37 Harjoittelusta vakituiseen työhön 38 Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma 40 Mansikan makuisia kesämuistoja 40

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "37 Harjoittelusta vakituiseen työhön 38 Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma 40 Mansikan makuisia kesämuistoja 40"

Transkriptio

1

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Iskeekö sikainfl uenssa vasta syksyllä? 7 Punkkien esiintymisalue kasvaa 8 Kesä-heinäkuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Vapaaehtoinen toimii hyvästä sydämestä 16 Sama rinkka on palvellut jo 30 vuotta 18 Kolme tukipilaria tekee ihmisen eheäksi 21 Hämäläisten kesäkuulumisia 22 Tiiju Konttilan haastava työ 24 Ikääntyvien päihdeasiakkaiden määrä kasvaa 26 Hoitaja ei aina näe ongelmaa 27 Lääkevarkaudet yleistyvät 28 Edistäminen vaihtui pahan torjuntaan 32 Uudet kirjat 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 54 Millaista oli vanhusten elämä yli sata vuotta sitten? 37 Harjoittelusta vakituiseen työhön 38 Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma 40 Mansikan makuisia kesämuistoja Edessä isot haasteet 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa Lapsuuden 52 Superristikko kesät olivat 53 Lähihoitaja Kähönen kuumia ja jäätelötötteröt 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! suuria. 54 Arvokas vanhuus on uusi ilmiö 60 Jäsenrekisteri tiedottaa 61 Siskon pakina Työttömyyskassan ajankohtaiset 65 P.S. Tuottaako valvonnan lisääminen 66 Kuulumisia automaattisesti lisää rikkomuksia? Sylvi Tiiju Konttila tekee työtä kovia kokeneiden turvapaikanhakijapoikien parissa. Pousi saa punaa huuleen, vapaaehtoisena apuna Kati Lindberg. 2 super

3 super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas Kannen kuva Museovirasto Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Vain sata vuotta sitten leena lindroos Isoäitini täytti maaliskuussa sata vuotta. Hän asuu yksin ja voi ikäänsä nähden erinomaisesti: kuulee ja näkee riittävästi, muistaa hyvin, seuraa aikaansa ja ottaa terävästi kantaa. Hänen ikäänsä ei oikeastaan osaa edes hahmottaa, koska hän on yhä se sama persoona, joka hän on ollut koko oman elämäni ajan, ja elää vahvasti jokaista uutta päivää. Kuitenkin vain hänen elämänsä mitan eli ne samat sata vuotta sitten vanhuus oli suomalaisessa yhteiskunnassa tuore käsite. Sitä ennen vanhukset kuuluivat laajaan vaivaisten joukkoon ja vasta 1900-luvun alussa heitä alettiin kohdella omana ryhmänään. Oikeastaan ei ole mikään ihme, että nykyisinkin vanhukset haluavat hoitaa asiansa mahdollisimman pitkään omatoimisesti ilman apua useat vielä sittenkin, kun he selvästi jo apua tarvitsevat. Monien mielikuvat vaivaistalojen toiminnasta perustuvat omin korvin kuultuihin, todellisiin tarinoihin ja siihen, että avun vastaanottamista on perinteisesti pidetty vihonviimeisenä ja häpeällisenä vaihtoehtona. Toisessa vaakakupissa epävarmuutta ulkopuoliseen apuun turvaamisessa saattaa kasvattaa tämän päivän uutisvyöry vanhustenhoidon resurssien vähyydestä ja hoitoa tarvitsevien määrän kasvusta. Siis niin kauan kuin itse pärjää, on varmuudella oman itsensä herra. Suomessa vanhustenhoito on järjestetty hyvin, ja historiaperspektiivistä katsoen erittäin lyhyessä ajassa. Nyt ei voi muuta kuin toivoa ja uskoa, että se saa säilyttää toimivuutensa ja kasvattaa luottamustaan ikääntyvien keskuudessa. Toivottavasti lehtemme artikkeli vanhustenhoidon menneisyydestä tavoittaa omien jäsentemme ohella mahdollisimman monet kuntapäättäjät historianäkökulma kun saattaa virkistää ajatuksia keskusteltaessa tämän päivän tarpeista ja painoalueista vanhustenhuollossa. Hyvä hoiva ei synny tyhjästä. Kuluvalle viikolle ennustettiin Etelä- Suomeen kunnon helteitä. Niiden myötä alkoivat myös monien lomat. Toivonkin jokaisen superilaisen kesän olevan aikaa, joka palauttaa voimat ja antaa mahdollisuuden tarttua juuri siihen, mitä itse kukin on kesältään odottanut. Seuraava SuPer-lehti ilmestyy elokuun alussa. Siinä kerromme esimerkiksi miten Onnitonnit kesän korvalla käytettiin super 3

4 superin toimiston kesäaukioloajat Ajankohtaista Toimisto on avoinna ja klo Tällöin edunvalvontayksikkö ja jäsenyksikkö päivystävät klo Toimisto on suljettu , jolloin kuitenkin: edunvalvontayksikkö päivystää ma pe ja sekä jäsenyksikkö päivystää ma, ke ja pe päättäjät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen turvatalkoisiin! Kesäkuu Paikalliset neuvottelut neuvotellen tulokseen, jatkokurssi, Aktiivi-Instituutin koulutusta 5.6. Maailman ympäristöpäivä 7.6. EU-vaalit Monikulttuurisuus työpaikalla, Aktiivi-Instituutin koulutusta Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä Juhannuspäivä Maailman pakolaisten päivä Kansainvälinen julkisten palvelujen päivä Kansainvälinen päivä huumeiden väärinkäytön ja laittoman huumausainekaupan vastustamiseksi SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki haastaa kunnat ja muut työnantajat sekä valtion sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen turvatalkoisiin. Palomäki on huolissaan kuntien lomautuksista ja muista säästötoimista, joiden vaikutukset näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa pitkään. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa on säästetty jo vuosia, nyt on aika huolehtia palvelujen tasosta ja turvallisuudesta. Myös vanhustenhuoltopalvelujen tasosta on käytävä vakava keskustelu ja saatettava palvelut asianmukaiselle tasolle. Valtion on osallistuttava nykyistä voimakkaammin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen turvaamiseen. Kuntien valtionosuuksia on nostettava selkeästi ainakin taantuman ajaksi. Valtio harjoittaa vastuutonta politiikkaa jättämällä kunnat lähes yksin väestön ikääntymisen tuomien haasteiden edessä ja sysäämällä vastuun kansalaisten turvallisuudesta täysin kuntien vastuulle, Palomäki sanoo. Vanhustenhuollossa koulutetun hoitohenkilöstön määrä on saatava lakisääteiseksi, pelkät suositukset eivät riitä. Missään nimessä henkilöstömitoituksista eikä hoitohenkilökunnan koulutuksesta saa tinkiä. Tämä on erittäin suuri turvallisuusriski. Myös lasten päivähoidossa on pidettävä kiinni ammattitaitoisen henkilökunnan vähintään nykyisestä mitoitusvaatimuksesta. Merkittävä asia, jonka toivon nyt taantuman aikana viimeistään korjaantuvan on kaikkien osaamisen hyödyntäminen. Meillä Suomessa on paljon hoitajia, jotka eivät saa käyttää kaikkea osaamistaan työssään vaan sitä rajataan perusteettomasti. On tilanteita, joissa samat henkilöt saavat käyttää osaamistaan yhdessä työyksikössä ja toisessa siihen heillä ei ole oikeutta. Kysymys on usein lääkkeenjako-oikeudesta. Tällaiseen järjettömään toimintaan on saatava muutos, Palomäki vaatii Imatra Big Band Festival Heinäkuu Eukonkannon 14. MM-kisatapahtuma, Sonkajärvi Savonlinnan Oopperajuhlat Seinäjoen tangomarkkinat Asuntomessut, Valkeakoski Maailman väestöpäivä Pori Jazz Kaustinen Folk Music Festival Kotkan meripäivät The Tall Ships Races Baltic, Turku Kalevan kisat, Espoo touko-kesäkuussa valmistuvien ryhtyä SuPerSankareiksi. Nyt on aika... kunnissa ja kuntayhtymissä etsiä työpaikoilla ehdokkaita syksyllä käytäviin työsuojeluvaaleihin. äänestää EU-vaaleissa ja vaikuttaa siihen, ketkä asioistamme päättävät yleiseurooppalaisella tasolla. merkitä muistiin Tampereella järjestettävät Vanhustyön koulutuspäivät. seurata UVI-tiedotteita ja suojautua pahimmalta UV-säteilyltä. varoa punkkeja. ladata akkuja. nauttia valoisista öistä. 4 super

5 Hoitajiin voidaan luottaa puheenjohtaja juhani palomäki Viime viikkoina olemme saaneet lukea surullisia uutisia sairaanhoitajasta, joka tuomittiin insuliinisurmasta ja perushoitajasta, jota epäillään murhista. Nämä ovat erittäin karmeita tapahtumia, jotka järkyttävät meitä, kuuluipa tekijä mihin ammattikuntaan tahansa. Erityisen järkyttävän tapahtumista tekee se, että tekijänä on ollut hoitaja, jonka tehtävänä on ylläpitää elämää. Useat asiantuntijat ovat lausuneet, että sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa on tehostettava. Nykyinen valvontajärjestelmä ei selvästikään toimi. On esitetty muun muassa yksin työskentelevien rikostaustan selvittämistä. Valvonnan toimivuus on monen toimijan käsissä. Työnantajan on tarkastettava hoitajien nuhteeton tausta, ja käräjäoikeuksien tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle (Valvira) kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöiden rikokset. SuPer on vaatinut terveydenhuollon ammatinharjoittamislainsäädännön mukaista rekisteröintiä lakisääteiseksi ja samantasoiseksi kaikkien koulutettujen hoitajien osalta. Oppilaitosten on huolehdittava siitä, että kaikkien valmistuneiden hoitajien tiedot ilmoitetaan ammatinharjoittajarekisteriin. Kaikki oppilaitokset eivät pidä rekisteröintiä tarpeellisena, eivätkä ilmoita tutkinnonsuorittaneita Valviraan. Opiskelijat kokevat joskus rekisteröintimaksun, 35 euroa, liian suurena. Työnantajien on tarkistettava, että koulutettu hoitaja on rekisteröitynyt. SuPer on ajanut pakollisten soveltuvuustestien käyttöönottoa oppilaitoksissa. Tällä hetkellä soveltuvuustestit ovat vapaaehtoisia. Täytyy kuitenkin muistaa, että hoitajista suurin osa, lähes kaikki, ovat hyviä hoitajia, jotka toteuttavat työssään hoitajan eettisiä ohjeita ja lupausta. Yksittäiset, mieleltään järkkyneiden ihmisten tekemät vakavat rikokset eivät saa viedä koko hoitajakunnan mainetta. Tunnen valtavaa suuttumusta ja turhautumista, kun asiat, joita olemme vuosia vieneet eteenpäin turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi, saavat nyt negatiivisen leiman yksittäisen sairaan ihmisen tekojen vuoksi. SuPer on perustanut jo vuosia sitten eettisen työryhmän pohtimaan hoitotyön eettisiä kysymyksiä. Ryhmän jäseninä on sekä superilaisia että eettisen toiminnan asiantuntijoita. Ryhmän työ koetaan SuPerissa erittäin tärkeäksi. Vanhustenhoitoon on panostettava nykyistä enemmän, siihen on löydyttävä rahaa lamasta huolimatta. On palkattava riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa, kehitettävä hoitomenetelmiä ja arvostettava vanhuksia ja hoitotyön tekijöitä. Hyvää alkanutta kesää! super 5

6 Sikainfl uenssahäly hiljenee teksti leena lindroos Toukokuun ajan laajaa maailmanlaajuista keskustelua herättänyt, sikainfluenssan nimellä kulkeva A-influenssa H1N1 -virus, on osoittautumassa pelättyä vaarattomammaksi. Yhteydenotot Kysy infl uenssasta -puhelimeen ovat harventuneet viidennekseen ruuhkapäivien määristä. WHO:n määrittelemä pandemiauhan taso on joka tapauksessa voimassa. Käytännössä se tarkoittaa, että terveydenhuolto on valmistautunut tunnistamaan uuden influenssaviruksen aiheuttamat sairastapaukset nopeasti ja varautunut hoitamaan potilaat turvallisesti. Sekä Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on kattava, ajantasainen tietopaketti sairaudesta sekä yksityiskohtaisia ohjeita niin terveydenhuollon ammattihenkilöille kuin matkailijoille. Jälkimmäisestä linkistä löytyy myös laaja sikainfluenssaa käsittelevä artikkelikokoelma. Toukokuun 28. päivään mennessä taudin on varmistettu saaneen Euroopassa 456 henkilöä ja maailmanlaajuisesti on diagnosoitu kaikkiaan tautitapausta. Suurimmat tartuntamäärät on varmistettu Meksikossa, jossa influenssa ensimmäisenä havaittiin, 4910 tapausta. Toiseksi eniten tautia on tavattu USA:ssa. Virukseen kuolleita oli toukokuun lopulla yhteensä 103. Suomessa sikainfluenssaan on sairastunut kolme henkilöä. Kaikkien vointi on hyvä. Helsingin Sanomien haastattelema hollantilainen virustutkija Albert Osterhaus varoittaa tilanteen rauhoittumisesta huolimatta suomalaisia liiasta huolettomuudesta taudin suhteen. INGRAM Hän on laatinut kolme vaihtoehtoa taudin etenemisestä. Niistä todennäköisimmän mukaan H1N1-influenssa iskee Suomeen toden teolla vasta syksyllä. Näin voi käydä, jos virus syrjäyttää tavallisen influenssaviruksen. Tällöin syntyvä epidemia muistuttaisi vuoden 1957 aasialaiseksi kutsuttua epidemiaa. Toisen vaihtoehdon mukaan tauti hiipuu vähitellen ja kolmannen mukaan taas muuttuu tappavaan muotoon. Osterhausin mukaan kolmannen vaihtoehdon todennäköisyys on pieni. Kysy influenssasta -puhelinpalvelu toimii toistaiseksi maanantaista perjantaihin kello numerossa Ruotsiksi palvelee numero A-influenssa H1N1 tarttuu yskiessä ja aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Siten sairastumista voi ehkäistä hyvällä hygienialla ja noudattamalla hygieniaohjeita. Koko maailmassa influenssaan kuolee yhteensä noin ihmistä vuodessa. Potilasasiakirjoista uusi asetus Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uuden asetuksen potilasasiakirjoista. Se sisältää säännökset potilasasiakirjojen laatimisesta, niihin merkittävistä tiedoista sekä asiakirjojen säilytysajoista ja -tavoista. Edellinen asetus on vuodelta Uusi asetus ottaa huomioon vuonna 2007 voimaan tulleen lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Tuleva valtakunnallinen sähköinen potilastietojärjestelmä edellyttää muun muassa, että potilasasiakirjat on laadittu yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Asetus turvaa, että potilasasiakirjoihin sisällytetään potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset, riittävät ja virheettömät tiedot ja että tietoja käsitellään tietoturvallisesti ja hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti. Asetuksella edistetään siten potilaan hyvää ja laadukasta hoitoa, potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa, potilassuhteen luottamuksellisuutta ja potilaan yksityisyyden suojaa. Asetuksella lyhennetään määräaikoja, joiden kuluessa asiakirjat on laadittava ja toimitettava edelleen. Näin tiedot saadaan siirtymään nopeammin esimerkiksi potilaan jatkohoitoa ajatellen. Uusi potilasasiakirja-asetus tulee voimaan porrastetusti. Sähköistä potilastiedon käsittelyä koskevat säännökset tulevat voimaan yhtä aikaa valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönoton kanssa Siirtymäajan kuluessa ehditään käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin tehdä tarpeelliset muutokset. Muilta osin asetuksen säännökset tulevat voimaan tämän vuoden elokuun alussa. 6 super

7 miikka peltomaa Pitääkö kohti pohjoista leviävistä punkeista jo huolestua? teksti jukka järvelä Punkkien esiintymisalue kasvaa Suomessa kohti sisämaata ja pohjoista. Punkin eli puutiaisen levittämät taudit eivät ole enää vain ahvenanmaalaisten ja rannikkosuomalaisten huolenaiheena, kun aivokuumetapauksia havaittiin viime vuonna jo Varkaudessa ja Etelä- Lapin Simossa asti. Ahvenanmaalaiset saavat rokotteen aivokuumetta vastaan. Moni Manner-Suomessa asuva miettii rokotteen ottamista. Minkäänlaisia joukkorokotesuosituksia ei Ahvenanmaan ulkopuolelle ole kuitenkaan annettu. Punkit eli puutiaiset aiheuttavat ihmiselle aivokuumeen lisäksi muun muassa vaarattomampaa borrelioosia. Miikka Peltomaa. Mitä merkittäviä muutoksia puutiaistilanteessa on viime aikoina tapahtunut, lääketieteen ja kirurgian tohtori Miikka Peltomaa Korvalääkärikeskus Ainosta? Puutiaisten määrä vaihtelee vuosittain eikä tässä viime vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia. Ruotsalaiset tutkijat ovat osoittaneet puutiaisten esiintymisalueen siirtyneen jonkin verran aiempaa pohjoisemmaksi. Ilmaston lämpeneminen saattaa olla siihen syynä. Puutiaisia esiintyy runsaasti Ahvenanmaalla, rannikko- ja saaristoalueilla, mutta myös Manner-Suomessa Oulu Joensuu-akselille saakka. Onko puutiaistilanne Suomessa hallussa, vai onko se asiantuntijoiden mukaan mennyt huolestuttavaan suuntaan? Puutiaiset ovat olleet maapallolla miljoonia vuosia ihmistä pidempään ja niillä on maastossa aina ihmistä vahvempi jalansija. Puutiaistilanne on hallussa, mutta ei ihmisen. Luonto ohjaa puutiaisten määrää muun muassa lumipeitteen vahvuuden, pienten jyrsijöiden kannanvaihteluiden sekä lämpö- ja kosteusolosuhteiden mukaisesti. Mitkä näyttäisivät olevan yleisimpiä puutiaista koskevia väärinkäsityksiä kansalaisten keskuudessa? Puutiaiset asuvat aluskasvillisuudessa eivätkä putoile puusta. Tyypillisesti puutiainen vaanii uhriaan alle polvenkorkuisten kasvien varsilla ja lehdillä. Puutiaisaivokuume on harvinainen viruksen aiheuttama tauti. Vuosittain Suomessa vain ihmistä saa tartunnan, ja näistäkin valtaosa Ahvenanmaalla. Suurin osa väestöstä ei tarvitse rokotusta puutiaisaivokuumetta vastaan. Bakteerien aiheuttamaa borrelioosia vastaan rokotusta ei olekaan saatavilla. Onko puutiainen Suomen luonnon vaarallisin eläin? Vaarallisuus on suhteellista. Puutiainen on tavallisin tarttuvan taudin lähde luonnossa. Borrelioosiin sairastuu muutama tuhat suomalaista vuosittain ja puutiaisaivokuumeeseen muutama kymmenen. Suurin osa borrelioosipotilaista saa lievän ja antibiooteilla helposti parantuvan taudin. Puutiaisaivokuume on tautina vaarallisempi, eikä siihen ole spesifiä hoitoa. Jopa joka kolmannelle sairastuneelle jää taudista pysyviä neurologisia oireita. lisätietoa: oletko sinä super-hoitaja? Liiton www-sivuille on toukokuussa avattu SuPerhaaste-peli, jossa testataan SuPer-hoitajan taitoja. Tehtävänä on etsiä viisi erilaista huonetta ja vastata jokaisessa huoneessa olevaan, lähihoitajuuteen liittyvään kysymykseen. Kaikissa huoneissa käytyään pelaaja osallistuu arvontaan, jossa palkintona on ipod Nano. Mukaan voi myös haastaa kaverin ja tilata lisätietoja liitosta ja SuPerin jäsenyydestä. Kilpailu päättyy Kilkkaa itsesi SuPerhaasteeseen osoitteessa husissa ei kätellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin sairaaloissa ei ole enää suositeltu kättelemistä. Asiasta annettiin ohjeistus toukokuun alussa. Kampanjalla halutaan estää bakteerien leviäminen ja laittaa norovirusepidemiat sekä hengitystietartunnat kuriin. Vältä kättelyä -nimisestä kampanjasta kerrotaan HUSin potilaille muun muassa julisteiden avulla. Pöpöt leviävät sairaalassa helposti esimerkiksi lääkärikierron aikana, jolloin lääkäri joutuu kättelemään useita potilaita peräkkäin. HUSin mukaan yleistä käsihygieniaa korostavan kampanjan aloittaminen ei liity sikainfluenssan tuloon, sillä ohjeistusta oli valmisteltu kuukausia. pitkät etäisyydet haastavat kunnat uusiin ratkaisuihin Pitkien etäisyyksien kunnat tarvitsevat uusia ratkaisuja peruspalvelujensa varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulujen henkilöstön pätevyys- ja kelpoisuusvaatimukset täytyy pohtia uudelleen, sanotaan Kuntaliitosta. Erityisesti lääkärin ja sairaanhoitajan, sairaanhoitajan ja lähihoitajan sekä lähihoitajan ja kunnan muun henkilöstön työnjako täytyy arvioida tarpeen mukaisiksi, sanoo kehitysjohtaja Kaija Majoinen. Kunnan ja seurakunnan välisen yhteistyön kehittämisessä on pitkien matkojen kunnissa suuri mahdollisuus. Lapsi-, nuoriso-, diakonia- sekä sosiaali- ja vanhuspalveluissa voi löytyä suuria mahdollisuuksia kuntien ja seurakuntien yhteistyöllä super 7

8 kesä-heinäkuun lyhyet koonnut jukka järvelä Lapsiperheet köyhtyvät Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt ja lapsiperheet ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema Lapsiperheiden hyvinvointi kirjan mukaan menojen kattaminen tuloilla oli hankalaa kahdessa viidestä perheestä, pienituloisimmassa viidenneksessä yli puolessa perheistä ja yksinhuoltajien perheissä jopa kahdessa kolmesta. Lyhyet unet ja ADHD Suomalaistutkijoiden mukaan lyhyitä yöunia nukkuvilla lapsilla on tavallista enemmän ylivilkkautta ja impulsiivisuutta, jotka ovat tyypillisiä ADHD-oireita. Myös univaikeudet voivat lisätä oireilua. Tulosten valossa ylivilkkaus ja impulsiivisuus olivat selvästi yleisempiä alle 8-tuntisia unia nukkuvilla kuin 8 9- tai yli 9-tuntisia yöunia nukkuvilla. duodecim Vammasta viis Invalidiliiton nuorisokampanja Ihan sama? on käynnistynyt verkossa. Kampanja haastaa nuoria pohtimaan, onko kaverin fyysisellä vammalla loppujen lopuksi merkitystä. Verkkosivulla fyysisesti vammaiset nuoret kertovat elämästään, unelmistaan, tärkeistä asioistaan ja tulevaisuuden odotuksistaan. Nuoret kirjoittavat verkkosivuilla blogia, johon heidän kanssaan kirjoittavat julkisuudesta tutut nimet, kuten Pamela Tola, Duudsonit ja Negativen Jonne Aaron. Sivun osoite on: invalidiliitto Naisia syrjitään? Aivoinfarktin saaneet naiset pääsevät miehiä harvemmin liuotushoitoon, osoittaa yhdysvaltalaistutkijoiden tekemä katsaustutkimus. Pikainen liuotushoito on yleensä paras hoito aivoinfarktiin. 18 tutkimuksen yhteenvetona havaittiin, että naiset pääsevät liuotushoitoon noin kolmanneksen harvemmin kuin miehet. Tutkimus ei paljasta mistä sukupuoliero johtuu, mutta se voi selittyä monellakin seikalla. On esimerkiksi mahdollista, että naispotilaat eivät syystä tai toisesta täytä liuotushoidon kriteereitä yhtä usein. duodecim Yövuorosta infarkteja Sairaanhoitajat ja muut yövuoroja sisältävää monivuorotyötä tekevät saattavat yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan saada muita herkemmin aivoinfarkteja. Verrattuna lähinnä päivätöitä tekeviin sairaanhoitajiin aivoinfarktin riski suureni 4 prosenttia jokaista viittä monivuorotyössä vietettyä vuotta kohden. Tämä havaittiin etenkin sairaanhoitajilla, jotka olivat tehneet monivuorotyötä yli 15 vuoden ajan. Aiemmin monivuorotyö ja vuorokausirytmin häiriintyminen on liitetty myös sepelvaltimotaudin riskiin. duodecim Pituus voi lisätä syöpäriskiä Pitkät länsimaalaiset saattavat sairastua joihinkin syöpiin lyhyitä todennäköisemmin. Nyt sama yhteys on todettu aasialaisväestössä. Havainnot viittaavat siihen, että lapsuuden elinolot vaikuttavat aikuisiän syöpäriskiin. Korealaisia tutkineet tutkijat laskivat, että viiden sentin lisäys pituudessa liittyi noin 5 7 prosenttia suurempaan sairastumisriskiin. duodecim Vihanneksia savuttomille Paljon vihanneksia ja hedelmiä syövät näyttävät sairastuvan suolisyöpiin hieman muita harvemmin, osoittaa tuore eurooppalaistutkimus. Luultavasti tämä selittyy vihannesten ja hedelmien kuiduilla. Tutkijat havaitsivat yhteyden savuttomilla ja entisillä tupakoitsijoilla, mutta eivät tupakoivilla. Tupakoivien syöpäriskiä vihannekset ja hedelmät saattoivat jopa suurentaa. duodecim Kolesteroliarvot kuntoon! Suomalaisten kolesteroliarvot ovat kehittyneet suotuisasti 1970-luvun alusta ja alueelliset erot ovat huomattavasti tasaantuneet. Kolmessa vuosikymmenessä sepelvaltimotauti on vähentynyt niin, että on estetty alle 75-vuotiaan kuolemaa. Joka kolmannella suomalaisella suositusarvot ylittyvät kuitenkin edelleen huomattavasti. duodecim Hedelmiä verisuonille Brittitutkimuksen mukaan jo parin kuukauden hedelmä- ja vihanneskuuri tehostaa verenpainepotilaiden verisuonten toimintaa. Korkeasta verenpaineesta kärsivien kannattaisikin lisätä hedelmien ja vihannesten syömistä. duodecim ingram ingram 8 super

9 Mitä mieltä? Toukokuun kysymys oli: Toimiiko yhteistyösi omaisten kanssa? muut lehdet Väsymyksen hetkiä tulee pitkässä prosessissa, mutta kun tahtoa löytyy, kuntoutuksessa rajana on taivas. Hammaslääkäri Heli Kallio olkapäänsä vuosia kestäneestä hoito- ja kuntoutumisajasta. fysi 2/2009 Usein puhutaan syntymättömän lapsen oikeudesta elämään, mutta olisiko oikein pistää syntymättömän lapsen oikeudet muiden perheenjäsenten edelle? Sikiössä havaitun Downin oireyhtymän vuoksi abortin tehnyt perheellinen nimimerkki Minna. kaksplus 5/ % kyllä 13 % ei On selvää, että monet eri ruokavaliot voivat laihduttaa. Eri asia on, ovatko ne terveellisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska. terveydeksi! 2/ vuotta sitten Kyllä, koska pitkäaikaishoidossa omaisiin tutustuu lähemmin. omaiset käyvät paljon. Puhutaan ja viestitään puolin ja toisin. uskallan jutella ja kuuntelen! pyrin olemaan avoin, rehellinen ja empaattinen. minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa. tappelu ei johda mihinkään. meillä on yhteinen päämäärä toimia potilaan parhaaksi. omaiset vaan ovat niin ihania ja rakkauteen on helppo vastata rakkaudella. jokaisella asukkaalla on omahoitaja, joka pääasiassa hoitaa yhteydenpidon omaisiin. Ei, koska olen pätkätyöläinen ja asiakkaat vaihtuvat nopeasti. eri omaisilla on eri näkemys äitinsä hoidon tarpeesta. Olemme hoitajina ikävässä välikädessä. työskentelen vastaanotossa, eikä aina ole vapaita aikoja annettavaksi. en aina jaksa kuunnella niiden huonoa oloa ja moitteita asioista, joiden syyt ovat muualla kuin hoitotyössä. potilaan hankala aviomies ahdistelee hoitajia, haukkuu ja aliarvioi hoitoa. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. Apuhoitajaliiton valtuuston ja -hallituksen seminaarissa Kotkassa keskusteltiin yhteisliitto Tehyyn liittymisestä. Moni muu liitto näki yhdistymisen myönteisenä, mutta apuhoitajat suhtautuivat asiaan varovaisemmin. Liiton kannan toi julki puheenjohtaja Mirjam Timonen. Yhteisjärjestössä voi käydä niin, ettei meille tärkeitä tavoitteita muiden taholta lainkaan hyväksytä, eikä oteta eteenpäin vietäväksi, etenkin jos tavoitteet ovat muiden ryhmien kanssa ristiriitaiset. Nykyisellään Apuhoitajaliitto on voinut käydä esittämässä asiaansa suoraan keskusvirastoihin ja eduskunnan eri valiokunnille. Tätä mahdollisuutta ei enää ole, jos ei ole omaa liittoa. apuhoitajalehti 6/ super 9

10 10 super

11 Vapaaehtoisten monet taidot tuovat Iloa osaston arkeen teksti ja henkilökuvat liisa uusiniitty Täällä on tanssit huomenna. Mennäänkös Sylvi sinne, Kati Lindberg kysäisee ja kiertää papiljotteja Sylvi Pousin, 93, permanentattuihin hiuksiin. Tamperelaisen Koukkuniemen vanhainkodin hoivaosasto kahdeksalla on ollut kylvetyspäivä ja Lindbergin urakkana on kiertää papiljoteille kahdeksat hiukset. Sylvi Pousi aikoo jättää tanssit tällä kertaa väliin, vaikka nuoruudessa sujuivat niin valssit kuin polkatkin. Naiset juttelevat niitä näitä ja nauravat paljon. Monet sanovat, etteivät he kehtaa tulla edes ruokapöytään, jos hiukset jäävät pesun jäljiltä laittamatta. Ihmiseltä ei kauneuden kaipuu häviä, vaikka ikää tulee. Vanhakin ihminen panee merkille korut ja sievät vaatteet, Lindberg sanoo ja sivelee huulipunaa Rousin huuliin. Kati Lindberg kuuluu tamperelaisen lähimmäistyökeskus Mummon Kammarin vapaaehtoisiin. Koukkuniemessä hän käy neljänä, viitenä päivänä viikossa ja viettää vanhusten luona yleensä viisi, kuusi tuntia. Lähihoitaja Minna Kosonen arvostaa Lindbergin työtä, joka hänen mielestään tulee sydämestä. Lindberg kuuluu Kososen mielestä jo osaston omaan porukkaan. Vanhukset ilahtuvat vapaaehtoisten käynneistä, koska ne poikkeavat normaaleista rutiineista. Asukkaiden kunto ja mieliala kohenevat selvästi, kun heitä on käyty katsomassa. Koukkuniemessä on tarkoin määritetty, mitä vapaaehtoiset voivat tehdä. He eivät esimerkiksi osallistu hoitotyöhön millään tavalla, eivät edes vie asukkaita vessaan. Joskus Lindberg on saattanut kantaa ruokatarjottimen huoneeseen tai syöttää hoivaosaston asukasta. Kaikki tapahtuu yhteistyössä henkilökunnan kanssa ja heidän luvallaan. Kosonen kiittelee vapaaehtoisten sopeutumiskykyä ja huumorintajua. Heillä on myös monipuolisia taitoja ilahduttaa koko osastoa super 11

12 Minna Hemmingillä ja Sylvi Lähdesmäellä on hauskaa. Päivä on taas pelastettu, kun on saanut nauraa, Sylvi kiittelee. Minna Hemminki toivoisi Sylville vapaaehtoisista juttu- ja kävelyseuraa. 2. Maarit Tammiston johtaman Mummon Kammarin ja tamperelaisten vanhuslaitosten yhteistyö sujuu 20 vuoden rutiinilla. Mummon Kammarin kansio on Tammiston mielestä selkeyttänyt sekä laitosten henkilökunnan että vapaaehtoisten asemaa. 3. Lähihoitaja Minna Kososen mielestä vapaaehtoiset kuuluvat Koukkuniemen vanhainkodin osasto kahdeksan omaan joukkoon. Kati Lindbergillä, kuten kaikilla Mummon Kammarin vapaaehtoisilla, on rinnassaan selvästi näkyvä tunnus. 4. Kati Lindberg on käynyt monen vuoden ajan tekemässä laitoksissa vapaaehtoistyötä. Henkilökunnan arvostus ja kiitolliset vanhukset ovat Lindbergille suurin palkkio. Tällä kertaa Sylvi Pousi sai papiljotit hiuksiin ja punaa huuliin. Iltapäivän laulutuokiot ovat aina mukavia, ja laulut kaikuvat meidän työntekijöidenkin korviin. Varsinkin joululaulutilaisuudet ovat mukavia tapahtumia ja tuovat joulumieltä koko osastolle. Talon yhteisiin tapahtumiin vapaaehtoiset vievät asukkaita, kun meillä ei aina ole aikaa kaikkien kuljettamiseen. Vapaaehtoiset ovat tehneet osastolle hienoja joulu- ja pääsisäiskoristeita ja tuottaneet niillä meille kaikille iloa pitkäksi aikaa, Kosonen luettelee. Kati Lindberg ei osoita väsymisen merkkejä, vaikka hän on käynyt laitoksissa auttamassa jo 14 vuotta. Hänelle ihmisen kohtaaminen on aina yhtä palkitsevaa. On hienoa, kun vanhus hyväksyy minut kulkemaan rinnallaan. Monet muutkin haluaisivat varmasti auttaa, mutta he kammoksuvat huonokuntoista potilasta. Dementoituneeseenkin vanhukseen voi saada kontaktin ja palkkioksi valoisan hymyn, Lindberg vakuuttaa. kysyntä kasvaa Laitoksissa käy meidän kauttamme noin 200 vapaaehtoista ja lisää tarvitaan koko ajan, kertoo lähimmäispalvelun toiminnanohjaaja Maarit Tammisto. Hänen Tampereella 20 vuotta sitten käynnistämänsä Mummon Kammari on paisunut yli 1200 työntekijän vapaaehtoisjärjestöksi, jota organisoi seitsemän palkattua työntekijää. Mummon Kammari on osa Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyötä. Terveydenhoitajan koulutuksen saanut Tammisto korostaa, että vapaaehtoistyö on alusta saakka toiminut ammattiavun rinnalla. Mummon Kammari aloitti toimintaansa vähän ennen 1990-alun lamaa. Laman aikana heräsi kysymys, vievätkö vapaaehtoiset ammattiväeltä työpaikkoja. Sovimme laitosten johdon, luottamushenkilöiden ja työvoimaviranomaisten kanssa, mitä on Mummon Kammarin vapaaehtoistyö. Ei päässyt edes syntymään tilannetta, että vapaaehtoisten työ voisi olla ammattihenkilökunnalta poissa. Vaaroja oli kyllä tarjolla. Tammisto muistelee, miten laman synkimpinä aikoina suoraan kortistoon valmistuneet hoitoalan työntekijät tarjoutuivat vapaaehtoisiksi. He olisivat halunneet säilyttää tuntuman työhönsä ja saada jalkansa mahdollisesti tulevan työpaikkansa ovenrakoon. Siihen emme suostuneet, koska se ei olisi ollut vapaaehtoistyötä. Olemme sovittaneet vapaaehtoistyömme nimenomaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Roomassa toimii kuolevien vanhusten hoitokoti, jossa lakimiehistä hoitajiin kaikki tekevät työtä ilmaiseksi. Sellainen malli ei Suomeen soveltuisi. Tamperelaiset vanhuslaitokset kuten Koukkuniemen vanhainkoti ja Kaupin sairaala ovat parikymmentä vuotta tehneet yhteistyötä Mummon Kammarin kanssa. Laitoksia varten on jo kymmenen vuotta sitten laadittu ja äskettäin päi- 12 super

13 3 4 vitetty Mummon Kammarin kansio, jonka toimintaperiaatteet on rakennettu yhdessä laitoksen henkilökunnan, sairaalapapin, Mummon Kammarin työntekijöiden sekä laitosvapaaehtoisten kanssa. hyvä yhteistyö kaiken ehto Viime vuonna Mummon Kammarin vapaaehtoiseksi tuli 216 uutta henkilöä. Heidän keski-ikänsä on 62 vuotta. Uusille halukkaille järjestetään viikoittain perehdyttämistilaisuus. Aluksi kerromme vapaaehtoistyön periaatteista, tavoitteista ja vapaaehtoisten roolista. Opetamme myös, miten suhtautua esimerkiksi dementoituneeseen vanhukseen. Harjoittelemme rollaattorin ja pyörätuolin käyttöä. Alkuperehdytyksen jälkeen haastattelen jokaisen ja neuvottelemme, minkä tehtävään kukin voisi ottaa vastaan. Tämän jälkeen Mummon Kammarin laitosvapaaehtoistyöstä vastaava työntekijä perehdyttää laitoksiin menevät yhdessä laitoksen työntekijän kanssa. Maarit Tammisto korostaa, että vapaaehtoisen pitää tuntea olevansa työyhteisöön tervetullut. Se näkyy pienissä asioissa: työntekijät esimerkiksi tervehtivät häntä ja kiittävät avusta. Yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun kutsu tulee työpaikalta. Hoitaja pyytää vapaaehtoista tukihenkilöä esimerkiksi ulkoiluttamaan tai lukemaan ääneen. Hoitaja voi kutsua vapaaehtoisen myös kuolevan, yksinäisen vanhuksen seuraksi. Kaupungin kotihoito ja seurakuntien työntekijät ottivat viime vuonna Mummon Kammariin yhteyttä 637 kertaa. Kaikkiaan kodeista tuli yli 3000 pyyntöä. Vain 39 tapauksessa apua ei voitu järjestää. juttuseuraa yksin asuville Sää vaan rupeet kiusaamaan mua, Sylvi Lähdesmäki nauraa hereästi, kun hoitaja Minna Hemminki ottaa insuliiniruiskunsa esille. Lähdesmäki, 83, asuu yksin omakotitalossaan Kurun keskustassa. Hän hoitelee kauppa-asiansa rollaattoria työntäen. Ylöjärven kaupungin kotihoidon työntekijä käy häntä aamuin illoin katsomassa. Nuorekkaan tuntuisella Lähdesmäellä lähimuisti pätkii, mutta nuoruutensa hän muistaa kirkkaasti. Tarinat ovat kuin suoraan vanhasta Suomi-filmistä: piikana isossa talossa, jossa piti nousta aamuviideltä puuronkeittoon tai kotiapulaisena sota-ajan Helsingissä, kun putoilevat pommit ja saksalaissotilaat säikyttivät arkaa maalaistyttöä siinä kuin äksy rouva ja äreä herra. Minna Hemmingillä on Sylville poikkeuksellisesti aikaa 45 minuuttia: Iltavuorossa on joskus enemmän aikaa kuunnella asiakkaiden juttuja, jotka ovat usein tosi mielenkiintoisia, Hemminki sanoo. Nyt työpäivä on vasta alussa ja Hemmingillä on vielä edessä seitsemän kohdetta eri puolilla laajaa Kurua. Sylvi Lähdesmäen kaltaisille seurallisille asiakkailleen Hemminki soisi seuraksi vapaaehtoisen työntekijän. Hän ei kuitenkaan ottaisi vapaaehtoisia mukaansa varsinaisille asiakaskäynneille kuin korkeintaan ensimmäisellä kerralla. Silloin nämä tutustuisivat paikkaan ja näkisivät mistä auttamisessa on kyse. Potilaan kanssa voi tulla esille arkaluontoisia asioita, joita ei ole tarkoitettu muiden kuultavaksi. Vapaaehtoisesta tuskin olisi hyötyäkään varsinaisessa hoitotilanteessa. Minna Hemminki, kuten kaksi muuta kotisairaanhoidon ja kymmenen kotipalvelun työntekijää, ovat odotettuja vieraita monessa kurulaisessa kodissa. He ovat usein myös ainoita, jotka viikoittain avaavat yksin asuvan vanhuksen oven. Ikätoverit ovat kuolleet ja omaiset asuvat kaukana. Minulla on yleensä korkeintaan super 13

14 puoli tuntia aikaa viipyä kohteessa, mutta jos vanhus itkeskelee, en voi jättää häntä sellaiseen mielentilaan. Työaika venyy usein ylitöiden puolelle, mutta merkitsen ne ylös ja pidän vapaata. Vapaaehtoisten työ tulisi Hemmingin mielestä parhaiten hyödyksi, jos he toimisivat yhdessä kotihoidon kanssa. Kotihoidon toimistosta kerrottaisiin, missä apua tarvittaisiin. Vapaaehtoisten työ tukisi silloin parhaiten hoitotyötä. turvaa kauppareissuille Monet vanhukset eivät uskalla lähteä kotoaan yksin vaikka vielä jaksaisivat. Vapaaehtoisia tarvittaisiin seurustelemaan, ulkoiluttamaan ja mukaan kauppareissuille, sanoo Ylöjärven kaupungin kotihoidon esimies Sinikka Kulmala. Homma soveltuu Kulmalan mielestä hyvin vuotiaille, jo työelämän jättäneille, joista monet ovat vielä hyvissä voimissa. Kurun kunta liitettiin vuoden 2009 alussa Tampereen kupeessa sijaitsevaan Ylöjärveen. Kurun alueella on kotihoidon piirissä noin 70 asiakasta. Kulmalan mielestä henkilökuntaa on toistaiseksi riittävästi, mutta seurusteluun heiltä ei liikene aikaa. Kaikkea muutakin tekemistä kotihoidossa ilmaantuu kaiken aikaa. On pakko rajata tehtävät sen mukaan, mihin työntekijän aika riittää. Työntekijät kyllä yrittävät olla mukana mahdollisimman paljon asiakkaan arjessa. Maalla omassa kodissa yksin asuva on Kulmalan mielestä sikäli erilaisessa asemassa, että hänen on pinnisteltävä enemmän hoitaakseen arkiset rutiininsa. Hän myös pystyisi olemaan kotona pidempään, jos hän saisi sinne pientä apua. Laitoksessa tai kaupunkikodissa elävällä on helpompaa, mutta hän saattaa myös nopeammin laitostua. On tietysti myös niitä, jotka viihtyvät yksikseen. Yksinolo ei ole silloin paha asia, jos se on oma valinta. 14 super

15 Puheenjohtaja Juhani Palomäki: Vapaaehtoiset keventävät hoitajien työtaakkaa Kiire syö hoitoajasta kaiken ylimääräisen. Potilaan sängyn laidalle ei ehdi istahtaa jutustelemaan saati lukemaan vanhainkodin asukkaalle lehtiä tai kirjoja. Olisiko työpaikalle hyvä saada silloin tällöin vapaaehtoinen auttaja vai koetaanko hänet tungettelijaksi, jonka apu on näennäinen? SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää hoitotyön vapaaehtoisia periaatteessa hyvänä reservinä. Ennuste näet ei näytä siltä, että hoitajien työtaakka ainakaan vähenisi. Meillä on valtakunnalliset laatusuositukset, jotka määrittävät, paljonko työpaikalla pitää olla koulutettua henkilökuntaa. Laman takia on ehdotettu, että minimisuosituksiakin alennettaisiin. Hoitajat valittavat, että he joutuvat usein lähtemään liian pian potilaan luota. Palomäki ihmettelee, miten he voisivat tuntea tekevänsä laadukasta työtä, kun huono omatunto kalvaa kaiken aikaa. Työnantajan kanssa on sovittava, että työpaikoilla on täytettävä laatuluokituksen tarkoittama henkilöstömäärä. Sen jälkeen vapaaehtoisia voitaisiin käyttää. Moni haluaa varmasti auttaa pelkästä lähimmäisenrakkaudesta. Mikäli pitkäaikaispotilaiden laitospaikat puolitetaan, kotihoidon tarve vastaavasti lisääntyy. Vapaaehtoistyön perään tullaan Palomäen mielestä varmasti kyselemään, mutta se ei saa rokottaa vakinaisen henkilökunnan määrää. Kotihoidon puolelle tarvitaan tulevaisuudessa lisää koulutettua henkilökuntaa. Myös palveluasuntoja on rakennettava lisää ja niihin on palkattava ammattiväkeä. Palomäki näkee vapaaehtoiset lähinnä ulkoiluttajina, ääneen lukijoi- na tai juttukavereina ja seuranpitäjinä, hupulaisina. Kotonaan asuvalle ei kunnasta heru paljon muuta apua kuin lääkkeiden jakamista. Vanhukset, joiden omaiset ovat kaukana, jäävät tällä menolla tosi yksinäisiksi. Olen itsekin 87- vuotiaan sukulaiseni tukihenkilö. Yksinäiselle vanhukselle on tärkeää saada turvata toiseen ihmiseen. Palomäki rajaa vapaaehtoisilta pois hoidolliset tehtävät. Toisaalta hän ei usko, että vapaaehtoiset veisivät työpaikkoja. Vapaaehtoinen on aina vapaaehtoinen. Hänhän voi sanoa yhtenä aamuna, että tänään en pääsekään tulemaan. Sitä paitsi vapaaehtoiset voivat alkaa odottaa korvauksia, jos heidän edellytetään tulevan määräaikana työpaikalle. Vapaaehtoinen toimii hyvästä sydämestä Vapaaehtoistyötä tehdään ympäristön, yhteisön tai yksittäisten ihmisten hyväksi. Siitä ei saa rahallista korvausta. Yksityishenkilöt tekevät vapaaehtoistyötä, jonka taustalta löytyy seurakunta, järjestö, kunta ja yhdistys. Toimiakseen kunnolla vapaaehtoistyö tarvitsee vastuuhenkilön sekä varoja, joilla katetaan toiminnasta aiheutuneet kulut. Vapaaehtoinen on perehdytettävä kunnolla työhönsä. Hänelle on annettava jatkossakin tukea ja koulutusta. Motivaation ylläpitämiseksi vapaaehtoinen tarvitsee myös kiitosta ja kannustusta. Vertaistukea vapaaehtoinen voi antaa esimerkiksi potilasryhmissä. Hän voi jakaa saman kokemuk- sen toisen kanssa. Ammattilainen voi käynnistää vertaisryhmän, jonka jälkeen joku ryhmästä voi ottaa sen vetääkseen. Ystäväksi, kummiksi tai kaveriksi ryhtyvä sitoutuu pysyvään ihmissuhteeseen, josta molemmat osapuolet voivat saada paljon. Ystäväksi kaivataan kaikenlaisia ihmisiä: isäkaveria poikalapselle, seuranpitäjää vanhukselle, varamummua ja -pappaa nuorelle perheelle. Ystävää kaivataan myös maahanmuuttajaperheen tueksi ja suomalaiseen yhteiskuntaan tutustuttajaksi. Tukihenkilö taas sitoutuu olemaan toisen rinnalla hankalassa elämänvaiheessa, kuten avioeron ja huoltajuuskiistojen aikana, sairauden koetellessa tai läheisensä menettäneen suruaikana super 15

16 Rinkallinen reissumuistoja teksti ja kuvat marjo sajantola Tasapaino on tärkeää niin työn ja vapaa-ajan suhteessa kuin rinkan pakkaamisessakin. Painavakin taakka kulkee kevyesti, kun tasapaino on kohdallaan. Aikoinaan interrailia varten hankittu rinkka on palvellut hyvin perushoitaja Eija Peltosta jo melkein 30 vuoden aikana hänen vapaa-ajan vaelluksillaan. Interrail-reissu oli hänelle se elämän ensimmäinen etelänmatka ja muistoihin jäivät niin appelsiinipuut, ranskalaiset pikkurosvot kuin pommiuhka Madridin-junassa. Lähdimme kohti Malagaa pääsiäisen aikaan lämpöä ja aurinkoa hakemaan. Junamatkalla näkee upeita kaupunkeja ja maisemia. Minusta oli silloin myös aika ihmeellistä nähdä sitruuna- ja appelsiinipuita, Peltonen muistelee. Vajaan kuukauden reissulta sai paljon mukavia muistoja, mutta suomalaiset näkivät myös suuren maailman menoa: Ranskassa luoksemme tuli ystävällisiä nuoria, jotka neuvoivat avuliaasti, miten aseman säilytyslokeroita käytetään. Myöhemmin huomasimme, että samat tyypit myös tyhjentelivät niitä. Onneksi emme olleet noudattaneet heidän neuvojaan, sillä rinkassa minulla oli kaikki reissussa tarvittava tavara. Paluumatkalla Malagasta Madridiin ju-nassa oli pommiuhka. Peltonen ystävineen heräsi pommiryhmän tuloon ja heidät juoksutettiin vauhdilla junasta läpi aution aseman, josta matkustajat oli myös siirretty turvaan. Se tuntui painajaismaiselta. rinkassa kaikki kohdallaan Rinkka on kelpo reissukassi kotimaassakin. Peltonen on vaeltanut Karhunkierroksen ja kaksi kertaa Kevon reitin. Lisäksi hän on tehnyt lukuisia lyhyempiä retkiä. Karhunkierrosta vaellettiin viikon verran. Juomaveden sai luonnosta, mutta kaikki muu piti kantaa mukana. Rinkka painoi alkumatkasta noin 17 kiloa. Oli tavaraa paljon tai vähän, on tärkeintä pakata tasapainoisesti, muuten taakka alkaa tuntua nopeasti. Myös päiväretkien tavarat ja eväät kulkevat selässä mukavasti, jolloin kädet jäävät vapaaksi pidellä vaikkapa koirien remmejä. Perhoskoirat Petteri ja Pipari ovat pienestä koostaan huolimatta melkoisia menijöitä. Lisäksi ne rakastavat automatkoja ja kalareissuja. Päiväreissulta palaavia odottavat kotona kissat Miska ja Miisu, joille Peltonen on rakentanut pihalle ulkoiluhäkin varsinaisen kissojen puuhapuiston riippukeinuineen ja kiipeilytankoineen. Omakotitalossa riittää aina tekemistä, mutta olen päivätyössä, joten viikonloppuisin ehdin kaikenlaista, retkeilläkin. Maanantaisin lähden taas uusin voimin töihin. työ vankilasairaalan poliklinikalla Eija Peltonen on työskennellyt lähes 23 vuotta Hämeenlinnan vankisairaalan poliklinikalla. Työnkuvaan kuuluu välinehuoltajan ja vastaanottohoitajan tehtävät sekä lääkärien avustaminen polikliinisissä toimenpiteissä. Asiakkaat ovat mies- ja naisvankeja. Jokaisella on varmasti tänne töihin tullessa jotain kuvitelmia ja ennakkoluuloja, mutta ihmisiä vangitkin ovat. Aina on toki muistettava, missä on töissä. Vankilassa pienetkin asiat ovat kovin isoja. Jos potilaalle ei esimerkiksi myönnetä hänen haluamaansa lääkettä, hän voi suuttua silmittömästi. Yleensä se on sitä äänenkäyttöä, mutta meillä on kuitenkin tietyt turvajärjestelyt. Työvuosiensa aikana Peltonen on nähnyt samojen ihmisten tulevan uudestaan ja uudestaan suorittamaan vankeusrangaistusta. Kovien huumeiden käyttäjiä on entistä enemmän. Peltonen toteaa pystyvänsä suhtautumaan ammatillisesti potilaidensa koviinkin kokemuksiin. Tosin nuorimmat vangit tuntuvat melko säälittäviltä. Vähän päälle parikymppiset ovat ihan lapsia, mutta he ovat ehtineet jo pilata elämänsä. Ennen viina sotki pään, nykyisin huumeet. Jos vankilasta palataan entisiin ympyröihin, entiseen kaveripiiriin, kohta pitää taas saada rahaa aineisiin. Vasta kun ihminen itse havahtuu huomaamaan, että hänen itsensä on tehtävä omalle tilanteelleen jotain, hän voi onnistua saamaan elämänsä takaisin. Muutoksen on lähdettävä jokaisesta itsestään, kukaan ei sitä voi tehdä toisen puolesta. Pipari ja Petteri ovat aina valmiina lähtemään emäntänsä Eija Peltosen kanssa reippaalle retkelle. 16 super

17 super 17

18 18 super

19 Työnilokouluttaja Sirkka Santapukki: Epämiellyttävä tunne kuuluu elämän risteyskohtiin teksti ja kuvat sonja kähkönen Jokainen voi omalla asenteellaan vaikuttaa elämänsä kulkuun. Kun uskaltaa ottaa haasteet vastaan, on mahdollista päästä sankarimatkalle kohti saduista tuttua, onnellista loppua. Niin kauan kun on elämää, on myös toivoa. Voimme hyvin pitkälti vaikuttaa itse omaan hyvinvointiimme, Sirkka Santapukki totesi SuPerin hyvinvointi-illassa Lahdessa. Jokainen joutuu silloin tällöin tienhaaraan, jossa on tehtävä suuriakin valintoja. Tässä tilanteessa joku saattaa tuudittautua ajatukseen, että toinen ihminen pelastaa hänet, mutta tosiasiassa kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, mikä on toiselle parasta. Minua kiinnostaa se, mitä voimme nimenomaan itse tehdä oman hyvinvointimme eteen, Santapukki johdatteli aihetta. risteys on muutos Saduissa risteys on tarinan merkittävin kohta, josta alkaa sankarimatka kohti onnellista loppua. Eräässä sadussa sammakko muuttuu suudelman jälkeen prinssiksi. Tarina opettaa, että valinta ja ensimmäisen askeleen ottaminen vaativat rohkeutta kokeilla. Epämukavat asiat kuuluvat risteykseen ja sen mukana tuomaan muutokseen. Kukaan ei voi etukäteen tietää muut- Voimme hyvin pitkälti vaikuttaa itse omaan hyvinvointiimme, Sirkka Santapukki totesi SuPerin hyvinvointi-illassa Lahdessa. Jokainen riittää itselleen sellaisena kuin on ja jokaisella on oikeus tunteisiin. taako sammakolle annettu suudelma tämän prinssiksi. Suunta parempaan voi tapahtua myös kohtaamatta elämän tienhaaraa. Sirkka Santapukki puhuu kuitenkin risteyksestä, jossa muutos tuntuu epämukavalta. Hän vertaa tilannetta maitohampaan irtoamiseen. Hammas heiluu aikansa ennen kuin se napataan pois. Vielä siinä vaiheessa se saattaa hieman kirpaista, mutta lapsen olo helpottuu. Sen jälkeen tilalle kasvaa rautahammas eikä asiasta tarvitse enää huolehtia. Santapukki painottaa, että mielen työ on olennainen osa muutosta. Ennen elämä oli tasaista, muutoksia tuli vähän ja mielen työlle oli aikaa. Nyt muutos on jokapäiväistä ja elämä etenee siksakkia. Arki on nykyään pätkää, pätkää ja pätkää. Jos ihmisellä ei ole mitään kiinnepistettä, hän velloo muutoksen aallokossa. Santapukin mukaan ihminen tuntee itsensä eheäksi kolmen tukipilarin kautta: hän ymmärtää ympäröivän, luottaa, että jollakin on asia hoidossa ja ymmärtää, että hänen omassa työssään ja tehtävässään on järkeä. Muutoksessa näistä ei ole tietoakaan, koska ihminen ei voi vielä ymmärtää ympäröivää, ei tiedä mitä tuleman pitää, eikä voi luottaa, että jollain on varmasti homma hanskassa. Kova henkinen tuska voi johtaa ajatukseen siitä, että muutoksesta ei ehkä selviä. Vaikeisiin tilanteisiin tarjotaan nopeita ratkaisuja eri rohtojen muodossa. Sanotaan, että on vanhanaikaista kärsiä tästä ongelmasta. Se on huuhaata, koska pelkät lääkkeet eivät pelasta. Jokaisen pitäisi pysähtyä kuuntelemaan, mitä tuntee sisällään super 19

20 minä kelpaan kyllä Tunteet muuttuvat sitä mukaa, kun niihin keksitään ratkaisuja. Kaikki tunteet kestävät korkeintaan seitsemän päivää, jopa kuoleman suru. Se edellyttää kuitenkin Santapukin mukaan sitä, että ihminen ottaa tuskan vastaan, eikä hoida sitä kepulikonstein. Jokainen pääsee eteenpäin, kun epämiellyttävä tunne on aikansa möyrinyt. Yhtenä kauniina aamuna ihminen kysyy itseltään, kuka hän oikeastaan on. Siinä vaiheessa hän on jo siirtynyt eteenpäin suuntaan, jossa uusia voimia alkaa syntyä. Sirkka Santapukki painottaa, että kaikki ovat saaneet syntymälahjana ihmisarvon. Koulutuksella, asemalla, varallisuudella tai ulkonäöllä ei ole arvon kanssa mitään tekemistä. Jokainen riittää itselleen sellaisena kuin on ja jokaisella on oikeus tunteisiin. On tärkeä ajatella, että minä olen minä ja kelpaan kyllä. Ihmisen arvottomuuden tunne näkyy kahdenlaisena käyttäytymisenä. Ihminen ei opi, jos ei ole innostunut tai kiinnostunut. Vallankäyttäjät uskovat tietävänsä kaiken ja haluavat tietää kaiken muiden puolesta. Toisaalta uhrit ovat riippuvaisia näistä vallankäyttäjistä. Arvottomuuden tunne ilmenee myös selityksinä siitä, ettei kykene tekemään asioita lahjojen puutteen tai esimerkiksi iän vuoksi. Santapukki muistuttaa, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Kehittävämpää olisi ajatella, että muut tekevät sitä mitä osaavat, mutta minä teen sitä mitä haluan. Ihminen ei opi, jos ei ole innostunut tai kiinnostunut. Jokaisesta voi tulla mestari, kun uskoo, että osaa, pystyy ja onnistuu. Yksi pitkän iän ja terveyden salaisuuksista piilee siinä, että ihmisellä on halu kehittyä. valittaja ei jaksa Kun ihminen innostuu jostakin, alkaa keho tuottaa serotoniinia. Se johtaa tyytyväiseen, hyvään oloon ja auttaa keskittymään. Ikkunanpesu tuntuu tylsältä sil- loin, kun kevätaurinko muistuttaa meitä pesun tarpeesta. Mutta jos olet saanut ikkunanpesukohtauksen ja olet innostunut siitä, sinulle tulee hyvä ja energinen olo. Työniloa ei voi tuntea, jos tehtävät suorittaa pakosta. Kaikilla on joskus huonoja päiviä, mutta jos niitä on jatkuvasti, voimme syyttää siitä vain itseämme. Santapukin mukaan kysymys voi joskus olla myös siitä, että muutoksia tulee liikaa, eikä mielen työ ehdi niihin mukaan. Silloin vika on systeemissä. Sekin on kuitenkin tunnustettava. Jos joka päivä jo aamulla töihin lähtiessäsi ajattelet, että töitä on liikaa ja miehitystä liian vähän, olet väärällä linjalla. Valittava ihminen ei jaksa ja pilaa muidenkin päivän. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta ajattelutapa voisi joissain tilanteissa olla toinen. Asetelma on täysin erilainen, kun aamulla töihin lähtiessäsi ajatteletkin, että sinne sitä on vain mentävä, kun et ole vielä muutakaan keksinyt. Sitten teet työsi niin hyvin kuin siinä tilanteessa on mahdollista. Näin pääset elämässäsi eteenpäin. Lisää voimavaroja työhön Tuleva neuvottelukierros ja jäsenistön hyvinvointi puhuttivat Lahden hyvinvointi-illassa. Hyvinvointi on yhä tärkeämmässä roolissa, kun työpaikoilla eletään tiukkoja aikoja ja työtä tehdään entistä kiivaammassa tahdissa. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton pääsihteeri Markku Silvennoinen muistutti Lahden jäsentilaisuudessa, että työhyvinvoinnin tulisi olla enemmän kuin sitä, että ihmisellä riittää voimat juuri ja juuri työvuoron tekemiseen. Olisi hyvä, jos jokainen voisi löytää iloa ja imua työhönsä. Vielä eläkkeellä pitäisi jaksaa olla virkeä. Palkkaratkaisujen ohella meidän on mietittävä, miten lähi- ja perushoitajat voivat elää hyvää elämää. Työ ei saa olla liian kuormittavaa. SuPerin tavoitteena on saada jäsenet aktiivisemmin mukaan yhteisiin tilaisuuksiin. Silvennoinen muistutti, että yhteishengen luominen on tärkeää. Lähi- ja perushoitajien työ on vaativaa ja työssä on laitettava itsensä täysillä likoon. Pelkkä palkankorotus ei tee elämästä hyvää, vaikka palkkatasoa onkin vielä määrätietoisesti nostettava. On pohdittava myös sitä, mistä saamme jotakin uutta ja kivaa omaan arkeemme. tiukat tavoitteet Suomen lähi- ja perushoitajaliitto haluaa lisätä jäsenten mahdollisuuksia kehittyä työssään. Markku Silvennoinen huomautti, että haasteita haluaville on tarjottava erilaisia väyliä erikoistua ja toimia asiantuntijoina esimerkiksi astma-, diabetes- tai muistihoitajina. Lisäksi lähi-, perus- ja apuhoitajien on saatava mahdollisuus toimia vanhustenhuollossa vastaavina hoitajina. On vain uskomus, että tietyllä peruskoulutuksella pääsee tietynlaisiin tehtäviin. Myös työelämässä kartutetut tiedot ja taidot on otettava kaikissa tilanteissa huomioon. Syksyllä alkavien palkkaneuvottelujen osalta Silvennoinen totesi, että nollaratkaisulla ei sopimuksia synny. Palkkatason on noustava. Työn tahti kiristyy. Vuodeosastoilla ei voida sanoa, että nyt pidetään pari viikkoa vapaata ja jatketaan töitä sen jälkeen. On myös muistettava, että palkka pienenee, mikäli lomarahoja ei tule. Ei ole oikein, että pienituloiset hoitajat maksavat kuntalaisten puolesta, jos Suomella menee huonosti, pääsihteeri näpäytti. Palkkojen ohella on kuitenkin pohdittava, miten jäsenet voivat elää hyvää elämää. Työssä ei saa olla liian raskasta. Olisi hyvä, jos töihin olisi mukava mennä ja sieltä olisi kiva lähteä pois. Sen ohella jokainen jaksaisi sitten ylläpitää muuta elämää. SuPer järjesti toukokuun aikana kaikille jäsenilleen avoimet tilaisuudet kolmellakymmenellä paikkakunnalla ympäri maata. Tilaisuuksissa käsiteltiin hyvinvointia eri näkökulmista. Keskustelua käytiin myös liiton yhteisistä ja ajankohtaisista asioista. 20 super

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot