r65 Hameenkyron ens immaiset torpat ja torpparit
|
|
- Inkeri Mäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 r65 FM Terhi Nalfinmaa-Luoto Hameenkyron ens immaiset torpat ja torpparit Torppa-kasitteen merkitys on entisinii aikoina jonkin verran vaihdellut, mutta tavallisimmin torpaksi on sanottu vuokravilje1mii5, joka kasitttiii osan itseniiisestii maatilasta. Viljelmiin hattija eli torppari maksoi piiaitilalle vuokraa torpastaan joko rahana, maatalouden tuotteina tai paivatdina, usej-n n2iinai kaikkina. Nykyisen flameenkyrijn kunnan alueelle syntyivet ensimmiiiset torpat jo 1600-Iuvu1Ia, kaikki- Vesajiirven kylli5n, jossa sek5 Osaran ratsutilalla ett;i Laitilan nimismiestalolla oli Iaajoja takamaita. Osaran omistaja, ratsumies Hannu Laurinpoika perustj- sinne jo I600-luvun alussa Osaran torpan, joka joutui muutaman vuosikyrunenen kuluttua poi-s ratsutilalta ja pantiin verolle itsenaisena kruununtilana. Laitil-aa hallinnut nimismiessuku taas perusti VesajArvelle 1620-luvulIa Saukon ja 1690-IuvulIa Haapaniemen torpat. Saukko pantiin veroll-e itseniiisenli kruununti-1ana jo 1600-Iuvun 1opulla. Kun Hameenkyrdn vanha nirnismj-essuku menetti Laitilan kruunul-1e I600-luvun lopussa, Haapaniemesta tuli eribyista sopimusveroa maksava kruununtorppa ja L800-]uvun alusta ]ahtien manttaaliin pantu kruununtila. Muilla kuin siiiityliiisill-5 ei 1600-luvulla ollutkaan mahdollisuutta perustaa torppia. Ei pidet.ty sopivana, ette talonpoi_ka olisi maksanut veroa toiselle talonpojalle, kuten sanonta kuului. Torpan vuokra naet rinnastettiin maasta maksettavaan veroon, jollainen se tietysti olikin. Katsomukset muuttuivat kuitenkin luvulla, jolloin valtakunnan johtavissa piireissa pidettiin erit-
2 166 taln tarkeena maan harvalukuisen viiestiin kasvua ja raivauskelpoisten maiden saamista viljelyyn. Monin paikoin kuului suuri osa raivauskelpoisista metsiste talonpojil"le, ja v annettlin asetus, jonka mukaan he s;risivat perustaa mailleen torppia joutumatta maksamaan niistii veroa valtiolle. Seuraavina vuosikymmeninii annettiin muita asetuksia, jotka helpottivat torppien perustamista. Kyrdskoskelle rakennettiin jo 1700-luvun alussa pappilan enslmmeinen torppa. jossa asui pappilan nyll8rl. Tuokkolan ratsutllan viljelijs perusti Prentin torpan viimelstiiiin 1730-luvulla, ja 1730-luvun lopussa han perusti lisaa torppia viljelldkseen laajoja maitaan torpparien piiivtittiiden avulla. Talon oikaistalojen mallle syntyiviit ensimmiilset torpat luvun alussa, jotkut nllsta jopa l1man maanomistajlen lupaa. Talolliset yrittivat aluksi kiiriijdintilla saada omin lupinsa toirnineet torpanrakentajat lehtem5an tiehensii, ja kun se ei onnistunut, maksaraaan heille vuokraa, josta usein plidstlinkin sopimukseen. Jotkut ensimmiiislsta torppareista olivat hankklneet rnaaherralta lupakirjan torpan raivaamiseen kruunun maalle - suurin osa Hiimeenkyron taloista oll n5et viela 170o-luvun puolivalissei kruununtiloja - ja olisivat maksaneet torpanvuokrankln mieluurunin kruunulle kuin taioliisille. Torpparilaitoksen varsinainen syntlminen Hiimeenkyr6sse juurl 1740-l,uvul1a on yhteydessa pitejan silloiseen asutustilanteeseen. Suurina kuolovuoslna L ja nllta seuranneina suuren Pohjan sodan ja ison vihan aikolna o11 kaikkiaan 30 taloa jliiinyt autioiksi ja vaille asukkaita. Rauhan tul-tua nama autiotilat otettlin yksi toisensa jalkeen viljelyyn L72O- )a l73o-luvuilla, lahlnna viimeiset niiste v ja vilrnelnen v Sen jalkeen voivat palveluksesta eronneet sotaml-ehet ja talojen nuorenmat pojat saada oman viljelmiin vain rupeamalla torpparelksl, sili?i vanhoja kantatlloja jaettiin varsin harvoln. Useimmiten tems tiesi uudistorpan raivaamista koskemattomaan metsii5n kylien laajoilie takamaille, jbissa torppari vuokraehdoista huolimatta saattoi tuntea itsense pikenuninkin uudistilalliseksl kuin vuokravtljelijeksi. Monilla H:fneenkyrdn taloilla oll takametsla kaukana naapurikylien alueella, ja osa vanhinnista torplsta perustettiin siksi, etta torppari tofunisi era:inlaisena metsdnvartijana ja valvoisi, ettei-
3 r61 vat sivulliset kaskea piistilan metsia. Moni torppa annettiin perintdosaksi jollekin talon vaistyvista perillisistii edullisin vuokraehdoin. Muutamia torppia annettiln kasity6laisille, joiden tuli vuokran sijasta tehde peetalon tarvitsemat sepan, raatelin tai suutarin tyot. Jotkut torppareista olivat entisie ruotusotamiehis, jotka aloittivat torpan raivaanisen jo palveluksessa 01- Iessaan ja tekivat siitii palveluksesta erottuaan tavanomaisen torppari sopimuksen. Yleinen kiisitys on, etta torpparilaitos olisi yleistynyt vasta isonjaon jtilkeen. He$eenkyrossii, jossa suuri osa kylien isojakotoimituksista tehtiin 1790-luvul1a ja 1800-luvun alussa, o11 v. I?90 jo 13I torppaa. Niita voitiin perustaa jakamattomillekin maille, mikiill kyl5n isiinnat paesivet keskenssn sopimukseen asiasta, ja Hiimeenkyrdssa se yleensii onnistui. Torpasta, joka sijaitsi ky15n yhteismaafla, piti tietysti maksaa vuokraa tai tehd5 palvatditli kaikille maanomistajataloille. Maanomistaja, joka perusti mallleen torpan, teki tulevan torpparinsa kanssa joko suullisen tai kirjallisen torpankontrahdin. Vanhin Hemeenkyrostii siiilynyt kirjalllnen kontrahti on vuodelta V miisrattiin, ette kaikki torpparisopimukset tuli tehda kirjallisina ja kiinnittaa karajillii, joilla ne merkittiin oikeuden piiytliklrjaan. Keytennijsse tata asetusta ei aina noudatettu, Hiimeenkyrcissii kuitenkin hyvin usei,n: ja 1790-),uvuilta, jotka olivat vilkastsa torppien perustamisen aikaa, on tuoniokirjoissa siiilynyt useita kymroenlii torpankontrahteja. FL Velkko Laakso Turun yliopistosta on ystavallisesti kii.nnittanyt huor,rioni niiden olemassaoloon. Torppien vuokraehdot vaihtelivat melkoisesti samankin talon eri torppien vaiiiie ja myds eri ainoina. Hiimeenkyr6ssii oli 1700-Iuvun lopulla tapana, etta torppariksi pyrkivd maksoi isiinniille kasirahan. Uuden torpan raivaaja sai aluksi muutaman vapaavuoden, joiden aikana ei tarvlnnut maksaa vuokraa. Vapaavuosien menty:i torppari maksoi talolliselle vuotuisen vuokran. Tavallisinta oii, etta vuokra maksettiin pelkiistlisn rahana ja etta sit5 ei ensinmaisen torpparin elinalkana korotettu. Useimnab torpankontrahdit tehtiin torpparin eli-niiiksi, ja nlissii nainittiin, etta torpparin kuoltua sovitaan hdnen perillistensd kanssa uuctesta vuokrasta - torpan ajateltiin siis periytyvan suvussa samoin kuin taloienkin. Melko moniin tordankontrahtei-
4 lbu hin sisaltyi rahavuokran lisaksi pieni maara peivatijite, esim. "muutamia paivatijite talon kiireisimpiinii aikana", siis lahinna heiniin- ja elonkorjuuaikoina. Suunnilleen kolmannes Hiimeenkyrdn vanholsta kantataloista oli v leiiinitetty Turun akatemialle, nykyiselle Helsingin Y1iopistolle. Laanitys tarkoittl sita, ettii kyselset talot maksoivat veronsa valtion sijasta suoraan Turun akatemialle, joka oli valtion laitos. Jiirjestelmii purettiin vasta v. 1827, jolloin yliopisto siirrettiin Turusta ltelsinkiln. veronkannon Iisdksi Turun akatemialle kuului melko Iaaja oikeus valvoa verotilojensa hoitoa, ja v se pani verolle suuren osan naiden tllojensa torppia, siirsi sils torppien maksamat vuokrat talol- Iisilta itselleen. Tata toimenpidettii varten akatemlan konsistori laadituttj. selvitykset torpplen koosta, sijainnista, liistli ja my6s ensimmaisista torppareista. Selvitykset ovat Helsingin Yllopiston arkistossa. Sekii torppaselvityksista etta tuomiokir jo jen torpankontrahdeista - jonkin verran muistakin tuomiokj.rjatiedoista - saamme usein tiirkeitii tietoja siita, keita Hiineenkyrdn enstuuneiset torpparit oikeastaan olivat. Periaatteessahan niimli tiedot pitiiisi saada ja usein saadaankin kirkonkir joista. H:imeenkyrdn kirkonkir joissa on kuitenkin uvun lopulla ja l800-luvun alussa huomattavia puutteita. Rippikirjoista puuttuvat kalkki ehtoollisellakayntimerki-nnat melko paljon syntymiiaikoja, ja kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloista puuttuu runsaasti.ja merkintdjd neista toimituksista. Kun Hiimeenkyriin rovastl Mikael Polviander v kuoli, havaittiin, ettei hanen virkakaudeltaan liiytynyt Iainkaan luetteloita kastetuista, vihityistii eika haudatuista. Luettelot laadj-ttlin jiilkeenpliin slten, etta kappalainen ja pi* tiijiinapulainen antoivat tiedot hoitamistaan toimituksista ja etta lautarniehet pantiin kukin kyl:ikunnassaan tiedustelemaan eri perheisse tapahtuneiden kirkolllsten toimitusten piiivifunearie. Joiltakin vuosi,lta saatiinkin kootuiksi melko tiiydelliset tiedot, toisten kohdalla taas jei suuria aukkoja. Tehdessaan konsistorin vaatimia sefvityfsia akatemian tilojen naille perustetuista torpista akatemian vouti custaf Magnus Bjdrkbom - joka itse asui Hiirneenkyriin Lehtiniemessa ja tunsi siis paikallisla oloja - kiersi torpasta toiseen haastattelemassa torppareita. HAn kysyi jokaiselta, kos!<a torppa oli
5 169 perustettu ja kuka sen oii raivannut, vd oli, kuinka suuret heiniimaat slllii hevosia ja lehmiii sekd paljonko slita settiin rahavuokraa. paljonko sen vuotulnen kyloli, paljonko torpassa oli tehtiin piiivdtditii ja mak- Peaosa niiistzi selvityksistd tehtiin vuosin3 l.788, L'792, 1794, 1798 ja 1805, ja ne koskivat yhteensai 82:ta torppaa, jotka sijaitsivat Mahnalan, Jruresniemen, Lenunakkalan, Muot.ialan, Palon, Py6- rdnienen, Jiirvenkyliin, Myllymden, Tuokkolan, Urjaisten, UntiIan, Ilerttualan, Kalkunmtien, Sirkkalan, Tokosen, Uskelan, Sasin ja Sarkkilan mailla. Vanhimmat niiistli torpista oli perustettu Iuvun lopuila, suurin osa kuitenkin vasta I770-Iuvulla tai sen jiilkeen. Useilunissa asui siis vasta ensimmainen tai toinen sukupo1vi, ja asukkaat muistivat viels hyvin, kuka ja koska olj- ensiksi ottanut torpan viljelyyn. Joil-lakin oii kyllii kiusaus iinoittaa torppansa todelllsta nuoremniksi, sillti akatemia pani verolle vain vahinttiiin 10 vuotta vanhoja torppia, mutta nahtavdsti vain yksi torppari "nuorensi" tahallaan torppaansa. Monet esittivat Bjorkbomille kirjallisen torpparisopimuksen tai katselmuskirjan torpanpaj.kasta, jolloin sekli torpan ikii ett;i sen ensimmiiinen viljelyynottaja kavivat selviisti ilmi. Bjdrkbonin onankin kasityksen mukaan peltoalat, heinamaat ja karjat ilmoitettiin yleensii jonkln verran todellisia pi-enemmiksi siina toivossa, etta torpan vero maerattaisiin mahdollisimman alhaiseksi. Ensirunaisen viljelyynottajan llmoittaminen vearin ei kuitenkaan olisi hyodyttenyt ketiiiin, ja sen vuoksi heit:i koskevia tietoja voidaan kdytteia sukututkir,ruksen johtolankoina. Sukututkijaa ilahduttaa sekin, ett5 jos torpassa oli ehtinyt jo tapahtua sukupolvenvaihdos, ilmoitettiin usein, missli suhteessa silloinen torppari ol-i edelliseen, esimerkiksi: l"1a jannraan torpan ens jr,undinen viljelijii oii entinen sotamies Yrjo Sexman, seuraava hiinen viivynsa Jaakko Matlnpoika. Kirjallisiin torpparisopimuksiin sissltyy aina enemmdn tai vahemmiin tarkka maininta siita, kuka tuleva torppari oli, esimerkiksi: Tiittiilan talon renki Juho Antinpoika otetaan torppariksi llaukijarvenpaan ulkomaall-e. Siellii tealle tuomiokirjoissa on muissakin yhteyksissii tietoja torppareista ja heidiin syntyperestdlin: kerrotaan esimerkiksi, etta torppari Heikki Heikinpoika Piipari oii tal-onpoika Kalle Heikinpoika Raipalan veli. Yksittaisia tietoja torppareista siseiltyy jopa maanjako-oikeukslen piiytaki.rjoihin,
6 I70 kun rajariidoissa todistajina esiintyneet vanhat miehet kertoivat, keita ja mistii he olivat syntyjiiiin. Jumesniernen torppari Antti Yrjdnpoika Honkola kertoi maanjako-oikeuden istunnossa v olevansa 8O-vuotias, syntyneenss Vesilahdella ja muuttaneensa v Jumesniemeen. Keitli ensimmaiset torpanraivaajat sitten olivat? Turun akatemian torppaselvityksisse on seuraavat maininnat niistii miehi.stii, jotka vuosina ottivat viljelyyn torppia nykyisessii HameenkyrossS olevien akateniatilojen maj-iia: talollisten poikia L2 entisiii sotamiehi,ii 8 torppareita 5 entisiii talollisia 4 kiisity6lsisis renke j ii 4 3 talolfisen veljiri J torpparien poikia 2 entisie lampuoteja 1 rumpaleita I siltavouteja 1 talollisten lankoja I torppareiden ve1jis I itsellisiii 1 nimi ja kotikyle main. I vain nimi- mainittu 33 Yhteense 81 Tuomiokirjoista olen vuosien I0 viillltii poimlnut 30 sellaista torpparisopimusta ja torpanpaikan katselmusta, jotka on tehty torpan ensirnmiiisen viljelijan kanssa ja joi.ssa ensirnmaisesta torpparj"sta nainitaan muutakin kuin pelkkii nini. parla poikkeusta lukuunottamatta ne koskevat eri torppia kuin ne, jotka mainitaan akatemian torppaselvi_tyksissii. Niima torpat sijaitsi-vat Mahnalassa, Vesajtirvella, Ilottulassa, Vanajassa, Tuokkolassa, Kalkunmaessa, Herttualassa, Muotialassa, Heinijiirvetlii, Tokosessa, Urjaj-sissa, Turkkilassa, Lenrnakkalassa,Muoti.lassa, Untj-l-assa ja Sasissa. Ndissd tuomiokirjojen torpankontrahdeissa on ensirunaisistii torppareista seuraavat tledot: talollisten poikia l3 renkeja 5 ent.sotamiehi:i 4 kiisityoliiisiii 3 torppareita 2 talollisen lankoja I ent. lampuoteja 1 vain kotipaikka main. 1 Yhteensii 30
7 171 Kaikkia tuomiokirjoja ei ole kiiyty lfipi, joten tarkempi tutkimus voisi tuooa esiin jonkin verran lisaa torpparisopirnuksia, Sita paitsi tuomiokirjoihin sis;iltyy jonkin verran uusittuja sopimuksia, jotka tehtiin ensinnaisen torpparin perilllsten tai muun seuraajan kanssa. Nekin siseltev5t sukututkijoille tlirkeitd tietoja. Kun sukututkija ryhtyy kaytteimiiiin hyviikseen akatemian torppaselvityksistii tai tuomiokirjoista loytlimisiin tietoja torppareista, han yrittea tietysti ensiksi l6ytae hei<iiit rippikirjoista oman torppansa ja entisen kotitalonsa kohdalta. Palveluksesta eronneita sotamiehis voi etsi;i my6s armeijan rullista, mikail niita on s;iilynyt kyseisen sotamiehen palvelusajalta. Koska sotllasninet periytyivat ruodussa palvelleelta sotamieheltri hlinen seuraajalleen sukulaisuudesta riippumatta, rullasta pitiiisi ainakin ldyty:i tieto siita, r.ri-nkii kyliin ruodussa Saxman-nimiset sotamj.ehet palvelivat. Etsj-ttyti Slixmania voi sitten hakea rippikirjasta alianomaisen kyliin kohdalta. HyvtiIIii onnella torppari loytyykin rippikirjasta lahtdpaikastaan, ehkd jopa kotitalostaan, jolloin samalla Ioytyvat hdnen vanhempansa. Keytenndssa ei aina kiiy niiin hyvin. Vaikeuksia voi tuottaa jo etsityn torppariperheen tunnistaminen rippikirjoista, si1lii ainakaan H:imeenkyrdssii ei 1700-luvulla liiheskiiain aina merkitty rippikirjoihin torppien nimiii. Sivun ylsreunaan on ehke kirjoitettu vain "torpare och inhysingar" ja sen alle merkitty 2-3 perhette - tai sivulle, jossa on ylimmiiisenii jonki-n talon viiki ja sen jiilkeen 1-2 muuta perhettii, on jonkin perheen kohdalle lisiitty sivun reunaan sana "torpare". Ja jos torpan nimi on merkitty nekyvij-n, se ei valtt:imette ole sama kuin torpparisopimuksessa mainittu, vaikka kyseess;i selviisti oli sama torppa. Torppien nirrret eivet olleet milliiiin tavoin virallisia, joten samasta torpasta voltiin arkipuheessa kiiyttdii kahta tai joskus kolr0eakin eri nir,ritysta. Kirkonkirjoihj-n samoin kuin henkikirjoihinkin - joista on koottu sukututkijoiden k5ytt:ime Suomen Asutuksen Yleis- Iuettelo - kirjattlin se torpan ninri, jota papin tai henkikirjoittajan kanssa asioinut torppari sattui siiiii kertaa kayttalrlaiin. Torpankontrahdissa taas sanotaan ehkii vain, etta torppa perustetaan Kintukseen, Kyrd joenmaal Ie tai Hummerkoskenpiiiillystdan. Xun niiille maille perustettiin useita torppia, jotka kulkivat kirkonkirjoissa aluksi ilman nimee ja sitten eri nimilliio sukututkijan on harrastetiava taval-lista enenman aivovoimistelua yhdistiiskseen oikeat henkil6t oikej-siin paikkoihin.
SUVUN TILALLISET KULKKILA
SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna
LisätiedotTorpparilaitoksen synty
Köyliön torpparit Lähtökohtana on torpparilaitoksen synty, kehitys ja päättyminen Köyliössä. Otsikon alle mahtuu monia kysymyksiä, joista osaan yritän vastata tässä esitelmässä. 1. Miten torpparilaitoksen
Lisätiedot25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)
111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut
LisätiedotTorppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja
Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Matti Erikinpoika Peltoniemi syntyi 1.7.1784 Hämeenkyrössä. Häntä ei löydy Hämeenkyrön kastetuista ja ensimmäisessä rippikirjassa syntymäaika on muodossa
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
Lisätiedot23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)
92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.
Lisätiedot1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella
Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.
LisätiedotPerunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862
Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin
Lisätiedot21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)
49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotKUTTILA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine
KUTTILA Kyläkeskiviikko 14.10.2015 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Kartta: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Pitäjänkartasto, Loimaa (2111 08 Ia.* -/- -) Kylän
LisätiedotRautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29
Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotJurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ
SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla
LisätiedotSOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1
SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta
LisätiedotHENNIJOKI. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine
HENNIJOKI Kyläkeskiviikko 14.1.2015 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Kylän varhaisvaiheet 1 kuuden äyrin talo 1540 Isäntänä Jesper 1601 Jaettiin kahteen yhtä suureen osaan Antti Pertinpojan ja Sipi
LisätiedotVANHA SOTILAS LÄNSI-GÖTANMAALTA
VANHA SOTILAS LÄNSI-GÖTANMAALTA Lilja-suvun kantaisän jäljillä Aino Kinnunen Jo kauan on ollut tiedossa, että Lilja-sukuseuramme päähaaran kantaisä on Kuopion komppaniassa Sänkimäellä numerolla 71 palvellut
Lisätiedot3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1
1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.
LisätiedotOulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008
Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 A Kiinnostava aina kaikissa kuntoluokissa. Tarjoa! B Kiinnostava hyväkuntoisena. Tuo näytille. C Kiinnostava vain lyöntikiiltoisena
LisätiedotKalle Kallenpoika Sorri
1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti
LisätiedotYleinen velvoiteoikeus 28.4.2008
Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.
Lisätiedot20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998)
38 20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) 39 LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) Taulu 1. I. Juho Matinpoika Kautto. Kuollut 1731 Laukaassa. Hautakivi lunastettu
LisätiedotTalouskriisi ei näy osingoissa
Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40
LisätiedotKalevi Hyytiä Kurkela 1600-luvulla 1 (6) Kurkela
Kalevi Hyytiä Kurkela 1600-luvulla 1 (6) KURKELAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi
LisätiedotEtappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotJOENPERÄ. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Teppo Vihola
JOENPERÄ Kyläkeskiviikko 19.8.2015 Suomen maatalousmuseo Sarka Teppo Vihola 1 Joenperä Joenperä on pieni ja nykyajasta katsottuna syrjäinen kylä Loimaan eteläosassa Naapurikylät Hattula, Kauhanoja ja Vähäperä
Lisätiedotsukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014
sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014 Arkistolaitos Aineistot Digitaaliarkisto. Verkko-osoite: http://www.arkisto.fi/, 11.3.2014. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys Arkistot tai Kuvatietokanta.
LisätiedotKankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola
Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotSIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotMääritelmät laadittu Nykysuomen sanakirjan sekä tietosanakirjojen avulla.
Sanasto Määritelmät laadittu Nykysuomen sanakirjan sekä tietosanakirjojen avulla. fleini luuvalo, reuma(tismi). huonekunnainen huonekunta: yhdessä asuvat ja yhteiseen ruokatalouteen kuuluvat henkilöt.
LisätiedotNUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo
NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad
Lisätiedot5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1
1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva
Lisätiedot7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.
MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotNäytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista
18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti
LisätiedotKaukosten suvun synty ja alkuvaiheet
15.3.2016 Joroisten Kaukosten suvun synty ja alkuvaiheet Nissisestä Kaukoseksi Ari Kolehmainen FM, SUKUTUTKIJA 1 Tutkimuksen lähtötilanne Lähdin selvittämään Joroisten Kaukosten alkujuuria sukuseuralta
LisätiedotTyössäoppimiseni ulkomailla
Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä
LisätiedotEspoon sukututkimusviesti N:o 3, 09.03.2014
Espoon sukututkimusviesti N:o 3, 09.03.2014 Espoo 1 ja Espoo 2 Sisältö: 1. FamilyTree-palvelun harjoitussivusto käytettävissäsi 2. Ohjeita kantakortin merkintöjen tulkintaan 3. Karjala-aiheisia nettisivuja
Lisätiedot118 13. Ulosottolaitos
13. Ulosottolaitos Kertomusvuoden alusta lähtien toteutetun ulosottotoimen uudelleenjärjestelyn ja siitä voimassa olevien määräysten mukaan täytäntöönpanotoimi kaupungin koko alueella keskitettiin johtavan
Lisätiedot5/16 - Juho Söderkärnä. emäntä Maria, Laurint.tytär Saara 3 1
1767 Henkikirjat filmi Lt 1123-1124 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär.poika Taavi ja vaimo Susanna, poika Herman (Antinpojat)
LisätiedotTilastokatsaus 2:2014
Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla
LisätiedotHumppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä
Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,
Lisätiedot1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218
1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Samuel, Jumalan palvelija
Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotKalevi Hyytiä Vuottaa 1600-luvulla 1 (6) Vuottaa
Kalevi Hyytiä Vuottaa 1600-luvulla 1 (6) VUOTTAAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi
LisätiedotOhjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen
EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:
Lisätiedot1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt
1793 Henkikirjat Savonkylä Lt 167-169, Es 2505-6, Lt 1526-27 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä 3/8 vero Isäntä Herman Antinpoika, emäntä Saara, Juho ja Antti veljenpojat Kaisa ja
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotTuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi
Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Syntynyt 1770 Asikkala? Kastettu Kuollut 25.3.1842 Sysmä, Storby, Kyyhkylä Haudattu 3.4.1842 Sysmä, Storby Isä Michel Ericsson
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotToimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015
Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotTaulu Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 (Seppo Karranto). Lapset: Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s Tauluun 12.
1. Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s. 1640. Tauluun 12. Taulu 1 2. Henrik Leiviskä, Taulusta 1. 1712 Tavastkengä Saloinen Taulu 2 Pekka Leiviskä, Matti (Matts)
LisätiedotKyläkeskiviikko Elsa Hietala
Kyläkeskiviikko 12.3.2014 Elsa Hietala www.karttaikkuna.fi Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Seppä (Heikki Kipsä) Polo (Luukas Polo) Jaettiin 1562 Tuomo ja Heikki
Lisätiedot1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015
1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotHISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA
28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi
LisätiedotFrom: Ostaja klo 21:51 Millaisessa kunnossa kirja on? Onko se siisti ja säilytetty kuivissa sisätiloissa, eli ei tunkkaisen hajuinen?
Downloaded from: justpaste.it/65j Etsin Anni Swanin kirjaa Tottisalmen perillinen. Huuto.netissä niitä oli tarjolla useita, ja useimmat vain muutamalla eurolla. Vanhoja kirjoja on toisinaan säilytetty
LisätiedotSukujuurien jäljillä
Sukujuurien jäljillä Kun minua pyydettiin kirjoittamaan kotiseutulehteen artikkelin sukututkimuksessa käytettävistä lähteistä ja antamaan samalla neuvoja, miten aloittelija pääsisi tutkimuksessaan alkuun,
LisätiedotHenrik Leinon esi-isät
Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotRANTASALMEN MUSTOSIA I RANTASALMEN VAAHERMÄEN ASUINPAIKAN ALKUVAIHEITA Mustoset ja Monniukset Vaahermäellä
RANTASALMEN MUSTOSIA I RANTASALMEN VAAHERMÄEN ASUINPAIKAN ALKUVAIHEITA 1541-1705 Mustoset ja Monniukset Vaahermäellä Matias Eronen Aluksi Tutkiessani Mustosten sukua ja sen juuria Savossa totesin, että
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi
Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotJenna Rinta-Könnö, vaatetus15
Jenna Rinta-Könnö, vaatetus15 Työssäoppipaikka, Fade Out Label Fade Out Label on v. 2015 perustettu yritys, joka valmistaa vanhoista kierrätetyistä farkuista unisex-mallisia vaatteita. Koko tuotanto tapahtuu
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotKUKA KUKIN OLI MERIKARVIALLA JA SIIKAISISSA 1750-1756. eli
KUKA KUKIN OLI MERIKARVIALLA JA SIIKAISISSA 1750-1756 eli Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat Merikarvian pastoraatin ensimmäisen rippikirjan mukaan järjestettynä Raimo E. Harju 2000-2016, TURKU
LisätiedotS-114.3812 Laskennallinen Neurotiede
S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte
LisätiedotASUTUKSEN KEHITYKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT 1500-LUVUN LOPULLA Käydyt sodat ja niitä seurannut
Sivu 1 / 7 RUOTSI-SUOMEN ASUTUSTOIMINTA 1500-LUVULLA 1500-luvulta alkaen vallitsi pula väestöstä, maata oli muttei asuttajia. Varhaisin varsinainen asutustoimi vuodelta 1542 jolloin Kustaa Vaasa antoi
LisätiedotTuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu
Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw
LisätiedotKiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016
Kunnanhallitus 308 09.11.2015 Valtuusto 71 16.11.2015 Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 804/02.03.01/2015 KHALL 308 9.11.2015 Kuntalain 66 :n mukaan valtuusto
LisätiedotAdolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
LisätiedotKokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
LisätiedotLAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ
LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ EU:n Leader-tuella tehtyjä maitolaitureita on Lahdenperän kyläreitin varrella viisi kappaletta. 2013 Lahdenperän kartta 16 kilometrin Lahdenperänlenkki kulkee Lemmetynperäntien
LisätiedotKIERTO KIRJE KOKO E LM A
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen
LisätiedotHilja-mummin matkassa
Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä
LisätiedotVäestön mielipiteitä lääkehoidoista
Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet
LisätiedotPaavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v
3.12.2001 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA JOROISTEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja VA 6133, mf ES 941, Joroisten historia Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, x.
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotJUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti
JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.
Lisätiedot797 E. matematiikka. Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola
797 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava 24 Ongelmanratkaisu yhtälön avulla Yhtälön
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotSamuel, Jumalan palvelija
Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotLuopumistuki 2015 2018. Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Luopumistuki 2015 2018 Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2 Mela-turva Työikäiselle Mela-sairauspäiväraha Tapaturmakorvaukset (MATA) työaika vapaa-aika Kuntoutus Työkyvyttömyyseläkkeet Lomituspalvelut Maatalousyrittäjätoimintaansa
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
Lisätiedot