Lappilaiset sähköisen liiketoiminnan aallonharjalla

Transkriptio

1 Lappilaiset sähköisen liiketoiminnan aallonharjalla Uusia mahdollisuuksia ammatilliseen opetus- ja kehittämistyöhön Päivi Hanni-Vaara, Outi Kähkönen ja Minttu Merivirta 2012

2 rovaniemen ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta Jokiväylä 11 C Rovaniemi julkaisut@ramk.fi ISSN ISBN (nid.) ISBN (epub) Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja C nro 33 RAMK University of Applied Sciences Julkaisu on tuotettu Euroopan unionin sosiaalirahaston rahoittamassa elva-projektissa, jota hallinnoi Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Rovaniemi 2012 Kannen kuva Paino Taitto Minttu Merivirta. Kuvamuokkaus teoksesta spider web, 2006 Cybershotking (osoitteessa: photos/cybershotking/ / ), käytetty Creative Commons -lisenssin ( licenses/by/2.0/) mukaisesti. Kopijyvä Oy, Jyväskylä Kopijyvä Oy, Joensuu

3 Sisällys Esipuhe...5 Lapland online verkostolla potkua sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen...13 Päivi Hanni-Vaara Tomi Sipola ICT-toiminta ympäristötuki Hankkeet aktivointia ja käytännön tietoa lapin seutukuntien sähköisen liiketoiminnan tilasta...21 Mirva Tapaninen Sähköisku lappilaiselle osaamiselle...27 Päivi Hanni-Vaara Tomi Sipola Mirva Tapaninen Sähköinen liiketoiminta läpileikkaavana teemana liiketalouden koulutusohjelmassa...37 Hannele Niemi Sähköisyys liiketalouden koulutuksen ytimessä...43 Eila Määttä Satu Valli ICT-materiaalisalkku opettajan ja organisaation työn tukena...47 Marika Saranne Yritysyhteistyön logiikka ja periaatteet muuttuvassa toimintaympäristössä...53 Mika Kylänen Travius yritysverkoston toiminnanohjausjärjestelmä - matkailualan työkalu osaksi restonomi (amk) -koulutusta...57 Teija Tekoniemi-Selkälä Sosiaalisen median mahdollisuudet opetuksessa ja tkityössä...66 Marika Saranne Virtuaalituutorin haasteita ja onnistumisia...71 Outi Kähkönen Työelämään tutustumisesta antia opetukseen...77 Hannu Haataja Ketterät menetelmät sovelluskehityksessä...79 Yrjö Koskenniemi

4 Yhdentyvä viestintä...83 Martti Kemppainen Markkinoinnin uudet vaatteet- kohti osallistavaa markkinointia...87 Jorma Mölläri Sosiaalisen median työkalut asiakkaiden sitouttamisen välineinä ja tukena...92 Marika Saranne Matkailumarkkinointia mobiilin kautta...95 Ari Kurtti Mobiili tehostaa asiakasviestintää Ari Alm Kehitystyön kohteena asiakkuudenhallinta ja sen johtaminen Päivi Hanni-Vaara Asiakkuudenhallinnan kehittämisen haasteet Aarre Jortikka Asiakkuuden Hallinta järjestelmä opetuskäytössä Tuija Kuisma A road map to an effective customer experience management Anthony Okuogume suom. Outi Kähkönen Henkilötietojen tietosuoja verkkokaupassa palvelutuottajan näkökulmasta Marja Kallioniemi Palasia sähköisestä liiketoiminnasta yamkopinnäytetyöaiheina - kokemuksia temaattisesta oppimispiiristä ja vertaistuen merkityksestä oppimisessa Mika Kylänen Päivi Hanni-Vaara Eeva-Marja Jokinen Lopuksi

5 Esipuhe Kaikki hyvä loppuu aikanaan, tosin tämä hyvä hetki on kestänyt pian nelisen vuotta. Olemme tunteikkaan haikeissa tunnelmissa, koska elva-projekti päättyy tänään Iloa puolestaan tuottaa se, että paljon on tehty ja rutkasti saatu aikaan! Tämä julkaisu on yksi näyte aikaansaannoksistamme elva-projektissa: 23 artikkelia, 21 kirjoittajaa. Työhön heittäytyneet kirjoittajat ovat Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen elva-projektiin suoraan (henkilöstö) tai välillisesti (opiskelijoita) osallistuneita henkilöitä. Onneksi elva-projekti, eli sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamisen valmennusohjelma, on mahdollistanut tämän. Koska elva-projektin pääkohderyhmänä on Lapin korkeakoulujen henkilöstö, on se luonut osaltaan puitteita sille, että lappilaiset ammattikorkeakoulut ovat voineet keskittyä sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamiseen. Käytännössä työ on ulottunut ohjaavista rakenteellisen kehittämisen linjauksista opetussuunnitelmien valmisteluun ja arjen opetustilanteita palvelevien opintojaksojen toteutussuunnitelmien pedagogisiin uudistuksiin ja virkistyksiin. Unohtaa ei myöskään sovi asiantuntija- ja koulutuspalveluita tai asiakkuudenhallinnan kehitystyötä, jotka ovat upeita näyttöjä siitä, mitä projektin jälkeen jää elämään. Joukkuepelaamisesta, osallistamisesta ja osallistumisestahan tässä on pitkälti kyse. elva-projektin valmennusohjelma on taktisesti suunniteltu ja toteutettu siten, että se sisältää yhteisöllistä ja yksilöllistä sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamista. Yhteisö on osallistunut sähköisen liiketoiminnan alkulähteelle yhdessä ja pohtinut aiheen merkitystä yleisesti eri liiketoiminnan substansseihin. Tämä on saanut aikaan vuoropuhelua ja, mikä tärkeintä, sitä aiheeseen liittyvää pöhinää. Kun intohimoja on saatu syttymään, ovat yksilöt voineet edetä omien substanssien sähköisiin sisältöihin. On aivan oikeutettua todeta, että laadittu taktiikka on ollut toimiva ja tasapainoinen. Se on aktivoinut niin yhteisöä kuin myös huomioinut edelleen sen yksilöitä ja heidän kehittymisen tarpeitaan. Kun edellä mainittua elva-toiminnan reseptiä peilaa laajemmin Lapin maakuntaan, voi alkaa tarkastella Lapland Online verkostoa ja sen toimintaa. elva-projekti on yksi Lapin maakunnan ICT-kehittäjäverkoston toimija sen monivivahteisessa Lapland Online verkostossa. Tämän ICT-kehittäjäverkoston iskulauseena on ollut yksiselitteinen virke: ICT yritysten menestystekijäksi. Verkoston toimintaresepti on muodostunut toimijoiden toisiaan täydentävistä rooleista ja vuoropuhelusta. Jotta Lapland Online vuoropuhelu ei olisi jäänyt liialliseksi kouluttaja- ja

6 kehittäjäkeskusteluksi, on linjoille linkitetty mukaan myös lappilaisia elinkeinojen harjoittajia. Tämä niin sanottujen yritysinformanttien kanssa käytävä sähköisyyteen liittyvä ammatillinen vuoropuhelu sähköisen liiketoiminnan osaamisen vajeista ja tarpeista on toiminut yhtenä suunnan näyttäjänä ja aluenäkökulmana myös elva-projektissa. Mistä sitten edellä kuvattu sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamisen valmennusohjelma ja ICT-sisältöiset alueen kehittämistarpeet saivat alkunsa? Aivan tarkkaa tarpeen syntyvaihetta voi tuskin kukaan todeta, mutta vahvana diagnosoinnin vaiheena voidaan pitää Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen esiselvitysvaihetta vuosina ja Lapin liiton käynnistysvaiheen aikaa vuosina Näiden vuosien aikana pohdittu ja määritelty Lapland Online resepti kirjoitettiin kuitenkin osittain myöhemmin uusiksi. Mutta, jotta lukijan mielenkiinto julkaisun sisältöä kohtaan säilyisi, niin siitä kerromme lisää myöhemmin. Tämän julkaisun artikkeleista näkyy selkeä innostuneisuus sähköiseen liiketoimintaan ja sen osaamisen vahvistumiseen. Ja ihmekö tuo. Jokainen kirjoittaja on saanut kuorruttaa omaa substanssiaan sähköisyydestä nauttien ja siitä persoonallisesti kertoen. Artikkelit ovat kirjoittajien omakohtaisia kokemuksia siitä, miten elva-projekti on vaikuttanut heidän sähköisen liiketoiminnan osaamisensa vahvistumiseen. Artikkeleiden pohjana ei ole käytetty jäykkää kaavaa tai sisältörunkoa, vaan kirjoitustyössä on päinvastoin kannustettu persoonalliseen otteeseen ja omakohtaisen kokemuksen kuvaamiseen kerronnallisessa muodossa. Reipas vuosi sitten aloitettu artikkeleiden kirjoitustyö on ollut tuottoisa, monen kirjoittajan punnerrus ja erinomainen näyte siitä, kuinka mainiosti me Lapissa hallitsemme sähköisen liiketoiminnan eri osa-alueita. Kirjoitustyötä voi mainiosti kuvata metaforalla: Lapin ammattikorkeakoulut ovat astuneet yhteiselle hiekkalaatikolle, ottaneet lapiot käteen ja alkaneet rakentaa vakaata hiekkalinnaa nimeltään Sähköinen liiketoiminta. Toivotamme antoisaa sähköisen liiketoiminnan lukijamatkaa! Rovaniemellä Päivi Hanni-Vaara, elva-projektipäällikkö Outi Kähkönen, elva-operaattori Mirva Tapaninen, elva-koulutussuunnittelija

7 Kirjoittajat Ari Alm Toimin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa viestinnän vt. yliopettajana vastaten viestinnän menetelmäopetuksesta ja opinnäytetyöprosessista sekä osallistuen opetukseen ja TKI-projekteihin. Erikoisosaamisalueitani ovat monimediajournalismi, markkinointiviestintä, medialiiketoiminnan johtaminen sekä organisaatiotutkimus, joita elva-projekti on osaltaan syventänyt. Tulokset näkyvät uusina koulutusavauksina, ajantasaisempina opetussuunnitelmina ja työelämälähtöisempinä TKI-hankkeina. Hannu Haataja Toimin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutusohjelmassa matematiikan lehtorina. Osallistuminen elva-projektiin mahdollisti tietojenkäsittelyn AB-ajokortin suorittamisen sekä tutustumisen ITK-seminaarissa sähköisiin menetelmiin. Nykyään opetan myös tietojenkäsittelyn työvälineitä. Matematiikan opetukseen olen liittänyt näitä työvälineitä, lähinnä taulukkolaskentaa, aina kun se on ollut mahdollista. Päivi Hanni-Vaara Työskentelen Rovaniemellä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa Lapland Online verkoston koordinaattorina ja toimin projektipäällikkönä verkostoon sisältyvässä elva-projektissa. Projektitoiminnan lisäksi opetan Rovaniemen ammattikorkeakoulussa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan suomen- ja englanninkielisissä koulutusohjelmissa ammattiopintoja, joissa keskityn pääosin sähköiseen kaupankäyntiin myynnin ja markkinoinnin näkökulmista. Internet-kaupankäynti sisältönä oli näin ollen varsin luonteva valinta Restonomi (ylempi YAMK) opinnäytetyölleni v Erinomaista pohjaa sisällölle ovat rakentaneet ammatillinen matkatoimistoosaamiseni sekä aiemmat tutkintoni yo-matkailumerkonomiksi ja tietojenkäsittelyn tradenomiksi. Sähköisen liiketoiminnan ja kaupankäynnin sisältöjä sovellan jatkossa luontevasti osaksi opetusta ja ohjausta. Eeva-Marja Jokinen Toimin tällä hetkellä matkailualan käytännön työssä Santa's Hotel Tunturin asiakaspalvelupäällikkönä. Toimenkuvaani kuuluvat monipuoliset asiakaspalvelun, myynnin ja markkinoinnin tehtävät, joihin lähdin hakemaan uutta osaamista Rovaniemen ammattikorkeakoulun Restonomi (YAMK) -opinnoista. Valmistuin Rovaniemen ammattikorkeakoulusta kesäkuussa YAMK-opinnäytetyöni oli tärkeä osa opintojani ja avasi uusia näkökulmia sähköiseen maailmaan. Sähköisen liiketoiminnan osaamisen merkitys kasvaa matkailualalla entisestään, ja opiskelun kautta saavuttamani osaaminen on antanut vahvan pohjan sähköisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen omassa työssäni.

8 Aarre Jortikka Toimin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa liiketaloudessa tietojenkäsittelyn lehtorina. Olen suorittanut kaksi filosofian maisteritutkintoa. Oulun yliopistossa suoritettu tietojenkäsittelytieteen tutkinto on antanut hyvän perustan syventää tietojenkäsittelyn osaamista asiakkuudenhallinnan ja liiketalouden tietojärjestelmien suuntaan. elva-hankkeeseen sisältyvä CRM-projekti on mahdollistanut todellisen paneutumisen MS CRM ohjelmiston toimintaan ja asiakkuudenhallinnan kehittämiseen. Marja Kallioniemi Toimin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutusohjelmassa juridiikan lehtorina. Olen valmistunut Lapin yliopistosta vuonna 1991 ja olen koulutukseltani oikeustieteen kandidaatti. Opintojeni jälkeen olen suorittanut vuoden mittaisen tuomioistuinharjoittelun silloisessa Kemijärven tuomiokunnassa ja saanut sitä myöten oikeuden varatuomarin arvonimeen. elva-projektissa olen saanut koulutusta muun muassa verkkomarkkinoinnista, kauppapaikan perustamisesta verkkoon sekä muista sähköisen liiketoiminnan osa-aluista. elva-projektissa oppimiani asioita olen voinut integroida käytännön opetustyöhön siltä osin kuin kysymys on ollut juridiikan alaan liittyvistä sähköisen liiketoiminnan osa-alueista. Martti Kemppainen Toimin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutusohjelmassa. Opetan tietojenkäsittelyn ja liiketoiminnan sekä tutkimustoiminnan asioita. elvaprojektissa olen osallistunut koulutuksiin, joissa olen voinut kartuttaa osaamistani sähköisen liiketoiminnan alueelta ja erityisesti tietoverkkojen suunnittelusta, toteutuksesta ja tehokkaasta ylläpidosta. Olen voinut soveltaa oppimaani muun muassa tietojenkäsittelyn opetuksessa sekä erityisesti tradenomitöiden ohjauksessa. Toimenkuvaani kuuluu toimia yhteistyössä alueen yrityksien kanssa muun muassa opiskelijoiden työharjoittelun järjestäjänä ja valvojana. Tässä työssä olen voinut hyödyntää elvan ansiosta saamaani ajantasaista tietoa muun muassa sähköisestä kaupankäynnistä. Yrjö Koskenniemi Toimin tietojenkäsittelyn lehtorina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa, ja opetusaiheina minulla on muun muassa web- ja mobiiliohjelmointi, käyttöliittymän suunnittelu ja käytettävyys sekä tietokannat. IT-alalla on joka tapauksessa koko ajan seurattava kehitystä ja opiskeltava uutta. Meillä tietojenkäsittelyssä kaikki materiaali on jo ollut useita vuosia sähköisessä muodossa, ja hyödynnämme digitaalisuutta koko ajan ja myös jatkossa. Kaikki elva-projektin aikana saamani koulutus ja uudet aiheet antavat aina jotakin myös opetukseen.

9 Tuija Kuisma Toimin tietojenkäsittelyn lehtorina Rovaniemen ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutusohjelmassa sekä englanninkielisessä Innovative Business Services -koulutusohjelmassa. Koulutukseltani olen filosofian maisteri (tietojenkäsittelytieteet) ja markkinointimerkonomi. elva-projektin puitteissa olen saanut koulutusta verkkomarkkinoinnista, CRM-järjestelmistä sekä muista sähköisen liiketoiminnan osa-alueista. Oppimani asiat olen voinut siirtää välittömästi käytännön opetustyöhön koulutusohjelmissamme. Ari Kurtti Työskentelen Rovaniemen ammattikorkeakoulun Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa (MTI) markkinoinnin opettajana matkailun koulutusohjelmassa. elva-projekti liittyy työhöni, koska sähköinen liiketoiminta on keskeinen osa nykypäivän markkinoinnin paradigmaa ja siten MTI:stä valmistuvien restonomien osaamista. Sähköisyys kiinnostaa minua erityisesti sen vuoksi, että mobiilin aihealue tarjoaa jatkuvasti uusia sovelluksia ja innovaatioita. Samalla ne pakottavat miettimään opetuksessa, kuinka opiskelijat voisivat viedä niitä yrityksiin käytettäväksi hyväksi matkailun markkinoinnin ja asiakaspalvelun eri kilpailukeinoissa. Mika Kylänen Työskentelen palveluliiketoiminnan yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa. Olen aiemmin työskennellyt vastaavissa tehtävissä Rovaniemen ammattikorkeakoulun Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin yksikössä, jossa seurasin tarkasti ansiokkaan elva-projektin toimintaa. Olen kunnostautunut sähköiseen liiketoimintaan, elämysajatteluun, tuotekehitykseen ja palveluprosessien kehittämiseen keskittyvien opinnäytetöiden ohjaamisessa. Minulla on monen vuoden kokemus haastavista matkailu- ja elämystuotantoalojen asiantuntijatehtävistä. Outi Kähkönen Alun perin olen kieltenopettaja ja käyttänyt verkon mahdollisuuksia aktiivisesti koko 2000-luvun. Urani alussa opetin kauppaopistossa myös ATK:ta ennen Windows-aikaa. Opettelin ensin itse ja seuraavana päivänä opetin. Suorittamani elearning- ja eworking-erikoisosaajaopinnot toteutettiin täysin verkossa, mikä on auttanut muodostamaan opiskelijan näkökulman siitä, mikä toimii ja mikä ei. Olen päässyt myös Hämeenlinnan ITK-päiville kuulostelemaan sosiaalisen median uusia tuulia ja elva-projektin tarjoamiin oman talon koulutuksiin. Kokeilen erilaisia verkkotyökaluja kieltenopetuksessa, koulutan kollegoja niiden käytössä ja olen saanut muutenkin työtehtäviä, jotka ovat jo jonkin aikaa olleet paljon muutakin kuin kieltenopetusta.

10 Eila Määttä Toimin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa kaupan ja kulttuurin toimialalla liiketalouden koulutusohjelman koulutusohjelmavastaavana. Hallinnollisten tehtävien lisäksi opetan markkinointiin ja henkilöstöasioihin liittyviä opintojaksoja. elva-projektissa olen osallistunut koulutuksiin, joissa olen voinut kartuttaa osaamistani digitaaliseen markkinointiin. Olen soveltanut oppimaani markkinoinnin opetuksessa. Olen suunnitellut ja toteuttanut Johdatus sähköiseen liiketoimintaan -opintojakson kahden tietojenkäsittelyn opettajan kanssa. Digitaalista markkinointia sovellamme muun muassa koulutusohjelman markkinoinnissa. Jorma Mölläri Toimin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa liiketoimintaosaamisen lehtorina. Olen toteuttanut työelämälähtöisiä opetusmalleja eri muodoissaan vuodesta 2003 lähtien. Sähköiset toimintamallit ovat olleet myös toiminnassa arkipäivää koko ajan. elva-projekti on osaltaan auttanut tietojen päivittämisessä ja tuonut uusia näkökulmia, joita voi hyödyntää opetuksessa. Hannele Niemi Toimin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tradenomikoulutuksen koulutuspäällikkönä. elva-projekti on tarjonnut monipuoliset mahdollisuudet henkilöstön sähköisen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. elva-operaattorina olen toiminut vuoropuhelijana elva-projektin henkilöstön osaamisen kehittämisen ja liiketalouden uuden opetussuunnitelman toteuttamisen kanssa. Anthony Okuogume Toimin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa liiketoimintaosaamisen yliopettajana. Minulla on hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto ja myös jatkotutkinto London School of Economicsista, jossa keskityin kansainvälisen liiketoiminnan strategiaan. Parhaillaan teen väitöskirjaa markkinoinnin alalta Oulun yliopistossa. Minulla on laaja-alainen konsultointikokemus yritysmaailmassa, ja olen toiminut asiantuntijana lukuisissa ICT-alan EU-projekteissa. Olen palveluinnovaatioiden asiantuntija ja tunnustettu edelläkävijä asiakkuuskokemuksen hallinnassa Suomessa. Marika Saranne Toimin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa markkinoinnin ja liiketalouden opettajana, kehittämispäällikön viransijaisena sekä Elävä Lappi -hankkeen projektipäällikkönä. Olen ollut mukana elva-projektissa asiantuntijana ja olen saanut hankkeen kautta uusia työkaluja liittyen sähköisiin toimintoihin ja menetelmiin. Digitaalisuus ja jaettu asiantuntijuus mahdollistavat uusien sisältöjen tuottamisen opetukseen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön, ja näihin tulen omalla toiminnallani panostamaan.

11 Tomi Sipola Toimin Lapland Online verkostossa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toimijana ja elva-projektissa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun koordinaattorina. Minua kiinnostaa liiketoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen kokonaisuudessaan sekä se, miten sitä voidaan tehostaa ja vahvistaa sähköisen liiketoiminnan keinoin. Olen saanut elva-projektin aikana loistavaa tietoa ja osaamista sähköisen liiketoiminnan kokonaisuuksista, joiden avulla liiketoiminnan eri toimintojen hahmottaminen sekä kehittäminen ovat vahventuneet huomattavasti. Mirva Tapaninen Työskentelen elva-projektissa koulutussuunnittelijana. Koulutukseltani olen tietojenkäsittelyn tradenomi ja yo-matkailumerkonomi. Työpisteeni sijaitsee Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa Rovaniemellä. Sähköinen liiketoiminta ja sen kehitys erityisesti matkailualalla ovat lähellä sydäntäni. elva-projektin aikana olen saanut vahvistaa ja kehittää omaa sähköisen liiketoiminnan osaamistani kokonaisvaltaisesti. Osaamisen vahvistumisen lisäksi olen oppinut hankehallinnon maailmaa ja sen erilaisia kiemuroita. elva-projekti on kannustanut minua myös omaehtoiseen opiskeluun. Opiskelen parhaillani Rovaniemen ammattikorkeakoulussa Matkailualan ylemmässä koulutusohjelmassa, josta tavoitteeni on valmistua Restonomiksi (ylempi AMK) kevään 2013 aikana. Teija Tekoniemi-Selkälä Olen työskennellyt Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa / Rovaniemen ammattikorkeakoulussa matkailun lehtorina vuodesta 1999 alkaen. Opetuksen lisäksi olen toiminut ja toimin edelleen erilaisissa matkailualan hankkeissa asiantuntijana, kehittäjänä ja tutkijana. Toimintani hankkeissa on aina ollut sellaista, että olen voinut integroida hanketoimintoja opetukseen ja samalla kehittää matkailualan opetusta. elva-projektissa olemme suunnitelleet ja toteuttaneet Travius-verkostotoi minnanohjausjärjestelmän integrointia matkailualan koulutukseen. Olen myös toiminut asiantuntijana Palvelumuotoilulla apua palveluiden tuotteistamiseen -koulutuksessa. Satu Valli Toimin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa kaupan ja kulttuurin toimialalla taloushallinnon lehtorina. Toimenkuvaani kuluu toimia yhteistyössä alueen yrityksien kanssa, jolloin yrityksiin liittyvät kehitystehtävät siirtyvät osaksi opetusta. Sähköiset prosessit -opintojakson sisältö syntyi elva-projektin ansiosta. Tutustuminen erilaisiin sähköisiin menetelmiin ITK-seminaarissa antoi hyvän lähtökohdan kehittää Sähköiset prosessit -opintojaksoa vastaamaan tämänhetkisiä työelämän tarpeita. Sähköisyyttä voi hyödyntää uusien toimintamallien kehittämisessä muun muassa alueen yrityksiin liittyvissä kehitystehtävissä. Lisäksi elva-projektissa saatu tieto auttaa opetusmenetelmien uudistamisessa.

12

13 Päivi Hanni-Vaara Tomi Sipola 13 Lapland online verkostolla potkua sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen Päivi Hanni-Vaara Tomi Sipola Oletko tehnyt ostoksia verkkokaupassa? Kuinka yrityksesi myy ja markkinoi Internetissä? Joko sinulla on sopimus e-laskuista? Kirjaatko asiakastietoja asiakkuudenhallinnan järjestelmään? Milloin olet viimeksi vieraillut Lappi.fi-portaalissa? Lapland Online verkosto ICT yritysten menestystekijäksi on Lapin maakunnassa toimivan Lapland Online verkoston iskulause. Lyhyt lause pitää sisällään mainiosti itse asian ytimen eli lappilaisen tieto- ja viestintäteknologian (ICT) sekä siihen liittyvien toiminnallisuuksien kehittämisen. Monimuotoinen Lapland Online kehittäjäverkosto koostuu ICT-aiheesta innostuneista toimijoista, jotka edustavat niin julkista kuin yksityistä sektoria. Lapland Online 2013 on verkosto, jossa korkeakoulut, kunnat, viranomaiset ja yritykset tekevät käytännönläheistä yhteistyötä sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamiseksi ja yhdistämiseksi. Yhteistyöllä ja joukkuepelaamisella vahvistetaan toimijoiden välistä avoimuutta ja tietoisuutta toistensa rooleista. Toimintaa voi kuvata metaforalla: Nyt on siirretty kaikki lapiot yhteiselle hiekkalaatikolle. Lapland Online toiminnan keskeinen ajatus on saattaa ICT yritysten menestystekijäksi. Verkostoa rikastuttaa se, että jokainen toimija saa keskittyä omaan rooliinsa ja palvella omaa kohderyhmäänsä. Eri roolien ja kohderyhmien myötä verkosto on kasvanut toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi, jossa jokaiselle löytyy oma kehittämisen alue ja kohderyhmä. Verkoston vahvuutena on toimijoiden selkeä

14 14 Lappilaiset sähköisen liiketoiminnan aallonharjalla ja yhteinen tavoite kehittää Lapin maakunnan sähköisyyttä niin liiketoiminnan, asiointipalveluiden kuin koulutustarjonnan osalta. Kivijalkaa Lapland Online toiminnalle luotiin Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen (LEO) koordinoimassa esiselvityshankkeessa, jonka sisältö rakentui kansallisen ja maakunnallisen tason strategioista. Strategioista nostettiin näkyviin erityisesti sähköisen liiketoiminnan merkityksiä ja kehittämistä. Projektin tutkimukset osoittivat, millaisia sähköisen liiketoiminnan osaamisvajeita ja kehitystarpeita Lapin yrityksissä nähtiin. Projektin työryhmät tuottivat materiaalia, jota oli tarkoitus hyödyntää muun muassa sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamisen opetustarjonnan suunnittelussa sekä asiantuntija- ja koulutuspalveluiden tuotteistamisessa. (Lapland Online esiselvityshanke 2007.) Esiselvityshankkeessa tarkasteltiin myös mahdollisuuksia edistää elinkeinokehittäjien, koulutusorganisaatioiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä Lapland Online verkostotoiminnan avulla. Projektissa nimetty kolmen päätavoitteen kärki sisälsi asiantuntijaverkoston muodostamisen, valmennustoiminnan ja koulutusten tarjoamisen yrityksille. Loppuraportissa on maininta myös siitä, että suunnittelutyön yhteydessä lienee järkevää tarkastella korkeakoulujen opetushenkilöstön e-liiketoiminnan osaamisen tasoa ja luoda edellytyksiä henkilöstön täydennyskoulutukselle. (Lapland Online esiselvityshanke 2007.) Esiselvityshanketta seurannut Lapland Online käynnistysvaiheen hanke on sisältänyt muun muassa toimenpide- ja markkinointisuunnitelman luomisen. Hankkeessa on myös määritelty Lapland Online toimintaan osallistuvien rooleja ja tehtäviä. Lapland Online toiminnalle on käynnistysvaiheen hankkeen aikana luotu yhteinen visuaalinen ja graafinen markkinointiaineisto sekä Lapland Online tavaramerkki, joiden tarkoituksena on tukea toimijoiden yhtenäistä viestinnällistä ilmettä. Käynnistyshankkeen tehtävänä on ollut myös tukea käynnissä olevia ICT-hankkeita sekä viestiä Lapland Online toiminnasta muun muassa kansallisella tasolla. Käynnistyshankkeen toteuttajana on ollut Lapin liitto. Loppuraportissaan se kiteyttää osuvasti hyvin sujunutta yhteistyötä: Yhteistyö viranomaisten, koulutusorganisaatioiden, elinkeino- ja aluekehittäjien sekä yritysten välillä on ollut hedelmällistä käynnistyshankkeen aikana ja uskomme sen myös jatkuvan tästä edelleen. (Lapland Online käynnistyshanke 2008.) Lapland Online verkoston toiminta pyörähti käytäntöön joulukuussa Verkoston toiminnan koordinaattoriksi valikoitui elva-projektia eli sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamisen valmennusohjelmaa hallinnoiva taho, Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK). Koordinaatiotehtävä vastuutettiin koulutusorganisaatiolle muun muassa sillä perusteella, että tällä toimenpiteellä lappilaista sähköisen liiketoiminnan kehittämistoimintaa saatettaisiin laveammin eri toimijoille, jolla

15 Päivi Hanni-Vaara Tomi Sipola 15 puolestaan edesautettaisiin entisestään aluevaikuttavuutta. Jo alkuvaiheessa edellä mainittua koordinaatiotehtävää haasteellisti se, että sille ei varattu erillistä budjettia. Rahoittajan edustajan täsmennys siitä, että koordinaatiota on hoidettava elva-projektin tavoitteiden kautta, loi lisäksi koordinaatioon varsin tärkeän tarkastelunäkökulman. Näin koordinaatiotehtävän tavoitteeksi asetettu Lapland Online toimintamalli edellytti koordinoijalta luovuutta muun muassa seuraavien asioiden suhteen: Miten osallistaa alueen ICT-kehittäjiä ja toimijoita mukaan? Mitä kanavia hyödyntää viestinnässä? Missä toimijat voivat kokoontua ja vuorovaikuttaa keskenään? Mitä teemoja sisällytetään kokonaisuuteen? Ketä milloinkin osallistetaan toimintaan? Koordinaatiotehtävässä oli otettava puhdas maalaisjärki käteen. Käytännön toimintamalli alkoi muotoutua hiljalleen yhteistyössä ja -päätöksin Lapland Online toimintaan mukaan tulevien kehittäjä- ja viranomaistahojen kanssa. Keskimäärin neljä kertaa vuodessa koordinoituihin tapaamisiin kokoontui yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden edustajia laajalti ympäri Lapin maakuntaa. Tapaamiset oli organisoitu siten, että tilaisuuksien isäntävuoro oli kiertävä, ja ICT-aiheeltaan se oli teemoitettu isännän intressin sisällön mukaiseksi. Isäntävuoron kiertoa määritti muun muassa kulloisenkin Lapin seutukunnan ICT-kehittämistoiminnan tai -toimintaympäristön tarkastelun vaihe sekä siitä kohderyhmälle ja Lapland Online verkostolle viestiminen. Käytännössä toimintamallista muodostui monipuolinen ja eri seutukunnat huomioiva. Verkostotapaamisia järjestettiin ympäri Lapin maakuntaa, muun muassa Torniossa, Tervolassa, Luostolla ja Rovaniemellä. Verkoston monipuolisuus sai Lapland Online toimijatapaamisten teemat vaihteleviksi ja sen myötä virkistäviksi. Rovaniemen Kehitys Oy on muun muassa isännöinyt Rovaniemellä tapaamista, jossa visioitiin yhteistyössä Rovaniemen sähköistä kauppapaikkaa Luostolla kokoontumisen aiheena valmisteltiin Pohjois- Lapin ICT-strategiaa infrastruktuurin, osaamisen ja yrityksessä hyödyntämisen osalta. Luoston tapaamisen isäntänä toimi Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä. Lapin liiton vuoro oli toimia isäntänä, kun Lapland Online toimijaverkosto tarkasteli Lapin laajakaistahankkeen tilaa. Lapin ammattikorkeakoulut Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa keskittyivät puolestaan isännöinnissä sähköisen liiketoiminnan koulutuksen kehittämistarpeiden teemaan. Elinkeinoyhtiö Tervolan Riverbank Oy keskittyi vuorollaan Tervolan sähköisen liiketoiminnan hankkeiden esittelyyn ja kyläläisten ICT-aktivointiin. Tämä edellä mainittu yhteistoiminnan ja viestinnän kirjo avaa oivallisesti käytännön esimerkkien kautta sitä, kuinka ICTasiasisältöä on katselmoitu ja integroitu osaksi verkoston yhteistoimintaa. Jo nyt voidaan ylpeydellä ja eri tulosten kautta todeta, että yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehittämistyö Lapland Online verkostossa on tuonut mukanaan suuren askeleen kohti konkreettista voimien yhdistämistä. Tästä erinomaisena esimerkkinä mainittakoon RAMKin liiketalouden koulutusohjelmassa markkinoinnin

16 16 Lappilaiset sähköisen liiketoiminnan aallonharjalla yliopettajana toimineen Irmeli Koposen raportti Sähköisen liiketoiminnan nykytila ja sen kehittämistarpeita Lapissa. Koposen raportti kokoaa mainiosti yhteen Lapin seutukunnissa toteutettujen ICT-toimintaympäristötukihankkeiden raporttien sisältöä sähköisen liiketoiminnan kehittämisen tarpeista Lapin maakunnassa. (Koponen 2010.) Kuvio 1 Lapland Online verkoston toimintaa voi kuvata hampurilaisena, johon eri toimijat, roolit, toiminta ja palvelut luovat sisältöä ja mausteita (mukaillen Lapland Online esiselvityshanke 2007, 34)

17 Päivi Hanni-Vaara Tomi Sipola 17 Yhteistyön jatkuvuuteen on panostettu jo heti projektin alkumetreiltä asti muun muassa siten, että Lapland Online verkoston toimintaa on tuotu jatkuvasti luontevaksi osaksi arkea ja toimijoiden perustoimintaa, jolloin se on selkeä lisäarvo jokaiselle toimijalle. Lisäksi projektin aikana Lapland Online verkosto on linkittynyt edelleen osaksi niin kansallisia kuin kansainvälisiä ICT-verkostoja. Näistä esimerkkeinä mainittakoon yhteistyö Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n sekä elive-verkoston kanssa. Toiminnan jatkuvuuteen on panostettu myös osallistumalla Lapin tietoyhteiskuntastrategian laadintatyöhön ja Lapin matkailuportaalin kehittämishankkeeseen. Esimerkkejä Lapland Online verkoston toimijoista ja toiminnasta 1. Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut elva-projekti on Rovaniemen ammattikorkeakoulun (RAMK) ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun (KTAMK) yhteistyössä toteuttama sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamisen valmennusohjelma. Projektissa on keskitytty Lapin korkeakoulujen henkilöstön sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamiseen, joka edelleen on edistänyt opiskelijoiden osaamista ja asiantuntijoiksi kehittymistä. Tämän myötä on pyritty varmistamaan sähköisen liiketoimintaosaamisen tietopääoman kerryttämistä Lapissa. Projekti on sisältänyt myös RAMKin koordinoiman Lapland Online toiminnan, jossa korkeakoulut, kunnat, viranomaiset ja yritykset ovat yhteistyössä tavoitelleet tilaa ICT yritysten menestystekijäksi. 2. Lapin ELY-keskus ja Tekes Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tuo Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) palvelut maakuntaan. Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma on mukana sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä. Se tuottaa tietoa ja järjestää tilaisuuksia, joissa osanottajat tapaavat toisiaan yhteistoiminnan kehittämisen merkeissä. (Marski 2012.) Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma rahoittaa tutkimus- ja yrityshankkeita, joissa kehitetään sähköistä liiketoimintaa. Ohjelmassa on rahoitettu muun muassa Lapin yliopiston organisaatioverkostojen tutkimusta, joka tuottaa tietoa matkailuyritysten verkostojen kehittämiseen. Ohjelmassa mukana olleiden lappilaisten yritysten hankkeissa on ollut keskeisellä sijalla sähköistä liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittäminen. (Marski 2012.)

18 18 Lappilaiset sähköisen liiketoiminnan aallonharjalla Lapin ELY-keskus tarjoaa myös tuettuja asiantuntijapalveluita ja avustusmuotoista rahoitusta yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi easkel-asiantuntijapalvelulla on hyvä lähteä liikkeelle, koska sillä kartoitetaan yksityiskohtaisesti tietotekniikan ja tietoverkkojen tuomia mahdollisuuksia liiketoiminnan ja prosessien tehostamisessa. Sen jälkeen on mahdollista saada yrityksen kehittämisavustusta varsinaisiin investointi- ja/tai kehittämishankkeisiin. (Marski 2012.) 3. Haaga-Perhon laadunkehittämisen ohjelmat Haaga-Perho on palvelualojen ja asiantuntijaorganisaatioiden kehittämiskumppani. Haaga-Perho toteuttaa Laatutonni-laadunkehittämisohjelmia LaatuVerkon (QualityNet) eli Laatutonni-prosessin tuotekehityksen ja toiminnan kehittämisjärjestelmän kautta valtakunnallisesti niin yritys- kuin aluetasolla. Haaga-Perhon toiminnan tavoitteena on löytää Lapland Online verkostossa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alueen asiakkaiden osaamisen vahvistamiseksi mahdollisimman kohdennettuja palveluja, tutkimuspotentiaalia sekä kehityssuuntauksia. (Lukkarila 2012.) 4. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus tukee ja edistää Kemi Tornio Haaparanta-alueen markkinointia ja edunvalvontaa, elinkeinojen kehittämistä, kansainvälistymistä sekä palvelutoimintaa kuntien vapaaehtoisella yhteistyöllä yhteistoiminnassa viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Toiminnan tavoitteena on parantaa alueen kilpailukykyä, joka käytännössä tarkoittaa kaupunkiseudun tekemistä houkuttelevaksi pääomalle ja tiedolle sekä työpaikkoja luoville yrityksille ja osaavalle työvoimalle. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus toteuttaa yritysten toimintaedellytyksiä parantavia kehittämishankkeita, joissa useassa tavoitellaan myös ICT:n hyödyntämisen kautta saavutettavaa kilpailuetua. (Kujala 2012.) 5. Rovaniemen Kehitys Oy yrittäjän tukena Rovaniemen Kehitys Oy neuvoo ja auttaa yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia liiketoiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Menestyvä liiketoiminta sisältää nykyaikaisten työvälineiden ja ohjelmien hallinnan sekä tietoisuuden ICT:n mahdollisuuksista yrityksen liiketoiminnassa. Näistä lähtökohdista Rovaniemen Kehitys Oy on järjestänyt useita ICT-aiheisia seminaareja ja työpajoja, joissa on esitelty keinoja, joilla yritykset voivat hyödyntää ICT:tä osana oman yrityksen toimintaa ja verkostoitumista. Vuoden 2009 lopussa valmistunut Sähköisen kaupankäynnin kehittämissuunnitelma on hyödynnettävissä seudun eri toimijoille tulevaisuutta suunniteltaessa. (Mikkola 2012.)

19 Päivi Hanni-Vaara Tomi Sipola Lapin maakuntaportaali Lappi.fi Lapin liiton Lapin maakuntaportaali Lappi.fi tarjoaa kokonaisvaltaisesti tietoa Lapista organisaatiorajoista riippumatta. Se palvelee niin Lapin asukkaita kuin yrittäjiä, opiskelijoita, Lappiin muuttajia ja matkailijoitakin. Lappi.fi on yhteinen markkinointi- ja viestintäkanava Lapin toimijoille, minkä lisäksi se muun muassa pyrkii tukemaan sähköisen asioinnin kehittymistä Lapissa. Lappi.fi rakennettiin Lapin maakuntaportaalin toteutushankkeessa ja kehittyy edelleen Lapin maakuntaportaalin kehittämishankkeessa, jotka on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta. (Holopainen 2012.) 7. Lapin tietoyhteiskuntaohjelma Lapin liitto vastaa alueellisesta kehittämisestä ja maakunnallisesta ohjelmatyöstä. Tietoyhteiskuntateema on mukana kaikissa maakunnallisissa ohjelmissa, muun muassa maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa sekä vuosittaisissa maakuntasuunnitelman toteuttamissuunnitelmissa. Lapin liiton johdolla laaditaan myös aika ajoin tietoyhteiskuntastrategia tai -ohjelma. Vuonna 2012 on käynnistetty laajan, osallistavan tietoyhteiskuntaohjelman laatiminen vuodelle Lapin liitto vastaa myös valtakunnallisen Laajakaista kaikille -ohjelman toteuttamisesta Lapissa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa 100 MBit/s:n kaksisuuntainen laajakaista haja-asutusalueelle. Lapin liitto edistää lisäksi tietoyhteiskunnan kehittämistä maakunnankehittämisraha- ja EU-hankkeilla. (Kauhanen 2012.) Miten Lapland Online toimintaa jatketaan? Lapland Online toiminnan jatkumosta, yhteistyöstä ja verkoston koordinoinnista on käyty elva-projektin päättymisen yhteydessä varsin vilkasta keskustelua. Kevät-talvella 2012 RAMKin koordinoimana toteutettu Lapland Online tahtotilan kartoitus mittasi verkoston toimijoiden tahtotilaa ICT-aiheen yhteistyön merkitykselle ja siihen sitoutumiselle. Toimijoiden keskinäisen yhteistyön merkitys ja verkoston tuoma lisäarvo nähtiin yksimielisesti erittäin oleellisena tekijänä. Nykytilaan liittyen kiiteltiin toteutettua koordinaatiomallia. Se on saanut tuloksena aikaan sen, että ICTtoimijat on tunnistettu ja työssä on päästy hyvään vauhtiin. Lisäksi toimintamallina toteutettu niin sanottu Isännöintimalli nähtiin hyvänä, osallistavana ja tasapuolisena. Tavoitetilaan osallistujat nimesivät muun muassa, että on tärkeää kyetä vastaamaan yritysten tarpeisiin sekä selkeyttää ja vahvistaa entisestään toimijoiden rooleja. Nyt koordinaatiovastuusta väistyvä RAMK ja elva-projekti on esittänyt, että Lapland Online toimintaa integroidaan osaksi Lapin liiton koordinoimaa Lapin tietoyhteiskuntaohjelman rakennus- ja päivitystyötä. Ensimmäistä tapaamista on suunniteltu vuoden 2013 alkuun.

20 20 Lappilaiset sähköisen liiketoiminnan aallonharjalla elva-projektin toimijat Päivi Hanni-Vaara, Mirva Tapaninen ja Tomi Sipola kiittävät Lapland Online toimijaverkostoa hyvin alkaneesta yhteistyöstä. Olemme kokeneet, että ICTaihe yhdistää ja on sisällöltään monia toimialoja yhteensaattava. Verkoston toimijoiden rooli ja osaamisen yhdistäminen edistää Lapin maakunnan sähköistä liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Toivomme tulevaisuudelta, että yhteistyömme jatkuu. Lähteet Holopainen, P Lapin maakuntaportaali Lappi.fi. Sähköpostiviesti Kauhanen, R Lapin tietoyhteiskuntaohjelma. Sähköpostiviesti Koponen, I Sähköisen liiketoiminnan nykytila ja sen kehittämistarpeita Lapissa. Taustakartoitus Rovaniemen ammattikorkeakoulun Palvelualoilla Kujala, J Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. Sähköpostiviesti Lapland Online esiselvityshanke Loppuraportin tiiivistelmä. Rovaniemi: Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus (LEO). Lapland Online käynnistyshanke Loppuraportti. Rovaniemi: Lapin liitto. Lukkarila, A Haaga-Perhon laadunkehittämisen ohjelmat. Sähköpostiviesti Marski, L Lapin ELY-keskus ja Tekes. Sähköpostiviesti Mikkola, T Rovaniemen Kehitys Oy yrittäjän tukena. Sähköpostiviesti