r65 Hameenkyron ens immaiset torpat ja torpparit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "r65 Hameenkyron ens immaiset torpat ja torpparit"

Transkriptio

1 r65 FM Terhi Nalfinmaa-Luoto Hameenkyron ens immaiset torpat ja torpparit Torppa-kasitteen merkitys on entisinii aikoina jonkin verran vaihdellut, mutta tavallisimmin torpaksi on sanottu vuokravilje1mii5, joka kasitttiii osan itseniiisestii maatilasta. Viljelmiin hattija eli torppari maksoi piiaitilalle vuokraa torpastaan joko rahana, maatalouden tuotteina tai paivatdina, usej-n n2iinai kaikkina. Nykyisen flameenkyrijn kunnan alueelle syntyivet ensimmiiiset torpat jo 1600-Iuvu1Ia, kaikki- Vesajiirven kylli5n, jossa sek5 Osaran ratsutilalla ett;i Laitilan nimismiestalolla oli Iaajoja takamaita. Osaran omistaja, ratsumies Hannu Laurinpoika perustj- sinne jo I600-luvun alussa Osaran torpan, joka joutui muutaman vuosikyrunenen kuluttua poi-s ratsutilalta ja pantiin verolle itsenaisena kruununtilana. Laitil-aa hallinnut nimismiessuku taas perusti VesajArvelle 1620-luvulIa Saukon ja 1690-IuvulIa Haapaniemen torpat. Saukko pantiin veroll-e itseniiisenli kruununti-1ana jo 1600-Iuvun 1opulla. Kun Hameenkyrdn vanha nirnismj-essuku menetti Laitilan kruunul-1e I600-luvun lopussa, Haapaniemesta tuli eribyista sopimusveroa maksava kruununtorppa ja L800-]uvun alusta ]ahtien manttaaliin pantu kruununtila. Muilla kuin siiiityliiisill-5 ei 1600-luvulla ollutkaan mahdollisuutta perustaa torppia. Ei pidet.ty sopivana, ette talonpoi_ka olisi maksanut veroa toiselle talonpojalle, kuten sanonta kuului. Torpan vuokra naet rinnastettiin maasta maksettavaan veroon, jollainen se tietysti olikin. Katsomukset muuttuivat kuitenkin luvulla, jolloin valtakunnan johtavissa piireissa pidettiin erit-

2 166 taln tarkeena maan harvalukuisen viiestiin kasvua ja raivauskelpoisten maiden saamista viljelyyn. Monin paikoin kuului suuri osa raivauskelpoisista metsiste talonpojil"le, ja v annettlin asetus, jonka mukaan he s;risivat perustaa mailleen torppia joutumatta maksamaan niistii veroa valtiolle. Seuraavina vuosikymmeninii annettiin muita asetuksia, jotka helpottivat torppien perustamista. Kyrdskoskelle rakennettiin jo 1700-luvun alussa pappilan enslmmeinen torppa. jossa asui pappilan nyll8rl. Tuokkolan ratsutllan viljelijs perusti Prentin torpan viimelstiiiin 1730-luvulla, ja 1730-luvun lopussa han perusti lisaa torppia viljelldkseen laajoja maitaan torpparien piiivtittiiden avulla. Talon oikaistalojen mallle syntyiviit ensimmiilset torpat luvun alussa, jotkut nllsta jopa l1man maanomistajlen lupaa. Talolliset yrittivat aluksi kiiriijdintilla saada omin lupinsa toirnineet torpanrakentajat lehtem5an tiehensii, ja kun se ei onnistunut, maksaraaan heille vuokraa, josta usein plidstlinkin sopimukseen. Jotkut ensimmiiislsta torppareista olivat hankklneet rnaaherralta lupakirjan torpan raivaamiseen kruunun maalle - suurin osa Hiimeenkyron taloista oll n5et viela 170o-luvun puolivalissei kruununtiloja - ja olisivat maksaneet torpanvuokrankln mieluurunin kruunulle kuin taioliisille. Torpparilaitoksen varsinainen syntlminen Hiimeenkyr6sse juurl 1740-l,uvul1a on yhteydessa pitejan silloiseen asutustilanteeseen. Suurina kuolovuoslna L ja nllta seuranneina suuren Pohjan sodan ja ison vihan aikolna o11 kaikkiaan 30 taloa jliiinyt autioiksi ja vaille asukkaita. Rauhan tul-tua nama autiotilat otettlin yksi toisensa jalkeen viljelyyn L72O- )a l73o-luvuilla, lahlnna viimeiset niiste v ja vilrnelnen v Sen jalkeen voivat palveluksesta eronneet sotaml-ehet ja talojen nuorenmat pojat saada oman viljelmiin vain rupeamalla torpparelksl, sili?i vanhoja kantatlloja jaettiin varsin harvoln. Useimmiten tems tiesi uudistorpan raivaamista koskemattomaan metsii5n kylien laajoilie takamaille, jbissa torppari vuokraehdoista huolimatta saattoi tuntea itsense pikenuninkin uudistilalliseksl kuin vuokravtljelijeksi. Monilla H:fneenkyrdn taloilla oll takametsla kaukana naapurikylien alueella, ja osa vanhinnista torplsta perustettiin siksi, etta torppari tofunisi era:inlaisena metsdnvartijana ja valvoisi, ettei-

3 r61 vat sivulliset kaskea piistilan metsia. Moni torppa annettiin perintdosaksi jollekin talon vaistyvista perillisistii edullisin vuokraehdoin. Muutamia torppia annettiln kasity6laisille, joiden tuli vuokran sijasta tehde peetalon tarvitsemat sepan, raatelin tai suutarin tyot. Jotkut torppareista olivat entisie ruotusotamiehis, jotka aloittivat torpan raivaanisen jo palveluksessa 01- Iessaan ja tekivat siitii palveluksesta erottuaan tavanomaisen torppari sopimuksen. Yleinen kiisitys on, etta torpparilaitos olisi yleistynyt vasta isonjaon jtilkeen. He$eenkyrossii, jossa suuri osa kylien isojakotoimituksista tehtiin 1790-luvul1a ja 1800-luvun alussa, o11 v. I?90 jo 13I torppaa. Niita voitiin perustaa jakamattomillekin maille, mikiill kyl5n isiinnat paesivet keskenssn sopimukseen asiasta, ja Hiimeenkyrdssa se yleensii onnistui. Torpasta, joka sijaitsi ky15n yhteismaafla, piti tietysti maksaa vuokraa tai tehd5 palvatditli kaikille maanomistajataloille. Maanomistaja, joka perusti mallleen torpan, teki tulevan torpparinsa kanssa joko suullisen tai kirjallisen torpankontrahdin. Vanhin Hemeenkyrostii siiilynyt kirjalllnen kontrahti on vuodelta V miisrattiin, ette kaikki torpparisopimukset tuli tehda kirjallisina ja kiinnittaa karajillii, joilla ne merkittiin oikeuden piiytliklrjaan. Keytennijsse tata asetusta ei aina noudatettu, Hiimeenkyrcissii kuitenkin hyvin usei,n: ja 1790-),uvuilta, jotka olivat vilkastsa torppien perustamisen aikaa, on tuoniokirjoissa siiilynyt useita kymroenlii torpankontrahteja. FL Velkko Laakso Turun yliopistosta on ystavallisesti kii.nnittanyt huor,rioni niiden olemassaoloon. Torppien vuokraehdot vaihtelivat melkoisesti samankin talon eri torppien vaiiiie ja myds eri ainoina. Hiimeenkyr6ssii oli 1700-Iuvun lopulla tapana, etta torppariksi pyrkivd maksoi isiinniille kasirahan. Uuden torpan raivaaja sai aluksi muutaman vapaavuoden, joiden aikana ei tarvlnnut maksaa vuokraa. Vapaavuosien menty:i torppari maksoi talolliselle vuotuisen vuokran. Tavallisinta oii, etta vuokra maksettiin pelkiistlisn rahana ja etta sit5 ei ensinmaisen torpparin elinalkana korotettu. Useimnab torpankontrahdit tehtiin torpparin eli-niiiksi, ja nlissii nainittiin, etta torpparin kuoltua sovitaan hdnen perillistensd kanssa uuctesta vuokrasta - torpan ajateltiin siis periytyvan suvussa samoin kuin taloienkin. Melko moniin tordankontrahtei-

4 lbu hin sisaltyi rahavuokran lisaksi pieni maara peivatijite, esim. "muutamia paivatijite talon kiireisimpiinii aikana", siis lahinna heiniin- ja elonkorjuuaikoina. Suunnilleen kolmannes Hiimeenkyrdn vanholsta kantataloista oli v leiiinitetty Turun akatemialle, nykyiselle Helsingin Y1iopistolle. Laanitys tarkoittl sita, ettii kyselset talot maksoivat veronsa valtion sijasta suoraan Turun akatemialle, joka oli valtion laitos. Jiirjestelmii purettiin vasta v. 1827, jolloin yliopisto siirrettiin Turusta ltelsinkiln. veronkannon Iisdksi Turun akatemialle kuului melko Iaaja oikeus valvoa verotilojensa hoitoa, ja v se pani verolle suuren osan naiden tllojensa torppia, siirsi sils torppien maksamat vuokrat talol- Iisilta itselleen. Tata toimenpidettii varten akatemlan konsistori laadituttj. selvitykset torpplen koosta, sijainnista, liistli ja my6s ensimmaisista torppareista. Selvitykset ovat Helsingin Yllopiston arkistossa. Sekii torppaselvityksista etta tuomiokir jo jen torpankontrahdeista - jonkin verran muistakin tuomiokj.rjatiedoista - saamme usein tiirkeitii tietoja siita, keita Hiineenkyrdn enstuuneiset torpparit oikeastaan olivat. Periaatteessahan niimli tiedot pitiiisi saada ja usein saadaankin kirkonkir joista. H:imeenkyrdn kirkonkir joissa on kuitenkin uvun lopulla ja l800-luvun alussa huomattavia puutteita. Rippikirjoista puuttuvat kalkki ehtoollisellakayntimerki-nnat melko paljon syntymiiaikoja, ja kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloista puuttuu runsaasti.ja merkintdjd neista toimituksista. Kun Hiimeenkyriin rovastl Mikael Polviander v kuoli, havaittiin, ettei hanen virkakaudeltaan liiytynyt Iainkaan luetteloita kastetuista, vihityistii eika haudatuista. Luettelot laadj-ttlin jiilkeenpliin slten, etta kappalainen ja pi* tiijiinapulainen antoivat tiedot hoitamistaan toimituksista ja etta lautarniehet pantiin kukin kyl:ikunnassaan tiedustelemaan eri perheisse tapahtuneiden kirkolllsten toimitusten piiivifunearie. Joiltakin vuosi,lta saatiinkin kootuiksi melko tiiydelliset tiedot, toisten kohdalla taas jei suuria aukkoja. Tehdessaan konsistorin vaatimia sefvityfsia akatemian tilojen naille perustetuista torpista akatemian vouti custaf Magnus Bjdrkbom - joka itse asui Hiirneenkyriin Lehtiniemessa ja tunsi siis paikallisla oloja - kiersi torpasta toiseen haastattelemassa torppareita. HAn kysyi jokaiselta, kos!<a torppa oli

5 169 perustettu ja kuka sen oii raivannut, vd oli, kuinka suuret heiniimaat slllii hevosia ja lehmiii sekd paljonko slita settiin rahavuokraa. paljonko sen vuotulnen kyloli, paljonko torpassa oli tehtiin piiivdtditii ja mak- Peaosa niiistzi selvityksistd tehtiin vuosin3 l.788, L'792, 1794, 1798 ja 1805, ja ne koskivat yhteensai 82:ta torppaa, jotka sijaitsivat Mahnalan, Jruresniemen, Lenunakkalan, Muot.ialan, Palon, Py6- rdnienen, Jiirvenkyliin, Myllymden, Tuokkolan, Urjaisten, UntiIan, Ilerttualan, Kalkunmtien, Sirkkalan, Tokosen, Uskelan, Sasin ja Sarkkilan mailla. Vanhimmat niiistli torpista oli perustettu Iuvun lopuila, suurin osa kuitenkin vasta I770-Iuvulla tai sen jiilkeen. Useilunissa asui siis vasta ensimmainen tai toinen sukupo1vi, ja asukkaat muistivat viels hyvin, kuka ja koska olj- ensiksi ottanut torpan viljelyyn. Joil-lakin oii kyllii kiusaus iinoittaa torppansa todelllsta nuoremniksi, sillti akatemia pani verolle vain vahinttiiin 10 vuotta vanhoja torppia, mutta nahtavdsti vain yksi torppari "nuorensi" tahallaan torppaansa. Monet esittivat Bjorkbomille kirjallisen torpparisopimuksen tai katselmuskirjan torpanpaj.kasta, jolloin sekli torpan ikii ett;i sen ensimmiiinen viljelyynottaja kavivat selviisti ilmi. Bjdrkbonin onankin kasityksen mukaan peltoalat, heinamaat ja karjat ilmoitettiin yleensii jonkln verran todellisia pi-enemmiksi siina toivossa, etta torpan vero maerattaisiin mahdollisimman alhaiseksi. Ensirunaisen viljelyynottajan llmoittaminen vearin ei kuitenkaan olisi hyodyttenyt ketiiiin, ja sen vuoksi heit:i koskevia tietoja voidaan kdytteia sukututkir,ruksen johtolankoina. Sukututkijaa ilahduttaa sekin, ett5 jos torpassa oli ehtinyt jo tapahtua sukupolvenvaihdos, ilmoitettiin usein, missli suhteessa silloinen torppari ol-i edelliseen, esimerkiksi: l"1a jannraan torpan ens jr,undinen viljelijii oii entinen sotamies Yrjo Sexman, seuraava hiinen viivynsa Jaakko Matlnpoika. Kirjallisiin torpparisopimuksiin sissltyy aina enemmdn tai vahemmiin tarkka maininta siita, kuka tuleva torppari oli, esimerkiksi: Tiittiilan talon renki Juho Antinpoika otetaan torppariksi llaukijarvenpaan ulkomaall-e. Siellii tealle tuomiokirjoissa on muissakin yhteyksissii tietoja torppareista ja heidiin syntyperestdlin: kerrotaan esimerkiksi, etta torppari Heikki Heikinpoika Piipari oii tal-onpoika Kalle Heikinpoika Raipalan veli. Yksittaisia tietoja torppareista siseiltyy jopa maanjako-oikeukslen piiytaki.rjoihin,

6 I70 kun rajariidoissa todistajina esiintyneet vanhat miehet kertoivat, keita ja mistii he olivat syntyjiiiin. Jumesniernen torppari Antti Yrjdnpoika Honkola kertoi maanjako-oikeuden istunnossa v olevansa 8O-vuotias, syntyneenss Vesilahdella ja muuttaneensa v Jumesniemeen. Keitli ensimmaiset torpanraivaajat sitten olivat? Turun akatemian torppaselvityksisse on seuraavat maininnat niistii miehi.stii, jotka vuosina ottivat viljelyyn torppia nykyisessii HameenkyrossS olevien akateniatilojen maj-iia: talollisten poikia L2 entisiii sotamiehi,ii 8 torppareita 5 entisiii talollisia 4 kiisity6lsisis renke j ii 4 3 talolfisen veljiri J torpparien poikia 2 entisie lampuoteja 1 rumpaleita I siltavouteja 1 talollisten lankoja I torppareiden ve1jis I itsellisiii 1 nimi ja kotikyle main. I vain nimi- mainittu 33 Yhteense 81 Tuomiokirjoista olen vuosien I0 viillltii poimlnut 30 sellaista torpparisopimusta ja torpanpaikan katselmusta, jotka on tehty torpan ensirnmiiisen viljelijan kanssa ja joi.ssa ensirnmaisesta torpparj"sta nainitaan muutakin kuin pelkkii nini. parla poikkeusta lukuunottamatta ne koskevat eri torppia kuin ne, jotka mainitaan akatemian torppaselvi_tyksissii. Niima torpat sijaitsi-vat Mahnalassa, Vesajtirvella, Ilottulassa, Vanajassa, Tuokkolassa, Kalkunmaessa, Herttualassa, Muotialassa, Heinijiirvetlii, Tokosessa, Urjaj-sissa, Turkkilassa, Lenrnakkalassa,Muoti.lassa, Untj-l-assa ja Sasissa. Ndissd tuomiokirjojen torpankontrahdeissa on ensirunaisistii torppareista seuraavat tledot: talollisten poikia l3 renkeja 5 ent.sotamiehi:i 4 kiisityoliiisiii 3 torppareita 2 talollisen lankoja I ent. lampuoteja 1 vain kotipaikka main. 1 Yhteensii 30

7 171 Kaikkia tuomiokirjoja ei ole kiiyty lfipi, joten tarkempi tutkimus voisi tuooa esiin jonkin verran lisaa torpparisopirnuksia, Sita paitsi tuomiokirjoihin sis;iltyy jonkin verran uusittuja sopimuksia, jotka tehtiin ensinnaisen torpparin perilllsten tai muun seuraajan kanssa. Nekin siseltev5t sukututkijoille tlirkeitd tietoja. Kun sukututkija ryhtyy kaytteimiiiin hyviikseen akatemian torppaselvityksistii tai tuomiokirjoista loytlimisiin tietoja torppareista, han yrittea tietysti ensiksi l6ytae hei<iiit rippikirjoista oman torppansa ja entisen kotitalonsa kohdalta. Palveluksesta eronneita sotamiehis voi etsi;i my6s armeijan rullista, mikail niita on s;iilynyt kyseisen sotamiehen palvelusajalta. Koska sotllasninet periytyivat ruodussa palvelleelta sotamieheltri hlinen seuraajalleen sukulaisuudesta riippumatta, rullasta pitiiisi ainakin ldyty:i tieto siita, r.ri-nkii kyliin ruodussa Saxman-nimiset sotamj.ehet palvelivat. Etsj-ttyti Slixmania voi sitten hakea rippikirjasta alianomaisen kyliin kohdalta. HyvtiIIii onnella torppari loytyykin rippikirjasta lahtdpaikastaan, ehkd jopa kotitalostaan, jolloin samalla Ioytyvat hdnen vanhempansa. Keytenndssa ei aina kiiy niiin hyvin. Vaikeuksia voi tuottaa jo etsityn torppariperheen tunnistaminen rippikirjoista, si1lii ainakaan H:imeenkyrdssii ei 1700-luvulla liiheskiiain aina merkitty rippikirjoihin torppien nimiii. Sivun ylsreunaan on ehke kirjoitettu vain "torpare och inhysingar" ja sen alle merkitty 2-3 perhette - tai sivulle, jossa on ylimmiiisenii jonki-n talon viiki ja sen jiilkeen 1-2 muuta perhettii, on jonkin perheen kohdalle lisiitty sivun reunaan sana "torpare". Ja jos torpan nimi on merkitty nekyvij-n, se ei valtt:imette ole sama kuin torpparisopimuksessa mainittu, vaikka kyseess;i selviisti oli sama torppa. Torppien nirrret eivet olleet milliiiin tavoin virallisia, joten samasta torpasta voltiin arkipuheessa kiiyttdii kahta tai joskus kolr0eakin eri nir,ritysta. Kirkonkirjoihj-n samoin kuin henkikirjoihinkin - joista on koottu sukututkijoiden k5ytt:ime Suomen Asutuksen Yleis- Iuettelo - kirjattlin se torpan ninri, jota papin tai henkikirjoittajan kanssa asioinut torppari sattui siiiii kertaa kayttalrlaiin. Torpankontrahdissa taas sanotaan ehkii vain, etta torppa perustetaan Kintukseen, Kyrd joenmaal Ie tai Hummerkoskenpiiiillystdan. Xun niiille maille perustettiin useita torppia, jotka kulkivat kirkonkirjoissa aluksi ilman nimee ja sitten eri nimilliio sukututkijan on harrastetiava taval-lista enenman aivovoimistelua yhdistiiskseen oikeat henkil6t oikej-siin paikkoihin.

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Torpparilaitoksen synty

Torpparilaitoksen synty Köyliön torpparit Lähtökohtana on torpparilaitoksen synty, kehitys ja päättyminen Köyliössä. Otsikon alle mahtuu monia kysymyksiä, joista osaan yritän vastata tässä esitelmässä. 1. Miten torpparilaitoksen

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja

Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Matti Erikinpoika Peltoniemi syntyi 1.7.1784 Hämeenkyrössä. Häntä ei löydy Hämeenkyrön kastetuista ja ensimmäisessä rippikirjassa syntymäaika on muodossa

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös

Lisätiedot

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.

Lisätiedot

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008.

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008. Könni Jaakko Jaakonpoika Könnin ansiot ja maine seppänä ovat kaikille tuttuja. Samoin ovat sukukirjan kautta tunnettuja hänen jälkeläisensä. Nuoruus ja sepäntöiden opiskelu, esipolvet sekä ensimmäinen

Lisätiedot

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998)

20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) 38 20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) 39 LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) Taulu 1. I. Juho Matinpoika Kautto. Kuollut 1731 Laukaassa. Hautakivi lunastettu

Lisätiedot

VANHA SOTILAS LÄNSI-GÖTANMAALTA

VANHA SOTILAS LÄNSI-GÖTANMAALTA VANHA SOTILAS LÄNSI-GÖTANMAALTA Lilja-suvun kantaisän jäljillä Aino Kinnunen Jo kauan on ollut tiedossa, että Lilja-sukuseuramme päähaaran kantaisä on Kuopion komppaniassa Sänkimäellä numerolla 71 palvellut

Lisätiedot

sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014

sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014 sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014 Arkistolaitos Aineistot Digitaaliarkisto. Verkko-osoite: http://www.arkisto.fi/, 11.3.2014. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys Arkistot tai Kuvatietokanta.

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Espoon sukututkimusviesti N:o 3, 09.03.2014

Espoon sukututkimusviesti N:o 3, 09.03.2014 Espoon sukututkimusviesti N:o 3, 09.03.2014 Espoo 1 ja Espoo 2 Sisältö: 1. FamilyTree-palvelun harjoitussivusto käytettävissäsi 2. Ohjeita kantakortin merkintöjen tulkintaan 3. Karjala-aiheisia nettisivuja

Lisätiedot

Määritelmät laadittu Nykysuomen sanakirjan sekä tietosanakirjojen avulla.

Määritelmät laadittu Nykysuomen sanakirjan sekä tietosanakirjojen avulla. Sanasto Määritelmät laadittu Nykysuomen sanakirjan sekä tietosanakirjojen avulla. fleini luuvalo, reuma(tismi). huonekunnainen huonekunta: yhdessä asuvat ja yhteiseen ruokatalouteen kuuluvat henkilöt.

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Kaukosten suvun synty ja alkuvaiheet

Kaukosten suvun synty ja alkuvaiheet 15.3.2016 Joroisten Kaukosten suvun synty ja alkuvaiheet Nissisestä Kaukoseksi Ari Kolehmainen FM, SUKUTUTKIJA 1 Tutkimuksen lähtötilanne Lähdin selvittämään Joroisten Kaukosten alkujuuria sukuseuralta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Yykaakoo 1A opettajan oppaan liitteet

Yykaakoo 1A opettajan oppaan liitteet Yykaakoo A opettajan oppaan liitteet Kopiointipohjat. Laskemisen tukimateriaali 2 a. Kymppiruudukot 2 b. Pistenapit 3 c. Lukunapit 4 d. Geometriset tasokuviot 5 e. Rahat 6 2. Ruutupohjia 7 a. Ruutupohja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Samuel, Jumalan palvelija

Nettiraamattu lapsille. Samuel, Jumalan palvelija Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Syntynyt 1770 Asikkala? Kastettu Kuollut 25.3.1842 Sysmä, Storby, Kyyhkylä Haudattu 3.4.1842 Sysmä, Storby Isä Michel Ericsson

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

Kyläkeskiviikko Elsa Hietala

Kyläkeskiviikko Elsa Hietala Kyläkeskiviikko 12.3.2014 Elsa Hietala www.karttaikkuna.fi Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Seppä (Heikki Kipsä) Polo (Luukas Polo) Jaettiin 1562 Tuomo ja Heikki

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KUKA KUKIN OLI MERIKARVIALLA JA SIIKAISISSA 1750-1756. eli

KUKA KUKIN OLI MERIKARVIALLA JA SIIKAISISSA 1750-1756. eli KUKA KUKIN OLI MERIKARVIALLA JA SIIKAISISSA 1750-1756 eli Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat Merikarvian pastoraatin ensimmäisen rippikirjan mukaan järjestettynä Raimo E. Harju 2000-2016, TURKU

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

ASUTUKSEN KEHITYKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT 1500-LUVUN LOPULLA Käydyt sodat ja niitä seurannut

ASUTUKSEN KEHITYKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT 1500-LUVUN LOPULLA Käydyt sodat ja niitä seurannut Sivu 1 / 7 RUOTSI-SUOMEN ASUTUSTOIMINTA 1500-LUVULLA 1500-luvulta alkaen vallitsi pula väestöstä, maata oli muttei asuttajia. Varhaisin varsinainen asutustoimi vuodelta 1542 jolloin Kustaa Vaasa antoi

Lisätiedot

118 13. Ulosottolaitos

118 13. Ulosottolaitos 13. Ulosottolaitos Kertomusvuoden alusta lähtien toteutetun ulosottotoimen uudelleenjärjestelyn ja siitä voimassa olevien määräysten mukaan täytäntöönpanotoimi kaupungin koko alueella keskitettiin johtavan

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 Kunnanhallitus 308 09.11.2015 Valtuusto 71 16.11.2015 Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 804/02.03.01/2015 KHALL 308 9.11.2015 Kuntalain 66 :n mukaan valtuusto

Lisätiedot

LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ EU:n Leader-tuella tehtyjä maitolaitureita on Lahdenperän kyläreitin varrella viisi kappaletta. 2013 Lahdenperän kartta 16 kilometrin Lahdenperänlenkki kulkee Lemmetynperäntien

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

Sukujuurien jäljillä

Sukujuurien jäljillä Sukujuurien jäljillä Kun minua pyydettiin kirjoittamaan kotiseutulehteen artikkelin sukututkimuksessa käytettävistä lähteistä ja antamaan samalla neuvoja, miten aloittelija pääsisi tutkimuksessaan alkuun,

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 35/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Petukka eli Ahola (Lentua no 40, myöhemmin Lentiira no 19)

Petukka eli Ahola (Lentua no 40, myöhemmin Lentiira no 19) Terttu Honkasaari 1 Petukka eli Ahola (Lentua no 40, myöhemmin Lentiira no 19) Pekka Pekanpojan syntymätalo Pulkkila (Lentua no 2) Kiinteä asutus juurtui Kainuun erämaihin hyville kalastus- ja riistamaille.

Lisätiedot

meni Villen kanssa navettaan ensimmäisenä autosta noustua ja heillä kului aikaa navetassa.

meni Villen kanssa navettaan ensimmäisenä autosta noustua ja heillä kului aikaa navetassa. KUOTILA Kuotilan kylä sijaitsee lähellä Kyröskosken kylää, eli se on Hämeenkyrön vanhinta asutusta. Sepän tila sijaitsi Kuotilassa ja sen alkuperäinen nimikin oli Kuotila, joten se oli kylän ensimmäinen

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Jenna Rinta-Könnö, vaatetus15

Jenna Rinta-Könnö, vaatetus15 Jenna Rinta-Könnö, vaatetus15 Työssäoppipaikka, Fade Out Label Fade Out Label on v. 2015 perustettu yritys, joka valmistaa vanhoista kierrätetyistä farkuista unisex-mallisia vaatteita. Koko tuotanto tapahtuu

Lisätiedot

Mitä arkistot kertovat vesilahtelaisista esi-isistämme?

Mitä arkistot kertovat vesilahtelaisista esi-isistämme? 1 Mikko Kylliäinen Mitä arkistot kertovat vesilahtelaisista esi-isistämme? 1. Johdanto Sukututkimus perustuu paljolti kirkonarkistojen rippi- ja historiakirjojen käyttöön vuorotellen: syntyneiden luettelosta

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Leinosen suvun Honka-haara

Leinosen suvun Honka-haara Leinosen suvun Honka-haara Tuomas Honka Pekka Matinpoika Leinonen (1740-) syntyi Paltamon Kivesjärvellä Leinolan n:o 7 tilalla. Tilan nimi on nykyään Petäjälahti. Pekan vanhemmat olivat talollinen Matti

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Millä oksalla istut? Teuvo Ikonen

Millä oksalla istut? Teuvo Ikonen Millä oksalla istut? Pilottihanke genomitutkimus on osa sukututkimusympäristöä -> helposti väärinkäsityksiä ja virheellisiä tulkintoja pilotointikohde -> Ilomantsin Ikoset -> taustalla vajavaiset kirkolliset

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 A Kiinnostava aina kaikissa kuntoluokissa. Tarjoa! B Kiinnostava hyväkuntoisena. Tuo näytille. C Kiinnostava vain lyöntikiiltoisena

Lisätiedot

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v 3.12.2001 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA JOROISTEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja VA 6133, mf ES 941, Joroisten historia Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, x.

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Vaittila 1600-luvulla 1 (6) Vaittila

Kalevi Hyytiä Vaittila 1600-luvulla 1 (6) Vaittila Kalevi Hyytiä Vaittila 1600-luvulla 1 (6) VAITTILAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Samuel, Jumalan palvelija

Samuel, Jumalan palvelija Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ORTOKUVA ALUEELTA 2011 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Linikkala I F: Linikkalan kaupunginosan

Lisätiedot

Luopumistuki 2015 2018. Maatalousyrittäjien eläkelaitos

Luopumistuki 2015 2018. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Luopumistuki 2015 2018 Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2 Mela-turva Työikäiselle Mela-sairauspäiväraha Tapaturmakorvaukset (MATA) työaika vapaa-aika Kuntoutus Työkyvyttömyyseläkkeet Lomituspalvelut Maatalousyrittäjätoimintaansa

Lisätiedot

Aihe: Yhtälön käyttö soveltamisessa ja ongelmanratkaisussa

Aihe: Yhtälön käyttö soveltamisessa ja ongelmanratkaisussa Harjoituksia 9 Aihe: Yhtälön käyttö soveltamisessa ja ongelmanratkaisussa 1. Kirjoita yhtälö ja ratkaise x. a) lukujen x ja 6 summa on yhtä suuri kuin lukujen x ja 4 tulo. b) Kun luku x kerrotaan kolmella

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit

Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit Kirjastoon on hankittu mahdollisimman täydellisinä Pirkanmaan

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena.

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena. Taulu 31 Pekka Niilonpoika Käyhkö (taulusta 12), synt. 7.8.1762 Alakuonassa, kuoli 27.1.1828 Sairalanmäellä Kuokkalassa 66-vuotiaana tilan isäntänä ja leskenä kuumeeseen. Vihittiin 29.5.1793, puoliso Kuokkalasta

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Asko Vuorinen MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA 12.7.2015 MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA. Asko Vuorinen

Asko Vuorinen MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA 12.7.2015 MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA. Asko Vuorinen MULIKAN KYLÄ 450 VUOTTA Asko Vuorinen 12.7.2015 1 Antti Mulikka Mulikan kylän ensimmäinen asukas oli Antti Mulikka, joka perusti Riekko-nimisen talonsa vuonna 1564 Mulikan mäelle. Talon paikka oli Mulikan

Lisätiedot

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Sukuselvityksen koonnut Kirsti Roa os. Pyykkönen Lahja Lehtosen ja Reino Pyykkösen tytär Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Tähän sukukertomukseen on käytetty apuna

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Teemu Tiainen Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kinnula 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot