TYÖJÄRJESTYS ESITYKSET
|
|
- Raili Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖJÄRJESTYS ESITYKSET JA SUOMEN AMMATTIYHDISTYS. TEN KESKUSLIITON (SAK) r.y. KUUDENNELLE VARSINAISELLE EDUSTAJAKOKOUKSELLE EDUSTAJAKOKOUS PIDETÄÄN HELSINGIN TYÖ VÄENTALON JUHLASALISSA ALKAEN K E S K I V 11 K- KONA 27 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 1951 KELLO 10
2 Oy. Kehityksen Kirjapaino, Pori, 1951 tf mxjit,.-jjt»jj^-- j imbh>,,i.,i, Hl, iimfovmtvm^fa***^^
3 TYÖJÄRJESTYS Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) r.y;n kuudennessa sääntömääräisessä edustajakokouksessa 27. ja sitä seuraavina päivinä kesäkuuta Kokouksen alkutoimenpiteet: a) Kokouksen avaus. b) Kutsuvieraiden tervehdykset. c) Kokouksen laillisuuden toteaminen. d) Edustajain nimenhuuto. 2. Kokoustoimitsijain vaalit: a) Puheenjohtajien vaali. b) Sihteerien vaali. c) Pöytäkirjan tarkastajani vaali. d) Ääntenlaskijani vaali. 3..Kokouksen työjärjestyksen ja kokoussääntejen hyväksyminen. 4. Valiokuntien vaalit: a) Järjestävä valiokunta. b) Sääntö- ja järjestömuotovaliokunta. c) Menettelytapavaliokunta. d) Raha-asiain valiokunta. 5. Kertomus SAK:n toiminnasta vuosilta SAK:n sekä sen lehtien "Palkkatyöläinen" ja "Löntagaren' tilikertomukset vuosilta Vastuuvapauden myöntäminen työvaliokunnalle ja valtuustolle, 8. Katsaus toimintaan vuoden 1951 aikana., 9. Palkka- ja talouspoliittiset kysymykset: a) Palkkapolitiikka. b) Työllisyyspolitiikka. - c) Verotuspolitiikka. d) Maatalouspolitiikka. e) Henkisen työntekijäin palkkaus. f) Sosialisoiminen.
4 4 10. Muutokset SAK m sääntöihin. 11. Muutokset ammatillisten paikallisjärjestöjen sääntöihin. 12. Jäsenmaksukysymykset. 13. Järjestömuodot ja Iiittorajat sekä jäsenyyttä koskevat kysymykset. 14. Järjestö', valistus- ja opintotyö. 15. SAK:n kansainväliset suhteet. 16. Sosiaaliset uudistukset:, a) Työaika. b) Vuosiloma. c) Ammattientarkastus. dy Luottamusmiesten aseman turvaaminen. «) Ammattitaudit ja tapaturmat. 1) Sairausvakuutus. g) Eläkekysymykset. h) Naisten sosiaalinen suojelu. 17. Ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyys- 18. Rauhankysymys. 19. Työehtosopimuskysymykset. 20. Itationalisointikysymykset. 21. Työmaaterrori. 22. Nuorisoa koskevat kysymykset. 23. Sekalaiset alustukset. 24. Edustajain päivärahan suuruuden määrääminen. 25. SAK:n puheenjohtajan ja toisen puheenjohtajan vaali. 26. SAK:n työvaliokunnan vakinaisten ja varajäsenten vaali..27. SAK:n valtuuston jäsenten ja varajäsenten vaali. 28. SAK:n tilintarkastajain ja heidän varamiestensä vaali. 29. Kokouksen lopettaminen.
5 9. Polkka- ja talouspoliittiset kysymykset: SAK: n työvaliokunnan esitykset lähiajan toimintaohjeista, talouselämään liittyvien kysymysten hoitamiseksi. ESITYS N:o 1. Yleinen palkka- ja talouspolitiikka. Kahdessa edellisessä edustajakokouksessa on perusteellisesti käsitelty ammattiyhdistysliikkeen periaatteellista suhtautumista siihen, millä tavalla maamme talouselämää olisi hoidettava. Kuluneina edustajakokousten välisinä kausina on ammattiyhdistysliikkeen johto pyrkinyt käytettävissään olevin keinoin ja voimin toteuttamaan näin vahvistettuja suunnitelmia. Huomattava osa asetetuista tavoitteista on saavutettu ja eräissä suhteissa on niihin syytä olla tyytyväisiä. Toisaalta on toteuttamatta jäänyt sellaista', mitä näihin ohjelmiin on'tavoitteeksi asetettu. Arvioitaessa syitä'siihen,' mistä Viimeksi mainittu johtuu, on aihetta mainita, että olosuhteissa on tapäktunut paljon sellaisia muutoksia kielteiseen suuntaan, että m&hdqlusuudet ovat muodostuneet rajoitetummiksi kuin miksi ne päätöksiä vahvistettaessa arvioitiin. Ennenkaikkea on syytä mainita, että poliittiset olosuhteet «vat. huomattavalla tavalla muuttuneet ns. porvarillisten voimien. xyhddstymisea kautta, joka on aiheuttanut aikaisempaa lujemman vastustuksen ammattiyhr distysliikkeen pyrkimyksille. Samaan aikaan ovat ammattiyhdistysliikkeen sisäiset ristiriidat edellisen edustajakokouksen verrattain suuresta yksimielinsyydestä huolimatta entisestään syventyneet. Syventyminen on tapahtunut juuri niiden kysymysten kohdalta, joista edellinen edustajakokous joutui antamaan päätöslauselman sen johdosta, että suhtautumisessa järjestöpäätösten ja SAK:n sääntöjen sekä menettelytapapäätösten kunnioittamiseen ei ollut löydetty yhteistä pohjaa. Päätöslauselmasta huolimatta on poliittisten, tarkoitusperien saavuttamiseksi osa SAK:n jäsenistöä toiminut vastoin SAK:n edustajakokouksen selväsanaisesti SAK:n periaatteista lausumaa kantaa. Tällainen menettely oh heikentänyt rivejä samaan aikaan, kun työnäni tajataholla on edellämainittua ryhdistymistä tapahtunut. Tarkasteltaessa edelläelevan valossa tulevalle toimintakaudelle jääviä tehtäviä, toteamme, että paitsi SAK:n perustavan kokouksen ja SAK:n sääntöjen maamme ammattiyhdistysliikkeelle viitoittamia periaatteellisia tavoiti teitä, on ammattiyhdistysliikkeen velvollisuutena lähiajan ajankohtaisina
6 tavoitteina ja tehtävinä ammattiyhdistysliikkeen talouspoliittisen ohjelman hoitaminen tavalla, joka pyrkisi suunnitelmatalouden merkeissä takaamaan maan palkannauttijoille täystyöllisyyden ja sen ohella mahdollisuudet jatkuvaan elintason kohottamiseen. Kuluneet sodanjälkeiset vuodet ja osittain sotavuodetkin ovat osoittaneet kenelle tahansa, että ainoa oikea tapa hoitaa maamme talouspolitiikkaa on talouspoliittisen suunnitelmallisuuden tie. Yrityksistä huolimatta ei vakavalle pohjalle perustuvaa talouspoliittista suunnitelmaa ole maassamme kuitenkaan onnistuttu luomaan. Tämän esteenä on lähinnä ollut se, että riittävän voimakasta ryhmittymää, joka olisi ottanut ohjelmana toteuttaakseen tällaisen suunnitelman, ei ole onnistuttu kokoamaan. Ilmeisesti palkannauttijain etujen mukaista olisi, että ammattiyhdistysliike kaikin keinoin pyrkisi myötävaikuttamaan tällaisen ryhmittymän syntymiseen palkannauttijoille turvallisen ohjelman merkeissä. Vaikka ohjelma ei ensivaiheissa täyttäisikään kaikkia niitä toiveita ja periaatteellisia vaatimuksia, joita ammattiyhdistysliikkeen tavoitteiden mukaisesti sille olisi annettava, olisi tällainen rajoitetumpikin ohjelma palkannauttijoille ehdottomasti edullisempi kuin jatkaa talouselämämme vaikeuksia kokonaan ilman ohjelmaa ja siten jatkuvasti ylläpitää palkannauttijain eduille vaarallista tilanteiden kielteiselle kehittymiselle otollista inflaatiotendenssin olotilaa. Vaikka tähän mennessä onkin onnistuttu estämään taakan siirtäminen yksinomaan palkannauttijain kannettavaksi, voivat konjunktuurit milloin taliansa muuttua epäedullisemmiksi ja siten syntyä käänne olosuhteiden kehittymiselle mainittuun kielteiseen suuntaan., Talouspoliittisen suunnitelman tulisi ennenkaikkea sisältää pyrkimys täystyöllisyyden ylläpitämiseksi maassamme. Jo sellaisenaan sen tulisi ymmärtääksemme olla kaikkien piirien hyväksyttävissä, koska se merkitsisi maan tuotantovarojen tärkeimmän osan työvoiman tehokkainta käyttämistä. Työvoiman tehokas käyttäminen puolestaan merkitsee kullakin hetkellä kaikkien mahdollisten voimien käyttämistä kansantulon lisäämisen hyväksi. Tällöin luotaisiin palkannauttijain kannalta katsottuna edelleen paraneva reaalinen pohja toisaalta elintason kohottamiselle ja toisaalta sen jatkuvalle turvaamiselle mahdollisten vaikeuksienkin esiintyessä. Pintapuolisenkin arvioinnin merkeissä on kenelle tahansa mahdollista todeta, että kaikki edellytykset suunnitelman luomiselle ja sen toteuttamiselle ovat olemassa. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoitusperien mukaista olisi osallistuminen tällaisen "suunnitelman luomiseen ja toteuttamiseen. Ammattiyhdistysliikkeen ja \sen jäsenten etujen vastaista ei myöskään olisi vastuun ottaminen näissä merkeissä. Vastuun ottaminen ei merkitsisi muuta kuin työehtosopimusperiaatteiden syventämistä ja taloudellisen kansanvallan laajentamista maassamme. Itse ohjelman toteuttamiselle ja taloudellisen kansanvallan laajentamiselle olisi tärkeätä, että samassa yhteydessä vaadittaisiin mm. tuotantokomiteatoiminnan kehittämistä siihen suuntaan, johon ^ jtcfc^aifr3w3ia&iiitfc>aea4»i»f«*r stjaridtbtoemahftft»:': ** icttaift-*'»**») ä
7 ammattiyhdistysliikkeen taholta tuotantokomitealakia uudistettaessa ehdotettiin kuljettavaksi. Huomioonottaen sen laajakantoisen merkityksen, mikä maamme talouselämässä maataloudella on toisaalta suuren väestöryhmän elättäjänä ja elintarvikkeiden tuottajana ja toisaalta täystyöllisyyden turvaajana ja elintarvikkeita tuottavana tekijänä palkannauttijain elinkustannusten ja teollisuuden tuotantokustannusten muodostajana on välttämätöntä, että ammattiyhdistysliikkeen piirissä otetaan selvä kanta maamme maatalouspoliittiseen ohjelmaan nähden, siten pyrkien edesauttamaan sen noidutun ympyrän särkemistä, joka tällä hetkellä ja tähän saakka on talouselämämme piirissä aikaansaattanut useita miltei voittamattomalta tuntuvia vaikeuksia. Työva-. liokunta onkin antanut valmistaa tutkimuksen niistä perusteista, joihin am-.mattiyhdistysliikkeen kannanmäärittelyn tulisi nojautua. Tutkimuksen tuloksena julkaistu kirjanen on tarkoitettu toisaalta valaisemaan kysymystä ammattiyhdistysliikkeen koko jäsenistölle ja toisaalta helpottamaan edusta jakokousedustajain ratkaisua. Laadittavan yleisen talouspoliittisen ohjelman tulee edellämainitun puit- i teissä pyrkiä inflaation pysäyttämiseen ja maan talouselämän vakauttami- ; jseen. Tässä suhteessa ammattiyhdistysliikkeen on ohjelmaa laadittaessa vaadittava myös riittävän selväpiirteistä finanssipolitiikkaa, johon liittyy teho- Jcas keinotteluluontoisten investointien estäminen ja pyrkimys uusinvestointien ohjaamiseksi kansantalouden tuottavaisuutta ja täystyöllisyyden ylläpitämistä edistävään suuntaan. Myöskin verotuspolitiikan tulee palvella näitä samoja tarkoituksia ja tässä mielessä onkin työvaliokunta verotuskysymyksiin syvennyttyään päättänyt esittää ehdotuksensa verotuspoliittiseksi ^ohjelmaksi. Päätöslauselmaehdotus ponsineen esiintyy erillisenä esityksenä. Hintojen kehitys on rajoitettua väliaikaista myönteistä kehitystä lukuunot- j tamatta jatkuvasti ollut kulutta jäin kannalta katsoen kielteistä. Hintojen ja ; palkkojen jatkuva kilpajuoksu on näinollen ollut leimaa antavana maamme taloudellisessa elämässä ja vakauttamisyritykset toisensa jälkeen ovat valuneet hiekkaan. Erityisesti ^ on hintakehitys vaikuttanut palkannauttijain elintason kohottamista jarruttaen sen johdosta, että kuluttajille välttämättömien tarvikkeiden hinta on jatkuvasti ollut kohoamaan päin. Onkin ilmeistä, että ammattiyhdistysliikkeen on pyrittävä vaikuttamaan entistä tiukemmin hintojen kehityksen ohjaamisen aikaansaamiseksi. Nojautuen edelläesitettyyn, tulee ammattiyhdistysliikkeen palkkapolitiikan työvaliokunnan käsityksen mukaan pyrkiä' määrätietoisesti rakentumaan. palkan ostovoiman säilyttämiseen ja sen jatkuvaan kohottamiseen. Työva- ; liokunta pitää tärkeänä, että edustajakokous mahdollisimman arvovaltaisella ' tavalla palkannauttijain etujen nimessä toteaa, että ammattiyhdistysuifc-.keen jäsenistön omien etujen mukaista on asettaa sulku palkkakysymyksen muodostamiselle poliittisen huutokaupan välikappaleeksi tunnottomien ja liämäräperäisiä tarkoituksia palvelevieffkesiobtelijoiden hyväksi. Asianomai- 7
8 8 set on paljastettava riittävän selvästi sen naamarin takaa, jonka he muka. työväen etujen ainoina oikeina asianajajina ovat itselleen omaksuneet. Tämän lisäksi on tarpeen, että edustajakokous toteaa, että ammattiyhdistysliikkeen solidaarinen palkkapolitiikka edellyttää, paitsi heikoimpien ryhmien elintason kohottamispyrkimyksiä ja palkannauttijain yleistä.elintason turvaamista, myöskin palkkojen oikeudenmukaisen tason määrittelemistä eri alojen ja eri ammattiryhmien kesken. Tämä on mahdollista vain siten, että ammattiyhdistysliikkeen piirissä ryhdytään määrätietoisiin tutkimuksiin palkkojen keskinäisen oikeudenmukaisuuden määrittelemiseksi työnarvostukseen perustuvan luokituksen avulla, jolloin arvosteluperusteena on käytettävä työn tekijälleen asettamien vaatimusten oikeudenmukaista, hyvittämistä., Edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi edustajakokous korostaa tulevan edustajakokouskauden aikana yksityiskohtaisempia talous- ja palkkapoliittisia toimenpiteitä suoritettaessa huomioon otettavaksi seuraavia seikkoja: ' ( 1) Ammattiyhdistysliikkeen.tulee pyrkiä vaikuttamaan sellaisen talouspoliittisen suunnitelman aikaansaamiseen ja toteuttamiseen, joka pitemmällä tähtäimellä takaa mahdollisuudet palkannauttijain elintason ' kohottamiseen palkan ostovoiman lisäämisen kautta, samalla kun ohjelma tähtää täystyöllisyyden turvaamiseen. Ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa on käytettävä yhteiskunnan kokonaisetua palvelevassa mielessä tapahtuvaan teollisuuden ja maatalouden tuotannon lisäämiseen ja edelleen kehittämiseen. 2) Taatakseen ^sen, että edellä mainitut suunnitelmat myös toteutuisivat palkannauttijoita tyydyttävässä hengessä ja tavalla, on ammattiyhdistysliikkeen huolehdittava taloudellisen kansanvallan - kehittämisestä. ja. pajkaanruttijain tehokkaasta edustuksesta kaikissa niissä suunnitel- mien laatimis- ja toimeenpanoportaissa, joita tähän mennessä on asetettu tai tullaan vastedes asettamaan, samalla kun jo nyt toiminnassa, olevia elimiä on pyrittävä kehittämään entistä tehokkaammin toimiviksi. 3) Jotta palkan ostovoima nykyistenkin patikkojen puitteissa saataisiin nopeasti kasvamaan, on huolehdittava siitä, että palkannauttijain kulutuksessa välttämättömiä tarvikkeita tuotetaan riittävästi, että niiden hinnat saataisiin nopeasti alenemaan kohtuulliselle tasolle ja yleensäkin kehittymään kuluttajille edulliseen suuntaan. Tarpeen vaatiessa on. oikeudenmukaisen hintatason aikaansaamiseksi ammattiyhdistysliikkeen, huolehdittava siitä, että tässä suhteessa ryhdytään riittävän jyrkkiin,to$menpiteisiin.,- 4) Ammattiyhdistysliikkeen on kaikin keinoin vaikutettava siihen, ettäkeinottehiluontoinen investointi tehokkain toimenpitein estetään ja että. uusinvestointi tapahtuu ammattiyhdistysliikkeen hyväksymän. talouspoliittjsen suunnitelman mukaisesti ja rajoissa, samalla, kun sen tulee palvella täystyöllisyyden turvaamista ja talouselämän, vakauttamista,..
9 5) Ammattiyhdistysliikkeen palkkapolitiikkaa on, samalla kun sitä johdetaan keskitetysti palkan ostovoiman lisäämisen ja heikompia ryhmiäturvaavan solidaarisuuden merkeissä, kehitettävä edelleen siten, ettäsolidaarisuusperiaate tulee toteutettua myöskin eri alojen ja eri ammattiryhmien palkkojen keskinäisessä suhteessa oikeudenmukaisuuden, pohjalla käyttäen hyväksi määrätietoista tutkimustyötä työn tekijälleen asettamien vaatimusten selvittämiseksi ja tällaisen työnarvostuksen perusteella laadittuja työluokitustaulukoita. Aikaisemmat päätökset naisten palkkausten perusteista pidetään voimassa edelleenkin sitä periaatetta noudattaen, että samanarvoisesta työnsuorituksesta maksetaan sukupuoleen katsomatta sama palkka. Ammattiyhdistysliikkeen on päättävästl. puututtava kaikkiin sellaisiin tapauksiin, joissa työnantaja pyrkii rationalisointia, aikatutkimuksia tai. työn arvostusta väärinkäyttäen työntekijäin kustannuksella hyötymään. siitä, että ammattiyhdistysliike tuotannon, kohottamisen ja oikeudenmukaisen palkkausjärjestelmän toteuttamisen, tärkeyden tietäen on suhtautunut uudistustoimenpiteisiin myötämielisesti ennenkuin vastaavan laajojen työntekijäjoukkojen koulutus on heitä suojaavassa mielessä ennättänyt kehittyä työpaikoilla ennakolta ehkäisevästi vaikuttamaan. 6) Ammattiyhdistysliikkeen maatalouspoliittinen ja veropoliittinen, kannanmäärittely on saatava käytännössä toteutettua sillä tavoin kuin. se erillisissä päätöslauselmissa on vaadittu toteutettavaksi. SAK:n työvaliokunta. ESITYS N:o 2. Ammattiyhdistysliikkeen verotuspoliittinen ohjelma. Oikeudenmukaisemman ja kaikkia veronmaksajapiirejä tähänastista tasapuolisemmin rasittavan verotusjärjestelmän aikaansaamiseksi esitetään. SAK:n VI:n edustajakokouksen päätettäväksi seuraavaa:. 1) Verojen ja verojärjestelmän on sovelluttava kunkin ajankohdan, vaatimuksiin ja niitä on olosuhteiden sekä yleisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen muuttuessa tarpeellisissa kohdin muutettava. Mikäli inflaatio jatkuu on pidettävä huolta siitä, että verolakeja riittävän nopeasti ja joustavasti tarkistetaan. Verorasituksen jakaantumisessa ei inflaation johdosta saa syntyä toisia veronmaksajaryhmiä rasittavia ja toisia epäoikeudenmukaisesti suosivia muutoksia. Erikoisesti on valvottava, etteivät tarkan ennakkopidätykgen alaisina olevat palkkatulot, inflaatiokehityksen vuoksi joudu liian raskaan rasituksen alaisiksi. 2) Verotuksen on noudatettava maksukykyisyysperiaatetta. Verorasitus on jaettava oikeassa suhteessa kunkin verovelvollisen kantokykyyn. Verot ja verojärjestelmä on niin suunniteltava, etteivät ne aiheuta verovelvollisille tarpeetonta hankaluutta eivätkä estä luonnollista taloudellista ja. yhteiskunnallista kehitystä. Verotus ei saa olla esteenä kansantulon jat- 9-
10 ao kuvalle kasvamiselle. Verotuksen on tarpeen mukaan sovelluttava yhteen yleisesti hyväksyttyjen työllisyyspoliittisten päämäärien kanssa. Ja siten ei esim. elinkeinoelämää ja taloudellista yritteliäisyyttä saa harkitsemattomilla verotustoimenpiteillä tuhota. Tarpeen vaatiessa on nilt» kohtuullisilla verohelpotuksilla autettava kykeneviksi uusien tuotannonalojen valtaamiseen, vanhojen laajentamiseen sekä tätä tietä uusien työtilaisuuksien luomiseen ja työntekijäin elintason kohottamiseen. 3) Suunniteltaessa toimenpiteitä verorasituksen helpottamiseksi ja sen oikeudenmukaisemman jakaantumisen aikaansaamiseksi on otettava huomioon, etteivät ne johda olemassaolevan yleisen sosiaalisen tason alenemiseen. Entistä suurempaa huomiota on kiinnitettävä verotuksella kerättyjen julkisten varojen käyttöön. Tuhlausta ei ole sallittava ja Varojen käyttämiseen kokonaisuuden kannalta toisarvoisten tarpeitten tyydyttämiseen on suhtauduttava hyvin pidättyvästi. 4) Alullepantuja verorasitustutkimuksia on edelleen jatkettava ja tällöin verotusjärjestelmässä todetut virheet on korjattava. Erikoisesti on tällöin kiinnitettävä huomiota siihen, että eri verojen nojalla syntynyt kokonaisrasitus ei jakaudu epäoikeudenmukaisesti eikä suhteettoman ankarasti rasita taloudellisesti heikommassa asemassa olevia ja vähiten veronmaksukykyisiä veronmaksajaryhmiä ja suosi taloudellisesti paremrmassa asemassa olevia. Verotusta on pyrittävä helpottamaan hankkimalla valtiolle ja kunnille muita tulolähteitä. 5) Toimenpiteisiin voimassaolevan verojärjestelmän yksinkertaistamiseksi on ryhdyttävä. Alempia tuloluokkia suhteellisesti ankarammin rasittavaa välillistä verotusta on asianmukaisesti tarkistettava. Tärkeitä elin-, -vaatetus- ym. kulutustarvikkeista perittäviä tulleja sekä valmiste- ja liikevaihtoveroa on alennettava. Ylellisyysluontbista ja vähemmän tarpeellista kulutusta sen sijaan on suhteellisesti ankarammin verotettava. Liikevaihtoverotuksen olisi saatava entistä enemmän ylellisyysverotuksen luonne. Kokonaisverorasituksen tulee noudattaa oikeaksi katsottavaa progressiota, jolloin rasituksen alaisiksi eivät joudu tietyn rajan alapuolelle jäävät tulot ja varallisuus. 6) Verorasituksen tasapuolisen jakautumisen turvaamiseksi on veronalaisten tulojen ja varallisuuden selvillesaamista ja verotarkkailua tehostettava. Verotarkkäilijain työn tuloksista on säännöllisin väliajoin annettava tietoja julkisuuteen. Vapaiden ammattien harjoittajain tuloihin, liiketuloihin ja kiinteästä omaisuudesta saatuihin ja muihin pääomatuloihin on tässä suhteessa kiinnitettävä erityistä huomiota. On valvottava, etteivät toiset verovelvollisryhmät pääse suhteellisesti lievemmällä rasituksella kuin välittömän ennakkopidätyksen alaisina olevat palkkatulojen saajat. Niin kauan kuin tyydyttävää tasapuolisuutta tässä suhteessa ei ole saavutettu, on ennakkopidätyksen alaisille" palkkatuloille myönnettävä erityistä helpotusta. Kohtuullisena on pidettävä, kun otetaan.huomioon vakautetun ja vakauttamattoman tulon erilaisuus, että vero ';>;»&.;,. ;...'^v - oj..-..'...-j.^..^-*.fa>~».-sft j u**^^^*&>*w&^*&*tettä(t^i*.-*m*meq&s*to&»wviimnffiiijiwtfrtai»bift
11 velvollisen sallitaan varsinaisista palkkatuloistaan verovapaana vähentää ainakin 20 sadalta. 7) On pyrittävä siihen, että kunnan Ja valtion välittömät verot yhdistetään. Kunnes näin tapahtuu, on kunnallisverotusta sikäli muutettava, että siinä niin suuressa määrin kuin mahdollista noudatetaan samaa menettelyä ja samoja perusteita kuin valtion verotuksessakin. Kunnallisen tuloveron on oltava nykyistä enemmän tulojen suuruuden mukaan nouseva, minkä lisäksi myöskin omaisuutta on kunnalle verotettava. Kunnan ja valtion välitöntä verotusta koskevat lait on yhdistettävä ja verotettava tulo ja omaisuus määriteltävä molemmissa tapauksissa.samalla tavalla. Veronalaisten tulojen vähennysten tulee molemmissa tapauksissa olla sama. 8) On päästävä siihen, että verovelvollisen tarvitsee laatia vain yksi veroilmoitus. Niinikään olisi päästävä siihen, että varsinkin palkkatulojen osalta tapahtuvaa ennakkopidätystä ainakin eräissä tapauksissa voitaisiin pitää lopullisena verotuksena ja ettei veroilmoitusten tekemistä palkkatuloista näissä tapauksissa enää verovelvollisilta vaadittaisi. /' 9) Työtehon lisäämiseksi ja yksityisten työponnistusten palkitsemiseksi on verolakeja laadittaessa pidettävä huolta siitä, ettei ylityöstä saatu tulo joudu liian ankaran verotuksen alaiseksi. Tulojen hankkimisesta '' i aiheutuneet kustannukset on otettava tähänastista suuremmassa määrin vähennyksinä huomioon, samoin kuin ammatillisten järjestöjen jäsenmaksut. 10) Aviopuolisoita on heidän palkkatuloistaan verotettava erikseen tai mikäli heitä verotetaan yhteenlaskettujen tulojen perusteella, on toisen aviopuolison tuloista tehtävä riittävän suuri vähennys. 11) Elinkustannusten vuoden 1951 alussa vallinneen tason huomioonottaen on valtion nykyisessä tuloverotuksessa verovapaan tulon alarajana pidettävä I veroluokassa mk ja III veroluokassa mk sekä verovapaan omaisuuden ylärajana mk. Kunnallisverotuksessa on perus- ja lapsivähennykset määrättävät lailla kiinteiksi siten, että ne paikkakunnan kalleusryhmästä riippuen ovat ja mk. Elinkustannusten tason kohoamisen ja rahanarvon alenemisen varalta on mainitut vähennysmaärät sidottava elinkustannusindeksiin tai otettava käytäntöön menetelmä, että niitä muuten esim. erikoista - < kertoinmenetelmää käyttäen, elinkustannusten noustessa siten.muutetaan, ttä ne reaaliarvoltaan pysyvät muuttumattomina. 12) Maataloustulojen verotuksessa on luovuttava nykyisestä epätarkasta pinta-alaverotusmenettelystä ja siirryttävä järjestelmään, jossa maatalouskiinteistön kokonaistuotto on verolaskelman pohjana. Maataloustuottajia suosivasta kolmen vuoden tuoton keskiarvoon perustuvasta laskentamenettelystä on muille veronmaksajaryhmille epäoikeudenmukaisena niinikään luovuttava. Kiinteistöjen pinta-alamittaukset ja luokitukset on valtion toimesta tarkistettava. Ns. konjunktuuriviljelyksessä ii
12 12 ja. maatalouden sivuelinkeinosta samaten kuin mets&n myynnistä saadut tulot on erikseen arvioitava ja verotettava. 13) Keinottelulla saatua tuloa ja varallisuutta on muita ankarammin verotettava. Kohtuuttomien inflaatiovcdttojen ja ansiottoman maanarvonnousun verottaminen on aikaansaatava. Perintöveroa on sivuperillisten osalta korotettava. SAK:n työvaliokunta. ESITYS N:o 3. SAK:n maatalouspolitiikka Ja sen tavoitteet. Ammattiyhdistysliike ei ole tähän mennessä riittävän perusteellisesti syventynyt maataloutemme pulmakysymyksiin. ja näin ollen ovat perusteet sen kannanmäärittelyiksi maatalouspoliittisten pulmien ratkaisemiseksi jääneet perusteellisemmin tähän asti selvittämättä. Valmistautuessaan VI:een edustajakokoukseen on työvaliokunta perehtynyt tähän kysymykseen laajemmin ja julkaisee suoritettujen tutkimusten tulokset erillisenä kirjasena. Tutkimuksissa on päädytty tuloksiin, joiden perusteella työvaliokunta esittää SAK:n maatalouspolitiikan suuntaviivoiksi seuraavaa:. Maatalouspolitiikkaamme yksipuolisuus on kuluneiden vuosien aikana osoittautunut turmiolliseksi tälle kansalle ja kansantaloudelle. Sen ansiota, osaksi on ollut se inflatoorinen kehitys, mikä varsinkin vanhemmallepalkannauttijapolvelle on merkinnyt suuria taloudellisa tappioita. Säästöt Ovat huvenneet markan arvon alenemisen takia olemattoman pieniksi, samoin henkivakuutukset. Markan arvon aleminen on myös hävittänyt säästämishalun ja sen kautta uusien pääomien syntymisen, mikä meidän, kansantaloudessamme merkisee elinkeinoelämän laajenemisen hidastumista ja vastaisten työpaikkojen menetystä. Maatalouspolitiikkamme tunnustähtenä on tähän saakka ollut maatalouden kannattavaisuuden turvaaminen tehokkaan hintapolitiikan, avulla. Kuluttajan asema'maataloustuotteiden ostajana ja käyttäjänä on enimmäkseen unohdettu. Sen sijaan että maatalouttamme olisi määrätietoisesti lähdetty kehittämään tuotannon lisäämistä ja tuotantokustannusten alentamista tarkoittavalla tavalla, pyrkimyksenä onkin ollut vain riittävän puhdastuoton turvaaminen maatalousyrittäjille, hoitivat nämä. viljelmiään hyvin tai huonosi. SAK ja sen jäsenet eivät voi hyväksyä tällaista maatalouspolitiikkaa. Sen hyväksyminen merkitsisi suuremmalle osalle palkkatyöläisiä jatkuvaa estettä' pyrkimyksessä nostaa elintasoa nykyisestään. SAK:n maatalouspolitiikan tavoitteet ovatkin sen takia toiset. SAK on valmis perustamaan maatalouspolitiikkansa niihin realiteetteihin, joissa kansamme elää ja toimii. Tällaisia realiteettejä ovat muun. muassa maataloutemme piäiviljelijävaltaisuus, maataloutemme merkitys «.*.:,,-*:... o.-^..'ga»"..-..'?-."v Sfra^^SfrkM^»'^* '
13 työllisyyden tasaajana kansantaloudessamme sekä sen merkitys maamme elintarviketilanteelle kaikissa olosuhteissa. SAK on valmis myöntämään maataloudessa suoritetun työn tasa-axvoi-.suuden vastaavan muun työn kanssa eikä tee eroa, onko tämä pienvilje 1 - lijän omalla sarallaan tekemää työtä tai palkkatyötä. SAK katsoo, että maataloutemme tukemisessa olisi ensi sijassa' kiinnitettävä huomiota keinoihin, millä voitaisiin alentaa sen suuria tuotantokustannuksia pyrkimyksenä maatalouden kannattavaisuuden lisääminen ja palkannauttijain elinkustannusten alentaminen. SAK on valmis myöntämään, että maatalouden korkeista - tuotantokustannuksista ei päästä käden käänteessä, vaan että se etenkin peltoviljelyksen puolella vaatii vuosia. Karjataloudessa sen sijaan tulosten pitäisi olla nopeammin nähtävissä. Tulosten saavuttamiseksi olisi kuitenkin laadittava sellainen ohjelma, joka takaisi kehitykselle oikea» suunnan ja jonka palkkatyöläinen sekä ymmärtäisi että voisi iiyväksyä. Ylimenokautena olisi valtion tuettava sekä maataloutta että kuluttajia koska kummallekin se tuottaisi helpotusta taloudenpitoon siten, että maatalous saisi tuotteistaan kohtuullisia tuotantokustannuksia vastaavan korvauksen ja kuluttajat joutuisivat maksamaan elintarvikkeistaan hinnan, joka ei poikkeaisi kansainvälisistä hinnoista 'niin paljon kuin nykyisin on laita. Valtion osuus tuotantokustannusten ja hintojen tasaajana vähenisi sitä mukaa kuin maataloutemme kehitys edistyisi. Koska maamme kuuluu ns. maatalous-teollisuusmaihin, ja ilmeistä on, että teollistuminen tulee jatkumaan, on tämä otettava maatalouspolitiikassakin huomioon. Maataloutta ei ole keinotekoisilla toimenpiteillä paisutettava suuremmaksi kuin mitä kansantaloutemme kokonaisetu vaatii. Työvoimakin on ensikädessä ohjattava sinne, missä työn tuottavuus kansantalouden kannalta on suurin. Kun se toistaiseksi, on teollisuudessa huomattavasti suurempi kuin maataloudessa, pitää SAK tärkeänä, että maataloudelle myönnettävä tuki ei muodostu muun tuotantoelämän asemaa ja laajenemismahdollisuuksia vaarantavaksi. Tämä koskee erittäinkin valtion maataloudelle ja teollisuudelle antamaa tukea. SAK:n työvaliokunta. IS ESITYS N:o 4. Henkisen työn tekijäin palkkaus..» SAK:hon on sotien jälkeen liittynyt sekä yksityisoikeudellisessa työruhteessa että julkisoikeudellisessa virkasuhteessa olevia henkisen työn tekijöitä. "Uudessa jäsenjoukossa on runsaasti myös viimeksi mainittuun suhteeseen kuuluvia ruumiillisen työn tekijöitä, joiden palkat kuitenkin määräytyvät samoissa yhteyksissä kuin virkasuhteessa olevien henkisen työn tekijäin
14 14 palkat, kuten esim. kuntien valtuustojen ja eduskunnan päätöksillä. Näin on. SAK:hon muodostunut sellainen jäsenryhmä, jonka palkkauskysymyksistä, ei SAK:n piirissä ole riittävästi aikaisemmin saatuja kokemuksia. Henkisentyön tekijäin palkkaus on myös yleisemmin ajatellen joutunut sellaiseen vaiheeseen, että siinä ilmeisesti täytyy tehdä korjauksia ja «ttä näitä korjausesityksiä ja -vaatimuksia tehdään runsaasti. Mainitunlaisen kehityksen johdosta on SAK:n Työvaliokunta harkinnut tarpeelliseksi sellaisen ohjelman aikaansaamista, jossa- viitoitettaisiin periaatteellisesti ne linjat, joiden puitteissa yksityistapauksissa mainittujen ryhmien palkkauskysymykset voitaisiin hoitaa sekä SAK:n kanta ja kannatus määritellä. Työvaliokunta asetti ohjelmaa laatimaan jaoston. Jaoston ohjelma julkaistaan kirjasena. Tähän ohjelmakirjaseen perustuen, edustajakokous hyväksyy seuraavan päätöslauselman SAK:n työvaliokunnan ohjeeksi henkisen työn, tekijäin palkkapolitiikan hoitamisessa. Käsiteltyään henkisen työn tekijäin palkkauksesta laaditun alustuksen edustajakokous toteaa seuraavaa: 1) SAK:n tarkoituksena on saada jäsenpiiriinsä mahdollisimman tarkoin katkiki sellaiset palkannauttijat, myös henkisen työn tekijät, jotka asemansa puolesta voivat kuulua sen jäsenyyteen. 2) Nykyään SAK:hon kuuluvat henkisen työn tekijät voidaan ryhmitellä työnsä ja siihen pääsyvaatimuksen mukaan kolmeen pääryhmään: a) sellaisiin, jotka pääsevät.työhönsä kansakoulun, keskikoulun ja erilaisten kurssien pohjalla ja jotka ovat rinnastettavissa ruumiillisen työn tekijöihin, b) sellaisiin, joiden pääsyvaatimuksena yleensä tarvitaan a-kohdassa mainittua korkeampi koulutus, mutta ei kuitenkaan yliopistollisia tutkintoja, sekä O sellaisiin, joiden tehtävät yleensä edellyttävät yliopistollisia tutkintoja tai jotka työn luonteesta johtuen näihin rinnastetaan. 3) Henkisen työn tekijäin aikaisempi vähäinen järjestäytyminen SAK:n piirissä ei ole vielä ehtinyt luoda oikeudenmukaisia suhteita henkisen työn tekijäin palkkaukseen eikä siis turvata heidän asemaansa työmarkkinoilla. Tämän vuoksi edustajakokous pitää tarpeellisena henkisen työn tekijäin palkkaotojelman laatimista. 4) Henkisen työn tekijäin palkkaus on rinnastettava lähinnä teollisuustyöläisten palkkaukseen siten, että kummallakin alalla vaativuutensa puolesta vastaavanlainen työ arvostetaan samalaiseksi ja että koulutuskustannukset tulevat korotetun palkan avulla korvatuiksi, joten ns. elämän palkka muodostuu kaikille lähimain samanlaiseksi. Tämän lisäksi on huomioitava työn asettamat vaatimukset. 5) Palkkauksen lähtökohtana on se, että kummallakin alalla on saatava sellainen alimmaispalkka, joka kulloinkin vallitsevan yleisimmän käsi-
MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1
MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä
LisätiedotYhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.
TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.
Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten
LisätiedotPOSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1948 N:o 2 N:o 2. Kiertokirje valtion viran tai toimen ja ylimääräisen toimen haltijain sekä valtion erinäisten muiden toimihenkilöiden palkkausten yleisestä
LisätiedotLTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)
LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen
LisätiedotHämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.
Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa
LisätiedotHenkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen
LisätiedotPOSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 1 7-1 9 N:o 17. Kiertokirje valtion viran tai toimen haltijain palkkausten yleisestä tarkistuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen lähettämisestä
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotYhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
LisätiedotJSA-Tekniset ry:n säännöt
JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.
KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.
LisätiedotEMPON OMAKOTIYHDISTYS RY
1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna
LisätiedotYhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotYhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2
LisätiedotJyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt
Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94
JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä
LisätiedotHallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö
Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta
LisätiedotSUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv '
SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l vsv ' SAANNOT i. Yhdistyksen nimi on Suomen Naisien Kansallisliitto Finlands Kvinnors Nationalförbund r.y. ja sen kotipaikkana Helsingin kaupunki. Liiton
LisätiedotPIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT
1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko
LisätiedotAllekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU
Allekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU 2(6) Palkat A. Palkkojen tarkistaminen Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus Vuosi 2017 Neuvottelut palkkaratkaisusta
LisätiedotJohtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen
SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen
LisätiedotKIERTOKIRJE KOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 155-158 N: O 155. Kiertokir j e koskien uusia määräyksiä suomalaisten alusten radioasemista ja -laitteista. Nojautuen alusten radioasemista joulukuun
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.
Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
LisätiedotYHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36
YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa 13.9.2006/36 Vahvistettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa 15.11.2006 1 LUKU Kokoonpano 1 Yhteiseen
LisätiedotYhdistyksen puheenjohtaja Jouko Karhunen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin
ESITYSLISTA 13.10.2017 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 19.11.2017 kello 9.00. Paikka Palmgren-konservatorio Rautatienpuistokatu 7, 28130 Pori I KOKOUKSEN AVAAMINEN II KOKOUKSEN
LisätiedotINNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT
1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä
LisätiedotEsityslista. Lauantai EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS. Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen
Esityslista Lauantai 10.6.2017 1. EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen 2. TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2.1. Esittely Sääntöjen 11. pykälän
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotEurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille
FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat
LisätiedotTampereen Naisyhdistyksen
Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.
1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton
LisätiedotYhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin
ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1982 vp. n:o 200 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräitä tuotannollisia investointeja koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotValtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:
TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja
LisätiedotKUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018 2019 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen 2 Yleiskorotukset Tämä työehtosopimus (TTES)
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotHYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT
HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2016
TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotPohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.
1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja
LisätiedotYTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.
Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotYhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.
Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen
LisätiedotPOSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA
POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1949 N:o 28 Nro 28. Kiertokirj e valtion vakinaisen viran tai toimen tai ylimääräisen toimen haltijain sekä erinäisten muiden toimihenkilöiden kalliinpaikanlisien
LisätiedotVanhojen sääntöjen mukaiset kirjaukset
Vanhojen sääntöjen mukaiset kirjaukset Fivan 4.8.17 vahvistamat säännöt: 2 JÄSENYYDEN EHDOT Kassan jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva ja työ- tai virkasuhteessa oleva
LisätiedotYhdistyksen puheenjohtaja Jouko Karhunen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa.
ESITYSLISTA 12.10.2018 1(5) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 18.11.2018 kello 9.00. Paikka Scandic Laajavuori Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä I KOKOUKSEN AVAAMINEN II KOKOUKSEN
LisätiedotSAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET
SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa
LisätiedotYhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.
Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin
LisätiedotMääräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille
Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon
LisätiedotLakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen
Lakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen Lapin letka hanke Hotel Santa Claus, Rovaniemi 30.5.2012 Anja Nummijärvi Palkkakartoitus lakisääteisenä velvoitteena täsmentää/toteuttaa perustuslaissa säädettyä
LisätiedotIhmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys
Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti
Lisätiedot***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin
LisätiedotKIERTO KIRJE KOKO E LM A
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen
LisätiedotHE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014
HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden
LisätiedotRahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.
Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena
LisätiedotFarmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010
Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän
LisätiedotParempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet
Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen
LisätiedotJärkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:
Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotYhdistyksen tarkoituksena on suorittaa ohjaus- ja tiedotustyötä ikääntyvien, yksinäisten ja perheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä
KOTIEN PUOLESTA RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on.. Kotien Puolesta ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on kaupunki/kunta 3. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä jäljempänä
LisätiedotPilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt
Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotPAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT
PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja muodostaminen Työhuonekunnan nimi on:... ja sen muodostavat... työskentelevät... kuuluvat jäsenet. 2 Työhuonekunnan perustaminen, tarkoitus ja toimintamuodot
LisätiedotSUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY
Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla
LisätiedotKÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT
KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous 2018 Selkeä esityslista Esityslista on kokouksen ohjelma. Siinä kerrotaan kokouksessa päätettävät asiat. esityslista 1. Kokouksen avaus Liittokokous
LisätiedotOsakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt
Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt (s. 1/6) Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt I 1 Yhdistyksen nimi on Osakuntien Yhteisvaltuuskunta Nationernas Samdelegation ry, ja sen tarkoituksena on toimia
LisätiedotTOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon
LisätiedotSovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa:
TES: 313014 Työehtosopimus, joka tehtiin 26.2.2008 Merenkulkulaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä. Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja
LisätiedotSÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala.
SÄÄNNÖT HÄMEEN LASKUVARJOURHEILIJAT RY ASIKKALA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO Yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotPalkka-avoimuus SAK:laisilla työpaikoilla. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, tammikuu 2019 N=974
Palkka-avoimuus SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n luottamushenkilöpaneeli, tammikuu 19 N=974 Palkka-avoimuus SAK:laisilla työpaikoilla Luottamushenkilöistä 67,3 % oli täysin tai melko samaa mieltä siitä,
LisätiedotSuunnittelu- ja konsulttiala
Suunnittelu- ja konsulttiala Palkankorotushistoria vuodesta 1990 alkaen Koonnut: Sirkku Pohja, 2018 2 Sisällysluettelo SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAISET PALKANKOROTUKSET 2017 2020...
LisätiedotPalkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni
Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotTasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)
Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain
Lisätiedot1981 vp; n:o 130 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1981 vp; n:o 130 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen
LisätiedotPalkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta
Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-
LisätiedotPT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS
1/5 PT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS Johdanto Palvelutyönantajat ry (PT) ja Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry (YTN) ovat tänään tehneet seuraavan yleissopimuksen järjestöjen välisen
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotPOSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen
Lisätiedot16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous
16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka
LisätiedotPalkkiojärjestelmä maitotaloustuotteiden hintojen vakauttamiseksi.
KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 19. 8. 1943. TIEDOITTJSTOIMISTO Puheselostus N:o 31 Palkkiojärjestelmä maitotaloustuotteiden hintojen vakauttamiseksi. Maitotaloustuotteiden hintojen vakauttamiseksi sekä kauppaan
LisätiedotYLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT
YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT Liitto merkitty yhdistysrekisteriin 23.11.1956 Sääntömuutos 11.2.2014 1 Liiton nimi ja kotipaikka Yleinen Teollisuusliitto ry, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi,
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt
MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry
Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,
LisätiedotPalkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )
Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään
LisätiedotKUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY
KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
LisätiedotKursivoidut (punaisella olevat) tekstit ovat Sähköliiton neuvottelijoiden kirjauksia sovittelun aikaisista keskusteluista.
15.12.2017 Valtakunnansovittelijan toimistolla 7.11.2017 saavutettu ratkaisu koostuu sovintoehdotuksesta sekä sitä täydentävästä Sähköliiton, Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisestä sopimuksesta.
Lisätiedot1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET
METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotINNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT
1 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.8.2017, Kansallinen Neuvosto 1 PIIRIN NIMI... 2 2 PIIRIKOKOUS... 2 3 PIIRIHALLITUKSEN JÄSENTEN EHDOLLE ASETTAMINEN... 2 4 PIIRIHALLITUKSEN JÄSENTEN VAALIT...
LisätiedotSPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma
SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä
Lisätiedot