Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava 1. ehdotus / Maakuntahallitus

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava 1. ehdotus / Maakuntahallitus

2 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet

3 Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomen voimassa oleva maakuntakaava on valmisteltu ja vahvistunut kuudessa osassa: 1. E18-moottoritien vaihemaakuntakaava MV / YM (korvautunut Salon seudun maakuntakaavalla) 2. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava MV / YM / KHO Salon seudun maakuntakaava MV / YM / KHO ei valituksia 4. Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava MV / YM / KHO Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat MV / YM / KHO Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava MV / YM / KHO Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava ehdotusvaihe 8. Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava valmisteluvaihe

4 Valmistelun vaiheet Maakuntahallitus / aloittaminen Maakuntavaltuusto / aloituspäätös Maakuntahallitus / valmistelutilanne Maakuntavaltuusto / valmistelutilanne Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Maankäyttöjaosto / osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttöjaosto / valmisteluperiaatteet Maakuntahallituksen ja maankäyttöjaoston iltakoulu / periaatteet ja alustava kaavaluonnos Maakuntahallitus / kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville Valmisteluvaiheen kuuleminen kesä-heinäkuu 2015 (MRL 62 ja MRA 30 ) (viisi yleisötilaisuutta, lausuntoja 48 kpl ja mielipiteitä 20 kpl) Maakuntavaltuusto / kaavaluonnoksen esittely Maankäyttöjaosto / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet Maankäyttöjaosto / kaupallisten vaikutusten arviointi Maakuntahallitus / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet Maakuntahallitus / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet Maankäyttöjaosto / MRL:n muutokset ja Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavavalmistelu Maankäyttöjaosto / vaihemaakuntakaavaehdostus Maakuntahallituksen iltakoulu / vaihemaakuntakaavaehdostus

5 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava ehdotus on valmisteltu vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen, maakuntahallituksen hyväksymien vastineiden ja linjausten pohjalta. Ehdotus on valmisteltu monivaiheisessa yhteistyössä kuntien kanssa. Virallisten käsittelyvaiheiden lisäksi on järjestetty useita työpajoja ja kaavafoorumeita, joissa kaavan teemasisältöjä on työstetty. Kaavaprosessin aikana on käynyt selväksi, että maakuntakaavoituksen pitkä aikajänne ja nopeat toimintaympäristön muutokset edellyttävät suunnittelun uusiutumista.

6 MRL:n muutokset Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen motiivina olivat maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleen tarkistuksen yhteydessä kaupan palveluverkolle ja erityisesti vähittäiskaupan suuryksiköille kohdistetut ohjaukselliset tavoitteet. Kaupan ohjausta koskevat säännökset tulivat koskemaan kaikkia kaupan toimialoja ml. paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa (tiva-kauppa). Tiva-säädöksille asetettiin kahden vuoden siirtymäaika, jota on jatkettu asti voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä luovuttiin ja kaavaprosessin kulkua aiemmasta muutettiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 :n uusi muotoilu kaavaehdotuksesta lausunnot ennen sen asettamista nähtäville. lausunnot pyydetään myös asiaan kuuluvilta ministeriöiltä. viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 11 ) lausuntokierroksen ja nävhtävilläolon välissä. Eduskunta on hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain muutokset, joilla toteutetaan Juha Sipilän hallitusohjelman kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamista koskevia toimenpiteitä (Kaavoituksen ja rakentamisen lupamenettelyjen sujuvoittaminen, HE 251/2016). Muutos on tulossa voimaan vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa nostetaan kerrosneliömetristä kerrosneliömetriin, luovutaan keskustatoimintojen alueiden kaupan mitoitusvelvoitteesta sekä kaupan laadusta perusteena keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisille vähittäiskaupan suuryksiköille, nykyisten säädösten mukaan keskustatoimintojen ulkopuolinen kauppa tulee perusteella kaupan laadulla, muutoksen jälkeen kaupan palveluiden saavutettavuuden arvioinnilla. Muutoksen jälkeen vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue: merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen.

7 MRL:n muutokset Maankäyttö- ja rakennuslain kesken oleva muutosprosessi on vaikuttanut merkittävästi Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmisteluun, erityisesti sen kaupan ratkaisuun ja aikatauluun. Ehdotus on valmisteltu tarkistetun lain mukaisena ja siitä voidaan pyytää MRA 13 :n mukaiset lausunnot lakimuutoksen tultua voimaan.

8 Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan periaatteet 1. Kohti strategista maakuntakaavoitusta viestin välittäminen ja vuorovaikutteinen suunnittelu 2. MALPE- ja kehittämisvyöhykeajattelu palvelujen saavutettavuus kestävä liikkuminen 3. Kasvun suuntaaminen ja vaiheistaminen uudisraivaamisesta sisäiseen kasvuun MALPEtavoitteita tukeva yhdyskuntarakenteen kehitys Onnistuminen turvaa maakunnan menestyksen ja veto- /elinvoimakehityksen

9 Ehdotus

10 Ehdotus yhdistelmä

11

12 KAAVA-AINEISTON LUKUOHJE Vaihemaakuntakaava Maakuntakaava on kartalla esitetty yleispiirteinen suunnitelma maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä sekä yhdyskuntarakenteen periaatteista. Maakuntakaava voidaan laatia koko maakunnan kattavana kokonaiskaavana tai teema- tai osa-aluekohtaisena vaihekaavana. Tässä vaihemaakuntakaavassa keskitytään ainoastaan taajamien maankäyttöön ja taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kehittämistavoitteisiin ja -kysymyksiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on pääosin ratkaistu joko aiemmissa maakuntakaavaprosesseissa tai ohjelmoitu seuraavien vaihemaakuntakaavojen aiheiksi. Kaavakartta 1: (+ seutukuntakohtaiset suurennokset 1: epävirallinen yhdistelmäkartta 1: ) Hyväksyttävässä vaihemaakuntakaavakartassa ratkaisuna esitetään ainoastaan teemaan kuuluvat uudet ja kumoutuvat merkinnät, poikkeuksena erilliskysymyksinä ratkaistavat kysymykset sekä esiin nousseet tekniset korjaustarpeet. Kokonaisuutta tulee tarkastella ajantasaisesta maakuntakaavayhdistelmästä, jossa esitetään kaikki merkinnät. Kaavakartalla luetellaan ratkaisua koskevat kaavamerkinnät. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tehdään valittujen teemojen ulkopuolisia teknisiä tarkistuksia ja korjauksia, jotka on erikseen lueteltu selostuksen luvussa 6.8. Kaavamerkinnät ja -määräykset -vihko Kaavaratkaisua koskevat kaavamerkinnät määräyksineen luetellaan erillisessä, hyväksyttävässä kaavamerkinnät ja -määräykset vihkossa. Kaavakortit Kaavaratkaisussa käytettävien merkintöjen sisältö ja perustelut kuvataan yksityiskohtaisemmin kaavakorteissa. Samassa yhteydessä kuvataan myös kaavan yleisratkaisua sekä ratkaisun vaikutuksia. Korteissa todetaan kaavaratkaisua koskevat lähtökohta-, tavoite-, selvitys- ja perusteluasiakirjat/liitteet sekä ne osa-alueet, joihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Kortissa todetaan alkuperäinen, mahdollisesti muuttuva merkintä sekä muutos. Selostus Kaavaselostuksessa kuvataan kaavan tavoitteet, suunnittelun lähtökohdat, tietopohja johon kaavaratkaisu tukeutuu (selvitykset ja muut aineistot) sekä kaavaratkaisun sisältö ja vaikutukset. Liitteet Kaavaratkaisun muutokset perusteluineen esitetään teemakohtaisesti teemakartoilla sekä erillisissä perusteluasiakirjoissa. Liitteisiin on koottu myös lähtötilanneaineistoa taajamien kehityksestä sekä kaupan yksiköistä. Lisäksi on kooste luonnosvaiheen palautteesta vastineineen.

13 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet

14 Strategisten kehittämisperiaatemerkintöjen tavoitteet Monipuolinen kaupunkikehittäminen Monipuoliset työpaikka-alueet ydintaajama-alueella Sujuva arki myös kävellen, pyörällä ja bussilla - Hyvin saavutettavat palvelut ja työpaikka-alueet Hyvä ja monipuolinen palvelutaso Viihtyisä ja vetovoimainen ympäristö Katseet taajamien sisään Enemmän asukkaita paremmat palvelut mahd. paikallisjunaliikenne Pitkän aikavälin suunnitellulle kehitykselle turvattavat alueet Vetovoimaiset tuotanto- ja työpaikkaalueet Maankäytön ja väyläsuunnittelun tavoitteiden yhteensovittaminen Tasapainoiset ja monipuolisesti saavutettavat seudullisen vähittäiskaupan alueet

15 Aluevarausmerkinnät Aktiivisen maankäytön alueet nykyisellään laajoja ja mahdollistavia. Tarkistamistarpeita on pääasiassa ollut Turun kaupunkiseudulla ja Salon seudulla, joissa vanhimmat maakuntakaavat. Kaavaan on tehty alueisiin ja kohteisiin tarkistuksia, jotka perustuvat pääasiassa kokonaismaakuntakaavan vahvistumisen jälkeen laadittuihin ja vahvistuneisiin, sekä kaavaprosessin aikana vuorovaikutusvaiheessa olleisiin yleis- ja asemakaavoihin sekä kaavaprosessin aikana esiin nousseisiin taajamien maankäytön vähäisiin muutostarpeisiin. Kaavassa osoitetaan ne alueet, jotka ovat asemakaavoitettuja taajamaalueita sekä kestävästi yhdyskuntarakenteen laajentumiseen soveltuvia asemakaavoitettavia alueita. Sisältää mm. vanhoja, uusia, keskeneräisiä sekä muuttuvia alueita. Maankäytön muutokset voimassa olevaan kaavaan perusteluineen eritelty teemakartoilla ja taulukossa.

16 Strategisuus maakuntakaavan vaikuttavuus Strategisuus on valintoja Strateginen yleispiirteinen Kokonaismaakuntakaavaprosesseilla luotu kattava kuva maakunnan maankäytöstä. Teemakohtaisen tarkastelun mahdollisuudet: Yhdyskuntarakenteen eheytymiseen vaikuttavien kysymysten perusteellinen tarkastelu strateginen, kaupungistumiseen liittyvä kysymys kaupunkiseuduilla, joka edellyttää kuntarajat ylittävää tarkastelua. Mikä on oleellista? - Kaupunkiseudulla vaikuttavien rajapintojen terävöittäminen tiivis / harva taajama lieverakentamisilmiön / taajamoitumiskehityksen merkitys ja vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Valmistelussa esiin noussut ristiriita: 1. Tavoitteena entistä strategisempi maakuntakaava. 2. Keskittyminen erillisiin teemoihin nostaa esiin tarpeet yksityiskohtaisemmalle tarkastelulle aluevarausten tarkistaminen korostunutta.

17 Keskeiset muutokset voimassa olevaan kaavaan ja kaavaluonnokseen: maankäyttö Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät: sisältö- ja rajaustarkistukset, uudet merkinnät Teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealue ja Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue Yhdyskuntarakenteen raja -merkinnästä luovuttu Palautteen ja vastineiden mukaiset tarkistukset aktiivisen maankäytön aluerajauksiin Merkintöihin liittyvien määräysten muotoilu ja harmonisointi

18 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet

19 Keskeiset muutokset voimassa olevaan kaavaan ja kaavaluonnokseen: kauppa Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajan tarkistus ja selkiyttäminen Keskustatoimintojen alueiden mitoituksesta luovuttu, alueille asetettu suhteutetut tavoiteluvut Keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset kaupan alueet osoitettu laajempina Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue -merkinnällä, alueiden nykyistä kauppaa ja mitoitusta tarkistettu Keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset, olemassa olevat seudullisesti merkittävän kaupan alarajan ylittävät nykyiset suuryksiköt osoitettu Vähittäiskaupan suuryksikkö - kohdemerkinnällä (km/kms), vastaavasti alueiden sisälle jäävät on poistettu Merkintöihin liittyvien määräysten muotoilu ja harmonisointi

20 Seudullisesti merkittävän kaupan alaraja Maakuntakaavan yleismääräys (kumoaa vastaavan aiemman): Seudullisesti merkittävän erillisen päivittäistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunkija taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa, Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa k-m 2 Seudullisesti merkittävän päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunkija taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa k-m 2 Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa k-m 2 Seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunki- ja taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa k-m 2 Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa k-m 2 Edellä mainitut alarajat ovat voimassa, ellei selvityksin muuta osoiteta. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta/keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Seudullisesti merkittävän kaupan alarajaa sovelletaan keskustatoimintojen ja kaupan alueiden/kohteiden ulkopuolella.

21 Turun seutu C-alueet

22 Turun seutu kaupan alueet ja kohteet

23 Kaupan mitoitus - Turun seutu

24 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet

25 Tavoitteet liikenneverkon kehittämiseksi 1. Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen osana strategista suunnittelua 2. Taajamien liikenneverkkoon tiiviisti kytkeytyvien kaavamerkintöjen tarkistus 3. Örön vesiliikenneväylien merkitseminen 4. Liikenne- ja väyläverkkojen merkintöjen ja niihin liittyvien määräysten harmonisoitu eri kaavojen kesken (tekniset korjaukset)

26 Keskeiset muutokset voimassa olevaan kaavaan ja kaavaluonnokseen: liikenne VT 10 kääntö: kaksi vaihtoehtoista Ohjeellinen tie -merkintää (valinta Liedon yleiskaavoituksella) Kemiönsaari-Parainen -yhteys Ohjeellinen tie -merkinnällä Kaarinan läntinen Suunniteltu tie -merkinnällä Liikenne- ja väyläverkkojen merkintöjen tekninen yhdenmukaistaminen, niihin liittyvien määräysten muotoilu ja harmonisointi Välikehän Hirvensalon Uittamo sillan Natura-vaikutukset!

27 Turun seutu, valtatien 10 kääntö Kaavakartalla esitetty kaksi vaihtoehtoista ohjeellisen valtatien linjausta. Linjaus tarkentuu Liedon yleiskaavoituksessa. Liedon eteläisen ohikulkutien varaukset poistuvat. Vaikutukset: autoliikenteen toimivuus paranee. Aluerakenteen mahdollisuudet täydentyä paranevat valtatien 9 uuden liittymän kohdalla ja Liedon taajamassa. Pitkämatkaisen ja läpikulkevan liikenteen aiheuttamat häiriöt Liedon sekä Turun keskustassa vähenevät. Valtatien kääntö lisää Turku-Tamperekehityskäytävän painoarvoa merkittävänä liikennekäytävänä ja kuljetusyhteytenä. Uusi valtatien 10 linjaus pirstoo rakentamattomia luontoalueita ja katkaisee ekologisia yhteyksiä. Liikenneväylällä saattaa olla luonnon monimuotoisuutta heikentäviä vaikutuksia. Kummatkin ohjeelliset uudet valtatielinjaukset halkovat Aurajokilaakson valtakunnallista maisema-aluetta.

28 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet

29 Seuraavat vaiheet maakuntahallitus työneuvottelu YM / ELY Toukokuu 2017 lausunnot kaavaehdotuksesta (MRA 13 ) jaosto tai maakuntahallitus vastineet Kesä-/elokuu viranomaisneuvottelu Syyskuu 2017 kaavaehdotus nähtävillä (muistutukset) ja/tai maakuntahallitus vastineet ja kaavan hyväksyminen maakuntavaltuusto kaavan hyväksyminen

30 Suunnittelu 2017