Pietarsaari Luoto... 19

Transkriptio

1

2 RAKENTAJAN OPAS Pietarsaari Luoto Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta.

3 Sisällysluettelo Lukijalle Rahoitus Pietarsaaren kaupunki Luodon kunta Rakennusluvan myöntäminen Luottomies rakennusmestari Jätteiden käsittely LVI Esim. märkätilojen eristämisestä Paloturvallisuusvaatimukset Tele- ja antenniverkot Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Saunan ilmanvaihto Rakennuksen lämmöneristys Betonirakenteet Sadevesijärjestelmä ja tikkaat Rakentajan vakuutukset limoittajat

4 LUKIJALLE Oman kodin rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy 4

5 RAHOITUS Valtiontakauksen määrä ja takausmaksu lan=fi Valtion takaaman omistusasuntolainan suuruus voi olla enintään 85 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Valtiontakauksen suuruus on enintään 20 prosenttia omistusasuntolainasta, kuitenkin korkeintaan euroa asuntoa kohti. Takausmaksuna peritään lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisen yhteydessä 2,5 prosenttia takauksesta. Takausmaksua ei peritä, jos valtio maksaa lainalle korkotukea. Rajoitetun valtiontakauksen saa ilman hakumenettelyä, jolloin pelkkä ilmoitus lainan antajalle riittää. Valtiontakaus asuntoa vaihdettaessa Jos valtion takaaman omistusasuntolainan saajalla on asuntoa vaihtaessaan jäljellä vanhaa lainaa, on mahdollista ottaa uutena lainana vain välirahan verran ja käyttää vanha laina sellaisenaan uuden asunnon hankintaan. Omistusasuntolainaksi voidaan tällöin katsoa myös vanha asuntolaina, joka käytetään uuden asunnon hankintaan. Näin lainansaaja saa takauksen koko uuden asunnon rahoittamiseen tarvittavalle lainalle. Järjestely edellyttää, että lainansaaja maksaa takausmaksun myös vanhan lainansa omistusasuntolainaksi katsottavalta osalta. Omistusasuntolainan osuus vanhan ja uuden lainan yhteismäärästä voi olla enintään 85 prosenttia tilalle hankitun asunnon hankintahinnasta. Lisätietoja Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh. (09) , Omistusasuntolainan korkotuen hakeminen, tulorajat ja tuen määrä Korkotukilainan hyväksyy kunta, jonka alueella lainoitettava asunto tai omakotitalo sijaitsee. Korkotuen maksaa Valtiokonttori luotonantajalle. Omakotitalon rakentajien on haettava korkotukea kunnan ilmoittamana aikana. Asunto-osakeasuntoa varten korkotukea voi hakea vasta kun asunto on varattu ja Valtion asuntorahasto on hyväksynyt talon korkotukilainoituksen piiriin. Asunto-osaketta 5

6 koskeva korkotukihakemus pitää jättää erikseen ilmoitettavana aikana. Vanhan omakotitalon tai asunto-osakkeen hankkimista suunnittelevan kannattaa varmistaa hyvissä ajoin ennen kaupantekoa, hyväksyykö kunta korkotukilainan. Vanhan omakotitalon tai asunto-osakkeen korkotukilainaa on yleensä haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupan tekemisestä. Korkotuki lakkaa asunnon luovutuspäivästä, jollei korkotukilainaa käytetä kohtuullisessa ajassa uudelleen oman asunnon hankintaan. Korkotukilainan enimmäistulorajat Henkilöluku Pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti) kuukausitulot vähennysten jälkeen enintään, euroa Muualla Suomessa kuukausitulot vähennysten jälkeen enintään, euroa Perheissä, joissa puolisoista kumpikaan ei ole täyttänyt 40 vuotta, sovelletaan kolmihenkiselle perheelle säädettyjä tulorajoja. Jos tällaisessa perheessä on yksi lapsi, sovelletaan nelihenkiselle perheelle säädettyjä tulorajoja. Huomioon otetaan perheen yhteenlasketut kuukausibruttotulot, joista saa tehdä seuraavat vähennykset: 670 euroa muun kuin eniten ansaitsevan perheenjäsenen kuukausituloista, jos perheeseen kuuluu enemmän kuin yksi tulonsaaja 340 euroa lapsesta, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta lainanhakuvuoden loppuun mennessä tuomioistuimen päätöksen tai kirjallisen sopimuksen perusteella maksettava lapsen elatusapu 2 prosenttia maksamattomien, valtion takaamisen opintolainojen määrästä vuorotyöstä saatu palkanlisä enintään 170 euroon saakka yli 6-henkisen perheen tulojen enimmäismäärää korotetaan 170 euroa/lisähenkilö. Omaisuus voi vaikuttaa korkotukilainan määrään. Korkotukea ei myönnetä, jos hakijan varat riittävät tarvetta vastaavan asunnon hankkimiseen. Korkotuen määrä Korkotukilainan määrä on enintään 80 prosenttia omakotitalon rakennus- ja tonttikustannuksista, uuden asunnon hankintahinnasta tai vanhan omakotitalon tai asuin- 6

7 huoneiston hyväksytystä hankintahinnasta. Korkotukea maksetaan korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, joka ylittää 4,5 prosenttia lainan jäljellä olevasta pääomasta, lainavuosittain seuraavasti: Omakotitalon rakentaminen ja uuden asuinhuoneiston ostaminen Lainavuodet Korkotuki % % Esimerkiksi jos kokonaiskorko on 6,5 prosenttia, maksetaan viitenä ensimmäisenä lainavuotena 6,5 :n ja 4,5:n prosenttiyksikön erotuksesta korkotukea 70 prosenttia eli 1,4 prosenttia. Vanhan omakotitalon tai vanhan asuinhuoneiston hankinta Lainavuodet Korkotuki % % Korko saa olla enintään samanlaisiin tarkoituksiin yleisesti myönnettävien lainojen koron suuruinen. Maksamiensa korkojen osalta lainanottaja voi käyttää hyväkseen korkojen veronvähennysoikeutta. Lisätietoja Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh. (09) , etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Korkotuetun omistusasunnon pinta-ala Omakotitalo Korkotukilainoitettavan omakotitalon suunnittelua sitovat maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma. Talon rakennussuunnitelmat ja kustannukset pitää hyväksyttää etukäteen kunnan rakennusviranomaisella, ja talolle täytyy hankkia rakennuslupa. Korkotukilainoitetun omakotitalon tulee olla kohtuullisen kokoinen perheeseen ja sen ikärakenteeseen nähden: Perheen henkilöluku Korkotuettavien neliöiden enimmäismäärä 3 henkilöä tai pienempi 90 m 2 4 henkilöä 100 m 2 5 henkilöä tai suurempi 120 m 2 Yli 6-henkisille perheille lainoitettavaa pinta-alaa lisätään 10 m 2 / lisähenkilö. Lai- 7

8 naa myönnetään kuitenkin enintään 180 m 2 :lle. Asunto-osakeasunto Asunto-osakekorkotukilainan voi saada vain Asuntorahaston hyväksymän asunnon hankkimiseen. Lainoitettavan asunnon tulee olla kohtuullisen kokoinen perheen koon ja ikärakenteen kannalta: Perheen henkilöluku Korkotuettavien neliöiden enimmäismäärä 1 henkilö 45 m 2 2 henkilöä 65 m 2 3 henkilöä 80 m 2 4 henkilöä 100 m 2 5 henkilöä tai suurempi 120 m 2 Omakotitalo tai asunto-osakeasunto voi olla em. neliömääriä jonkin verran suurempikin, mutta korkotukea myönnetään vain niiden mukaan. Alle 40-vuotiaille lapsettomille pareille myönnetään asunto-osakelainaa enintään 80 m2:lle. Alle 40-vuotiaille pareille, joilla on yksi lapsi, myönnetään asunto-osakelainaa enintään 100 m 2 :lle. Lisätietoja Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh. (09) , etunimi.sukunimi@ymparisto.fi ASP-ennakkosäästäminen Asunnon hankkija tekee pankin kanssa ASP-sopimuksen, jossa hän sitoutuu säästämään vähintään 15 prosenttia asunnon hinnasta ja pankki antamaan lainaa, kun säästötavoite on saavutettu. Asunnon hankkijan tulee tallettaa ASP-tilille vähintään kahdeksana kalenterivuosineljänneksenä euroa kunakin. Talletusten ei tarvitse tapahtua perättäisinä vuosineljänneksinä. Säästöosuuteen lasketaan myös talletuksille suoritettava korko ja kertynyt lisäkorko. ASP-sopimusta voidaan muuttaa säästöaikana. ASP-sopimus on myös mahdollista siirtää toiseen pankkiin, ja lainan saa ottaa toisesta pankista kuin mihin talletukset on tehty. Asunnon hankintaan voi käyttää myös muita kuin ASP-tilille talletettuja varoja. Niitä ei kuitenkaan lasketa ASP-sopimuksen mukaiseksi säästöosuudeksi. ASP-tilillä olevat varat voi nostaa vasta, kun sopimuksen ehdot on täytetty ja tallettaja on allekirjoittanut asuntoa koskevan kauppakirjan tai aloittanut asuntonsa ra- 8

9 kentamisen. Asunnon voi hankkia, kun vähintään puolet ASP-sopimuksen mukaisista eristä on talletettu. Tarvittavasta väliaikaisesta rahoituksesta on sovittava erikseen. Myös omakotitaloa varten tarvittava tontti voidaan hankkia osana ASP-sopimusta. Sopimus purkautuu, jos tallettaja nostaa ASP-tilillä olevia varoja tai hankkii asunnon ennenaikaisesti. Pankki maksaa talletukselle yhden prosentin koron. Kun tallettaja on saavuttanut säästötavoitteensa ja tehnyt asuntokaupan tai saanut omakotitalonsa valmiiksi, pankki maksaa 2-4 prosentin lisäkoron. Sekä talletuskorko että lisäkorko ovat verovapaita. Lisätietoja Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh. (09) , ASP-korkotukilaina Pankki myöntää ASP-lainaa korkeintaan 85 prosenttia asunnon hinnasta. Laina tai osa siitä voidaan hyväksyä korkotukilainaksi, jos ostaja ei saa asunnon hankkimiseen muuta tukea valtion varoista. Korkotukilainojen enimmäismäärät ovat kuntaryhmittäin seuraavat: 1. Helsinki euroa 2. Espoo, Vantaa, Kauniainen euroa 3. Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Kirkkonummi, Tuusula, Sipoo, Vihti, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu euroa 4. Muut kunnat euroa Korkotukilainan laina-aika on viisi kertaa säästöaika, kuitenkin vähintään 10 ja enintään 18 vuotta. Säästöaikaan lasketaan ne kalenterivuosineljännekset, joina tallettaja on tehnyt ASP-tililleen sopimuksensa mukaisen talletuksen. Korkotukilainan korosta ja takaisinmaksuehdoista sovitaan pankin kanssa. Pankin tulee myöntää korkotukilaina alhaisemmalla korolla kuin muissa myöntämissään ensiasuntolainoissa. Korkotukiaikana voi olla korkeintaan kaksi lyhennysvapaata vuotta. Korkotukilainan ehdoille asetettuja rajoituksia ei sovelleta vastaantulolainaan siltä osin kuin se ylittää korkotukilainaksi hyväksyttävän osuuden. ASP-korkotukilainoihin voi saada ilman erityistä hakumenettelyä omistusasuntolainojen rajoitetun valtiontakauksen. 9

10 Valtio maksaa osan koroista Valtio maksaa osan ASP-lainan koroista kuuden ensimmäisen vuoden ajan. Korkotukea maksetaan 70 prosenttia korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, joka ylittää 4,5 prosenttia lainan jäljellä olevasta pääomasta. Esim. jos kokonaiskorko on 6,5 prosenttia, maksetaan 6,5:n ja 4,5:n prosenttiyksikön erotuksesta korkotukea 70 prosenttia eli 1,4 prosenttia. Maksamiensa korkojen osalta lainanottaja voi käyttää hyväkseen korkojen verovähennysoikeutta. Aviopuolisot ja yhteisessä asunnossa asuvat henkilöt ovat oikeutettuja vain yhteen korkotukeen, vaikka heillä olisikin erilliset lainat. Jos kaksi ASP-asunnon omistajaa hankkii yhteisen asunnon, lainojen yhteismäärä tarkistetaan vastaamaan yhteisen asunnon hankintahetken mukaista lainan enimmäismäärää. Lisätietoja Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh. (09) , 10

11 PIETARSAARI PIETARSAAREN RAKENNUSVALVONTATOIMISTO Strengberginkatu 1, PIETARSAARI Puhelin: (06) , vaihde RAKENNUSTARKASTAJAN OHJEITA PIETARSAAREN RAKENTAJILLE RAKENNUSVALVONTATOIMISTO Osoite Strengberginkatu 1, PIETARSAARI Pl 87, PIETARSAARI Puhelin (06) , vaihde Telefax (06) Rakennustarkastaja Rolf Nilsson Apulaisrakennustarkastaja Peter Wikman Korjausneuvoja Micael Nylund V.t. kanslisti Eva-Stina Knutar Kanslisti Sonja Uusitalo / Estrid Backlund Rakennuslautakunnan sihteeri Anne Ekstrand Toimiston aukioloaika RAKENNUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Björn Beijar Kokoukset Asiakirjat Rakennuslautakunta kokoontuu kuukauden ensimmäisenä arki-keskiviikkona. Asiakirjat on jätettävä vähintään 14 päivää ennen kokouspäivää rakennusvalvontatoimistoon. Kun on kyseessä poikkeaminen tai suunnittelutarveratkaisua koskeva päätös on asiakirjat jätettävä vähintään 30 päivää ennen kokouspäivää. LUPAVELVOLLISUUS RAKENTAMISELLE JA MUILLE TOIMENPITEILLE Rakennuslupa tarvitaan mm. - uudisrakennukseen - lisärakennukseen 11

12 12 - sisärakenteiden olennaiseen muutokseen - uudestaan rakentamiseen verrattavaan rakenteelliseen muutokseen - rakennuksen olennainen käyttötarkoituksen muutos Toimenpidelupatarvitaan mm. - huoneiden tai huoneistojen jakamiseen ja/tai yhdistämiseen - julkisivun muuttamiseen, (ikkunajaon, ulkoseinän päällysteen ja kattamisaineen muuttaminen jne.), kun toimenpide olennaisesti vaikuttaa rakennuksen ulkoasuun Kirjallinen ilmoitus tarvitaan mm. - mastojen, savupiipujen ja säiliöiden rakentamiseen - siltoihin - julkisluonteisiin muistomerkeihin - meluesteisiin - kiinteän aidan rakentamiseen Purkulupa tai purkuilmoitus - Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman lupaa. RAKENNUSLUVAN HAKEMISESSA JA RAKENTAMISESSA HUOMIOON OTETTAVAA Rakennuslupa-asiakirjat - lupa anotaan vahvistetulla lomakkeella 1 kpl - virallinen tonttikartta (tai karttaote) 1 kpl - jäljennös tontin omistusasiakirjoist 1 kpl - kiinteistörekisteriote 1 kpl - naapureiden kuuleminen Pääpiirustukset - rakennuspiirustukset asemapiirroksineen 2 kpl Rakentamismääräyskokoelma (A2) sisältää tarkemmat määräykset pääpiirustuksista. Muut selvitykset - vesi- ja viemäriosaston lausunto - poikkeus

13 Erikoispiirustukset - rakennepiirustukset 1 kpl - ilmanvaihtosuunnitelmat 1 kpl - vesi- ja viemäripiirustukset 3 kpl Tilastolomakkeita - väestörekisterikeskuksen RH-lomakkeita Maksut Rakennusluvasta perittävät maksut: - mittausosaston maksut (paikanmerkitseminen, sijaintikatselmus, kartta, rekisteriote, lainhuuto) - rakennusvalvontamaksut - poikkeus Maksut suoritetaan pankkiin tai kaupungin rahatoimistoon. Rakennus-lupaa rakennusvalvontatoimistosta noudettaessa on näytettävä kuitti. Rakennusluvan voimassaoloaika Rakennustyöt on aloitettava kolmessa vuodessa siitä kun rakennuslupa myönnettiin ja uudisrakennustyöt on saatettava loppuun viidessä vuodessa. Toimenpideluvan ja ilmoituksen voimassaoloaika Toimenpideluvan tai ilmoituksen vaativa toimenpide on saatettava loppuun kolmessa vuodessa. Vastaava työnjohtaja Hakemus vastaavan työnjohtajan hyväksymiseksi tehdään vahvistetulla lomakkeella 2 kpl Rakennusvalvontaviranomaisten kannalta vastaavaa työnjohtajaa on pidettävä eräänlaisena luottamushenkilönä, jonka tehtäviin katsotaan kuuluvan valvoa ja huolehtia mm. siitä - että työtä koskevia säännöksiä ja määräyksiä, rakennuslupapäätöstä ja vahvistettuja piirustuksia sekä rakennusvalvontaviranomaisten työn aikana antamia määräyksiä noudatetaan - että rakennustyötä koskevat ilmoitukset ja katselmuspyynnöt tehdään rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaan. - että tarkastuskertomuslomake täytetään 13

14 UUDISRAKENNUSTYÖSSÄ ON SUORITETTAVA SEURAAVAT KATSELMUKSET JA TOIMITUKSET: Rakennustyön aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle. Aloituskokous Mikäli rakennusluvassa määrätään on ennen rakennustöiden aloittamista pidettävä aloituskokous. Paikan merkitseminen Ennen rakennustyön aloittamista suorittaa mittausosasto rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisen. Pohjakatselmus Toimitetaan kun perustamiseen liittyvät kaivuu- ja louhintatyöt on suoritettu ja/tai paalutus tai muut maapohjan vahvistamistyöt on loppuun suoritettu. Sijaintikatselmus Kun rakennuksen perustustyöt ja jalusta tai sitä vastaava rakennusvaihe on suoritettu, suorittaa mittausosasto paikalla sijaintikatselmuksen, jonka tarkoituksena on todeta, että rakennuksen paikka ja korkeus-asema ovat vahvistettujen piirustusten mukaiset. Rakennustyötä ei saa jatkaa, ennenkuin sijaintikatselmus on suoritettu. Rakennekatselmus Toimitetaan kun rakennuksen runko, muut kantavat rakenteet ja savu-piiput on tehty ja rakenteet ovat vielä näkyvissä eikä sisävalmistelu-töihin ole ryhdytty. Raudoituskatselmus Milloin rakenteet tehdään teräsbetonista, on rakentaja velvollinen ilmoittamaan ajankohdasta, jolloin raudoitukset on asennettu paikoilleen ja betonoiminen aloitetaan. Lvi-katselmukset Toimitetaan kun: - ilmanvaihtolaitteistot, vesi- ja viemärilaitteistot on tehty ja/tai - lämmityslaitteistot on tehty ja/tai - savuhormit on tehty 14

15 Osaloppukatselmus (Sisäänmuuttotarkastus) Toimitetaan kun rakennus on valmis käyttöönottoa varten tai kun asuntorakennus on valmis sisäänmuuttoa varten. Loppukatselmus Suoritetaan kun rakennus on pihamaan järjestelyineen valmis. Tällöin rakennuksen ja rakennuspaikan tulee olla vahvistettujen piirustusten mukaisessa kunnossa. ASUNTOTOIMISTO Osoite: Kaupungintalo, Strengberginkatu 1 Puhelin: , vaihde Asuntosihteeri Anneli Blomström Toimiston aukioloajat Omakotilainat Hakemus jätetään asuntotoimistoon määräaikaan mennessä, tavallisesti syyskuun alussa, katso ilmoitusta lehdissä. Peruskorjaus- ja laajennuslainat Hakemus jätetään asuntotoimistoon, mistä saa lähempiä tietoja. Korjausavustus Hakemus jätetään asuntotoimistoon määräaikaan mennessä, katso ilmoitusta lehdissä. Avustuksiin liittyvät tekniset tarkastukset suorittaa korjausneuvoja. Asumistuki Hakemus jätetään Kansaneläkelaitoksen toimistoon, Kauppiaankatu 4. KIINTEISTÖ- JA MITTAUSOSASTO Osoite: Tekninen virasto, Strengbergink. 1 Puhelin: , vaihde Kaupungingeodeetti Olli Ahllund Mittauspäällikkö Christer Tonberg Mittausteknikko Torsten Sandelin Rakennuspaikan merkitseminen Rakentajan on itse haettava toimenpidettä yllä mainitulta osastolta, 15

16 16 sekä huolehdittava siitä, että rakennuksen paikkaa osoittavat paalut eivät joudu hukkaan. Sijaintikatselmus Em. osasto suorittaa silloin kun rakentaja ilmoittaa että rakennuksen perustustyöt on suoritettu ja jalusta on valmis. Muita palveluita, mm. - tonttikartat ja karttaotteet - tontin lohkomiset - kaupungin vuokrasopimukset - kiinteistörekisteriotteet, lainhuuto- ja rasitustodistukset LIITTYMINEN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON PIETARSAAREN VESI Osoite: Tekninen virasto, Strengbergink. 1 Puhelin: , vaihde Johtaja Markku Kaksonen Tarkastusteknikko Håkan Öström Putkimestari Gunder Carlstedt Verkostoinsinööri Bodil Dahlin Liittymissopimus Mikäli liittyminen tapahtuu kaupungin yleiseen vesi- ja viemäriver-kostoon, on vesi- ja viemäripiirustukset jätettävä liittymissopimuksen yhteydessä. Vesi ja viemäripiirustukset Pietarsaaren Veden erillisten ohjeiden mukaan. KAAVOITUS TEKNISEN VIRASTON KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO Osoite: Strengberginkatu 1 Puhelin: , vaihde Asemakaava-arkkitehti Ilmari Heinonen Toimistoarkkitehdit Ben Griep Sören Öhberg TERVEYSTARKASTAJIEN TOIMISTO

17 Osoite: Kaikutie 11 Puhelin: , vaihde Terveystarkastajat Leif Karlström Gunvor Sandvik-Väänänen, V.t. Liisa Haavisto Ympäristölupa Turkistarhojen (ym.) ympäristölupa-anomukset jätetään terveys-tarkastajien toimistoon. Yksityisen viemärin käyttöoikeus Alueella, jota ei ole liitetty viemäriverkostoon on haettava ennakolta terveystarkastajan lausunto jäteveden käsittelystä ja viemäröinnistä. YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Osoite: Strengberginkatu 1 Puhelin: , vaihde Ympäristönsuojelusihteeri Bertil Hällis PELASTUSLAITOS Osoite: Kristiinankatu 2 Puhelin: Pelastuspäällikkö Kari Koskela Palotarkastaja Carina Ahlvik-Fors Öljylämmityslaitteiden tarkastus Asentaja on velvollinen tekemään 14 päivän kuluessa laitteiden käyttöönotosta kirjallisen ilmoituksen, jonka jälkeen tarkastus suoritetaan joko erillisenä tai sisäänmuuttotarkastuksen yhteydessä. 17

18 JÄTEKÄSITTELY EKOROSK Osoite: Launisaarentie 90 Puhelin: vaihde Rakennus- ja purkutyö Antti Ahonen, antaa lähempiä tietoja. Jätekuljetus Liittyminen järjestettyyn jätekuljetukseen on tehtävä kun rakennus otetaan käyttöön, puh LIITTYMINEN KAUKOLÄMPÖÖN JA SÄHKÖVERKOSTOON ENERGIALAITOS Osoite: Victor Schaumaninpuistikko 1 Puhelin: , vaihde Sähkölaitososastopäällikkö Ole Vikström Kaukolämpöosastopäällikkö Hans Rundell Asennustarkastajat Johan Sundholm Teuvo Haakana LIITTYMINEN PUHELINVERKOSTOON PIETARSAAREN SEUDUN PUHELIN OY Osoite: Alholminkatu 3 Puhelin: Teknikko Anne-Mari Öster 18

19 LUOTO Rakennustarkastus Osoite: Norra Larsmovägen 30, Luoto Puhelin: Telefax: Avoinna: Rakennustarkastaja Ulf Holgers, puh , Neuvonta Rakennusluvat, poikkeusluvat, toimenpideluvat Tarkastukset, paalutukset Asuntolainat, korjausavustukset Maanottoalueiden merkintä Kanslisti Marianne Sjöstrand Lomakkeet Hakemusten vastaanotto Ympäristönsuojelu Osoite: Norra Larsmovägen 30, Luoto Puhelin: Telefax: Ympäristönsuojelusihteeri Ralf Wistbacka, puh viemäristö (yksityiskohtaisen aluesuunn. ulkopuolella) Tekninen toimi Osoite: Norra Larsmovägen 30, Luoto Puhelin: Telefax:

20 Kunnanrakennusmestari Bjarne Häggman, puh , Rakennusmestari Jarl Rosenberg, puh , Tonttihakemukset Vesi ja viemäröinti Tiet Palotarkastus Osoite: Kristiinankatu 2, Pietarsaari Puhelin: Palotarkastaja Carina Ahlvik-Fors, puh , Palotekninen neuvonta Toimenpideluvat Ilmoitukset Luodossa Kylmä varastorakennus, alle 15 m2, kaava-alueen ulkopuolella Kylmä varastorakennus, alle 40 m2, maatilalla kaava-alueen ulkopuolella Jätevesien käsittely noudattaa Valtioneuvoston asetusta jätevesien puhdistamisesta sen astuttua voimaan ja asia käsitellään rakennusluvan yhteydessä. Vaatimuksena on, että rakentaja liittää rakennuslupaan pätevän suunnittelijan tekemän jätevesien puhdistussuunnitelman. Samalla rakentajan tulee nimetä valitsemansa asennustyön suorittavan pätevän urakoitsijan. Ympäristösihteeri tarkistaa suunnitelman ja täydennyksiä vaaditaan tarvittaessa. Rakentajalle ilmoitetaan menettelystä jo rakennusluvan valmistelun alkuvaiheissa joten poikkeuksia yllämainitusta menettelystä myönnetään ainoastaan ääritapauksissa. Luodon kunnassa ei ole ympäristönsuojelumääräyksiä ja siten lähdemme siitä, että puhdistuslaitoksien tulee täyttää jätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia. Kunnan rakennusmääräyksissä on lisäksi määräyksiä umpisäiliön käyttämisestä ja tietoja kunnan suosittelemista puhdistuslaitostyypeistä. 20

21 21

22 22 Maatila- omakoti- ja vapaa-ajan asunnot

23 Maatila- omakoti- ja vapaa-ajan asunnot 23

24 24

25 25

26 26

27 RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN 1. RAKENTAMISEN LUVANVARAISUUS 1.1. Yleistä Lupamenettely jakautuu rakennustoimenpiteen laadusta ja laajuudesta riippuen useaan eriasteiseen lupaan. Päätöksen tekijänä voi olla rakennus- ja palolautakunta, rakennustarkastaja ja rakennuslakimies toimintasäännössä määritellyn tehtäväjaon mukaisesti Rakennuslupa Rakennuslupa tarvitaan uudisrakentamiseen. Uudisrakentamiseksi tulkitaan: kokonaan uusi rakennus lisärakennus uudestaan rakentaminen rakennuksen sisärakenteiden olennainen muuttaminen ja muu sellainen rakenteellinen muutos, joka on uudestaan rakentamiseen verrattavaa. 1.3 Toimenpidelupa Toimenpidelupa tulee hakea seuraaviin rakennustoimenpiteisiin: rakennuksen tai sen osan käyttämiseen olennaisesti toiseen tarkoitukseen kuin mihin sitä on käytetty tai rakennuslupa osoittaa huoneistojaon muuttamiseen kantavan rakenteen muutokseen paloteknisen osaston tai poistumistien muuttamiseen muuhun vastaavaan rakenteiden muutokseen rakennuksen julkisivun muuttamiseen kiinteän aidan ja suurehkon laiturin rakentamiseen myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteen sijoittamiseen 1.4. Ilmoituksenvaraisuus Seuraavissa rakennustoimenpiteissä noudatetaan Vaasan kaupungissa ilmoitusmenettelyä luvanvaraisuuden sijasta: sellaisen maston, piipun, säiliön, sillan, julkisluonteisen muistomerkin, meluesteen, hiihtohissin ja muun rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen, joka merkittävästi vaikuttaa ympäristökuvaan sellaisen liikuteltavan laitteen pitämiseksi maalla tai vedessä ja sellaista käyt- 27

28 28 töä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (ilman, että sijoituspaikka on perustettu ulkoilulain 606//73 nojalla) kuten: asuntovaunut asuntolaivat tai muut näihin verrattavat liikuteltavat laitteet kiinteän aidan rakentamiseen (asemakaava-alueen ulkopuolella) suurehkon laiturin rakentamiseen 2. LUVAN HAKEMINEN 2.1. Rakennusluvan / toimenpideluvan hakeminen Lupa tulee aina hakea kirjallisesti. Hakemuksessa on tavallisesti oltava seuraavat asiapaperit a) lupahakemus (1 kpl) b) selvitys rakennuspaikan hallintaoikeudesta lainhuudatuspöytäkirjan, lainhuutorekisterikortin, kauppakirjan tai vuokrasopimuksen jäljennös c) tonttikartta virallinen tonttikartta tai virallinen karttaote (asemakaava-alueen ulkopuolella). Kartta ei saa olla 3 kk vanhempi. d) rakennushankeilmoitus (RH1 - RH4) väestörekisterikeskukselle tilastointia varten toimitettavat lomakkeet e) pääpiirustukset (3 sarjaa) pääpiirustuksiin kuuluvat asema-, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset julkisivujen päämateriaaleista tulee esittää värimallit (katto, seinät, sokkeli jne.) f) vesi- ja viemäriliittymähakemus tarpeellinen, mikäli rakennus on tarkoitus liittää kaupungin vesi- ja/tai viemäriverkostoon g) vastaavan työnjohtajan hakemus kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin tulee nimetä vastaava työnjohtaja. Omakotitaloissa ja sitä vaativammissa kohteissa vastaavan työnjohtajan tulee olla vähintään teknillisen koulun suorittanut henkilö. Vastaava työnjohtaja voidaan nimetä myös luvan myöntämisen jälkeen. h) kvv-työnjohtajan hakemus kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin, joihin sisältyy vesijohto- ja/tai viemäritöitä, tulee nimetä kvv-työnjohtaja. Kvv-työnjohtaja voidaan nimetä myös luvan myöntämisen jälkeen.

29 i) muut mahdollisesti tarvittavat liitteet valtakirja: tarpeellinen, mikäli esim. joku muu kuin omistaja hakee lupaa poikkeuslupa: kaupunginhallituksen / ympäristökeskuksen lupa poiketa määräyksistä enemmän kuin mitä paikallinen lupaviranomainen voi hyväksyä liittymälupa: tielaitoksen lupa ajoliittymälle kaava-alueen ulkopuolella naapurin suostumus: naapurin kirjallinen hyväksyntä poiketa jostain rakennusmääräyksestä, joka voi koskea naapurin etua Lomakkeita kohtia a, d, f, g ja h varten saa rakennusvalvontatoimistosta. Virallisen tonttikartan (virallisen karttaotteen) saa mittausosastolta (kartat) puh Ilmoitusmenettely Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteestä ja sen vaikutuksesta ympäristöön. Normaalisti ilmoituksessa tulee olla seuraavat asiapaperit: ilmoituslomake (1 kpl) piirustukset tai muu selvitys (esim. piirros, esite, valokuva) (1 kpl) omistusselvitys tarvittaessa naapurin suostumus tarvittaessa Ilmoitus on jätettävä rakennusvalvontatoimistoon 14 päivää ennen kohdassa 1.4. mainittuihin rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennustoimenpiteessä tulee tarvittaessa nimetä vastaava työnjohtaja ja kvv-työnjohtaja. 3. RAKENNUSTÖIDEN ALOITTAMINEN Lupapäätös tulee lainvoimaiseksi kahden viikon kuluttua päätöksen antamispäivästä (julkipanopäivästä) edellyttäen, että siitä ei ole tehty valitusta tai oikaisuvaatimusta. Vasta lainvoimainen päätös mahdollistaa virallisesti rakentamisen aloittamisen. 4. RAKENTAMINEN Rakennustyön aikana viranomaiset suorittavat työmaalla toimenpiteitä ja katselmuksia, joiden tarpeellisuus on määritelty lupapäätöksessä. Katselmuksen suorittamisesta ajallaan sekä katselmusajankohdan varaamisesta huolehtii työmaan vastaava työnjohtaja. Seuraavassa on lueteltu katselmukset tavanomaisessa suoritusjärjestyksessä: a) Aloitusilmoitus Ennen rakennustöihin ryhtymistä tulee rakennusvalvontaviranomaiselle tehdä ilmoitus työn aloittamisesta. b) Sijainnin merkitseminen 29

30 Rakennusluvan myöntämisen jälkeen kaupungin mittausosasto suorittaa rakennusten paikan merkitsemisen maastoon. Toimitus tilataan mittauspalveluista (puh ) c) Korkeusaseman määritys Sijainnin merkitsemisen jälkeen suoritetaan rakennuspaikalla rakennusten korkeusaseman määritys. Rakennusten nurkkapisteissä tulee olla tällöin merkkipaalut, joihin on merkitty ajateltu korkeusasema. (Alamäki, Karikoski) Korkeusaseman määritys on joissain tapauksissa mahdollista suorittaa myös ennen rakennusluvan myöntämistä. d) Pohjakatselmus Pohjakatselmus suoritetaan, kun perustukset on kaivettu, kuitenkin ennen täyttöjä tai muita pohjanvahvistustöitä. Paaluperusteisissa rakennuksissa pohjakatselmus suoritetaan, kun paalutustyöhön ollaan ryhtymässä mahdollisen koepaalutuksen jälkeen.(alamäki, Karikoski) e) Sijaintikatselmus Ennen sokkelivalua suoritetaan sijaintikatselmus, jolla varmistetaan rakennuksen oikea sijainti. Harkkoperusteisissa rakennuksissa katselmus suoritetaan, kun nurkkiin tulevat harkot on asennettu. Katselmuksen suorittaa mittauspalvelut. f) Runkokatselmus Runkokatselmus suoritetaan, kun kantavat rakenteet on tehty, kuitenkin ennen niiden peittämistä. Suurissa rakennuskohteissa runkokatselmus voidaan suorittaa useammassa osassa. (Alamäki, Karikoski) g) Hormikatselmus Savuhormikatselmus suoritetaan viimeistään silloin, kun piipun muuraus on edennyt yläpohjan tasolle. (Holmila) h) Ilmanvaihtokatselmus Ilmanvaihtourakoitsija tilaa seuraavat tarkastukset. (Holmila) - kanavistot ja niiden kustannukset - puhdistusluukkujen paikat - palo-, lämpö- ja äänieristykset - kanavistojen tiiveys - lopputarkastus i) Vesijohto- ja viemäri tarkastukset Kvv-työnjohtaja tilaa seuraavat tarkastukset. (Holmila) 30