Päätös Nro 270/2011/4 Dnro ESAVI/627/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen Isosuon turvetuotannon ympäristölupa, Hartola

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 270/2011/4 Dnro ESAVI/627/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Isosuon turvetuotannon ympäristölupa, Hartola Hartolan Turve Suotie HARTOLA HAKEMUS Hartolan Turve on aluehallintovirastoon saapuneella ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa 33,5 ha:n suuruisen tuotannossa olevan ja 62,8 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Hartolan kunnassa. Hakijan toimittaman suunnitelman muutoksen johdosta uuden alueen tuotantopinta-ala on 58,7 ha ja tuotantoalueen kokonaispinta-ala 92,2 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja lausunnot Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Isosuon tuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa eikä siihen rinnastettavia päätöksiä. Hämeen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä velvoittanut Hartolan Turpeen hakemaan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa Isosuon turvetuotannolle vuoden 2006 loppuun mennessä Itä-Suomen ympäristölupavirastolta ja myöntänyt kirjeellään lisäaikaa hakemuksen toimittamiselle ja myöhemmin saakka. Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksen Itä-Suomen ympäristölupavirastoon. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hämeen ympäristökeskus on tehnyt päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Hartolan Turve Oy:n turvetuotantohankkeeseen. Hartolan Turve ja Vapo Oy ovat toimittaneet Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiselostuksen Hartolan Isosuolle suunnitelluista turvetuotantohankkeista. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Sopimukset Kaavoitustilanne Hakija omistaa tuotantoon suunnitellusta alueesta 90,3 ha ja on vuokrannut 6,1 ha:n suuruisen alueen vuoden 2050 loppuun sakka. Vuoden 2008 maaliskuussa vahvistetussa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Hartolan Isosuon turvetuotantoalueiksi osoitetut alueet on jätetty vahvistamatta. Isosuon turvetuotantoalueet on maakuntakaavassa merkitty maaseutumaiseksi alueeksi, johon ei kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotanto Isosuolla on aloitettu käsin jo luvuilla. Polttoturpeen nosto on aloitettu 1980-luvun alkupuolella. Hakijan tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa Isosuon nykyisellä yhteensä 33,5 ha:n suuruisella alueella lohkoilla B (5,6 ha), C (19 ha), E (8,9 ha) sekä alkuperäisen suunnitelman mukaan kunnostaa ja ottaa tuotantoon kaksi tuotantolohkoa A (5,2 ha) ja D (57,6 ha), joiden yhteispinta-ala on 62,8 ha. Hakija on toimittamassaan täydennyksessä muuttanut suunnitelmaa siten, että pintavalutuskenttä (4,1 ha) sijoittuu lohkolle D, jonka tuotantokelpoiseksi pinta-alaksi jää 53,5 ha. Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on siten 92,2 ha. Isosuo on pääosin uutta turvetuotantoaluetta, jonka ojitus tuotantokuntoon on suunniteltu aloitettavaksi heti ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Suon valmistelu tuotantokuntoon kestää yhdestä kahteen vuotta. Tuotantoalueen kunnostaminen aloitetaan tiestön rakentamisella ja alueen puuston poistolla, minkä jälkeen rakennetaan pintavalutuskentät, kaivetaan eristysojat ja laskeutusaltaisiin johtavat ojat sekä rakennetaan laskeutusaltaat. Seuraavaksi rakennetaan muut vesiensuojelurakenteet sekä kaivetaan kokoojaojat. Seuraavaksi alue sarkaojitetaan 20 m:n välein. Sarkaojituksen jälkeen sarat jyrsitään. Jyrsinnän jälkeen tehdään päisteputkitukset, asennetaan päisteputkipidättimet ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Lopuksi sarat muotoillaan tuotantokuntoon, perataan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Kuntoonpanotyöt pyritään tekemään mahdollisimman vähäsateisina ajankohtina ja suon vetisimpien osien kunnostamisessa pyritään hyödyntämään talven routakerrosta.

3 3 Isosuolla on tarkoitus tuottaa suon pintaosasta noin 0,5 metrin paksuudelta kasvu- ja kuiviketurvetta sekä sen jälkeen imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla jyrsinpolttoturvetta. Turvemääräksi on arvioitu suo-m 3. Tuotantomääräksi on arvioitu m 3 vuodessa silloin, kun koko tuotantokelpoinen pinta-ala on tuotantokäytössä. Tuotantotoiminnan arvioidaan kestävän noin 40 vuotta. Tuotannosta poistuneilta alueilta poistetaan varastoaumat, kantokasat ja jätteet sekä niiden maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Alueet pyritään kunnostamaan jälkikäyttöön mahdollisimman pian ja rajaamaan pois tuotantoalueista. Isosuon jälkikäyttömuodoiksi soveltuu mahdollisesti metsitys tai maa-aineksen läjitys. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Isosuon kuivatusvedet johdetaan Jääsjärven Hakokallionlahteen. Isosuon tuotannossa olevan alueen kuivatusvedet käsitellään nykyisin laskeutusaltailla. Suunnitelman mukaisina vesienkäsittelyrakenteina ovat lietesyvennykset, lietteenpidättimillä varustetut päisteputket, kokoojaojat, kolme laskeutusallasta, virtaamansäätöpato ja 4,1 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä, jonka koko on 4,3 % tuotantoalueen pinta-alasta. Turvetuotantoalueen ympärysvedet johdetaan eristysojilla suoraan alapuolisiin vesistöihin. Suunnitelman mukaan Isosuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pumppaamalla ympärivuotisesti aluehallintovirastoon toimitetun muutetun suunnitelman mukaisen luonnontilaiselle suoalueelle sijoitettavan pintavalutuskentän kautta eristysojaan 1 ja edelleen laskuojan kautta Raiteenojaan, joka laskee Tainionvirtaan. Pumppaamo varustetaan käynnistin- ja pysäytinautomatiikalla. Aluehallintovirastossa on vireillä Vapo Oy:n Isosuon turvetuotantoalueen (58 ha) ja toiminnassa olevan Jaakkolansuon turvetuotantoalueen (78,1 ha) ympäristölupahakemukset. Vapo Oy:n Isosuon kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, pintapuomilla varustettu selkeytysallas ja ympärivuotinen kemikaaliasema. Jaakkolansuon kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat, pumppausallas ja hakijan luonnontilaiselle suoalueelle sijoittuva pintavalutuskenttä, jolle vedet johdetaan ympärivuotisesti.

4 4 Hartolan Turpeen turvetuotantoalueen nettopäästöt on arvioitu tuotannon eri vaiheessa seuraaviksi: Vaihe Pinta-ala ha Kiintoaine kg/a Fosfori kg/a Typpi kg/a Nykytila 33, ,5 310 Kuntoonpanoja tuotantovaihe ,3 460 Tuotantovaihe ,0 370 Pöly, melu ja liikenne Alueen turvetuotannon kuivatusvesistä aiheutuvat vesistöön johdettavat nettopäästöt ovat eri toimintavaiheissa seuraavat: Hartolan Turve (33,5 ha) ja Jaakkolansuo (78 ha) Nykytila päästöt yhteensä: o kg/a kiintoainetta, 23 kg/a fosforia ja kg typpeä/a Isosuo (58 ha), Jaakkolansuo (78 ha) ja Hartolan Turpeen Isosuo (92 ha) kuntoonpano- ja tuotantovaiheet o kg/a kiintoainetta, 16 kg/a fosforia ja kg/a typpeä tuotantovaihe o kg/a kiintoainetta, 15 kg/a fosforia ja 920 kg/a typpeä Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tutkimuksissa on todettu, että viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 m ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Suurin osa pölypäästöistä rajoittuu tuotantoalueelle. Mallinnuksen perusteella vuorokauden keskimääräiset PM ja PM 10 -hiukkaspitoisuuslisät ovat Jääsjärven suulla sijaitsevalla lomamessualueella alle 5 μg/m 3, kun tuulen suunta on etelän ja lännen väliltä. Isosuon tuotantotoiminnassa noudatetaan tuulensuunnan mukaisia toimintarajoituksia riippuen työtehtävän pölymäärästä kyseisellä tuotantolohkolla. Hakija omistaa lähimmät kiinteistöt ja toinen kiinteistöistä on toiminnanharjoittajan asuinkiinteistö.

5 Varastointi ja jätteet Turvetuotanto Isosuolla on siirtynyt uusille alueille ja samalla tuotannosta on jäänyt pois alueita. Melua syntyy tuotantoalueella turvekentän pinnan jyrsimisestä, kääntämisestä ja turpeen keräilystä. Toimintojen merkittävin melulähde on vetokone/alusta, joten laitteiston huolto ja kunnossapito ovat tärkein meluhaittojen ehkäisykeino. Turvetuotannon suurimmat melupäästöt painottuvat kesän poutajaksoille. Talvisin turvetuotantoalueilla ei ole toimintaa. Jyväskylän yliopiston Ympäristötutkimuskeskuksen julkaisun Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Mallinnuksen perusteella Hartolan Turpeen Isosuon 96,3 hehtaarin turvetuotannon aiheuttamat melutasot eivät ylitä asuinalueille annettuja päivä- ja yöaikaisia melun ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Jääsjärven suulla sijaitsevalla lomamessualueen eteläreunalla yö- ja päiväaikaiset keskiäänitasot ovat mallinnuksen perusteella matalia. Päiväaikaisen toiminnan aiheuttamat enimmäisäänitasot ovat mallinnuksen perusteella lähimmässä häiriintyvässä kohteessa db(a) ja lomamessualueen reunalla noin 50 db(a). Yöaikaiset enimmäisäänitasot ovat lähimmän melulle altistuvan kohteen kohdalla 55 db(a). Suunniteltua tuotantoaluetta ympäröi metsä, joka osaltaan estää pölypäästöjen ja melun leviämistä. Mikäli Isosuon lisäalueet otetaan käyttöön, siirtyy tuotanto vähitellen Isosuon keskiosiin, jolloin pölypäästöt ja melu Isosuon ympäristössä vähenevät. Isosuon turvetta kuljetetaan vuosittain ympäri vuoden noin 400 rekkakuormaa. Turpeen toimitusaikoina keskimääräiset liikennemäärät ovat noin 10 autoa vuorokaudessa. Turve kuljetetaan Suotietä pitkin Iisulantielle ja siitä edelleen valtatielle 4 pääsääntöisesti Heinolan suuntaan. Isosuon turvekuljetukset tapahtuvat etupäässä talvella, jolloin kuljetuksista aiheutuvaa teiden pölyämistä ei tapahdu. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden yhteistilavuus on l. Poltto- ja dieselöljyn vuotuinen kulutus on yhteensä noin 110 m 3 (polttoöljy 70 m 3 ja dieselöljy 40 m 3 ). Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 1 1,5 m 3 sekä muita voiteluaineita yhteensä noin 300 kg. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,5 t. 5

6 Toiminnassa syntyy vuosittain jäteöljyä noin l, akkuja 40 kg, sekajätettä 1 m 3 ja aumamuovia kg. Toiminnanharjoittaja toimittaa jäteöljyn, ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keräyspaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteen keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuille varastoalueille. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemukseen liitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Isosuon turvetuotantoon suunniteltu alue on kokonaan ojittamatonta suoaluetta. Alueella on vanhoja maatuneita ojituksia. Isosuo on tyypiltään eksentrinen keidassuo. Suolla on harjoitettu aikoinaan pienimuotoista kotitarveturpeennostoa sekä myöhemmin suon länsireunalla koneellista turvetuotantoa yksityisen turvetuottajan toimesta. Nyt suunniteltuun tuotantoalueeseen sisältyy metsäojitettuja ja luonnontilaisia suoalueita sekä vanhoja kotitarvetuotantoalueita. Kasvillisuus ja luontotyyppi Isosuo on osittain ojitettua suota ja osittain luonnontilaista ja lähes luonnontilaista suoaluetta. Isosuo on suurimmaksi osaksi jokseenkin luonnontilaisen kaltainen niukkaravinteinen keidassuo. Suoyhdistymätyypiltään Isosuo on viettokeidas. Isosuon luonnontilaisimpien osien vallitsevina suotyyppeinä ovat keidasräme ja rimpinevaräme. Suon keidasrämeosien kermit ovat hyvin kehittyneet. Luonnontilaisen osan reunaosat ovat yleisesti rahkarämeitä, lyhytkorsinevoja ja lyhytkorsirämeitä. Pienialaisesti suolla tavataan myös tupasvillarämettä. Suon luoteisosasta noin 70 ha on turvetuotantoaluetta. Suolla on lisäksi harjoitettu aikanaan kotitarveturvenostoa, jonka jälkiä on suolla vielä paikoitellen havaittavissa. Pääosin kotitarvenostoalueiden suokasvillisuus on jo palautunut. Suon kasvillisuus on alueen soille tyypillistä suolajistoa. Alueella ei tiedetä olevan uhanalaisiksi luokiteltuja kasvilajeja. Viettokeidas on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa luokiteltu vaarantuneeksi. Luontotyypille boreaalisella vyöhykkeellä tyypillisiä kasvilajeja ovat mutasara, pitkälehtikihokki, pyöreälehtikihokki, valkopiirtoheinä, leväkkö, pikkukarpalo, sammaleita ovat silmäkerahkasammal, kuljurahkasammal, rusorahkasammal, hentorahkasammal 6

7 lintuja ovat riekko, keltavästäräkki, kuovi, kapustarinta, pensastasku, liro ja valkoviklo. perhosia ovat suohopeatäplä, muurainhopeatäplä, rahkahopeatäplä, saraikkoniittyperhonen, rämekylmäperhonen, rämehopeatäplä ja suokirjosiipi Keidassoiden suojelutason kokonaisarvio on epäsuotuisa huono. Suon kuntoonpanovaiheessa ja turvetuotannon alkuvaiheessa alueen alkuperäinen kasvillisuus ja luontotyypit häviävät käytännössä pysyvästi. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä kasvillisuus muuttuu hitaasti kuivempiin ympäristöihin sopeutuneeksi ja samalla alkuperäisten, erityisesti väli- ja märkäpinnoille tyypillisten, kasvilajien määrä vähenee ja osa kasvilajeista todennäköisesti häviää kokonaan. Vastaavasti kuivempia mätäspintoja tai kangasmaita suosivien lajien, kuten männyn, suopursun ja vaivaiskoivun, määrä ja kasvu tyypillisesti voimistuvat. Nykyisin luonnontilaisen kaltaisesta uhanalaisesta suotyypistä häviää vaarantuneeksi luokiteltua vähäravinteista lyhytkorsirämettä suon eteläosassa. Vastaavaa suotyyppiä on tuotantoalueen ulkopuolella suon etelä- ja itäosissa. Suoyhdistymätyyppinä vaarantuneeksi luokiteltu viettokeidas häviää suurimmalta osaltaan. Suon reunaosien suotyypit muuttuvat nykyisestään tuotantoalueiden reunaojien kuivaavan vaikutuksen seurauksena arviolta muutamien kymmenien metrien etäisyydellä. Tuotantoalueen ulkopuolelle jäävät avosuotyypit muuttuvat ainakin tuotantoalueen läheisyydessä asteittain puustoisiksi rämeiksi ja rämemuuttumiksi ja lopulta turvekankaiksi. Tällöin myös tuotantoalueen ulkopuolella sijaitsevat lyhytkorsirämeet muuttuvat tyypiltään. Nykyisin jo turvekankaiksi muuttuneet reunaosat jatkavat kuivumistaan ja puustottumistaan. Suon kasvillisuuden vettä pidättävä ominaisuus häviää. Suon eteläosassa kankaan reunan pienialaiseen ruohokangaskorpeen noin 300 m:n päähän sijoittuvalla turvetuotannolla ei ole suoranaisia vaikutuksia. Suota ympäröivien kankaiden kasvilajistoon turvetuotannolla ei ole vaikutuksia. Epäsuorasti turvetuotannon aiheuttama pölyäminen ja kasvien lehtien pintaan kerrostuva turvepöly voivat ajoittain heikentää kasvien yhteyttämistä. Purkuvesistönä toimivassa Tainionvirrassa purkukohtien vesikasvillisuus pysynee arvion mukaan pääosin nykyisen kaltaisena, joskin esimerkiksi humuspitoista vettä sietävät lajit voivat jonkin verran lisääntyä purkuojassa ja sen edustalla. Nisäkkäät Alueen nisäkäslajisto on tavanomaista suo- ja metsäalueilla viihtyvää lajistoa. Alueelta ei ole tiedossa havaintoja uhanalaisista tai muuten merkittävistä nisäkäslajeista. Turvetuotannon vaikutuksesta Isosuolla nykyisin elävien nisäkkäiden elinympäristöt häviävät, ja lajit joutuvat etsimään korvaavia elinympäristöjä suon reunaosista ja kauempaa Isosuon ympäristöstä. 7

8 8 Turvetuotanto ei kuitenkaan estä lajien liikkumista alueella. Talviaikaisen toiminnan vähyyden takia esimerkiksi hirvien kulku alueella ei tuolloin merkittävästi häiriinny, mutta suon kuivatusrakenteet voivat kuitenkin osaltaan vaikeuttaa hirvien liikkumista. Linnusto Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole kansainvälisesti merkittäviä linnustoalueita eli IBA-kohteita. Suomen tärkeän lintualueen (Jääsjärven FINIBA-kohde, pinta-ala ha) rajaus ulottuu Hakokallionlahdelle. Hankealueelta tai sen lähiympäristöstä ei ole tiedossa suurten petolintujen pesintöjä. Syksyllä 2008 tehdyn muuttolinnustoselvityksen perusteella Isosuolla ja sen lähiympäristössä levähtävä linnusto on melko monipuolista. Yleisimpiä levähtäviä lintulajeja edustavat kurjet, sinisorsat ja tavit. Kaikkein harvinaisimpia lajeja olivat keräkurmitsa ja heinäkurppa. Alueellisesti erityisen uhanalaisista muuttolintulajeista alueella tavattiin ampuhaukka, lapinsirri ja heinäkurppa. Alueellisesti uhanalaisista muuttolintulajeista alueella paikallisena tavattiin metsähanhi, tuulihaukka, tylli ja keräkurmitsa. Uhanalaisluokituksessa hävinneistä (EW) lajeista alueelta tavattiin heinäkurppa. Laji on luokiteltu hävinneeksi Suomen pesimälajeista. Vaarantuneista (VU) lajeista Isosuolla tavattiin ampuhaukka ja lapinsirri. Silmälläpidettävistä (NT), eli lähes uhanalaisista lajeista alueella tavattiin laskennoissa paikallisena metsähanhi, teeri, tuulihaukka, keräkurmitsa ja kivitasku. Isoista aroista lajeista alueella tavattiin laulujoutsen ja kurki. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista laskennoissa havaittiin ampuhaukka, heinäkurppa, kapustarinta, keräkurmitsa, kurki, laulujoutsen, liro, palokärki, suokukko ja teeri. Havaittuja Suomen vastuulajeja olivat rantasipi, tavi, haapana, metsähanhi, telkkä, laulujoutsen, pikkukuovi, teeri, liro ja valkoviklo. Pesimälinnustoa koskeva kartoitus tehtiin Hartolan Turpeen tuotantoon suunnitellulla alueella vuonna 2007 ja koko Isosuon aluetta koskeva selvitys keväällä/alkukesästä Vuoden 2009 laskentojen tulosten mukaan alueen lajisto on maakunnallisesti merkittävää, varsinkin suolla esiintyvien lajien osalta. Suojelullisesti merkittävimpiä lajeja ovat muun muassa tiltaltti, käki, liro, isokuovi, pikku- ja isolepinkäinen, pohjantikka, taivaanvuohi, kapustarinta, valkoviklo, teeri, kurki ja palokärki. Linnustollisesti keskeisimmät alueet ovat Isosuon avoimet osat, metsäinen vaihettumisvyöhyke suon ympärillä ja osittain myös Hakokallionlahti Linnustoon kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat olemassa olevan suoalueen biotooppien kadotessa ja lisäksi toiminnan aikaisista häiriötekijöistä (melu ja liikkumisen synnyttämä visuaalinen häiriö). Tuotantoalueen reuna-

9 alueilla soiden kuivuessa ja muuttuessa puustoisemmiksi ruokailu- ja yöpymispaikkoja tuhoutuu. Myös uusia alueita, joita linnut voivat jossain määrin hyödyntää, muodostuu. Alueen jälkikäytöllä on lisäksi huomattava vaikutus alueen linnustolle. Hankkeen kokonaisvaikutukset muuttolintuihin tulevat arvion mukaan olemaan lievästi negatiivisia tai hankkeella ei ole vaikutusta alueella levähtäviin lintuihin. Vaikutukset vaihtelevat kuitenkin lajeittain ja lajiryhmittäin. Merkittävyydeltään isoimmaksi arvioitavaksi asiaksi nousee kurkien yöpymis- ja ruokailualueiden tulevaisuus. Muilla lajeilla merkittävyydet ovat melko alhaisia, eikä niitä voida pitää huomattavina muun muassa yksilömäärien ja epäsäännöllisen esiintymisen johdosta. Kurjet ovat selkeästi hyötyneet avoimesta turvetuotantokentästä yöpymisalueena, mutta nykyisen suunnitelman toteutuessa niiden ruokailualueet luonnontilaisella tai sen kaltaisella suolla häviävät Hartolan Turpeen käytössä olevalla alueella. Päijät-Hämeestä ei ole tiedossa vastaavaa kurkien yöpymisaluetta/käyttäytymistä. Turvetuotannon vaikutukset suon pesimälinnustolle ovat merkittävät elinympäristöjen käytännössä hävitessä. Tehtyjen selvitysten perusteella suolta häviäisi useiden alueellisesti uhanalaisten, Suomen kansainvälisten vastuulajien sekä lintudirektiivin liitteen I lajien elinympäristöjä. Suon pesimälinnusto on tehdyissä selvityksissä arvioitu lajistoltaan sekä eräiden lajien tiheyksien osalta maakunnallisesti merkittäväksi. Suojelullisesti merkittävimpiä lajeja, joiden elinympäristöt häviäisivät tuotantotoiminnassa, ovat liro, isokuovi, isolepinkäinen, pohjantikka, taivaanvuohi, valkoviklo ja teeri. Ainoan valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokitellun lintulajin, tiltaltin, havaitut elinympäristöt sijoittuvat tuotantoaluerajauksen ulkopuolisiin ympärysmetsiin ja näihin elinympäristöihin tuotantotoiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Perhoset Perhosfaunaselvityksessä alueella havaittiin tai kerättiin tietoja yhteensä 262 perhoslajista. Lajiston perusteella Isosuolla elää edustava keskisuomalainen suoperhoslajisto. Uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja löytyi kaksi eli vaarantuneiksi (VU) luokitellut rämekarvajalka (Gynaephora selenitica) ja kanervapussikoi (Coleophora pyrrhulipennella). Silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluista lajeista löytyi rämevenhokas (Nola karelica) ja muurainläiskäkoi (Tischeria heinemanni). Lisäksi alueelta löytyi tieteelle kuvaamaton pussikoilaji (Coleophora sirella ). Perhosselvityksessä ei Isosuolta havaittu luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisia lajeja. Isosuon rämekarvajalkaesiintymä on laaja ja erittäin runsas käsittäen ilmeisesti koko suon avoimen alueen. Isosuo on lajin pohjoisimpia ja selvästi merkittävimpiä esiintymiä Suomessa. Rämekarvajalka on todennäköisesti alueen merkittävin uhanalainen perhoslaji. Kanervapussikoita on aiemmin havaittu runsaasti toukkana ravintokasvillaan kanervalla, ja se löytyi monesta kohtaa myös maastoselvityksessä. 9

10 Turvetuotannon vaikutuksesta perhosten elinympäristöt häviävät kasvillisuuden häviämisen myötä. Rämekarvajalan populaatio hävinnee suurelta osin, joskin laji säilynee ainakin osittain suon reunaosien elinympäristöissä. Kanervapussikoihin kohdistuvat vaikutukset lienevät samanlaiset kuin rämekarvajalalla. Suon reunaosissa aluksi säilyvät elinympäristöt voivat ajan myötä muuttua riippuen tuotantoalueen ympäristöään kuivattavan vaikutuksen ulottuvuudesta. Korennot Sudenkorentoselvityksessä löytyi luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajeja Jääsjärven Hakokallionlahdelta mutta ei Tainionvirran purkupaikalta. Tainionvirran purkupaikka ei ole sovelias lampikorentolajeille. Sen sijaan se on soveltuva liitteeseen IV (a) lukeutuvalle kirjojokikorennolle, jota ei kuitenkaan purkuojasta tavattu. Turvetuotannolla ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia suon purkuvesistön sudenkorentolajiston elinympäristöihin. Jonkinlaisia vaikutuksia voi olla pohjaan kertyneellä humuksella esimerkiksi niille vesihyönteislajeille, jotka ovat sopeutuneet elämään ja keräämään ravintonsa paljailta kivitai hiekkapinnoilta. Kovakuoriaiset Asutus ja maankäyttö Hartolan Turpeen toiminnalla ei todennäköisesti ole vaikutuksia suon purkuvesistön kovakuoriaislajiston elinympäristöihin. Kovakuoriaisselvityksen perusteella vain Hakokallionlahdella esiintyy isolampisukeltaja, joka kuuluu luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Hartolan Turpeen Isosuon tuotantoalue sijaitsee Hartolan kunnassa, noin 2 km kunnan keskustasta etelään Lusi-Vaajakoski valtatien 4 itäpuolella. Tuotantoalueen länsipuolella noin 400 m:n etäisyydellä sijaitsevat hakijan omistamat kiinteistöt Sähkölä RN:o 1:884 ja Turve RN:o 1:636 sekä tuotantoalueen eteläpuolella noin 300 m:n etäisyydellä kiinteistö Laukkanen RN:o 51:1. Suunniteltua tuotantoaluetta ympäröi metsä, joka vähentää pölypäästöjä ja melua asutuksen suuntaan. Joutsjärven-Tainionvirran alue koostuu pääosin metsistä sekä avoimista kankaista ja kalliomaista (60 %). Maatalouden osuus Joutsjärven- Tainionvirran alueella on 18 %. Turvetuotantoalueiden osuus koko valumaalueen pinta-alasta on 1,2 %. Isosuon kunnostuksen ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Tuotantoalue rajoittuu itäosasta Vapo Oy:n suunniteltuun turvetuotantoalueeseen, joten myös Isosuon ympäristö muuttuu mahdolli- 10

11 sesti jatkossa avoimeksi. Turvetuotantoalueita ympäröi metsä, joten muutokset maisemassa eivät näy etäälle. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Isosuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojeltavia kohteita. Natura verkostoon luonto- ja lintudirektiivin perusteella kuuluva Kotisalon lehto (FI ) sijaitsee noin 2,8 km Isosuosta koilliseen. Kotisalon lehto on kaskeamisen ja metsäpalojen seurauksena syntynyt, järeää lehtipuustoa kasvava lehto. Osa alueen koivuista on hyvin vanhoja, seassa on myös muutamia todella suuria ja komeita haapoja. Myös lehtilahopuuta on runsaasti. Lehdossa tavataan useita harvinaisia sieniä. Erityisesti alueen eteläpään rannat ovat keväisin tulva-alttiita. Rannoilla kasvaa vanhoja pajuja. Kotisalon lehto on yksityistä luonnonsuojelualuetta ja se kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan sekä uhanalaisen lajin suojelusuunnitelmaan I-alueena. Osa siitä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Noin 3 km tuotantoalueesta itään sijaitseva Jääsjärvi kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO060048). Isosuolta koilliseen noin 1,2 km:n etäisyydellä on Koukkuniemen luonnonsuojelualue (YSA045127) sekä noin 2,8 km:n etäisyydellä Kotisalon lehdon luonnonsuojelualue (YSA063301), noin 4 km:n etäisyydellä Lehtisensaaren suojelualue (myös rantojensuojeluohjelma-alue, YSA204176) ja noin 5,6 km Isosuolta itään Häränsaari (LTA203080). Isosuon lähiympäristössä on runsaasti muinaisjäännöksiä. Lähin muinaisjäännös Isosuo 1 (historiallinen työ- ja valmistuspaikka) sijaitsee noin 0,5 km Isosuolta koilliseen. Isosuon tuotantoalue sijoittuu Pohjola-Tainionvirran II-luokan pohjavesialueen ( ) osa-alueiden B ja C itäpuolelle. Tuotantoalue (lohko C) rajoittuu pohjoisosassa osa-alueeseen C. Pohjola-Tainionvirran pohjavesialue ( A-C) on noin 8,2 km 2 :n laajuinen ja yhtyy pohjoisessa Tainionvirtaan. Pohjavesialue on tyypiltään ympäristöönsä vettä purkava. Pohjavesialueen pohjoisosa Isosuon tuntumassa koostuu pääosin sorasta. Pohjoisosalla on harjoitettu voimakasta soranottoa ja toiminta jatkuu paikoin edelleen. Sahansuo-Vaimolammen ( ) II-luokan pohjavesialue on laajuudeltaan noin 4,6 km 2 ja sijaitsee Isosuolta noin 1,5 km kaakkoon. Kuulutusmenettelyn jälkeen hakijan aluehallintovirastolle toimittaman Lapin Vesitutkimus Oy:n hydrogeologin lausunnon mukaan Pohjola- Tainionvirran II luokan vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen osaalue B on tyypillinen pitkittäisharju. Harjun karkea ydin sijaitsee muodostuman keskiosissa ja pohjaveden päävirtaussuunta on harjun pituussuunnassa. Muodostuman pohjoisosassa, Tainionvirran eteläpuolella, muodostumatyyppinä on delta. Deltamuodostumissa maa-ainekset ovat tyypillisesti hienompia kuin harjumuodostumissa, pääasiassa hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Vaikka pohjavesialue on todettu vedenhankintaan soveltuvaksi, sitä ei 11

12 hyödynnetä muun muassa laajamittaisesta soranotosta sekä alueen muista riskitoiminnoista johtuen. Pohjola-Tainionvirran pohjavesimuodostuman virtauskuva on purkava. Pohjavesi virtaa harjujaksossa pääosin pohjoiseen kohti Tainionvirtaa. Osa-alueen B harjumuodostuma purkaa osan pohjavedestä myös sen länsipuolella sijaitseville soistuma-alueille. Osa-alueen B pohjoisosissa pohjavedenpinta on noin tasolla +94 m. Osa-alueella C, delta-muodostumassa, pohjavedenpinta on laskuojan (Raiteenoja) tuntumassa korkeudella noin m. Osa-alueen C keskiosissa pohjavedenkorkeus on noin +92,5 m. Pohjaveden päävirtaussuunta on deltan alueella pääosin pohjoiseen ja luoteeseen kohti Tainionvirtaa. Muodostuman kaakkoiskulmassa sijaitsee vedenjakaja-alue, josta pohjavesi virtaa pääosin luoteeseen mutta osin myös lounaaseen kohti Raiteenojaa. Pohjola-Tainionvirran pohjavesialue on käytettävissä olevien pohjavedenpinnan korkeustietojen perusteella Isosuon puoleiselta osaltaan pääasiassa ympäristöstä vettä keräävä. Isosuon pinta on suunnitellulla turvetuotantoalueella tasolla noin m. Suon pinta on selvästi korkeammalla kuin sen länsipuolella sijaitsevan pohjavesimuodostuman pohjavedenpinta. Pintavesien virtaussuunta on länteen ja luoteeseen ja Isosuolta kohti Pohjola-Tainionvirran pohjavesialuetta. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteydessä Isosuon alueella on tehty maaperätutkimuksia ja asennettu pohjaveden havaintoputkia. Isosuon ja harjumuodostuman välisellä alueella on pintaosissa havaittu vedenläpäisevyydeltään heikosti johtavia maakerroksia. Pintavedet eivät nykyisin pääse suotautumaan suoalueelta pohjavesimuodostumaan vaan kulkeutuvat pintavesiuomia pitkin eteenpäin. Turvetuotannon laajentamisen yhteydessä suon reunaan kaivetaan eristysojat, joita pitkin turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan harjun vettä hyvin läpäisevien hiekkavaltaisten alueiden ohi. Ojia ei kaiveta kivennäismaahan asti, vaan ojien pohjat jäävät pidättävään kerrokseen. Isosuon vedet kulkeutuvat siten eristysojia pitkin Raiteenojaan sekä edelleen Tainionvirtaan. Laskuoja kulkee pohjavesialueen muodostumisalueiden B ja C välissä, jossa harjujakson pintaosa on soistunut alueen pintaosissa olevista pidättävistä maakerroksista johtuen. Karkearakeiset kerrostumat jatkuvat todennäköisesti hienorakeisten pintamaiden alla. Tehtyjen kairausten perusteella maaperä on laskuojan tuntumassa noin 2 m paksun turvekerroksen alapuolella hienoa hiekkaa ja silttiä. Laskuojaa pitkin johdettavat vedet eivät pääse imeytymään pohjavesimuodostumaan eikä pohjaveden muutoksia kuten rauta-, mangaani- tai humuspitoisuuden nousua, ole odotettavissa. Raiteenoja on sijainnut samalla paikalla vuosikymmenien ajan. Myös aiemman turvetuotannon kuivatusvedet on johdettu samaa laskuojaa pitkin. 12

13 13 Pohjavesialueen sijainti on turvetuotantotoiminnassa otettu huomioon seuraavilla tavoilla: - Pohjola-Tainionvirran pohjavesialueella ei sijaitse vanhoja eikä suunniteltuja turvetuotantoalueita. - Kaikki pintavalutusalueet on siirretty kokonaisuudessaan pois pohjavesialueelta keskelle Isosuota. - Turvetuotannossa tarvittavat polttoainesäiliöt sijoitetaan pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Polttoainesäiliöt varustetaan vähintään niiden tilavuutta vastaavilla suoja-altailla. Lisäksi alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta mahdollista ylitäyttöä tai polttoainevuotoa varten. Myös tankkauspaikka suojataan asianmukaisesti. - Läjitysalueet eivät sijaitse pohjaveden muodostumisalueilla. - Kuivatusojia ei kaiveta kivennäismaahan asti, jolloin haitallista imeytymistä pohjavesimuodostumaan ei pääse tapahtumaan eikä pohjaveden laatu muutu. Lausunnon mukaan turvetuotannon laajentamisella ei olisi haitallisia vaikutuksia Pohjola-Tainionvirran pohjavesialueen pohjaveden määrään tai laatuun. Vesistö Yleiskuvaus Isosuo sijaitsee Kymijoen Sysmän reitin valuma-alueella (14.8) Joutsjärven-Tainionvirran (14.812) alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Raiteenojan kautta Tainionvirtaan. Tainionvirta kulkee Joutsjärven, Enonjärven ja Nuoramoisjärven kautta Päijänteeseen. Sysmän reitin koko valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 22,8 %. Joutsjärven Tainionvirran alueen alarajalla yläpuolisen valumaalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 23,33 %. Tainionvirrassa Isosuon laskukohdalla (Raiteenoja) valuma-alueen pinta-ala on km 2, josta Isosuon turvetuotantoalueen osuus on noin 0,07 %. Tainionvirran keskivirtaama Jääsjärven luusuassa on 11,9 m 3 /s. Tuotantoajan eli kesä-syyskuun virtaamat ovat seuraavat: keskialivirtaama MNQ 4,4 m 3 /s keskivirtaama MQ 12,3 m 3 /s keskiylivirtaama MHQ 27,4 m 3 /s Joutsjärven luusuassa valuma-alueen pinta-ala on noin km 2 ja keskivirtaama 12,9 m 3 /s. Raiteenojan keskivirtaama on 55 l/s.

14 Kalasto ja kalastus Joutsjärven-Tainionvirran alue koostuu pääosin metsistä sekä avoimista kankaista ja kalliomaista (60 %). Valuma-alueelta tuleva kuormitus on valtaosin peräisin metsäalueilta sekä maataloudesta, jonka osuus Joutsjärven-Tainionvirran alueella on 18 %. Tainionvirtaa ja alapuolista Joutsjärveä kuormittavat nykyisin hajakuormituksen lisäksi Vapo Oy:n Jaakkolansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet ja Hartolan Turpeen nykyinen turvetuotanto Isosuolla (valuma-alueen pinta-alasta 1,2 % on turvetuotannossa), Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamo ja Tainionvirran kaksi kalanviljelylaitosta. Vuonna 2002 käytöstä poistetulta kaatopaikalta, joka sijaitsee Isosuon lounaispuolella, tulee suotovesiä Isosuon alueelle ja sitä kautta myös kuormitusta Tainionvirtaan. Vanhanmyllyn kalankasvatuslaitos sijaitsee noin 5 km Jääsjärven luusuasta alavirtaan. Laitos tuottaa järvitaimenta ja kirjolohta pääasiassa poikasistutuksiin. Kasvatusaltaisiin johdettavan vesimäärä saa enintään olla 600 l/s, kuivarehun määrä enintään kg/vuosi ja laitokselta vesistöön päästettävän fosforin määrä enintään 250 kg/vuosi. Kirveskosken kalankasvatuslaitos sijaitsee noin 2,5 km Joutsjärven yläpuolella. Kirveskosken kalankasvatuslaitos ottaa tarvittavan veden Tainionvirrasta, johon myös poistovedet johdetaan. Laitoksella kasvatetaan kirjolohta, järvitaimenta, siikaa ja karppia istutuskaloiksi. Lupaehtojen mukaan kasvatusaltaisiin johdettava vesimäärä saa olla enintään 850 l/s, kuivarehun määrä enintään kg/vuosi ja vesistöön päästettävän fosforin määrä enintään 250 kg/vuosi. Molemmat laitokset ottavat tarvittavan veden Tainionvirrasta, johon laitosten poistovedet myös johdetaan. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien mukaan Tainionvirta on Jääsjärvestä Kirveskoskelle saakka karua vesistöä. Kirveskosken jälkeen Tainionvirta on lievästi rehevää, myös Joutsjärvi on lievästi rehevöitynyt. Tainionvirran vedessä humusta on varsin vähän ja vesi on kirkasta. Sen veden värissä ja humusainepitoisuuksissa on havaittavissa vähäistä lisäystä Jääsjärven luusuan ja Vanhamyllynkosken välillä, mikä johtunee Raiteenojan kautta tulevista humusvesistä, joista osa tulee Isosuolta ja Metsäkosken kaatopaikan suunnalta. Tainionvirta on Suomen eteläisin sisämaan taimenjoki ja yksi Etelä- Suomen suosituimpia virkistyskalastusalueita. Taimen ja todennäköisesti myös harjus lisääntyvät joessa. Tainionvirran kalastoon kuuluvat lisäksi kirjolohi, hauki, ahven, made, lahna, särki, salakka, kivisimppu ja kivennuoliainen. Tainionvirtaan on tehty taimenen, harjuksen ja täpläravun istutusohjelmat. Hämeen TE-keskus on aloittanut vuonna 2009 Tainionvirran kalataloudellisen kunnostuksen Hartolan ja Sysmän kuntien alueilla. Jokeen on istutettu noin kpl pyyntikokoista taimenta ja noin kpl kirjolohta sekä tehty taimenille kutualueita ja taimenen poikasille sopivia elinympäristöjä. Vuonna 2002 jokeen istutettujen aikuisten täplärapujen (500 kpl) ensimmäinen pyyntikausi alkoi vuonna 2007 kohtuullisin tuloksin. Tainionvirran virkistyskalastusalueilla harjoitetaan vain vapakalastusta uistimilla ja 14

15 Vesistön muu käyttö perhoilla. Suosituimmat kalastuskohteet sijaitsevat Hartolan kunnan puolella, mutta myös Sysmän puolella kalastetaan. Joutsjärvessä on saaliiden perusteella hyvä hauki-, kuha- ja siikakanta sekä tyydyttävä lahnakanta. Joutsjärvi soveltuu hyvin kotitarve- ja virkistyskalastukseen ja sen virkistyskäyttöarvo on hyvä. Vuonna 2006 järvellä arvioitiin kalastavan 380 kalastajaa verkoilla, vapavälineillä ja katiskoilla. Järveen on istutettu pyyntikokoista järvitaimenta sekä kuhan, siian ja harjuksen pienpoikasia ja aikuisia täplärapuja. Tainionvirran rannalla on runsaasti vakituisesti asuttuja ja vapaa-ajan asuntoja. Vesistöllä on suuri virkistysarvo. Edellä mainitut kaksi kalankasvatuslaitosta ottavat vettä Tainionvirrasta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Veden laatu Hartolan Turpeen Isosuon aiheuttamat brutto- ja nettopitoisuuslisäykset keskivirtaamatilanteessa (netto sulkeissa) Raiteenojassa, Tainionvirrassa ja Joutsjärvessä arvioidaan seuraaviksi: Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Raiteenoja Kuntoonpanovaihe 1,0 (0,8) 7,4 (3,9) 376 (288) Tuotantovaihe 0,8 (0,6) 5,6 (2,9) 283 (211) Tainionvirta Kuntoonpanovaihe 0,005 (0,004) 0,04 (0,01) 1,7 (1,3) Tuotantovaihe 0,004 (0,003) 0,03 (0,01) 1,3 (1,0) Joutsjärvi Kuntoonpanovaihe 0,005 (0,005) 0,03 (0,02) 1,6 (1,2) Tuotantovaihe 0,003 (0,003) 0,02 (0,01) 1,2 (0,9) Hartolan Turpeen Isosuon ja Vapo Oy:n Isosuon kuntoonpanovaiheen sekä Jaakkolansuon ja Hartolan Turpeen tuotantovaiheen aiheuttamat yhteiset brutto- ja nettopitoisuuslisäykset keskivirtaamatilanteessa (netto sulkeissa) Tainionvirrassa ja Joutsjärven luusuassa arvioidaan seuraaviksi: Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Tainionvirta 0,011 (0,008) 0,07 (0,05) 4,2 (3,1) Joutsjärven luusua 0,010 (0,007) 0,07 (0,04) 3,9 (2,9) Hartolan Turpeen Isosuon ja Vapo Oy:n Isosuon sekä Jaakkolansuon tuotantovaiheen aiheuttamat yhteiset brutto- ja nettopitoisuuslisäykset vuo- 15

16 dessa (netto sulkeissa) Tainionvirrassa ja Joutsjärven luusuassa arvioidaan seuraaviksi: Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Tainionvirta 0,008 (0,006) 0,06 (0,04) 3,3 (2,5) Joutsjärven luusua 0,008 (0,006) 0,06 (0,04) 3,1 (2,3) Isosuon kuntoonpano ja tuotanto lisäävät Tainionvirtaan ja Joutsjärveen kohdistuvaa kuormitusta, mutta kuivatusvesien vesistövaikutukset Tainionvirtaan tai sen alapuolisiin vesiin ovat niin vähäiset, ettei vesistön käyttökelpoisuus muutu nykytilanteesta. Hartolan Turpeen kuivatusvedet johdetaan Raiteenojan kautta Tainionvirtaan. Ojan suulla oli paksu kerros (0,8 m) pehmeää lietettä, mutta sedimentti koostui lähes kokonaan mineraaliaineksesta. Siten Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät sedimenttien perusteella olleet pääsyynä ojan suun liettymiseen. Kalasto ja kalastus Jääsjärven luusua ja Tainionvirta ovat vaikutusalueen arvokkaimmat kalojen lisääntymisalueet. Näillä alueilla esiintyy liettymistä, joka on pääosin eroosion aiheuttamaa. Tämä vähentää virtakutuisten kalojen potentiaalisia lisääntymisalueita, mikä ei johdu turvetuotannon kuivatusvesistä. Turvetuotantoalueiden vesistövaikutusarvioiden mukaan Tainionvirran kaloille tai ravuille ei aiheudu kuivatusvesistä haittaa. Turvetuotantoalueille tulevat käyttöön tehostetut vesienkäsittelymenetelmät ja tästä johtuen kokonaistuotantoalan kasvusta huolimatta vesistökuormitukset pääosin vähenevät. Tainionvirran erityinen merkitys virkistyskalastuskohteena ja lohikalojen lisääntymisalueena huomioiden Isosuon kuivatusvesien aiheuttamat haitat Tainionvirtaan ja Jääsjärveen voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Vesistön muu käyttö Vesienhoitosuunnitelma Hartolan Turpeen Isosuon sekä Vapo Oy:n Isosuon ja Jaakkolansuon yhteiset vesistövaikutukset ovat niin vähäiset, ettei niillä ole vaikutuksia vesistön virkistyskäyttöön eikä kalastukseen edellä esitetyt seikat huomioon ottaen. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Hämeen vesienhoidon vuoteen 2015 ulottuvan toimenpideohjelman mukaan Jääsjärven ekologinen tila on luokaltaan hyvä ja pintavesien kemiallinen luokka hyvä. Myös Joutsjärven kokonaistila on arvioitu hyväksi. Tainionvirta on voimakkaasti muutettu vesimuodostuma Joutsjärven alapuolisella vesireitillä sijaitsevien voimalaitospatojen johdosta. Sen hyvä 16

17 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ekologinen tila arvioidaan saavutettavan vuoteen 2027 mennessä. Isosuon ja Jaakkolansuon turvetuotantoalueet kuuluvat Sysmän reittiin, jonka tilasta arvio suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on tyydyttävä. Turvetuotannon osuus vesienhoitoalueen kokonaiskuormituksesta on pieni, mutta paikallisesti sillä voi olla suuri merkitys vesistöjen kuormittajana. Vesienhoitoalueen turvetuotantopinta-alasta (9 400 ha) suurin osa keskittyy vesienhoitoalueen pohjoisosiin. Voimakkainta turvetuotannon aiheuttama kuormitus on Saarijärven ja Rautalammin reiteillä. Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueella merkittävin pintavesien tilaan vaikuttava tekijä on vesiin kohdistuva ravinnekuormitus. Vesienhoitoalueen ravinnekuormituksesta suurin osa on peräisin maataloudesta (45 %) ja hajaasutuksesta (11 %), ja se on keskittynyt vesienhoitoalueen eteläosan Salpausselkien eteläpuoliselle rannikkoalueelle. Turvetuotannosta aiheutuva fosforikuormitus vesienhoitoalueella on 0,2 %. Vastaavasti turvetuotannosta aiheutuva typpikuormitus vesienhoitoalueella on 0,4 %. Turvetuotantoon liittyviä riskejä ovat tulipalot sekä kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalojen ehkäisemiseksi Isosuolle laaditaan pelastussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa yli 10 m/s. Rikkoutuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarvittaessa. Sarkaojien ja muiden ojien sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tai muulloinkin tarvittaessa. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Polttoaineet varastoidaan tukikohta-alueella katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Hakija on tehnyt esityksen Isosuon käyttö- ja päästötarkkailuksi sekä pohjavesi- ja vesistötarkkailuksi. 17 Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa.

18 18 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liitteet, pintavalutusta koskevan uuden suunnitelman, laskelmat vesistöön johdettavista päästöistä, esitettyä perusteellisemman arvion kiintoainepäästöjen vaikutuksista rapu- ja kalakantoihin sekä kalastukseen Tainionvirrassa, luettelon tuotantoalueesta 500 m:n etäisyydelle saakka sijaitsevista asutuista kiinteistöistä ja niiden omistajista postiosoitetietoineen, selvityksen toiminnan yhteisvaikutuksista Vapo Oy:n Jaakkolansuon ja Isosuon tuotantoalueiden vaikutusten kanssa sekä kartan, jossa näkyvät molempien hakijoiden tuotantoalueet. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen toimittanut aluehallintovirastolle Lapin Vesitutkimus Oy:n hydrogeologin lausunnon laskuojan vaikutuksista pohjavesialueeseen ja esityksen pohjavesialueen suojaustoimenpiteistä. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Hartolan ja Sysmän kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Itä-Hämelehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Hartolan kunnalta, Hartolan ja Sysmän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hartolan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Hartolan kunnan kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hallitusohjelman mukaan turvetuotanto ohjataan ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" todetaan, että turvetuotannon sijoittumista suunnataan turvetuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille välttäen sijoittumista vesistön tai suojelualueiden läheisyyteen. Soiden ja turvemaiden vastuullisen käytön ja suojelun kansallisen strategian (niin sanottu suostrategia) mukaan turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä tulee yhteensovittaa kohdentamalla soita merkittävästi muuttavaa toimintaa ojitetuille tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Turvetuotannon laajentamishanke Isosuolle on hallitusohjelman ja kansallisen suostrategian vastainen ja turvetuotannon laajentamisesta Isosuolle esitetyllä tavalla saattaa aiheutua luonnonsuojelulain vastaisia seurauksia. Turvetuotannon laajentamiselle Isosuolle ei tule myöntää ympäristölupaa.

19 Hartolan Isosuo on Etelä-Suomen laajimpia suojelualueverkoston ulkopuolisia soita. Turvetuotannon laajentaminen vaarantaa viettokeitaat -suoyhdistymätyypin suotuisan suojelutason säilymisen Suomessa. Samoin turvetuotannon laajentaminen nyt suunnitellun mukaisesti vaarantaa uhanalaisen rämekarvajalan suotuisan suojelutason Suomessa. Tehtyjen selvitysten perusteella turvetuotannon lisääminen alueella voi heikentää luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen vesihyönteisten lisääntymispaikkoja ja voi siten olla luonnonsuojelulain 49 :n vastainen. Puutteellisten selvitysten vuoksi vaikutuksia ei voida arvioida vaikutusalueella mahdollisesti elävään luontodirektiivin liitteen IV (a) kirjojokikorentoon. Linnustoltaan alue on maakunnallisesti merkittävä pesimäalue ja valtakunnallisesti tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Turvetuotannon laajentaminen romahduttaa alueen linnustonsuojelulliset arvot. Turvetuotannon ohjaaminen Hartolan Isosuolle on valtakunnallisen suostrategian vastaista johtuen sen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä luontoarvoista. Hartolan Turpeen ja Vapo Oy:n Isosuon turvetuotantohankkeiden ja kuivatusvesien johtaminen on arvioitu yhteisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, johon ei sisältynyt Jaakkolansuon turvetuotannon ja kuivatusvesien johtamisen ympäristövaikutusten arviointi. Turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa terveyshaittaa eikä kohtuutonta viihtyisyyshaittaa ympäristön asukkaille. Ympäristöluvassa tulee edellyttää, että toiminnan aikaiset melutasot mitataan valvontaviranomaisen hyväksymän mittaussuunnitelman mukaisesti. Myös yöaikaista melua on tarkkailtava. Turvetuotantoalueiden toiminnasta aiheutuva melu asumiseen käytettävillä piha-alueilla ei saa ylittää melun A- painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää 45 db päivällä (kello 7-22) ja eikä 40 db yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Isosuon turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettäville alueille sellaisia pölyhaittoja, että valtioneuvoston ilmanlaadusta antamat ohjearvot (VNp 480/96) tai raja-arvot (VNA 38/2011) ylittyvät. Toiminnasta aiheutuvien pölyhaittojen ehkäiseminen ja ilmanlaadusta annettujen ohjearvojen alittuminen on varmistettava ympäristöluvassa yksiselitteisillä, valvottavissa olevilla lupamääräyksillä. Mikäli ohjearvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin pölyhaitan vähentämiseksi. Pölyhaittoja on lisäksi seurattava säännöllisesti ympäristöluvassa hyväksyttävän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailun tuloksia on pystyttävä vertaamaan luvassa ilman hiukkaspitoisuudelle annettavaan raja-arvoon. Mikäli ympäristöluvassa annetaan tuulensuuntaan tai nopeuteen liittyviä toiminnallisia rajoituksia, on myös näiden tarkkailusta määrättävä päätöksessä. Valvontaviranomaisen on voitava tarvittaessa tarkistaa tarkkailusuunnitelmaa. 19

20 20 Koska Tainionvirta kuivatusvesiä vastaanottavana vesistönä on erinomaisessa tilassa, voidaan parhaana käyttökelpoisena vesiensuojelutekniikkana pitää Hartolan Turpeen kuivatusvesien ympärivuotista kemiallista käsittelyä. Lupamääräyksissä on edellytettävä, että kemiallisen käsittelyn puhdistustehon on sen vuosittaisen käyttöajan keskiarvona, mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien, oltava vähintään: Päästötekijä Poistoteho COD Mn 75 % Fosfori 80 % Typpi 40 % Tainionvirran vesiensuojelun kannalta on erityisen tärkeää, ettei turvetuotantoalueilta pääse jokeen lumien sulamisen ja rankkasateiden huuhtomaa humusta ja virtaamansäätö on otettava huomioon annettavissa lupamääräyksissä. Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset toiminnan lopettamisesta ja alueiden jälkihoidosta. Mikäli toiminnanharjoittajan hakemaa lupaa turvetuotannon laajentamiseen Isosuolla ei myönnetä, ympäristöluvassa tulee antaa määräykset kuivatusvesien käsittelystä nykyisin käytössä olevalla tuotantoalueella. Ympäristöluvassa määrättävät vesienkäsittelyrakenteet tulee esittää Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi ja antaa tiedoksi Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa. Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset toiminnan käyttö-, kuormitus- ja ympäristövaikutusten tarkkailusta. Tarkkailun tulee olla jatkuvaa ja kattavaa. Tarkkailu tulee jatkossa järjestää luvanhaltijoiden yhteistarkkailuna. Eristysojien kaivamiseen ja kunnossapitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ojien suunnittelu ja kaivaminen tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin ja siinä tulee huomioida Suomen ympäristökeskuksen laatimassa Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu -oppaassa (SYKE 23/2007) esitetyt ratkaisut. Mikään tuotantolohkoista ei sijoitu pohjavesialueelle, mutta lohkot C (vanhaa tuotantoaluetta) ja E (uutta aluetta) rajoittuvat länsireunaltaan pohjavesialueeseen. Osa kuivatusvesistä on tarkoitus johtaa pohjavesialueen poikki länteen. Hakemuksen liitteenä olevassa selvitysosassa todetaan, että hakija teettää laajemman pohjavesiselvityksen konsultilla ja toimittaa sen myöhemmin lupaviranomaisille. Tällaista selvitystä ei hakemusasiakirjoihin sisältynyt. Hakemusta on tältä osin täydennettävä. Asiakirjat eivät myöskään sisällä vesilain mukaista lupahakemusta. Lähelle pohjavesialueen rajaa ulottuvalle lohkolle C sekä lohkolle E (mikäli sille myönnetään

21 ympäristölupa) on haettava vesilain mukainen lupa, jollei sitä edellä mainitun tarkemman pohjavesiselvityksen perusteella voida pitää tarpeettomana. Lupa-asiat käsitellään ympäristönsuojelulain 39 :n perusteella yhteiskäsittelyssä. Polttonesteen jakelupaikka ei aiheuta uhkaa pohjavesialueen veden laadulle, mikäli toiminta sijoitetaan lupahakemuksen mukaisesti pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle ja suojataan asianmukaisesti. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Hakija on velvoitettava selvittämään aikaisemmasta toiminnasta yleiselle kalatalousedulle aiheutuneet haitat. Tainionvirta on poikkeuksellisen arvokas virtavesi ja joella on tehty taimenen poikastuotantoa parantavia kalataloudellisia kunnostuksia. Turvetuotannon kuivatusvedet heikentävät uhanalaisen taimenen elinmahdollisuuksia Tainionvirrassa. Tainionvirta sisältyy ainoana kohteena Hämeen ELYkeskuksen kalatalousryhmän toimialueella valtakunnalliseen kalatiestrategiaan. Turvetuotanto vaarantaa Tainionvirralla toteutettujen kalataloudellisten kunnostushankkeiden vaikuttavuutta ja heikentää Tainionvirran arvoa kalastuskohteena. 3) Hartolan kunnan ympäristölautakunta on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä Isosuon uudelle turvetuotantotoiminnalle. Jo toiminnassa olevalle Isosuon tuotantoalueelle lupa voidaan myöntää, mutta lupamääräyksiin tulisi lisätä myös kuivatusvesien kemiallinen käsittely. Turvetuotanto Isosuon suunnitellulla tuotantoalueella aiheuttaisi sellaista luonnonolosuhteiden huonontumista suoluonnossa ja alapuolisessa vesistössä, jota ei lupamääräyksillä voida ehkäistä tai riittävästi rajoittaa. Isosuon alueelle suunniteltu turvetuotanto hävittäisi maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaan, laajan ja yhtenäisen sekä suurelta osin luonnontilaisen suokokonaisuuden. Suoalue on huomattavalta osin ojittamatonta luonnontilaisen arvoista viettokeidassuota, joka on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinneissa luokiteltu vaarantuneeksi. Turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtaminen Tainionvirtaan aiheuttaisi vesien pilaantumista. Kuormituksen vaikutukset alapuolisiin vesistöihin ovat oletettavasti hakijan esittämiä vaikutusarvioita oleellisesti suuremmat. Hakemuksessa tai ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole juuri kuvattu pintavalutuskentässä käsiteltyjen vesien COD-reduktiota tai happea kuluttavaa kuormitusta alapuolisessa vesistössä. Turvetuotantoalueelta kulkeutuva vesi on vahvasti humuspitoista ja paljon kiintoainetta sisältävää. Kiintoaine saostuu pohjasedimenttiin. Kiintoaineen biologinen ja kemiallinen hajoamisprosessi kuluttaa happivarantoja erityisesti pohja-alueilta. Hapen loppuessa alkaa pohjasedimenttiin varastoitunut fosfori muuttua liukoiseen muotoon. Tästä on seurauksena sisäisen kuormituksen syntyminen. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien alhaiset ravinnepitoisuudet eivät kuvaa toiminnasta aiheutuvaa todellista ravinnekuormaa. Vaikutukset kohdistuisivat etenkin Tainionvirtaan ja näkyisivät joen pohjasoraikon liettymisenä eten- 21

22 kin suvantopaikoissa ja veden sameuden lisääntymisenä jokialueella. Hankkeen vaikutukset ilmenisivät myös alapuolisissa järvissä, joissa lisääntyvä kiintoaine- ja humuskuorma vähentäisi hapen määrää pohjaalueilla. Tästä voi seurata ajoittain pohjan hapettomuutta sekä fosfori- ja typpiravinteiden liukenemista pohjasedimentistä. Kuivatusvesien aiheuttama runsas humuskuorma lisää osaltaan hapenkulutusta vesissä. Tuotantoalueen laajentamisen myötä vesistöön johdettava lisäkuormitus aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 :n tarkoittamaa pilaantumista. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä kuormitetussa vesistössä. Isosuon toiminnassa oleva turvetuotantoalue ei ole enää ennallistettavissa. Mikäli lupa jo toiminnassa olevalle Isosuon tuotantoalueelle myönnetään, tulee vesienkäsittely toteuttaa pintavalutuskentän lisäksi kemiallisen käsittelyllä. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava tehostamaan vesienkäsittelyä erillisellä päätöksellä jo ennen tämän luvan lainvoimaisuutta. Tuotannosta on jo aiheutunut asutukselle pölyhaittaa. Pöly- ja meluhaitta lisääntyy, mikäli lupa hankkeelle myönnetään. Mikäli lupa Isosuon tuotannolle myönnetään, on annettava määräykset melu- ja pölyhaittojen ennaltaehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Toiminta on keskeytettävä, kun tuotantotoiminnan pölypäästöjä kulkeutuu asutukseen päin. Asutuksen läheisyyden vuoksi tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja menetelmiä. Hakemuksessa on esitetty polttonesteiden varastoinnille ja tankkaukselle uusi paikka. Ne tulee sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle myös nykyisen toiminnan jatkuessa jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hartolan ympäristölautakunta teki kokouksessaan päätöksen esittää Tainionvirtaan ja sen yläpuoliseen vesistöön vesiään johtaville tahoille, että alueelle laaditaan yhteistarkkailuohjelma. Lupamääräyksiin tulisikin sisältyä velvollisuus osallistua yhteistarkkailuun. Lupamääräyksissä tulisi myös olla velvollisuus osallistua ilmanlaadun yhteistarkkailuun sekä vesistökunnostuksiin, mikäli sellaisia järjestetään turvetuotannon vaikutusalueella. Lisäksi Isosuon kuivatusvesien puhdistamisessa on määrättävä käytettäväksi tehostettua vesiensuojelutekniikkaa, mikä tarkoittaa perustason lisäksi pintavalutuskentän käyttöä ja kemikalointia. 4) Hartolan kunnan terveydensuojeluviranomaisena Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on edellyttänyt, että toiminnalla ei vaaranneta alueen pohjavesialueen vedenlaatua ja että toimijalta edellytetään kattavaa pohjaveden laadun seurantaa. Lupamenettelyssä tulisi minimoida toiminnasta aiheutuva raudan, humuksen ja ravinteiden kuormittava vaikutus pintavesiin. Päästöjen vaikutus alueen pintavesien ulkonäköön ja purkupaikan lähialueen vesistön virkistyskäyttöön tulee myös ottaa huomioon. 22

23 Toiminnasta aiheutuvaa melua tulisi arvioida kattavammin ja otettava huomioon myös alueella kasvava kuljetusliikenteen määrä. Toiminta tulisi suunnitella siten, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melun ohjearvot eivät ylity. Melutilanteen mallinnusta tulisi täydentää mittauksilla. Suurin terveyshaitan riski alueen asukkaille aiheutuu tuotannon ja turpeen lastauksen pölypäästöistä. Terveysvaikutusten kannalta pölyn aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa merkittävämpi tekijä ovat pienhiukkaset, joiden osuus pölypäästön kokonaismassasta on yleensä hyvin pieni, mutta joiden lukumäärä on huomattavasti suurempi. Lupamääräyksissä tulisi huomioida pienhiukkasten terveysvaikutukset ja niiden pidempi kulkeutumismatka. Suotuisissa olosuhteissa pienhiukkasten kulkeutumisalue ylettyy todennäköisesti Hartolan taajamaan, jossa on huomattava määrä asutusta. Terveydensuojeluviranomaisen tietoon on tullut muutamia turvepölyn laskeumaan liittyviä valituksia loma-asuntomessualueelta. Pölyn leviämisen mallinnusta tulisi täydentää mittauksilla, joissa huomioidaan erityisesti pienhiukkaset. Pölyn leviämisessä olisi otettava kokonaisuutena huomioon myös alueelle suunniteltavan Vapo Oy:n turvetuotantoalueen pölypäästöt. 5) Hartolan kunnanhallituksen mukaan nykyiselle jo tuotannossa olevalle alueelle voidaan myöntää ympäristölupa, mutta ei tuotannon laajentamiseen. Kyseessä on säilyttämisen arvoinen ja ainutlaatuinen laaja eteläsuomalainen luonnontilainen viettokeidassuo, joka on luokiteltu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinneissa vaarantuneeksi. Turvetuotannolla on haitallinen vaikutus Tainionvirran ja sen alapuolisen veden laatuun ja sitä kautta kunnan taajaman asumisviihtyvyyteen, luonto- ja kalastusmatkailun edellytyksiin ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Nykyinen jo tuotannossa oleva Isosuon turvetuotantoalue ei ole enää palautettavissa luonnontilaiseksi. Kunnanhallitus on edellyttänyt, että - Tuotantoalueen vesienkäsittely toteutetaan sekä pintavalutuskentän että kemiallisen käsittelyn avulla. - Turvetuotannon melu- ja pölyhaittojen sekä tulipaloriskin vuoksi riskejä on minimoitava rajoittamalla tuotantoa taajaman läheisyydessä aikarajoituksilla ja pysytettävä turvetuotantoalueen suojavyöhyke nykyisessä laajuudessaan kunnan keskustaajaman ja lomaasuntomessualueen asutuksen välissä. 6) Sysmän kunnanhallitus on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä Isosuon uudelle tuotantoalueelle, mutta todennut, että ympäristölupa voidaan myöntää tuotannossa olevalle Isosuon alueelle, mikäli sen vesiensuojelutekniikka edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hankkeen haitalliset vaikutukset kohdistuvat etenkin Tainionvirtaan ja tulisivat näkymään joen pohjasoraikon liettymisenä etenkin suvantopaikoissa ja veden sameuden lisääntymisenä kauttaaltaan jokialueella. Tainionvirtaan tehtyjen kalatalouskunnostusten arvo on ollut noin puoli miljoonaa euroa. Suunniteltu hanke uhkaa liettää kalatalouskunnostuksessa jokeen levitettyjä taimenen kutusoraikkoja. Hanke aiheuttaisi Joutsjärven pohjan liet- 23

24 Muistutukset ja mielipiteet tymistä kiintoaineen saostuessa pohjasedimenttiin. Happivarantojen loppuessa syntyy järven sisäistä kuormitusta. Tainionvirran merkitys kalastusmatkailukohteena ja muiden alapuolisten vesialueiden säilyminen hyvässä tilassa on turvattava. Mikäli ympäristölupa koko haetulle tuotantoalueelle myönnetään, on alueella käytettävä pintavalutuksella tai kemikaloinnilla tehostettua vesiensuojelutekniikkaa. 7) Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto on ympäristönsuojeluviranomaisena antamassaan lausunnossa vastustanut ympäristöluvan myöntämistä Isosuon uudelle tuotantoalueelle, mutta todennut, että ympäristölupa voidaan myöntää tuotannossa olevalle Isosuon alueelle, mikäli sen vesiensuojelutekniikka edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hankkeen haitalliset vaikutukset kohdistuvat etenkin Tainionvirtaan ja tulisivat näkymään joen pohjasoraikon liettymisenä etenkin suvantopaikoissa ja veden sameuden lisääntymisenä kauttaaltaan jokialueella. Turvetuotannosta seuraa pohjan liettymistä, mikä on erityisen haitallista varsinkin lohikalojen kudun kannalta. Tainionvirrassa tehtyjen kalatalouskunnostusten arvo on ollut noin puoli miljoonaa euroa. Hanke aiheuttaisi myös alapuolisissa järvissä hapen vähentymistä. Tekninen lautakunnan lupajaosto on perustellut kielteistä kantaansa hankkeen vesistövaikutuksilla, mutta myös alueella olevien paikallisten luonnonsuojeluarvojen häviämisellä. On otettava huomioon, että Isosuon uusi tuotantoalue heikentäisi viettokeidassoiden suojelun tasoa valtakunnallisesti. Alueella esiintyvät luontodirektiivin IV (a) suojellut hyönteislajit on myös otettava huomioon. Mikäli koko haetulle tuotantoalueelle myönnetään ympäristölupa, on vesienkäsittelyä tehostettava pintavalutuksella tai kemikaloinnilla. Tarkkailusuunnitelmaan tulisi sisältyä jatkuvatoiminen virtaamamittaus, koska vain siten voidaan laskea todelliset ainevirtaamat vastaanottavaan vesistöön. Toiminnanharjoittaja tulisi lupapäätöksessä velvoittaa Isosuon tuotantoalueen jälkitöihin siten, että käytöstä poistetulta alueelta ei enää huuhtoudu ylimääräistä kuormitusta alapuoliseen vesistöön. 8) 8.1 ja 8.2 (Okaranta RN:o 1:2586, Hartolan kylä, Hartola) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttajien mukaan jo nykyisen turvetuotantotoiminnan aiheuttamat melu- ja pölyhaitat ovat sietämättömät. Pölyhaitta on pahinta. Musta pöly on värjännyt muistuttajien rakennuksen seinät mustiksi. Pyykinkuivatus on mahdotonta etenkin silloin, kun tuulee idästä tai etelästä. Muistuttajat ovat havainneet Tainionvirran rehevöitymistä / likaantumista parin viime vuoden aikana. 24

25 9) Asunto Oy Hartolan Kieku sijaitsee kaava-alueella Isosuon turvetuotantoalueelta noin kilometri pohjoiseen. Yhtiö on todennut, että meluhaitat ovat ilmenneet turbiinin tapaisena ulinana poutajaksojen aikana. Ääni on ilmeisesti peräisin turpeen keräyskoneesta. Saastehaitat tulevat tuulen mukana hienona pölyturpeena, mikä näkyy muun muassa ikkunalaudoilla ja muilla tasaisilla pinnoilla. Tainionvirran likaantumista on ollut tänä keväänä toukokuulta lähtien. Katiskalla kalastaminen on tämän vuoksi mahdotonta, ellei verkkoa puhdista päivittäin. Joen pohjaan keräytyvä turve haitannee alkuperäisen taimenkannan lisääntymistä. 10) 10 (Kelopirtti RN:o 1:1644, Hartolan kylä, Hartola) on kertonut asuneensa Tainionvirran rannalla vuodesta 1958 lukien. Ojitukset ovat vaikuttaneet haitallisesti Hakokallionlahteen ja Tainionvirtaan. Ojat olisi valtion toimesta tukittava välittömästi. Muistuttajan mielestä turvetuotannosta saatava hyöty on vähäinen siitä aiheutuviin haittoihin verrattuna. 11) 11.1 ja 11.2 (Mattila RN:o 1:737, Hartolan kylä, Hartola) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle, koska jo nykyinen turvetuotanto aiheuttaa vesistölle ja muulle ympäristölle kohtuutonta haittaa. Tainionvirran humuspitoisuus on viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt ja sen vesi muuttunut sameaksi. Taimenet ovat vähentyneet ja Tainionvirrassa tapaa harvojen haukien lisäksi yleensä vain särkikaloja. Lohikaloja tapaa nykyisin vain istutuspaikoilla ja niiden liepeillä. Myös vesistön kasvillisuus on rehevöitynyt. Turvetuotannon aiheuttama pöly on ajoittain hyvin haitallista ja säätilasta riippuen havaittavissa Tainionvirran vedenpinnalla silloinkin, kun siitepölyä ei ole. Turvetuotannosta aiheutuva melu haittaa ja rajoittaa muistuttajan vapaa-ajan käytössä olevan kiinteistön käyttöä ja muutakin virkistystoimintaa lähialueilla. Tuotannon laajentaminen lisäisi haittoja ja alentaisi Tainionvirran rantakiinteistöjen arvoa huomattavasti. 12) 12 on vastustanut hanketta. Muistuttaja on asunut yli 30 vuoden ajan kesät ja loma-ajat Tainionvirran alueella Enojärven rannalla. Rannan ja veden kasvisto on muuttunut olennaisesti ja rehevöityminen lisääntynyt, mikä on näkynyt kesäasuntojen hinnoissa ja myyntiajoissa. Tainionvirran melonta- ja kalastusmahdollisuudet tuhoutuvat. Muistuttaja on todennut, että ranta-asukkaat voinevat toteuttaa ryhmäkanteena korvausvaatimuksen kiinteistöjen arvon olennaisesta alenemisesta, mikäli lupa myönnetään. 13) 13 (Jokipirtti RN:o 1:2531 ja Jokimetsä RN:o 1:2570, Hartolan kylä, Hartola) on vastustanut luvan myöntämistä turvetuotannon laajentamiselle. Hartolan Turpeen nykyisen tuotannon ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä tulee olla etenkin vesistöpäästöjen merkittävä vähentyminen nykyisestään. Lisäksi nykyinen turvetuotanto on keskeytettävä lupaprosessin ajaksi. 25

26 Muistuttaja on todennut, että turvetuotannon lisääminen vaarantaa vakavasti erityisesti Tainionvirran vesistön tilan. Turvetuotannon humuspäästöt ovat erityinen ongelma Tainionvirralle. Lisäksi on vaarana, että myös suljetulta kaatopaikalta alkaa kulkeutua jäämiä Tainionvirtaan, jota turvetuotannon lisäksi likaavat tehomaanviljely ja kalankasvatus. Tainionvirran tilan heikkeneminen haittaa merkittävästi sen rannalla olevien viihtyisyyttä ja joen käyttöä virkistykseen ja kalastukseen. Muistuttaja on pitänyt hakijan teettämää ympäristövaikutusten arviointiselvitystä epäuskottavana. Turvetuotannon seurauksena luonnonarvo ja luonnontilaisen suon hiiltä sitova vaikutus menetettäisiin Isosuon uudelta tuotantoalueelta. Muistuttaja on kritisoinut turpeen käyttöä energiantuotannossa. 14) 14.1 (Jokirinne RN:o 1:1587, Hartolan kylä, Hartola), 14.2 (Iisula RN:o 1:1677 ja Kirsikkarinne RN:o 1:2768, Hartolan kylä, Hartola) ja 14.3 (Iisula RN:o 1:1677, Hartolan kylä, Hartola) ja muut asiakumppanit ovat todenneet, etteivät hakemuksessa esitetyt seikat ja ympäristövaikutusten vähättelyt ole perusteltuja. Muistuttajat ovat ilmaisseet huolensa Tainionvirran nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä päästöjen vaikutuksista pohjaveteen. Päästöjen vaikutukset Tainionvirtaan ovat jo tähän mennessä olleet huomattavia, eikä niitä voi väheksyä. Päästöt vaikuttavat merkittävästi vedenlaatuun, mikä näkyy muun muassa katiskojen likaantumisena. Tainionvirran ennen kirkas vesi on muuttunut sameaksi. Muistuttajat ovat ihmetelleet, onko vedenlaatua tutkittu ja vertailunäytteitä otettu. Pölypäästöt vaikuttavat myös merkittävästi jokapäiväiseen elämään ja viihtyvyyteen turvepölyn kertyessä ikkunoihin sekä kalusteiden ja vesistöjen pintaan. Ympäristön tietoinen saastuttaminen osoittaa välinpitämättömyyttä ja pitäisi ehdottomasti kieltää, jotta kaunis Tainionvirta ja pohjavedet säilyisivät puhtaina myös jälkipolville. 15) Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue on kertonut Tainionvirran laajamittaisista vuosina 1995 ja 2009 toteutetuista koskien kunnostuksista, joiden tarkoituksena oli vahvistaa Tainionvirran luontaisesti lisääntyvää taimenkantaa. Myös muistuttaja on osallistunut kunnostusten kustannuksiin. Kunnostusten lisäksi osakaskunnat ovat sijoittaneet huomattavia summia taimenkannan elvyttämiseksi. Taimenen luontainen lisääntyminen oletettavasti paranee kunnostustoimenpiteiden ja villien taimenten suojelutoimenpiteiden myötä. Toimenpiteet on kirjattu Etelä- ja Keski-Päijänteen ja Hartolan kalastusalueiden yhteiseen Tainionvirran kalataloudelliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. Tärkeimmät lisääntymisalueet ovat reitin yläosalla, jolle turvetuotannon haitat pahimmin kohdistuvat. Tainionvirralla on tehty kalastusrajoituksia villien taimenien suojelemiseksi. Lisäksi Virtaankosken alapuolella toteutetaan emotaimenten pyyntiä ja pyritään siirtämään Päijänteestä nousevat emokalat reitin yläosille tärkeimmille lisääntymisalueille ohi voimalaitospatojen. Mikäli lisääntymisalueet tuhotaan tur- 26

27 vetuotannon kuivatusvesillä, luonnonvaraisten taimenten olemassaolo vaarantuu. Muistuttajan mukaan hakijan väite turvetuotannon kuivatusvesien vähäisestä vaikutuksesta alapuolisiin vesistöihin on käsittämätön. Muistuttaja on korostanut Tainionvirran merkitystä yhtenä Suomen merkittävimmistä koskikalastuskohteista. Muistuttajan mukaan hakijan esittämä 500 euron suuruinen kalatalousmaksu ei käytännössä riitä taimenenpoikasten istuttamiseen koskialueille eikä istuttamisella ole merkitystä luontaisen taimenkannan elvyttämiseen. 16) 16 (Koskimäki RN:o 1:1245, Hartolan kylä, Hartola) on vastustanut hanketta ja vaatinut Isosuon turvetuotannon välitöntä lopettamista. Turpeennostolla liataan häikäilemättömästi Jääsjärven ja Tainionvirran vesistöt, mikä aiheuttaa haittaa vesistön varren asukkaille. Humuspitoinen vesi on aiheuttanut lietteen kertymistä uintipaikoille ja kalastusalueille ja vesi on muuttunut sameaksi. Humus peittää jo kivet ja laiturin portaat ovat puhdistamisen jälkeen alle vuorokaudessa lietteen peitossa. Viimeisen parin vuoden aikana muutos huonompaan on ollut huomattava. Turveliejua nousee uidessa pohjasta. Jokivesi ilman pohjalietettäkin on jo itsessään niin sameaa, ettei joen pohjaa näe enää kuten aiempina kesinä. Turvetuotanto ja jokiveden pilaantuminen haittaavat muistuttajan talon vuokrausta turistien vapaa-ajan käyttöön. Turvesuon laskuojia pitkin jokeen kertynyt ruskea humuspitoinen vesi pilaa joen arvon virkistysalueena. Muistuttajan talon jälleenmyyntiarvo laskee satoja tuhansia euroja. Turvetuotannon aiheuttamat haitat on vältettävissä ainoastaan lopettamalla koko toiminta. Toiminnanharjoittaja tulisi määrätä korvausvelvollisiksi jo aiheutuneen haitan vuoksi ja tarvittaessa edelleen syntyvien haittojen vuoksi. 17) 17:n oikeudenomistajat (Rantavaahtera RN:o 1:743, Hartolan kylä, Hartola) ovat vastustaneet luvan myöntämistä turvetuotannon laajentamiselle ja vaatineet nykyisen toiminnan puutteiden korjaamista. Muistuttajat ovat todenneet Tainionvirran vedenlaadun heikentyneen viimeisen neljän vuoden aikana huomattavasti. 18) 18 (Mäntymäki RN:o 1:1363, Hartolan kylä, Hartola) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on todennut Tainionvirran veden tummentuneen turvehiukkasista. Turvetuotanto pilaa kalastusmatkailua tarjoavien elinkeinon. Tuotantoalueilta tulevia vesiä ei voida puhdistaa millään suodatuskentillä, koska ne sijaitsevat lähellä arvokkaita vesistöjä. 19) 19.1 ja 19.2 (Pörhömäki RN:o 1:1353, Hartolan kylä, Hartola) ovat kertoneet Tainionvirran veden rehevöitymisestä kymmenen viimeisen vuoden aikana ja olevansa huolissaan tonttinsa arvon alenemisesta sen vuoksi. 20) 20 (Hotilanmyymälä RN:o 1:1544 Hartolan kylä, Hartola) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Jo nykyinen turvetuotanto on aiheutta- 27

28 nut Tainionvirran veden samentumista ja rehevöitymistä. Koskien ennallistamistoimet ovat muistuttajan mielestä menneet hukkaan, koska muistuttajan kiinteistön kohdalla olevat kalojen kutukuopat ja -soraikot peittyvät turvehumuksen lietteeseen. Hakijan esittämä kalatalousmaksu vaikuttaa kalataloudelle aiheutuvaan kokonaishaittaan nähden alimitoitetulta. Myös turvetuotantoalueella tapahtuvan mahdollisen tulipalon vaikutukset on otettava huomioon, koska turvetuotantoalue sijaitsee aivan asutuksen vieressä. Kunnan entisen kaatopaikan valumavesien sisältämien aineiden kulkeutuminen turvetuotannon vaikutuksesta Tainionvirtaan on estettävä. 21) 21.1 ja 21.2 (Hovikallio RN:o 1:2553, Hartolan kylä, Hartola) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle ja vaatineet jo aloitetun turvetuotantotoiminnan määräämistä keskeytettäväksi, kunnes lupahakemukseen on saatu lainvoimainen päätös. Muistuttajat ovat perustelleet vaatimuksiaan turvetuotannon aiheuttamalla vesistön pilaantumisella sekä pöly- ja meluhaitalla. Hankkeen vaikutusalueella on hyvin paljon vapaa-ajan asuntoja, joiden virkistyskäyttömahdollisuudet heikkenevät ja arvo laskee. Hakijan arvio hankkeesta aiheutuvista haitoista maksettaviksi korvauksiksi on liian pieni, minkä vuoksi muistuttajat ovat varanneet mahdollisuuden saada täsmentää ja yksilöidä korvausvaatimuksensa myöhemmin asian käsittelyn aikana. 22) 22.1 ja 22.2 (Uitonranta RN:o 1:772, Hartolan kylä, Hartola) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle. Turvetuotantoalueilta kaivettujen ojien myötä Tainionvirran vedenlaatu heikkeni huomattavasti ja heikkenee edelleen. Suo toimii eräänlaisena suodattimena, jotta Hartolan kunnan jätevesiä sai aiemmin johtaa Isosuon eteläosan taakse. Mikäli turvetuotannon lisäämisen seurauksena tämä suodatin poistuu, alapuolella olevat vesistöt kuormittuvat voimakkaasti. Myös tulipalon vaara kasvaa suoalueella, mikäli turvetuotanto aloitetaan. Paloturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tuotantoalueen nykyisetkin kuivatusvedet tulisi imeyttää, eikä niitä saa johtaa alapuoliseen vesistöön. 23) 23 (Koskenniemi RN:o 1:394, Lehtola RN:o 1:393, Yläjoki RN:o 1:732 ja Saukonranta RN:o 1:2010, Hartolan kylä, Hartola) on vastustanut luvan myöntämistä Isosuon tuotantoalueen laajentamiselle. Tuotannossa olevalle Isosuon tuotantoalueelle on saatava ympäristölupa, mutta hakemuksen käsittelyn ajaksi tuotanto on keskeytettävä. Tuotannossa olevilla alueilla on käytössä perustason vesienkäsittely, minkä vuoksi alapuoliset vesistöt ovat pilaantuneet osin jo niin, että veden 28

29 käyttö talousvetenä on mahdotonta. Pinta-alan moninkertaistuessa tilanne pysyy jokseenkin samana kuin nykyisin. Muistuttaja on kritisoinut tuotannossa olevien alueiden liittämistä kokonaisuuteen, jossa ne eivät olleet ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana. Tuotannosta aiheutuu pölyä, joka kulkeutuu puiden yläpuolella lähiympäristöön ja melko usein vesistöihin. 24) 24 (Alajuoksu RN:o 1:1246, Hartolan kylä, Hartola) asiakumppaneineen on vastustanut luvan myöntämistä alueen laajentamiselle ja vaatinut, että turvetuotanto keskeytetään nykyisillä tuotantoalueilla siihen saakka, kunnes lupahakemus on käsitelty ja päätös asiassa annettu. Olemassa olevan tuotannon ympäristövaikutuksia ja toimijoille asetettuja velvoitteita ympäristön suojelemiseksi on tarkasteltava säännöllisesti. Tainionvirran vedenlaatu on todella huono. Kiintoaines ja humuspitoisuus ovat lisääntyneet joessa huomattavasti vuodesta Turvepäästöt pilaavat koskien kohdalla kunnostetut taimenten kutupaikat ja haittaavat joen virkistys-, kalastus- ja matkailuarvoja. Lisäksi turvetuotannosta aiheutuu pölyhaittoja. Turvetuotanto vapauttaa myös alueen radioaktiivisen laskeuman aiheuttamia saasteita vesistöön ja ilmaan. Tulipalon riski on myös otettava huomioon. Muistuttajat ovat ilmaisseet huolensa suon tuntumassa sijaitsevan Hartolan vanhan kaatopaikan suunnasta lisääntyvistä kuivatusvesistä, mikäli tuotantoaluetta laajennetaan, sekä pohjavesien laadusta. Muistuttajat vaatinut turvetuotantotoiminnan keskeyttämistä nykyisillä tuotantoalueilla siihen saakka, kunnes lupahakemukset on käsitelty ja päätös asiassa annettu. Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä Isosuon laajennusalueella. 25) 25.1 ja 25.2 (Tee RN:o 1:3016, Hartolan kylä, Hartola) ovat vastustaneet luvan myöntämistä Isosuon tuotantoalueen laajennukselle turvetuotannosta aiheutuvien vesistöhaittojen ja pölypäästöjen vuoksi. Muistuttajien kiinteistön arvo laskee vesistön heikentymisen ja pölypäästöjen vuoksi. 26) 26 (Vuoteela RN:o 1:2601, Hartolan kylä, Hartola) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä Isosuon tuotantoalueelle ja toivonut, että toiminta keskeytetään toistaiseksi, kunnes ympäristölupa on kunnossa. Tuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan muistuttajan omistamien maiden läpi hänen kiinteistönsä läheisyyteen. Runsaiden sateiden ja sulavesien aikana on havaittavissa veden laadun alentumista. Tuotantoalueiden vesiä ei käsitellä nykyvaatimusten mukaisesti eikä tuotantoalueilla ole voimassaolevaa ympäristölupaa. Tuotantoalueiden pinta-alan kasvu aiheuttanee veden laadun huonontumista vielä nykyisestään. 29

30 27) 27.1 ja 27.2 (Kermala RN:o 1:1583, Hartolan kylä, Hartola) ovat kertoneet kiinteistönsä sijaitsevan noin 1,5 km:n etäisyydellä suunnitellulta turvetuotantoalueelta. Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle ja vaatineet ryhtymistä välittömiin toimiin soilta vesistöön kohdistuvien päästöjen lopettamiseksi. Turvetuotannosta aiheutuu muistuttajille pöly- ja meluhaittaa, ja turvetuotanto rajoittaa lähialueen virkistyskäyttöä. Hanke tuhoaisi Isosuon luonnontilaisen tai luonnontilaiseen verrattavissa olevan suoluonnon. Isosuolla on useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suotyyppejä, hyönteisiä ja lintulajeja. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lintukartoituksista puuttuu maininta Isosuon merkityksestä Suomen lintudirektiivi I:n mukaisen ja Suomen vastuulajiksi määritellyn teerin keväisistä havainnoista. Isosuon kuivaaminen tuhoaisi teerien merkittävän soidinalueen. Kurkien pesintä- ja muuttoajan levähtämisalueena Isosuo on tärkeä myös maanlaajuisesti. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tekemisen jälkeen Hartolan Turpeen suunnitelma on muuttunut siten, että turvetuotanto on tarkoitus ulottaa Suotien ulkoilureitille, jonka hanke pilaisi. Hanke pilaisi Tainionvirran kunnostetut kutupaikat ja joen merkityksen lohijokena kalastusmatkailuun. Vesienkäsittely tulisi järjestää purkuojan suulla tai käyttää riittävän isoja purkuputkia, joita myöten puhdas vesi tuotaisiin kemiallisesta puhdistuksesta vesistöihin. Laskelmat vesiin aiheutuvista päästöistä vaikuttavat arvioidun hakemuksessa liian pieniksi. Muistuttajille aiheutuu turvetuotannosta melu- ja pölyhaittaa. Hankkeen aiheuttamaa merkittävää tulipaloriskiä alueen asukkaille ei ole hakemuksessa käsitelty riittävästi. Turvepölyn terveysriskejä ei ole myöskään käsitelty riittävästi. 28) 28.1 ja 28.2 (Leporanta RN:o 1:475, kylä Hartola) ovat todenneet Tainionvirran varrella sijaitsevan kiinteistönsä kärsivän veden laadun huononemisesta, jos turvesuon vesiä johdetaan jokeen. Tainionvirran koskipaikkoja on kunnostettu kesällä 2009 noin puolella miljoonalla eurolla. Turpeen nostosta aiheutuu kiintoaineen kulkeutumista vesistöön, ja pohjaan laskeutuessaan kiintoaine lisää fosforin liukenemista pohjasta veteen. Lisäksi se pilaa suurella rahalla kunnostetut kutusoraikot. 29) 29 (Siljala RN:o 1:2487 ja Siljala II RN:o 1:1795, Pohjolan kylä, Hartolan kunta) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä turvetuotannolle ja nykyisen luvattoman noston keskeyttämistä. Isosuon tuotantoalueen turpeennosto vaarantaa muistuttajan kiinteistöllä olevien kaivojen vedenlaadun, koska turpeennosto muuttaa pohjavedenkorkeutta. Turpeennostoalueen läheisyydessä olevat merkittävät pohjavesialueet ovat vaarassa tuhoutua. Turpeennostosta aiheutuu myös merkittäviä pölyhaittoja. Turpeennoston yhteydessä muodostuvat pölypilvet kulkeutuvat kiinteistölle ja aiheuttavat 30

31 merkittävää haittaa kiinteistön asukkaille. Kuivatusvedet likaavat Tainionvirran veden ja aiheuttavat haittaa eläimistölle sekä vesistöä hyödyntäville ihmisille ja matkailuelinkeinolle. Turpeennostosta aiheutuvat haitat alentavat kiinteistöjen arvoa. Nykyiset ja tulevat vesienkäsittelyt eivät ole riittäviä takaamaan veden puhtautta. 30) 30 (Tuomirinne RN:o 1:2995, Hartolan kylä, Hartola) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle ja vaatinut ryhtymistä välittömiin toimiin niiden ilmaan ja vesistöön aiheuttamien päästöjen lopettamiseksi. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee vajaan kahden kilometrin päässä suunnitelluilta turvetuotantoalueilta. Hankkeet aiheuttavat asuntoon asti ulottuvaa selkeää pöly- ja meluhaittaa ja heikentävät myös lähialueen virkistyskäyttöä. Muistuttaja harrastaa virkistyskalastusta Tainionvirralla ja Jääsjärvellä, joita jo nykyinen turvetuotanto on samentanut. Turvetuotantosuunnitelmat haittaavat merkittävästi luonnontarkkailua ja virkistyskäyttöä. Hartolassa on useita lapsiperheitä, joiden lapset altistuvat turvetuotannon haittavaikutuksille. Muistuttaja on lisäksi esittänyt muistutuksesta tarkemmin ilmeneviä yleisluontoisia kysymyksiä, jotka eivät välittömästi koske käsiteltävinä olevia turvetuotantohankkeita. 31) 31 (Tainiola RN:o 1:3268, Hartolan kylä, Hartola) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä turvetuotannon laajentamiselle. Muistuttaja on kertonut Tainionvirran tilan huonontuneen erittäin merkittävästi. Vedessä on paljon humusta ja sen pinnassa on öljymäinen kerros. Kuluneena vuonna sulamisvesiä ei tullut paljon, ja joen vesi oli toukokuun alussa erittäin kirkasta. Kesän kuluessa vesi on samentunut paljon. Vettä on hankala käyttää kasteluvetenäkin, koska vesipumpun imuletkun sihti tukkeutuu. Uimapaikan pohjaan kertyy jo lyhyessä ajassa kerros humusta. 32) Kiinteistö Oy Hartolan Kaarisilta omistaa Tainionvirran eteläpuolella ja Jääsjärven länsirannalla rantakaava-alueen, jolle alettiin rakentaa taloja vapaa-ajan käyttöön ja vakituiseen asumiseen vuoden 2004 lomaasuntomessuille. Kiinteistöyhtiön maat ja rakennukset sijaitsevat välittömästi suunnitellun turvetuotantoalueen pohjoispuolella. Yhtiölle kuuluu myös iso osa Jääsjärven Hakokallionlahden läntisistä ranta-alueista ja Tainionvirran etelärannasta käsittäen koko Ekonkosken alueen Jääsjärvestä lähtien vanhan kaarisillan alaiseen suvantoon saakka. Mikäli ympäristölupa hankkeelle myönnetään, muistuttaja on esittänyt, että luvan saaja velvoitetaan hankkimaan nykyaikaiset ja nykyistä selvästi vähemmän melua tuottavat turvetuotantokoneet, rakentamaan heti hakemuksessa mainittu pintavalutuskenttä, keskeyttämään pölyävä turpeennosto, jos tuulee etelästä tai lounaasta yli 7 m/s sekä olemaan käyttämättä äänekästä imukerääjää yöaikaan klo 22:00 07:00 välisenä aikana. 31

32 Muistuttajan mukaan Tainionvirran ja Jääsjärven veden laatu on selvästi huonontunut viime vuosina. Vesi on muuttunut ruskeaksi ja esimerkiksi kalapyydykset limoittuvat nopeasti. Tilanne on huonoin Hakokallionlahdessa, jonne käsittelemättömät kuivatusvedet virtaavat purkuojaa myöten Jaakkolansuon tuotantoalueelta. Suuret ravinnekuormat näkyvät selvästi vesikasvuston lisääntymisenä lahdessa, ja saastunut alue leviää vuosi vuodelta yhä laajemmalle kohti taimenistaan ja ravuistaan tunnetun Tainionvirran suuta. Hartolan Turpeen kuivatusvedet laskevat alemmas Tainionvirtaan, eivätkä vaikuta suoraan muistuttajan rantoihin, mutta koko vesistön kannalta niidenkin puhdistusta olisi parannettava huomattavasti nykyisestään. Myös hieno turvepöly likaa vesistöjä ja haittaa lähiasukkaiden viihtyvyyttä likaamalla rakennuksia ja kalusteita. Turvetuotannon aiheuttama melu haittaa vakituisia asukkaita ja kesäasukkaita. Hartolan Turpeen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat Kaarisillan alueella ilmeisesti pienenevät uuden turvetuotantoalueen myötä, koska laajennusalue sijaitsee nykyistä aluetta kauempana. Hakijan kanssa on muistuttajan mukaan voitu sopia siitä, että turvetuotanto keskeytetään, kun tuulet kääntyvät kohti loma-asuntoaluetta ja kirkonkylää. Mikäli ympäristölupa Isosuon ja Jaakkolansuon turvetuotannolle myönnetään, muistuttaja on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan hankkimaan nykyaikaiset ja vähän melua tuottavat turvetuotantokoneet, tehostamaan huomattavasti kemiallisella ympärivuotisella puhdistuksella Jääsjärveen laskevan kuivatusojan kiintokuormitusta, keskeyttämään turpeen noston, jos tuulee etelästä tai lounaasta yli 6 m/s sekä olemaan käyttämättä imukerääjiä yöaikaan klo 21:00 07:00 välisenä aikana. 33) 33 (Vehkaranta RN:o 1:1643, Hartolan kylä, Hartola) on vastustanut luvan myöntämistä turvetuotannolle ja kuivatusvesien johtamiselle toisen ojaan. Muistuttajan mukaan Tainionvirran veden laatu sekä joenpohjaan ja rantaviivaan kertyvän maa-aineksen muoto on muuttunut vuosien aikana. Vesi on muuttunut sameammaksi ja humuksen määrä vedessä on lisääntynyt. Joen kalasto on myös muuttunut. Nykyään Hartolan kunta panostaa merkittävästi kalastoon istutuksin ja taloudellisesti Tainionvirran monipuolisen virkistyskäytön lisäämiseksi. Muistuttaja on huolissaan myös joen varren maa-alueiden arvon alenemisesta tulevaisuudessa. Muistuttaja on kritisoinut fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Muistuttajan mielestä jo toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden aiheuttamien kuivatusvesien käsittelyä tulisi kehittää. Tainionvirran runsas kalasto, puhdas uimavesi ja monipuolinen virkistyskäyttö ovat tärkeitä kesäasukkaille ja kuntalaisille. 34) 34.1 ja 34.2 (Ranta-Korpela RN:o 1:2835, Hartolan kylä, Hartola) ovat todenneet, että hakija on vähätellyt turvetuotannon haittoja, vaikka turve- 32

33 tuotanto aiheuttaa vesien samentumista ja rehevöitymistä sekä haittaa lohisukuisten kalojen lisääntymistä alapuolisessa vesistössä. 35) 35.1 ja 35.2 (Kapteeni RN:o 1:2817, Hartolan kylä, Hartola) ovat esittäneet, että tuotanto keskeytetään, kunnes luvan edellyttämät toimenpiteet on suoritettu ja päätös asiasta on tehty. Muistuttajien mukaan Tainionvirran vesi on samentunut ja kivien pintaan on kerääntynyt noin sentin paksuinen ruskea kerros. Rantoja pitkin kulkevat ohuet turvelautat likaavat rantakasvillisuuden. Vesienkäsittelymenetelmät on saatettava ajan tasalle ja kuivatusvedet on käsiteltävä saostusaltaiden sekä kemiallisen puhdistusmenetelmän avulla ennen niiden pääsyä Jääsjärveen ja Tainionvirtaan. Muistuttajille on aiheutunut myös pöly- ja meluhaittaa turvetuotannosta. 36) 36.1 ja 36.2 (Huuskola RN:o 1:1237, Kirkonkylä, Hartola) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle, koska Tainionvirran veden laatu on selkeästi heikentynyt jo nykyisen turvetuotannon aikana. 37) 37 (Päiväranta RN:o 1:1628 ja Heinäranta RN:o 1:1988, Hartolan kylä, Hartola) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on ilmoittanut tulevansa vaatimaan vahingonkorvausta kaikista jo aiheutuneista haitoista vesistölle sekä kiinteistöjen arvon alenemisesta niiden kiinteistöjen osalta, jotka rajoittuvat Tainionvirtaan. 38) Itä-Hämeen Museoyhdistys ry. (Koskipää RN:o 1:2544, Niemi RN:o 1:1314, Meijeri I RN:o 1:1313 ja Meijeri II RN:o 1:2769) on vastustanut luvan myöntämistä Isosuon laajennusalueelle, mutta ei nykyiselle tuotantoalueelle. Yhdistys on ilmoittanut omistavansa ja ylläpitävänsä Itä-Hämeen museota. Koskipään kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ovat valmistuneet luvun ja 1800-luvun aikana, ja ne sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Museoalueella on myös tärkeää, että luonto pysyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen läheisyydessä mahdollisimman koskemattomana. Kaikki muistuttajan kiinteistöt rajoittuvat Tainionvirtaan. Kiinteistöjen arvon ja käytön sekä alueen virkistys- ja kalastuskäytön kannalta joen säilyminen mahdollisimman puhtaana vesistönä on turvattava ja sen laatua parannettava nykyisestään. Museon paloturvallisuus on otettava lupa-asian käsittelyssä riittävästi huomioon kiinteistöjen Niemi sekä Meijeri I ja II osalta, jotka sijaitsevat lähempänä suunniteltua ottoaluetta. Muistuttajan mukaan kiinteistöille kulkeutuu ajoittain jo nykyisen turpeenoton aikana tuulien mukana turvepölyä. 33

34 39) Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry. on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä Isosuon tuotantoalueelle ja vaatinut, että suojelutoimet soiden entistämiseksi suotovesialtaineen käynnistetään välittömästi. Muistuttaja on todennut, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja valtakunnallisen suostrategian mukaan turvetuotanto tulee keskittää ensisijaisesti entisille tuotantoalueille ja ojitetuille soille. Isosuo on pääosin luonnontilainen tai luonnontilaiseen verrattavissa oleva suoalue. Isosuon turvehankkeiden toteuttaminen hävittäisi vaarantuneeksi määritellyn viettokeitaan. Kyseisen luontotyypin suojelutaso ei noudattaisi luonnonsuojelulain 5 :n edellyttämää tasoa ja olisi vastoin voimassaolevaa lainsäädäntöä. Suunnitellun tuotantoalueen läheisyydessä on erittäin uhanalaiseksi määritelty ruohokangaskorpi, jonka suon kuivattaminen vaarantaisi. J Isosuo on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintujen muuttoaikaiseksi levähdysalueeksi, ja suo on myös pesimälinnustoltaan arvokas. Hanke muuttaisi lopullisesti alueen sekä muuttoaikaista että pesimälajistoa ja pienentäisi tai hävittäisi jo vaarantuneita lintukantoja. Isosuon perhoskartoitukset ovat riittämättömät ja ne on tehty loppukesällä, joka on liian myöhäinen useille soille erikoistuneille lajeille. Suunniteltu turvatuotanto tuhoaisi Isosuon ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selvityksissä havaitun rämekarvajalan, kanervapussikoin, suovenhokkaan ja muurainläiskäkoin sekä aiemmin tieteelle tuntemattoman pussikoilajin. Turvetuotanto olisi vastoin luonnonsuojelulain 5 :ää, joka edellyttää suojelutason säilymistä suotuisana. Hankkeen vaikutukset alapuoliseen vesistöön on arvioitu puutteellisesti. Hakemuksessa pintavalutuksen käsittelytuloksia mitataan vain kiintoaineen, fosforin ja typen osalta. Suurimmat riskit alueella liittyvät raudan ja humuksen huuhtoutumiseen. Vesienkäsittelymenetelmät ovat näiden osalta tuloksiltaan huonoja. Muistuttaja on ihmetellyt, minkä vuoksi ei ole tutkittu mahdollisuutta käyttää kemiallista käsittelyä. On odotettavissa, että alapuoliseen vesistöön kohdistuva kuormitus lisääntyy lähivuosina, kun Hartolan Turve ottaa käyttöön alempia tuotantokerroksia nykyisellä tuotantoalueellaan. Muistuttajan mukaan tehokkaan parasta nykytekniikkaa olevien turvetuotantoalueen kuivatusvesien puhdistuksen tulisi tapahtua tuotantoalueen lisäksi laskuojan suulla. On vaarana, että vuosikymmeniä kestävän turvetuotannon vuoksi menetetään kirkasvetinen Tainionvirta sen luonnon-, kalastus-, ravustus- ja virkistysarvoineen. Turvetuotannosta aiheutuu jo nykyisin pöly- ja meluhaittaa, joka lisääntyisi tuotantoalueen laajentuessa. Pölyn osalta ei ole esitetty tietoja radionuklidien osalta. Hartola kuuluu alueeseen, jossa Tsernobylin ydinturmaonnettomuuden aiheuttama laskeuma oli suurinta Suomessa. Laskeuman nuklidit lähtevät liikkeelle, kun suota käsitellään turvetuotantoa varten. Tuolloin nuklidit voivat levitä pölynä ilmaan, maalle ja vesiin. Isosuo sijaitsee Hartolan kuntakeskuksen ja loma-asutuksen välittömässä läheisyydessä, minkä vuoksi suon radionuklidit ja niiden aiheuttamat terveysriskit on analysoitava ennen lupaharkintaa. 34

35 35 Muistutuksen täydennyksessä on todettu, että ympäristövaikutusten arviointimenettely ei siinä tehtyjen merkittävien virheiden vuoksi anna edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiselle. Turpeennoston vahingollinen vaikutus vesistöihin on jätetty olemattomalle huomiolle. Myös turpeenkäytön tarpeellisuuden perusteluissa on merkittävä virhe. Turvehiukkasten biologisen hapenkulutuksen määrät ja happivajeen vaikutus pohjasedimentteihin kertyneiden ravinteiden liikkeellelähtöön on selvitettävä. Yhteysviranomaisen lausunnosta löytyy arviointiselostuksen ainoa kohta, jossa mainitaan mahdollisuus, että turpeen aiheuttama happikato voisi olla syynä fosforin vapautumiseen pohjasedimenteistä ja sitä kautta aiheuttaa vesistön rehevöitymistä. Muistuttajan mukaan turvehiukkaset kuluttavat vapaassa vedessä enemmän happea kuin kerrostuessaan nopeasti vesistön pohjalle. Vaikutus saattaa tuntua vasta kaukana turvehiukkasten päästöpaikoista. Muistuttajan mukaan uudet polttokattilat voidaan rakentaa niin, että puuta poltettaessa turvetta ei tarvita. 40) Hartolan kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja ja Gasthaus Koskenniemi Oy ovat esittäneet, että lupaviranomainen keskeyttää nykyisen turvetuotannon, kunnes nykyisillä tuotantoalueilla on asianmukaiset ja luvalliset vesienkäsittelyjärjestelmät. Vallitseva tilanne edellyttää lupaviranomaisen paikalla suorittamaa katselmusta. Vesialueen omistajat ja muu matkailutoiminta menettävät tuloja, kun kalastajat eivät enää käy Tainionvirran liettymien vuoksi joella kalassa. 41) Hartolan kalastusalue, Hartolan osakaskunta, Joutsjärven osakaskunta ja Kalhon osakaskunta ovat kaikilta osin vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttajien mukaan kokemukset ympärivuotisesta pintavalutuksesta ja kemikaloinnista ovat hyvin vähäiset eikä vakuuttavaa tietoa niiden toimimisesta ole. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on puutteellinen, koska siinä on lausuttu vain hyvin suppeasti Jaakkolansuosta. Isosuon osalta tulisi erityisesti kiinnittää huomiota ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin kohdassa 4 tarkoitettujen erityisten luonnonolosuhteiden huomioon ottamiseen, koska luvan myöntäminen merkitsisi viettokeidassuon tuhoutumista. Isosuota ei ole maakuntakaavassa varattu turvetuotantoalueeksi. Hakemuksessa esitetyt turvetuotannon vesistövaikutukset ovat vain arviointeja. Tainionvirran kalataloudellisten kunnostusten merkitys vaarantuu, mikäli lupa turvetuotantohankkeelle myönnetään. Muistuttajat ovat viitanneet Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmämietintöön 2011:1 (Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja

36 suojelun kansalliseksi tragediaksi) katsoessaan, että turvetuotanto tulisi kohdistaa tuotannossa oleville soille. Muistuttajien mukaan tämä ei tarkoita soita, joilla turvetuotantoa on harjoitettu ja harjoitetaan ilman asianmukaista ympäristölupaa. Muistuttajat ovat viitanneet myös korkeimman hallintooikeuden päätökseen taltionumero 1869, jossa korkein hallintooikeus oli hylännyt turvetuotantoalueen lisäaluetta koskevan hakemuksen. Muistuttajien mukaan päätös osoittaa, että vesienhoitosuunnitelma voidaan ottaa huomioon selvityksenä ympäristöluvan myöntämistä ja sen lupamääräyksiä koskevassa harkinnassa. Mikäli ympäristölupa edes osalle hankkeesta myönnetään, luvan saaja on velvoitettava korvaamaan täysimääräisesti vesialueille, kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko, haitta ja edunmenetys ja lupapäätöksessä on annettava tiukat lupamääräykset sekä puhdistusmääräykset ja tarkkailuohjelmat. Muistuttajat ovat pyytäneet lupaviranomaista suorittamaan paikalla tarkastuksen, jotta vesialueiden omistajat voivat paikan päällä tulla kuulluiksi sekä selvittää vesistön todellinen tila. Muistuttajat ovat lisäksi pyytäneet saada vastata luvan hakijan vastineeseen ja muihin mahdollisiin lisäselvityksiin. 42) Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. on todennut, että Isosuolla tehty pesimälinnustoselvitys ja muutonaikaista levähtävän linnuston tutkimus ovat riittävät ympäristövaikutusten arviointiin. Isosuo on Etelä- Suomen suurimpia luonnontilaisia soita, ja siksi myös pesimälinnustollisesti arvokas suo maakunnassa. Alueella pesii useita lintudirektiivin I-liitteen sekä eri uhanalaisluokituksella olevia lajeja. Muutonaikaisissa levähtävän linnuston tutkimuksissa on saatu selville, että alueella levähtää syksyisin useita satoja kurkia (lintudirektiivin I-liitteen laji), ja alue on lajille valtakunnallisesti arvokas. Jos turvetuotannolle myönnetään lupa, yli 500 kurkiyksilön levähdysalue tuhoutuu täydellisesti. Alueen ottaminen turvetuotantoon muuttaisi peruuttamattomasti suon pesimälajistoa. Hartolan Isosuo on arvokkain suo linnustollisesti Päijät-Hämeessä. Suo tulisi säilyttää täysin luonnontilaisena. Yhdistyksen jäsenillä on myös havaintoja Hakakallionlahdelta rauhoitetusta viitasammakosta, joka kuuluu luontodirektiivin IV (a) -liitteen lajeihin. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskee hävittämis- ja heikentämiskielto. Viitasammakkoa ei mainita lupahakemuksessa, eikä hankkeen vaikutuksia lajiin ole arvioitu. Turvetuotanto voi vaikuttaa lajiin negatiivisesti muun muassa estämällä lajin nuijapäiden hapensaantia. Ympäristölupaa ei voida myöntää ennen kuin lajin esiintyminen on inventoitu ja hankkeiden vaikutukset siihen arvioitu. Hakakallionlahdelta on myös havaintoja lumme- ja täplälampikorennoista, jotka myös kuuluvat luontodirektiivin IV (a) -liitteeseen. Näistä ei ole mainittu lupahakemuksissa. Turvetuotannolla voi olla negatiivisia vaikutuksia kyseisiin lajeihin muun muassa veden samentumisen kautta, jolloin lajien näköön perustuva saalistus vaikeutuu. Ympäristölupaa ei voida myöntää ennen kuin lajien esiintyminen on inventoitu tarkemmin ja hankkeiden vaikutukset niihin arvioitu. 36

37 37 Hakijan vastine Hakija on viitannut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnosta luontoarvojen osalta Hartolan kunnan ympäristölautakunnan 3) lausunnosta ja Itä- Hämeen museoyhdistys ry:n 39) muistutuksesta antamiinsa vastineisiin. Hakija on todennut, että valtakunnallisen suostrategian valmistelu on kesken. Valtakunnallisen suostrategian työryhmän päätöksen mukaan alueille, joille lupaa on haettu ennen helmikuuta 2011, ei sovelleta suo- ja turvemaastrategian luonnontilaisuusasteikkoa. Asumisviihtyvyyteen sekä pölyyn ja meluun liittyvän lausunnon osalta hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin ja todennut sitoutuvansa noudattamaan annettavanympäristöluvan lupamääräyksiä pöly- ja melupäästöjen tarkkailemiseksi. Hakemussuunnitelman mukaan turvetuotannon pölypitoisuudet eivät ylitä raja-arvoja. Lausuntoon vesienkäsittelyrakenteiden, vesien johtamiseen liittyvien uomien ja eristysojien osalta hakija on viitannut 8.1:n ja 8.2:n 8) muistutukseen antamaansa vastineeseen ja todennut, että se sitoutuu noudattamaan annettavan ympäristöluvan lupamääräyksiä. Toiminnan käyttö-, kuormitus- ja ympäristövaikutuksia tullaan tarvittaessa seuraamaan säännöllisesti aluehallintoviraston hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon tarkennetun arvion hankkeen vaikutuksista pohjavesialueeseen sekä arvion laskuojan vaikutuksista pohjavesialueeseen ja esityksen pohjavesialueen suojaustoimenpiteistä. Hakija on todennut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 2) lausunnosta, että toiminta Isosuolla on alkanut jo kauan ennen nykyistä vesi- ja ympäristölupalainsäädäntöä. Lainsäädännön voimaantulon jälkeen Hartolan Turve on toiminut lupaasioissa ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineeseen liitettyyn Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Lisäksi hakija on todennut, että turvetuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmät tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan mukaisesti. Hakija on todennut Hartolan kunnan ympäristölautakunnan 3) lausunnosta, että mikäli Isosuon lisäalueet otetaan käyttöön, tuotanto siirtyy vähitellen Isosuon keskiosiin kauemmas asutuksesta. Hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin ja todennut sitoutuvansa noudattamaan ympäristöluvassa asetettavia lupamääräyksiä. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineeseen liitettyyn Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Lisäksi hakija on todennut, että turvetuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmät tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan mukaisesti. Hakija on todennut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän 4) lausunnosta pohjaveden osalta, että hakija on toimittanut aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksen täydennyksen, jossa on esitetty tarkennettu arvio hankkeen vaikutuksista pohjavesialueeseen sekä

38 arvio laskuojan vaikutuksista pohjavesialueeseen ja esitys pohjavesialueen suojaustoimenpiteistä. Lisäksi hakija sitoutuu noudattamaan ympäristöluvassa asetettavia velvoitteita pohjaveden tarkkailulle. Pintavesiin kohdistuvien vaikutusten osalta hakija on todennut, että se on ympäristölupahakemuksen kappaleessa 9 asianmukaisesti esittänyt toiminnan vaikutukset ympäristöön ja ympäristöriskit. Hakija pyrkii esittämillään tavoilla omalta osaltaan minimoimaan vaikutukset ympäristöön. Melun ja pölyn osalta hakija on todennut, että kuljetusliikenteen vaikutus kokonaisuuteen ja nykyiseen tilanteeseen on olematon. Melu- ja pölypäästöt on mallinnettu ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa. Lisäksi ympäristöluvassa ja hakijan vastineen muissa kirjoituksissa esitetyt pöly- ja melupäästöjen leviäminen ja vaikutukset pohjautuvat tehtyihin tutkimuksiin ja kokeisiin, jotka on suoritettu todellisissa työskentelytilanteissa. Pöly- ja melumallinnusten mukaan ohjearvot eivät ylity turvetuotantoalueen lähiympäristössä. Hakija sitoutuu noudattamaan annettavan ympäristöluvan lupamääräyksessä mahdollisesti asetettavaan velvoitteeseen tehdä uusi pölyja melumallinnus. Hakija on viitannut Hartolan kunnanhallituksen 5) lausuntoon turvetuotannon vaikutuksista Tainionvirtaan muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin ja todennut sitoutuvansa noudattamaan ympäristöluvassa asetettavia lupamääräyksiä. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineeseen liitettyyn Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Lisäksi hakija on todennut, että turvetuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmät tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan mukaisesti. Hakija on ihmetellyt, miksi Hartolan kunta on kaavoittanut lomamessualueen turvesuon läheisyyteen, jos turvetoiminta koetaan ongelmaksi ja sen aiheuttamat haitat ovat sietämättömät. Alueella on ollut turvetuotantoa kymmeniä vuosia. Toiminta Isosuolla on alkanut jo kauan ennen nykyistä vesi- ja ympäristölupalainsäädäntöä. Lainsäädännön voimaantulon jälkeen Hartolan Turve on toiminut lupa-asioissa ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla. Hakija on Sysmän kunnanhallituksen 6) ja Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaoston 7) lausunnoista antamassaan vastineessa viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Hakija on todennut 8.1:n ja 8.2:n 8) muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, missä Hartolan turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Hakija tulee käsittelemään turvesuon vedet ympäristölupahakemuksessa esittämällään tavalla. Isosuon vesienkäsittelymenetelmät paranevat nykyisestään. Hakija sitoutuu noudattamaan annettavassa ympäristöluvassa asetettavia vesipäästöjen raja-arvoja. Turvetuotanto ei ole ainoa Tainionvirran kuormittaja eikä Tainionvirran mahdollinen rehevöityminen johdu ainoastaan turvetuotannosta. Turvetuotannossa valuma-alueen pinta-alasta on vain 1,2 %. Turvetuotannon lisäk- 38

39 si maa- ja metsätalous sekä loma- ja haja-asutus aiheuttavat hajakuormitusta Tainionvirtaan. Suuri osa rehevöitymistä aiheuttavasta fosforista on peräisin maataloudesta. Myös kalankasvatus ja Hartolan kunnallinen jätevedenpuhdistamo sekä vanhat kaatopaikat kuormittavat Tainionvirtaa. Tainionvirran vedenlaatua tarkkaillaan velvoitetarkkailuna useissa eri paikoissa ja lisäksi joki on Hämeen ELY-keskuksen seurannassa. Myös hakija sitoutuu tarkkailemaan vesistön tilaa sille määrätyllä tavalla. Myös vesiensuojelurakenteiden kuntoa ja toimivuutta seurataan säännöllisesti ja havaitut viat korjataan välittömästi. Pöly- ja meluasioissa hakija on viitannut ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa tehtyihin pöly- ja melumallinnuksiin. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Pölyhaittoja voidaan vähentää ottamalla huomioon tuulen voimakkuus ja suunta töiden aikana. Pölyä aiheuttavat toimenpiteet voidaan keskeyttää, kun tuulen suunta on asutusta kohti. Turvetuotantoalueen ja Silvastien kiinteistön väliin jää valtatie 4, joka myös omalta osaltaan aiheuttaa pölyämistä, sekä metsäistä aluetta. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön, joten pölyämisen vaikutusalue rajoittuu noin m:n etäisyydelle. Etäisyyttä tuotantoalueelta Okarannan kiinteistölle on noin 800 m. Kovalla tuulella (yli 10 m/s), jolloin pöly voi kulkeutua pitemmälle, tuotanto on kiellettyä paloturvallisuusmääräysten perusteella. Ympäristömelulle annetut ohjearvot päivä- ja yöajalle ovat db(a). Aikaisemmin tehdyn melumallinnuksen mukaan turvetuotannon aiheuttamat päiväaikaiset keskimääräiset melutasot ovat lähimpien kiinteistöjen kohdalla, eli noin 300 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta, alle 40 db(a) ja yöaikaiset noin 41 db(a). Noin 800 m:n etäisyydellä, missä Okarannan kiinteistö sijaitsee, melutasot ovat tätä pienemmät. Alueen asutukselle melua aiheuttaa myös valtatie 4, jonka meluhaitta voi olla suurempaa kuin turvetuotannosta aiheutuva melu. Hartolan turpeen toiminnasta ei aiheudu muistuttajan kuvaamaa junan kolketta. Hakijan arvion mukaan tämäntyyppinen melu voi mahdollisesti olla peräisin murskaustoiminnasta. Mikäli Isosuon lisäalueet otetaan käyttöön, tuotanto siirtyy vähitellen Isosuon keskiosiin, jolloin myös Isosuon ympäristöön kohdistuvat melupäästöt vähenevät. Hakija sitoutuu toiminnallaan minimoimaan pöly- ja meluhaitat ja noudattamaan aluehallintoviraston laatimia ohjeita ja vaatimuksia pöly- ja melupäästöille. Hakija on viitannut Asunto Oy Hartolan Kiekun 9) muistutukseen Tainionvirran likaantumis- ja samentumishaittojen osalta 8.1:n ja 8.2:n 8) muistutuksesta antamaansa vastineeseen sekä lupahakemuksessa esitettyyn. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa 39

40 Hartolan turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee suunnitellusta tuotantoalueesta noin 1,5 km:n päässä, jossa turvetuotannon aiheuttamat pöly- ja melupäästöt ovat raja-arvoja pienemmät eivätkä enää aiheuta merkittävää haittaa. Hakija on myös pölyja melupäästöjen osalta viitannut 8.1:n ja 8.2:n 8) muistutuksesta antamaansa vastineeseen sekä lupahakemuksessa esitettyyn. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineeseen liitettyyn Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Lisäksi hakija on todennut, että turvetuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmät tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan mukaisesti. Hakija on todennut 10:n 10) muistutukseen, että Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta Raiteenojan suun yläpuolella eikä niillä ole vaikutusta Hakokallion lahden vedenlaatuun. Ojitukset ovat välttämätön osa turvetuotantoa ja ojitukset on huomioitu asianmukaisesti ympäristölupahakemuksessa. Hakija on todennut 11.1:n ja 11.2:n 11) muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Vesistön tilan ja rehevöitymisen osalta sekä pölyn ja melun osalta hakija on viitannut 8.1:n ja 8.2:n 8) muistutuksesta antamaansa vastineeseen sekä lupahakemuksessa esitettyyn. Lisäksi hakija on todennut, että valtatie 4 on alle sadan metrin päässä Pöyryjen kiinteistöstä ja aiheuttaa meluhaittaa enemmän kuin mahdollisesti turvetuotantoalueelta kantautuva melu. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineeseen liitettyyn Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmät tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan ja suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Hartolan toiminnan laajentaminen ei lisää ympäristöön kohdistuvia haittoja, sillä vesipäästöt eivät merkittävästi lisäänny eikä toiminta merkittävästi muutu nykyisestään. Vesiensuojeluratkaisuilla ja mahdollisen ympäristöluvan lupaehtoja noudattamalla pyritään minimoimaan hakijan osalta Tainionvirtaan kohdistuvat päästöt, jolloin rantojen viihtyisyys ja virkistyskäyttömahdollisuudet eivät heikkene eikä kiinteistöjen arvo laske. Hakija on todennut 12:n 12) muistutuksesta, että Hartolan Turpeen vesien vaikutukset eivät näy enää Enojärvessä. ELY-keskus on myös todennut lausunnossaan, että Raiteenojan vedet sekoittuvat ja laimenevat tehokkaasti Tainionvirran vesimassoihin, eivätkä Raiteenojasta purkautuvat vedet vaikuta Tainionvirran vedenlaatuun noin 700 m:n päässä. ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että käytettävissä olevien tietojen perusteella Tainionvirran vedenlaadussa on tapahtunut korkeintaan lieviä, mutta ei välttämättä pysyviä muutoksia. Tainionvirran vesi on edelleen hyvälaatuista. Hakija on viitannut 8.1:n ja 8.2:n 8) muistutuksesta antamaansa vastineeseen sekä lupahakemuksessa esitettyyn. Hakija on huomauttanut, että Tainionvirtaan tulee kuormitusta muun muassa kalankasvatuslaitoksista ja 40

41 maataloudesta. Turvetuotannon osuus Tainionvirran kuormittajana ei ole merkittävä. Hakija on viitannut 13:n 13) muistutuksesta Isosuon päästöjen osalta 8.1:n ja 8.2:n 8) muistutuksesta antamaansa vastineeseen sekä lupahakemuksessa esitettyyn. Hakija tulee käsittelemään turvesuon vedet ympäristölupahakemuksessa esittämällään tavalla, jolloin Isosuon vesienkäsittelymenetelmät paranevat nykyisestään. Hakija on todennut, että Tainionvirran mahdollista rehevöitymisessä ja vesistön pilaantumisessa on huomioitava myös muiden kuormittavien tekijöiden vaikutus. Turvetuotannon osuus Tainionvirran muihin päästölähteisiin suhteutettuna ei ole kovin merkittävä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on hakijan mukaan tehty asianmukaisesti ja lain edellyttämällä tavalla. Hämeen ELY-keskus on antanut lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut 8.1:n ja 8.2:n 8) muistutuksesta antamaansa vastineeseen. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmät tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan ja suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Hakija pyrkii vesiensuojeluratkaisuillaan ja tulevan ympäristöluvan lupamääräyksiä noudattamalla minimoimaan Tainionvirtaan kohdistuvat päästöt, jolloin rantojen viihtyisyys ja virkistyskäyttömahdollisuudet eivät heikkene. ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että käytettävissä olevien tietojen perusteella Tainionvirran vedenlaadussa on tapahtunut korkeintaan lieviä, mutta ei välttämättä pysyviä muutoksia. Tainionvirran vesi on edelleen hyvälaatuista. Lisäksi ympäristöluvan myötä vesienkäsittely tulee paranemaan entisestään. Hakija on vastustanut tuotannon keskeyttämistä. Toiminta Isosuolla on alkanut jo kauan ennen nykyisen vesi- ja ympäristölupalainsäädännön laatimista. Nykyisen lainsäädännön voimaantulon jälkeen Hartolan Turve on toiminut lupa-asioissa ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla ja parhaillaan on menossa lainmukainen lupaprosessi. Toiminnan keskeyttäminen lupaprosessin ajaksi ei lopeta veden tuloa tuotantoalueelta. Hakija on todennut 14.1:n, 14.2:n ja 14.3:n sekä muiden asiakumppaneiden 14) muistutuksesta, että Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta Raiteenojan suun yläpuolella vedenlaatuun. Hakija on viitannut muihin muistutuksiin antamiinsa vastineisiin ja lupahakemuksessa jo esitettyyn. ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että käytettävissä olevien tietojen perusteella Tainionvirran vedenlaadussa on tapahtunut korkeintaan lieviä, mutta ei välttämättä pysyviä muutoksia. Tainionvirran vesi on edelleen hyvälaatuista. Pohjaveden osalta hakija on viitannut vastineeseen liitettyyn täydennykseen hankkeen pohjavesivaikutuksista. 41

42 Hakija on viitannut Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen 15) muistutuksesta kalatalous- ja kalastushaittojen osalta vastineen liitteenä olevaan Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Hakija sitoutuu maksamaan kalatalousmaksua aluehallintoviraston määräämän summan. ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että käytettävissä olevien tietojen perusteella Tainionvirran vedenlaadussa on tapahtunut korkeintaan lieviä, mutta ei välttämättä pysyviä muutoksia. Tainionvirran vesi on edelleen hyvälaatuista. Hakija on todennut, että Tainionvirran ympäristössä on viime vuosina tehty Tainionvirran vedenlaatuun vaikuttavia toimenpiteitä kuten valtatien 4 siltatyömaa ja mökkimessualueen rantaruoppaukset. Hakija on todennut 16:n 16) muistutuksesta, että muistuttajan kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin, joissa se on todennut sitoutuvansa omalta osaltaan minimoimaan vesistöihin kohdistuvat päästöt tehokkailla vesiensuojelurakenteilla sekä noudattamalla tulevassa ympäristöluvassa annettuja lupamääräyksiä ja määrättyjä raja-arvoja. Hakija on vastustanut muistuttajan korvausvelvollisuutta. Hartolan turpeen toiminta on tähän asti ollut pienimuotoista eikä se ole voinut aiheuttaa muistuttajan kuvaamaa vesistön huonontunutta nykytilannetta. On otettava huomioon myös muiden kuormittajien vaikutus. ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että käytettävissä olevien tietojen perusteella Tainionvirran vedenlaadussa on tapahtunut korkeintaan lieviä, mutta ei välttämättä pysyviä muutoksia. Tainionvirran vesi on edelleen hyvälaatuista. Hakija on todennut 17:n oikeudenomistajien 17) muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin, joissa se on todennut sitoutuvansa omalta osaltaan minimoimaan vesistöihin kohdistuvat päästöt tehokkailla vesiensuojelurakenteilla sekä noudattamalla tulevassa ympäristöluvassa annettuja lupamääräyksiä ja määrättyjä raja-arvoja. Hakija on muistuttanut, että ympäristöluvan myötä Isosuon vesienkäsittelymenetelmät paranevat nykyisestä perustasostaan. Hakija on viitannut 18:n 18) muistutuksen johdosta muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että käytettävissä olevien tietojen perusteella Tainionvirran vedenlaadussa on tapahtunut korkeintaan lieviä, mutta ei välttämättä pysyviä muutoksia. Tainionvirran vesi on edelleen hyvälaatuista. Hakija on todennut 19.1:n ja 19.2:n 19) muistutuksesta, että Tainionvirran mahdollisessa rehevöitymisessä ja vesistön pilaantumisessa on otettava huomioon myös muiden kuormittajien vaikutus. Vastaavia muistutuksia on tullut myös Raiteenojan suun yläpuolella olevien kiinteistöjen asukkailta. Hartolan Turpeen turvetuotantoalueen vedet eivät vaikuta purkupisteen yläpuoliseen vedenlaatuun. Hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Hakija pyrkii vesiensuojeluratkaisuillaan ja tulevan ympäristöluvan lupamääräyksiä noudattamalla minimoimaan Tainionvir- 42

43 taan kohdistuvat päästöt, jolloin rantojen viihtyisyys ja virkistyskäyttömahdollisuudet eivät heikkene. Hakija on viitannut 20:n 20) muistutuksen johdosta muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin, joissa se on todennut sitoutuvansa omalta osaltaan minimoimaan vesistöihin kohdistuvat päästöt tehokkailla vesiensuojelurakenteilla sekä noudattamalla tulevassa ympäristöluvassa annettuja lupamääräyksiä ja määrättyjä raja-arvoja. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineen liitteenä olevaan Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Hakija on todennut, että turvetuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmät tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan ja suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Tulipaloriski on huomioitu ympäristölupahakemuksen kohdassa ympäristöriskit. Tulipalojen ehkäisemiseksi Isosuolle laaditaan pelastussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa yli 10 m/s. Lisäksi tuotantoalueella on asianmukainen palontorjuntakalusto ja työntekijät koulutetaan toimimaan poikkeustilanteissa suunnitelman mukaisesti. Kaatopaikalta tuleviin valumavesien osalta hakija on todennut, että se ei ole velvollinen huolehtimaan muualta kuin turvetuotantoalueelta tulevasta kuormituksesta. Hakija on todennut 21.1:n ja 21.2:n 21) muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin, joissa se on todennut sitoutuvansa omalta osaltaan minimoimaan vesistöihin kohdistuvat päästöt tehokkailla vesiensuojelurakenteilla sekä noudattamalla tulevassa ympäristöluvassa annettuja lupamääräyksiä ja määrättyjä raja-arvoja. Hakija on vastustanut tuotannon keskeyttämistä ja katsonut, ettei sille ole laillisia perusteita. Toiminta Isosuolla on alkanut jo kauan ennen nykyisen vesi- ja ympäristölupalainsäädännön laatimista. Nykyisen lainsäädännön voimaantulon jälkeen Hartolan Turve on toiminut lupa-asioissa ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla ja parhaillaan on menossa lainmukainen lupaprosessi. Hakija on todennut 22.1:n ja 22.2:n 22) muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossahartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin, joissa se on todennut sitoutuvansa omalta osaltaan minimoimaan vesistöihin kohdistuvat päästöt tehokkailla vesiensuojelurakenteilla sekä noudattamalla tulevassa ympäristöluvassa annettuja lupamääräyksiä ja määrättyjä raja-arvoja. Muualta kuin turvetuotantoalueelta tulevaan kuormitukseen hakija ei ole ottanut kantaa. Tulipaloriski on huomioitu ympäristölupahakemuksen kohdassa ympäristöriskit ja tulipalojen ehkäisemiseksi Isosuolle laaditaan pelastussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa yli 10 m/s. Lisäksi tuotantoalueella on asianmukainen palontorjuntakalusto ja työntekijät koulutetaan toimimaan poikkeustilanteissa suunnitelman mukaisesti. 43

44 Hakija on todennut 23:n 23) muistutuksesta, että Isosuon vesienkäsittelymenetelmät paranevat nykyisestä perustasostaan. Vesienkäsittelyratkaisut edustavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, ja ne ovat yleisesti käytössä turvetuotannossa. Suunnitellut vesienkäsittelymenetelmät poistavat selvästi muistuttajan kuvailemia haittoja kuten tulvapäästöjä. Hakija sitoutuu noudattamaan tulevassa ympäristöluvassa asetettavia vesipäästöjen raja-arvoja. Hakija on viitannut pölypäästöjen osalta muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Hakija on vastustanut tuotannon keskeyttämistä ja katsonut, ettei sille ole laillisia perusteita. Toiminta Isosuolla on alkanut jo kauan ennen nykyisen vesi- ja ympäristölupalainsäädännön laatimista. Nykyisen lainsäädännön voimaantulon jälkeen Hartolan Turve on toiminut lupa-asioissa ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla ja parhaillaan on menossa lainmukainen lupaprosessi. Muistutukseen liitetyistä kuvista hakija on todennut, että Hartolan Turpeen tuotantoalueelta purkautuvat vedet eivät vaikuta Hakokallion lahden vedenlaatuun. Lisäkuvat ovat laskuojan selkeytysaltaan ja nelostien väliltä, jossa laskuoja kulkee suon läpi. Kuvassa esitetty tilanne ei kuvaa normaalitilannetta, sillä kuvassa ojan rakenne on pettänyt, ja se on romahtanut kasaan. Kuvan turvemäärä ei ole peräisin tuotantoalueelta, eikä se pääse kyseisestä paikasta kulkeutumaan eteenpäin. Jatkossa vastaava ongelma poistuu, kun oja kaivetaan uuteen paikkaan. Hakija on viitannut 24:n 24) muistutuksen johdosta muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Hakija on todennut, ettei turvepöly ole haitallista terveydelle eikä ympäristölle. Hakija on todennut 25.1:n ja 25.2:n 25) muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineen liitteenä olevaan Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Vesienkäsittely tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan ja suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Hakija on viitannut 26:n 26) muistutuksen johdosta muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin ja todennut, että Isosuon vesienkäsittelymenetelmät paranevat nykyisestä perustasostaan. Toiminta Isosuolla on alkanut jo kauan ennen nykyisen vesi- ja ympäristölupalainsäädännön laatimista. Nykyisen lainsäädännön voimaantulon jälkeen Hartolan Turve on toiminut lupa-asioissa lain mukaisesti ja ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla. Hakija on todennut 27.1:n ja 27.2:n 27) muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa Hartolan Turpeen 44

45 kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Vesistöpäästöjen sekä pöly- ja meluhaittojen osalta hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineen liitteenä olevaan Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Vesienkäsittely tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan ja suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Hakija on viitannut Itä-Hämeen Museoyhdistys ry:n 38) muistutuksesta ja Hartolan kunnan ympäristölautakunnan 3) lausunnosta antamiinsa vastineisiin. Hakija on huomauttanut, että GTK:n selvityksen mukaan Isosuo ei ole luonnontilainen suo. Koskematonta suota jää Isosuon laajentumisesta huolimatta 250 ha lintujen, eläinten ja hyönteisten käyttöön. Turvetuotannosta huolimatta linnut eivät ole kadonneet alueelta, vaan muuttolinnut käyttävät Isosuon tuotannosta poistuneita ja tuotannossa olevia alueita edelleen lepopaikkanaan ja muun muassa teeret yöpyvät Isosuon alueella. Turvetuotantoa on ollut alueella jo kymmeniä vuosia ja linnut, hyönteiset sekä eläimistö ovat sopeutuneet ympäristöön. Elinympäristö muuttuu uudelleen, mikäli turvetuotanto alueella lopetetaan. Hakija on todennut 28.1:n ja 28.2:n 28) muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineen liitteenä olevaan Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Vesienkäsittely tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan ja suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Hakija on todennut 29:n 29) muistutuksesta, että muistuttajan kiinteistöt sijaitsevat sellaisella etäisyydellä Hartolan Turpeen tuotantoalueesta, ettei Hartolan Turpeen toiminnalla ole vaikutusta pohjaveden määrään ja laatuun Siljalassa. Lisäksi hakija on viitannut aluehallintovirastolle toimittamaansa ympäristölupahakemuksen täydennykseen, jossa on esitetty tarkennettu arvio hankkeen vaikutuksista pohjavesialueeseen sekä arvio laskuojan vaikutuksista pohjavesialueeseen ja esitys pohjavesialueen suojaustoimenpiteistä. Pölyhaittojen sekä kuivatusvesistä aiheutuvaksi väitetyn haitan osalta hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineen liitteenä olevaan Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Hakija on viitannut 30:n 30) muistutuksen johdosta muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin ja on todennut, että turvepöly ei ole haitallista terveydelle eikä ympäristölle. Pöly- ja melupäästöt on mallinnettu ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa. Lisäksi ympäristöluvassa ja hakijan vastineen muissa kirjoituksissa esitetyt pöly- ja melupäästöjen leviäminen ja vaikutukset pohjautuvat tehtyihin tutkimuksiin ja kokeisiin, jotka on suoritettu todellisissa työskentelytilanteissa. Pöly- ja melumallinnusten mukaan ohjearvot eivät ylity turvetuotantoalueen lähiympäristössä. 45

46 Hakija on viitannut 31:n 31) muistutuksesta muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin ja todennut, että Tainionvirran mahdollisessa rehevöitymisessä ja vesistön pilaantumisessa on otettava huomioon myös muiden kuormittajien vaikutus. Ympäristölupahakemuksessa esitetyt laskelmat ovat vain arvioita, mutta ne perustuvat pitkän ajan keskiarvoihin sekä tutkimuksiin ja havaintoihin, jotka on tehty todellisissa olosuhteissa. Hakijan mukaan kuvatut vaikutukset antavat riittävän kuvan todellisesta tilanteesta. Hakija on viitannut Kiinteistö Oy Hartolan Kaarisillan 32) muistutuksen johdosta muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Hakija on ilmoittanut sitoutuvansa noudattamaan tulevassa ympäristöluvassa asetettavia lupamääräyksiä. Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta Hakokallionlahden ja Tainionvirran suun vedenlaatuun. Hakija on todennut 33:n 33) muistutuksesta, että muistuttajan kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Kalatalous- ja kalastushaittojen osalta hakija on viitannut vastineen liitteenä olevaan Lapin Vesitutkimus Oy:n selvitykseen. Vesienkäsittely tullaan toteuttamaan parhaan käytössä olevan tekniikan ja suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Hakija on viitannut 34.1:n ja 34.2:n 34) muistutuksen johdosta muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Ympäristölupahakemuksessa esitetyt laskelmat ovat vain arvioita, mutta ne perustuvat pitkän ajan keskiarvoihin sekä tutkimuksiin ja havaintoihin, jotka on tehty todellisissa olosuhteissa. Hakijan mukaan kuvatut vaikutukset antavat riittävän kuvan todellisesta tilanteesta. Hakija on todennut 35.1:n ja 35.2:n 35) muistutuksesta että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa Hartolan Turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Hakija on muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Hakija on vastustanut tuotannon keskeyttämistä ja katsonut, ettei sille ole laillisia perusteita. Toiminta Isosuolla on alkanut jo kauan ennen nykyisen vesi- ja ympäristölupalainsäädännön laatimista. Nykyisen lainsäädännön voimaantulon jälkeen Hartolan Turve on toiminut lupa-asioissa ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla ja parhaillaan on menossa lainmukainen lupaprosessi. Ympäristöluvan ja toiminnan laajentamisen myötä myös vesien puhdistusmenetelmät paranevat. Hakija on todennut 36.1:n ja 36.2:n 36) muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Raiteenojan suun yläpuolella, jossa Hartolan turpeen kuivatusvedet eivät vaikuta vedenlaatuun. Vastineessaan hakija on viitannut muihin muistutuksiin antamiinsa vastineisiin. Hakija on todennut 37:n 37) muistutuksen johdosta vastustavansa korvausvelvollisuutta. Hartolan Turpeen toiminta on ollut pienimuotoista, eikä se ole voinut aiheuttaa vesistön huonontunutta nykytilannetta. On otettava huomioon myös muiden kuormittajien vaikutus. 46

47 Hakija on todennut Itä-Hämeen Museoyhdistys ry:n 38) muistutuksesta, että alueella on kymmeniä vuosia harjoitettu turvetuotantoa. Haetulla ympäristöluvalla on tarkoitus jatkaa vanhaa toimintaa ja taata nykymuotoisen toiminnan jatkuvuus pitkälle tulevaisuuteen. Hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Tulipaloriski on huomioitu ympäristölupahakemuksessa kohdassa ympäristöriskit. Tulipalojen ehkäisemiseksi Isosuolle laaditaan pelastussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa yli 10 m/s. Lisäksi tuotantoalueella on asianmukainen palontorjuntakalusto ja työntekijät koulutetaan toimimaan poikkeustilanteissa suunnitelman mukaisesti. Tainionvirran kulttuurimaisema ei muutu, sillä toiminta ei kohdistu kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle eikä toiminta aiheuta myöskään maisemallista haittaa kyseiselle alueelle. Hakija on todennut Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry:n 39) muistutukseen Isosuon luontoarvojen osalta, että alueen luonnontilaisuudessa on nähtävissä toiminnan aikaansaamia vaikutuksia. GTK:n selvityksen mukaan Isosuo ei ole luonnontilainen suo. Turpeen nostotoimintaa on harjoitettu alueella kymmeniä vuosia ja suolla on noin 500 m:n välein vanhoja ojia. Vapo Oy:n Jaakkolansuon laskuoja kulkee suunnitellun laajennusalueen reunaa pitkin keskellä Isosuota. Laskuojan syvyys on noin 3 m. Hakija on myöntänyt, että turvetuotanto hävittäisi itse tuotantoalueella suotyypit, viettokeidassuon kokonaisuutena sekä aikaansaisi kuivatusvaikutuksia ympäröivillä suotyypeillä heikentäen edelleen niiden luonnontilaisuutta. Hakija pyrkii säilyttämään turpeenoton ulkopuolelle jäävät reunaalueet mahdollisimman luonnontilaisina. Muistutukseen Isosuon luokittelemisesta valtakunnallisesti arvokkaaksi lintujen muuttoaikaiseksi levähdysalueeksi ja perhoskartoituksen puutteellisuudesta hakija on viitannut Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry:n 42) muistutuksesta antamaansa vastineeseen. Hakija on todennut, että 250 ha koskematonta suota jää Isosuon laajentumisesta huolimatta lintujen, eläinten ja hyönteisten käyttöön. Turvetuotannosta huolimatta linnut eivät ole alueelta kadonneet, vaan muuttolinnut käyttävät Isosuon tuotannosta poistuneita alueita ja tuotannossa olevia alueita edelleen lepopaikkanaan, ja muun muassa teeret yöpyvät Isosuon alueella. Turvetuotantoa on ollut alueella jo kymmeniä vuosia ja linnut, hyönteiset sekä eläimistö ovat sopeutuneet tähän ympäristöön. Alueella on havaittu merkittäviä perhoslajeja. Hakija pyrkii säilyttämään turpeenoton ulkopuolelle jäävät reunaalueet mahdollisimman muuttumattomina, jotta osa perhosten elinympäristöistä säästyisi. Hakija sitoutuu noudattamaan ympäristöluvassa mahdollisesti asetettavaa velvoitetta lisäselvitysten tekemiseen alueen perhoslajiston esiintymiskuvan tarkentamiseksi. Muistutukseen kuivatusvesien vesistövaikutusten puutteellisesta arvioimisesta hakija on todennut, etteivät keskimääräiset arvot paljasta päästöhuippuja. Hakija pyrkii ajoittamaan tarkkailunäytteidenottoja myös kevätaikaiseen lumen sulamiseen, kevät- ja syyssateisiin. Hakija on viitannut mui- 47

48 hin muistutuksiin antamiinsa vastineisiin. Isosuon vesienkäsittelymenetelmät paranevat nykyisestä perustasostaan. Vesienkäsittely edustaa parasta käytettävissä olevaa ja turvetuotannossa yleisesti käytössä olevaa tekniikkaa. Kemiallisen puhdistusmenetelmän käyttöä, pintavalutuksen käsittelytulosten mittausta, vesien puhdistuksen suorittamisesta myös laskuojan suulla ja vesistövaikutuksia koskevalta muistutuksen osalta hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Mikäli tulevassa ympäristöluvassa velvoitetaan lisäämään vesienpuhdistusta myös laskuojan suulla, hakija sitoutuu sitä noudattamaan. Melu ja pölyhaittojen osalta hakija on viitannut 8.1:n ja 8.2:n 8) muistutuksesta antamaansa vastineeseen. Radionuklidien selvitysten osalta hakija on todennut, että mahdollisten radionuklidien leviäminen ympäristöön turvepölyn mukana ei ole todennäköistä. Hakija on viitannut vastineensa muihin kirjoituksiin turvepölyn leviämisestä. Mikäli tulevassa ympäristöluvassa velvoitetaan analysoimaan Isosuon radionuklidit ja niiden aiheuttamat terveysriskit, hakija sitoutuu sitä noudattamaan. Muilta muistutuksen osilta hakija on kiistänyt tarkoituksenmukaisen harhaanjohtamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Hakija on myöntänyt, ettei turvehiukkasten ja -pölyn vaikutuksia vesistöjen happivajeeseen ja ravinteiden vapautumiseen sedimenteistä tunneta tarpeeksi hyvin. Hakija on huomauttanut mainitunlaisen tutkimuksen kuuluvan tutkimuslaitoksille eikä yksittäisille toiminnanharjoittajille. Hakija on vastustanut lupaprosessin viivyttämistä mahdollisen tutkimuksen ajaksi. Hakija ei ole ottanut kantaa Vapo Oy:n nettisivujen sisältöön. Hakija ei ota kantaa yhdistyksen kommenttiin turpeen uusiutumattomuudesta. Hakija on vastustanut Hartolan kalastusalueen hallituksen puheenjohtajan ja Gasthaus Koskenniemen 40) vaatimusta toiminnan keskeyttämisestä ja on viitannut muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Hakija on samaa mieltä siitä, että lupaprosessissa on saatava nopea ratkaisu. Hakija on viitannut Hartolan kalastusalueen, Hartolan osakaskunnan, Joutsjärven osakaskunnan ja Kalhon osakaskunnan 41) muistutuksen johdosta muista muistutuksista antamiinsa vastineisiin ja todennut sitoutuvansa noudattamaan tulevan ympäristöluvan lupamääräyksiä. Lisäksi tullaan laatimaan tarkkailusuunnitelma turvetuotantoalueen päästöjen seuraamiseksi. Hakija on todennut Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry:n 42) muistutuksesta, että turvetuotannon myötä suolinnuston elinolosuhteet heikkenevät alueella. Myös alueen merkitys muutonaikaisena levähdysalueen heikkenee. Koskematonta suota jää kuitenkin Isosuon laajentumisesta huolimatta 250 ha lintujen käyttöön. Turvetuotannosta huolimatta linnut eivät ole alueelta kadonneet, vaan muuttolinnut käyttävät Isosuon tuotannosta poistuneita ja tuotannossa olevia alueita edelleen lepopaikkanaan, ja muun muassa teeret yöpyvät Isosuon alueella. Turvetuotantoa on 48

49 ollut alueella jo kymmeniä vuosia ja linnut, hyönteiset sekä muu eläimistö ovat sopeutuneet ympäristöön. Mahdollisia negatiivisia linnustovaikutuksia voidaan tuotannon jälkihoitovaiheessa kompensoida palauttamalla ennallistamistoimin suo mahdollisimman lähelle alkuperäistä, jolloin myös suolinnuston elinmahdollisuudet alueella elpyvät. Hakokallionlahdella havaittujen korentojen ja viitasammakoiden osalta hakija on todennut, että Hartolan Turpeen kuivatusvesillä ei ole vaikutusta Hakokallionlahden vedenlaatuun. Mikäli tulevan ympäristöluvan lupamääräyksissä velvoitetaan tekemään lisäselvityksiä kyseisten lajien esiintymiskuvan tarkentamiseksi, hakija sitoutuu sitä noudattamaan. Hakija on vastineensa yhteydessä toimittanut Lapin Vesitutkimus Oy:n lausunnon muistutuksiin, jotka koskevat turvetuotantoalueen vaikutuksia Tainionvirran kalastoon ja kalastukseen. Turvetuotannosta aiheutuva riski lohensukuisten kalalajien ja rapukannan menestymisessä kuormitetussa vesistössä on olemassa ja riski korostuu pidemmillä sadejaksoilla ja rankkasateilla. Kiintoainepäästöt ovat erityisen haitallisia muun muassa syyskutuisen taimenen vaatimille kutusoraikoille sekä siellä talven yli hautuvan taimenen mädin kehitykselle. Isosuon turvetuotantoalueelta tulevan Raiteenojan alapuolisella Tainionvirralla tiedetään olevan useita taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Taimenten luontaiselle lisääntymiselle ei ole hyviä edellytyksiä. Tainionvirtaan on istutettu vuosittain tuhansia kappaleita järvitaimenen poikasia ja pyyntikokoista kirjolohta. Jotta turvetuotannon laajentaminen ei heikentäisi Tainionvirran tämänhetkistä kalataloudellista tilaa, vesienkäsittelyrakenteisiin on kiinnitettävä huomiota. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukaan Hartolan Turpeen tuotannon jatkaminen pintavalutuskentällä tehostetulla vesienkäsittelymenetelmällä vähentää kuormitusta selvästi nykyisestään. Isosuon kuntoonpano ja tuotanto lisäävät Tainionvirran kautta Joutsjärveen kohdistuvaa kuormitusta, mutta vesistövaikutukset Joutsjärveen ovat erittäin vähäiset. Isosuon turvetuotantoalueen laajentaminen ei ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukaan muuta Joutsjärven kalastoa, kalastusta tai vesistön käyttökelpoisuutta sen nykytilanteesta. MERKINTÄ Aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 268/2011/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Jaakkolansuon turvetuotantoon noin 78 ha:n suuruisella jo toiminnassa olevalla alueella Hartolan kunnassa ja päätöksellä nro 269/2011/4 hylännyt Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen Isosuon turvetuotantoon Hartolan kunnassa. 49 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen Isosuon turvetuotannosta suunnitellulla lohkolla D (53,5 ha). Aluehallintovirasto myöntää Hartolan Turpeelle ympäristöluvan Isosuon 33,5 ha:n suuruisen jo toiminnassa olevan alueen turvetuotantoon ja Isosuon uuden 5,2 ha:n suuruisen lohkon A kuntoonpanoon ja turvetuotan-

50 toon Hartolan kunnassa Kymijoen Sysmän reitin valuma-alueella hakemukseen liitetyn ja myöhemmin muutetun suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 39 ha. 50 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava aluehallintovirastoon toimitetun täydennyksen liitteenä 5 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Raiteenojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä aluehallintovirastoon toimitetun täydennyksen liitteenä olevan piirustuksen "Isosuon kuntoonpano- ja vesiensuojelusuunnitelma", B Muutospiirustus, päivätty , mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella. Pintavalutuskentän pinta-ala voi olla suunnitelmassa esitettyä pienempi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymän mukaisesti, mutta sen on oltava kuitenkin vähintään 2,0 ha. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Pintavalutuskentän puhdistustehon on vuosikeskiarvona oltava vähintään seuraava: % Kiintoaine 50 Kokonaisfosfori 50 Kokonaistyppi Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen uusien tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

51 Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 51 Pohjavesi Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5. Isosuon tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista lähialueen kaivoissa tai purkaantumista. 6. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että tuotantoalueen Raiteenojassa Tainionvirtaan johdettavat kuivatusvedet eivät pääse haitallisessa määrin imeytymään pohjaveteen. 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaara-

52 ominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan ja pohjaveteen sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistö- ja pohjavesitarkkailun sekä kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö 52

53 ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle sekä Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi vesistö- ja kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hartolan sekä Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 600 euroa kalatalousmaksua Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2012 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 53

54 54 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Luvan myöntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin perusteella, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seurauksia, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Seuraavassa on tarkasteltu hankeen vaikutuksia tämän lainkohdan kannalta. Asutukseen kohdistuvat haitat Hartolan Turpeen Isosuon suunnitellun uuden turvetuotantoalueen pohjoispuolella noin m:n etäisyydellä virtaa Jääsjärvestä alkunsa saava Tainionvirta, jonka varrella on lukuisia vapaa-ajan ja vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Tainionvirran varrella on noin 100 ja lomamessualueella noin 20 rantakiinteistöä. Jääsjärvi on tuotantoalueesta lähimmillään alle

55 600 m:n etäisyydellä. Hartolan asutustaajama sijaitsee Tainionvirran pohjoispuolella. Koulu, golf-kenttä, uusi mökkialue sekä Tainionvirran ja Jääsjärven rannalla sijaitsevat kolme uimapaikkaa ovat m:n etäisyydellä laajennusalueesta. Laajennusalueen luoteis-kaakkoispuolella Tainionvirran ja Jääsjärven rannalla on m:n etäisyydellä ja itäkaakkoispuolella m:n etäisyydellä runsaasti vapaa-ajan ja vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Eteläpuolella on lähin kiinteistö on alle 300 m:n etäisyydellä. Hartolan Turpeen suunnitellun laajennusalueen itäosaan rajoittuu Vapo Oy:n Isosuon suunniteltu turvetuotantoalue. Sen pohjois-eteläpuolisella lähialueella alle 500 m:n etäisyydellä on runsaasti vakituisesti asuttuja ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapo Oy:n Jaakkolansuon olemassa oleva tuotantoalue sijaitsee noin 700 m:n etäisyydellä Hartolan Turpeen laajennusalueen eteläpuolella. Melu Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 :n mukaan mainittua päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksen 2 :n 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Isosuon turvetuotannon vaikutusalueen olosuhteissa mainitut raja-arvot soveltuvat kriteereiksi meluhaittoja arvioitaessa. Hankkeen meluvaikutuksia on tarkasteltu SYMO Oy:n päivätyssä selvityksessä Hartolan Isosuon turvetuotannon aiheuttamien pölyn ja melun leviämismallilaskelma, 96,3 ha:n tuotantoalue. Selvityksen liitekuvissa on esitetty Hartolan Turpeen satokierron kolmannen ja neljännen tuotantovuorokauden päivä- ja yöaikaisia 40, 45, 50 ja 55 db(a) keski- ja enimmäisäänitasoja melualueina. Keskimääräiset melutasot eivät mallinnuksen mukaan ylitä melun päivä- ja yöohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Sen sijaan enimmäisäänitason perusteella arvioidut melualueet ulottuisivat laajalle alueelle. Melualue db(a) ulottuisi Isosuon itäosaan rajoittuvalle asuinalueelle sekä päivä- että yöaikana. Melualue db(a) ulottusi selvästi Tainionvirran pohjoispuolelle db(a) alueeseen sisältyisi muun muassa leirintäalue, kirkko, golf-kenttä ja messumökkialue, itäpuolella asuinalue ja Jääsjärvi Kotisalon saaren rantaalueeseen saakka. Meluarvioon sisältyy selvityksen mukaan 3 db(a):n virhemarginaali. Mallitarkastelu on perustunut Hartolan Turpeen suunnitellun lisäalueen ja yhtiön olemassa olevan tuotantoalueen meluvaikutuksiin. Mikäli otetaan huomioon myös Vapo Oy:n suunnitellun Isosuon ja olemassa olevan Jaakkolansuon tuotantoalueiden vaikutukset, haitalliset melualueet olisivat suu- 55

56 remmat sekä pinta-alaltaan että melutasoltaan. Yhteisvaikutuksia on tarkasteltu Vapo Oy:n hakemuksessa tarkemmin. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että aktiivisimpina vuorokausina tuotantoalueella toimitaan yhtäjaksoisesti ympäri vuorokauden, jolloin enimmäisäänitasot kuvaavat haittaa näinä vuorokausina paremmin kuin keskimääräiset melutasot. Pöly Hakemuksen mukaan turvetuotannon pölyn viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 m ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Hartolan Turpeen tuotantoalue Isosuon keskellä on pohjois-eteläsuunnassa noin m pitkä ja itälänsisuunnassa noin m leveä. Tuotantoalueen ympäristö on avointa aluetta. Tuotantoalue on siten altis tuulille, mikä mahdollistaa huomattavan ajoittaisen pölyhaitan Tainionvirran ja Jääsjärven suunnalla olevalle ja tuotantoalueen itäpuolella olevalle asutukselle sekä etelä- ja lounaispuolella olevalle kahdelle kiinteistölle. Hartolan Turpeen turvetuotannosta aiheutuva tuotantoalueen ympäristöön leviävä hiukkaspitoisuuslisä tuulen suunnassa vuorokausikeskiarvona arvioitiin edellä mainitussa SYMO Oy:n selvityksessä mallilla. Arvioon ei sisältynyt yhteisvaikutusta Vapo Oy:n Isosuon ja Jaakkolansuon tuotantoalueiden kanssa. Leviämismallilaskelmien perusteella turvetuotannon kokonaispölypitoisuudet eivät ylittäisi valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja lähiasutuksen kohdalla. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan 24 tunnin keskimääräiset hiukkaspitoisuuksien ohjearvot eivät kuitenkaan sovi hyvin turvetuotannon pölyhaittojen arviointiin, koska pitoisuusvaihtelut ovat hyvin suuret. Laskennassa oletettiin, että pölyäviä toimintoja ei tehdä, kun tuulee kaakosta tai etelä-lounaasta asutuksen suuntaan ja että tuulen nopeus on 3 m/s. Pienemmillä tuulen nopeuksilla hiukkaspitoisuudet ja haittavaikutukset ovat yleensä suurimmat. Vaikutukset luontoarvoihin Kasvillisuus ja luontotyypit Hartolan Isosuo on Etelä-Suomen laajimpia suojelualueverkoston ulkopuolisia soita. Turvetuotannon laajentaminen Isosuolla vaikuttaisi heikentävästi viettokeitaat-suoyhdistymä -tyypin suotuisan suojelutason säilymiseen Suomessa. Linnut Linnustoltaan Isosuon alue on maakunnallisesti merkittävä pesimäalue ja valtakunnallisesti tärkeä muutonaikainen lintujen, erityisesti kurkien levähdysalue. Alueella esiintyy monia suojelullisesti merkittäviä lajeja. Linnustollisesti keskeisimmät Isosuon alueet ovat avoimet osat ja metsäinen vaihettumisvyöhyke suon ympärillä. Hankealueella on havaittu run- 56

57 Muut vaikutukset saasti lintudirektiivin I-liitteen lajeja ja Suomen vastuulajeja. Lintudirektiivin I-liitteen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin lajien eloonjäämisen ja lisääntyminen varmistamiseksi. Lajeilla on vain Natura-alueilla selvästi maankäyttöä rajoittavaa merkitystä, mutta muuallakin lajiston elinympäristöjä voidaan mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Suomen kansainvälinen vastuu tietyistä lintulajeista merkitsee kyseisten lajien seurannan ja tutkimuksen tehostamista ja lajien elinympäristön huomioonottamista maankäytön suunnittelussa. Luonnontilaisen suon muuttaminen turvetuotantoalueeksi hävittäisi lintudirektiivin I- liitteen lajien ja Suomen vastuulajien sekä myös useiden alueellisesti uhanalaisten lajien elinympäristön Isosuolla suurelta osin. Luonnontilaisen kaltaisen suoalueen muuttaminen turvetuotantoalueeksi hävittäisi usean lintulajin paikallisen elinympäristön. Tuotantoalueen reunaalueiden kuivuminen ja muuttuminen puustoisemmiksi vähentäisi suolajiston elinpiiriä. Turvetuotannon laajentaminen heikentäisi olennaisesti alueen linnustonsuojelullisia arvoja. Hyönteiset Perhoslajeista uhanalaisten rämekarvajalan ja kanervapussikoin suotuisa suojelutaso voi turvetuotantoalueen lisäämisen vuoksi vaarantua. Hartolan Turpeen hankkeen vaikutusalueella ei havaittu luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja vesihyönteisiä, mutta siellä voi elää liitteessä mainittu kirjojokikorento. Nisäkkäät Alueelta ei ole havaittu uhanalaisia tai muuten merkittäviä nisäkäslajeja. Turvetuotannon vaikutuksesta Isosuolla nykyisin elävien nisäkkäiden elinympäristö häviäisi. Hartolan Turpeen olemassa olevan tuotantoalueen (33,5 ha) kuivatusvedet johdetaan Tainionvirtaan laskevaan Raiteenojaan. Kuivatusvedet käsitellään nykyisin perustason mukaisesti. Suunnitelman mukaisen olemassa olevan ja laajennusalueen (yhteensä 92,2 ha) vedet käsiteltäisiin ympärivuotisesti pintavalutuksella. Puhdistuksen tehon parantumisen myötä ravinne- ja kiintoainepäästöt lisääntyisivät vain vähäisessä määrin, vaikka tuotantopinta-ala kasvaisi huomattavasti. Raiteenojan vedenlaatu heikkenisi jonkin verran. Muutoksen vaikutus on vähäinen, koska Raiteenojalla ei ole sanottavaa käyttöä. Tainionvirran virtaamat ovat Raiteenojaan kohdalla niin suuret, että jokiveden laadun muutokset jäisivät vähäisiksi. Raiteenojan purkukohtaan Tainionvirrassa voisi kerääntyä liettymiä. Kalastoltaan Tainionvirta on poikkeuksellisen arvokas virtavesi. Joella on tehty taimenen poikastuotantoa parantavia kalataloudellisia kunnostuksia. Pohjan liettymiä aiheuttava lisäkuormitus heikentäisi jossain määrin virtakutuisten kalojen lisääntymisalueita Tainionvirrassa. 57

58 58 Vesienhoitosuunnitelma Johtopäätös Osa tuotantoalueesta rajoittuu Pohjola-Tainionvirran II-luokan pohjavesialueen itäosaan. Tuotantoalueen Tainionvirtaan laskeva Raiteenoja kulkee pohjavesialueen muodostumisalueiden B ja C välissä. Maaperä on laskuojan tuntumassa noin 2 m paksun turvekerroksen alapuolella hienoa hiekkaa ja silttiä, joten laskuojaa pitkin johdettavat vedet eivät pääse sanottavassa määrin imeytymään pohjavesimuodostumaan. Myös aiemman turvetuotannon kuivatusvedet on johdettu samaa laskuojaa pitkin eikä haittoja ole ilmennyt. Isosuon tuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmänä pintavalutuskenttä on Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Tainionvirran alueella turvetuotannolle esitettyjen toimenpiteiden mukainen. Hakemuksessa esitettyjen vesistövaikutusarvioiden mukaan Isosuon tuotantoalueen päästöt eivät vaarantaisi vesienhoidon tavoitteiden toteutumista. Lupaedellytyksiä harkittaessa on otettu huomioon Hartolan Turpeen ja Vapo Oy:n Isosuon tuotantoalueiden yhteisvaikutukset. Suunniteltujen vierekkäisten uusien tuotantoalueiden melusta ja pölystä aiheutuisi asutukselle ajoittaista kohtuutonta rasitusta. Aluehallintovirasto on hylännyt Vapo Oy:n Isosuota koskevan hakemuksen tällä perusteella. Lupaedellytyksiä ei ole myöskään ainoastaan Hartolan Turpeen laajennusalueelle kokonaisuudessaan, koska vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle aiheutuisi edelleen kohtuutonta rasitusta melusta ja pölystä laajennusalueen läheisen sijainnin vuoksi. Melu- pölyhaittoja ei voida ehkäistä riittävästi toimenpiderajoituksilla esimerkiksi rajoittamalla tuotanto vain päiväaikaan tai hylkäämällä hakemus tuotantoalueen joiltain osin. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan uusia tuotantoalueita koskevissa päätöksissä ei anneta tuulen suunnasta riippuvia tuotantorajoituksia, vaan tuotantoalueita pienennetään riittävän suojaetäisyyden saavuttamiseksi. Isosuon laajennusalueen muoto ja sijainti huomioon ottaen sitä ei voida lyhentää tai kaventaa riittävästi haittojen poistamiseksi. Lupaharkinnassa on lisäksi otettu huomioon, että laajennusalueeksi tarkoitetun suon luontotyypin (keidassuo) suojelutaso on Suomessa huono, laajennusalueella esiintyy kaksi vaarantuneeksi luokiteltua perhoslajia ja että luonnontilaisen suon säilymisellä on tärkeä alueellinen merkitys linnustolle. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto katsoo, että edellytyksiä luvan myöntämiselle Hartolan Turpeen myönnettyä laajemman lisäalueen turvetuotannolle ei ole. Luvan myöntämisen edellytykset muun hankealueen osalta Isosuon turvetuotantoalue on pääosin tuotannossa olevaa aluetta ja osittain uutta tuotantoaluetta, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella eikä

59 Lupamääräysten perustelut sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalueen koon ja etäisyyden asutuksesta perusteella turvetuotannosta ei ennalta arvioiden aiheudu pöly- ja meluhaittoja. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Isosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on otettu huomioon lupaharkinnassa siten, että tuotantoalueen kokoa on rajoitettu ja pohjavesiin kohdistuvia haittoja vähennetty menettelyssä esiin tulleiden seikkojen perusteella. Ottaen huomioon nykyisen tuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostuminen Isosuon hanke ei vaaranna Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Hämeen vesienhoidon vuoteen 2015 ulottuvan toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista Tainionvirrassa eikä sen alapuolisella Sysmän reitillä. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Ottaen huomioon tuotantoalueen koko ja tuotantoalueen kuntoonpanosta aiheutuvat suuret päästöt on pintavalutuksen toimivuudelle asetettu puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia. Pintavalutuskentän vähimmäispinta-ala on määrätty vastaamaan myönnetyn ympäristöluvan mukaisen tuotantopinta-alan edellyttämiä vaatimuksia, kun laajennusaluetta koskeva lupahakemus on pääosin hylätty. Pohjaveteen kohdistuvien haittojen estämiseksi annetaan määräykset 5 ja 6. Olemassa olevan tuotantoalueen haitalliset pohjavesivaikutukset voidaan estää siten, että kuivatusojia ei saa kaivaa kivennäismaahan pohjavesialueen rajan lähellä. 59

60 Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 7 ja 8. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 9 ja 10 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 11 ja 12. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 13 ja 14 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi laskuojasta. Lupamääräys 16 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus, vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus ja vesistön suuri kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 60 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lupahakemuksen hylkäämistä koskevien vaatimusten osalta todetaan, että edellytykset luvan myöntämiseksi nykyisellä ja 5,2 ha:n suuruisella laajennusalueella ovat luparatkaisun perusteluosasta tarkemmin ilmenevillä perusteilla olemassa. Vaatimukset lupahakemuksen hylkäämisestä otetaan huomioon hylkäämällä hakemus tuotantoalueen laajentamisesta 53,5 ha:n suuruisella alueella. Vaatimukset tuotannon määräämisestä keskeytettä-

61 väksi lupaprosessin ajaksi jätetään tämän hakemusasian käsittelyn yhteydessä tehtyinä tutkimatta. Isosuon tuotantoalueen kuivatusvesien kemiallista vesienkäsittelyä koskevista vaatimuksista todetaan, että Hämeen vesienhoidon vuoteen 2015 ulottuvassa toimenpideohjelman mukaan kemiallisen saostuksen mahdollisuus kohteessa tulee ottaa harkintaan, jos pintavalutuksen ja kasvillisuuskenttien vaatimaa sopivaa tilaa ei ole käytössä. Toimenpideohjelman mukaan turvetuotantolupia uusittaessa kuivatusvesien kemiallisen käsittelyn vaihtoehtoa tulee harkita tapauskohtaisesti ja lisätoimenpiteenä on esitetty, että kemiallinen fosforin saostus otetaan käyttöön alueilla, joissa alapuolisen vesistön tila sitä edellyttää. Vesimuodostumittain esitetyt ehdotetut turvetuotannon vesienkäsittelymenetelmät Tainionvirran alueella ovat perusrakenteet, virtaamansäätö, pintavalutuskenttä ja kemiallinen käsittely. Jääsjärven tila on toimenpideohjelman ekologisessa luokassa hyvä. Määrätty ympärivuotinen pintavalutus on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset täyttävä puhdistusmenetelmä Isosuon vanhan tuotantoalueen olosuhteissa. Koska hakemus on laajennusalueen osalta hylätty suurimmalta osin ja koska luvan saanut alue on suhteellisen pieni, on pintavalutus sille asetettuine puhdistustehovaatimuksineen riittävä vesienkäsittelyn tehostamismenettely tässä tapauksessa. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimukseen turvetuotannon ohjaamisesta ojitetuille tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille todetaan, että uusi tuotantoalue, jolle lupa on myönnetty, on suurelta osin ojitettua aluetta. Vaatimus vesienkäsittelyrakenteiden hyväksyttämisestä Hämeen ELYkeskuksella ja antamisesta tiedoksi Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle otetaan huomioon lupamääräyksestä 3 ilmenevällä tavalla. Vaatimukset pölystä ja melusta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi otetaan huomioon lupamääräyksistä 7 ja 8 ilmenevällä tavalla. Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 13 ja 14 ilmenevällä tavalla. Vaatimus toiminnan lopettamista ja alueiden jälkihoitoa koskevien määräysten antamisesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 17 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa pohjavesiselvityksen osalta, että hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen toimittanut aluehallintovirastolle Lapin Vesitutkimus Oy:n hydrogeologin lausunnon laskuojan vaikutuksista pohjavesialueeseen ja esityksen pohjavesialueen suojaustoimenpiteistä, jonka sisältö on kerrottu edellä suunnitelman selostusta koskevassa kohdassa Suojelukohteet ja pohjavesialueet. Koska laajennusaluetta koskevilta osin hakemus on pääosin hylätty ja koska kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan, kohdistuu pohjavesiin nykyistä pienempi riski. 61

62 62 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 2) vaatimukseen kalataloudelle toiminnasta aiheutuneiden haittojen selvittämiseen ja huoleen kalastolle aiheutuvista haitoista todetaan, että vesienkäsittely tehostuu nykyisestään, ja kuormitus vesistöön nykyiseltä tuotantoalueelta vähenee. Lupa laajennusalueelle on myönnetty noin 5 ha:n suuruisella alueella ja hylätty muun laajennusalueen osalta. Laajennusalueen vähäinen koko ja tehostettu vesienkäsittely huomioon ottaen hankkeesta ei alueen muu kuormitus huomioon ottaen aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa seurausta. Hartolan kunnan ympäristölautakunnan 3) vaatimukset pölystä ja melusta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi otetaan huomioon lupamääräyksistä 7 ja 8 ilmenevällä tavalla. Vaatimukseen vesienkäsittelyn määräämisestä tehostettavaksi ennen ympäristöluvan lainvoimaisuutta todetaan, että uudet vesienkäsittelyrakenteet on lupamääräyksessä 3 määrätty tehtäviksi mennessä. Vaatimukset pölystä ja melusta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi otetaan huomioon lupamääräyksistä 7 ja 8 ilmenevällä tavalla. Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 13 ja 14 ilmenevällä tavalla. Polttonesteiden varastointia koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 10 ilmenevällä tavalla. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän 4) vaatimus pohjavesivaikutusten huomioon ottamisesta otetaan huomioon lupamääräyksistä 5, 6 ja 14 ilmenevällä tavalla. Vaatimus kuivatusvesien päästöjen vaikutusten minimoimisesta otetaan huomioon vesienkäsittelyrakenteita koskevista lupamääräyksistä 2 4 ilmenevällä tavalla. Vaatimukset pölystä ja melusta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi otetaan huomioon lupamääräyksistä 7 ja 8 ilmenevällä tavalla. Hartolan kunnanhallituksen 5) vaatimukset pölystä ja melusta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi otetaan huomioon lupamääräyksistä 7 ja 8 sekä vaatimus tulipaloriskin vähentämisestä lupamääräyksistä 11 ja 12 ilmenevällä tavalla. Sysmän kunnanhallituksen 6) ja Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaoston 7) vaatimukset vesienkäsittelystä otetaan huomioon lupamääräyksistä 2 4 ilmenevällä tavalla. Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaoston vaatimukseen vesienkäsittelyn määräämisestä tehostettavaksi ennen ympäristöluvan lainvoimaisuutta todetaan, että uudet vesienkäsittelyrakenteet on lupamääräyksessä 3 määrätty tehtäviksi mennessä. Jälkihoitoa koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 17 ilmenevällä tavalla. Vaatimus jatkuvatoimisesta virtaamanmittauksesta otetaan huomioon päätöksen liitteenä 2 olevassa Isosuon käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmassa. 36:n 26) muistutuksesta laskuojan käytön osalta todetaan, että kuivatusvesien laatu paranee nykyisestä, kun lupamääräyksessä 1 edellytetty pintavalutus otetaan käyttöön.

63 63 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kiinteistö Oy Hartolan Kaarisillan 32) vaatimukseen turpeennoston keskeyttämisestä tietyillä tuulensuunnilla ja -nopeuksilla todetaan, että hakemus on pääosin hylätty. Luvan saanut alue sijaitsee siten, että perusteita tuotannon rajoittamiseen tietyissä sääoloissa ei ole. Hartolan kalastusalueen, Hartolan osakaskunnan, Joutsjärven osakaskunnan ja Kalhon osakaskunnan 41) muistutukseen puutteellisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä todetaan, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa keskus arvioi, miltä osin arviointiohjelmaa on tarkistettava. Pyyntöön tarkastuksen suorittamisesta paikalla todetaan, että se ei ole tarpeen muistuttajien esittämillä perusteilla. Vaatimukseen muistuttajille varattavasta tilaisuudesta vastata hakijan vastineeseen ja muihin lisäselvityksiin todetaan, että asiassa muistutuksen tehneitä ei ole tarpeen kuulla kyseisistä selvityksistä. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Luonnonsuojelulaki 65 ja 66 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/96) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17

64 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. 64 Päätös Hartolan Turve Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hartolan kunta Sysmän kunta Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hartolan kunnan terveydensuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hartolan ja Sysmän kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan sanomalehdessä Itä-Häme.

65 65 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Kartta 2) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma 3) Valitusosoitus Juha Helin Heikki Penttinen Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Helin (puheenjohtaja) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/tn

66 Kartta Liite 1