ROLLARIT - KIIPEILYKALLIO LÄNSISALMESSA. Tietopaketti Östersundomin yhteisen yleiskaavan suunnittelijoille. Suomen Alppikerho ry.

Transkriptio

1 1 ROLLARIT - KIIPEILYKALLIO LÄNSISALMESSA Tietopaketti Östersundomin yhteisen yleiskaavan suunnittelijoille Suomen Alppikerho ry

2 2

3 3 Suomen Alppikerho ry PL Helsinki Östersundom toimikunta Helsingin kaupungin kirjaamo PL HELSINGIN KAUPUNKI Hyvät Östersundomin alueen suunnittelijat, Me suomalaiset kalliokiipeilijät olemme nauttineet Itä-Vantaalla sijaitsevan kiipeilykallion haasteista 1980-luvun alusta lähtien. Pääkaupunkiseudulla on kovin vähän näin hyviä urheilupaikkoja. Kokoamme teille tällaisen tietopaketin ja toivomme, että tämä kallio säilyy meidän ja tulevien kiipeilijöiden käytettävissä myös tulevaisuudessa. Annamme mielellämme lisätietoja ja esittelemme kalliota paikan päällä. Ottakaa rohkeasti yhteyttä Yhteyshenkilömme on Samu Kaseva. Kunnioittaen, Helsingissä Suomen Alppikerho ry Samuli Mansikka hallituksen puheenjohtaja tiedoksi Suomen Kiipeilyliitto ry Samu Kaseva hallituksen jäsen

4 4 Pääkaupunkiseudun köysikiipeilykalliot Suomalaisen kalliokiipeilyn syntysijat ovat Helsingissä Taivaskalliolla ja sen itäpuolella sijaitsevalla Rossin rinteellä. Taivaskallion muutaman metrin korkuiset rintaukset ovat edelleen matalan ja köydettömän kiipeilyn aktiivipaikkoja. Rossin rinne oli ensimmäinen köysikiipeilypaikka, mutta se on nykyään Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen aidatulla ja suljetulla alueella ja kiipeilyn harrastajien ulottumattomissa. Menneinä vuosikymmeninä kiipeilyä kotikallioilla pidettiin valmistautumisena ulkomaille suuntautuville vuorikiipeilymatkoille. Nykypäivänä kalliokiipeily nähdään suurelta osin urheilu- ja liikuntaharrastuksena. Talvisin sisätiloissa harrastettava seinäkiipeily tukee kalliokiipeilyä kovasti, mutta ei mitenkään korvaa ulkona tapahtuvaa harjoittelua. Seinäkiipeilyssä ja kalliokiipeilyssä köysitekniikan ja varmistusten hallinta on yksi tärkeimmistä osaamisalueista ja nämä oppii vain toistuvan harjoittelun kautta. Pääkaupunkiseudun köysikiipeilykalliot ovat alle 20 m korkeita, mutta se on aivan riittävä korkeus harjoitteluun. Korkeammat ja haastavammat kalliot sijaitsevat niin etäällä pääkaupunkiseudusta, että arki-iltaisin ei ole mahdollista käydä niillä. Pääkaupunkiseudulla on vain kolme kunnollista köysikiipeilykalliota, joista kaksi sijaitsee ItäVantaalla ja yksi Pohjois-Espoossa. Hakunilassa sijaitsee Käärmekallio, joka on korkea, mutta pääosin loiva. Se soveltuu köysitekniikan koulutuskallioksi, mutta ei ole kiipeilykalliona kovinkaan haasteellinen. Länsisalmessa sijaitsee tämän tietopaketin kohde Rollarit, joka on paitsi haasteellinen, myös laaja. Kalliolla on yli 30 reittiä ja sinne sopii lähes kymmenen köysistöä

5 5 samanaikaisesti. Solvallan liikuntakeskuksen eteläpuolella sijaitseva Nuuksion tienvarsikallio on aurinkoinen ja mukava ja siihen sopii muutama köysistö samanaikaisesti. Kaikki nämä kalliot sijaitsevat maantien vieressä. Näillä kolmella kallioilla voidaan kiivetä joko ylä- tai alaköydellä tai luonnollisilla varmistuksilla tai porahakavarmistuksilla. Kiipeilijä voi valita oman osaamistason tai päivän fiiliksen mukaan oman varmistustapansa. Kiipeily on järjestäytynyttä toimintaa. Kiipeilyseurojen kattojärjestö on Suomen Kiipeilyliitto ry, joka on myös Suomen Olympiakomitean jäsen. Kirkkonummen Kauhalassa sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla virkitysalueella kiipeilykallio, jonka käytöstä Alppikerho sopinut liikuntaviraston kanssa. Kiipeilijät ovat tehneet yhteistyötä liikuntaviraston ja kiinteistönomistajien kanssa myös useissa sisäkiipeilypaikoissa eri puolilla pääkaupunkiseutua ja kuluvan talven aikana myös Pikkukosken alueella, jonne on rakennettu jääputoukset kiipeilyä varten. Rollareiden kiipeilyhistoria ja nykytilanne Alppikerhon Vuosaaressa asuvat kiipeilijät keksivät kallion 1980-luvun alussa ja antoivat paikalle nimen Rollarit. Kalliolle tehtiin useita reittejä luvun aikana kalliolla kiipeiltiin säännöllisesti, mutta koska kiipeilijöiden määrä oli vähäinen, oli myös käyntejä kalliolle melko vähän. Viikonloppuisin kiipeilijät suuntasivat Etelä-Suomen korkeammille kallioille. Suomen Alppikerhon vuoden 1982 toimintakertomukseen on kirjoitettu: Itä-Helsingissä otettiin käyttöön kertomusvuonna suuren suosion saavuttanut Rollari-kallio, jonka noin 4 m korkea pystysuora seinämä on oivallinen harjoittelupaikka vaikeahkoille reiteille. Reittejä on tähän mennessä kymmenkunta. Toimintakertomus on julkaistu Alppikiipeily 1983-lehdessä, samoin kuin neljä mustavalkoista valokuvaa, jotka on kopioitu tähän tietopakettiin luvun alussa kalliokiipeilijöiden määrä pääkaupunkiseudulla kasvoi runsaasti, kalliolla käytiin huomattavasti enemmän ja sinne tehtiin uusia reittejä. Vuosituhannen vaihteessa kalliolle asennettiin nykyiset varmistuslaitteet: porahakoja ja yläankkurit. Maanomistajan kanssa sovittiin, että kalliolla voi käydä kiipeilemässä, mutta järjestettyjä ryhmäkäyntejä sinne ei toivottu. Koulutustapahtumat siirrettiin tällöin pysyvästi Käärmekalliolle. Oikealla ylempi kuva v ilmakuva luvun alussa tehtiin Vuosaaren sataman tie- ja ratayhteyksien suunnitelmat. Kävimme suunnitelmapiirustukset läpi ja totesimme, että kiipeilykallio säästyy. Kallion läheisyyteen oli suunnitteilla tilukset yhdistävä ylikulkusilta, mutta siltaa ei lopulta rakennettu. Käsittääksemme Vantaan kaupunki suunnitteli samaan aikaan jonnekin lähistölle ulkoilualuetta palvelevaa parkkipaikkaa, mutta sitäkään ei rakennettu. Kallion edustalta poistettiin muutama lohkarekin. Oikealla alempi kuva v ilmakuva.

6 6 Kehä III levitettiin kaksiajorataiseksi ja satamarata rakennettiin. Maantie on kallion kohdalla sillalla, joka muodostaa ratatunnelin. Maantien liittymiskaista päättyy kallion kohdalla tunnelin pohjoisen suuaukon lähellä. Tämä on ainoa pysäköintipaikka. Poliisi on tarkastanut ja hyväksynyt, että autot voi pysäköidä tähän paikkaan kunhan ne ovat ajoradan sivussa. Pysäköinti on kuitenkin hankalaa. Dokumentit Suomen Kalliokiipeilyopas on tietokirja kalliokiipeilyn harrastajille. Kirjasta on julkaistu kolme päivitettyä ja täydennettyä painosta vuosina 2001, 2003 ja Rollarit on kaikissa painoksissa. Kirjan johdantotekstissä mainitaan kalliosta: Itäisessä Helsingissä sijaitsee hyvin suosittu ja kivilaatunsakin puolesta erikoisempi kallio Rollarit. Rollareilta löytyy hyviä halkeamia luonnollisen kiipeilyn opetteluun sekä myös hienoja, urheilukiipeilyllisempiä porahakalinjoja. Ensin mainitun tyylin edustajista yleiseen suosioon ovat päässeet mm. Rock Vandal, Shell Super ja Spiderman. Porahaoitetuista reiteistä suosiotaan ovat kasvattaneet Mantra, Guru, Liidi Master ja Lanttumaakari. Kletteratiini 2/1995:ssa on Johan Björklundin, Rami Lappalaisen ja J. & K. Äijälän kokoamat reittikuvaukset ja ajo-ohjeet varmaankin kaikille silloin tiedossa olleille Etelä-Suomen kiipeilyja boulderkallioille. Rami kirjoittaa Rollareista seuraavasti, kuvaa tai topoa ei kuitenkaan ole: Rollarit on varsinkin aloittelijoiden suosiossa oleva kallio. Kuivuu hitaasti, jo on viileät ilmat. Vaikeusasteet 4>7 ja korkeus n. 10 metriä. Lähes kaikki reitit ovat täysin pystysuoria ja kiipeilykelpoisia. Reittejä löytyy noin 15 kpl. Kivenlaatu on hyvin kiinteää. Ajo-ohje: Kallio löytyy noin 500 metriä ennen Kehä III itäpäätä, tien pohjoispuolelta. Topojen eli reittikuvausten tekeminen oli 80- ja 90-luvuilla vielä aika karkeaa. Vähitellen kiipeilijäjoukossa putkahteli valokuvaajia ja piirtäjiä ja julkaisujen taso parani huomattavasti. Vuoden 1990 ja 1991 topot on liitteinä. Vaikka piirrokset ovat yksinkertaisia, näkee kiipeilijä niistä olennaisen.

7 7 Reitinteon perusteet Kiipeilijälle on tärkeää, että kallio on luonnon muokkaama. Tästä syystä esimerkiksi kallioleikkaukset teiden ja ratojen varrella eivät ole alkuunkaan kiinnostavia. Niissä leikkauksissa ei myöskään saa kiipeillä. Luonnon kokeminen ja siitä nauttiminen on keskeinen osa kiipeilyä. Kiipeilijä etsii kalliosta ensin helpointa mahdollista linjaa päästä ylös. Yleensä nämä ovat kalliossa olevia halkeamia, joista helposti löytyy käsille ja jaloille tarttumisotteita ja portaita. Haastavampia reittejä tarjoavat yleensä sileämmät seinämäpinnat halkeamien välissä. Pienet listat ja koloset (jopa alle 1cm leveät) riittävät taitavalle kiipeilijälle etenemiseen. Reitin ensimmäisenä noussut antaa sille nimen ja arvioi myös vaikeuden. Ajan saatossa kiipeily-yhteisön muodostamat säännöt ohjaavat ensinousijaa. Perinteisesti kiipeily-yhteisö on pitänyt tarkasti huolta että sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Lisätietoja on kirjoitettu Suomen Kiipeilyliitto ry:n sivustolle (www.climbing.fi > access) Ainoa mitä kiipeilijät kallioon toisinaan lisäävät ovat porahaat, jotka mahdollistavat lajin turvallisen harrastamisen ja niitäkin käytetään vain silloin kun muita vaihtoehtoja ei ole. Kalliossa oleviin halkeamiin voi kiipeilijän varmistamista varten laittaa erilaisia kiiloja, joilla kiipeilyköysi kiinnitetään kallioon. Tällä tavalla kiipeily on suhteellisen turvallista. Kiilat saa helposti irti kiipeilyn jälkeen eivätkä ne vahingoita kalliota. Kehittämissuunnitelma Rollarit on tienvarsikallio ja liikennemelu on toisinaan häiritsevää. Siitä huolimatta kallio on mainio virkistyspaikka ja sellaisena se tulee säilyttää. Kuten tekstin alkupuolella kirjoitimme, tällaisia kallioita ei pääkaupunkiseudulla juurikaan ole. Kallio sijaitsee lähellä ratatunnelin suuaukkoa ja Kehä III:sta ja sopii luontevasti näiden suojaviheralueelle. Alue on nykyään metsätalousmaata ja yleiskaavassa virkistysaluetta. Maankäyttö muuttuu jossakin vaiheessa myös täällä Kehä III:n itäpäässä, Itäväylän liittymän tuntumassa. Silloin alue tulee myös joukkoliikenteen piiriin. Tällä hetkellä alueelle ei pääse kunnolla edes pyöräilemällä, sillä kevyen liikenteen väylä sijaitsee Kehä III:n toisella puolella eikä maantien poikki pääse. Lähivuosina alueelle saavutaan siis edelleen yksityisautoilla. Pysäköinti tulisi ratkaista paremmin. Nykyinen pysäköintitapa maantien laidassa on hankala ja voi jonakin päivänä johtaa vaaratilanteeseen huonossa säässä tai tarkkaavaisuuden herpaantuessa. Pysäköinti voidaan ratkaista kolmella tavalla. Gubbackan selänteen pohjoisosassa sijaitsee Hetbackan kylä. Kylän eteläosassa on Rönnkullan tila, jonka vieressä on maa-ainesten käsittely- ja varastoalue. Alueen eteläosaan metsän rajaan voisi tasata pysäköintialueen virkistysalueen käyttäjille. Alue pitää tehdä maanomistajan suostumuksella.

8 8 Toinen mahdollinen pysäköintialue sijaitsee Satamaradan pitkän tunnelin suuaukolla Länsisalmentien varressa. Sieltäkään ei ole polkua alueelle ja etäisyys on kovin suuri. Kolmas vaihtoehto on järjestää yleinen pysäköinti alueen katuverkon suunnittelun yhteydessä asemakaavavaiheessa. Myös joukkoliikenneyhteydet ratkaistaan samanaikaisesti. Valokuvia Alppikiipeily lehden on Suomen Alppikerho ry:lle toimittanut Petri Lintinen. Kuvatekstit Rollareilla otettuihin kuviin ovat: Page 29: Hard Work in the crag named Rollarit. This new climbing area with very diffivult routes is situated only 15 km east of Helsinki. Page 32: Another problem in the Rollarit.

9 9 Page 47: Kenneth Nordström makes a top-rope ascent in the Rollarit. Page 59: One of the boulders in the Rollarit. Kiipeilykurssilaisia Rollareilla huhtikuussa Reitillä Shell Super. Reitillä Mantra

10 10 Reitillä Rock Vandal. Reitillä Rock Vandal. Tämän tietopaketin kokoamiseen ovat osallistuneet Suomen Alppikerhosta Samu Kaseva, Jukka Tarkkala, Miika Mustonen, Mikael Udd, Petri Krook, Ilkka Paloheimo, Johan Björklund, Ville Palonen ja Suomen Kiipeilyliitto ry:stä Jari Koski. Tämä tietopaketti on tallennettu internet-osoitteeseen

11 11

12 12

13 13