen kasvu oli 4,2 %, mikä on merkittävästi edellisen 8,3 % vuoden kasvua alhaisemmalla tasolla. Kaupunginhallituksen, nettomenot alittuivat yhteensä n. 2 milj.euroa johtuen kuntayhtymävarauksen ja ns. riskirahan käyttämättömyydestä. Muilta osin lautakuntien toteumat olivat lähes talousarvion mukaisia. Erikoissairaanhoidon menot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Nettomenokehitys on viime vuosina ollut seuraava: Milj. euroa TA2012 TP2012 Erikoissairaanhoito 28,3 31,8 32,4 33,9 33,9 33,4 muutos-% 11,9 12,4 1,9 4,6 0-1,5 Erikoissairaanhoidon vuoden 2012 alkuperäinen talousarvio oli 34,5 milj.euroa. 6

9 KÄYTTÖTALOUS NETTOMÄÄRÄRAHOITTAIN VUONNA 2012 TA 2012 TP 2012 ERO KAUPUNGINHALLITUS Hallintopalvelut Maankäyttöpalvelut Rakennusvalvonta RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysviraston johto Terveydenhuoltopalvelut Sosiaalitoimen palvelut KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetusvir.hall.palv Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetuspalvelut Keravan oppimiskeskus SIVISTYSTYÖN LAUTAKUNTA Johto ja hallinto Museo- ja kulttuuripalvelut Kirjasto Keravan opisto LIIKUNTALAUTAKUNTA NUORISOLAUTAKUNTA Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos Tietotekniikan palvelukeskus -liikelaitoksen johtokunta Tietotekn. palvelukeskus -liikel

10 TOIMINTAKATE Toimintakate ilmaisee varsinaisen toiminnan tuloksen. Se ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Keravalla toimintakate vuonna 2012 oli -145,3 milj. euroa. VEROTULOT Keravan kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2012 oli 18,75. Kuntien ansioäyreilla painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,24 vuonna Keravan verotulot vuodelta 2012 olivat yhteensä 138,8 milj. euroa. Tämä oli n. 0,3 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Verotulot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 %. Verotulot muodostuivat seuraavasti: kunnallisvero 123,53 m yhteisövero 6,32 m kiinteistövero 8,96 m Vuoden 2012 syksyllä toimitetussa vuoden 2011 tuloja koskevassa verotuksessa Keravan verotettava tulo (kunnallisverotus) oli 649,1 milj. euroa, mikä on 4,1 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaupunkien verotettavan tulon muutos vuodelta 2011 oli 4,0 % ja muutos koko maassa oli 4,0 %. Asukaskohtainen verotettava tulo verovuonna 2011 oli Keravalla , kaupunkimaisissa kunnissa ja koko maassa euroa. Keravan asukaskohtainen verotettava tulo oli 8. korkein (8. vuonna 2010) koko maassa. Keravan kaupungin kiinteistöveroprosentit olivat vuonna 2012 seuraavat: yleinen kiinteistövero 1,32 % vakituiset asuinrakennukset 0,41 % muut asuinrakennukset 0,91 % rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % 8

11 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Koko kaupungin rahoitustuottojen ja -kulujen osalta merkittävin erä on lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen korot. Korkomenot olivat 0,6 milj. euroa. Korkokulut vähenivät 0,13 milj. euroa lainakannan kasvusta huolimatta edelliseen vuoteen nähden. Väheneminen johtui kaupungin keskimääräisen korkotason laskusta. VUOSIKATE Vuosikate ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Keravan kaupungin vuosikate oli 13,6 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 393 euroa/ asukas. Vuonna 2011 vuosikate oli 22,2 milj. euroa, joka oli 642 euroa/asukas Vuosikate (euroa/as) vuosina Keravalla ja koko maassa keskimäärin Vuosikate ( /as), Kerava Vuosikate ( /as), koko maa Koko maan osalta vuoden 2012 luku on arvio. 9

12 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat INVESTOINNIT Kaupungin talonrakennusinvestointeihin (brutto) käytettiin vuonna ,6 milj. euroa. Merkittävimmät työkohteet olivat Keravanjoen päiväkotihanke sekä Mielenterveys- ja päihdehuollon tilat. Kunnallistekniikan, puistojen sekä urheilu- ja liikunta-alueiden rakentamiseen käytettiin kertomusvuonna 8,2 milj. euroa. Kunnallistekniikan merkittävimmät työkohteet olivat Puuvalonaukio, Ahjon kevyenliikenteen silta ja Sompion kuntatekniikan saneeraustyöt. Maata ja kiinteistöjä myytiin 2 milj. eurolla, josta tuloslaskelmavaikutteisesti kirjattiin 1,8 milj. euroa. Kiinteistöjen ostoihin käytettiin 3,0 milj. euroa. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintoihin käytettiin 1,1 milj. euroa. 10

13 Nettoinvestointien ja vuosikatteen välinen suhde on ollut vuosina seuraava: Nettoinvestoinnit Vuosikate LAINANANTO JA -OTTO Tilinpäätösvuonna nostettiin uusia pitkäaikaisia lainoja 10 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 10,4 milj. euroa. Pitkäaikaisten talousarviolainojen määrä asukasta kohden on Keravalla 680 euroa. Vastaava luku vuosi sitten oli 677 euroa/asukas. Kaupungin omat lyhytaikaiset lainat lisääntyivät vuoden aikana 8,7 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa oli 724 euroa/asukas. Yhteensä kaupungin omien lainojen määrä oli 48,5 milj. euroa, mikä on euroa asukasta kohden. Lainamäärä lisääntyi edelliseen vuoteen nähden 8,7 milj. euroa. Keskimääräinen lainamäärä asukasta kohden oli kunnissa euroa vuonna Vuoden 2012 osalta arvio on, että se on euroa. Kaupungin omien lainojen määrä (euroa) asukasta kohti vuosina Kaupungin omien lainojen määrä (euroa) asukasta kohti vuosina Kaupungin omien lainojen määrä (milj. euroa) vuosina Yhteensä Pitkäaikaiset omat lainat Lyhytaikaiset omat lainat 11

14 KERAVAN KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset muilta TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto- omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset muilta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

15 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muu omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muiden toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

16 TILINPÄÄTÖSTIETOJA VUOSILTA TUNNUSLUVUT Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 23,6 22,6 21,6 20,7 19,7 Vuosikate/Poistot, % 203,9 147,0 266,9 244,1 146,2 Vuosikate, /asukas Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 78,5 61,5 242,2 126,8 60,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 44,3 32,3 83,7 66,4 41,9 Lainanhoitokate 1,0 0,7 1,3 1,3 1,3 Kassan riittävyys, pv Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 69,5 67,5 75,2 78,3 76,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 46,9 52,2 35,4 30,6 35,4 Lainakanta , milj. euroa 62,0 68,0 48,1 40,2 48,5 Lainat /asukas Ilman Koffia * lainakanta , milj. euroa 59,9 66,1 46,9 39,7 48,5 * lainat euroa/asukas Lainasaamiset, milj. euroa 9,0 8,0 7,0 7,0 6,0 2. KÄYTTÖTALOUDEN HENKILÖSTÖMENOT VUOSINA (1 000 ) Palkat Muut henkilöstömenot Yhteensä Henkilöstömenot/käyttötalousmenot (%) 43,2 41,6 41,3 41,6 41,8 14

17 3. TYÖTTÖMYYS Keravan työttömyysaste on vuosina ollut seuraava: % ,5 6,4 7,2 6,5 6, PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Talousarviolainat Lainakanta /asukas Lainakanta ilman Koffia /asukas Nettolainanotto Pitkäaikaisten lainojen korkomenot Lainakanta pankkiryhmittäin prosentteina Lainakanta viitekoroittain prosentteina Kuntien eläkevakuutus 4% Danske Bank 7% Vaihtuva korko 38% Kiinteä korko 62% K-U Osuuspankki 15% Kuntarahoitus 74% 5. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainakanta ( ) Kaupungin omat e/asukas Muut e/asukas Yhteensä e/asukas

18 6. TAKAUKSET Keravan kaupungilla oli vuoden 2012 lopussa vastuita 97,7 milj. euroa (vuonna milj. euroa). Eniten vastuita (milj. euroa) kohdistui seuraaviin yhtiöihin: Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu 36,5 Keravan Energia Oy 25,8 Kiinteistö Oy Keravan Kultasepänkatu 7 19,4 7. RAHASTOT JA VARAUKSET Keravan kaupungilla on erityiskatteinen vahinkorahasto. Rahaston tarkoituksena on kattaa kaupungin omaisuutta kohdanneet vahingot sekä kaupungin palveluksessa tai työssä sattuneissa tapaturmissa vahingoittuneille tai heidän omaisilleen tapaturmakorvausten ja maksujen suorittamisesta aiheutuneita kustannuksia. Rahaston pääoma oli vuoden 2012 alussa n euroa. Vuonna 2012 oli kaksi rahaston piiriin kuuluvaa vahinkoa, joita katettiin rahastosta eurolla. Rahastoa kartutettiin euroa korkotuo- toilla. Saatujen korkojen jälkeen rahaston pääoma oli vuoden lopussa euroa. Vuoden 1998 tilinpäätöksestä alkaen Keravalla on ollut pakollinen investointivaraus jätehuoltoalueen maisemointia varten. Vuoden 2012 alkaessa varauksen suuruus oli 0,6 milj. euroa. Vuonna 2012 varausta käytettiin 0,09 milj. euroa. Lisäksi varausta lisättiin 0,18 milj. euroa vielä tekemättömiä töitä varten. Näiden muutosten jälkeen varausta oli vuoden lopussa vielä käyttämättä n. 0,69 milj. euroa. Lisäksi kaupungilla on pakollinen eläkevaraus, jonka suuruus tilikauden päättyessä oli euroa. KERAVA-KONSERNI Keravan kaupungin konsernilaskelmia muodostettaessa on huomioitu seuraavat tytäryhtiöt ja kuntayhtymät. Suluissa on mainittu omistusosuus. Tytäryhtiöt * Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu (100 %) * Kiinteistö Oy Keravan Kultasepänkatu 7 (100%) * Tuusulantien Liikekiinteistö Oy (100 %) * Keravan Energia Oy (96,5 %) * Kiinteistö Oy Kampihaka (87,5 %) * Kiinteistö Oy Salpanieriä (76,8 %) * Kiinteistö Oy Koukkutie (72,5 %) * Kiinteistö Oy Salpa-Ahven (71,1 %) * Kiinteistö Oy Heka (66,7 %) * Kiinteistö Oy Salpalohi (60,0 %) * Keski-Uudenmaan Hanke Oy (53,3 %) * Kiinteistö Oy Palokorvenkatu 13 (51 %) * Kiinteistö Oy Keravan Santaniitynkatu 20 (51 %) * Kanniston Liikekiinteistö Oy (50,3 %) * Kiinteistö Oy Salpakirjolohi (50 %) Kuntayhtymät * ETEVA kuntayhtymä (3,8 %) * Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (3,1 %) * Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (1,9 %) * Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (27,7 %) * Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymä (26,9 %) * Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntayhtymä (34,5 %) * Uudenmaan Liitto (2,7 %) * Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä (2,9 %) 16

19 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/alijäämä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 59,2 55,4 55,5 Vuosikate/Poistot, % 181,9 166,1 132,3 Vuosikate, /asukas

20 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 133,3 90,9 71,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 60,1 65,3 51,5 Lainanhoitokate 1,1 2,0 1,7 Kassan riittävyys, pv

21 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

22 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 52,4 50,9 55,8 57,3 54,4 Konsernin lainakanta 31.12, milj.euroa 138,9 160,9 139,7 134,6 161,6 Konsernin lainat euroa/asukas Lainasaamiset, milj. euroa 2,9 7,0 1,4 0,5 0,2 20

23 KERAVAN TALOUS LYHYESTI KERVO STADS EKONOMI I KORTHET KERAVA S FINANCES IN BRIEF Asukasmäärä Invånarantal Inhabitants Tuloveroprosentti 18,00 18,00 18,75 18,75 18,75 Inkomstskatteprocent Income tax percentage Milj. euroa Milj. millions Toimintatulot 36,0 35,8 35,1 35,8 35,6 Intäkter av rörelsen Operating revenue Toimintamenot 152,7 158,4 162,4 172,7 180,9 Rörelsens kostnader operating expenditure Verotulot 122,6 121,8 134,5 139,4 138,8 Skatteintäkter Tax revenue Valtionosuudet(käyttötalous) 10,7 11,9 13,5 18,9 18,7 Statsandelar State subsidies Vuosikate 16,3 12,2 26,4 22,2 13,6 Årsbidrag Annual balance Investointimenot 22,5 19,8 11,0 18,3 22,8 Investeringsutgifter Investment expenditure Lainat ilman Sinebrychoffin lainoja 59,9 66,1 46,9 39,7 48,5 Lån exkl. Sinebrychoffs lån Loans excluding those made to Sinebrychoff Varaukset ja rahastot 2,3 2,7 1,7 0,8 0,9 Reserver och fonden Reserves and funds Tilikauden tulos 8,3 3,9 15,9 13,4 4,3 Räkenskapsperiodens resultat Financial result Euroa/asukas Vuosikate Årsbidrag Annual balance Lainat Lån Loans Lainat ilman Sinebrychoffin lainoja Lån exkl. Sinebrychoffs lån Loans excluding those made to Sinebrychoff 21