Jätealalla riittää töitä

Transkriptio

1 Jätealalla riittää töitä Palkankorotusmallit puntariin Eduskuntavaalit lähestyvät Lääketehtailijana Afrikassa

2 Sisällys 2/ Kerrostalo syntyy uudelleen 14 Työehtosopimus vaihtui 16 Eroon nollasopimuksista 18 ELY-keskuksissa kovat säästöt 20 Teollisuusjätteistä lannotteita 22 Jäteala elää ja elättää 24 Vientiteollisuuteen vauhtia 25 Eduskuntavaaleissa jäseniä 30 Lääketehtailijana Keniassa 41 Insinööriliittoon uutta väkeä 43 Varjoliito tarjoaa vapautta VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 15 Kolumni 32 Oikeutta 36 Tutkittua 38 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Marja Seppälä Ympäri Suomen on korjattavia kerrostaloja s. 10 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 7.5., 11.6., 20.8., 1.10., , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Oppia ikä kaikki Suomi ja suomalaiset yritykset ovat menestyneet globaalissa kilpailussa toistaiseksi vähintäänkin kohtuullisesti. Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen peruskoulutus on ollut yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista. Koulutusjärjestelmämme on tarjonnut nuorille hyvän mahdollisuuden kouluttaa itseään omien kykyjensä ja innostuksensa mukaan. Se on ollut meille ehdoton kilpailukykytekijä. Suomi on edelleen Euroopan koulutetuimpia kansakuntia, mutta vähitellen olemme menettäneet hyvän peruskoulutuksen antamaa kilpailuetua. Meitä on kiritty kiinni osin omaa syytämme, osin siksi, että muuallakin on ymmärretty hyvän ja laajan koulutuksen merkitys kansakunnan menestykselle ja kilpailukyvylle. Suomi on puolestaan ryhtynyt antamaan naapureille tasoitusta leikkaamalla koulutuksen menoja läpi linjan. Koulutuksessa leikkaukset ja laiminlyönnit näkyvät osaamisessa viiveellä, joten kenties mitään peruuttamatonta vahinkoa ei vielä ole tapahtunut. Koulutuspoliittisia haasteita kuitenkin riittää tuleville vuosille jo alijäämäisen valtiontalouden takia. Maailma ja sen mukana osaamiselle asetettavat vaatimukset muuttuvat niin rivakasti, että hyväkään koulutusjärjestelmä ei enää riitä pitämään Suomea osaamisen suhteen kansakuntien eturivissä. Elinikäinen oppiminen on tämän ajan taikasana; jatkossa menestyvät ne maat, jotka huolehtivat kansalaistensa osaamisen säilymisestä läpi työuran. Tämä edellyttää opiskelua työnteon ohessa, joskus jopa kouluttautumista työuran aikana uuteen ammattiin. Aikuisiässä tapahtuvan kouluttautumisen tärkeys korostuu nyt, kun yritykset ovat jo usean vuoden ajan irtisanoneet väkeä kiihtyvällä tahdilla. Joukossa on monenlaisia ammattilaisia, joiden osaamista ei ole varaa päästää vanhenemaan. Valtiovallalla on oma vastuunsa täydennys- ja aikuiskoulutuksen järjestämisestä. Myös yritysten on kannettava oma kortensa kekoon henkilöstön koulutuksesta ja osaamisen ylläpidosta työsuhteen aikana ja sen päättyessä. Ammattitaitoinen henkilöstö sekä työntekijöiden mahdollisuus ylläpitää ja parantaa omaa osaamistaan ovat yrityksille ja Suomelle tulevaisuuden kilpailukykytekijä. Asia pitäisi vain laajasti oivaltaa, mieluummin vielä ennemmin kuin myöhemmin. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Verkkokurssilla motivaation hakua Insinööriliiton Tavoitteet todeksi -verkkokurssi on kerännyt kuukauden aikana vajaa 600 osallistujaa. Yksi heistä on melkein valmis konetekniikan insinööri Lassi Rahikainen Lappeenrannasta. Hän kiinnostui uudesta liiton tarjoamasta verkkokurssimahdollisuudesta, kun sai liiton mainossähköpostin aiheesta. Tuntui että elämäni oli asettunut kelpo raiteille, mutta kaipasin selkeyttävää ajatusta tulevaisuuden ideoista ja omista mahdollisuuksistani. Aika moni homma on onnistunut, kun sitä on todella halunnut, mutta mitä minä seuraavina vuosina voisinkaan tavoitella, Rahikainen kertoo. Hän pitää kurssialustaa ja jäsentelyä miellyttävänä; kurssin tehtävät mahdollistavat itsensä haastamista pohdiskeluun. Kurssi anti on selkeyttänyt sekä lähitulevaisuuden että kaukaisempiakin tavoitteita Lasse Rahikaisen selfie. Omiin tehtäväpapereihin voi palata myöhemminkin. Rahikainen arvostaa, että kurssia voi suorittaa itselleen otollisimpaan aikaan, esimerkiksi ruokatunnilla tai iltaisin. Osiot vaativat sopivasti aikaa ja niitä on helppo jaotella palasiin. Huono puoli verkkokoulutuksessa on läsnä olevan sparraajan ja kurssikavereiden puute. Lassi Rahikainen aikoo seurata tulevaa tarjontaa ja osallistua jatkossakin kiinnostaville kursseille. Insinööriliiton jäsenille maksuttoman kurssin voi aloittaa 30. huhtikuuta asti. Lue lisää: 70,5 % Vuonna 2011 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70, 5, kun mukaan lasketaan Suomessa asuneet Suomen kansalaiset. Eduskuntavaalit huhtikuussa Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 19. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa ja ulkomailla Insinööriliiton jäseniä on ehdokkaana vaaleissa. Heistä osan haastattelut olivat Insinööri-lehden vuoden ensimmäisessä numerossa. Tämän lehden sivuilla on haastateltu 9 ehdokasta. Lue lisää ehdokkaista nettisivuilta osoitteessa Suomessa nopea mobiili-internet Yhteyksien keskinopeus on moninkertaistunut kolmessa vuodessa. Maailman nopeimmat mobiiliverkkojen kautta toimivat internetyhteydet ovat Tanskassa, Singaporessa ja Sveitsissä. Suomi on sijalla kahdeksan. Listan latausnopeusmittaukset on tehty viime vuonna Nettitutkan avulla. Se on Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä sovellus, jolla kuka tahansa voi mitata puhelimensa datayhteyden nopeuksia eri paikoissa. Ilmainen sovellus toimii kaikilla älypuhelimilla, mobiili- ja WIFI-verkoissa ja mittaustulokset tallennetaan nimettömänä yliopiston tutkijoiden käyttöön Professori Jukka Mannerin mukaan syitä nopeuksien kasvuun Suomessa on useita. Suurin syy parantuneeseen latausnopeuteen on 4G-verkkojen kehittyminen, mutta myös 3G laajenee samalla, mikä auttaa erityisesti haja-asutusalueilla. Yhä useampi suomalainen pääsee siis kiinni uusimman teknologian verkkoihin, kiitos verkkoteknologiaan tehtyjen investointien ja parempien älypuhelimien yleistymisen. Vaikka keskinopeus on parantunut koko maailmassa, erot maiden välillä ja sisällä ovat silti suuria. Operaattorien, käytettävien laitteiden ja verkkojen ruuhkautumisen lisäksi nopeuteen vaikuttavat esimerkiksi liittymille asetetut rajoitukset, käyttäjien etäisyys operaattoreiden antenneihin, maaston muodot ja saatavilla oleva radioteknologia. Aina 4G ei tuo suuria muutoksia nopeuksiin. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomessa 4G-verkkojen keskinopeus oli 29 Mbit/s, kun taas Ranskassa keskinopeus 4G-verkossa oli vain 14 Mbit/s. 4

5 BITTIKATTAUS Tunteet ja asenteet näkyvät ostoksilla Tunteilla ja asenteilla on merkitystä ostopäätöksiin kuluttajapuolella ja yritysten välisessä kaupassa. Ostopäätösprosessi ja siihen liittyvät useat samanaikaiset tuote- ja brändiarviot tuottavat kuluttajalle usein vastakkaisia tunteita ja asenteita. Tutkija Jenni Sipilä tutki kuluttajan ostopäätöstä videopäiväkirjatekniikalla. Tutkittavat kertoivat videoilla, mitä tunteita ja asenteita ostoprosessi heissä kulloinkin herätti. Tutkittavien oli tarkoitus ostaa suhteellisen kallis urheiluväline eli tanssitanko, joka maksoi euroa. Sipilän mukaan tuotetiedon pitää olla selkeää, koottu yhteen paikkaan ja sen pitää olla linjassa eri kanavissa. Näin ei aina tuntunut tutkitussa tapauksessa sa olevan; jopa jälleenmyyjä ja tämän imago voivat aikaansaada voimakkaita kaita tunnereaktioita, jotka linkittyvätkin raan tuotteeseen. suo- Tunteet ja järkiajattelu ovat molemmat keskeisiä ihmisten töksenteossa, ja ne kytkeytyvät läheisesti ei vain toisiinsa, vaan tulevaisuudessa lähes kaikkeen, sanoo pää- professori Sanna-Katriina atriina nen. Asikaia kaiken netti (Internet of Everything) tulee kat- Hänen mukaansa tamaan myös käyttäjien täjien tunteet käyttö- ja palvelutilanteissa. Tiedot käyvät ilmi i nan teknillisen yliopiston tutki- Lappeenranmuksista. Thinkstock Työskentelisitkö kuukauden ilmaiseksi? Metsäteollisuuden ylemmiltä toimihenkilöiltä puuttuu oma työehtosopimus. Vaikka työnantajat sanovat kohtelevansa ylempiä toimihenkilöitä samalla tavalla kuin muita henkilöstöryhmiä, tasa-arvo ei vallitse kentällä. Osaajat tuntevat sen nahoissaan. Muilla vientialoilla ylempien toimihenkilöiden työelämää kehitetään työehtosopimusten avulla. Metsäalalla kehitys on pysähdyksissä, ja ala jää muista jälkeen. Alan epäkohtana on muun muassa se, että työaikaa koskevista pelisäännöistä ei ole sovittu. Ylemmät toimihenkilöt tekevät keskimäärin vuodessa lähes 1-1,5 kuukautta korvauksetonta ylityötä. Sopimalla eteenpäin - kampanjalla metsäalan ylemmät toimihenkilöt tavoittelevat omaa työehtosopimusta. Metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt jätettiin ulos syksyllä 2013 solmitusta työllisyys- ja kasvusopimuksesta, ja työehtosopimussidonnainen palkkapöytäkirja on umpeutunut paperiteollisuudessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden työnantaja katkaisi sopimusneuvottelut elokuun lopussa Lue lisää: Keskusjärjestöhankkeelle valittiin puheenjohtajat Hanke perustaa Suomeen uusi palkansaajien keskusjärjestö etenee. Ryhmän puheenjohtajaksi on valittu Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Eloranta tähdentää, että uuden keskusjärjestön edunvalvonnan yksi keskeisistä tavoitteista on taata laadukkaan koulutuksen saatavuus kaikille palkansaajaryhmille koulutuksen kaikilla tasolla. Koulutuksesta säästäminen on varastamista tulevaisuudelta. Suomi menestyy, kun väestö on koulutettua, ohjausryhmä linjaa. Hankkeen tulevaisuus- ja strategiatyöryhmän puheenjohtajaksi valittiin Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön on tähän mennessä ilmoittautunut 48 jäsenliittoa. Järjestön tavoitteena on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. 5

6 BITTIKATTAUS Digitaaliset pk-yritykset ovat kasvuhakuisia ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Palkankorotusmallit puntariin Juuri nyt näyttää siltä, että kansallisia palkkaneuvotteluja käydään huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen. Ennen neuvotteluja osapuolten tarkoituksena on katsoa, millaisella koostumuksella Suomen hallitus muodostetaan ja millaista politiikkaa se ryhtyy harjoittamaan. Karille menneet työrauha- ja järjestelmäneuvottelut olivat jossakin vaiheessa muodostumassa uhaksi keskitetyn sopimisen jatkamiselle, mutta optiovuoden palkat saataneen sovituiksi. Yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen rahaa on todennäköisesti jaossa niukasti, mutta ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisella mallilla korotuksista sovitaan. Perinteinen akavalainen korotusmalli on ollut niin sanottu prosenttikorotusmalli, jossa sekä pienituloiset että suurituloiset saavat suhteellisesti samat korotukset. Euroina tämä näkyy pienituloisten pienempinä korotuksina ja käänteisesti toisinpäin. Jos yleisesti ottaen ollaan sitä mieltä, että pieni- ja keskituloisten korkeakoulutettujen joukon muodostavat muun muassa kirjastonhoitajat, opettajat, insinöörit, sosiaalityöntekijät ja myyntimiehet, keskusjärjestömme Akavan pitäisi ottaa heidät paremmin huomioon. Tämä tarkoittaa sellaisten palkkamallien edistämistä, jotka eivät euroina painotu suurituloiseen puoliskoon. Sellainen tilannehan meillä on nyt, eikä tämä edistä koulutetun alipalkatun naisen tai miehen asemaa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2013 akavalainen mediaanipalkka oli ja keskiarvopalkka 4230 euroa kuukaudessa. Vastaavan ajankohdan insinööripalkat olivat ja euroa kuukaudessa. Eli insinöörikunnan edustajat ovat varsin keskimääräistä akavalaista jäsenistöä. Lukujen alle jää vielä noin puolet akavalaisista. Voi perustellusti esittää kysymyksen: ovatko prosenttikorotukset tosiaan ainoa hyvä malli vai pitäisikö meidän etsiä parempia keinoja auttaa koulutettujen, työn vaativuuteen nähden alipalkattujen akavalaisten asemaa? Digitaalisesti suuntautuneiden yritysten suhdannekuva on selvästi muuta pk-sektoria valoisampi. Näistä yrityksistä noin 37 prosenttia odottaa suhdanteiden kohenevan seuraavan vuoden aikana, kun muista pk-yrityksistä myönteistä kehitystä odottaa vain noin viidennes. Digitaalisesti suuntautuneista yrityksistä neljännes on voimakkaammin kasvuhakuisia. Kaikista pk-yrityksistä seitsemän prosenttia ilmoitti olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia. Digitaalisesti suuntautuneiksi yrityksiksi määritellään yritykset, jotka käyttävät useita eri digitaalisia työkaluja, kuten sosiaalista mediaa, pilvipalveluja, big dataa, verkkoostoksia ja -myyntiä tai digitaalisia jakelukanavia. Noin kolmannes digitaalisesti suuntutuneista yrityksistä oli lisännyt innovaatiotoimintaa tai tuotannon ja tuotteiden kehitystä edellisvuoden aikana ja lähes puolet aikoi tehdä näin seuraavan vuoden aikana. Suoraa vientitoimintaa ulkomaille ilmoitti harjoittavansa 12 prosenttia kaikista pk-yrityksistä, kun digitaalisesti suuntautuneista yrityksistä vientiä harjoitti neljäsosa. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta Digitaalisesti suuntautuneet pk-yritykset -katsauksesta. Työkyvyttömyyseläkkeet tasaisessa laskussa Viime vuoden lopulla työeläkejärjestelmästä oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä noin henkeä. Uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Erityisesti mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pudonnut, viimeisen kuuden vuoden aikana lähes kolmanneksen. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut koko 2000-luvun. Hylkäysosuus on pysynyt viime vuosien aikana tasaisena, 25 prosentin tuntumassa. Työkyvyttömyyseläkkeiden laskun taustalla arvioidaan olevan monia eri syitä: parantunut työterveyshuollon toiminta, nopeutunut kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamisen yleistyminen työpaikoilla. Nykyään työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunnossa arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja töihin paluun mahdollisuuksia. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien lukumäärän laskun kanssa on työeläkevakuuttajien tarjoama ammatillinen kuntoutus lisääntynyt voimakkaasti. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua omassa tai muussa työpaikassa, työhön valmennusta tai koulutusta. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen kokoamista, työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista tiedoista. 6

7 BITTIKATTAUS Tehdyn työtunnin kustannus nousi 0,6 prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset viime vuoden loka-joulukuussa nousivat 0,6 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, nousivat 0,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla 1,4 prosenttia. Valtiolla tehdyn työtunnin kustannukset laskivat viime vuoden lokajoulukuussa 0,7 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä laskivat 0,9 prosenttia vastaavalla ajankohdalla. Viime vuoden neljännellä neljänneksellä oli yksi työpäivä enemmän kuin vuonna Työpäivien määrän vaihtelu samalla neljänneksellä eri vuosien välillä vaikuttaa työvoimakustannuksiin, sillä kustannus lasketaan tehtyjä tunteja kohti. Vuoden 2014 keskimääräinen tehdyn työtunnin työvoimakustannusten kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli yksityisellä sektorilla 1,5 prosenttia, valtiolla 2,1 prosenttia ja kuntasektorilla 1,6 prosenttia. Thinkstock Sosiaalivakuutusmaksujen nousu kasvatti tehdyn työtunnin kustannusta kaikilla sektoreilla viime vuonna. Keskimääräinen tehdyn tunnin kustannus ilman sosiaalivakuutusmaksuja kasvoi 1,3 prosenttia yksityisellä sektorilla, 1,3 prosenttia valtiolla ja 1,4 prosenttia kuntasektorilla. Menetkö flunssaisena töihin? Kurkku tuntuu karhealta, yskittää, nenä vuotaa tai lihaksia särkee. Kuumemittari näyttää, ettei kuumetta ole, korkeintaan lievää lämpöä. Flunssan oireet ovat moninaiset. Monet sairastavat jonkinlaisen flunssan vuosittain, mutta eroavaisuuksia on siinä, miten tämä näkyy töissä. Joku jää kotiin heti, joku sinnittelee töissä vielä kuumeisenakin. Insinööriliiton maaliskuisessa uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, kuinka he toimivat flunssan yllättäessä. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että kuume ratkaisee kotiin jäämisen; jos kuumemittarin elohopea nousee yli 37 astetta, on parempi potea kotona. Pari prosenttia ei malta jäädä kotiin sairastamaan, vaikka lääkärikin suosittelee lepoa. Vastaajia oli yhteensä % en, jään heti ensioireiden ilmaannuttua kotiin potemaan 2 % menen, vaikka lääkäri määrää jäämään kotiin 10 % menen, sillä työt odottavat kuitenkin paluuta 13 % en, mutta työskentelen etänä 66 % menen, jos ei ole kuumetta TP haastaa poliitikot #Vientilupauskampanjaan Teollisuuden palkansaajat TP perää puolueilta ja eduskuntavaaliehdokkailta konkreettisia ehdotuksia ja tekoja viennin edistämiseksi. TP haluaa nostaa teollisen toiminnan ja etenkin vientiteollisuuden menestymisen politiikan ytimeen. Kutsumme poliitikkoja osallistumaan #Vientilupaus-kampanjaan. Kampanjan tavoite on yksinkertainen: puolueet ja eduskuntavaaliehdokkaat kertovat konkreettisia linjauksia siitä, miten he sitoutuvat parantamaan vientiteollisuuden asemaa, TP:n puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo. TP painottaa, että yritykset ja työmarkkinajärjestöt eivät voi yksin ja omilla päätöksillään muuttaa Suomen suuntaa. Teollisen pohjan vahvistaminen ja vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen vaatii myös poliittista sitoutumista. Ehdokkaiden vientilupaukset julkaistaan kampanjan Facebook-sivulla (facebook.com/vientilupaus) ja twitterissä (@vientilupaus). Viesteihin liitetään lupauksen antaneen ehdokkaan kuva. 7

8 ILMOITUS

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Tärkeitä linjauksia EU-tuomioistuin linjasi lähetettyjen työntekijöiden työsuhdeoikeuksista. Kyse oli Sähköliiton ajamasta jutusta, joka koski puolalaisten sähkömiesten työskentelyä Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla. Linjauksen mukaan lähetettyihin työntekijöihin pitää noudattaa työntekomaan yleissitovien työehtosopimusten palkkaluokitteluja. Tuomioistuimen linjaus on merkittävä koko EU:n talousalueelle. Se lopettaisi halpatyövoiman siirtelyn maasta toiseen epäoikeudenmukaisilla työehdoilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ottikin tuoreeltaan kantaa asiaan vähätellen EU-tuomioistuimen linjausta. Jos linjaus saa Suomessa lainvoiman ja muuttuu käytännöksi koko EU:ssa, sillä on piristävä vaikutus Suomen pk-sektorille. Suomalaiset suuryritykset toimivat muiden monikansallisten yritysten tavoin ostamalla alihankintaa sieltä, mistä sitä halvimmalla saa, usein kyseenalaisin työsuhteen ehdoin. Jatkossa suomalaiset alihankkijat voivat päästä samalle viivalle kilpailussa Euroopan halpamaiden kanssa Suomen urakoista. Yleissitovuus on siis Suomen pk-sektorin etu. Pksektorin on todettu olevan ainoa taho, joka merkittävästi työllistäisi Suomessa. Wärtsilä sai tahran maineeseensa kansalaisjärjestö Finwatchin paljastaessa sen maksavan liian pieniä palkkoja Intian tehtaallaan ja käyttävän alihankkijana tahoa, joka polkee työntekijän oikeuksia. Edellisen kerran Finwatch paljasti Stora Enson alihankkijoiden käyttävän lapsityövoimaa. Jos ruoka tai muut myytävät tuotteet ovat erityisen halpoja, on aina riistetty lapsia, eläimiä tai ympäristöä tai kaikkia näitä. Kuluttajien kannattaakin paremmin selvittää, miten tuotteet on tuotettu. Suomalaiset ammattiyhdistysliitot yrittävät saada työskentelyolot ja ihmisoikeudet globaalisti ILOn määrittelemille tasoille. Valitettavasti yksikään suomalainen suuryritys ei ole suoraan sitoutunut ILOn sopimuksiin. Ne vetoavat siihen, että vastaavat asiat ovat yritysten arvoissa. Kuitenkin väärinkäytöksiä löytyy jatkuvasti maailmalta ja Suomesta. Eduskuntavaaleihin on aikaa kuukausi. Moni istuva kansanedustaja ja Arkadianmäelle ensimmäistä kertaa yrittävä poliitikonalku julistaa työelämän kovien arvojen puolesta. Halutaan luopua pk-sektoria auttavasta yleissitovuudesta ja halutaan vaarantaa sopimusyhteiskunta luopumalla ay-jäsenmaksun verovähennysoikeudesta. Mitä sopimusyhteiskunnan tilalle halutaan? Tällä hallituskaudella työmarkkinajärjestöt ovat ainoita, jotka ovat pystyneet sopimaan asioista. Maan hallitukselta jäi kaikki suuret asiat kesken tai aloittamatta. Muistakaa vaikuttaa ja käydä äänestämässä vaaleissa. Tutkikaa vaalikoneista, mitä ehdokkaanne ovat mieltä työelämän tärkeistä asioista. 9

10 Kerrostalo syntyy uudelleen TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Mari Männistö Rakennusliike Hartelan työpäällikkö Kari Saarinen näkee työssään, että 1970-luvun talot ovat tulleet peruskorjausikään. 10

11 Kari Saarinen (oik.) kertoo Vesa Vehaselle, että kaikki vanha väistyy uuden tieltä. 11

12 Hyvin rakennetusta kohteesta voi olla aidosti ylpeä, Kari Saarinen sanoo. Turun Pernossa, Tähkiökatu 4 A:n neljännen kerroksen asunnossa näky on kuin räjäytyksen jäljiltä. Paljasta betonia on vastassa seinissä, lattialla ja katossa. Keittiön kaapit tekevät tuttavuutta sorkkaraudan kanssa. Rakennusliike Hartelan työpäällikkö, insinööri Kari Saarinen kertoo, että 1970-luvun lopussa rakennettu kerrostalo ja sen viereisellä tontilla sijaitseva kaksosveli 4 B puretaan sisältä pintoihin asti. Kaikki rakennetaan uusiksi, myös talotekniikka. Julkisivukin korjataan. Ja ikkunat vaihdetaan. Kyytiä ovat saaneet myös esimerkiksi 70-luvun tyyliin valmiina elementteinä paikalle tuodut kylpyhuoneet. Lisäksi asunnoista on kadonnut väliseiniä. Mutta uusia muurataan tilalle: Tilassa, jossa oli ennen kaksi kolmiota, onkin tulevaisuudessa kaksi kaksiota ja yksi yksiö. Taloihin tulee enemmän vuokrattavia asuntoja. Ja peruskorjauksen ansiosta koko kohteen imago kohentuu, energiatehokkuus paranee ja elinkaari pitenee, Saarinen summaa. FIKSU PERUSKORJAA NYT Kari Saarinen valmistui Turun teknillisen opiston talonrakennuspuolelta insinööriksi vuonna Hän on ollut siitä lähtien töissä Hartelalla, perinteikkäässä perheyhtiössä, joka työllistää noin tuhat rakennusalan ammattilaista. En ole osannut poiskaan lähteä, mies kuittaa varsinaissuomalaisen vähäeleisesti pitkän työuransa yhden työnantajan leivissä. Uransa aikana Saarinen on ollut mukana rakentamassa esimerkiksi vuoden betonirakenteeksi valittua Raision kirjastoa, Turun Länsikeskuksen Citymarketia sekä kymmeniä muita uudiskohteita. Vuosi vuodelta korjausrakentamisen määrä on kuitenkin lisääntynyt. Valtakunnallisesti korjausrakentamisen volyymi on jo ylittänyt uudisrakentamisen. Valtavasti kiinteistöjä on tullut peruskorjausikään ja toisaalta suhdanteet ovat sellaiset, että uudisrakentaminen ei vedä. Saarisella on parhaillaan työn alla viisi kohdetta, joista korjausrakentamista edustaa myös TYKSin A-sairaalan kolmen kerroksen saneeraus. TVT Asunnot Oy:n omistamien Tähkiönkadun kerrostalojen peruskorjauksella ei ollut vielä kiire. 12

13 Rakentaminen on nyt halpaa ja kilpailu kovaa. Mutta talot oli fiksua peruskorjata juuri nyt. Rakentaminen on tällä hetkellä halpaa ja kilpailu kovaa. Tulevaisuudessa, kun ajat paranevat, niin hinnat nousevat taas. Silloin voi myös olla sellainen tilanne, että peruskorjausta vaatisi yhtä aikaa kymmenen kohdetta. SISÄTYÖTÄ VAAN EI SIISTIÄ Saarisen mukaan korjausrakentamisessa saa varautua aina yllätyksiin. Tavallista on esimerkiksi se, että rakenteet estävät läpivientien tekemisen sinne, johon niitä on alun perin suunniteltu. Toisaalta korjausrakentajan ei tarvitse palella pakkasessa. Siitäkin on hyötyä, että sen enempää rakentajat kuin materiaalitkaan eivät kastu sateessa. Mutta ei tämä kyllä mikään siisti sisätyö ole. Pölyä on ihan riittämiin. Kun tehdään töitä vaikkapa sairaalan kaltaisessa kohteessa, josta osa tiloista on samaan aikaan normaalikäytössä, niin pölynhallinta alipaineen avulla on oma taiteenlajinsa. Tarkkoja varotoimia vaatii myös esimerkiksi asbestia sisältävien eristeiden purkaminen. JÄMÄKÄT JA JÄRJESTELMÄLLISET Työpäällikkö vastaa työsuorituksiin liittyvistä asioista, koordinoi hankintoja ja työvoimaa. Rakennusalan yleisen käytännön mukaan urakat on jaettu edelleen useille aliurakoitsijoille. Saarinen vastaa osaltaan siitä, että kokonaisuus pysyy kasassa ja aikataulussa. Kun työn alla on yhtä aikaa viisikin työmaata, yhtälö tarkoittaa, että jokaiseen päivään monta kokousta ja lukemattomia puhelinsoittoja. Saarisen mukaan hänen työssään vaaditaan rauhallisuutta ja stressinsietokykyä. Ja tarvittaessa pitää sanoa myös jämäkästi, huolehtia siitä, että niin tehdään, mitä on sovittu. Hienointa työssäni on tietenkin se, että hyvin rakennetuista kohteista voi olla aidosti ylpeä. Rasittavinta on se, että aina hommista ei tahdo päästä irti vapaa-ajallakaan. Saarisen puhelimessa, joka soi haastattelun aikana monta kertaa, on soittoäänenä tunnus spagettiwesternistä Hyvät, pahat ja rumat. Hän naurahtaa, että se on hyvä sävelmä, mutta kappalevalinnassa ei ole sen enempää symboliikkaa. Ihan Clint Eastwoodeja työpäällikköjen ei sentään tarvitse olla luvun talot ovat tulleet korjausikään Raksun eli Rakennusalan suhdanneryhmän mukaan asuntojen ja muun talonrakennuksen aloituksia harkitaan aikaisempaa tarkemmin. Vilkas asuntojen korjaaminen jatkuu sen sijaan myös tänä vuonna. Korjaamista vauhdittavat valtion elvyttävä finanssipolitiikka, korjausikään tulevien rakennusten kasvava määrä, matala korko sekä paine parantaa rakennusten ominaisuuksia, kuten sisäilman laatua, energiatehokkuutta sekä varusteita. Leimaa-antavaa on, että 1970-luvun vilkkaan rakentamiskauden talokanta on tullut ikään, jossa rakennusten julkisivut, katot, parvekkeet, ikkunat ja LVIS-järjestelmät vaativat uusimista. Toimitilojen korjausrakentaminen on hitaampaa kuin asuntojen. Erityisen paljon korjausvelkaa on kertynyt talousvaikeuksissa olevalle kuntasektorilla. Kunnissa joudutaan myös miettimään, kumpi on järkevämpää ja taloudellisempaa, vanhan korjaaminen vai purkaminen. Lähde: Rakennusalan suhdanneryhmän raportti Uusissa piirustuksissa asuntojen määrä on lisääntynyt. 13

14 Tapani Suokas on työskennellyt 33 vuotta samassa työpaikassa, mutta paljon on muuttunut luvulla rakennetut veturitallit ovat säilyneet. Tapani Suokas on työskennellyt 33 vuotta samassa työpaikassa, mutta paljon on muuttunut luvulla rakennetut veturitallit ovat säilyneet. Kolmen vuosikymmenen muutoksia TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen Työelämän murros näkyy yksittäisillä työpaikoilla. Vuoden alussa aloitti kolme samaan konserniin kuuluvaa yritystä: Cinia Group Oy sekä sen tytäryhtiöt Cinia Cloud Oy ja Cinia One Oy. Vaikka konserni on tuore, taustallaan sillä on pitkä rautatieläishistoria. VR:n yhtiöittämisen jälkeen 1990-luvulla teleasioiden parissa työskentelevistä koottiin yhtiön teleosasto. Osastolla työskenteli noin 150 henkilöä, joista alle parikymmentä oli toimihenkilöitä ja loput asentajia. Vuosituhanteen vaihteessa perustettiin Railtelia Oy. Nimi muutettiin sittemmin Corenet Oy:ksi, kun vähemmistöomistaja vaihtui. Neljännesvuosisata sitten vastavalmistunut tietoliikenneinsinööri Tapani Suokas aloitti VR:n telepuolen toimialapäällikkönä. Siitä lähtien hän on työskennellyt samassa yrityksessä, vaikka sen nimet ja omistajat sekä omat tehtävät ja työpaikalla noudatettavat työehtosopimukset ovat vaihtuneet. HENKILÖSTÖRAKENNE MUUTTUI Viime vuosi oli taas muutoksen aikaa. Corenetista ulkoistettiin asentajat. Nyt noin 130 hengen konsernissa henkilöstö on jakautunut ylempiin toimihenkilöihin, joita on 47 prosenttia ja toimihenkilöihin 45 prosentin osuudella. Johtoon kuuluu kahdeksan prosenttia henkilöstöstä. Konsernin asiakkaina on valtion isoja laitoksia kuten VR, Liikennevirasto ja Fingrid. Yksityisen sektorin asiakkaiden määrä teollisuudessa ja palvelualoilla laajenee jatkuvasti. Erikoispalveluja tuottava teleoperaattori Cinia Cloud myy verkko- ja tietoliikenneyhteyksiä yrityksille ja Cinia One tarjoaa tele- ja telematiikka-alan järjestelmäpalveluja. Nykyisin omistajina ovat valtion omistama Governia 77,5 prosentilla sekä työeläkeyhtiö Ilmarinen ja OPryhmä, kumpikin 11,25 prosentilla. Toiminnan painopiste on muuttunut omasta asennustoiminnasta koko- 14

15 naisvaltaisten palveluiden ja asiantuntijapainotteisen suunnittelun ja projektien vetämisen suuntaan, sanoo hankintapäällikkönä työskentelevä Suokas, joka koordinoi hankintoja kaikissa yhtiössä. JAKO UUSIIN HENKILÖSTÖRYHMIIN Viime kesänä talossa vaihtui työnantajan aloitteesta työehtosopimus. Aiemmin talossa noudatettiin Rautatiealan toimihenkilöiden työehtosopimus, johon kuuluivat kaikki toimihenkilöt. Tilalle tulivat YTN ICT-alan sopimus ja toimihenkilöiden prolainen ICT-alan sopimus. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Suokas arvioi, että vaihto meni hyvin, vaikka se oli työläs ja vaati paljon apua Insinööriliitolta ja YTN:ltä. Vanhaa ja uutta sopimusta piti käydä erittäin huolella: vertailu vei aikaa. Pienen alkunauhkeuden jälkeen kaikki sujui hyvin. Esimerkiksi palvelusvuosilisä maksettiin takautuvasti vasta syksyllä, mutta ilman riitaa, Suokas kertoo. Teimme paikallisia sopimuksia esimerkiksi päivystyksestä ja työajoista hyvässä hengessä työnantajan kanssa. Työehtosopimusten vaihdon myötä moni asia muuttui paremmaksi. Suokas ottaa toimihenkilöpuolelta esimerkin; he saavat nykyään korvausta omalla ajalla matkustamisesta. Ylemmille toimihenkilöille tuli ICT-alalla oleva palvelusvuosilisä. Pidän hyvänä, että ylempien toimihenkilöiden sopimus jättää aika paljon varaa paikalliselle sopimiselle. Samaan hengen vetoon Suokas kuitenkin huomauttaa, että oma vaaransa on siinä, onko molemmilla osapuolilla kykyä ja halua sopia paikallisesti. Yhtiön omistajavaihdoksen takia henkilöstö menetti aiemmin etuna olleen vapaa matkustusoikeuden junissa. Etu ei ollut suoraan mainittu työehtosopimuksessa. Neuvotteluissa työnantajan kanssa asia kirjattiin siten, että työnantaja huomioi ne henkilöt, jotka kärsivät siitä eniten. KAIKKI CINIALAISIA Konsernissa ei korosteta kolmen yhtiöiden eroja, vaan naapurihuoneessa voi istua minkä yhtiön työntekijä tahansa ja jokainen on cinialainen. Luottamusmiehenkin näkökulmasta työehtosopimuksen vaihtoa suurempi asia on konsernin rakenteen muutos, Suokas sanoo. Henkilöstöllä ja ulkopuolisilla kumppaneilla on vielä opeteltavaa, minkä yhtiön asiassa he kulloinkin toimivat. Byrokratia on lisääntynyt, kun kaikilla yhtiöllä omat tietonsa, y-tunnuksesta lähtien. Henkilöstön keskuudessa on pohdittu konsernirakenteen muutoksen syitä. Johtopäätöksissä on arveltu, että tytäryhtiöille on kaavailtu toiminnan ja omistuksen suhteen erilaista tulevaisuutta nähtäväksi jää millaista. KOLUMNI Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko Tervehdys Euroopan parlamentista Arki valiokunnissa on päässyt vauhtiin ja työ teollisuuden, tutkimuksen ja energian sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa on temmannut mukaansa. Reilun puolen vuoden aikana on ollut iloa niin 11 vuodesta eduskunnassa kuin insinöörin koulutuksestakin. Tällä hetkellä katseet ovat suuntautuneet investointipakettiin, joka symbolisoi EU:n talouspolitiikan rakentamista Kreikan jälkeen tai ohella. Eurooppa tarvitsee uuden suunnan. Sen on pystyttävä houkuttelemaan investointeja ja yrityksiä Eurooppaan, on kehitettävä ympäristö, jossa pääsee syntymään innovaatioita sekä on pidettävä eurooppalaisten työelämän taso ja ammattitaito korkealla. Tavoitteena on teollisuuden pitäminen Euroopassa ja jopa yritysten houkuttelu takaisin Eurooppaan. Moni puhuu onnistumisen pakosta, investointivaje riuduttaa Eurooppaa. Pelkistä leikkauksista ja kuritoimista ei kannattaisi enää kenenkään puhua. Teollisuus- ja energiavaliokunnassa päästään vauhtiin, kun energia- ja digiunionin palasia alkaa tulla säätelyyn. Tavoite on yhtenäistää energian sisämarkkinoita, jotta mahdollistuisi tehokkuus, turvallisuus ja uusiutuvien lisääntymisen myötä älyverkko. Samoin digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa halutaan eroon roaming-maksuista, sirpaloituneista markkinoista ja säännöistä, maantieteellisistä rajauksista yleensäkin ja tavoitellaan myös tekijänoikeusjärjestelmän yhteensovittamista. Työllisyysvaliokunnassa odotetaan muun muassa työturvallisuusstrategiaan liittyviä direktiivejä. Tärkeinä kysymyksinä ovat ehdottomasti työaikadirektiivi sekä säännöstön uudistaminen ammatillisten tautien tunnistamisessa. Työn luonteen muuttuminen mekaanisen työn tekijästä ajatustyöläiseksi on tuonut uusia haasteita; esimerkiksi stressiperäisten sairauksien tunnistaminen työturvallisuusasiaksi sekä ergonomiadirektiivi. Äitiyslomadirektiivin parannus on jäissä, sillä komissio haluaa vetää sen pois käsittelystä. Se on jäänyt jumiin jäsenmaiden keskinäisiin neuvotteluihin neuvostossa. 15