JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA, JOTAIN LAINATTUA, JOTAIN SINISTÄ
|
|
- Petri Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA, JOTAIN LAINATTUA, JOTAIN SINISTÄ Mika Arvola TIIVISTELMÄ Videoneuvottelutekniikoiden käyttö on arkipäiväistynyt ja yleistynyt erilaisissa yhteyksissä ja uusia käyttökohteita etsitään jatkuvasti. Perinteistä videoneuvottelutekniikka hyödynnetään niin kotioloissa kuin yritysmaailmassa. Viimeisimpinä sovellutuskohteina ovat ikäihmiset. Tietoliikenneyhteyksien yleistyminen, yhteysnopeuksien kasvaminen, toimintavarmuus sekä myös liikkuvan kuvan pakkausmuotojen kehittyminen ovat osaltaan auttaneet leviämistä arkipäiväiseen käyttöön. Tässä artikkelissa kuvataan Virtu-projektissa käytettävää videoneuvottelutekniikkaa ja siitä saatuja kokemuksia teknisestä näkökulmasta. Tekstissä edetään itse videoneuvottelun historiasta nykytilanteeseen. Artikkelissa pohdiskellaan teknisestä näkökulmasta nykytilannetta ongelmineen sekä hahmotellaan toimintamuodon tulevaisuuden kuvia.
2 MITÄ VIDEONEUVOTTELU ON? Videoneuvottelua voidaan ajatella perinteisenä neuvottelutilanteena, jossa on kaksi tai useampia osallistujia. Perinteisessä neuvottelussa osallistujat ovat paikan päällä, saman pöydän ääressä. Videoneuvottelussa osallistujat voivat olla fyysisesti toisistaan erillään, mutta heidät yhdistetään videoneuvottelutekniikkaa käyttäen samaan kokoustilaan. Videoneuvottelussa osallistujat näkevät ja kuulevat toisensa kuvaruudun välityksellä reaaliaikaisesti, joten videoneuvottelua voidaan ajatella eräänlaisena kuvapuheluna. Videoneuvottelua on käytetty vuosien ajan yleisesti yritysmaailmassa sekä etäopetuksessa. Etäopetuksessa käyttö on ollut ensisijaisesti ns. streaming-tyyppistä (verrattavissa suoraan televisiolähetykseen) sekä on-demand tyyppistä (tallenne, katseltavissa jälkikäteen) kun taas yritysmaailman videoneuvottelua voi verrata perinteisempään vuorovaikutteiseen neuvotteluun. Vasta viime vuosina videoneuvottelua on aloitettu isommissa määrin hyödyntää muissa yhteyksissä. Hyödyntämisen lisääntyminen johtunee toisaalta teknologian laadun ja luotettavuuden kehittymisestä sekä toisaalta hintatason laskemisesta. Tietoliikenneyhteyksien lisääntymisellä ja yleistymisellä on myös varmasti oma osuutensa. Teknologiset innovaatiot vaativat yleensä vuosien pilotoinnin ja kehittelyn osoittaakseen uuden tekniikan hyödyllisyyden, käytettävyyden sekä kustannustehokkuuden. Näin on myös videoneuvottelun osalta. Vaikka videoneuvottelun juuret ovatkin vuosikymmenien takaa, on videoneuvottelu sellaisenaan kuin se nykyisin tunnetaan jonkin verran nuorempi. Ensimmäiset videoneuvottelut käytiin jo 1960-luvun alkupuolella, yksinkertaisesti yhdistäen kaksi televisiolaitetta toisiinsa suljetussa ympäristössä. Yhdistämistapoina olivat kiinteä kaapelointi sekä radioaallot. Vuonna 1982 IBM yhdisti omat toimistonsa Japanista Yhdysvaltoihin järjestääkseen viikoittaiset tapaamiset. Muutamia vuosia aikaisemmin, vuonna 1976, Japanilainen yritys nimeltä Nippon telegraph and Telephone oli yhdistänyt toimistonsa Osakassa ja Tokiossa. Edellä esitettyjä esimerkkejä voidaan pitää nykyisen videoneuvottelujärjestelmän esikuvana. Kaupalliseen käyttöön videoneuvottelut aloittivat marssinsa 1980-luvulla. Yleistymisen esteenä oli kuitenkin sen aikaisen teknologian rajoitteet sekä osaltaan myös hinta. Laitteiston hankintahinta oli noin dollaria (USD) ja laitteiston käyttö kustansi vielä 1000 dollaria tunnissa (Nefsis. a Brother Company, 2010.)
3 Vuonna 1991 IBM esitteli ensimmäisen henkilökohtaiseen tietokoneeseen suunnatun ohjelmiston nimeltään PicTel (tai PictureTel) (The New York Times 1991.) Vaikka kuva oli mustavalkoinen ja järjestelmän lisälaitteiden hinnat alkoivat dollarista, oli suuntaus selvää, että henkilökohtaiseen käyttöön soveltuva videoneuvottelu teki tuloaan. Videoneuvottelun edut ja mahdollisuudet ajansäästöstä matkustamisen vähenemiseen alkoivat olla osoitettuja toteen sekä itse käyttötarkoituksen raamit alkoivat hahmottua. Videoneuvottelujärjestelmien ympärille syntyneet palvelut nojasivat alussa pitkään pääsääntöisesti neuvotteluhuoneratkaisuihin eli varta vasten videoneuvottelua varten tehtyihin tiloihin. Monella paikkakunnalla ja/tai monessa maassa toimiva konserni käytti laitteita sisäisiin neuvotteluihinsa. Alun heikoista kuvanlaaduista on edetty nykypäiväiseen teräväpiirtotasoiseen kuvan ja äänen siirtoon sekä myös työasemien hyödyntämiseen perustuviin ratkaisuihin (ns. Unified Communications). Videoneuvotteluteknologian kehityskaarta voidaan verrata arkipäiväiseen televisioon. Ensimmäiset televisioiksi luokiteltavat laitteet ovat peräisin vuodelta 1926 ja Suomeen laite tuli vuonna 1950-luvulla, ja 1970-luvulta alkaen se alkoi yleistyä suomalaisissa kotitalouksissa. (Wikipedia 2012.) Vaikka televisio on arkipäivää lähes jokaisessa teollisuusmaassa sijaitsevassa kodissa, on laite yhä valtavan muutospaineen alla teräväpiirtolähetyksineen (HDTV), 3D-ominaisuuksineen ja On-demand palveluineen.
4 VIDEONEUVOTTELUN EDUT JA MAHDOLLISUUDET Perinteisesti videoneuvottelun etuina on pidetty sekä ajan- että kustannuksien säästöä. Viime vuosina myös videoneuvottelun ympäristöedut on nostettu esille. Parhaassa tapauksessa se vähentää hiilijalanjälkiä, kun esim. lentomatkoja voidaan vähentää. Yhtenä etuna nostetaan myös elämänlaadun paraneminen; matkustamiseen säästetty aika voidaan hyödyntää esimerkiksi perheen kanssa. Miltä kuulostaa vaikkapa kahden tunnin neuvottelu Tokiossa mutta kotipaikkana Helsinki? Videoneuvottelussa riittää viiden minuutin valmistautuminen omassa neuvotteluhuoneessa ja kahden tunnin jälkeen virtanappulan painallus. Myös alueellinen tasa-arvo toteutuu; kaikkia neuvotteluja ei tarvitse enää pitää esimerkiksi hyvien kulkuyhteyksien vuoksi Helsingin Pasilassa. Edellä mainitut hyödyt koskevat myös puhelinneuvottelua. Puhelinneuvottelussa kuitenkin toiselle osapuolelle uuden fyysisen materiaalin, kuten esimerkiksi esitteen arviointi, on mahdotonta. Videoneuvottelu tarjoaakin puhelinneuvotteluun nähden valtavan edun, nonverbaalisen viestinnän kuten pään nyökyttelyn sekä katsekontaktin. Kuten lähes missä tahansa vuorovaikutustilanteessa, omien tunteiden ja olemuksen hallinta ovat erittäin tärkeitä. Nonverbaalisella viestinnällä osoitetaan kiinnostus puheenvuoron pitäjää ja sanomaa kohden. Myös kykyä näyttää materiaaleja ja esityksiä toiselle osapuolelle voidaan pitää selkeänä etuna. Perinteisen videoneuvottelun sekä etäopetuksen rinnalle on viimeisten vuosien aikana kehitelty useita eri käyttökohteita. Osa käyttökohteista on kuihtunut pois epäkäytännöllisyyden ja/tai teknisten haasteiden ja rajoitteiden vuoksi kun taas osa käyttökohteista on nostanut vahvemmin profiiliaan. Kaikille näistä on kuitenkin yhteistä nimitys etäpalvelu. JHS-suositus 168 (JUHTA 2012, 3) määrittelee etäpalvelun seuraavasti: Etäpalvelua voidaan toteuttaa erilaisten teknisten välineiden, kuten videoneuvottelutekniikan, tietokoneiden, erilaisten neuvotteluohjelmistojen ja tietoliikenneyhteyksien avulla. Järjestelmiin kuuluu puheen ja videokuvan siirron lisäksi usein muitakin ominaisuuksia, kuten tekstipohjainen juttelu (chat), dokumenttien siirto ja sovellusten jako. Etäpalvelulla tarkoitetaan kaikkea vähintään kahden osapuolen välistä palvelutoimintaa, jossa hyödynnetään edellä mainittuja järjestelmiä tietoliikenneverkkojen kautta.
5 Videoneuvottelualustoja on käytetty yhteydenpitotarkoituksissa esimerkiksi viihde- ja vapaaajan käytössä, mutta myös virallisemmissa, kuten sosiaali- ja terveysalan ympäristössä. Testattuja käyttökohteita ovat mm. etätulkkaus sekä kielellisesti että viittomakieltä hyväksikäyttäen, vuorovaikutteiset etäkonsultoinnit sekä etäpalvelut (mm. lääkäripalvelut ynnä muut etäterveydenhuollon palvelut), perheiden väliset yhteydenpidot sekä lukematon määrä muita kohteita. Osa kokeiluista on jäänyt elämään ja osa on kuihtunut pois. Joka tapauksessa uusien käytäntöjen vakiinnuttaminen on osittain erittäin haasteellista. Mikäli käytännöt ovat jääneet käyttöön, on niistä pääsääntöisesti todettu saatavan hyötyjä: ratkaisuja erilaisiin ongelmiin, asiantuntemusta, ajansäästöä sekä joustavuutta palvelujen saatavuuteen (Lamminen et. al. 1999). Mikäli tarkistelemme käyttökohteita sosiaali- ja terveysalan ympäristöissä, tuntuu että käyttökohteet ovat olleet enemmissä määrin terveydenhuollon puolella kuin sosiaalipuolella. Osin varmasti siksi että sähköiset palvelut ovat vielä hieman edellä sosiaalipuoleen verrattuna. Tässä artikkelissa tarkastelemme hieman kuinka etäpalveluja voidaan tarjota ikäihmisille videoneuvottelupalveluja hyväksikäyttäen. Käyttökohteessa käyttäjät voivat olla toisiinsa yhteydessä kuvapuhelimen avulla, he voivat seurata interaktiivisesti järjestettyjä ohjelmia sekä osallistua niihin. Näiden lisäksi, he voivat tarvittaessa olla yhteydessä omaisiinsa audiovisuaalisesti. VIDERA HYVINVOINTI-TV:N HISTORIA Videra Virtual Care on vuodesta 1996 lähtien toiminut monipuolinen ikäihmisten kodin kommunikointiväline, jonka tarkoituksena on mahdollistaa itsenäinen elämä ja laadukas kotona asuminen, lisätä sosiaalisia kontakteja, luoda palvelu- ja turvaverkostoa sekä aktivoida toimimaan. Videra Virtual Care - palvelukonseptiin voidaan liittää etälääketieteen mittalaitteita ja muita apuvälineitä palvelun monipuolisuuden lisäämiseksi. Videra Virtual Caren toiminta kulminoituu Hyvinvointi-TV:n ympärille. Hyvinvointi-TV on alun perin Laurea-ammattikorkeakoulun, TDC Songin sekä Espoon kaupungin yhteisen tutkimus- ja kehitystyön tulos. (Poikola et. al ) Hyvinvointi-TV: on kehitetty käyttäjäkokeiden ja koekäyttöjen avulla mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja toimivaksi. Lukuisien terveydenhuollon projektien kautta Videra on saavuttanut ymmärryksen ja tietotaidon jota vaaditaan ikäihmisille tarjottavassa
6 teknologiapohjaisessa palvelussa. Hyvänä esimerkkinä tästä on palvelun helppokäyttöisyys. Asiakkaan ei tarvitse käyttää näppäimistöä tai hiirtä vaan kaikki toiminnot hoidetaan selkeillä, suurikokoisilla painikkeilla näyttöä koskettamalla. Palvelun käyttäjistä yli 90 % pitää palvelua erittäin helppokäyttöisenä, koska se lisää yhteydenpitomahdollisuuksia sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoihin, omaisiin, vertaistukiryhmiin sekä lievittää yksinäisyyttä ja luo turvallisuuden tunnetta (Liesmäki 2011, 25-26). VIDEONEUVOTTELUTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN VIRTU-PROJEKTISSA Virtu-projektissa käytetään videoneuvottelualustana nykyisin Vidyo Inc.:n toimittaman ohjelmiston päällä toimivaa Hyvinvointi-TV:tä, joka Virtu-projektissa on brändätty Virtukanavaksi. Loppukäyttäjien laitteet ovat Microsoft Windows 7 käyttöjärjestelmään perustuvia tietokoneita. Tietokoneet ovat ns. All-in-one tyyppisiä, eli niissä ei ole erillistä keskusyksikköä, vaan koko laitteistona toimii yksi 23 näyttöpääte. Tietokoneessa on kiinteästi sisäänrakennettu web-kamera, mikrofoni ja kaiuttimet. VIRTU-Projektin käyttämissä laitteissa on päädytty kuitenkin käyttämään erillistä kaiutin-mikrofoni yhdistelmää lähinnä paremman äänenlaadun vuoksi. Erillinen kaiutin-mikrofoni yhdistelmä ehkäisee myös tehokkaasti mm. äänen kiertämisestä aiheutuvat häiriötekijät. Laitteistoa käytetään kosketusnäytöltä, yksinkertaisesti koskettamalla ruutua sormella. Ainoastaan virtanäppäin on mekaaninen näppäin näytön alareunassa. Itse käyttöliittymä on rakennettu Mozilla Firefox selaimen päällä, jota käytetään kokoruututilassa ilman selaimen omia valikkopalkkeja. Laitteisto käynnistyy automaattisesti käyttöliittymään ladattuaan ensin taustalle tarvittavat taustaohjelmistot. Kosketusnäytöllisen laitteen loppukäyttäjän ei tarvitse huolehtia salasanoista tai käyttäjätunnuksista itse, vaan laite on virtojen kytkemisen jälkeen käyttövalmiina pienen käynnistysajan jälkeen. Laitteesta ei kuitenkaan käytön jälkeen tarvitse sammuttaa virtoja, vaan laite menee lepotilaan mikäli laitetta ei ole hetkeen käytetty. Laite myös herää lepotilasta koskettamalla ruutua, jolloin kappaleen alussa mainittua mekaanista virtanäppäintä ei pääsääntöisesti päivittäisessä käytössä tarvita. Laitetoimittaja voi tietyiltä osin etähallita laitteiston tiettyjä asetuksia laitteiston fyysisestä sijainnista riippumatta. Etähallinnan avulla laitteistoa voikin käyttää kuten fyysisesti paikan päällä ollessa. Hakemistopalvelut (käyttäjien nimet, ryhmät yms.) toteutetaan keskitetysti,
7 eikä tämä vaadi varsinaista etähallintayhteyttä laitteeseen. Tämä nopeuttaa mm. laitteiston siirtoa käyttäjältä toiselle tai uuden laitteen asennusta, koska tarvittavat konfiguraatiot tai konfiguraatiomuutokset voidaan tehdä jo etukäteen. Lisäksi laite tarvitsee internet-yhteyden, joko erillisen nettitikun eli mokkulan (ns. 3G-yhteys) tai esimerkiksi ADSL-modeemin kautta. Laitteistossa on itsessään sisäänrakennettu WLANsovitin, mutta Virtu-projektissa tätä ominaisuutta ei pääsääntöisesti ole käytetty. WLANverkoille on varattu tietty määrä kanavia (Euroopassa 13), ja samalle kanavalle liitetyt verkot hidastavat toisiaan. Tämä muodostuu joskus ongelmaksi tiheästi asutuilla alueilla, esim. kaupungin keskustan kerrostalossa. Käytännössä siis kaikki ADSL-yhteyttä käyttävät laitteistot ovat kytkettyjä suoraan verkkokaapelilla. Edellä mainittujen ADSL- sekä 3Gyhteyksien lisäksi Virtu-projektissa on käytössä muutamia Wimax-yhteyksiä Sipoon sekä Saaremaan alueilla, Wimaxin ollessa ainoa mahdollinen yhteysmuoto.. Ikäihmisen käytössä oleva laitteisto on siis perinteinen tietokone, mutta mahdollisten negatiivisten mielikuvien (ikäihmiset mieltävät helposti tietokoneen laitteeksi, jota he eivät ikinä opi käyttämään) vuoksi laitteistosta käytetään nimitystä Virtu-kanava tai kuvapuhelin. Laitteistoa myös verrataan helppokäyttöisyydessä televisioon. Itse laitteiston käyttöjärjestelmä on tavallinen Windows 7 ja videoneuvottelusovelluksena on hieman muokattu Vidyo desktop -ohjelmisto, jota ohjataan tarkoitukseen soveltuvan internetsivuston avulla käyttäjän omalla äidinkielellä. Lisäksi Virtu-projektissa on käytössä lähetyskeskuksia, jotka ovat tavallisia Vidyoroom HD- 100 laitteistoja kääntöpääkameroineen (PTZ, point-tilt-zoom) ja kaiutin-mikrofoni yhdistelmineen. Kaiutin-mikrofoni yhdistelmä on astetta isompi kuin loppukäyttäjän laitteistossa soveltuen siten isommalle henkilömäärälle sekä isompaan tilaan. Lähetyskeskuksen näyttölaitteena on 40 televisio ja laitteistoa käytetään kaukosäätimellä. Näyttölaitteen voi toki korvata esimerkiksi videoprojektorilla, mutta tämä aiheuttaa tilan valaistuksen suhteen ongelmia; jotta kamera saa riittävän hyvää kuvaa tulisi tilan olla hyvin valaistu mutta hyvin valaistussa tilassa taas projektorin näyttämä kuva kärsii. Edellä mainittujen fyysisten laitteiden lisäksi Virtu-projektissa on käytössä ns. clientsovelluksia. Client-sovellus ovat tavallinen tietokoneohjelmisto, joka mahdollistaa videoneuvotteluyhteyden ottamisen Virtu-projektin muihin käyttäjiin tai laitteisiin. Käytännössä ohjelma on täysin sama joka on sekä loppukäyttäjän kosketusnäytöllisen laitteen
8 käyttöliittymän alla toimivana tai lähetyskeskuslaitteiston käyttöliittymänä. Clientsovelluksia käytetään sekä hanketyöntekijöiden että loppukäyttäjien omaisten toimesta. Järjestelmä mahdollistaa myös ns. vierailijatunnusten käytön. Vierailijatunnus lähetetään sähköpostilla asianomaiselle, eikä näin ollen vaadi erillisiä käyttäjätunnuksia tai salasanoja. Vierailijatunnus voidaan tarvittaessa tehdä kertakäyttöiseksi. Vierailijatunnus myös käytännössä pakotetaan tiettyyn yhteyteen, eikä sillä näin ollen voida ottaa yhteyttä muihin mukana olijoihin. Väärinkäytöksen mahdollisuus on siis käytännössä täysin pois suljettu. LAITTEIDEN SIJAINNIT VIRTU-PROJEKTISSA Virtu-projektissa loppukäyttäjät asuvat Suomessa, pääsääntöisesti saaristokunnissa sekä Virossa muualla kuin Viron mantereella. Suomesta mukana olevia kuntia ovat mm. Kemiönsaari, Naantali ja Parainen Varsinais-Suomesta, Sipoo Uudeltamaalta sekä Brändö, Eckerö, Hammarland ja Jomala Ahvenanmaalta. Virosta loppukäyttäjät tulevat eri puolilta Saarenmaata ja Hiidenmaata, mm. Kuressaaren, Orissaaren ja Kärdlan kunnista. Kaikkia loppukäyttäjiä yhdistää Itämeren läheisyys. Osalla käyttäjistä myös välimatkat palveluiden äärelle ovat todella pitkiä. Valitettavasti etäisyydet näkyvät myös tietoliikenneyhteyksien toimivuudessa sekä mahdollisten fyysistä käyntiä vaativien huoltojen vasteajassa. Varsinaiset lähetyskeskukset, eli Virtu-studiot, sijaitsevat Suomessa Maarianhaminassa, Naantalissa, Sipoossa, Turussa ja Vantaalla sekä Virossa Kuresaaressa, Saarenmaalla. Client-ohjelmistojen käyttäjät ovat paikasta riippumattomia. Ohjelmistoa käyttävät hanketoimijat ja yhteistyötahot sekä omaiset ovatkin sijoittuneet ympäri Suomea ja Viroa. TEKNIIKAN ONGELMAKOHDAT JA HAASTEET VIRTU-HANKKEESSA Suurimmat haasteet ja ongelmat hankkeessa ovat olleet ehdottomasti tietoliikenneyhteydet tai välillisesti tietoliikenneyhteyksiin liittyvät asiat. Hankkeen alkuvaiheessa lähdimme optimistisesti kokeilemaan asennuksia nettitikkujen (3G-yhteyksien) kanssa. Syy nettitikun käytölle oli ensisijaisesti aikataulullinen. Kiinteät yhteydet (esim. ADSL) tilataan erikseen
9 operaattorilta, ja asennuksen ajankohta saattoi mennä kuukaudella eteenpäin. Nettitikun kanssa laitteistoasennuksen pystyi järjestämään muutaman päivän varoitusajalla. Ongelmalliseksi nettitikun käytön teki yhteyden luotettavuuden mittaaminen. Yhteys saattoi asennushetkellä suoritetuissa testeissä olla erittäin hyvä, mutta käytännössä esimerkiksi kahden viikon sisällä asennuksesta asiakas ei ollut saanut kuin ehkä yhden tai kaksi riittävän tasokasta yhteyttä. Yhteys saattoi toimia videoneuvottelussa minuutin tai viisitoista minuuttia kunnes se katkesi. Ongelmaksi muodostui alkuaikoina se, että yhteyden katkeamisen jälkeen laitteisto ei osannut muodostaa yhteyttä uudestaan, vaan koko laitteisto oli käynnistettävä uudelleen. Omat haasteensa myös aiheutti ajoittain joko itse käyttöjärjestelmä tai nettitikun ajurit. Nettitikun kadottaessa yhteytensä, ei laitteisto osannut muodostaa yhteyttä edes uudelleenkäynnistyksen jälkeen, vaan nettitikku oli fyysisesti käytettävä irti sekä kytkettävä takaisin. Pääsääntöisesti kuitenkin kun yhteys oli muodostunut nettitikun avulla, oli yhteysnopeus riittävä. Yhteyteen tai sen saamiseen ei voinut kuitenkaan luottaa siinä määrin kuin tämän kaltaisen käyttäjäryhmän kanssa tulisi voida. Eri käyttäjäryhmän kanssa ns. liikkuva laajakaistan eli nettitikun avulla toteutetut satunnaiset videoneuvottelut ovat kuitenkin todella hyvä lisä esimerkiksi etätyöskentelyyn. Toki myös itse käyttäjien sijainnit aiheuttivat haasteita. Operaattoreiden julkaisemiin kuuluvuuskarttoihin ei voi aivan täydellisesti luottaa. Kuuluvuuskartta pohjautuu tietokoneen laskemiin peittoalueisiin. Osassa paikoissa kartta näytti todella hyvää peittoaluetta, mutta käytännössä asiakkaan rakennus tai huoneisto jäi ns. katvealueelle. Kuuluvuuksia on yritetty parantaa mm. ulkoisilla antenneilla, mutta edelleen yhteyden tasoon ei voinut luottaa riittävissä määrin. Osassa paikoista oli myös päinvastaisia havaintoja, lähinnä Viron puolella. Operaattorin kuuluvuuskartta kertoo että ko. sijainnissa ei pitäisi olla minkäänlaista yhteyttä, mutta fyysisellä testikierroksella saatiin ko. liittymän kapasiteetista kaikki irti. Yhteisellä päätöksellä laitetoimittajan ja hanketoimijoiden kanssa päätimme kuitenkin pidättäytyä nettitikkujen käytöstä pois lukien ne muutamat kohteet jotka olivat toimineet pitkän ajan ilman ongelmia tai hyvin pienin ongelmin. Osalla näistäkin kohteista tehtiin vielä vaihtoja kiinteään yhteyteen hankkeen edetessä; yhteys oli saattanut toimia lähes vuoden ilman ongelmia kunnes yhtäkkiä yhteyteen ei enää voinutkaan luottaa. Ongelmitta toimineissa kohteissakaan ei ollut välttämättä mitään yhteistä tekijää kuten fyysistä sijaintia.
10 Nettitikun käytössä havaittiin myös mielenkiintoisia, vaikka sinällään aivan normaaleja, asioita, jotka eivät olleet tulleet joka kulmasta katsottuna mieleen. Yhtenä esimerkkinä Ahvenanmaalla sijainnut asiakas, jonka nettitikun avulla muodostettu yhteys asennushetkellä ja testipuheluiden aikana hipoi täydellisyyttä. Ohjelmalähetyksiin asiakas ei kuitenkaan voinut osallistua, koska kuva puuroutui pahasti, jos itse ohjelmalähetykseen asti edes päästiin. Pienten tutkiskelujen jälkeen todettiin että lähetyksen ajankohtana yhteys jostain syystä ruuhkautuu, ja syykin löytyi. Suomen ja Ruotsin välillä kulkevat matkustaja-alukset liikennöivät läheltä aina lähetysajankohtana. Kun neljä matkustaja-alusta vaikka kahden tuhannen matkapuhelimen kanssa saapuvat alueelle, on datan ja puheliikenteen välinen priorisointi aiheuttamassa ongelmia. Pääsääntöisesti ongelmat on saatu kitkettyä toisenlaisilla tietoliikenneyhteyksillä (ADSL, WiMAX), vaikka mm. Viron puolella eri operaattoreiden väliset ongelmat toivat uusia haasteita. Myös keskimääräiset aikataulut asennuksissa muuttuivat päivistä viikoiksi näiden myötä. Itse laitteistoa muilta osin tarkastellen ovat ongelmat olleet aika vähäisiä. Muutamia fyysisiä laiterikkoja on sattunut matkalle ja osassa kosketusnäyttöjä esiintyi satunnaisesti kalibroinnin katoamista. Em. kaltaiset ongelmat vaativat aina fyysistä käyntiä paikalle. Lisäksi osassa laitteista esiintyi käyttöjärjestelmästä (tai oikeammin fyysisen näppäimistön puutteesta) aiheutunut ongelmatilanne joka myös vaati fyysistä käyntiä paikalle. Mikäli laite oli syystä tai toisesta sammunut tietyllä hetkellä väärin, oli käynnistysvaiheessa musta ruutu odottelemassa oikean vaihtoehdon valintaa ilman aikalaskuria. Nämä ongelmat saatiin myös korjattua ja myös estettyä (tai oikeammin oikea vaihtoehto saatiin pakotettua käyttöön). Samankaltaisia ongelmia on havaittu muissa vastaavan tyyppisissä hankkeissa muidenkin laitetoimittajien kanssa, joten sinällään emme ole yksin. Em. tyyppiset ongelmat ovat kuitenkin suuremmalla tasolla katsottuna vielä pieniä ja kuuluvat osana tuote- ja palvelumallin kehitykseen. Liikkuvan laajakaistan osalta on kuitenkin mielenkiintoista seurata mihin suuntaan (lähinnä luotettavuuden ja saatavuuden / kuuluvuuden osalta) kehitys vie; jääkö se taajama-alueiden iloksi (vai suruksi) vai saadaanko haja-asutusalueet myös katettua samalla palvelutasolla.
11 TULEVAISUUS Itse palvelukonsepti yhteydenpitovälineenä on pitkälti teknisesti katseltuna valmis. Kuten aiemmin artikkelissa mainittiin, on esimerkiksi Videra Oy kehittänyt konseptia jo vuodesta Vasta viime vuosien aikana konseptin tapaisia laitteistoja ovat tuottaneet myös kilpailijat. Jokaisessa laitteessa on joitain hyviä ja huonoja puolia, mutta perusidea on kaikilla sama. Laitteistot toimivat vielä kuitenkin käytännössä suljetuissa ympäristöissä, osin yhteensopivuuden vuoksi mutta osin myös yksityisyyden säilyttämiseksi. Tulevaisuudessa laitteistot toivottavasti ovat keskenään yhteensopivia. Nykyiselläänkin laitteistoja voidaan käytännössä yhdistää erilaisten siltapalvelujen avulla ilman että yhdistämiseksi tarvitaan eri (kilpailevien) operaattoreiden toimia. Mielenkiintoista olisi kuitenkin saada eri operaattoreiden tai laitetoimittajien laitteistot vieläkin saumattomammin yhteensopiviksi, eli käytännössä omaisella voisi olla vaikka Skype-yhteensopiva televisio ja ikäihmisellä esimerkiksi Virtu-hankkeessa käytetty laitteisto. Tulevaisuudessa laitteistoilla on toivottavasti muutakin käyttöä, esimerkiksi internet itsessään mahdollistaa jo valtavan määrän muuta käyttöä, muista sovellutuksista puhumattakaan. Nykyiselläänkin eri laitteistoissa on jo kokeiltu erilaisia mitta- ja turvalaitteita vaihtelevin tuloksin. Tulevaisuudessa laitteistoa voisi verrata matkapuhelimen ostoon ja tarvittavan liittymän hankintaan. Käyttäjä maksaa liittymästä tietyn perusmaksun ja voi kytkeä siihen haluamansa ominaisuudet. Ominaisuuksista osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Käyttäjä voi myös hankkia haluamillaan ominaisuuksilla varustetun puhelimen omaan tarpeeseen. Halvimmat perusmallit mahdollistavat käytännössä pelkästään puhelinominaisuuden käytön kun taas kalleimmissa ja varustelluimmissa malleissa on huomattavasti enemmän käyttömahdollisuuksia. Toisaalta varustelluimpia malleja voi käyttää pelkästään puhumiseen; tällöin maksetaan tavallaan turhista ominaisuuksista. Tulevaisuuden kuvapuhelimesta löytyy eri varustetasoilla ja laajennusmahdollisuuksilla olevia laitteistoja, joihin hankintahetkellä hankitaan tarvittavat ominaisuudet. Ominaisuuksia voi myös lisätä jälkikäteen tiettyjen muuttujien puitteissa. Yhtäkaikki, tällä hetkellä kun hankit matkapuhelimen, voit sillä soittaa toisen matkapuhelimen omistajalle. Soittajan tai vastaajan ei tarvitse välittää kenen operaattorin liittymä on käytössä, tai kenen valmistajan matkapuhelin. Puhelut sekä esimerkiksi tekstiviestit toimivat eri yhdistelmien välillä.
12 Yhtälailla tulevaisuudessa myös erilaiset suljetut palveluympäristöt voisivat olla tämän tyyppisten etäpalvelukonseptien käytettävissä. Jokainen viranomaisverkko on tällä hetkellä käytännössä oma suljettu ympäristönsä. Hyvänä kysymyksenä toisaalta on minkä tahon tehtäviin em. kaltaiset yhdistämis- ja sovitustehtävät kuuluvat? VUOROVAIKUTTEISIN ETÄPALVELUN KEHITTÄMISIDEAT Kehittämisideat voidaan jakaa kahteen ryhmään: tekniikan / laitteiston kehittämiseen sekä itse etäpalvelukonseptin kehittämiseen. Kuten aikaisemmin artikkelissa todettiin, kehittyy televisiokin jatkuvasti, voidaan konseptin mukaisiin laitteisiinkin hakea kehittämisideoita ja kohteita. Teknisessä mielessä esimerkiksi äänilaitteiden hallinta olisi yksi ensisijainen kehittämiskohde. Kyseinen ohjelmisto ei nykyisessä kosketusnäyttöversiossa vielä mahdollista kuulokemikrofonin täydellistä käyttöä. Mikäli laitetta käytetään kuulokemikrofonin kanssa, kuuluu myös saapuvan puhelun hälytysääni kuulokkeista. Kuulokkeiden äänentaso on kuitenkin luonnollisesti niin pieni että mikäli käyttäjällä ei ole kuulokkeet päässä (erittäin todennäköistä mikäli käyttäjä ei osaa odottaa puhelua esimerkiksi sovittuna aikana), jää hälytysääni todennäköisesti kuulematta. Saapuvan puhelun aikana kuitenkin itse näyttö herää, joten sen käyttäjä saattaa havaita ollessaan samassa tilassa. Itse Vidyo Desktop -ohjelmisto kuitenkin mahdollistaa jo kirjoitushetkellä hälytysäänen ohjaamisen toiseen äänilähteeseen, joten ominaisuuden saaminen käyttöön on todennäköisesti vain ajan kysymys. Myös esimerkiksi tuotteistaminen olisi eräs askel, johon voisi panostaa. Nykyisissä laiteversioissa on havaittavissa selkeää tietokonemaisuutta. Laite käynnistyy iloisesti mustavalkoisen BIOS-ruudun (matalan tason käynnistysruutu) kera (englanniksi), jonka jälkeen ruudulla vilisee hetken aikaa Windows-käyttöjärjestelmän vakioruudut (suomeksi). Tämän jälkeen kerrotaan taas hieman erinäköisellä ruudulla asioita, joilla loppukäyttäjä ei tee mitään. Nämä ilmoitukset ovat myös Suomeksi. Ja laitteen sammuessa käyttäjää tervehditään myös suomeksi. Kaikki em. asiat tapahtuvat em. kielillä vaikka asiakkaan laitteiston päävalikko on esimerkiksi vironkielinen. Vaikka itse käyttöjärjestelmän kieleksi jätettäisiinkin esimerkiksi suomi, voisi kaikki perinteiset käyttöjärjestelmän latausruudut vaihtaa esimerkiksi universaalimpaan, tekstittömään kuvaan jossa latauspalkki liikkuu. Myös BIOS-näkymät ovat
13 monissa laitteistoissa erittäin helppo vaihtaa. Tietysti itse käyttöjärjestelmän vaihtamista ns. Embedded-versioon voisi harkita, mikäli Windows-pohjaisessa käyttöjärjestelmässä halutaan pysyä. Sinällään nämä ovat pieniä asioita, mutta muokkaisivat laitteistosta heti valmiimman ja kaupallisemman oloisen. Nykyversioissa käytettävä langallinen kaiutin-mikrofoni olisi myös mahdollista vaihtaa langattomaan (Bluetooth). Vaikka langaton laite on hivenen nykyistä mallia kalliimpi, ei se laitteen oletetulla käyttöiällä nostaisi oleellisesti kuukausimaksua. Langaton kaiutin-mikrofoni tarjoaisi astetta paremman sijoittelun, jolloin mm. huonokuuloiset voisivat saada laitteen optimaalisempaan paikkaan. Lisäksi vaikka aikaisemmista Hyvinvointitelevisioista on hypätty aimo askel eteenpäin, on yhdessä asiassa otettu hieman takapakkia. Nykyisessä laitteistossa nimittäin kamera on sisäänrakennettu, kun se on aiemmin ollut irrallisena ja tätä kautta siirrettävissä sekä käännettävissä. Toisaalta nykyinen kamera esimerkiksi ei tipu lattialle, joten asialla on monta puolta. Itse käyttöliittymä voisi käyttää entistä enemmän värikoodeja hyväksi, sekä esimerkiksi puhelinluetteloon voisi liittää kasvokuvat. Laitteisto voisi myös tarvittaessa opastaa käyttäjää Aloita tästä tyyppisesti. Vaikka laitteisto sinällään on yksinkertainen ja selkeä käyttää, on Virtu-projektissakin tullut vastaan tilanteita jossa käyttäjä on unohtanut laitteen käyttötarkoituksen oltuaan viikon sairaalajaksolla. Pienen muistin virkistämisen jälkeen, esimerkiksi kotihoitajan avulla, on uskaltauduttu takaisin laitteiston äärelle, mutta muistin ollessa heikko voidaan tämä nähdä haasteena; laitteisto itsessään kun ei ole tuttu pidemmältä ajalta verrattuna esimerkiksi perinteiseen puhelimeen. Toisaalta, kuten jo aiemmin on muutamassa yhteydessä mainittu, tuotekehittelyä tapahtuu jatkuvasti. Myös kilpailevien toimittajien tulo kentälle on varmasti kokonaisuutena erittäin tervetullutta. Toivottavasti myös yhteinen sävel ja pelisäännöt löytyvät eri laitevalmistajille ja toimittajille. Esimerkiksi laitetoimittajien tulisi katsoa kohti yhteistä tulevaisuutta, jokaiselle varmasti löytyy paikkansa itse konseptin parissa. Äskeisen yhteisen tulevaisuuden valossa myös itse konseptissa on vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. Esimerkiksi erilaiset streaming- eli suoratoistopalvelut luovat mielenkiintoisia näkökulmia, ja näiden parissa varmasti nähdäänkin mielenkiintoisia ja innovatiivisia ratkaisuja. Myös muiden palvelujen ja apuvälineiden liittäminen on varmasti
14 lähitulevaisuutta. Kohti sähköistä asiointia sekä etämittauksia kohti ollaan vääjäämättä menossa. Tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä yksi keskeinen asia. Koneiden ja laitteiden tarkoitus ei ole korvata fyysistä kanssakäyntiä. Kaiken suunnittelun pohjalla tulisi olla ajatus tiettyjen rutiininomaisten tehtävien korvaaminen etäteitse ja vielä tärkeämpänä, tarjota palveluja sekä yhteisöllisyyttä tasapuolisesti esimerkiksi ikään, terveydentilaan tai sijaintiin katsomatta. Yksikin omassa kodissa pidempään vietetty päivä esimerkiksi Virtu-projektissa käytetyn laitteen tai vastaavan avulla on varmasti kaikkien etu.
15 LÄHTEET JUHTA JHS 168 Videoneuvottelun käyttö julkisessa hallinnossa. Viitattu Lamminen, H., Aarnio, P., Alho, A., Jokela, R., Lummevaara, T. & Lepistö, J Videoneuvottelun ja kuvansiirron hyväksikäyttö ortopedisissa konsultaatioissa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 115(24): Leismäki, A Hyvinvointi TV osana kotihoitoa. AMK-opinnäytetyö. Sosiaalialan koulutusohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Nefsis. a Brother Company Video Conferencing History. Viitattu Poikola, A., Leskelä, J. & Vuorio, E Turvallinen koti. HyvinvointiTV - virtuaalinen hyvinvointipalvelu. Cited: Wikipedia Televisio. Viitattu The New York Times COMPANY NEWS; Picturetel In Project With I.B.M. Viitattu
Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen
Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotTurvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille
Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta
LisätiedotMotorola Phone Tools. Pikaopas
Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...
LisätiedotOnline-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen
Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,
LisätiedotComet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla.
Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. HUOM! TÄMÄ OHJE ON COMET LAITTEEN ENSIMMÄISTÄ ASENNUSKERTAA VARTEN. Ladataksesi rahaa Comet pysäköintimittariisi
LisätiedotGIGABYTE tietokoneen käyttö ensimmäistä kertaa
Onnittelut GIGABYTE tietokoneen ostosta. Tämä käyttöohje auttaa sinua tietokoneesi käyttöönotossa. Lopullisen tuotteen asetukset riippuvat ostohetken mallista. GIGABYTE varaa itselleen oikeuden muutoksiin
LisätiedotEtäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft
Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian
LisätiedotÄänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto
Äänekoski Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne Seppo Kuusisto Rakennetut ja rakennettavat reitit Äänekoskella 2013 2014 Rakennetaan vain jos 50% vakituisista asunnoista tilaa liittymän Rakennettu vuonna
LisätiedotDoro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet
Voi olla, etten enää pysty tekemään kaikkea, mitä haluaisin yhtä helposti kuin ennen, mutta kun saan vähän apua, aion vielä yrittää tehdä yhtä ja toista! Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa
LisätiedotSamsung Galaxy Tab tietokoneen käyttöohje
Tervetuloa käyttämään Samsungin Galaxy Tab tietokonetta Laitteen keskeinen ominaisuus on 7 tuuman kosketusnäyttö, jonka alapuolella ole neljä (4) taustavalaistua ohjausnäppäintä, ja yläpuolella 1.3 pixelin
LisätiedotLync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus. 14.10.2015 Valtiovarainministeriö
Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus 14.10.2015 Valtiovarainministeriö 1 1 Taustaa Nykyisten videoneuvottelulaitteiden sopimus päättyy vuoden 2015 lopussa.
LisätiedotHome Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server
2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten
LisätiedotEnemmän turvaa. Vähemmän huolia. Sonera Vahdin avulla tiedät, mitä kotonasi tapahtuu.
Enemmän turvaa. Vähemmän huolia. Sonera Vahdin avulla tiedät, mitä kotonasi tapahtuu. Sonera Vahdin avulla ennakoit, tarkkailet ja tiedät mitä kotonasi tapahtuu Sonera Vahti -palvelun avulla valvot kotisi
LisätiedotVideovastaanotto. Ohje asiakkaalle
Videovastaanotto Ohje asiakkaalle Videovastaanotto - Esittely Videovastaanottoa käytetään ensisijaisesti sellaisilla seuranta- ja kontrollikäynneillä, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta Videovastaanoton
LisätiedotElisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet
Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Tavoitettavuusasetusten hallinta Oma Elisa -käyttöliittymällä Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin.
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotWhen meetings really matter
When meetings really matter Nettineuvottelu Keskusteletko asiakkaiden ja kollegojen kanssa Skypen, Microsoft OSC:n ja muiden tietokoneen viestintätyökalujen kautta? Käytä Konftelia äänilähteenä. Neuvottelut
LisätiedotLangattoman kotiverkon mahdollisuudet
Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot
LisätiedotOhje sähköiseen osallistumiseen
Ohje sähköiseen osallistumiseen Kepan kevätkokouksessa käytetään Adobe Connect -sovellusta, joka mahdollistaa sähköisen osallistumisen kokouksiin. Kokoukseen osallistutaan henkilökohtaisella Adobe Connect
LisätiedotFoscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä
Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,
LisätiedotNetMeetingiä voi käyttää esimerkiksi Internet puheluissa, kokouksissa, etätyössä, etäopiskelussa ja teknisessä tuessa.
NetMeeting NetMeeting on ilmainen pienimuotoinen videoneuvottelu- ja ryhmätyöohjelmisto, joka mahdollistaa virtuaalikokousten pitämisen Internetissä tai Intranetissä. NetMeetingiä voi käyttää esimerkiksi
LisätiedotSähköpostilaatikoiden perustaminen
Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen ja hallinnointi tapahtuu oma.kaisanet.fi-sivuston kautta. Palveluun kirjautuminen tapahtuu menemällä osoitteeseen https://oma.kaisanet.fi.
LisätiedotMeetNow-palvelun käyttöopas
MeetNow-palvelun käyttöopas toukokuu 2019 1 Sisällysluettelo Yhteyden avaaminen videoneuvottelulaitteella käyttäen URI-osoitetta... 3 Yhteyden avaaminen videoneuvottelulaitteella käyttäen IP-osoitetta
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.
PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN
Lisätiedot2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto
2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto Asenna ensin tietokoneeseesi modeemi tai ISDN-sovitin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Varmista myös, että Windowsissa on asennettu puhelinverkkoyhteydet. Seuraa
LisätiedotMitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola
Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»
LisätiedotSecond Lifen asettamat opetukselliset haasteet
Second Lifen asettamat opetukselliset haasteet ITK 2010 21.4.2010 Olli Pehkonen 2 Second Lifen asettamat opetukselliset haasteet SISÄLLYS Mikä on Second Life? Case: Metropolian Second Life -pilotti Käyttäjähaasteet
LisätiedotCopyright RGF Data. Puhelin / Älypuhelin / Tabletti / Kannettava tietokone / Pöytä-lattiatietokone
Puhelin / Älypuhelin / Tabletti / Kannettava tietokone / Pöytä-lattiatietokone Käyttötarkoitus uutiset, keskustelut, kirjoitus, videot Käyttötavat vain kotipöydällä, nojatuolissa Käyttöpaikat koti, työpaikka,
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...
LisätiedotElisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet
Elisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet Oma Elisa -palvelu Vaihderatkaisun hallinta Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin. Sovelluksessa saattaa olla toiminteita
LisätiedotKäyttöohje. Sonera Visuaalisen kommunikaation henkilökohtainen käyttö tietokoneella älylaitteella ja selaimella
Käyttöohje Sonera Visuaalisen kommunikaation henkilökohtainen käyttö tietokoneella älylaitteella ja selaimella Soneran visuaalisen kommunikaation palvelu käyttö onnistuu useilla eri tavoilla ja laitteilla.
LisätiedotWindows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas
Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n asennus ja päivitys Päivitä BIOS, sovellukset ja ohjaimet ja suorita Windows Update Valitse asennustyyppi Asenna Windows 8.1 Käy Samsungin päivitystukisivust
LisätiedotOhje sähköiseen osallistumiseen
Ohje sähköiseen osallistumiseen Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tehdään sähköisesti sivulta; https://www.fingo.fi/meista/fingon-kokoukset/fingon-kevatkokous-2019 olevalla lomakkeella mielellään 18.4.2019
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotSähköisten palveluiden kehittäminen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske)
Sähköisten palveluiden kehittäminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Yhdessä kehittäminen Neuvontaa ja ohjausta verkossa Alueellinen sosiaali- ja terveysneuvonta Sosiaali- ja terveysneuvontapalvelu
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,
LisätiedotEtäkokouksen onnistumisen välttämätön edellytys on kuulla ja tulla kuulluksi. Ympäristö saattaa olla avotoimisto, auto, mikä tahansa muu kuin
Etäkokouksen onnistumisen välttämätön edellytys on kuulla ja tulla kuulluksi. Ympäristö saattaa olla avotoimisto, auto, mikä tahansa muu kuin ideaalinen olosuhde neuvottelulle. Hyvällä taustamelua vaimentavalla
LisätiedotPalvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi
Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3
LisätiedotPälkäneen Valokuitu Oy
INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen
LisätiedotEtäkokousohjeet HUS:n ulkopuolisille ammattilaisille, joilla on käytössä VRK-kortti
Etäkokousohjeet HUS:n ulkopuolisille ammattilaisille, joilla on käytössä VRK-kortti Tämä ohje on tarkoitettu HUS:n ulkopuolella, muussa sairaanhoitopiirissä työskentelevälle ammattilaiselle, jolla on käytössä
LisätiedotWELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)
WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN
LisätiedotPienyrityksen mobilisointi. Microsoft Office 365:n avulla PIENYRITYKSEN MOBILISOINTI MICROSOFT OFFICE 365:N AVULLA 1
Pienyrityksen mobilisointi Microsoft Office 365:n avulla PIENYRITYKSEN MOBILISOINTI MICROSOFT OFFICE 365:N AVULLA 1 Totta puhuen useimmat asiakkaat ja työntekijät ovat jo liikkuvia. Toimistossa työpöydän
LisätiedotEtäpalvelut - Historian havinaa ja tulevaisuuden visioita
Etäpalvelut - Historian havinaa ja tulevaisuuden visioita Aikamatka päivän teemaan 1 Sisältö Mitä tarkoitamme etäpalveluilla? laaja pikakatsaus etäpalveluihin tämän päivän teemana videoneuvottelua hyödyntävät
Lisätiedotmobile PhoneTools Käyttöopas
mobile PhoneTools Käyttöopas Sisältö Vaatimukset...2 Ennen asennusta...3 Asentaminen - mobile PhoneTools...4 Matkapuhelimen asennus ja määritys...5 Online-rekisteröinti...7 Asennuksen poistaminen - mobile
LisätiedotSonera Neuvottelupalvelut Microsoft Office 365 -sisäänsoittopalvelu. Pikaopas
Sonera Neuvottelupalvelut Microsoft Office 365 -sisäänsoittopalvelu Pikaopas Sisältö Johdanto... 2 Järjestelmävaatimukset... 2 Vinkkejä audioneuvottelutoiminnon käyttöön... 3 Audioneuvotteluasetukset...
LisätiedotAdobeConnect peruskäyttövinkkejä
AdobeConnect peruskäyttövinkkejä Verkkotilaisuuden valmistelu ja kirjautuminen 1. Kytke kamera ja mikrofoni ennen tietokoneen käynnistystä a. Pöytäkoneessa laitteet kytketään aina TAKAPANEELIIN 2. Käynnistä
LisätiedotNokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1
Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa
LisätiedotOhjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi.
Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Jatkuu seuraavalla sivulla Huomioi ensimmäiseksi nämä asiat: Kuvassa näkyvissä liitinlaatikoissa tulisi olla kaikki johdot paikallaan. Mikäli jokin kuvassa
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2011 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,
LisätiedotEtäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia
Etäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia Tämä ohje on tarkoitettu ammattilaisille, jotka työskentelevät HUS:n ulkopuolella ja eivät omista
LisätiedotTervetuloa Avoimeen Kuituun!
23.12.2015 1 (6) Tervetuloa Avoimeen Kuituun! Kotisi on kytketty Avoimeen Kuituun ja pääset pian tilaamaan haluamiasi palveluja. Tämä opas kertoo sinulle, miten otat valokuituyhteyden käyttöön ja miten
LisätiedotWebinaarin osallistujan ohje
Webinaarin osallistujan ohje 9.10.2015 Webinaariohjelmisto Kiinko käyttää webinaareissaan WebEx-ohjelmistoa Se mahdollistaa tietokoneiden väliset neuvottelut, kokoukset ja koulutukset internet-yhteyden
LisätiedotToshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300
Erinomainen ja vankkatekoinen all-in-one-ultrakannettava. Toshiba EasyGuard sisältää monia ominaisuuksia, joiden avulla yritysasiakkaat voivat parantaa tietoturvaansa, tehostaa järjestelmän suojausta ja
LisätiedotD-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0
D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi
LisätiedotTAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA
TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen
LisätiedotTOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN. LUOTTAMUKSELLINEN Toni Kurvinen Arctic Connect Oy
TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN LUOTTAMUKSELLINEN Toni Kurvinen Arctic Connect Oy ARCTIC CONNECT OY LIIKETOIMINTA ARCTIC CLOUD PILVIPALVELUT Monipistepalvelut (siltapalvelut) Videotunneli.com tunnelointipalvelut
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotTulostimen hallintaohjelmisto MarkVision
Tulostinohjelmisto ja apuohjelmat 1 Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Windows 95/98/2000-, Windows NT 4.0- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien MarkVision toimitetaan tulostimen mukana Drivers, MarkVision
LisätiedotMovikan CallMEDIA-palvelut
Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka
LisätiedotVisma Avendon asennusohje
Visma Avendon asennusohje 1 Versio 5.21 On tärkeää, että käytössäsi on aina uusin toimittamamme versio ohjelmistosta. Asentamalla viimeisimmän version saat käyttöösi ohjelman tuoreimmat ominaisuudet ja
Lisätiedot14.2.2019 18.2.2019 1 Puhelinverkko Härkätien varteen vuonna 1897... Härkätielle maamme ensimmäinen täysin digitalisoitu kunta (Koski TL) vuonna 1985... Ensimmäinen digitaalinen matkapuhelinverkko (GSM)
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotElisa Nettikaista. Asennus- ja käyttöohje
Elisa Nettikaista Asennus- ja käyttöohje 1 Tervetuloa asentamaan Elisa Nettikaistaa Elisa Kotipuhelin on monipuolinen liittymä, jota voit nykyaikaisten lisäpalveluiden ansiosta käyttää muuhunkin kuin puhumiseen!
LisätiedotVidera Visual Communications
Videra Visual Communications Maximum productivity. Zero jet lag. Erja Kantola Asiakkuuspäällikkö Videra Oy Videoneuvotteluratkaisuja vuodesta 1993 Markkinajohtaja Suomessa ja johtava toimija Pohjois-Euroopassa
LisätiedotHyvinvointia e-palvelujen avulla
Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu
LisätiedotAsennusopas. Huomautus. Observit RSS
Asennusopas Observit RSS Versio 5.3 Huomautus Tämä opas on uusia asennuksia varten. Axis-kamerapaketti sisältää käytettävän lehtisen. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä tukeen: +46 60 61 67 50. Tarjoaja:
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotEFG HIDETECH. Furniture for meetings
Furniture for meetings EFG HideTech -pöydät. Näyttö, kamera ja mikrofoni integroitu pöytään. EFG HideTech on pöytäsarja, joka on kehitetty tulevaisuutta varten, jolloin entistä suurempi osa työstä vietetään
LisätiedotSuurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH
Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH 1 Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH Interaktiivisten valkotaulujen yleistyessä luokkatiloissa, uuden teknologian näyttöjen suosio on tullut kaikkialla
LisätiedotKeski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu?
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Miksi valokuitu? 1 Sisältö Mistä puolueetonta tietoa? Miksi valokuitu? Mihin maailma on menossa? Mitä hyötyä jo tänään? Mitä tarkoittaa pilvipalvelut Operaattori
LisätiedotHelsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja
Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian
LisätiedotLAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN
LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:
LisätiedotSelkosanakirja sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq. Tietokoneet. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 1.4.
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwerty uiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa Selkosanakirja
LisätiedotOnko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.
Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän
LisätiedotNeuvottelupalvelut. Video- ja verkkoneuvottelu Kokoustilapalvelut. Heikki Hautala TeliaSonera Oyj
Neuvottelupalvelut Video- ja verkkoneuvottelu Kokoustilapalvelut Heikki Hautala TeliaSonera Oyj Kohtaamisen eri muodot Fyysinen Interaktiivisuus / Vaikuttavuus Sähköposti Video Verkko Puhelin Chat Digitaalisen
LisätiedotOpas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon
Opas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon Tervetuloa! Ohjattu asennus asentaa Logitech Harmony kaukoohjaimen ohjelmiston koneellesi jatkaaksesi paina NEXT. Valitse kieli ja paina ok. Ohessa on Logitech
LisätiedotTarkista mukana tulevat oheistarvikkeet
Onnittelut GIGABYTE tietokoneen ostosta. Tämä käyttöohje auttaa sinua tietokoneesi käyttöönotossa. Lopullisen tuotteen asetukset riippuvat ostohetken mallista. GIGABYTE varaa itselleen oikeuden muutoksiin
LisätiedotJOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien
SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Videoneuvottelu uusi tapa kommunikoida 3. TelePresencen tuomat mahdollisuudet 4. TelePresence ratkaisun osat 5. Toimintaympäristö 6. Huoneen varustaminen 7. Yhteystiedot JOHDANTO
LisätiedotTehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti.
Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Kiitos kun latasit kokoustyöskentelyn oppaan. Kuluuko sinulla palavereissa aikaa johonkin muuhun, kuin itse
LisätiedotHyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT
Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä
Lisätiedotsivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin
sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,
LisätiedotÄlypuhelimet. Sisällysluettelo
Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen
LisätiedotOma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin
Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.
LisätiedotVideoneuvottelu Kari Tuononen Verkkopedagogiikan asiantuntija Opetusteknologiakeskus
Videoneuvottelu Kari Tuononen kari.tuononen@helsinki.fi Verkkopedagogiikan asiantuntija http://ok.helsinki.fi/videoneuvottelu Opetusteknologiakeskus Videoteknologia määrittelyä a) Videoneuvottelu -> videoneuvotteluteknologiat
LisätiedotVuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin
Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava
LisätiedotLiittymän vikadiagnosointi
Liittymän vikadiagnosointi Yleistä Kuitupohjaisen laajakaistaliittymän luotettavuus on korkealla tasolla, mutta silti joskus saattaa esiintyä häiriöitä liittymän tai siihen kytkettyjen laitteiden toiminnassa.
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotConnection Manager -käyttöohje
Connection Manager -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Tee yhteysongelmien vianmääritys 10 Tietoja yhteydenhallintasovelluksesta 3 Näin pääset alkuun 3 Avaa yhteydenhallintasovellus 3 Tarkista nykyisen yhteyden
Lisätiedot1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)
1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa
LisätiedotUusi Elisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet
Uusi Elisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet Uusi Yritysten OmaElisa -palvelu Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin. Sovelluksessa saattaa olla toiminteita
LisätiedotVideoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut
Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja
LisätiedotTIETOTEKNIIKKAVALMIS TOIMISTO
Ready for Business + Tarjoamme valmiiksi valikoituja vaihtoehtoja toimiston työkaluiksi ja moderneiksi yhteydenpitovälineiksi + Olemme valinneet parhaiden kumppaneiden palvelut korkealla palvelutasolla
LisätiedotCMA SELAIN. Käyttöohje. Visuaalinen kommunikaation käyttö tietokoneella, älylaitteella ja selaimella
CMA SELAIN Käyttöohje Visuaalinen kommunikaation käyttö tietokoneella, älylaitteella ja selaimella Tähän ohjeeseen on kerätty tiedot kokoukseen liittymisestä tietokoneella, selaimella tai Skype for Business
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,
LisätiedotElisa Ring. Yleisopas. Elisa Oyj, PL 1, 00061 ELISA, Y-tunnus 011650-6, Kotipaikka: Helsinki
Elisa Ring Yleisopas Elisa Ring Yleisopas 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 Puhelujen ohjausperiaatteet... 3 2. Käyttäjäryhmät... 5 Elisa Ring -pääkäyttäjä... 5 Elisa Ring -asiakaspalvelupäällikkö...6 Elisa
Lisätiedot