SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE

Transkriptio

1 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite, Kohde ja no SÄYNEENJOEN TILA 1.a Kohteen osoite: Viitonen 1599 Pirkko Pääkkönen, Viitonen 1599 RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija Kerrosluku asuinrakennus asuinrakennus 1800-luku 1 1/2, tehty kattolyhty 1930 luvun jälkeen (yläkerta otettu käyttöön) Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus betoni hirsi satulakatto tiilikuvioitu pelti rimalaudoitus Ulkovärit keltainen, maalattu 2001 Kunto Erityispiirteet kohtalainen, suhteellisen hyvä RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Säyneenjoki on yksi vanhoista Kuopiosta Iisalmeen kulkeneen Vanhan Oulun tien varrella sijainneista keskisuurista maatiloista, joka on myös esitelty "Suomen maatilat" kirjassa., Tilalla on ollut kauppapuutarhana jo 1960-luvulta asti,mistä johtuen paikkaa kutsutaan myös Säyneenjoen taimistoksi. Nykyisillä omistajalla tila on ollut vuodesta Tilan vanhasta rakennuskannasta on jäljellä tiensuuntaisesti rakennettu päärakennus, jonka tarkempaa ikää ei tiedetä. Lisäksi Pihassa on ollut 1930-luvulla mm. sikala ja 5-hevosen talli (kaikki puisia). Päärakennusta on vuosien varrella remontoitu useaan kertaan ja korjauksia tehdään edelleen vähitellen. Ikkunat ja uusittiin vuonna 2003, jolloin myös katto uusittiin. Katteeksi laitettiin tiilikuvioitu pelti ja räystäiden alapuolet laudoitettiin. LÄHIYMPÄRISTÖ: rakennus sijaitsee maantien varrella Säyneenjoen tilaa vastapäätä, toisella puolen tietä on tuulimylly (inventointikohde no 1b). Lähipellot on taimitarhan tuotannossa. Päärakennuksen ympäristö on istutettu puutarhamaiseksi ja monin erilaisin kasvein. SÄILYMISEDELLYTYKSET Tilalla asutaan ympärivuotisesti ja päärakennus on käytössä. Ei kuulu asematai yleiskaava-alueisiin. LUETTELOINTIPERUSTE: Vanha maatila. HAASTATTELUT JA LÄHTEET: heinäkuu 1990 Sinikka ja Hannu Turunen, Pentti Jaakkola 2012 isäntä Pääkkönen LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

2 Kuvaliite SÄYNEENJOEN TILA 1 a Peruskarttaote 2012 Tienpuoleinen julkisivu: yllä vasemmalla Suomen maatilat kirjasta Pihasivut Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

3 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite Kohde ja no SÄYNEENJOEN TUULIMYLLY 1b. Kohteen osoite: Viitonen 1600? Kuopion maanviljelysseuran neuvontasäätiö, josta myöhemmin syntyi maaseutukeskus, josta Pro Agria (mikä on nykyinen omistaja?) RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija ei käytössä TUULIMYLLY Rakennettu Suonenjoelle 1800-l, siirretty Säyneenjoen tilalle 1898, siirretty tien toiselle puolelle luvulla, maalattu 1990-luvulla Kerrosluku 2 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet hirsi ja luonnonkivi hirsi satulakatto päre vuoraamaton punainen 1990 hyvä, 2012 kohtalainen (ulkoporras jonkin verran rikki) Siirretty Suonenjoelta RAKENNUKSEN HISTORIA JA OMINAISUUKSIEN KUVAILU Tyypiltään ns. harakkamylly, Rakennuksen seinissä on lukuisia vuosilukuja vuodelta LÄHIYMPÄRISTÖ: rakennus sijaitsee maantien varrella Säyneenjoen tilaa vastapäätä, mutta sitä etenkään kesällä huomaa runsaíden pusikoiden takia. SÄILYMISEDELLYTYKSET rakennuksen paikka maisemallisesti väärä. Ympäristö tulisi niittää ja raivata, siten tuulimylly näkyisi maisemassa. Olisiko mahdollista siirtää parempaan paikkaan? LUETTELOINTIPERUSTE: rakenteet hyvin säilyneet, rakennuksen ikä ja tyyppi, rakennushistoriallisesti merkittävä R HAASTATTELUT JA LÄHTEET: heinäkuu 1990 Sinikka ja Hannu Turunen, Pentti Jaakkola 2012 naapuri n isäntä Pääkkönen LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

4 Kuvaliite SÄYNEENJOEN TUULIMYLLY 1 b Peruskarttaote 2012 Huolellisesti viimeisteltyjä rakenteita Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

5 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite, Kohde ja no PYÖREENLAHTI 2. Kohteen osoite: Pyöreenlahti 40 Siilinjärven kunta, Kasurilantie 1 RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika ei käytössä ASUINRAKENNUS?, ( luku)) Suunnittelija Kerrosluku Perusta Runko? 1 (1)/ (puolitoistakerrosta) betoni Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto satula, edessä poikkipääty betonitiili mineriitti ja lomalauta mineriiti harmaa, lauta punainen, ikkunat valkoiset Erityispiirteet RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Asumaton. Tilanne nähtävästi sama kuin inventoinnissa vuonna Asuinrakennus vaikuttaa vanhalta, joka on luvuillla vuorattu lomalaudoituksella ja mineriittilevyillä sekä laajennettu matalammalla siipiosalla ja muutettu ikkunat. :Tien toisella puolella on vanha maalaamaton aitta, joka on myöhemmin muutettu viljankuivaamoksi. Punatiili- ja rankorakenteinen navetta on todennäköisesti 1950-luvulta LÄHIYMPÄRISTÖ: Rakennus sijaitsee rautatie vieressä ja näkyy peltoaukean yli Viitoselle (maantielle).muuta asusta ei ole lähettyvillä. SÄILYMISEDELLYTYKSET Tilalla asutaan ympärivuotisesti ja päärakennus on käytössä. Ei kuulu asematai yleiskaava-alueisiin. LUETTELOINTIPERUSTE: Vanha maatila. HAASTATTELUT JA LÄHTEET: INVENTOINNIN TEKIJÄ: 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala valokuvaus

6 Kuvaliite PYÖREENLAHTI 2 Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

7 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja Kohde ja no TOIVALAN METSÄKOULU 3 Kohteen osoite: Haapamäentie 1, Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen koulutuskuntayhtymä Presidentinkatu 3 E 1, PL 87, Kuopio RAKENNUKSEN KUVAUS rakennuksen no 1. Päärakennus no 2. alkuperäinen Opettajien asunto Nyk. käyttö koulukäyttö kirjasto ym. ( Visala ) Alkup. käyttö koulu- ja oppilasasuntola opettajien asunto Rakentamisen ja muutosten aika 1953, 1981 peruskorjaus 1953, peruskorjaus 1980-luvulla? Suunnittelija arkkitehtitoimisto Olli ja Eija Saijonmaa 1953 arkkitehtitoimisto Olli ja Eija Saijonmaa Kerrosluku 2 ja 3 kerroksiset siivet 1+ kellarikerros Perusta betoni betoni Runko betonivälipohjat, tiilirunko betonivälipohjat, tiilirunko Kattomuoto loivahko satulakatto loivahko satulakatto Kate tiili tiili Vuoraus rappaus (viivakuvioitu) rappaus (viivakuvioitu) Ulkovärit vaalea keltainen, valkeat. ikkunat, sinisin korostuksin Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet rakennuksen no 3. Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija Kerrosluku Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto alkuperäistä detaljointia ja materiaalikäyttöä: liuskekivisokkeliverhous, ikkunat ylähallin avotakka, näkyvät kattotuolit räystäiden alla vaalea keltainen, valkeat. ikkunat, sinisin korostuksin alkuperäistä detaljointia ja materiaalikäyttöä: liuskekivisokkeliverhous, ikkunat näkyvät kattotuolit räystäiden alla, ulko-ovi, porraskäytävä alkuperäinen. rehtorin asunto 2000-luvulle asti asuntolan hoitajan asunto, joka 2012 oppilaiden vapaa-ajanviettopaikkana alkuper.äinen rehtorin asunto 1953, sisätilojen seinien muutoksia ja verhoukset luvuilla arkkitehtitoimisto Olli ja Eija Saijonmaa puolitoista kerrosta ja kellari betoni rankorakenne loivahko satulakatto tiili vaakapanelointi, profiili vinoponttilauta vaalea keltainen, valk. ikkunat, sinisin korostuksin Erityispiirteet alkuperäiset ikkunat ja ulko-ovet, olohuoneen suuremmat ikkunat, hieno ulko-ovi ja ulkoterassi korostavat asunnon arvokkuutta

8 RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Pohjois-Savon maakunnallinen talousneuvottelukunta ehdotti vuonna 1935 Siilinjärven kunnalle metsäkoulun perustamisesta. Seuraavana vuonna koulun paikaksi kaavailtiin Siilinpään tilaa. metsäkouluhanke kuitenkin raukesi ja paikalle rakennettiin myöhemmin oppikoulu. Sotien jälkeen Pohjois-Savon maakuntaliitto teki ehdotuksen maan ensimmäisen maanviljelijäin metsänhoitokoulun perustamisesta, mitä varten perustettiin metsänomistajista muodostunut kannatusyhdistys. Koulu perustettiin Kuopion Osuusliikkeen lahjoitettua 14 ha:n suuruisen pelto- ja metsätilan Pohjois-Savon metsänhoitolautakunnan havaintotilan läheisyydestä Kuopiosta Iisalmeen johtaneen maantien varrelle. Ennen vuonna 1953 koulurakennuksen valmistumista opetustyö oli aloitettu väliaikaisesti Suonenjoella. Lisätiloja rakennettiin vuosina 1969 ja valmistui uusin Koulu siirtyi vuonna 1975 valtion omistukseen ja myöhemmin Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen koulutuskuntayhtymälle. Rakennusten kuvaus: Alkuperäiset rakennukset sunnitteli Helsingissä toimistoaan pitänyt arkkitehtipariskunta Eija ja Olli Saijonmaa. Päärakennus on jaettu kahteen massaan rinteen korkeuskäyrien suuntaisesti, jolloin rakennus on saatu istumaan luontevammin maastoon. Rakennuksessa on kaksi pääkerrosta ja kellari, joka etummaisessa siivessä on maanpäällinen. Alun perin kellariin tuli keskuslämmitystilat polttoainevarastoineen, oppilaiden yhteissaunatilat, pesutupa ja pyykin käsittelytilat, verstas sekä polkupyörien ym. ja säilytystiloja. Sisäänkäyntikerroksen tuli 8 majoitushuonetta ja niiden yhteyteen yhteiset pesutilat, kansliatilat, keittiötilat ruokasali ja talonmiehen asunto. Toiseen kerrokseen tuli ensimmäisen kerroksen tapaan majoitustilat (8 huonetta ja pesutilat), luokka ja n. 11 hengen joukkomajoitushuone. Lisäksi kolme asuinhuonetta, jotka oli nimetty kahdelle keittiöapulaiselle ja emännälle (yhteensä talonmiehen asunnon kokoinen pinta-ala). Keittiöhenkilökunnalle ei ollut omia keittotiloja Päärakennukseen tehtiin peruskorjaus, jonka suunnitteli Espoosta arkkitehtitoimisto Malmivaara & Toivanen Oy. Tällöin mm yhteismajoitustila muutettiin luokaksi. Ulkopuolen näkyvimpinä muutoksina on ulko-ovien vaihtaminen polttomaalattuihin sekä ulkokatosten katteenuusiminen hyvin raskailla rakenteilla ja detaljeilla (samoin katteiden rakennedetaljit on kaikissa kolmessa rakennuksessa). Päärakennuksen takana sijaitsee nykyisin kirjastona käytettävä alkuperäinen opettajan asuinrakennus, Rakennuksessa yksi asuinkerros ja alun perin yhdelle henkilöautolle ja linja-autolle autotalliksi rakennettu kellarikerros. Rehtorin asuinrakennus on yksilöllisesti suunniteltu puolitoistakerroksinen puutalo, jossa näkyy ehkä selvimmin näitä kolmesta rakennuksesta sodanjälkeisen funktionalismin romanttisuus. Rakennusta on sisätiloiltaan muutettu (etenkin verhouksilta ja kiinteiltä kalustuksiltaan) paljon, mutta julkisivut ovat säilyneet. Arkkitehtuuri: rakennuksen on sommiteltu maaston mukaan eikä suoralinjaisesti toisiinsa nähden, mikä oli hyvin tyypillistä sodanjälkeiselle funkikselle. Metsäkoulun luonnetta on ilmennetty detaljeissa kuten sisäänkäynnin kattotuolin loveuskoristeilla ja muhkuraisella kannatinpylväällä. Rehtorin asunnon lakattuun oveen on koverrettu havuaihe. Räystäät ovat säilyneet alkuperäisinä ns. avonaisina (kattotulien päät ovat näkyvät). Yksi tyypillisine aikakauden koulurakentamisessakin näkyvä rakenne oli parvekkeet ja erityisesti ranskalaiset parvekkeet metallikaiteineen. Sellainen on päärakennuksen ylähallissa avotakan lähellä. Tila onkin rakennuksen yksi arkkitehtonisesti hienoimmista. Alun perin se liittyi viereiseen luokkaan lasiseinällä kuten myös ensimmäisen kerroksen ruokasali. Myöhemmin väliseinä on muurattu umpeen. Värityksenä on säilynyt mm ikkunoiden ja räystäiden alapintojen sininen korostevärinä. Ulko- ja sisäovet olivat alun perin lakattuja joista osa on myös säilynyt alkuperäisenä Rakennusten rakennusaikakaudelle tyypillinen herkkä liittyminen ympäristöön näkyy piirustuksissa (asemaprros ja 1 kerrosten pohjat): päärakennuksen sisääntulohallista on uloskäynti myös laatoitetulle (oliko koskaan, ei ole enää) takapihalle ja rehtorin asuinrakennuksen olohuoneesta on kulku pienelle köynnöksillä rajatulle terassille. Terassien yhteyttä pihaan korostaa niiden hyvin pieni tasoero (esim. Rehtorin pääsisäänkäynnin ulkotaso on lähes samassa korkeudessa kuin ympäröivä maa. Piirustuksissa on myös esitetty kaarevia kapeita liuskekivillä päällystettyjä käytäviä sekä opettajan ja päärakennuksen väliin pergola.

9 LÄHIYMPÄRISTÖ: Rakennukset sijaitsevat ensimmäisinä saavuttaessa koululle ja näkyvimpinä maantielle. Taustalla sijaitsevat koulun uudemmat rakennukset. Koulun alueella on keskitetysti toistakymmentä rakennusta. SÄILYMISEDELLYTYKSET Rakennusten tulevat korjaukset tulee tehdä rakennusten ominaispiirteitä huomioiden. Koulussa opettajana ym. toimiva Kalle Hasa kertoi, että ainakin päärakennus halutaan säilyttää. Rehtorin asuntoa voi uhata purkaminen, koska sillä ei tällä hetkellä ole erityistä käyttötarvetta. Asemakaava (Kv 2004)ei ole kaavallista suojelua. LUETTELOINTIPERUSTE: esimerkki 1950-luvun ammatillisesta koulurakentamisesta, paikallisesti p, maisemallisesti m, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rh ja h. On aikoinaan rakennettu laadukkaasti ja viimeistellyin detaljein. HAASTATTELUT: huhtikuu 2012 Kalle Hasa ja Marko Huuskonen (koulun työntekijöitä) LÄHTEET Martti Nenonen Metsäopetus ja Neuvonta Pohjois-Savossa Riitta ja Jukka Kasurinen Siilinjärvi, puoli vuosisataa kunnan ja seurakunnan kehitystä sanoin ja kuvin LIITTEET: kuvaliite INVENTOINNIN TEKIJÄ: 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala

10 Kuvaliite TOIVALAN METSÄKOULU 3 ALKUP. OPETTJAN ASUINRAKENNUS PÄÄRAKENNUS ALKUP. REHTORIN ASUINRAKENNUS. Yllävasemmalla alkuperäinen asemapiirros Päärakennuksen kuvia: Pääsisäänkäyntijulkisivu ja sisäänkäyntikatos (uusittu kattorakenne) Koulun sodanjälkeistä tyyliä edustavissa detaljeissa on käytetty metsä ja kasviaiheita. Aulatiloissa on tyylikkäitä uuneja, jotka alun perin näkyivät lasiseinien välityksellä luokkiin vrt. kuva (oikealla) Urho ja Sylvi Kekkonen vierailulla. Myöhemmin väliseinä on muutettu umpinaiseksi. Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

11 Opettajan (metsäteknikko) asunto rakennettiin yhdelle perheelle. 1 kerrokseen tuli 4 makuuhuonetta, olohuone, keittiö ja kylpyhuone, kellarikerrokseen autotalli henkilöautolle ja linja-autolle varaston lisäksi. Rakennuksen lämmitystapa oli edistyksellinen: lämpö tuotiin päärakennuksen kellarin pannuhuoneesta johdetuilla lämpöputkilla. Porrashuoneen rakenteet ja laadut edustavat hyvin aikaansa kuten alkuperäinen ulko-ovi Rehtorin asunto (nykyinen oppilaiden käytössä) on julkisivuiltaan säilynyt hyvin alkuperäisessä asussa, muutoksia on tehty kattorakenteisiin. Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

12 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Kohde ja no HAAPAMÄKI 4. Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Kohteen osoite: Haapamäentie 105, Omistaja ja osoite Pohjois-Savon metsäkeskus Julkiset palvelut, Piispankatu 12, KUOPIO RAKENNUKSEN KUVAUS rakennuksen no 1. no 2. PURETTTU no 3. pailkalle rakennettu autotalli Nyk. käyttö asuinrakennus2012 varasto (as. vieressä) ruokala Alkup. käyttö ASUINRAKENNUS AITTA ASUINRAKENNUS Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija 1942, 1989, luku 1900-luvun vaihde Eino Sorri Kerrosluku 1 ½, kellari 2 1 Perusta betoni luonnonkivi luonnonkivi Runko hirsi hirsi hirsi Kattomuoto satulakatto satulakatto satulakatto Kate alun perin päre, muovipinnoitettu tiilijäljitelmäpelti pelti muovipinnoitettu pelti Vuoraus lomalaudoitus lomalaudoitus rimalaudoitus Ulkovärit vaalea keltainen keltainen Kunto hyvä heikko hyvä Erityispiirteet muutoksia sisätiloissa ja lämmityksessä aikaisemmin asuinkäytössä (puutarhuri) tilan entinen päärakennus rakennuksen no 4. no 5. PURETTTU Nyk. käyttö museo ei käytössä Alkup. käyttö asuinrakennus AITTA Rakentaminen ja muutokset 1700-luku, 1950-l siirretty Kerrosluku luku Perusta luonnonkivi multiainen Runko hirsi hirsi Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate tiili huopa Vuoraus ei vuorausta ei vuorausta Ulkovärit maalaamaton maalaamaton Kunto Erityispiirteet hyvä siirretty Iisalmen Runnilta

13 RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Pohjois-Savon metsänhoitolauta kunta hankki Haapamäen tilan omistukseen 1940-luvun alussa maakunnalliseksi havaintometsätilaksi metsänomistajien valistustoimintaa varten. Toivalassa sijaitseva tila oli tällaiseen tarkoitukseen erittäin sopiva kivikkopeltoineen ja rehevine metsämaineen. Lähellä on vielä 1930-luvulla poltetulle kaskimaalle istutettu koivikko. Tilalla oli vanhempaa rakennuskantaa mm ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu tilan entinen päärakennus sekä aittoja. Sinne rakennettiin kuitenkin uusi asuinrakennus havaintotilan esimiehen asunnoksi sekä talousrakennuksia. Myöhemmin paikalle on siirretty vanha savutupa, joka on muutettu museoksi luvulta paikalla ei ole enää ollut vakinaista tilanhoitajaa. Tilan esimiehen asuinrakennus on rakennusmestari Eino Sorrin suunnittelema ja se valmistui v Puolitoistakerroksisessa talossa on asuintilojen lisäksi valoisa kellari. Rakennusmateriaali on hirsi ja perusta betonia. Alakerrassa on tupa ja kaksi kammaria, yläkertaan tehtiin yksi makuuhuone. Kellaritiloissa oli lisäksi pannuhuone. Rakennukseen tehtiin v WC. v rakennettiin sauna ja pesutilat. Lisätilat saunalle saatiin pienentämällä vieressä olevaa toimistoa. Rakennus on hyväkuntoinen. Rakennuksen huoneet ovat alun perin olleet suuria, kellari valoisa ja varustukseltaan edistyksellinen. Ullakkokerroksen keskellä olevaan käytävään tehtiin mm. kattoikkuna, joka on tosin myöhemmin peitetty. Rakennuksesta näkyy, että se on suunniteltu paremman väen käyttöön luvulla yläkertaa käytti Toivalan Metsäkoulun johtaja Paatero kesäasuntona tilanhoitajan asuessa alakerrassa. Asuinrakennuksen vierestä on purettu 1940-luvun alussa valmistunut ulkorakennus, jossa oli aitta ja puutarhurin asunto. Se on puolitoistakerroksinen rankorunkoinen rakennus. Eteläpäässä oli puutarhurin asunto ja pohjoispäässä oli varastotilaa. Aiemmassa inventoinnissa mainittiin, että Savikolle pystytetty rakennus oli päässyt liikkuman ja se aiottiin huonokuntoisena purkaa lähiaikoina. Vanha päärakennus on rakennettu vuosisadan vaihteessa. Se on yksi-kerroksinen hirsi talo, joka on rakennettu luonnonkiviperustalle. Se on maalattu keltaiseksi ja vuorattu peiterimalaudoituksella (keltainen lateksimaali olisi poistettava). Rakennus toimi 1990-luvulla tilan työntekijöiden ruokailu- ja lepotiloina, 2012 rakennus odotti mahdollisia korjauksia. Rakennus mainittiin 1990-luvun inventoinnissa hyväkuntoiseksi. Vanhan päärakennuksen vieressä on Haapamäen tilan entinen navetta, joka on rakennettu samoihin aikoihin tilanhoitajan asuinrakennuksen kanssa (1940-luvulla)Se on rakennettu vuosisadan alkupuolella luonnonkivistä ja hirrestä. Navetan puoli on muurattu kivestä ja tallin puoli on rakennettu hirrestä. Ulkoseinissä on käytetty muuraukseen peltokiviä ja sisäpuolella sementtitiiltä. Pyöreiden peltokivien käyttö navetoiden seinärakenteena oli yksi sota-ajan rakennusainepulan ratkaisuista. Tilalla oli karjaa vielä parikymmentä vuotta siite (kahdeksan lypsylehmää ja tallissa yksi hevonen). Karjanhoito lopetettiin kuitenkin 1970-luvun alussa, jonka jälkeen tilat ovat toimineet havaintotilan varastona. Rakennusta on jatkettu karjanpidon lopettamisen jälkeen hakehallilla. Alueen vanhin rakennus on 1950-luvulla paikalle Iisalmen Haapajärven kylästä siirretty Juurikkalehdon savupirtti, jonka alkuperäinen rakennusaika lienee 1700-luku. Yksihuoneinen tupa toimii museorakennuksena, jossa on nähtävissä mm. savu-uuni. Alkuperäiset seinäluukkujen tilalle on yksinkertaiset ikkunat. Pihassa ollut Haapamäen tilan entinen 1800-luvun lopulla rakennettu aitta on purettu 1990-luvun jälkeen. Aitta oli 2-kerroksinen multiaisella oleva hirsirakennus, maalaamaton ja vuoraamaton. Noin 100 metrin päässä muista rakennuksista on pienen lammen rannalla havaintotilan 1940-luvulla sahahirrestä edustussauna. Perusta on betonia. Vuoraamaton rakennus on käsitelty tummanruskeaksi kuultovärillä. Vanhempi sauna sijaitsee pihaantulotien tuntumassa, josta se aiotaan siirtää rauhallisempaan paikkaan. Saunaa kutsutaan Kekkosen saunaksi, koska tämä on kerran vierailullaan siinä kylpenyt. LÄHIYMPÄRISTÖ: Piha-alueet ovat hoidettuja ja muodostaen metsäisten rinteiden suojaaman pienmaiseman. Aiempina vuosina piha-alueella toimi taimitarha. Piha-alueiden länsiosaan oltiin siirtämässä kesällä 2012 vanhoja hirsirakennuksia (3 kpl) Tuusniemeltä luvun rakentamista edustaa arkkitehti Kimmo Ruotsalaisen suunnittelema opaskeskusrakennus, johon on sijoitettu toimisto- ja ruokailu/kahvilatilat. Pienmiljöön erityinen piirre on alueelle istutetut metsiköt ja erilaiset puulajit mm. ulkomaisten puulajien rinne, jonne on rakennettu havaintopolusto opastauluineen.

14 SÄILYMISEDELLYTYKSET: Rakennusten tulevat korjaukset tulee tehdä rakennusten ominaispiirteitä huomioiden. Vanha päärakennus korjataan todennäköisesti lähitulevaisuudessa. Ei kuulu asemakaava-alueeseen. LUETTELOINTIPERUSTE: Paikka on vuodesta 1939 ollut Pohjois.Savon metsäkeskuksen omistama retkeily-, opetus- ja havaintotila. Tehokkaan puuntuotannon lisäksi Haapamäellä on kiinnitetty huomiota metsämaiseman hoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Monipuolisten luontopolkujen lisäksi Haapamäellä voi tutustua savupirttiin, johon on koottu kaskikauden esineistöä. Paikallisesti (p) merkittäviä rakennuksia 1800-luvulta alkaen. LÄHTEET: Haastattelu: Ensiö Räsänen (paikalla käynnin yhteydessä): Kirjallisuus: Metsän monet mahdollisuudet Haapamäen havaintotila Pohjois-Savon julkaisuja. LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys heinäkuu 2012 Hanna Oijala

15 Kuvaliite HAAPAMÄKI 4 Peruskarttaote OPASKESKUS KEKKOSEN SAUNA ENT. NAVETTA TILANHOITAJAN ASUINRAKENNUS ALKUPERÄINEN. ASUINRAKENNUS. SAVUPIRTTI LAMPI SAUNA 2012 siirrettyjen hirsirakennusten sijainti Haapamäen asuinrakennus, joka on rakennettu ennen tilan siirtymistä Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistykselle Entinen navettarakennus, keskellä näkyy peltokivistä rakennettu ulkoseinä, vasemmalla myöhemmin rakennettu hakehalli. Alla vasemmalla 1940-rakennetu edustussauna. Alla oikealla Kekkosen sauna, minkä takana savupirtti. Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

16 Savupirtti, taaempana navetta ja tilan vanhin asuinrakennus.. Oikealla 2000-luvulla rakennettu opastietokeskus. Alakuvissa rakennusmestari Eino Sorrin suunnittelema tilanhoitajan asunto. Ullakkokerros- ja ulkohahmo on säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä, mutta ensimmäisen kerroksen tilat, varustus ja pinnat on täysin uusittu. Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

17 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Kohde ja no TOIVALANTIEN POHJOISPÄÄN VANHA PIENTALOASUTUS 5. (ALUEKOHDE) RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Toivalantien pohjoispäässä sijaitsevan omakotialueen vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1930-luvulla. Ne olivat kuopiolaisten "herrojen" huviloita, joita kantaväestö kutsui villoiksi. Entiset huvilat on myöhemmin muutettu ympärivuotiseen asumiskäyttöön ja ulkonäöltään ne muistuttavat 1950-luvun tyyppitaloja, joita on myös rakennettu alueelle. Rakennuskanta on lähes täysin uudistettu (uudisrakentaminen, peruskorjaukset sekä laajennukset. Rakennusten ikkunat on ja 1980-luvulla muutettu vuosikymmenen muotia vastaaviksi. Suurimmat ulkonäköön vaikuttaneet muutokset on saatu aikaan erilaisilla laajennuksilla. Alueelle tuovat viihtyisyyttä hyvin hoidetut pihat puutarhoineen. Tontit ovat suuria ja asumisviihtyvyyttä lisäävät lehtevät puut. Maat ovat aiemmin kuuluneet Konttihovin tilaan. LÄHIYMPÄRISTÖ: Alue rajautuu lännessä maantiehen (Viitonen) ja idässä rautatiehen. SÄILYMISEDELLYTYKSET Metsäkoulu 1 ja 2 asemakaavoissa (kaupunginvaltuustossa hyväksytty 1993, 1986, 1983 ) ei ole kaavallista suojelua., tosin siihen rakennusten suhteen ei ole tarvetta (rakennuksia on muutettu jo niin paljon). LUETTELOINTIPERUSTE: Alueen rakentumisen historia. INVENTOINNIN TEKIJÄ: 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala

18 Kuvaliite TOIVALANTIEN POHJOISPÄÄN VANHA PIENTALOASUTUS 5 Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

19 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite Leena Pellinen, Kortepolku 23 RAKENNUKSEN KUVAUS Kohde ja no KOIVIKKO 6. Kohteen osoite: Kortepolku 23 rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika huvila, saunakäytössä HUVILA saunaosa, 1935 huvilaosa Suunnittelija Kerrosluku 1 1/2 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet harkkokiviä, puupölkkyjä, melko kevyesti todennäköisesti perustettu saunaosa hirttä, muut osat rankorakenteisia harjakatto betonitiili, alunperin päre alkuperäinen rimalaudoitus taitettu valkoinen öljymaali (alkuperäinen väri) kohtalainen rakentamiseen käytetty todennäköisesti Niuvan sairaalasta saatuja rakennusosia (ovia ikkunoita), monimuotoinen, saunaosan sijoittaminen aikakauden huviloista poiketen yhteen asuintilojen kanssa, ulko- ja sisäpintojen ja tilojen alkuperäisyys, kiinteä ja irto-kalustus myös vanhaa. RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Erik Pitkänen rakensi saunan, mutta myi sen heti Amerikan suomalaiselle Norgot-(tai Norcot?) nimiselle pariskunnalle, joka laajensi saunan huvilaksi. Edelleen käytössä oleva, melko alkuperäisenä säilynyt saunaosa jäi tällöin rakennuksen eteläpäätyyn. Pariskunnalla oli vakituinen asunto Kuopiossa. Sotavuodet kuitenkin erotti pariskunnan, minkä jälkeen nykyisen omistajan Leena Pellisen vanhemmat ostivat huvilan vuonna Leena Pellinen asui perheensä kanssa rakennuksessa 1988 asti (n 4-7 vuotta) ympärivuotisesti ennen rakennusluvan saamista uudelle asuinrakennukselle huvilatontin yläosaan. Rakennuksen sisustukset ja pinnat ovat säilyneet lähes alkuperäisinä, mikä lisää huvilan rakennushistoriallista arvoa. Rakennusosat kuvaavat samalla aikakauden yhteiskuntahistoriaa ja kuinka maailmanlaajuinen lama vaikutti perheiden rakennushankkeisiin. Tyylihistoriallisesti rakennus tuo lisäpiirteitä 1930-luvun, klassismin ja funktionalismin murrosvaiheen aikaan. Rakennuksen säilymistä alkuperäisenä selittää uuden asuinrakennuksen rakentaminen tontille (huvilaan ei ole ollut tarpeellista saneerata wc- ym. tiloja ym. uusia kalusteita eikä lisäeristää rakennusta). Koska 1930-luvun alussa elettiin pula-aikaa rakennustarvikkeiksi käytettiin vanhoja rakennusosia, joita ovat ainakin uusrenessanssityyliset (nähtävästi ns. ranskalaisella peilirakenteella) sisäovet. Myös ikkunoiden monimuotoisuus kertoo, että ne saattoivat olla siirretty muista rakennuksista. Rakennuksen pohjoispäädyn pystyjaolliset ikkunat saattavat olla valmistettu rakentamisajankohtana, kun taas suuri osa muista ikkunoista vaikuttaa vanhemmilta. Omistajan tiedon mukaan käytettyjä rakennusosia olisi saatu Niuvan sairaalasta (peiliovet hyvinkin todennäköisesti). Olohuoneessa on esim. tyypiltään 1800-luvun lopulla arvorakennuksissa käytetyt, ranskalaisella peilirakenteella valmistetut kahdet pariovet. Ovien painikkeina on jugend- ja uusrenessanssityyppisiä malleja. Lama-ajasta huolimatta rakennuksessa on makuuhuoneissa ja olohuoneessa kaakeliuunit. Komerot ovat kiinteitä ja samoin varustettuna peiliovilla. Joissain ullakkokerroksen ovissa on mielenkiintoisia peilirakenteisia taiteovia.

20 Pohjakaavan kuvaus: Rakennuksesta ei ole säilynyt varsinaisia ammattilaisten laatimia piirustuksia, mutta nykyinen omistaja kertoi rakennuttajien luonnospiirroksista. Pohjakaava on monilta piirteiltään aikakaudelle poikkeuksellinen (esim. saunan sijainti samassa rakennuksessa, kolme sisäänkäyntiä suhteellisen pieneen pohjakerrokseen, keittiön yhteydessä ei ole palvelijahuonetta). Pohjakerroksen eteläpäädyssä on hirsirunkoinen sauna, josta on ovi pukuhuoneen kautta ulos. Sisäyhteyttä asuinpuolelle ei ole. Asuintiloihin päästään rakennuksen takaa keittiön sisäänkäynnistä ja rannan puolen avokuistilta, josta tullaan pieneen ruokahuoneena käytettyyn tilaan. Tästä on yhteys suureen olohuoneeseen ja keittiöön. Olohuoneen takana on kapea eteinen, josta on uloskäynti pohjoispäätyyn ja portaat toiseen kerrokseen. Tässä uloskäynnissä on muita ovia yksinkertaisempi peiliovi pyöreine kurkistusluukkuineen. Ovi on saattanut olla Niuvan sairaalan potilashuoneessa. Ullakkokerroksessa on kolme huonetta; molemmissa päädyissä yksi huone sekä järvinäkymään kattolyhdyn ja yläpuitteiltaan kaarevien ikkunoiden kautta avautuva huone. LÄHIYMPÄRISTÖ: Huvila sijaitsee rannan suuntaisena lehtipuuvaltaisella vyöhykkeellä.. Eteläpuolella on valoisa edelleen puutarhana käytetty alue. Huvilalle saavutaan tontin yläosassa sijaitsevan asuinrakennuksen ja vanhan talousrakennuksen ohi. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Rakennuksen takaosan kattolyhdyn ja piipun tienoilta on ollut vesivahinko, joka näkyy portaikon sisäkatossa. Ensisijaisia korjaustoimia on katon korjaus ja maan pinnan muotoilu siten, että alapohja tuulettuu. Kuten monilla muilla ranta-alueen vanhoilla huviloilla rakennuksen perustukset on painuneet. Ilkivalta ollut ongelmana. Ei kuulu asemakaavoitettuihin alueisiin. LUETTELOINTIPERUSTE: Esimerkki 1930-luvun huvilarakentamisesta, sisä- ja ulkotiloiltaan poikkeuksellisen autenttinen. paikallisesti p, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rh ja h HAASTATTELU: 2012 Leena Pellinen LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys heinäkuu 2012 Hanna Oijala

21 Kuvaliite rakennusinventointiin: KOIVIKKO 6 Järven puoleinen sivu Peruskarttaote 2012 Pohjoispääty, jossa on olohuoneen erkkeri-ikkuna. Eteläpääty ja takasivu, josta on sisäänkäynnit saunaan ja keittiöön. Ullakkokerroksen käytävän komeroiden ja huoneiden ovia. Ullakon keskimmäisen huoneen ikkuna ja kakluuni. Olohuone Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

22 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Kohde ja no MERIKANNON HUVILA 7. Kohteen osoite:?? Kohde on joko muutettu täysin tai paikalle on rakennettu uusi rakennus, mistä syystä ei kohdetta otettu täydennysinventointiin. RAKENNUKSEN KUVAUS (kuvaus inventoinnista 1990) rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika vapaa-ajanrakennus ASUINRAKENNUS 1930-luku Suunnittelija Kerrosluku 2 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet luonnonkivi hirsi satulakatto pelti rimalauta punainen heikko Poikkipääty ja parveke RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA -- INVENTOINNIN TEKIJÄ: 1990 Ismo Koponen

23 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite, Kohde ja no KONTTIHOVI 8. Kohteen osoite: Konttimiehentie 25 Marjatta ja Seppo Taskin, Konttimiehentie 25 RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika navetta NAVETTA 1931 Suunnittelija Eino Sorri Kerrosluku 1 (+1) Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet porakivi porakivi ja tiili satulakatto aaltoprofiilipelti rimalauta punainen kohtalainen Navettaan liittyy hirsirunkoinen tallirakennus RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Konttihovi on alueen yksi kantatiloista ja on esitelty "Suomen maatilat" kirjassa. Vanhasta rakennuskannasta on jäljellä vain karjarakennus ja pihan ulkopuolella puimala. Pihapiirin muodosti aiemmin tiivis neliöpiha, jossa länsisivulla sijaitsi asuinrakennus, tätä vastapäätä navetta ja vieressä talli ja toisella puolen aittarivi. Toivalan metsäkoulun maat kuuluivat aikoinaan tilaan. Nykyisten omistajien suku (Taskin) on 1800-luvulla tullut tilalle Laatokan Karjalasta. Tätä ennen paikkaa asui mm. Karl Savolainen. Karjarakennukseen kuului alunperin kivirakenteinen navetta- ja hirsirakenteinen talliosa. Perinteisestii hevostalleja ei seudulla (Kuopion pohjoispuoli) rakennettu kivestä. Myöhemmin talliosa on muutettu karjatiloiksi ja viimevuosina navettaosaan on rakennettu hevosille karsinat. Navetan ja tallin alkuperäiset rakenteet on purettu muutoksissa. Pihasivulle on 1970-luvulla rakennettu karjakeittiö. Navetan seinän rakentaminen porakivestä on poikkeuksellista luvuilla. Porakivinavetoiden rakentaminenhan ajoittui parikymmentä vuotta aiempaan ajanjaksoon. Tämän jälkeen siirryttiin sementti- ja savitiilen käyttöön. Konttihovissa porakiven käytön selittää, se että kivet oli tarjolla edullisesti, koska niiden alkuperäinen käyttötarkoitus peruuntui. Seinä on varsinaisiin porakivinavetoihin poikkeava siten, että sisäpuoli on rakennettu sementtitiilestä ja vain ulkokuori porakivestä. Seinärakenteessa on omistajan mukaan kaksi ilmarakoa. Seinän kokonaispaksuus on n. 50 cm, kun se varsinaisissa porakivinavetoissa oli n. metrin syvyinen. Navetassa oli alunperin puulaipio ja keskiosassa puutolpat, jotka on myöhemmin korvattu terästolpilla. Rakennuksen pohjakaavan luvulle tyypillinen piirre oli lantalan sijoitus rakennusrungon keskelle LÄHIYMPÄRISTÖ: Navetta on pihan vanhin rakennus. Aiemmin ennen navetan rakentamista, pihapiiri muodostui tiiviistä neliöpihasta. Uusi tiilinen päärakennus rakennettiin vanhan länsipuolelle. Pihan itäreunaan on rakennettu toinen asuinrakennus, joka näkyy maisemaan avautuvalle peltoaukealle. Muutoin tilan rakennukset ovat puuston peitossa.

24 SÄILYMISEDELLYTYKSET: Rakennusta on muutettu jo paljon, mikä on tyypillistä käytössä pysyneille karjarakennuksille Ulkohahmon säilyneitä piirteitä on kiviseinärakenne ja itäpäädyn parvikerroksen klassistiset pyöröikkunat. Konttihovin tila ei kuulu asemakaava-alueeseen. LUETTELOINTIPERUSTE: Vanha tila. Navetta liittyy karjarakennusten rakenteiden kehitykseen. Kuopion seudulla, etenkin maatalousrakentamiseen vaikuttaneen rakennusmestari Eino Sorrin suunnittelema. LÄHTEET: Haastattelu: Seppo Taskin heinäkuu 2012 Kirjallisuus: Suomen maatilat (1932) LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys heinäkuu 2012 Hanna Oijala

25 Kuvaliite KONTTIHOVI 8 Peruskarttaote 2012 KARJARAKENNUS PUIMALA Valokuva vanhasta puretusta päärakennuksesta (kirjasta Suomen maatilat, 1932) Alkuperäinen hirsirunkoinen tallipääty, jonka yläpuolella parvikerroksessa on säilynyt klassismin ajan talousrakennuksissa suositut pyöröikkunat. Alkuperäistä porakivestä rakennettua navetan seinää, oikeassa kulmassa näkyy myöhemmin rakennettu karjakeittiö Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

26 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite, Kohde ja no RATAVARTIJAN MÖKKI 9. Kohteen osoite: Koivupurontie 4 Jari Vainikainen, Koivupurontie 4 RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika vapaa-ajanrakennus ratavartijan asunto 1900 Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet Rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholm porakivi hirsi (lyhytnurkka), n.200mm satulakatto huopa rimalauta punainen kohtalainen Tuvan ja kamarin käsittävä rakennus RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Toivalan rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva ratavartijan mökki piharakennuksineen kuuluu Kuopiosta Iisalmeen vuosina toteutettuun Savon rautatieosuuteen. Asemat ym. liikennepaikat rautatieläisten asuntoineen rakennettiin Rautatiehallituksen arkkitehtien laatimilla piirustuksilla. Suuren rautateille tarvittavan rakennusten määrän takia rakentamista varten laadittiin tyyppipiirustuksia eri rakennustyypeille (asemarakennukset, asunnot ym.) Toivalan ratavartijan asunto rakennettiin yksinkertaisen vahtituvan piirroksilla (suunnitelmat vuodelta 1896), joilla rakennettiin Kuopio- Iisalmi rataosuudelle kaikkiaan 19 asuinrakennusta. Kyseinen yksinkertainen vahtitupa oli yleisin valtionrautateille (kuten myös Suomeen kautta aikojen) rakennetuista rakennustyypeistä. Vuonna 1920 niitä oli yli 850 kpl.. Ratavartijan (mestarin) tehtävänä oli huolehtia radan kulkukelpoisuudesta ympäri vuoden: kesällä mm vahdittiin, ettei eläimiä päässyt raiteille, kun talvisin taas raiteita puhdistettiin lumesta. Vaikka asuinrakennukset olivat kooltaan pieniä, pyrittiin ne rakentamaan yhtä huolellisesti kuin muutkin rautatierakennukset, mikä on edesauttanut rakennusten säilymistä. Vahtitupien mallit vaihtelevat eri rataosuuksilla, vanhimmat 1860-luvulta olivat yhden huoneen tupia. Arkkitehti Bruno Granholmin vuonna 1896 mallipiirustusten mukaan rakennettujen Kuopio-Iisalmi välisten tupien pinta-ala oli kasvanut käsittäen suurehkon huoneen ja hella-leivinuunilla varustetun keittiön. Ruokakellari sijoitettiin rakennuksen alle maasto-olosuhteiden salliessa tai tuvan läheisyyteen. Rakennuksen hahmo on 1896 mallissa epäsymmetrinen. Kattokulma on suhteellisen loiva, koska katteena käytettiin huopaa, jota tervattiin aika-ajoin (jyrkemmältä katolta terva olisi valunut tervattaessa pois). Ulkoseinät vuorattiin joko vaaka- tai, kuten Toivalassa, pystylistoin (rimalaudoituksella). Detaljit olivat vahtituvissakin runsaita, mm räystäiden alle tehtiin muotoillut ja uurroksin koristellut konsolituet. Useimmista vahtituvista säälle alttiimmat koristeaiheet kuten katonharjoja koristaneet erilaiset puiset spiirat ym. ovat ajan myötä hävinneet. Ikkunakarmimalliksi tuli T-karmi (kutsuttiin myös venäläiseksi ikkunaksi). Mallipiirustuksessa kahdella sivuilla ei ole ollenkaan ikkunoita. Toivalan ratavartijan asunnon kkunoiden vaihtaminen on muuttanut olennaisesti sen ilmettä. LÄHIYMPÄRISTÖ: Ratavartijan asuntoon kuuluvan piharakennuksen tiloina oli alun perin 1-2 lehmän navetta, makki, halkovaja ja ruoka-aitta sovitettuina samaan rakennukseen.

27 SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ratavartijan mökki ei kuulu asemakaava-alueeseen. Voimassa olevassa maakuntakaavassa (Kuopion seudun maakuntakaava) kohde lukeutuu (rajaus tosin maakuntakaavassa tulkinnanvarainen) Toivalan asema-alueeseen. LUETTELOINTIPERUSTE: Vanha tila. rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti rh ja h merkittävä LÄHTEET: Kirjallisuus: Valanto, Sirkka Suomen rautatieasemat , Rautatierakennusten korjausohjeet/museovirasto, Valtionrautatiet ,Helsinki LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys heinäkuu 2012 Hanna Oijala

28 Kuvaliite RATAVARTIJAN MÖKKI 9 Järven puoleinen sivu Pohjoispääty Eteläpääty j Yksinkertaisen vahtituvan tyyppipiirustuksia 1896: leikkaus ja pohja, arkkitehti Bruno Granholm. Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

29 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Kohde ja no LOMMIN HUVILA (KOIVUPURO) 10. Kohteen osoite: Koivupurontie? Omistaja ja osoite Jorma Lommi, Haahkakuja 3 ja 6, Helsinki, RAKENNUSTEN KUVAUS rakennus 1 Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika vapaa-ajanrakennus? VAPAA-AJANRAKENNUS 1936, peruskorjaus ja laajennus Suunnittelija rkm. Eino Soininen 1931?, arkkitehti A.S. Sandelin 1952 Kerrosluku Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet 2 + kellari porakivi, betoni ja maakivet 1936 hirsi, laajennuksessa rankorakenne satulakatto pelti 1953 (Sandelin esitti piirustuksissa tiilikatteen)(alun perin pärekatto) vaakalaudoitus, pinnaltaan täysin suora profiili (ulkopinta tasainen) taitettu valkoinen välttävä/kohtalainen, mutta korjauskelpoinen painumista perustuksissa, mistä johtuen uunit ja muurit eivät ole käytössä Järven puolella betoni- ja tiilirakenteinen parveke- ja pilarirakenne, paljon mielenkiintoisia alkuperäisiä rakennusdetaljeja ja osia (listoitukset, uunit ym.) mitkä lisäävät rakennuksen arvoa. rakennus 2 Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija Kerrosluku 1 sauna SAUNA, PESUTUPA 1930-luvun puoliväli Kaarlo Lommi Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet kivipelkat (porakivi) hirsi- ja rankorakenne satulakatto saumattu pelti hirsiseinät vuoraamattomat, rankorakenteinen osa vaakapaleloitu seinät vaalea /taitettu valkoinen, listat vaalean vihreät, ovet, ikkunapuitteet ja peltikato punaiset, räystäänaluset ruskeat ei käyty sisällä, ulkoa ikäisekseen saunaksi hyvä/kohtalainen Säilynyt nähtävästi melko alkuperäisenä. Pieni avoveranta rannan puolella rakennusrungossa. (Melko harvinainen) 1930-luvun ikkunapuitejako (tiheä vaakasuuntainen jako)

30 RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Käytön historia: Varatuomari ja Kuopion kaupungin taloustarkastaja Kaarlo Lommi osti vuonna ha.n kokoisen Koivupuron maanviljelijä Lappalaisen jälkeläiseltä, joka oli alkanut rakentaa paikalle huvilaa. Kuopion seudun henkilöhistoriaan Kaarlo Lommi liittyy Minna Canhtin varainhoitoyhtiön kautta, jonka johtajaksi hän tuli avíoiduttuaan Minna Canthin pojantyttären (Burnice) kanssa. Koivupuroa asuttiin sota-aikana talvi, muutoin pääosin kesäaikaan (kevät & syksy mukaan lukien). Rakennusten, pihojen ja eläinten ylläpidon ja hoidon takia Koivupurossa oli talonmies, jolle vuonna1953 laajennuksessa rakennettiin keittiön ja olohuoneen käsittävä asunto. Kaarlo Lommin kolmesta pojasta vanhin peri Koivupuron, mutta tämän kuoltua osti kolmas pojista Jorma Lommi tilan perikunnalta 1990-luvulla. Yhdelle veljeksistä lohkottiin Koivupuron tilasta 1 ha rantatontiksi (Kotaranta). Huvila on 1980-luvun jälkeen jäänyt pois säännöllisestä käytöstä. Huvilarakennuksen suunnittelu ja kuvaus: Koivupurossa oli vuonna 1930 keskeneräinen rakennus (hirsikehikko), jonka Kaarlo Lommi rakennutti suunnitelmapiirustuksien mukaan valmiiksi. Rakennukseen tehtiin peruskorjaus ja laajennus vuosina Tuolloin pääasiallinen tarkoitus kohentaa rakennuksen julkisivua, ei niinkään saada lisätiloja. Rakennuksesta on säilynyt alkuperäiset (Eino Soinisen? allekirjoittamat) piirustukset sekä peruskorjauksen suunnitelleen A.S. Sandelinin piirustukset (allekirjoitukset vuodelta 1947). Eino Sonninen toimi luvulla Kuopion seudulla rakennusmestarina (mm. vastaavana mestarina Harjamäen piirimielisairaalan rakennuksilla). A.S. Sandelin oli Kuopion kaupungilla arkkitehtina vuosina minkä jälkeen hän siirtyi Turun kaupunginarkkitehdiksi. Virkatyön lisäksi hän harjoitti yksityispraktiikkaa. Siilinjärvelle hän suunnitteli mm. keskustan ensimmäisen kaavan (rakennuskaava) vuonna 1949, eläinlääkärin talon ja kanttorilan. Hänen töilleen näyttää olleen ominaista melko vähäeleisessä klassismissa pitäytyminen, vaikkakin hän oli opiskellut ja valmistunut funktionalismin syntyaikoina vuonna Myös Koivupuron huvilapiirrokset Sandelin esitti klassismin hengessä. Toteutuksen detaljit ja materiaalit kertovat kuitenkin peruskorjauksen kuuluvan sotien jälkeiseen aikaan. Piirustuksissa on säilynyt myös arkkitehti Juho Nykäsen laatima pirtin takkapiirustus 1930-luvulta. Tämä oli Sandelinia aiemmin Kuopiossa kaupunginarkkitehtina. Nähtävästi Kaarlo Lommi kaupungin virkamiehenä saattoi luontevasti pyytää suunnitteluapua kaupunginarkkitehdeiltä. Alkuperäisen piirustuksen huvila oli malliltaan melko selkeä, kapea ja korkea kellarillinen, kaksikerroksinen ja ulkoseiniltään hirsipintainen rakennus. Kellariin tuli puuvarasto ja ruokakellari. Ensimmäiseen kerroksen pirtti, keittiö ja kaksi huonetta, joista keittiön takana sijaitseva oli nähtävästi tarkoitettu palvelijalle/apulaiselle. Pirtin ja keittiön väliin tuli keittiöeteinen, joka myös toimi välikkönä kuljettaessa pirttiin. Toiseen kerrokseen tuli neljä erikokoista huonetta ja suuri halli, josta oli uloskäynti pääjulkisivun avokuistin päälle rakennetulle parvekkeelle. Palvelijan huonetta, keittiöeteistä ja yläkerran päätyhuonetta lukuun ottamatta tulisijat muurattiin kaikkiin tiloihin. Huonekohtaisten uunien rakentaminen huviloihin näyttää olleen yleinen tapa aikakaudella. Pirtissä ja pääeteisessä laipiolle antaa ilmettä näkyviin jätetyt ja huolellisesti viimeistelty ja sävytetty kattopalkisto ja laipiolistoitus. Pirtin (Sandelinin piirustuksissa sali) seinät jätettiin sisäpuolelta hirsipinnalle ja polttokäsiteltiin tummeman ja yhtenäisemmän pinnan aikaansaamiseksi, koska hirret oli siirretty jostain vanhasta rakennuksesta (Jorma Lommin muistitieto) luvun muutostöissä uusittiin pääjulkisivun puinen kuisti- ja parvekerakennelma betoni- ja tiilirakenteiseksi. Tyylillisesti ratkaisu erityispiirteenä on selkeän klassistisen muotokielen yhdistäminen luvuilla muotiin tulleeseen tapan käyttää puhtaaksimuurattuja tiilipintoja sisäänkäyntien yhteydessä pilareissa ym. Julkisivujen merkittävä muutos oli myös kaksikerroksisten poikkipäätyjen rakentaminen laajennuksina etuja takajulkisivuille. Alakerran laajennusosaan tuli talonmiehen asunto, jolle rakennettiin oma sisäänkäynti takapihan ja piharakennuksen suuntaan. Etuosan laajennusosalla suurennettiin alkuperäistä pääeteisen viereistä huonetta (ruokasali). Mielenkiintoisena tilaratkaisuna toisen kerroksen avoterassin ja ylähallin väliin rakennettiin vilpola (lasikuisti). Myös pieni pesuhuone on merkitty piirrokseen. Muutoksia ei täysin toteutettu piirustusten mukaan mm Sandelinin esittämiä, pääeteiseen valoa antavia ikkunalasituksia kahtapuolen ulko-ovea. Ovena on sen sijaan Kuopion kaupungista Minna Cantin perillisten Kuninkaankadun talossa ollut lasinen pariovi. Takajulkisivulle talonmiehen asuntoon kuuluvaa ikkunaa ei myöskään toteutettu. Sandelin oli piirtänyt julkisivupiirroksiin klassismille tyypillisen koteloidun räystäsrakenteen kissanpenkkeineen, mutta Koivupuron räystäät toteutettiin 1950-luvulle tyypillisemmällä avoräystäsrakenteena.

31 Sauna Rannassa on säilynyt nähtävästi melko alkuperäisessä asussa sauna- ja pesutuparakennus, jonka paikallinen veneenveistäjä Janne Pöyhönen rakensi Kaarlo Lommin suunnitelmien mukaan 1930-luvun puolivälissä. Tätä ennen käytössä oli rinteeseen rakennettu maasauna nykyisen autotalli kohdalla. LÄHIYMPÄRISTÖ: Huvilarakennus ja ulkorakennus rakennettiin rannasta n. 400 metrin päähän jyrkkäpiirteisen Kinnulanniemen mäenrinteeseen, johon raivattiin puutarhaa ja oleskelupihoja. Rakennuksen järven puoleiselle julkisivulle rakennettiin kivimuurin pengerretty terassi. Rakennuksen länsisivulta (pääjulkisivu) pihalta jyrkkään maastoon rakennettiin kiviportaat levähdyspenkkeineen. Vanhoista valokuvista näkyy kuinka aiemmin huvilalta avautui paljon avarammin näkymät Iso-Jälän järvelle. Kivirakennelmat ovat edelleen näkyvissä, maisema järvelle on luonnollisesti peittynyt. Rinnemaastossa puusto on nyt vaikuttavan korkeakasvuista. Rakennuksen etelä- ja itäpuolelle raivattiin tilaa puutarharhalle, jonka itäreunalle Kaarlo Lommi rakensi vaiheittain ulkorakennuksen. Koivurannan tontista raivattiin 1/3 pelloksi ja kesäisin huvilalla pidettiin sikaa, lehmää ja lampaita. Eläimet muualla hoidossa talviaikana. Puutarhan reunalla on säilynyt koirankoppi, joka aikoinaan on rakennettu Liettuasta Minna Canthin kauppaan tulleista kankaiden pakkauslaatikoista. Rannassa oli saunan lisäksi myös venevaja. Ensimmäinen venevaja rakennettiin 30 luvun alussa, viimeisin (kolmas) versio rakennettiin 50 luvun alussa, joka purettiin 90 luvulla. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Rakennus ei kuulu asemakaava-alueeseen. Rakennuksen uhkana on käytöstä poistuneille ja muusta asutuksesta syrjässä sijaitseville rakennuksille tyypillinen ilkivalta. LUETTELOINTIPERUSTE: esimerkki 1930 ja 1950-lukujen huvilarakentamisesta. Erittäin paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Myös väritys- ja pintaverhoilut ovat pääosin rakentamisen ja peruskorjauksen ajoilta. Rakennushistoriallisesti (maakunnallista tasoa) merkittävä rh. HAASTATTELUT: heinäkuu 2012 puhelimessa omistaja Jorma Lommi. Paikalla käynnin yhteydessä Kari Lommi. LÄHTEET: Suunnitelmapiirustuksia 1930-luvulta- ja 1947 ja 1950-luvuilta (huvilasta saunasta ja venevajasta), vanhoja Jorma Lommin omistamia valokuvia. LIITTEET: kuvaliitteet INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala.

32

33

34 Piirustuksia/ kuvaliite rakennusinventointiin: LOMMI 10 SAUNA HUVILA ULKORAKENNUS Vesiväripiirustus, joka esittää rakennusta ennen 1950-lukua. Peruskarttaote 2012 Koivupuron huvilarakennuksen piirustuksia 1930-luvulta. (rkm. Eino Soinisen allekirjoitus?) Takkapiirustuksen on laatinut Kuopion kaupunginarkkitehti Juo Nykänen. Laajennus- ja muutospiirustuksia /A.S. Sandelin 1947 Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

35 Piharakennus rakennettiin vaiheittain Kaarlo Lommin toimesta 30 luvulla. Koivupurolla pidettiin sikaa, lehmää ja lampaita. Eläimet olivat muualla hoidossa talviaikana. Ensimmäinen venevaja rakennettiin 30 luvun alussa, viimeisin (kolmas) versio rakennettiin 50 luvun alussa, purettu 90 luvulla Heleä saunanväritys oli aikakauden huviloissa suosittu. Pinnassa on vanha maali kauniisti vanhentuneena. Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

36 Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

37 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite, Kohde ja no KOIVIKKO 11. Kohteen osoite: Toivalantie 37 Rakennus on purettu 1990-luvun jälkeen ja runko on käytetty kesämökin rakentamiseen. Lappalan tilaan kuuluvalle ranta-alueelle. Raimo ja Aini Korpisalo, Toivalantie 37 RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö asuinrakennus? työtila Alkup. käyttö ASUINRAKENNUS AITTA Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta porakivi porakivi Runko hirsi hirsi Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate pelti huopa Vuoraus vaakalaudoitus vaakalaudoitus Ulkovärit punainen punainen Kunto hyvä kohtalainen Erityispiirteet RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA ei tietoja inventoinnissa 1990 INVENTOINNIN TEKIJÄ: 1990 Ismo Koponen

38 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE SIILINJÄRVI Kylä TOIVALA Kohde ja no TOIVALAN ASEMA 12. (= ASEMA-ALUE) Kohteen osoite: Toivalantie 35 Omistajat: Asemarakennuksen, makasiinin, asemanrakennuksen navetan, kellarin ja ulkorakennuksen omistaa Ratahallintokeskus. Entisen asemamiesten asuinrakennuksen ja siihen liittyvät kaksi talousrakennusta, kellarin ja entisen yhteissaunan omistaa Petri Korpisalo ja Pia Lybeck. RAKENNUSTEN KUVAUS rakennuksen no 1. no 2. Nyk. käyttö asuinkäyttö ja rautatien laitetila ei käytössä Alkup. käyttö ASEMARAKENNUS VARASTOMAKASINI Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija Bruno Granholm Bruno Granholm Kerrosluku 1 1 Perusta Porakivi Porakivi Runko hirsi hirsi Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate pelti pelti Vuoraus vaakalaudoitus vaakalaudoitus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet beige, valkoiset listat, ikkunapuitteet ja ovet ruskeat punamulta Poikkipäädyt, sisätilat ja ulkoasu eivät ole olennaisesti muuttuneet beige, valkoiset listat, ikkunapuitteet ja ovet ruskeat Poikkipäädyt, ulkoasu ei ole olennaisesti muuttunut rakennuksen no 3. no 4. Nyk. käyttö sauna varasto, kanala kellari Alkup. käyttö SAUNA, PESUTUPA TALOUSRAKENNUS KELLARI Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija Bruno Granholm Bruno Granholm Bruno Granholm Kerrosluku Perusta porakivi porakivi porakivi Runko hirsi hirsi porakivi Kattomuoto satulakatto satulakatto satulakatto Kate pelti huopa huopa Vuoraus vaakalaudoitus vaakalaudoitus ei vuorausta Ulkovärit punamulta beige Kunto Erityispiirteet Ssuurehko

39 RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Aseman seutu on ollut Toivalassa keskeinen liikepaikka Savon radan rakentamisesta lähtien. Rautatie valmistui vuosisadan vaihteessa ja hyvät liikenneyhteydet toivat kylään teollisuutta. Paikalle syntyi myös kauppoja. Kuopion Osuusliike aloitti toimintaansa aseman vieressä v ja tien toisella puolella oli yksityiskauppa, jossa kauppiaana toimi useita eri yrittäjiä. Rautatieliikenteen loppuminen vei kuitenkin mahdollisuudet myös kaupanpidolta ja kumpikin entinen kauppa on nykyään asuinkäytössä. Entisen osuuskaupan kohdalla oli vuosisadan alkuvaiheissa tehtailija Björkellin omistama drittelitehdas puisten voiastioiden valmistukseen. Voipyttyjen lisäksi tehtiin kaikenlaisia muitakin kimpiastioita, joita riitti vientiin asti. Tehtaan lopetettua toimintansa kylän yhdistykset ja seurat käyttivät tehdassalia seurantalona aina Tanhulan valmistumiseen asti 1950-luvulla. Pyöreenlahden pohjukassa oli lisäksi Eljas Itkosen mylly ja saha, mitkä toivat työtä kyläläisille. Asema oli ja 1930-luvulla Suomen ensimmäinen autojunan määräasema. Asemat ym. liikennepaikat rautatieläisten asuntoineen rakennettiin Rautatiehallituksen arkkitehtien laatimilla piirustuksilla. Suuren rautateille tarvittavien rakennusten määrän takia alettiin 1860 alkaen laatia tyyppipiirustuksia eri rakennustyypeille (asemarakennukset, asunnot ym.). Kuopio-Iisalmi rataosuudelle käytettiin arkkitehti Bruno Granholmin vuonna 1896 laatimia malleja, joita käytettiin myös seuraavaksi rakennettavalle, Iisalmesta Kajaaniin johtavalle rataosuudelle sekä Suomessa samoihin aikoihin rakennetulla Savonlinna-Elisenvaara välisellä rataosuudella. Toivalan asema rakennettiin V-luokan asemaksi v ja kuuluu Kuopiosta Iisalmeen vuosina toteutettuun Savon rautatieosuuteen. Aseman nimeksi aiottiin ensin laittaa Vartiala, mutta nimen rosvoiluun liittyvien mielleyhtymien takia se päätettiin nimetä Toivalan asemaksi. Rautatieasemien suunnittelussa käytettiin luokitusta, jossa asemat jaettiin koon ja tärkeyden mukaan eri luokkiin, I- ja II luokan asemat sijaitsivat suurimmissa kaupungeissa ja V-luokan, johon myös Toivalan kuului sijaitsivat pienillä paikoilla. Näissä ei katsottu selvittävän pelkällä laiturivaihteella Asematyyppien arkkitehtuurissa julkisivulaudoitus ja sommittelu oli aiempaa uusrenessanssin aikakautta yksinkertaisempi. Rakennuksissa käytettiin pääsääntöisesti yhtä julkisivuverhoustyyppiä siten, ettei samaan rakennukseen yhdistetty useampaa laudoitustapaa (pysty- ja vaakalaudoituksia). Verhous ja koristelu vaihtelivat rakennustyypin mukaan siten, että vahtituvat olivat yleensä punamullatulla rimalaudoituksella verhottuja kun taas asemarakennukset verhottiin vaakapaneloinnilla ja maalattiin öljymaalilla. Toivalaan asema-alueeseen kuuluu asemarakennus piha-alueineen ja rakennuksineen (makasiini, talousrakennus ja kellari) sekä lähempänä maantietä sijaitsevat asemamiesten asuinrakennus pihoineen ja rakennuksineen (kaksi talousrakennusta ja kellari. Aseman pihan ja asemamiesten pihan välillä on alun perin yhteiskäyttöön rakennettu sauna- ja pesutuparakennus. Maantien (Toivalantie) pohjois-puolella on ratavartijan mökki ulkorakennuksineen, joka on inventoitu erikseen (inventointikortti no 9), koska se ei kuulu varsinaiseen asema-alueeseen. Asemarakennuksen huonejärjestys oli peilikuva alkuperäisestä Siilinjärven asemasta. Asemarakennukseen tuli odotushuoneet, virkahuone ja asemapäällikön asunto. Suuremmilla asemilla asemapäälliköille rakennettiin oma asuinrakennus. V-luokan asemapäällikön asuntoihin kuului 1800-luvun lopulla 2 huonetta ja keittiö, mikä osoittautui pian vähäiseksi ja jo 1910-luvun rautatiehallituksen laatimiin tyyppipiirustuksiin asuntoon tuli kolme huonetta. Siksi myös Lapinlahden ja Toivalan asemapäälliköt anoivat v oikeutta tehdä lisähuone yhdestä odotussalista, joita asemilla olikin useampia. Kaikilla asemilla oli II ja III-luokan odotussalit sekä yksinään matkustaville naisille "Naisten huone", mikä Toivalassa kuitenkin muutettiin asemapäällikön asunnon osaksi. Toivalan asemaa, toisin kuin yleensä toimintansa lopettaneita asemia, ratahallintokeskus ei ole myynyt, koska asemarakennuksessa sijaitsee ns. laitetila radan käyttöä varteen. Muu osa rakennusta on kuitenkin ollut viimeiset kymmenisen vuotta asumiskäytössä. Nykyinen asukas on kunnostanut ja vaalii hyvällä asiantuntemuksessa poikkeuksellisen hyvin alkuperäisinä säilyneitä sisätiloja. Makasiini: Asemarakennuksen yhteyteen tuli asema-alueilla varastomakasiini, joka on Toivalassa säilynyt ulkoasultaan alkuperäisen kokoisena ja näköisenä. Asemapäällikön ja aseman talousrakennus: Osan palkastaan rautatieläiset saivat luonnontuotteina, mitä varten pihoille rakennettiin kellari ja ulkorakennus, johon kuten Toivalassa, yleensä kuului varastoaitta, puuliiteri, navetta muutamalle lehmälle sekä käymälä ja lantala. Rakennuksen ullakkokerrokseen tuli

40 varasto heiniä varten. Kesäisin lehmiä laidunnettiin rautatien katvealueella. Yhteiskäytössä ollut sauna on hieman kauempana. Saunan lisäksi siinä oli rautatieläisten pyykkitupa. Asemamiesten asuinrakennuksessa oli alun perin kaksi asuntoa, mutta on yhdistetty yksityisomistukseen siirtymisen (1985) jälkeen yhdeksi asunnoksi. Rakennus on tyyppipiirustuksilla laadittu kaksoisvahtitupa, joka oli hyvin yleinen asema-alueiden rakennus. Toivalassa toisessa asunnossa oli 2h+ k ja toisessa h+k. Pienempi asunto oli tarkoitettu asemilla yleensä palvelusväelle ja suurempi ratamestarille tai kirjurille eli sähköttäjälle, kuten Toivalassa. Asuntoihin tuli yhteinen ulkoporras. Vanhimmissa tyypeissä ei ollut sisäänkäyntikatosta tai kuistia. Toivalassa nykyinen omistaja on rakentanut avokuistin. Rakennuksen sisätilat ovat muuttuneet alkuperäisestä paljon. Osa ikkunoista on vaihdettu 1980-luvulla kuultokäsiteltyihin tyypiltään sisäänaukeaviin. Vesi ja viemärikalusteet asennettiin Kummallakin asunnolla oli oma talousrakennus, johon tuli navetta, käymälä, halkovaja ja aitta. Molemmat rakennukset ovat säilyneet. Kaikille kolmelle asuntopihalle rakennettiin maakellarit eli "kuopat". Kellarin runko on asemarakennuksen pihassa porakiveä ja se peitetty maakummulla. Kellarin osana oli lämmitettävä eteishuone. LÄHIYMPÄRISTÖ: Asemarakennuksen pihassa on säilynyt asemapihoille tyypillistä puustoa kuten lehmuksia ja pihtakuusia kertoen paikalla olleesta asemapuistosta. Nykyinen vuokralainen on jonkin verran ennallistanut puistoa. Asema-alue muodostaa radan toisella puolella aukeavan kumpuilevan peltomaiseman kanssa eheän ja suojaisen kulttuurimaisemakokonaisuuden, mikä näkyy viehättävästi erityisesti Kehvontielle. Maisemallinen arvo korostuu läheisten tiiviiden pientaloalueiden takia. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Rakennukset ovat edelleen asuntokäytössä. Kuopion seudun maakuntakaavassa suojelumerkintä ma Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä alue tai kohde. Suunnittelumääräys MA- ja ma-merkinnöille: Alueen tai kohteen suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueen tai maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristönkokonaisuudet ja ominaislaatu. Kaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä LUETTELOINTIPERUSTE: Erityisesti asemarakennuksen ja siihen liittyvien piharakennusten alkuperäisyys. Toivalan asemarakennus on ainoa Kuopio-Siilinjärvi välisellä rataosuudella lähes alkuperäisenä säilynyt asemarakennus. Asemarakennus luo maisematilaan arvokkuutta ja ajallista kerroksellisuutta. Liikennehistoriallisesti merkittävä. Maakunnallisesti merkittävä m maisemallisesti m, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti rh ja h merkittävä HAASTATTELUT: 2012 Petri Laitinen (asemapäällíkön asunnon vuokraaja), Raimo Korpisalo (Korpisalot omistavat entisen asuntokasarmin). LÄHTEET: Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina , Museoviraston rakennushistorian osasto. Kimmo Lagerblom, Kiivasta on menon kyyti, Kuopion ja Iisalmen välisen radan sekä Lapinlahden aseman vaiheita Kuopion seudun maakuntakaava ja sen liitteenä oleva kulttuuriympäristöselvitys maakuntakaavaa varten, Pohjois-Savon liitto Rautatierakennusten korjausohjeet/museovirasto LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI: päivitys 2012 Hanna Oijala

41 Kuvaliite TOIVALAN ASEMA 12 Ratavartijan mökki Asemamiesten asunnot Talousrakennukset. Makasiini Asemarakennus Asemarak. Sauna Kellari Peruskarttaote Asemarakennuksessa on säilynyt alkuperäiset sisäovet, jotka myös oli laadittu rautatiehallituksen tyyppipiirustuksina. Asuinhuoneiden arvokkuudesta kertovat mm. koristeelliset ylälistat. Alemmassa kuvassa kuva arkisemmasta keittiöstä, jossa seinien alaosat on vuorattu maalatulla kovalevyllä ja sen liitossauma tapettiin on peitetty kapealla puulistalla. Keittiön komeroissa on paneliovet, joissa on ollut aiemmin peilijakoa muistuttava koristemaalaus (löytynyt maalipinnan alta). Alla talousrakennuksen ikkunapuitteiden alkuperäistä okransävyistä maalipintaa on paljastettu myöhempien maalikerrosten alta. Talousrakennus Makasiini Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

42 Asemamiesten asuinrakennus, alla kylmän ullakon ikkunat. Katos koristeluineen on rakennettu 1980-luvun jälkeen. Sauna- ja pesutuparakennus. Asemamiesten asuntoihin kuului omat talousrakennukset, joissa tiloina oli käymälä, aitta, puuliiteri, lantala ja hirsirunkoinen navetta. Päätyluukuista laitettiin eläinten heinät ullakolle. Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

43 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite Kohde ja no KOIVUHARJU (PETÄJÄHARJU) 13. Kohteen osoite: Toivalantie 39 Martti ja Riitta Jauhiainen Toivalantie 39 RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika asuinrakennus ASUINRAKENNUS JA KAUPPA 1924 (1956, 1975, 1976, 1980-luvun alku) Suunnittelija Kerrosluku 1 1/2 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet betoni hirsi satulakatto pelti vaakalaudoitus vaalea kohtalainen Laajennettu 1970-luvun vaihteessa. Kauppa eteläpäädyssä. RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Tila on kiinteistötoimituksen (1990-luvun) jälkeen Koivuharju aikaisemman nimensä Petäjäharju jälkeen.petäjäharju on erotettu alkuaan Lappalan maista osuuskaupan tontiksi. Kuopion Osuusliike aloitti toimintansa rakennuksessa v Rakennus oli yksi-kerroksinen kellarilla varustettu hirsitalo. Ullakkotilat toimivat kylmänä vinttinä. Kauppa oli rakennuksen eteläpäässä ja kaupanhoitajan asuinhuoneet rakennuksen pohjoispuoleisessa päädyssä. Sisäänkäynti kauppaan oli tien puoleisessa nurkassa. Kaupan puolta laajennettiin v ottamalla asunnon puolelta lisätilat. Rakennuksen ulkoisia mittoja ei kuitenkaan muutettu. Kaupanhoitajan perheelle saatiin asuintilaa rakentamalla yläkertaan makuuhuoneet. Kun Rautatieliikenne lakkasi Toivalassa ja asema jäi pois käytöstä, kävi myös myymälän pito kannattamattomaksi. Rakennus muutettiin asuinkäyttöön ja kaupan puolen seinärakennelmat uusittiin kokonaan. Talo vuorattiin v vaakalaudoituksella ja osa ikkunoista uusittiin. Samoin myös rakennuksen lämmöneristystä parannettiin. Nykyiset omistajat ostivat talon vuonna 1976 ja tekivät taloon peruskorjauksen 1980-luvun alussa. Tällöin seiniin 19 cm lasivillaa, kaikki ikkunat vaihdettiin kolmilasisiksi sekä uusittiin keskuslämmitys korjattiin sähköasennukset luvulla öljylämmitys vaihdettiin pellettilämmitykseen ja 2007 lisättiin vesi- ja ilmalämpöpumppu. Rakennuksen ilme on luvulta. Yläkerrassa on nykyisin 2 makuuhuonetta ja keittiö+ wc. Alakerrassa on 2 asuntoa, joissa molemmissa on 2 mh+ k. Kellarikerroksiessa on sauna, peshuone ja pannuhuone. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueisiin LUETTELOINTIPERUSTE: Kuuluu Toivalan aseman seudun miljööseen LÄHTEET: Haastattelu: 2012 Riitta Jauhiainen LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

44 Kuvaliite KOIVUHARJU (PETÄJÄHARJU) 13 Peruskarttaote 2012 Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

45 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite Kohde ja no KÄRKI 14. Kohteen osoite: Toivalantie 40 Eeva Nyyssönen, Toivalantie 40 RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika asuinrakennus ASUINRAKENNUS JA KAUPPA 1900-luvun vaihde Suunnittelija Kerrosluku 1 1/2 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet porakivi hirsi satulakatto tiilikuvioitu pelti laitettu (aiemmin1990 inventoitaessa oli huopa) vaakapanelointi vaalea, tumman vihreät nurkka- ja ikkulistat, tummat ikkunat kohtalainen ollut käytössä myös vapaa-ajan asuntona RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA (omistajia ei tavoitettu inventointihaastatteluun) Talon pihapiiri sijaitsee Koivuharjua vastapäätä. Molempien pihojen asuinrakennukset rajaavat toisella pitkällä sivultaan Toivalantietä muistuttaen vanhasta kylärakenteesta. Talossa toimi aikoinaan yksityiskauppa (1920-luvulta). Rakennuksen ilme on muuttunut ikkunatyypin ja -mallin vaihtamisen myötä. Myös 1990 jälkeen asennettu tiilikuvioitu pelti on vieras 1900-luvun alun rakennukseen. Rakennuksen iästä kertovat kuitenkin talon kapean ja korkeahkon mallin lisäksi räystäsrakenne (alapuolen paneelilaudoitus) ja kuistin ikkuna. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueisiin LUETTELOINTIPERUSTE: Kuuluu Toivalan aseman seudun miljööseen LÄHTEET: Haastattelu: 2012 Riitta Jauhiainen LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

46 Kuvaliite KÄRKI 14 Yläkuvassa tienpuoleinen julkisivu, alakuvassa pihasivu. Rakennuksen iästä kertovat talon kapean ja korkeahkon mallin lisäksi räystäsrakenne (alapuolen paneelilaudoitus) ja kuistin ikkuna. Pihan uudempi ja vanha saunarakennus Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

47 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON ALUEINVENTOINTILOMAKE kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue: TOIVALA- VUORELA Kohde ja no LAPPALA 15. (aluekohde) Kohteen osoite: Toivalantie 44 Omistaja ja osoite Jussi Lappalainen, Toivalantie 44 ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Lappala on alueen yksi kantatiloista. Vanhan Ouluun Kuopiosta johtavan kulkureitin (nykyinen Toivalantie) varrella sijaitseva tila toimi aikoinaan myös kestikievarina. Tila on nykyään yksi niistä muutamista Toivalan ja Vuorelan alueen maatiloista, joilla on edelleen karjaa. Maisema edustaa siten eteläisen Siilinjärven vanhinta kulttuurimaisemakerrostumaa. Nykyisen omistajan suvulla tila on ollut vuodesta 1895 Kusti Lappalaisen ostettua tilan. Ennen sitä tilan nimenä oli Fredriksberg. Nimeä käytettiin omistajien vaihdoksesta huolimatta vielä 1930-luvulla. Esim. maatilamatrikkelikirjassa Suomen maatilat (painettu 1932) se esitellään tällä nimellä. Kirjassa on maantieltä otettu valokuva, jossa näkyy aiempi tiensuuntaan rakennettu yksikerroksinen päärakennus sekä kivirakenteinen vuonna 1897 rakennettu 32 lehmän navetta. Päärakennus korvattiin vuonna 1952 kivirakenteisella, roiskerapatulla asuinrakennuksella, joka rakennettiin hieman kauemmas maantiestä ja kulmittain vanhan päärakennuksen paikan suhteen. Vanhan talon hirret käytettiin peltoaukean eteläpuolelle rakennettuun asuinrakennukseen ( Ylämökki inventointikohde 20). Sekä Lappalan että Ylämökinpäärakennukset suunnitteli kunnan rakennusmestari Viljo Vesterinen. Lappalan tilan päärakennus on hyvä esimerkki aikakauden yksilöllisesti suunnitelluista asuinrakennuksista. Vaikka rakennuksen tyyli on sukua sodanjälkeisille puolitoistakerroksisille rintamamiestaloille, poikkeaa se näistä esim. kokonsa (10x15m) ja materiaaliensa (kivitalo) suhteen. Rakennus peruskorjattiin vuonna Korjaus käsitti lähinnä muutoksia sisätiloissa. Julkisivut ovat hyvin säilyttäneet ominaispiirteensä. Vanha kivinavetta on korvattu vuonna 1938 rakennetulla karjarakennuksella, jota on korjattu vuosina 1968, 1990 ja Nykyinen 65 lypsylehmän karjarakennus on n. 400m2. Vuonna 1981 rakennettiin nuortakarjaa varten n. 400m2 navettarakennus, jota korjattiin Pihassa on 5 muuta vuosina maatalouteen liittyvää talousrakennusta ( rakennettu). Lisäksi pihapiiriin kuuluu kaksi vanhempaa aittarakennusta (eloaitta luhtiaitta, jonka toiseen päätyyn on 1945 rakennettu autotalli.) LÄHIYMPÄRISTÖ: Tilakeskusta ympäröi lähes kaikilta ilmansuunnalta peltoaukeat. Pihan pohjoispuolella on kivikkoisempi karjatarhana käytettävä alue. Pihan länsipuolella kulkee Toivalantie (vanha Ouluntie), Lähinaapureina ovat Toivalan asemanseudun kiinteistöt sekä maiseman eteläosassa Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ja kunnan kouluja. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueisiin. Alueen arvon säilymisen edellytys on tilalla harjoitettava maatalous. LUETTELOINTIPERUSTE: Tilakeskus lukuisine eri-ikäisine maatilarakennuksineen on tärkeä osa Toivalan peltomaisemaa. Tilan toiminta edelleen lypsytilana laiduntavine lehmineen ja peltomaiseman vuoden kierron mukaisine muutoksineen on arvokas Toivalan kulttuurimaisemaa ylläpitävä osa. Sen arvoa korostaa tilan sijainti koulujen ja asutuksen tuntumassa. Tilakeskuksen eri-ikäiset ja tyyppiset rakennukset on hyvä esimerkki selkeästä ja asiallisesta maatilarakentamisesta, jotka osaltaan kertovat karjatalouden kehityksestä. Maisema edustaa eteläisen Siilinjärven vanhinta kulttuurimaisemakerrostumaa. paikallisesti p, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rh ja h, maisemallisesti merkittävä m LÄHTEET: Suomen Maatilat (1932). Haastattelu: 2012 Jussi Lappalainen ja vanha isäntä Pekka Lappalainen LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

48 Kuvaliite LAPPALA 15 Kuva Suomen maatilat kirjasta (1932 painettu). Näkymä maantieltä, jonka suuntaisena sijaitsi vanha päärakennus ja etualalla 1897 rakennettu kivinavetta. Alakuvassa näkymä eteälästä. Näkymä naapurista (Kärjen pihasta) Lappalan tilan maisemiin, jossa etualalla kivikkoinen karjan laitumena käytettävä rinnemaa. Tiivistä pihapiiriä rajaa navetta, aitat ja päärakennus. Siilinjärven Toivalan rakennusinventointi / Arkkitehtitoimisto Oijala

49 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite, Kohde ja no Kesämökki 16. Kohteen osoite: Toivalantie (Sijaitsi Iso-Jälän rannalla lähellä inventointikohdetta no 17) Eino Suhonen, Kivenkierto 13,70900 Toivala RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö PURETTU 2004 Alkup. käyttö vapaa-ajan asunto RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Rakennus on purettu vuonna 2004 (tiedon ilmoitti Eino Suhonen vuodenb 2012 inventointiin) INVENTOINNIN TEKIJÄ: 1990 Ismo Koponen (inventoinnissa ei tehty rakennuksen kuvausta?)

50 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite, Jussi Lappalainen Toivalantie 44 RAKENNUKSEN KUVAUS Kohde ja no Kesämökki 17. Kohteen osoite: Toivalantie (sijaitsee Lappalan tilan peltojen itäosassa) rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija tyhjillään vapaa-ajan asunto luku Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet betonipilarit hirsi loiva harjakatto palahuopakate vuoraamaton harmaa hyvä sijainti erityisen hienolla paikalla metsäsaarekkeella viljapeltojen ja järvenselän ympäröimänä RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Rakennus on pystytetty Lappalan tilan maille ja sitä on käyttänyt sukuun kuuluneet henkilöt loma-asuntona. Rakennus on tehty vanhoista hirsistä, mutta malli vastaa rakennusaikakautensa loivakattoista ja syvärunkoista loma-asuntoa. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueisiin. LUETTELOINTIPERUSTE:? aikaisempi inventointi LÄHTEET:. Haastattelu: 2012 Jussi Lappalainen INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

51 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON ALUEINVENTOINTILOMAKE kunta: SIILINJÄRVI Kylä: Osa-alue: TOIVALA-VUORELA Kohde ja no VANHAPAIKKA 18. Kohteen osoite: Toivalantie 53 Omistaja ja osoite, Heikki Vartiainen, Toivalantie 44 ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Vanhapaikka on Lappalan ja Limalahden tilan tapaan alueen yksi kantatiloista. Kaikilla kolmella harjoitetaan edelleen karjataloutta. Tilan rakennuskanta on lähes täysin uudistunut, mistä syystä sitä ei ole käsitelty inventoinnin päivityksessä Vanha päärakennus paloi 1940-luvulla. Sen jälkeen pihaan rakennettiin puolitoista kerroksinen, hirsirunkoinen asuinrakennus vuonna 1947 (tiilikate, vaaleat rapatut seinät), joka on korvattu myöhemmin puurakenteisella. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueisiin. LUETTELOINTIPERUSTE: Kulttuurimaiseman kannalta merkittävä, aikaisempi inventointi. INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

52 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE SIILINJÄRVI Kylä TOIVALA Omistaja ja osoite Kohde INGMANIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS 19. Kohteen osoite: Toivalantie 51 Tohtori Matthias Ingmanin säätiö, Toivalantie 51 RAKENNUSTEN KUVAUS rakennuksen no 1. no 2. Nyk. käyttö koulu koulutiloja (aiemmin koulu- ja asuntolarakennus.) Alkup. käyttö KOULUN PÄÄRAKENNUS MAATILAN PÄÄRAKENNUS Rakentamisen ja muutosten aika 1942, sisätilapintojen uusimisia ja tilamuutoksia myöhemmin, parvekkeita 1800-luku, korotus1920-l.n lopulla laajennus, peruskorjaus Suunnittelija Yrjö Laine-Juva Kalevi Hänninen: laajennus ja peruskorjaus Kerrosluku 2 2 (alunperin 1), laajennuksessa kellari Perusta betoni betoni luonnonkiveä alla vanhassa osassa Runko rankorakenne, hirsi, tiili laajennus Kattomuoto satulakatto, poikkipäädyt satulakatto Kate pelti pelti Vuoraus profiloitu pystylauta roiskerappaus Ulkovärit keltainen vaalea Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet pelkistetyn klassismin piirteet säilyneet julkisivuissa vanha kellarin sisäänkäynti muistuma alkuperäisestä asusta, 1958 ikkunat rakennuksen no 3.. Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija Kerrosluku 2 aitta AITTA 1800-luku Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet luonnonkivet hirsi satulakatto pelti vuoraamaton punainen kohtalainen Alkuperäiset paneeliovet, muotoillut oven vuorilaudat,

53 RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Ingmanin kotiteollisuuskoulun perustaminen ja toiminta Ingmanin kotiteollisuuskoulu juontaa juurensa Kuopiossa vuosina vaikuttaneen Rovasti Matthias Ingmaniin, jonka testamenttilahjoituksen turvin koulu perustettiin v Se toimi alkuaan kiertävänä työkouluna, joita oli parhaimmillaan viisi kappaletta. Koulu oli tarkoitettu Kuopion ympäristön varattomien lasten kasvattamiseen ammattitaitoisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Lahjoitusrahastolla ostettiin v Kuopion maalaiskunnalta Toivalasta Uudis- Vartialan tila koulun sijoituspaikaksi. Tilaa kutsuttiin myös Uutis-Vartialaksi ja Uutipaikaksi. Vartiala viittasi naapuritaloon Vanhaanpaikkaan, josta tila oli aikoinaan lohkottu. Uudis-Vartiala oli vuonna 1917 siirtynyt maalaiskunnalle, mitä ennen omistus oli vaihtunut tiheään. Vuosina paikka oli venäläisten linnoitusrakentajien majapaikkana. Venäläinen työnjohto asui tilalla, jonne aamuisin saapui junalla ja lähiympäristöstä joukoittain suomalaisia miehiä työnjakoon kaivamaan vallihautoja ja korsuja oletetun saksalaisuhan varalle. Oman paikan hankkiminen merkitsi varsinaisen koulutoiminnan alkamista. Muita vaihtoehtoja oli rakennuspaikan hankkiminen Kuopion Kettulanlahdesta tai Kaislastenlahdesta. Ingmannin koululle kaupassa tuli maatilan pihapiiri ja 10 ha viljelysmaata, järvenlaskumaata n.5 ha sekä metsämaata 70 ha. Vuonna 1930 koulu alkoi saada valtion avustusta koulun opetustoiminnan laajennettua. Uusi koulurakennus valmistui 1942 (nykyisin kutsutaan vanhaksi päärakennukseksi). Seuraavalla vuosikymmenellä vanhan päärakennuksen viereen korjattiin alkuperäiseen päärakennukseen oppilasasuntola jasen laajennukseen koulutiloja aputiloineen. Kudonnan ja ompelun laajeni ja opetukseen tuli 1940-luvulla mukaan kotitalousopetus, koska aikakaudella oli paljon kysyntää kodin- ja lastenhoitajista. Tämän takia opetustilojen laajentamista suunnittelu alkoi jo 1930-luvun lopulla. Koulun talous perustui valtionapuun, säätiön rahoitukseen ja tilalla 1950-luvun lopulle asti harjoitettuun maatilanpitoon. Tästä syystä tilalla asui oppilaiden ja opettajien lisäksi karjakko, maatyömiehiä, ruokalan emäntä, puutarhuri ja pehtoori perheineen. Tilan karja, kanat lampaille ja hevosia pidettiin alkuperäisessä lohkokivistä rakennetussa karjarakennuksessa. Koulun karjanpidon päätyttyä vuonna 1958 navetta vuokrattiin ulkopuolisille, jotka pitivät siinä karjaa vuoteen 1965 asti, minkä jälkeen se purettiin vuonna 1984 valmistuneen uuden päärakennuksen tieltä luvun lopulla pellot aluksi vuokrattiin naapuritaloon Lappalaisen tilalle ja sittemmin myytiin Siilinjärven kunnalle 1983 ja Pellot kaavoitettiin myöhemmin pientalotonteiksi. Vuonna 1968 koulu siirtyi Maataloushallituksen valvonnasta Ammattikasvatuksen alaisuuteen luvulla opetusta laajennettiin ottamalla mukaan kehitysvammaisten ryhmiä luvulla koulutusnimikkeet muuttuivat siten, että koulusta valmistuttiin kutojien ja ompelijoiden sijaan artesaaneiksi. Kotitalousopetusta annettiin enää vain erityisoppilaille. Uusin toimistorakennus valmistui v. 1984, jonka arkkitehti Anna-Liisa Mertaoja-Nylund suunnitteli paikkaan josta oli purettu vanha kivinavetta. Uuteen päärakennukseen tuli toimistotilat, opettajien huone, opetuskeittiö sekä kirjasto ja juhlasali sekä opetusluokkia, sosiaalitilat, väestönsuoja ja talonmiehen asunto koulutusta laajennettiin ottamalla mukaan puuseppäartesaanien, veneveistäjien, huonekalujen entisöijien, kuva-artesaanien ym. koulutusohjelmia. Koulutiloja on rakennettu ja vuokrattu tästä johtuen alkuperäisen oppilaitoksen myös ulkopuolelta. Pihan uusin rakennus on ns- viipaleluokka vanhan päärakennuksen eteläpuolella. Koulu on säilynyt yli 100 vuotta säätiöpohjaisena. Nimi on muuttunut useaan kertaan vuosikymmenten aikana, alkuvuosikymmenillä nimenä oli tohtori Ingmanin käsityökoulu, nykyisin Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos.

54 Rakennusten kuvaus Vanha päärakennus (rak.no 1) Vuonna 1943 valmistui koulun silloiseksi uudeksi päärakennukseksi arkkitehti Yrjö Laine-Juvan suunnittelemana. Tämä oli Maataloushallituksen kotiteollisuusosaston päällikkö ja kotiteollisuusneuvos, kauppa- ja teollisuusministeriön käsi- ja pienteollisuustoimiston päällikkö, Helsingin yliopiston sisustustaiteen opettaja ja Kotiteollisuuslehden päätoimittaja. Laine-Juvan suunnittelmat olivat klassistisia, usein teemat tulivat talonpoikais- ja kartanorakentamisesta. Rakentaminen rahoitettiin eduskunnan sekä Ulkomaisen Avun Keskustoimikunnan myöntämillä rahoilla vuonna 1930 perustetun Ingmanin lahjoitusrahaston varojen lisäksi. Koulun rakentamisen valmistelu alkoi ennen sotia. Piirustukset valmistuivat 1938 ja puita koulun metsistä alettiin kaatamaan talvella Rakennustyö aloitettiin lokakuussa 1940 valitsemalla töiden johtoon rakennusmestari Räsänen ja rakennusurakoiden toteuttajiksi H. Savolainen ja H. Heimonen. Varsinainen rakennustyö alkoi seuraavana keväänä. Sodan aiheuttamien katkosten takia rakentaminen kesti huhtikuuhun Uudisrakentamisen myötä koulun pihat uudistettiin helsinkiläisen puutarhuri Boijer-Spoofin suunnitelmin ja koululle palkattiin oma puutarhuri pihoja hoitamaan. Kaksikerroksinen rakennus on rankorakenteinen. Se on maalattu esikuviensa mukaan keltaiseksi. Vuorauksena on luvun klassismille tyypillinen yhtenäinen pystyvuoraus, ei kuitenkaan varsinainen rimalaudoitus. Rimojen sijalla on ohuehko, särmästä pyöristetty lauta mikä muiden huolellisesti toteutettujen julkisivudetaljien kanssa antaa rakennukselle hienostuneen ilmeen. Ikkunapuitejako, jossa vaakapuite on ikkunan alaosassa, on aikakaudella myös funkisrakennuksissa jonkin verran käytetty malli,. Leveämmissä, kahteen osaan jaetuissa ikkunoissa alapuite on epäsymmetrisesti vai toisessa puitteessa. Symmetrisen rakennuksen keskellä on ns. risaliitti (poikittainen rakennuksen runko-osa), joka jakaa sen kahteen osaan. Risaliittia on korostettu klassismin lempiaiheilla, valkeiksi maalatuilla pilastereilla, jotka kannattavat päätykolmiota pienine pyöröikkunoineen. Räystäs on koteloitu siten että listoitus muodostaa ylöspäin levenevän muodon. Räystäsrakenne on tyypillinen aikakauden rakennuksille, jotka haluttiin rakentaa arvokkaasti (koulut, vauraammat maatilojen päärakennukset ym.). Rakennus edustaa 1920-luvun klassismista niukkailmeisemmäksi, 1930-luvulla kehittynyttä ns. pelkistettyä klassismia, jonka piirteinä oli erittäin harkittu detaljointi ja koristeettomuus. Julkisivun aiheet koostuvat rakennusosien kuten ikkunoiden rakenteista. Pelkistetty klassismi voidaan nähdä siirtymävaiheen funktionalismiin. Tyyli oli erittäin suosittu koulurakentamisessa, jonka järjestystä ja kurinalaisuutta korostavaan ideologiaan se hyvin sopi. Niukkaeleisyyden ja koristeettomuuden takia pelkistetyn klassismin rakennukset ovat jääneet aiemman aikakauden ja funkisrakennusten varjoon. Samasta syystä rakennusten ominaispiirteiden tunnistaminen ja säilyttäminen on korjaustöissä uhattuna. Koska julkisivusommitelmat ovat yleensä erittäin harkittuja, usein tiukan symmetrisiä, rakennusten julkisivuihin tehtävät muutokset ovat suunnittelijoille haasteellisia. Rakennuksessa oli alkuaan ompelu- kudonta ja talousluokat ja yläkerrassa oli kolmen opettajan asunnot. Kellariin tuli oppilassauna ja taloustiloja. Vuonna 1956 talousopetus siirrettiin uusiin tiloihin vanhan päärakennuksen viereen tehdyn laajennuksen valmistuttua. Opettajien asunnot on muutettu 1980-luvulla opetustiloiksi. Rakennus on säilynyt julkisivuiltaan melko alkuperäisenä. Suurimat muutokset ovat parvekkeiden rakentaminen risaliiin sivuille. Sisätiloja on muutettu jonkin verran, uusia korjaussuunnitelmia on luultavasti lähivuosina tulossa. Vanha maatilan päärakennus ja alkuperäinen koulun päärakennus (rak. no 2) Uudis-Vartialan vanhin päärakennus on rakennettu 1800-luvulla. Käsityökoulu toimi tässä 25 vuoden ajan. Koulun alkuaikoina vanha asuintupa oli kaiken toiminnan keskuspaikka. Vielä uudenkin koulun valmistuttua v tupa toimi kutomaluokkana. Talon toisessa päässä oli kaksi suurta kamaria, joissa oli oppilaiden makuupaikat. Rakennusta korotettiin kaksikerroksiseksi

55 1920-luvun lopulla. Uuden päärakennuksen valmistumisen jälkeen vanha rakennus jäi pääasiassa oppilasasuntokäyttöön luvulle tultaessa vanha rakennus koettiin vanhanaikaiseksi, ahtaaksi ja puutteelliseksi ja päätettiin siksi korjata ja laajentaa. Luonnokset laati rakennusmestari Veikko Laitinen ja rakennuspiirustukset rakennusmestari Kalevi Hänninen Kaksikerroksisessa tiilirunkoiseen laajennukseen tuli oppilasasuntojen lisäksi myös koulun tarvitsemia aputiloja. Alunperin alimmassa kerroksessa oli leipomo, pyykkitupa ja yhden opettajan asunto. Seuraavassa kerroksessa oli keittiö, opetuskeittiö ja ruokasalit. Tyttöjen kaksi asuinhuonetta tulivat ylimpään kerrokseen. Vanha osa muutettiin asuntolaksi, johon tuli parikymmentä kahden hengen huonetta. Vanhasta rakennuksesta jäi jäljelle vain perustus ja hirsikehikko sekä ainoana päälle näkyvänä merkkinä itäpäädyn luonnonkivinen kellarin sisäänkäynti. Uudistuksen jälkeen rakennuksessa oli maksimissaan 30 oppilaspaikkaa. Laajennuksen ja vanhan osan väliin tuli ajan tyylin mukainen valoisa nivelosa, johon sijoitettiin rakennuksen pääsisäänkäynti. Aitta (rak. no 3) Uutis-Vartialan peruja on pihan itäreunassa oleva hirsiaitta. Kaksikerroksinen rakennus on peräsin 1800-luvulta. Nurkkakiville pystytetty aitta on vuoraamaton, mutta maalattu punaiseksi valkoisin nurkkalistoin. Rakennus on nykyään tyhjillään. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Vahvistetussa asemakaavassa (1989) eikä 2009 vahvistetussa maakuntakaavassa ei ole suojelumerkintöjä. vuonna 1943 valmistuneen vanhan päärakennuksen tulevat korjaukset vaativat huolellisen suunnittelun, edellyttää esim. rakennushistoriaselvityksen laatimista, jotta rakennuksen ominaispiirteet osataan tunnistaa ja säilyttää, tarvittaessa palauttaa ja uudistukset sovittaa rakennukseen. LUETTELOINTIPERUSTE: Esimerkki pelkistetystä klassismista koulurakentamisesta. Melko hyvin ominaispiirteiltään säilynyt. Rakennushistoriallisesti rh maakunnallista tasoa, historiallisesti r ja maisemallisesti m merkittävä. LÄHTEET: Koululla on säilynyt runsaasti lähdeaineistoa, piirustuksia valokuvia ym. Minna Kettunen: Ingman 100 vuotta, Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen juhlakirja, LIITTEET: kuvaliitteet INVENTOINTI : 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala

56 Kuvaliite INGMANIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS (Tri Ingmanin käsityökoulu) 19 (Piha ennen 1940-lukua (Vanhat valokuvat kuvattu koulun arkistosta) ALKUPERÄINEN PÄÄRAKENNUS JA SEN LAAJENNUS VANHA PÄÄRAKENNUS AITTA VIIPALELUOKKA Úudis-Vartialan päärakennus ennen (yllä) ja jälkeen 1920-luvun lopulla tehtyä korotusta ja pidennystä (alla). NYKYINEN PÄÄRAKEN-NUS Peruskarttaote 2012 Alakuvissa rakennuksen laajennussuunnitelman perspekstiivikuva (1957) ja rakennus elokuussa Ilmakuvassa 1950-luvun lopulta, jossa tien varren vilja-aitta (myöhemmin purettu), nykyisestä aitasta on purettu matala liiteriosa (takaosa). Vasemmalla saunamökki ja navetan takana kasvimaat. Pihaantulonäkymä, jossa inventoidut kolme rakennusta. Kellarin sisäänkäynti säästyi purkamiselta. Alla sisäkohta laajennetun rakennuksen nivelkohdan eteishallista. Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

57 Oikealla päärakennus ja pihaa luvulta. Sisääntulopiha oli rakennuksen tavoin juhlava symmetrian keinoin. Alla pohjoispääty, jossa ullakon kaariikkunat ovat alkuperäiset. Pääkerroksen ikkunat on vaihdettu 1970-luvun jälkeen, mutta puitejako on säilytetty toiseen kerrokseen lisättiin hätäpoistumisteinä palvelevat parvekkeet (3 pkl). Oikealla kiinteiden alkuperäisten ikkunoiden piirustus. Aitta on ainoa Uutis-Vartialan tilan ajoilta alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt rakennus. Tosin seinämaalilla maalatut alaovet poikkeavat perinteisestä käsittelystä, joka on yläluukuissa. Katto on suojattu kuvassa väliaikaisesti muovilla. Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

58 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite, Kohde ja no YLÄMÖKKI 20. Kohteen osoite: Suininlahdentie 20 Kirsti Kujala, Suininlahdentie 20 RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija Kerrosluku Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet asuinrakennus ASUINRAKENNUS 1956 valmistunut rkm Viljo Vesterinen 1(+1) (maantasokerros ja kellari) betoni pystyhirsi satulakatto, kuistissa loiva aumakatto pelti rappaus vaalea kohtalainen säilynyt melko alkuperäisenä sisältä ja ulkoa RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Ylämökin omistaja Kirsti Kujala (os. Lappalainen) on syntynyt Lappalan tilalla, mistä syystä Ylämökin kahden hehtaarin rakennuspaikka lohkottiin hänelle ja tämän miehelle. Paikka oli Lappalan tilaan kuulunut torppa. Kirsti Kujala muistelee lapsuudestaan paikalla olleen vanhoja rakennuksia mm. savutupa. Kirsti Kujala rakensi miehensä kanssa paikalle uuden asuinrakennuksen ja perusti kauppapuutarhan kasvihuoneineen. Asuinrakennuksen seiniin käytettiin purkuhirsiä, jotka saatiin Lappalan tilan vanhasta päärakennuksesta. Tilalle oli samoihin aikoihin rakennettu uusi päärakennus ja vanha maantien varressa pohjois-eteläsuunnassa sijainnut päärakennus purettiin. Ylämökin asuinrakennuksen seinät rakennettiin asettamalla hirret poikkeuksellisesti pystysuuntaan, jolloin vältyttiin seinien laskeutumiselta ja ulkopinta voitiin heti rapata. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Viljo Vesterinen, joka myös suunnitteli peltoaukean toiselle puolelle Lappalan tilan uuden päärakennuksen. Rakennuksen pohja on hyvin tehokas. Avokuistilta tullaan eteiseen jonka takana rakennuksen keskellä on keittiö.päädyissä on asuinhuoneet (2-3 kpl). Huoneet ovat nykymittapuun mukaan pienehköjä, mutta toisaalta hyvin kodikkaita. Kellarikerroksessa on sauna ja pesutupa. LÄHIYMPÄRISTÖ: Ylämökin rakennuspaikka on kasvistoltaan hieno, mikä hoidon lisäksi osittain johtuu paikan hyvästä sijainnista aurinkoisuuden ja suojaisuuden suhteen. Talon itäpuolella on metsän idästä ja pohjoisesta suojaava omenapuutarha. Pihalla kasvaa mm. tammia ja vaahteroita. Pihapiirissä on pieni osa vanhaa kasvihuonetta sekä uudempi tiilinen asuinrakennus. Ylämökin piha rakennuksineen kuuluun osana Lappalan peltoaukean kulttuurimaisemaan.

59 SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueeseen. LUETTELOINTIPERUSTE: Hyvin ominaispiirteiltään säilyttänyt 1950-luvun pientalo, harvinainen pystyhirsirakenne, vanha talon paikka maisemassa, nykyiset rakennukset istuvat esimerkillisesti paikkaan rakentaen maiseman historiallista kerroksellisuutta. Paikallisesti merkittävä p, rakennushistoriallisesti rh ja maisemallisesti m merkittävä. LÄHTEET: 2012 omistaja Kirsti Kujalan haastattelu LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI : 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala

60 Kuvaliite YLÄMÖKKI 20 Ylämökin asuinrakennus on mittasuhteiltaan ja julkisivuiltaan eheänä ja miltei alkuperäisenä säilynyt luvun rakennus. Ovivedin on isännän aikoinaan itse visakoivusta tekemä. Ovissa ja avokuistissa on siskon- ja sormipaneelia, rakennusaikakaudella suosittuja paneelimalleja. Rakennuspaikalla on mm tammia vaahteroita ym. Uusi samalla tontille rakennettu asuinrakennus vastaa hyvin mittasuhteiltaan vanhaa. Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

61 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Kohde ja no PIHLAJAHARJU 24. Kohteen osoite: Ranta-Toivalantie 99 Omistaja ja osoite Miina Ratilainen ja Jari Morko, Ranta-Toivalantie 99, RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet asuinrakennus ASUINRAKENNUS 1900-luvun alku, laajennus ja muutoksia myöhemmin Viljo Vesterinen porakivi hirsi satulakatto pelti rimalaudoitus vaalea, tummat listat k ja puitteet kohtalainen/hyvä RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA YMPÄRISTÖ Vanha maantie KuopiostaToivalaan SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueeseen LUETTELOINTIPERUSTE: aikaisempi inventointi. INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

62

63 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON ALUEINVENTOINTILOMAKE kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue: TOIVALA- VUORELA Kohde ja no SUININLAHTI 25. Kohteen osoite: Suininlahdentie Omistaja ja osoite Pirjo Voutila, Merja Pasanen, Huvilamäki 20a, Espoo, Valkeisenkatu 6C 010, Kuopio ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Pihaan kuuluu vapaa-ajanasunnoksi muutetun asuinrakennuksen lisäksi uudehko ulkorakennus (vastapäätäpäärakennusta) sekä pihan laidalla vanha aitta ym. Asuinrakennus on julkisivuiltaan melko täydellisesti uusittu viime vuosikymmeninä. YMPÄRISTÖ Pihapiiriin sijaitsee nykyään metsän keskellä. Aiemmin (vrt. kartta 1935) pihan länsipuolelta avautuvalta peltoaukean yli näkymät jatkuivat mm. Lappalan tilalle. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueeseen. LUETTELOINTIPERUSTE: aikaisempi inventointi. INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala Vasemmalla kartta vuodelta 1935, oikealla peruskarttaote 2012,

64

65 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Kohde ja no Omistaja ja osoite Seppo Ylönen, Lotteisentie 36, Toivala Kohteen osoite: LOTTEINEN 26. Lotteisentie 36, Toivala RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija Kerrosluku Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet asuinrakennus ASUINRAKENNUS , laajennettu 1988, peruskorjattu ½ betoni hirsi satulakatto profiilipelti lomalauta (uusi) punainen, valkoiset listat hyvä RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Alunperin rakennus käsitti tuvan ja kamarin ( oli todennäköisesti tyyppipiirustuksilla laadittu). Nykyinen asu on viimevuosikymmenten laajennuksen ja peruskorjauksien jäljiltä (lomalaudoitus, profiilipeltikate, sisäänaukeavat ikkunat. YMPÄRISTÖ Lähiympäristössä kolme hieman nuorempaa pihapiiriä SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueeseen. Rakennusta on viimevuosikymmeninä laajennettu ja peruskorjattu asumista varten. LUETTELOINTIPERUSTE: aikaisempi inventointi. LÄHTEET: haastattelu: omistajan pojan Harri Ylösen vaimo (nykyinen asukas) INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

66 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA-VUORELA Omistaja ja osoite Mauri Ilona Ruokolainen Kohde ja no KIVELÄ 27. Kohteen osoite: Lotteisentie 44, Kiveläntie 6, RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija asuinrakennus ASUINRAKENNUS Kerrosluku 1 1/2 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto tyyppipiirustus betoni rankorakenne satulakatto aaltopelti lomalauta (uusi) vaalea hyvä RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Ullakko on otettu asuinkäyttöön 1970 ja rakennusta on laajennettu vuonna Ulkovuori ja on uusittu omalaudoitukseksi ja kate aaltopelliksi. YMPÄRISTÖ: Hyvin hoidettu pihapiiri metsänreunassa, talousrakennus vuodelta Kuuluu Metsäiselle alueelle Kiveläntien varrelle lohkottuihin neljään kiinteistöön. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueeseen. LUETTELOINTIPERUSTE: aikaisempi inventointi. LÄHTEET: puhelu Ilona Kivelä (Seppo Ylösen vaimo) INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys Hanna Oijala

67 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA- VUORELA Omistaja ja osoite Kohde ja no KALLIORANTA (KALLIOLAHTI) 28 Kohteen osoite: Kalliolahdentie 83, Toivala Paula Kerman, Kalliolahdentie 83, Toivala RAKENNUSTEN KUVAUS rakennuksen no 1. no 2. Nyk. käyttö asuinrakennus varasto PURETTU 1990 JÄLKEEN Alkup. käyttö ASUINRAKENNUS AITTA JA TALLI Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija luku Kerrosluku 1 ½+ kellari 2 Perusta betoni Luonnonkivet Runko Rankorakenne hirsi Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate profiilipelti (uusittu) pelti Vuoraus lomalaudoitus, pystypaneeli (uusi 2008) ei vuorausta Ulkovärit keltainen vaalea sininen maalaamaton Kunto heikko hyvä heikko Erityispiirteet Muutoksia sisätiloissa ja pinnoissa sekä lämmityksessä. RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA tallipääty muutettiin autotalliksi 1960-luvun lopulla Kalliorannan tila on yksi alueen vanhoista maatiloista. Se sijaitsee kauniilla paikalla Kalliolahden rantamaisemassa. Kermanin suku on isännöinyt tilaa 1900-luvun alusta: Adam Kerman 1914-, Vihtori Kerman 1938, Oskari Kerman 1950-, Aarne Kerman 1965-, Paula Kerman Tilan nimi muutettiin vanhan isännän Aarne Kermanin otettua Kalliolahden nimen eläketalokseen rakentamalle kiinteistölle päätalon pihan luoteispuolella. Lehmien pito päättyi tilalla 1990-luvun lopulla Pihan rakennukset muodostivat aiemmin kulmistaan avoimen neliöpihan. Nyt jäljellä pihaa rajaavista rakennuksista on navetta ja asuinrakennus. Suurehko seitsemän hevoselle tarkoitettu talli sijaitsi, kuten tallit tyypillisesti, kulmittain ja lähellä asuinrakennusta. Rakennuksen toisessa päässä oli aitta. Talliosa muutettiin 1960-luvun lopulla autotalliksi. Rakennus purettiin huonokuntoisena 1990-luvun lopulla. Nykyinen navetta rakennettiin luvulla (korjattiin 1979). Asuinrakennusta vastapäätä sijaitsi aittarivirakennus, johon kuului liha-aitta, puuliiteri, karjakeittiö ja maitohuone. Järven puolella, kuten nykyään sijaitsi vanha päärakennus. Rakennuksessa oli sisäänkäynnit sekä järven että pihan suuntaan. Nykyiseen vuonna 1958 rakennettuun suurehkoon päärakennukseen on tehty kaksi peruskorjausta. Ensimmäisessä korjauksessa vuonna 1979 kaikki kerrokset lisäeristettiin. Ulkoseinien verhoukseksi laitettiin lisäeristeen päälle aikakaudella suosittu lomalauta. Huonejärjestystä muutettiin rakentamalla erillinen keittiö, jolloin tuvassa ollut keittiötila voitiin poistaa. Ikkunat vaihdettiin tummapuitteisiin. Vuonna 2008 valmistui toinen peruskorjaus. Mittavassa korjaustyössä uusittiin huonejärjestystä, sisä ja ulkoverhoiluja ja rakenteita. Tavoitteena oli samalla palauttaa alkuperäistä talon luonnetta. Tällöin edellisen korjauksen tummat yksiaukkoiset puitteet vaihdettiin vaaleisiin useampipuitteisiin. Myös luvunvoimakas keltainen ulkoverhouksen väri vaihdettiin vaalean siniseen (alkuperäinen 1958 sävy oli vaalea vihreä). Aiemman raskasilmeisen lomalaudoituksen päälle asennettiin pystypaneeliverhous. Sisätiloja avarrettiin yhdistämällä keittiöön aiempi pieni makuuhuone sekä poistamalla näistä tupaan

68 johtavat väliovet. Muihin tiloihin uusiksi välioviksi asennettiin vaneripintaiset, 1950-luvulle tyypilliset puunsävyiset ovet. Järven puoleisen sivun nurkalle rakennettiin avoterassi, joka hahmoltaan muistuttaa 1950-luvun rakennuksien terassikatoksia ja sopii siksikin hyvin rakennukseen. Teknisinä parannuksina talon kattopellitys, kiertovesiputkistot ja salaojitus uusittiin. YMPÄRISTÖ Talo sijaitsee järvenlahden (Kalliolahden) rantamaisemassa sijaitsevan pienen peltoaukion keskellä. Kalliolahdentie kulkee pihan läpi. Seuraava talo tien varrella on talon aiemman isännän Aarne Kermanin eläketalokseen rakentama. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueeseen. Rakennukseen on vuonna 2008 valmistunut perusteellinen korjaus. LUETTELOINTIPERUSTE: aikaisempi inventointi. LÄHTEET: Vanhat valokuvat, suunnitelmapiirustukset sekä haastattelu ja tiedot/ Paula Kerman INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

69 Kuvaliite KALLIORANTAI 28 Vuonna 1958 valmistuneen rakennuksen alkuperäinen ilme NAVETTA ASUIN- RAKENNUS Talo vuoden 1979 peruskorjauksen jälkeen Talo vuoden 2008 peruskorjauksen jälkeen. Nykyinen eteistila vaneriovineen ja umpiportaineen heijastelee hyvin 1950-luvun selkeää ja raikasta tyyliä. Navetta, jonka edestä kulkee Kalliolahdentie Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

70 Tilan muodostamista koskeva isojakokartta: tila on muodostettu isojaossa, joka toimitettiin tilalle Kartalle on tehty myöhemmin myös merkintöjä. (kuvalähde Paula Kerman) Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

71 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA-VUORELA Kohde ja no MÄNTYRANTA 29 Kohteen osoite: Omistaja ja osoite, Riitta Korhonen, Kirkkokatu 5-7 B022, Kuopio RAKENNUSTEN KUVAUS rakennus Kalliolahdentie Nyk. käyttö Asuinrakennus aitta Alkup. käyttö VAPAA-AJANRAKENNUS AITTA Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija 1940-luku Pyhäntä, siirto nykyiselle paikalle 1968, umpikuisti 1986 siirron suunnitteli rkm Juhani Hänninen Kerrosluku 1 1/2 1 Perusta betoni luonnonkivi Runko hirsi hirsi Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate hirsi hirsi Vuoraus ei vuorausta ei vuorausta Ulkovärit punainen maalaamaton Kunto hyvä hyvä 1900-luvun alku, nykyiselle paikalle aitta tuotu Leimolahdesta asuinrakennuksen jälkeen. Erityispiirteet Rakennustapa ja ulkohahmo poikkeuksellinen 1960-luvulle. Kuopion pohjoispuolisilla Savon alueilla jokseenkin harvinainen aitan sivukatos. RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Mäntyranta on erotettu Kalliolahden (inventointikohde28) tilasta vuonna Vehmas piha on entistä peltoa, jolle nykyisen omistajan isä Antero Korhonen rakennutti vapaa-ajan asuinrakennuksen ja aitan. Hirsinen n. 7m x 9m asuinrakennus on veistetty Pyhännällä 1940-luvulla. Se oli rakennettu ns. asevelitaloksi, mutta oli jäänyt tyhjilleen jo 1950-luvulla. Kuopiolainen Antero Korhonen siirrätti sen nykyiselle paikalle vuonna Alkuaan yläkerta oli tehty laudasta, mutta siirron yhteydessä myös yläkerta rakennettiin hirsistä, jotka saatiin vanhasta purettavasta navetasta. Rakennukseen tuli (1968) tupa, keittiö ja ullakolle asuinhuone, joihin tuli huonekohtainen uunilämmitys. Siirron yhteydessä rakennettu avokuisti muutettiin vuonna 1987 lasikuistiksi. Samalla rakennukseen vedettiin vesijohto ja kuistin yhteyteen tuli wc- ja pesutila. Yläkerrassa on nyt kaksi makuuhuonetta. Aitan hirret ovat Leinolanlahden entisestä luhtiaitasta. Nykyisin varastona käytettävä aitta on jälkeenpäin siirretty tontille. Nurkkakiville pystytetty aitta on maalaamaton ja vuoraamaton. Aitan toisella pitkällä sivulla katos, jonka muodostaa päätyseinien pidennetyt hirret. Aittaan kuljetaan kuitenkin päätyseinän ovesta, ei katoksesta. Aitan kuten asuinrakennuksen rakentajana oli perinteisen rakennustavan hallitseva henkilö (nimi jäi haastattelutilanteessa kirjaamatta muistiin).siirron yhteydessä on tuotu myös mukana päädyssä oleva hevosen luokinpaininpuu.

72 SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueisiin. YMPÄRISTÖ: Hyvin hoidettu piha, istutettu koivuja ja pensaita, perinteinen riukuportti,sijainti rannalla. LUETTELOINTIPERUSTE: Esimerkki hirsisen kylmilleen jääneen asevelitalon siirrosta ja tyylin säilyttämisestä, mikä oli jokseenkin harvinaista luvulla. Kuistimuutos erittäin hyvin sovitettu rakennuksen tyyliin (kuisti vaikuttaa kuin olisi alkuperäinen) Rakennushistoriallisesti rh paikallisesti merkittävä p. LÄHTEET: omistajilla olevat suunnitelmapiirrokset, Haastattelu Riitta Korhonen ja tämän äiti LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI : 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala

73 Talon päätykuva, joka on laadittu siirtoa varten vuonna 1967 laadittuun rakennuslupaan. Avokuistin tukipylväät muotoiltiin 1920-luvun klassismin mukaisesti kaareviksi sahatuilla laudoilla. Kuvaliite MÄNTYRANTA 29 Peruskarttaote 2012 ASUINRAKENNUS AITTA Piha-alueen istutukset rakenteet (aidat, portti) ja kalusteet sopivat hyvin rakennusten henkeen. Oikealla maaseudun pihoille sopiva periteinen istuinryhmä: nurmikolle tuodut kalusteet puiden tai pensaiden siimeksessä. Mäntyrannassa oleskelupaikan muodostaa ympyrän kaarelle istutetut koivut. Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

74 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Kylä Osa-alue:TOIVALA-VUORELA Kohde ja no KELTTU 30 Kohteen osoite: Kalliolahdentie Omistaja ja osoite, Puolustusministeriö Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt / Itä-Suomen alue, PL 1054, Sepänkatu 1, Kuopio RAKENNUKSEN KUVAUS rakennus Nyk. käyttö Juhlasali, koulutustila varasto ei käytössä Alkup. käyttö ASUINRAKENNUS AITTA NAVETTA Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija ? ? ? Kerrosluku Perusta betoni betoni betoni Runko hirsi rankorakenne rankorakenne Kattomuoto satulakatto satulakatto satulakatto Kate hirsi hirsi rankorakenne (osa hirttä?) Vuoraus vaakalaudoitus pystyrimalaudoitus lomalaudoitus Ulkovärit keltainen punainen punainen Kunto kohtalainen hyvä hyvä hyvä Erityispiirteet Asuinrakennuksen itäpäässä kellari RAKENNUKTEN JA PAIKAN HISTORIA Kelttu on vanha Joensuuntien varrella sijaitseva maatilapihapiiri kartassa paikan nimi oli Kettula (onko nimi vääntynyt Keltuksi, vai nimi Kartassa virheellinen?) Puolustusministeriö hankki Rissalan lentokentän ja sen yhteydessä olevan Karjalan lennoston takia luvulta alkaen ympäröiviä kiinteistöjä alueen suojavyöhykkeeksi. Näitä tiloja oli Keltun lisäksi mm. Jännevirralla sijaitseva Anttila (inventointikohde 3 /Jännevirta). Molempien tilojen rakennukset muutettiin edustus-, kokous tai henkilökunnan vapaa-ajankäyttöön tms. Keltun päärakennus remontoitiin uutta käyttöä varten sisätiloiltaan perusteellisesti, jolloin rakennus menetti valitettavasti rakennushistoriallista arvoaan. Toiseen kerrokseen on remontoitu pesutilat. Kelttu on tällä hetkellä vuokrattu Karjalan lennostolle, joka käyttää tiloja pääasiassa koulutustiloina. Rakennusten iästä ei ole tietoa, mutta se voidaan arvioida rakenteista päätellen lukujen välille. Päärakennuksen rungossa voi osin olla vanhempia kerrostumia, mutta nykyinen ulkoasu (1990-luvun ja jälkeen tehtyjä muutoksia lukuun ottamatta) on todennäköisesti luvulta, mihin viittaavat mm tasaruutuiset ikkunapuitteet ja betonikivijalka. Navetta ja aitta ovat uudempia. Rankorakenteinen aitta on hyvin todennäköisesti luvulta luvulta alkaen toteutetuissa piharakennuksissa oli suosittua käyttää vanhoista aitoista tuttuja aiheita kuten luhtikäytävien valkeiksi maalattuja kaiteita. Runkolinjan sisäänvedetty avokatos lukujen piharakennuksille. Sormipaneelilla verhoillut ovet viittaavat myös kyseisiin vuosikymmeniin. Päärakennuksen pohjakaava on tyypillinen talonpoikaistaloille: toisessa päässä on tupa, sisäeteisen takana keittiö ja talon toisessa päässä kamarit. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaava-alueisiin. Päärakennus on melko paljon muutettu (sisätilat), mutta pihapiiri ja puustoineen on edelleen arvokas. YMPÄRISTÖ:Näkyy Joensuuntielle avoimessa maisemassa peltojen ja nyttemmin yritysalueeksi kaavoitetun Rissalan alueen taustalla. Vanhasta, loivalla maastokumpareella sijaitsevasta pihapiiristä

75 kertovat suuret pihapuut. LUETTELOINTIPERUSTE: Esimerkki1900-luvun alkupuolen rakentamisesta, Rakennushistoriallisesti rh ja maisemallisesti paikallisesti merkittävä p. LÄHTEET: Nykyisillä käyttäjillä ei ollut tietoja paikan ja tilan historiasta. Kiinteistöpäällikkö Timo Arsiola/ Senaattikiinteistöt. Haastattelu huoltopäällikkö Majuri Mika Kuutsa. LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI : 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala

76 Kuvaliite KELTTU 30 ASUINRAKENNUS AITTA NAVETTA Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

77 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA-VUORELA Kohde ja no RISSALA 31 Kohteen osoite: Omistaja ja osoite Annamaaria Pääkkönen, Rissalantie 1, 002, Vuorela RAKENNUKSEN KUVAUS Rissalantie 1, 002, Vuorela rakennus Nyk. käyttö asuinrakennus varasto talli ja autotalli Alkup. käyttö ASUINRAKENNUS AITTA TALLI ja NAVETTA Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija 1850-l, (laajennettu , korjaus 2004 ) 1800-luku (?) Kerrosluku 1 1/2 2 2 Perusta betoni betoni luonnonkivi Runko hirsi - ja rankorakenne rankorakenne ja hirsi? tiili ja porakivi Kattomuoto satulakatto satulakatto satulakatto 1903 (1932 korotus, laajennus, betonikate 1958), Kate tiili huopa tiili ja huopa (aiemmin päre) Vuoraus rimalaudoitus, paneli rimalaudoitus osin rimalaudoitus Ulkovärit keltainen, vaaleansininen punainen punainen Kunto hyvä kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet vanhimmat kerrokset voi olla 1700-luvulta RAKENNUKTEN JA PAIKAN HISTORIA Liha- ja kala-aitta, käytetty mm. kauppana rautatien. rakentajille. Rissalan paikalla tiedetään olleen asutusta jo 1500-luvulla. Paikkaa kutsuttiin Mömmöläksi 1600-luvulla Mömmö-nimisen isännän vuoksi. Nykyinen Rissasen suku on isännöinyt tilaa vuodesta 1832, jolloin Matti Rissanen tuli tilalle Nilsiästä (vaimona Anna Brita os. Kumpulainen). Päärakennus on laajennettu (korvattu suurelta osin vanha aikaisemmin paikalla sijainnut) rankorakenteisella osalla vuonna 1953, jolloin rakennuksessa oli 11 huonetta sekä sauna ja työtupa. Rakennusta on uusittu vuosina 1964 ja 2004 Aikoinaan 22 lehmän navetaksi rakennettu nykyinen talli rakennettiin vuonna 1903 porakivestä, joka saatiin Ruskeamäestä. Rakennus oli yksi seudun useasta kivinavetasta, joiden rakentaminen sai vaikutteita Kuopio Iisalmi rautatieosuuden rakentamisesta 1900-luvun vaihteessa. Tällöin seudun väki oppi uutta rakennusteknikkaa mm. kiven käyttöä. Oleellista oli myös, että lähistöllä mm. Ruskeamäellä oli saatavilla sopivaa kiviainesta luvun vaihteessa tilalla oli 4 hevosta, 16 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa ja 16 lammasta. Navettaa laajennettiin betonikivirunkoisella navettaosalla 1938 ja korjattiin 1958, jolloin toinen puoli rakennusta muutettiin perunavarastoksi. Vuonna 1959 lopetettiin lypsykarjanpito ja tilanpito jatkui viljely- ja puutarhatilana kunnes siirryttiin ratsastustallitoimintaan. Tällöin rakennus on muutettu hevostalliksi. YMPÄRISTÖ: Tila sijaitsee vanhan Kuopiosta Iisalmeen johtavan tien varrella. Pihapiiri oli aiemmin peltojen ympäröimä luvun alkupuolella tila myi merkittävän osan maistaan Siilinjärven kunnalle, joka siten saattoi aloittaa Vuorelan alueen asuinrakentamisen. Myöhemmin tilaa ympäröivät pellot on myyty asuntoym. rakentamiseen, mikä on sulkenut pihan näkymisen maisemassa. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Asemakaavassa(1993 vahvistettu) pihan alue on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Vanha navetta ja aitat vaatisivat korjausta. YMPÄRISTÖ: Rakennukset ja pihapiiri on runsaan puuston peittämä maantietä vasten. Muilta sivuilta piha-

78 alueet ja ratsastuskenttä- ja tarhat rajautuvat pääosinrivitalotontteihin. LUETTELOINTIPERUSTE: Seudun vanhimpia tiloja. Tilan myymille maille on 1960-luvulla rakennettu Vuorelan ydinalue. Vanha navetta kuuluu alueelle vuosisadan alussa rakennettuihin kivinavetoihin. Rakennushistoriallisesti rh paikallisesti merkittävä p. LÄHTEET: Suomen maatilat(1932), Suuri maatilakirja (1960) Haastattelu: Tuomo Rissanen (vanhaisäntä) LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI : 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala

79 Kuvaliite RISSALA 31 AITAT ASUIN- RAKENNUS NAVETTA Ilmakuva 1950-luvulta. Alla päärakennus vanhassa asussa, alinna nykyinen asu Navetan rakentaja on hakannut nimensä ja rakentamisvuoden kiven sivuun. Navetan vanhin osa on pohjoispäädyn porakiviseinäinen nykyinen hevostalli. Sen jatkona on rankorakenteinen lato-osa sekä sementtitiiliset myöhemmin rakennetut karjakeittiösiipi ja karjatilat. Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

80 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE SIILINJÄRVI Alue TOIVALA Omistaja ja osoite Kohde ja no ITKOLA 32 Kohteen osoite: Itkolantie 21, Vuorela Juha Itkonen, Itkolantie 21, Vuorela RAKENNUSTEN KUVAUS rakennuksen no 1. no 2. Nyk. käyttö varasto yms jälkeen navetta vaja/liiteri Alkup. käyttö NAVETTA JA TALLI VAATEAITTA Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija luku ( 2000-lla uusittu rakenteita) Kerrosluku 2 2 Perusta porakivi luonnonkivi Runko tiili / ranko hirsi Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate pelti =alkuper. Sampo pelti huopa Vuoraus rimalaudoitus vuoraamaton Ulkovärit punainen punainen Kunto hyvä heikko, hyvä Erityispiirteet rakennuksen no 3. no 4. Nyk. käyttö varasto viljavarasto, varasto Alkup. käyttö LIHA- JA KALA-AITTA ELOAITTA Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija 1920-luvun alku, siirretty pihassa viimevuosikymmeninä Kerrosluku luku Perusta luonnonkivi luonnonkivi Runko hirsi hirsi, 6mx6m kehikko Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate huopa huopa, profiilipelti Vuoraus vuoraamaton vuoraamaton Ulkovärit punainen punainen Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet ikkuna takaseinässä, otsa-aittatyyppi

81 RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Itkola on yksi Toivalan nykyisten merkittävimpien peltomaisemien vanhoista maatiloista Limalahden, Lappalan, Vanhapaikan Kiikkukankaan ja Konttihovin lisäksi. Itkosen suku on tullut Kuopion Niuvanniemestä tilalle 1800-luvulla ja nykyinen isäntä on suvun neljättä sukupolvea tilalla. Lypsylehmien pito lopetettiin tilalla 1987, minkä jälkeen pidettiin lihakarjaa vuoteen Nykyisin Itkola on viljanviljelytila. Tilan päärakennus on korvattu vuonna 1965 rakennetulla n. 10mx30m yksikerroksisella asuinrakennuksella. Vanhoista rakennuksista on jäljellä komea tiilirunkoinen navetta ja erilaisia aittoja. Navetta on esimerkki karjarakennuksien kehittymisestä luvulla, jolloin tiilenkäyttöä pidettiin edistyksellisenä. Rakennuksen suunnitteli Kuopion maatalousseurassa suunnittelijana toiminut ja laajasti maaseuturakentamiseen koko läänissä vaikuttanut rakennusmestari Eino Sorri. Rakennuksessa on aikakaudelle tyypillistä heinävaraston sijoitus parvikerrokseen sekä lantalan sijoitus rakennusrunkoon eri karjatilojen välille. Itkolassa lantala sijaitsee talli- ja navettaosan välissä rakennuksen kulmassa. Rakennuksen sisätiloja on muutettu tuotantomuotojen muutosten yhteydessä, mutta julkisivuiltaan rakennus on hyvin säilynyt, joskin ikkunat on ensimmäisestä kerroksesta uusittu. Sisätiloihin viimeksi tehtyjä muutoksia on ollut navetan sisustaminen lihakarjalle. Tällöin mm. välipohja tuettiin terästolpilla. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaavoitettuihin alueisiin. YMPÄRISTÖ: Pihan ja talousrakennusten sijainti komealla paikalla peltoalueen taustalla mäellä, joka näkyy nykyiselle valtatielle. LUETTELOINTIPERUSTE: Seudun kantatila. Rakennushistoriallisesti rh ja maisemallisesti m paikallisesti merkittävä p. LÄHTEET:) Haastattelu: Juha Itkonen (vanhaisäntä) LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI : 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala

82 Kuvaliite ITKOLA 32 ASUIN- RAKENNUS AITAT NAVETTA Karjarakennuksen talliosan seinät on rakennettu tummapolttoisemmasta tiilestä kuin navettaosa. Vasemmalla aittarakennus, joka on 1990-jälkeen korjattu, mm luhtikaide ja sokkelit on kokonaan uusittu. Alakuvissa eloaitta sekä liha- ja kala-aitta Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

83 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE SIILINJÄRVI Kylä RÄIMÄ Omistaja ja osoite Kohde ja no LIMALAHTI 33 Kohteen osoite: Kehvontie 132, Toivala Markku Väänänen, Kehvontie 132, Toivala RAKENNUSTEN KUVAUS rakennuksen no 1. no 2. Nyk. käyttö asuinrakennus varasto Alkup. käyttö ASUINRAKENNUS AITTA Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija 1886 (1925, 1962, 2000-luvun alku) 1800-luku Kerrosluku 1 1/2 2 Perusta luonnonkivi betoni Runko hirsi hirsi Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate pelti pelti Vuoraus vaakalaudoitus ei vuorausta Ulkovärit satulakatto punainen Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet Lasikuisti, parveke, katolla frontonit molemmin puolin Pitkäaitta, kylkiäinen rakennuksen no 3. Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija 1 varasto ELOAITA 1800-luku Kerrosluku Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet luonnonkivi luonnonkivi hirsi satulakatto pelti ei vuorausta punainen hyvä RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Limalahden tila on perustettu sukuviirin mukaan Väänäsen suvulla tila on ollut 1800-luvun puolivälistä (lähde Suomen maatilat). Nykyinen isäntä on tilalla 13 sukupolvi tilalla, joka on yksi Toivalan vanhoista suurista maatiloista. Kuvaus vuonna 1932 painetussa Suomen maatilakirjassa kertoo tilalla olleen mm. 40

84 lehmän navetta ja 9 hevosen talli, mitkä olivat huomattavasti suurempia verrattuna kirjan seudulta esittelemiin tilojen karjarakennuksiin. Tilan päärakennus on vuodelta 1886, joka rakennettiin aiemman paikalta palaneen paikalle. Taloa on remontoitu viimeksi peruskorjattu viimeisen kymmenen vuoden aikana melko perusteellisesti. Ulkohahmo on kuitenkin säilynyt pääpiirteissään 1925 tehdyn muutostyön jälkeisessä asussa. Talon vieressä kulmittain on 1800-luvulla rakennettu aitta. Se on asuinrakennusta vanhempi, koska siinä asuttiin vanhan asuinrakennuksen tuhouduttua tulipalossa ja rakennettaessa uutta. Nykyinen sementtitiilinen navetta on vuodelta 1956, aiempi navetta oli rakennettu Pihapiirin liepeillä on useita eri-ikäisiä maatilarakennuksia, joskin uudempia rakennuksia on suhteellisen vähän. Kokonaisuus on maatilatoiminnan ansiosta maisemaa ylläpitämä ja siten sen elimellinen osa. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaavoitettuihin alueisiin. Maatilan toiminta ylläpitää maiseman arvoja. YMPÄRISTÖ: Tilan lähistöllä ei ole muuta asutusta. Pihan ja talousrakennusten sijainti Toivalan maisemallisesti huomattavan peltomaisematilan pohjoisreunalla. Pihoilta avautuu etelään peltojen yli näkymät mäelle, jossa sijaitsee Itkolan maatila. LUETTELOINTIPERUSTE: Seudun kantatila. Rakennushistoriallisesti rh ja maisemallisesti m paikallisesti merkittävä p. LÄHTEET:) Haastattelu: Markku Väänänen (isäntä) LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI : 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala

85 Kuvaliite LIMALAHTI 33 AITAT NAVETTA Aitta päädyssä sukuviiri (vuosiluku 1787), Vanha ikkuna kertoo aitaa käytetyn asumiseen. Navetta on luvuille tyypillisesti heinäparvellinen ja rakennettu sementtitiilestä. Tilalla on edelleen lypsykarjaa. Piha-alueisiin kuuluvia talousrakennuksia, Edessä viljankuivaamoksi muutettu laajennettu vanha rakennus. Peltoaukean takana mäellä sijaitsee ITkolan tila. Notkelmassa oli 1800-luvulla Kumpu-Jälä, pieni järvi, joka myöhemmin kuivattiin. Laitumella tilan karjaa. Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

86 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON KOHDEINVENTOINTILOMAKE SIILINJÄRVI Kylä TOIVALA Omistaja ja osoite, Kohde ja no KIIKKUKANGAS 34 Kohteen osoite: Hietalantie 19 Anja ja Pentti Kolari, Hietalantie 19 RAKENNUSTEN KUVAUS rakennuksen no 1. no 2. Nyk. käyttö asuinrakennus varasto Alkup. käyttö ASUINRAKENNUS NAVETTA ja TALLI Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija vanhin osa 1800-luku, Kerrosluku 1 1/2 1 (+1) 1920-luvulta Perusta porakivi porakivi Runko hirsi porakivi Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate tiili pelti Vuoraus rimalaudoitus ei vuorausta Adam Rissanen (rakentaja) Ulkovärit vaalean keltainen punaiset puuosat maalaamaton Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet Korotettu 1940, yläkerta asuinkäyttöön Ikkunat uusittu. seitsemän lehmän navetta, koko n. 13 x 9 metriä. rakennuksen no 3. Nyk. käyttö Alkup. käyttö Rakentamisen ja muutosten aika Suunnittelija varasto AITTA Kerrosluku 1 (+1) 1900-luvun alku, 1930, 1990-jälkeen uusittu kattorakenteet ja luhtirakenne Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet porakivi hirsi satulakatto pelti ei vuorausta punainen hyvä Yläosan nukkuma-aitta tehty 1930-luvulla. Hinkalot purettu.

87 RAKENNUSTEN JA PAIKAN HISTORIA Kiikkukankaan tila kuului nykyisen kuntoutuskeskuksen paikalla sijainneeseen ( Kunnon paikka ) Jokiharjun tilaan. Se erotettiin 1900-luvun alussa Jokiharjun isännän tyttärelle Anna-Maria Rissaselle (s. 1892) ja tämän miehelle Otto Kolarille. Paikalla oli tätä ennen ruotumiehen torppa. Nimensä tila on saanut paikalla aikoinaan sijainneen kylän keinun paikasta. Tilan vanhoista rakennuksista on jäljellä asuinrakennus, aitta ja navetta. Tilalle oli rakennettu uusi päärakennus luvulla, jolloin vanhaa jätettiin vuosikymmeniksi ilman huoltoa ja oli päässyt melko heikkoon kuntoon. Rakennus on kuitenkin edellisen inventoinnin jälkeen perusteellisesti remontoitu (uudisrakentamista vastaavasti). Samalla se ovat kuitenkin menettäneet rakennushistoriallista arvoaan. Myös aittaa on ulkoisesti paljon uusittu. Navetta on sen sijaan säilyttänyt ominaispiirteensä. Navetan rakensi Jokiharjun tilan omistaja Adam Rissanen, joka oli Pentti Kolarin eno. Seinät on tehty kuten useille seudun tiloille 1900-luvun alussa, hakatuista (kivipelkoista) kivistä. Navetta on kuitenkin pienikokoisempana aikakauden kivinavetoiden joukossa poikkeus. Yleensä hakatuista kivistä oli vain varakkaimmilla ja suuremmilla tiloilla varaa. Seudun kivinavettojen rakentamisen edellytyksenä oli kivirakennustekniikan hallinta, mikä omaksuttiin Kuopiosta Iisalmeen 1900-luvun vaihteessa rakennetun rautatien myötä. Rautatien siltoihin tarvittiin mm. paljon kivirakenteita. Myös sopivan kiviaineksen löytyminen lähistöltä oli kivinavettarakentamisen edellytys. Toivalan seudulla kiviä saatiin Uuhimäestä ja Ruskeamäestä Kiikkukankaan navettaa tuli aikoinaan tilat vain 5-6:lle lehmälle ja muutamalle hevoselle. Muilta mittasuhteiltaan rakennus muistutti tyypillistä mallia. Rakennukset olivat yleensä hyvin syvärunkoisia, mihin vaikutti mm seinien paksuus (saattoi olla lähes 1m) Kiikkukankaan navetan kiviosan koko on n. 9x 13 metriä. Rakennukseen kuulunut puurakenteinen itäpääty ja siihen liittynyt pihanpuolelle johtanut parvisilta on viimevuosikymmeninä purettu. Puretussa päätyosassa oli lantala. YMPÄRISTÖ: Lähiympäristön rakennuskanta vaihtelevan ikäistä SÄILYMISEDELLYTYKSET: Ei kuulu asemakaavoitettuihin alueisiin. LUETTELOINTIPERUSTE: Vanha maatila. Navetta rakennushistoriallisesti rh paikallisesti merkittävä p (asuinrakennus ja aitta melko perusteellisesti remonteissa muutettu) LÄHTEET: Haastattelu:Pentti Kolari (vanha isäntä) LIITTEET: kuvaliite INVENTOINTI : 1990 Ismo Koponen, 2012 Hanna Oijala

88 Kuvaliite KIIKKUKANGAS 34 NAVETTA Vanha Kiikkukankaan päärakennukseen on tehty mittava remontti 2000-luvulla ulkopinnat ja -rakenteet täysin uusien. AITTA Aitan hahmo on muuttunut perinteisestä katonharjan suunnan muuttamisen myötä. Navetan pihasivu ja osakuva päädystä, jossa näkyy vanha rakennustekniikka (kivipelkkojen päälle asennettiin muutama hirsivarvi, johon kattorakenteet ja päätykolmioiden rankorakenne tuettiin). Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi 2012 Arkkitehtitoimisto Oijala

89 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON ALUEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA-VUORELA Kohde ja no LÄHTEENTIE 21. Kartoissa enää ei ole Lähteentietä Omistaja ja osoite, ( Useita omistajia ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Aiemmassa inventoinnissa alueella oli pieniä 1940-luvulla tai sitä ennen rakennettuja hirsirakennuksia, Osin käyttämättömiä tai huonokuntoisia. Inventoinnin päivitys: alueen rakennuskanta on suurelta osin uudistunut, mistä syystä sitä ei ole käsitelty inventoinnin päivityksessä SÄILYMISEDELLYTYKSET: Asemakaava1989, jossa alueen osoittaminen erillispientalojen alueeksi vanhaan tonttijakoon perustuen(?) säilyttää vanhan alueen rakeisuuden LUETTELOINTIPERUSTE: aikaisempi inventointi. INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

90 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON ALUEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA-VUORELA Kohde ja no URHEILUKENTTÄ JA SEURANTALO 23.. Vallantie 19 Omistaja ja osoite Siilinjärven kunta (käyttää Toivalan Urheilijat ry) ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Toivalan Urheiluseura perustettiin Urheilutalo rakennettiin Kiikkukankaan tilalta saadulle maalle. Seura aloitti toimintansa Toivalan aseman tuntumassa sijainneessa toimintansa lopettaneessa drittelitehtaassa. enne oman talon valmistumista Urheilukentän itäsivulle 1950-luvulla Taloa on remontoitu/laajennettu myöhemmin SÄILYMISEDELLYTYKSET: Asemakaavassa (vahvistettu vanhin 1989) kentälle ja seurantalolle on merkitty nykyistä käyttöä vastaava määräys. LUETTELOINTIPERUSTE: aikaisempi inventointi. INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala

91 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELON ALUEINVENTOINTILOMAKE Kunta: SIILINJÄRVI Osa-alue:TOIVALA-VUORELA Kohde ja no VALLANTIEN PIENTALOT 22.. Omistaja ja osoite Useita omistajia ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Aiemmassa inventoinnissa alueella todettiin olevan 1950-luvun tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja asevelitaloja, tonttien olevan kookkaita, mutta uudempien rakennusten rikkovan yhtenäisyyttä. Inventoinnin päivitys: alueen luvun rakennuskantaa on edelleen jonkin verran jäljellä, joskin paljon muutettuna. Myöskään rakennuskanta se ei muodosta yhtenäistä aluetta, mistä syystä sitä ei ole käsitelty tarkemmin inventoinnin päivityksessä. SÄILYMISEDELLYTYKSET: Useita asemakaavoja (vahvistettu vanhin 1975) Kaavat sallivat sekä rivi- että erillispientalojen rakentamisen. LUETTELOINTIPERUSTE: aikaisempi inventointi. INVENTOINTI: 1990 Ismo Koponen, päivitys 2012 Hanna Oijala Ennen 1960-lukua rakennettuja asuinrakennuksia alueella on silmämääräisen tarkastelun perusteella huomattavasti vähemmän kuin uudempia. Yksittäinen hirsipintainen ennen sota rakennettu asuinrakennus on poikkeus alueella.