OULUN KAUPPAKAMARI 95 VUOTTA

Transkriptio

1 OULUN KAUPPAKAMARI 95 VUOTTA Joitakin merkkipaaluja elinkeinoelämän yhteistyöajoilta: perustettiin Kauppakamarin edeltäjä Kauppaseura/Handelssocieten, tätä edelsi tapulikaupunkioikeuksien saaminen aloite kaupungin ensimmäisen pankin perustamisesta, Oulun kauppiaiden Eläkelaitos aloitti 1860-luvulla aloite kauppa- ja merikoulun perustaminen 1876 kunnostettiin Kauppaseuran aloitteesta kaupungin rakennuttamat pakka- ja vaakahuoneet 1800-luvulla Kauppaseuralla oli oma ruutikellari Oulun linnan kivijalassa, jossa säilytettiin Oulun porvarikaartin ruuti 1901 Tervahovin palo KAUPPASEURASTA KAUPPAKAMARI Oulun kauppakamari jotakin uutta, jotakin vanhaa (Anna Nieminen) Oulun kauppakamari aloitti toimintansa kesällä 1918, vasta itsenäistyneessä valtiossa ja varsin levottomien ja väkivaltaisten kuukausien jälkeen. Perusta sen työlle oli kuitenkin luotu pitkän ajan kuluessa toisaalta vahvan porvariston ylläpitämän Oulun kauppaseuran aikana ja toisaalta useissa eri maissa vakiintuneissa kauppakamarilaitoksissa. Oulun kauppaseura syntyi vuonna 1771 eli pian sen jälkeen, kun Oulu oli saanut tapulikaupunkioikeudet eli mahdollisuuden viedä tuotteitaan ulkomaisiin satamiin vapaasti. Seuran virein kausi kesti hieman 1800-luvun puolivälin yli, ja siinä korostui porvariston keskeinen asema aikansa sääty-yhteiskunnassa ja kaupungin hallinnossa. Toiminta keskittyi muun muassa tervakaupan ja kauppamerenkulun edistämiseen, jotka olivatkin Oulun tärkeimpiä aloja aikanaan.

2 Kauppaseuran merkitys hiipui lainsäädännön alkaessa määrittää kuntien hallintoa ja vapauttaessa elinkeinotoimintaa 1800-luvun loppupuolella. Pian elettiin muutenkin murrosaikaa tervakaupan vähentyessä, purjelaivojen ajan päättyessä ja yhä uusiin paikkoihin ulottuvan rautatieverkon supistaessa Oulun kauppiaiden perinteistä kauppa-aluetta. Toppilan tervahovin palo vuonna 1901 nopeutti aiemmista kauppatuotteista luopumista ja näytti laittavan päätepisteen Oulun tervaporvarikaudelle. Lainsäädännön mukaisesti Ouluunkin oli perustettu viralliseksi kaupan edustajaksi kauppayhdistys. Kauppaseura ei enää uudistunut vastaamaan liike-elämän muuttuneisiin tarpeisiin vaan luopui ensin aiemmista tehtävistään, kunnes koko toiminta lopetettiin vuonna Kolme vuotta myöhemmin Ouluun perustettiin oma kauppakamariyhdistys. Kauppakamarilaitos oli jo yleistynyt maailmalla ja saanut monissa maissa vakiintuneen aseman. Suomessa sen perustamisesta oli keskusteltu jo pitkään, mutta suunnitelmat olivat kaatuneet venäläisten varauksellisiin asenteisiin. Tilanteen muututtua Venäjän väliaikainen hallitus antoi asetuksen kauppakamareista elokuussa Oulu oli yhtenä ensimmäisten joukossa aloittelemassa omaansa, ja perustava kokous voitiin pitää kesäkuussa Uudella kauppakamariyhdistyksellä oli asetukseen kirjoitettu puolivirallinen asema, sen takaama valtionapu ja katto-organisaatio Keskuskauppakamari takanaan. Vaikka kauppakamari oli toisenlaisen ajan lapsi kuin aiempi kauppaseura, molempia yhdisti asema, joka muistutti melko paljon viranomaista ja tuki julkista hallintoa toiminnallaan. Oulun kauppakamariyhdistys ei pitänyt kiirettä toimialueensa tarkkojen rajojen määrittelyn kanssa. Kotipaikaksi valittiin Oulu, mutta kaikkiaan kauppakamarin ajateltiin toimivan laajemminkin Pohjois-Suomen hyväksi. Muutoksista ja liikenneolojen kehittymisestä huolimatta Oulu oli edelleen pohjoisen elinkeinoelämän merkittävin keskus. Se näkyi selvästi myös kauppakamarin henkilövalinnoissa, joissa oululaiset miehittivät enemmistön vastuun ja vallankäytön paikoista. Vaikka Oulun kauppakamariyhdistyksellä oli tukena Oulun kauppaseuran pitkä historia, Keskuskauppakamari ja koko kauppakamarilaitoksen arvovalta, silti sen oli tässä ajassa ja näissä oloissa löydettävä omat uomansa aloite kauttakulkuvarastosta Ouluun 1920 Narvikin Suomen konsulaatti kauppakamarin aloitteesta 1922 alkuperätodistusoikeudet, aloite kuparijohdon vetämisestä Oulusta Seinäjoelle

3 1934 Oulun kauppakamari lähetti maaherra E. Y. Pehkosen esityksestä rautatiehallitukselle kirjelmän, jossa se perusteli pikajunayhteyden saamista Oulun ja Helsingin välille sekä tiettyjen lisäjunien tarvetta Pohjois-Suomessa Oulun kauppakamari rohkenee lopuksi huomauttaa, että se ei näe esittämissään toivomuksissa mitään kohtuuttomia pyyteitä. Ei ole Oulun ja Pohjois-Suomen vika, että maan pääkaupunki on sattunut valtakuntamme toiseen laitaan ja että matka sinne on pitkä. Rautatiehallitus ei kuitenkaan suostunut kauppakamarin anomuksiin. Seuraavana vuonna pikajunan puolesta puhuivat Viipurin, Turun, Porin, Tampereen, Vaasan ja Oulun kauppakamarien sihteerit yhdessä, tosin nyt oltiin valmiita tyytymään Seinäjoen ja Oulun välillä liikennöivään pikajunaan. Tällä kertaa työ kantoi tuloksia, ja Helsinki Oulu välin pikajunasta tehtiin rautatiehallituksessa myönteinen päätös Lapin läänin kauppakamari perustettiin, Kajaanin kihlakunta Oulun kauppakamarialueeseen 1945 perustettiin sotakorvausteollisuuden yhdysmiehen toimi, neuvottelu lentoreittiliikenteen aloittamisesta Oulu-Helsinki-välillä 1946 Kauppakamarin asiamiehen toimi muutettiin päätoimiseksi, perustettiin Oulun Työnantajan Yhdistys 1951 perustettiin Kajaanin kauppakamariosasto ja Pohjois-Suomen Messut 1954 Kuusamo-Oulu-välisen valtatien no 20 rakentamista kiirehdittiin, perustettiin Raahen kauppakamariosasto 1964 esitys Kajaanin lentokentän tason nostamisesta, Koillismaan aluevaliokunta perustettiin, kauppakamariin päätoiminen toimitusjohtaja Pohjois-Suomen messujen kanssa 1965 aloitettiin Pohjoissuomalaiset liikkeenjohdon täydennyskoulutuskurssit (LIFIM) 1966 esitys Oulun yliopiston taloustieteellisen koulutuksen laajentamisesta 1968 Kauppakamarin vastustama laiturimaksu tappoi Oulun vasta uudelleen alkaneen matkustajalaivaliikenteen Ruotsiin 1971/1972 Ympärivuotinen merenkulku Perämerellä alkoi 1980 Oulussa merenkulkupäivät, Keskuskauppakamarin kevätkokous, Kauppakamari luovutti 375-vuotiaalle Oulun kaupungille kaupunginjohtajan käädyt 1982 Pohjois-Pohjanmaan vientiasiamies aloitti kauppakamarin aloitteesta 1983 Kauppakamarin rahasto lahjana 25-vuotiaalle Oulun yliopistolle 1987 STK/TKL ja Kauppakamarin yhteinen teollisuusasiamies aloitti

4 1989 Kauppakamari päätti osallistua Oulun yliopistossa aloitettavan ekonomikoulutuksen rahoitukseen 1995 perustettiin Koillismaan kauppakamariosasto, neuvottelut Oulun ja Lapin kauppakamarin yhteistyöstä 1997 Kauppakamari järjesti IV Saksalais-Suomalaisen talousseminaarin, aloite metallin jatkojalostuksen edistämisestä, rakennusalan vientikamarin perustamisselvitys 1998 päätös markkinointipalkinnon perustamisesta, Kalajokilaakson kauppakamariosasto liitettiin Oulun kauppakamarin alueeseen, Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti aloittaa, Oulun kauppakamari 80 vuotta 1999 Telekommunikaatio Interprise, EU:n teollisuusministerikokous Wireless Information Society, Keskuskauppakamarin kanssa 2001 Koneiden kunnon diagnostiikka professuuri Oulun yliopistoon, rahoitus päätökseen suhdanneseminaari, Snöhvit-hanke, Pyöreän pöydän neuvottelu 2003 Oulun kauppakamari 85 vuotta, Oulun kauppakamarin Palvelu Oy perustettiin 2005 Ajan kulku patsas 400 vuotiaalle Oulun kaupungille 2008 Oulun kauppakamari 90 vuotta, Pk-neuvottelukunta yliopiston ja yritysten yhteistyön kehittäjäksi 2009 Barents-strategian luovutus pääministeri Vanhaselle 2010 Oulun lentoaseman laajennusinvestointi käynnissä, Oulun Matkailu Oy perustettiin 2011 Ydinvoimavaliokunta, Aloite myyntiprofessuurista Oulun yliopistolle 2012 Lisää kauppaa strategia ja -porttaali 2013 Oulun kauppakamari 95 vuotta, Turun yliopiston merenkulun koulutus- ja tutkimusyksikkö aloittaa, Saksalais-Suomalainen talousfoorum Vaikka Oulun kauppakamari on ollut itsenäinen toimija 95 vuotta ja tullee sitä olemaan tulevinakin vuosina, on nyt koko kauppakamariryhmän toimesta päätetty tiivistää rivejä. Vuodelle 2014 on yhteisiksi tavoitteiksi sovittu: julkisen sektorin reformi elinkeinoelämän kannalta, sujuvan liikenteen tavoitteet ja digitalisaation edistäminen. Toiminnallisesti tehdään v 2014 seuraavia eduskuntavaaleja silmälläpitäen yhteiset vaalitavoitteet, energiahuollon alueellisten epäkohtien identifiointi ja viestintä, Ek-yhteisötyössä barometrien julkistaminen, kansainvälistymisen edistäminen mm. kauppayhdistysyhteistyötä lisäämällä sekä jäsentyytyväisyyden parantaminen.

5 Oulun kauppakamarin strateginen tavoite on Lisää kauppaa. Mainitut kauppakamariryhmän tavoitteet sopivat hyvin Oulun kauppakamarin kasvun varmistamistavoitteisiin. Niitä ovat olleet kuluvana vuonna kansainvälistymiseen kohdistuneet toimet, lähienergian saannin varmistamistoimet, oman alueen muiden voimavarojen käytön lisääminen, julkisen sektorin ja yksityisen yritystoiminnan yhteistyön tiivistäminen ja varautuminen alueen isoihin invesointeihin Oulun kauppakamari 100 vuotta, Pohjois-Suomen elinkeinoelämän 100 v historiateos julkistetaan