Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24711

2 Lausuntojen ja muistutusten 1 (41) Sisällysluettelo 1 Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Karstulan kunta / Kunnanhallitus Fingrid Oyj Keski-Suomen pelastuslaitos Puolustusvoimat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Suomen metsäkeskus Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja MTK Metsälinja Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Ympäristölautakunta Kulhaan kupeen asukkaat, 17 allekirjoitusta / Leea Lampinen Yhteismuistutus, 47 allekirjoitusta / Matti Hast Anssi Herttuala Pia Hetekivi-Rutanen ja Pasi Rutanen Konttimäen kyläyhdistys Jukka Lauttamäki Merja Palonen... 39

3 1 (40) Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Keski-Suomen liitto Lausunnon pääkohdat: 1. Soidinmäen tuulivoimapuiston kaavaehdotukselle ei ole maakuntakaavallisia esteitä. 2. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Soidinmäen tuulivoimapuiston alueen valtakunnallisesti arvokkaan Saarijärven reitin kulttuurimaisemaan ulottuvien vaikutusten vuoksi. Vahvistamatta jättäminen ei estä alueelle suunnittelemasta ja toteuttamasta alle 10 voimalan tuulivoimapuistoa. 3. Liiton mielestä kaavaehdotuksessa on selvitetty riittävästi maisemallisia vaikutuksia. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

4 2 (40) 2 Keski-Suomen museo Lausunnon pääkohdat: 1. Ei huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

5 3 (40) 3 Karstulan kunta / Kunnanhallitus Lausunnon pääkohdat: 1. Ei erityistä lausuttavaa. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

6 4 (40) 4 Fingrid Oyj Lausunnon pääkohdat: 1. Liityntää Fingrid Oyj:n 400 kv voimajohtoon Vihtavuori-Alajärvi on tarkennettava suunnitelmien edetessä. 2. Fingridillä ei ole muutoin huomauttamista osayleiskaavan ehdotuksesta. 3. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat liitynnöistä ja voimajohtojen rajoituksista on kuitenkin otettava huomioon myös tarkemmassa suunnittelussa. 4. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. 4. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

7 5 (40) 5 Keski-Suomen pelastuslaitos Lausunnon pääkohdat: 1. Keski-Suomen pelastuslaitos on aiemmin antanut lausunnon Soidinmäen osayleiskaavan valmistelusta. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

8 6 (40) 6 Puolustusvoimat Lausunnon pääkohdat: 1. Kaavaehdotuksessa ja -luonnoksissa oleva määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava Puolustusvoimain Pääesikuntaa tuulivoimaloiden toimintaan liittyen, on muutettava muotoon: Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. 2. Tuulivoimaloista tulee aina pyytää Pääesikunnan lausunto hyvissä ajoin ennen rakennushankkeen toteuttamista. 3. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 4. Lausunnot on pyydettävä myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä. 5. Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. 6. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. 7. Puolustusvoimat esittää, että Saarijärven kaupunki lisää laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Vastine: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. 1. Puolustusvoimat ovat myöntäneet hyväksynnän hakkeelle, päätös nro: AK /73/2014. Kaavamääräyksistä keskustellaan viranomaisneuvottelussa. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. 4. Tiedoksi. 5. Tiedoksi. 6. Tiedoksi.

9 7 (40) 7. Asia kirjattu muistiin ja saatetaan kaupungille tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 7 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Lausunnon pääkohdat: 1. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta ei ole lausuttavaa. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

10 8 (40) 8 Suomen metsäkeskus Lausunnon pääkohdat: 1. Pidetään tärkeänä, että Keski-Suomessa on mahdollisimman hyvät puitteet kannattavan metsätalouden ja kilpailukyisen metsäteollisuuden harjoittamiselle myös tulevaisuudessa. 2. Metsätaloudelle ei aseteta liikaa rajoitteita (maisematyölupa, toimenpidekieltoalueet, "oma-valtaiset" merkinnät). Metsätalousalueilla pitäisi tukeutua lähinnä metsälakiin ja erityistapauksissa Hyvän metsänhoidon suosituksiin. 3. Kaavamerkintöjen ja -määräyksien tulisi olla selkeitä, yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia. 4. Kaavojen tulisi olla metsätoimijoiden käytössä digitaalisessa muodossa. 5. Metsänomistajilla ja metsätoimijoilla tulisi olla jo kaavoituksen valmisteluvaiheessa aidot vuorovaikutusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa. 6. Viranomaisyhteistyöstä puuttuu kokonaan metsäsektoriviranomainen: Suomen metsäkeskus. Metsäkeskus olisi syytä kutsua tulevaisuudessa viranomaisneuvotteluihin. 7. Metsätalous pitää huomioida alueen tiestön kunnostus- ja rakennustöissä. Tierunkoon on tehtävä riittävä määrä metsäliittymiä, jotta tiestön vaikutusalueen metsiin päästään. Sähköverkon maakaapeloinneissa on myös huomioitava metsätalouden kuljetusten raskaus. 8. Kaavamääräyksiin ei ole erityistä lausuttavaa. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. 4. Tiedoksi. 5. Kaavaprosessi on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Myös vuorovaikutus on tapahtunut MRL:n edellyttämällä tavalla. 6. Tiedoksi. Suomen metsäkeskus lisätään viranomaisiin kaava-asiakirjoihin. 7. Tiedoksi. 8. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

11 9 (40) 9 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja MTK Metsälinja Lausunnon pääkohdat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman viranomaisten joukosta puuttuu kokonaan metsäsektoriviranomainen eli Suomen metsäkeskus. Metsäkeskus on kuitenkin selkeästi valtiohallinnon metsäsektoriviranomainen, joka tulisi korjata kaavaasiakirjoihin. 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa yhteisöjen joukosta puuttuu paikallinen tuottajayhdistys eli MTK Saarijärvi. 3. Kunnan tulee ottaa huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu niin kaavoituksessa kuin rakennuslupia myöntäessäänkin. Erityistä harkintaa tarvitaan juuri tuulivoimaloiden osalta, koska tuulivoimalat tulevat rajoittamaan naapurikiinteistöjen tulevaa maankäyttöä ja rakentamista tavallista voimakkaammin ja laajemmalla vaikutusalueella. Vaikutusalueeksi lasketaan yleisesti 5*tuulivoimalan lapojen halkaisija. Tämä tarkoittaa keskimäärin 600m sädettä voimalan ympärillä. 4. On erittäin suositeltavaa, että maanvuokrasopimukset on tehty tai tehdään kaikkien vaikutusalueella olevien maanomistajien kanssa, eikä vain tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien kanssa. 5. Kunnan tulee huolehtia rakennuslupia myöntäessään, että tuulivoimatuotannon päättyessä voimaloiden purkamisiin, maisemointeihin tai muihin jälkitoimenpiteisiin liittyvät toimet tai niiden kustannukset eivät tule missään mahdollisissa tapauksissa maanomistajien ja kiinteistönomistajien vastuulle. Kunnan on otettava vastuu tehtävistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista kokonaan itselleen jo rakennuslupia myöntäessään. 6. Kaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä on paljon epätäsmällisyyksiä erityisesti metsälain 10 :n kohteiden osalta. Useimmat luontoselvityksen mukaiset kohteet ovat vain paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Monille arvokkaille, mutta ei metsälain mukaisille kohteille, esitetään niiden säilyttämistä koskemattomina. Tällaisten maankäyttösuositusten antaminen ei perustu mihinkään lainsäädäntöön ja ei ole siksi hyväksyttävää. 7. Nähtävillä olevaan Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaan ei esitetä varsinaisia korjauksia tai muutoksia. Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat asiallisesti tehtyjä ja sopusoinnussa metsätalouden harjoittamisen kanssa. Vastine: 1. Lisätään Suomen metsäkeskus OAS:n viranomaisten listaan. 2. Lisätään MTK Saarijärvi OAS:n yhteisöjen listaan. 3. Tiedoksi. 4. Tiedoksi. 5. Tiedoksi. 6. Luontoselvityksiä ei laadita metsätalouden näkökulmasta vaan tarkoitus on inventoida tutkimusalueen erilaiset lakien mukaan suojeltavat arvokohteet sekä

12 10 (40) muuten paikallisesti arvokkaat luontotyypit. Luontoselvitys tehdään siis nimenomaan sen vuoksi, että myös paikallisesti arvokkaat kohteet voidaan huomioida hankkeen suunnittelussa. Raporteissa esitetään, että tällaisille kohteille annetut maankäyttösuositukset eivät perustu lakeihin, joten niiden huomioiminen on vapaaehtoista. Arvokohteille tulee aina antaa maankäyttösuositukset asianmukaisissa luontoselvitysraporteissa. 7. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

13 11 (40) 10 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Lausunnon pääkohdat: 1. Suunnitellut tuulivoimalat ovat kokoonsa nähden hyvin lähellä asutusta. Kun huomioidaan tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät erityispiirteet, melumallien epävarmuustekijät ja puutteet sekä kokemusperäinen tieto meluhaitoista, lisääntyy riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa terveyshaittaa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta on merkittävä. 2. Esitetään lisäystä kaavamääräyksiin: Ennen rakennusluvan myöntämistä tuulivoimaloilla tulee olla ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. 3. Esitetään muutosta kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja 4. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa tarkemmin. Mallinnus tulee tehdä ympäristölupaa varten Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) 5. Haittojen selvittämiseksi tehtävät melu- ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen omistajan kustannuksella. Velvoite tulisi kirjata lupaehtoihin. 6. Ilmoitetaan, että mikäli voimalat rakennetaan, tulee niihin tarvittaessa asentaa myös automatiikka, joka pysäyttää ne, kun on riski häiritsevän välkkeen syntymiselle. Vaihtoehtoisesti voimalaitoksen ja asutuksen väliin jäävää metsää ei saa hakata tai harventaa siten, että sen tuoma välkkeeltä suojaava vaikutus heikkenee. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eivätkä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Välkehtimisvaikutukset on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle. 3. Kyseiset asiat ohjaavat jo itsessään tuulivoimayleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointia. Näin ollen itsestäänselvyyksien kirjaamista kaavamääräyksiin

14 12 (40) päällekkäisenä ohjauksena ei yleisesti ottaen pidetä tarkoituksen mukaisena asiana, koska ne eivät tuo mitään lisäarvoa itse suunnitteluun, kaavan sisältöön tai ohjausvaikutukseen. 4. Melumallinnus on laadittu osayleiskaavaa varten YM ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnusta ei laadita ympäristölupaa varten, koska näkemyksemme mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Ks. vastine Tuulivoimaloiden melu on mallinnettu ympäristöhallinnon ohjeen 2 / 2014 mukaisesti. Kyseisessä oppaassa annettuja ohjeita noudattaen saavutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavalta yleiskaavalta sellaisen tarkkuustason melumallinnus, kuin on tarkoituksenmukaista. Mikäli kaavoitusta ohjaavat asetukset tai lain säädökset muuttuvat, melumallinnukset laaditaan tarvittaessa uudestaan. 6. Yleiskaava ei ota kantaa toiminnan aikaiseen mittaukseen ja selvittämiseen. Tätä toimintaa ohjataan muilla ohjausprosesseilla. Yleiskaavan tavoite ja tarkoitus huomioiden olemme tulkintamme mukaan huomioineet riittävässä määrin tuulivoimarakentamista ohjaavalle kaavalle asetetut normaalit sisältövaatimukset sekä MRL:n 10 a luvussa säädetyt erityiset säännökset. Kaavoitusta ohjaava Maankäyttö- ja rakennuslaki ei sisällä ympäristölupamenettelyihin, ympäristöviranomaistoimintaan tai (tuulivoimapuiston) yritystoiminnan valvontaan liittyviä säädöksiä tai asetuksia. Siten kaavakartalla ei voida esittää eri lainsäädännön määräyksiä eikä myöskään kustannusseuraamusmääräyksiä, jotka saattavat aiheutua yritystoiminnan ympäristöviranomaisvalvonnasta ja alueella tarvittavista mittauksista. 7. Moderni tuulivoimala on ohjelmoitavissa erittäin monipuolisesti ja sen toimintaa voidaan tarvittaessa säädellä tai jopa pysäyttää. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

15 13 (40) 11 Ympäristölautakunta Lausunnon pääkohdat: 1. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Mikäli suojavyöhyke lähimpään asutukseen on n. 2 km, haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. 2. Tuulivoimaloiden käytönaikainen sekä asuinrakennusten sisälle kantautuvien meluhaittojen ehkäisy tulee huomioida kaavamääräyksissä. Muutos kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun tavoitearvoja. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. 3. Melumallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan lähtömelutaso tulee huomioida kaavamääräyksissä. Kaavassa osoitetaan tarkasti tuulivoimalan sijainti. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan meluisamman voimalan kuin melumallinnuksessa on käytetty, laajenee myös mallinnuksen mukainen melualue ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä. 4. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille, ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi tehdä ympäristöluvan tarveharkinta asutusta lähempien tuulivoimaloiden osalta. 5. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin, mikäli ympäristöluvan tarveharkinta edellyttää luvan hakemista. Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta noudattaen +5 db lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. Tällä lisäyksellä pyritään kompensoimaan melumalleissa havaittuja puutteita. 6. Terveydensuojelulain 26 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. 7. Terveydensuojeluviranomainen voi joutua tuulivoimalasta tehdyn meluvalituksen johdosta määrätä terveydensuojelulain 27 perusteella tehtäväksi riittävät melumittaukset. Saman pykälän perusteella voidaan tarvittaessa joutua määräämään tuulivoimalalle käyttörajoituksia melusta johtuvan terveyshaitan poistamiseksi. 8. Ympäristölautakunta katsoo, että siirtämällä tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta voidaan melusta johtuvan terveyshaitan riskiä pienentää merkittävästi. Jälkeenpäin melusta johtuvan terveyshaitan selvittäminen ja poistaminen on hankalaa ja kallista.

16 14 (40) Vastine: 1. Tiedoksi. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. 2. Kyseiset asiat ohjaavat jo itsessään tuulivoimayleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointia. Näin ollen itsestäänselvyyksien kirjaamista kaavamääräyksiin päällekkäisenä ohjauksena ei yleisesti ottaen pidetä tarkoituksen mukaisena asiana, koska ne eivät tuo mitään lisäarvoa itse suunnitteluun, kaavan sisältöön tai ohjausvaikutukseen. 3. Kaavamääräyksiä tarkistetaan seuraavasti: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai voimalatyypeille, joiden kokonaismeluvaikutukset ovat vastaavat tai vähäisemmät. 4. Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eivätkä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Välkehtimisvaikutukset on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle. 5. Melumallinnus on laadittu osayleiskaavaa varten YM ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnusta ei laadita ympäristölupaa varten, koska näkemyksemme mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Ks. vastine 11.4 Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen luvun 4.1 Melumallinnus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa kohdassa Tuulivoimaloiden melupäästö todetaan amplitudimodulaatio seuraavaa: Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvioihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella.

17 15 (40) Mallinnus on raportoitu tarvittavine tietoineen kaavaselostuksen kohdassa Lähtötietojen perusteella tuulivoimalan melupäästö ei sisällä kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja eikä sen ole ilmoitettu olevan impulssimaista tai sisältävän merkittävää sykintää, kuten melu- ja varjostusmallinnusliitteen sivulla 4. oleva taulukko kertoo. Tulkintamme mukaan meluvaikutusten arviointi on tehty asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset huomioiden. 6. Tiedoksi. 7. Tiedoksi. 8. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Lisätään yleismääräys: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai voimalatyypeille, joiden kokonaismeluvaikutukset ovat vastaavat tai vähäisemmät. 12 Kulhaan kupeen asukkaat, 17 allekirjoitusta / Leea Lampinen Muistutuksen pääkohdat: 1. Edellisten muistutusten eivät vakuuttaneet. 2. Paikallinen väestö on syystäkin edelleen huolissaan tuulivoimaloiden haitoista. 3. Ehdotetaan tuulivoimaloiden viemistä kauemmaksi ihmisasutuksesta, mistä ei tule välitöntä haittaa. 4. Vaihtoehtoja sähköntuotantoon löytyy myös muitakin kuin tuulivoimalat, Äänekosken biotuotetehdas tuottaa valmistuessaan kolme kertaa enemmän sähköä kuin Suomen tuulivoimalat yhteensä. 5. Arvokkaasta ja ainutlaatuisesta Kulhanvuoren luonnonsuojelualueesta on suuri huoli. Erämaa tuhoutuu hiljaisena ja rauhallisena luonnonsuojelualueena. 6. Tiedustellaan miksi Kangasharjun alue on niin suojeltu, että ei soraa saa ottaa siltä alueelta, kun samaan aikaan olisi lupa rakentaa valtavia tuulivoimaloita samalle alueelle. 7. Ehdotetaan lisäaikaa vaihtoehtojen kartoittamiseen. 8. Tiedustellaan pitääkö paikkansa väite että työ ja materiaalit ovat paikallisia ja tulevat läheltä. 9. Tiedustellaan minkä summan kunta saa (7000 /tomi/vuosi) ja paljonko korvausta tornien lähellä asuvat asukkaat saavat melu-, välke- tai maisemahaitasta.

18 16 (40) 10. Tiedustellaan mikä on Soidinmäen tuulipuiston 2 -vaiheen suunnitelma ja aikataulu. Vastine: 1. Näkemys kirjattu muistiin. 2. Tiedoksi. 3. Tuulivoimaloiden etäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Soidinmäen tuulivoimapuistohankkeen melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Suomessa noin 8h/a, ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Soidinmäen kaava-asiakirjoissa em. kohdat on huomioitu. Tuulivoimaloista koetun haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Soidinmäen hankkeen merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset ovat asumisviihtyvyyteen ja virkistykseen (metsästys, marjastus, ulkoilu) kohdistuvia. Lisäksi ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä tuulivoimalaitosten melun ja välkkeen kokemisesta, maiseman muutoksesta sekä voimajohtojen koetuista terveysvaikutuksista. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. 4. Tiedoksi. 5. Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastel-

19 17 (40) lun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen. 6. Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä ei ole noussut esiin maa-ainesten ottolupia kaava-alueelta. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa soranottolupiin. 7. Kaavaprosessi etenee MRL:n mukaisesti. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavaehdotuskarttaan ei tule muutoksia, joten kaavaehdotusta ei aseteta uudelleen nähtäville. Kaava etenee seuraavaksi hyväksymiskäsittelyyn. 8. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa itse tuulivoimapuiston rakentamiseen. 9. Tuulivoimapuiston maanvuokrasopimuksiin liittyen yleiskaavaprosessiin ei voida sisällyttää yksityisoikeudellisten sopimusten käsittelyjä eikä yleiskaavoissa voida määräyksillä viitata yksityisoikeudellisiin sopimuksiin. Yksityisoikeudelliset sopimusasiat eivät kuulu kuitenkaan yleiskaavan vastineissa käsiteltäviin asioihin. Korvausvastuuseen liittyvät seikat eivät kuulu kaavoitusmenettelyn piiriin. 10. Ks. vastine Osayleiskaavassa ei ole erikseen vaihetta 1 tai vaihetta 2. Kaavaluonnoksessa on ollut 9 voimalaa, samoin kaavaehdotuksessa. Osayleiskaavalla luodaan edellytykset myöntää rakennuslupa 9 tuulivoimalalle Soidinmäen alueelle. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 13 Yhteismuistutus, 47 allekirjoitusta / Matti Hast Muistutuksen pääkohdat: 1. Tuulivoimapuiston voimalat 9 kpl aiheuttavat mahdollisesti terveyshaittoja lähialueilla asuville, kesäasukkaille ja virkistyskäyttäjille. 2. Tiedustellaan miksi kaavaratkaisu tehdään ennen ministeriöiden tekemien lisäselvityksien ja tutkimuksien tutkimustulosten julkaisua. 3. Tuulivoimapuiston rakentaminen merkitsee maisemallista haittaa puistoalueen läheisyydessä oleville perinteisille maa- ja metsätalousmaisemille sekä Kulhan erämaalle. Haitat kohdistuvat eniten asukkaille, jotka asuvat Mahlun korkeimmilla paikoilla. 4. Tuulivoimapuisto aiheuttaa kiinteistöjen omistajille taloudellisia menetyksiä. 5. Alueen vetovoima on heikentynyt.

20 18 (40) 6. Alueella on yksi maakotkapariskunta, joiden elinpiiri tuhoutuisi voimaloiden myötä. 7. Soidinmäen tuulivoimapuisto aiheuttaa kaikille veronmaksajille lisää taloudellisia menetyksiä, koska hankkeelle myönnettäisiin sekä valtion investointituki että syöttötariffi (takuuhinta). Nämä miljoonatuet maksettaisiin veroista. 8. Tuleva Äänekosken biotuotetehdas tuottaa sähköä 2,4-kertaisesti omaan kulutukseensa nähden ilman fossiilisia polttoaineita ja kolme kertaa enemmän kuin kaikki Suomessa sijaitsevat tuulivoimalat yhteensä. Tiedustellaan miksi tuetaan tuulivoimaa. 9. Tiedustellaan miksi hyväksyä yleiskaavaehdotus nyt, vaikka valtioneuvoston hyväksymä uusi asetus rakentamisen säädöksistä puuttuu edelleen. 10. Pyydetään, että edellä mainitut perustelut huomioidaan eikä yleiskaavaehdotusta vahvisteta. Lisäksi lupaa rakentaa voimalat ei myönnetä. Vastine: 1. Tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia on tutkittu epidemiologisin tutkimusmenetelmin vuodesta 1993 lähtien. Niissä on kerätty kyselyjen avulla tietoa asukkailta alueilla, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Äänitasot asuntojen pihamaalla on yleensä määritetty mallintamalla. Tutkimusten 1 perusteella tuulivoimalamelun äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen. Yksilölliset erot melun kokemisessa ovat kuitenkin erittäin suuria. Noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimalamelun häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun A-painotettu äänitaso ulkona ylittää 40 db. Tätä korkeampien äänitasojen osalta ei ole olemassa luotettavaa tietoa, koska vastaajamäärät ovat erittäin pieniä. Tuulivoimalamelu koetaan yhtä häiritseväksi kuin tasoltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan samanlainen tieliikennemelu. Yhteyttä tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö herkimmät yksilöt voisi kokea tuulivoimalamelun häiritsevän unta. Suurin osa kyselyihin vastanneista sijaitsee alueella, jossa tuulivoimaloiden äänitaso on alle 40 db LAeq. Tässä tilanteessa melun häiritsevyyttä näyttäisivät selittävän äänitasoa paremmin erilaiset väliin tulevat muuttujat kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista. Soidinmmäen Tuulivoimapuiston osayleiskaavan melu- ja varjostusvaikutus ei ylitä käytössä olevia raja-arvoja. 2. Osayleiskaavan laadinnassa on noudatettu voimassa olevia lakeja ja ohjeita (mm. YM OH 2/2014). Voimassa olevia lakeja ja ohjeita noudattaen, ei ole mi- 1 Pedersen ja Persson Waye (2004, 2007, 2008), Pedersen ja Larsman (2008), Pedersen ym. (2009,2010), Pedersen (2011), Janssen ym. (2011), Shepherd ym. (2011), Bakker ym. (2012), Nissenbaum ym. (2012), Persson Waye ja Öhrström (2002), Lee ym. (2011), Sakamoto ym. (2013), Bolin ym. (2014)

21 19 (40) tään estettä Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnalle. Ks. myös vastine Niin melun kuin maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Tuulivoimalaan lähimaisemassa suhtautuminen vaihtelee hyvin positiivisesta hyvin negatiiviseen henkilöstä riippuen. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. 4. Tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN , ISSN Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvon-nousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuuli-voimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. Edellä on kuvattu perusteet sille, miksi yleiskaavaprosessin aikana on tehty tulkinta siitä, että Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan vaikutus kiinteistön arvoon mahdollisessa myyntitilanteessa on vähäinen, eikä missään tapauksessa kohtuuton.

22 20 (40) 5. Niin melun kuin maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Tuulivoimalaan lähimaisemassa suhtautuminen vaihtelee hyvin positiivisesta hyvin negatiiviseen henkilöstä riippuen. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. 6. Osana tuulivoimayleiskaavan laatimista alueelle on tehty maakotkaseuranta keväällä 2014 toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kyseinen raportti ei ole julkista aineistoa vaan ainoastaan viranomaiskäyttöön. Kyseisen selvityksen johtopäätökseksi on kirjattu, että Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesiville kotkille eikä sen myötä voida olettaa syntyvän populaatiotason riskejä. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kritisoineet lausunnoissaan huomiota maakotkiin tai työn aikana laadittuun selvitykseen, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan riittäviä. 7. Tiedoksi. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa valtion investointitukiin. 8. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa Suomen energiapolitiikkaan. 9. Osayleiskaava on laadittu nykyisiä voimassa olevia lakeja ja ohjeita noudattaen. Vastineessa viitataan todennäköisesti uuteen tulevaan meluasetukseen. Meluasetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot loppuvuodesta Varmuudella ei pystytä sanomaa, koska uusi asetus tulee voimaan. Siihen saakka noudatetaan voimassa olevia lakeja ja ohjeita. 10. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

23 21 (40) 14 Anssi Herttuala Muistutuksen pääkohdat: 1. Saarijärven kaupungin ei tule hyväksyä ja vahvistaa Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy:n Saarijärven Mahlun kylän alueelle laadituttamaa osayleiskaavaa, sisältäen kaksi erillistä, lähekkäistä tuulivoima-aluetta. 2. Vantaalaisen Megatuuli Oy:n tytäryhtiön, Saarijärvelle rekisteröidyn Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy:n aiempien kaavavaiheiden jälkeen yhtiön toimesta ei ole tehty alueella mitään uusia luontoselvityksiä, ainoastaan kiistetty muiden kuin yhtiön esittämät luontoarvot, kuten alueella edelleenkin oleva maakotkareviiri. 3. Kaava-alueella on useita, kaavaehdotukseen merkittyjä, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, jopa aivan tuulivoimaloissa kiinni, ja joita ei voida kaavassa turvata. 4. Läntisemmän kaava-alueen sisällä, sen lounaisosassa virtaa Syväoja-niminen puro, jossa elää Suomessa uhanalainen purotaimen. Suunniteltu lounaisin tuulivoimala tulisi aivan kiinni tähän puroon, mitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Haittana olisivat lisäksi tiestön rakentaminen. 5. Kaavaehdotus tulee edelleenkin liian lähelle Kulhanvuoren Natura 2000 alueita, ja vaikuttaa haitallisesti Natura-alueiden luontoon. 6. Varsinaiselta Kulhanvuorelta avautuva maisema pilaantuisi täysin. 7. Tässä kaavaehdotuksessa tuulivoimalat tulisivat aivan liian lähelle - n.800 metriä - alueella olevia maatiloja, asuinrakennuksia ja loma-asuntoja. Tuulivoimalat aiheuttavat huomattavaa haittaa korkealla, epätasaisella melullaan ja päiväsaikaisella välkkeellään. 8. Maatalouden näkökulmasta kaavasta on lisäksi unohdettu maatalouden mahdollisesti tarvitsema lisämaan tarve. 9. Esittää vaatimuksen korvaksen saamiseksi, jos Kulhanvuoren alueelta avautuva maisema ja meluttomuus pilataan. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Suunnittelualueelle on laadittu seuraavat luontoselvitykset: Luontoselvitykset 2013 (Ahlman Group Oy): Kasvillisuusselvitys lepakkoselvitys lepakoiden kevätmuutto lepakoiden syysmuuttoselvitys lintujen kevätmuuttoselvitys lintujen syysmuuttoselvitys pesimälinnusto, viitasammakko ja liito-oravaselvitys maakotkaseuranta (2014)

24 22 (40) tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys (2014) Natura tarveherkinta-arviointi ( 2014) Osana tuulivoimayleiskaavan laatimista alueelle on tehty maakotkaseuranta keväällä 2014 toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kyseinen raportti ei ole julkista aineistoa vaan ainoastaan viranomaiskäyttöön. Kyseisen selvityksen johtopäätökseksi on kirjattu, että Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesiville kotkille eikä sen myötä voida olettaa syntyvän populaatiotason riskejä. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kritisoineet lausunnoissaan huomiota maakotkiin tai työn aikana laadittuun selvitykseen, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan riittäviä. 3. Tv-alueet on rajattu siten, että luo-kohteet eivät vaarannu. Suokohteilla ja muilla kosteikoilla vesitalouden turvaamiseen kiinnitetään rakennusvaiheessa huomiota. 4. Kalastoselvitystä ei ole tehty alueella. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kritisoineet lausunnoissaan huomiota kaloihin, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan riittäviä. 5. Kaavan laatimista varten on laadittu (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Natura-tarveharkinta luonnonsuojelulain 65 mukaisesti. Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Natura-tietolomakkeella esitettyjen lintujen ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida riittävän etäisyyden vuoksi liikkuvan tuulipuiston alueella merkittävissä määrin. Muutonseurannan havaintojen perusteella suojeluperusteena olevien lajien muuttoreitit eivät kanavoidu erityisesti alueelle. Havaintomäärien perusteella arvioiden lajien populaatioihin ei pitkälläkään aikavälillä kohdistu hankkeesta merkittävää haittaa ja todennäköisesti törmäysriskin aiheuttama kuolleisuus on häviävän pieni lajeihin kohdistuviin muihin kuolleisuustekijöihin, kuten metsästykseen, nähden. Näin ollen tuulipuistolla tai sen sähkönsiirron voimajohdolla ei arvioida itsessään olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen pesimälinnustolle tai sen kautta muuttavalle linnustolle. 6. Niin melun kuin maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Tuulivoimalaan lähimaisemassa suhtautuminen vaihtelee hyvin positiivisesta hyvin negatiiviseen henkilöstä riippuen. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: Kyselyn perusteella voi-

25 23 (40) daan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. 7. Tuulivoimaloiden etäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Soidinmäen tuulivoimapuistohankkeen melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Suomessa noin 8h/a, ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan (real-case-laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheita merkittäviä varjostusvaikutuksia suurimmalle osalle lähialueen vakituista asutusta tai loma-asutusta. Varjostusmallinnus on esitetty kattavasti kaavaselostuksen kohdassa Osayleiskaavan laadinnan aikana (kaavan luonnosvaihe ja kaavan ehdotusvaihe) ei ole noussut esiin (kaupunki, maanomistajat) muita maankäytöllisiä tarpeita alueelle. 9. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

26 24 (40) 15 Pia Hetekivi-Rutanen ja Pasi Rutanen Muistutuksen pääkohdat: 1. Näkymäalueanalyysistä selviää, että kaikki 9 voimalaa tulevat näkymään Korpikylälle. Korpikylää ei ole mitenkään huomioitu selvityksessä. 2. Maisemaltaan, maankäytöltään ja rakennuksiltaan Korpikylä on arvokas kohde, jossa sijaitsee mm. historiallinen Lamminrinteen tila. Korpikylä sijaitsee korkealla mäellä, jolta näkymä avautuu Soidinmäen suuntaan. 3. Maisema-analyysissä Korpikylä olisi ehdottomasti pitänyt huomioida tärkeän näkymän kohteeksi. 4. Korpikylä on myös tärkeä muuttolintujen lentoreitti. Joutsenten ja kurkien syysmuuttoa tapahtuu merkittävästi Korpikylän yli kohti Soidinmäkeä. 5. Linnustoselvityksessä ei ole syysmuuttoa selvitetty kattavasti. 6. Maakotkan pesintäalueella on täydellinen toimenpidekielto. Linnustoselvityksessä on vähätelty maakotkan merkitystä. 7. Kulhanvuoren suojelualueen ekosysteemille sekä aluetta käyttäville ihmisille tuulivoimapuistosta on haittaa. Vastine: 1. Voimalat näkyvät Korpikylän peltoaukeille. Etäisyyttä hankealueeseen on noin 8,5 km. Maisemallisia vaikutuksia arvioitaessa on keskitytty etenkin maiseman muutoksiin asuin- ja lomarakennusten alueilla sekä yleisesti käytetyillä kulkuväylillä sekä virkistysalueilla. Vaikutuksia maisemaan ei siis arvioida kaavaasiakirjoissa jokaiseen paikkaan, johon voimalat näkyvät. 2. Selvityksessä on otettu huomioon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt 12 kilometrin säteellä voimaloista. Korpikylä ja Lamminrinteen tila eivät lukeudu niihin. Lisäksi maisema-analyysi ja maastotarkastelu on ulotettu viiden kilometrin etäisyydelle voimaloista. Korpikylä sijoittuu reilusti tämän vyöhykkeen ulkopuolelle, sillä etäisyyttä lähimpään voimalaan on lähimmilläänkin yli kahdeksan kilometriä. Tämän takia sitä ei ole sen erityisemmin tarkasteltu. Näkymäanalyysin mukaan Korpikylän avoimilta peltoalueilta on näköyhteys voimaloille. Valtaosan voimaloista pitäisi näkyä alueelle. Lamminrinteen tilan pihapiiriin (talon eteläpuolelle) voimaloita saattaisi näkyä, ellei ole piha- tai tienvieruspuustoa katkaisemassa näkymiä. Etäisyyttä lähimmältä voimalalta pihapiiriin on noin 8,7 kilometriä. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran, etteivät voimalat enää dominoi maisemakuvassa vaan sulautuvat osaksi sitä. Maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset eivät ole merkittävät Lamminrinteen tilan osalta. Pylkönmäen valokuvasovitteesta (valokuvasovite 5, maisemaselvityksen sivu 20), jossa etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin yhdeksän kilometriä, voi verrata tilannetta. Lisäksi mainittakoon, että neljästä lähimmästä voimalasta kolmella (voimalat 2, 3 ja 4) on jo lainvoimainen rakennuslupa olemassa.

27 25 (40) 3. Maisema-analyysi on ulotettu ainoastaan viiden kilometrin etäisyydelle voimaloista, kuten tapana on. Korpikylään etäisyyttä on lähimmillään yli kahdeksan kilometriä. Viiden kilometrin etäisyydellä maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaimmat. Osalle viranomaisista riittäisi tarkastelun ulottaminen kolmen kilometrin etäisyydelle 4. Alueelle on laadittu kattavat linnustoselvitykset, myös muuttolintujen osalta. Erityistä lintumassaa ei alueen läpi kulje. Soidinmäen tuulivoimapuiston alueelta toteutettiin kattavat lintujen muuttoselvitykset sekä keväällä että syksyllä Keväthavainnointia oli kahdessa pisteessä yhteensä 132 tuntia. Seurannan aikana havaittiin yhteensä 448 laulujoutsenta, 284 metsähanhea ja 530 kurkea. Laulujoutsenista 25 prosenttia, metsähanhista 51 % ja kurjista 10 % lensi roottorien lapakorkeudella. Kokonaisuutena ns. riskilentojen määrä oli varsin pieni. Syysseurannassa havainnointia tehtiin vastaavasti 144 tuntia, jolloin laulujoutsenia merkittiin 74 yksilöä, metsähanhia yks., valkoposkihanhia yks. ja kurkia yksilöä. Laulujoutsenten muutto ajoittuu yleensä varsin myöhään loppusyksylle ja alkutalvelle, jolloin seurantaa ei ollut. Lukemat ovat sen vuoksi pieniä, mutta Keski-Suomessa ei ole selkeitä laulujoutsenten muuttoreittejä, vaan ne liikehtivät enemmän viuhkamaisesti hajallaan. Metsähanhien yksilömäärä oli suuri, mutta se johtui osittain poikkeuksellisen voimakkaasta muuttopäivästä, jollaisia koetaan Keski-Suomessa erittäin harvoin. Valkoposkihanhien muuttomäärä on niin ikään erittäin harvinainen Saarijärven seudulla. Kurkien syysmäärät ovat sen sijaan säännöllisesti hyvin suuria, mutta muuttoreitit vaihtelevat täysin tuuliolosuhteiden mukaan, mikä on todettu Karstulan ja Saarijärven alueella lukuisina syksyinä. Esimerkiksi itäiset tuulet painavat muuttoparvia länteen ja päinvastoin. Muuttoparvia voidaan näin ollen havaita käytännössä lähes koko Saarijärven kunnan leveydeltä, eikä Soidinmäen alueen voida arvioida olevan erityinen kurkien muuttosuppilo. 5. Lintujen syysmuuttoselvitys on eräs kattavimpia mitä on koko maassa tehty sisämaan puolella. Muuttoa seurattiin kahdesta pisteestä 12 päivänä elokuun lopun ja lokakuun alkupuolen välisenä aikana yhteensä peräti 144 tuntia, mikä on erittäin edustava otos. 6. Osana tuulivoimayleiskaavan laatimista alueelle on tehty maakotkaseuranta keväällä 2014 toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kyseinen raportti ei ole julkista aineistoa vaan ainoastaan viranomaiskäyttöön. Kyseisen selvityksen johtopäätökseksi on kirjattu, että Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesiville kotkille eikä sen myötä voida olettaa syntyvän populaatiotason riskejä. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kritisoineet lausunnoissaan huomiota maakotkiin tai työn aikana laadittuun selvitykseen, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan riittäviä. 7. Tuulivoimaloista koetun haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Soidinmäen hankkeen merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset ovat asumisviihty-

28 26 (40) vyyteen ja virkistykseen (metsästys, marjastus, ulkoilu) kohdistuvia. Lisäksi ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä tuulivoimalaitosten melun ja välkkeen kokemisesta, maiseman muutoksesta sekä voimajohtojen koetuista terveysvaikutuksista. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

29 27 (40) 16 Konttimäen kyläyhdistys Muistutuksen pääkohdat: 1. Edellisen vastineen vastaukset ovat ylimalkaisia ja kylän, ihmisten ja luonnon elämää väheksyviä. 2. Vaaditaan, että muistutuksessa esille tulevat asiat käsitellään järkevästi, tasaveroisesti ja laadukkaasti perustellen. 3. Tuulivoimaloiden käyttö tulee vahingoittamaan luonnonsuojelualueen kasvistoa ja eläimistöä, vastineessa päinvastainen väite on perusteeton. 4. Osittain jo tuulivoimalan rakentaminen ja sen käyttö tulee taatusti vaikuttamaan majavan elinympäristöön ja esiintymiseen, kuten muuhunkin kasvi- ja eläinympäristöön. 5. Suositellaan alueen luontoon tutustumista, koska on sellainen käsitys, että majavia ei alueella asu. 6. Tiedustellaan miksi maakotkaselvitys on julistettu salaiseksi. 7. Ei ole laillista perustetta maakotkan pesimisalueiden tuhoamiseen. 8. Vastineen väite, että alueella liikkumista tuulivoimalat eivät rajoita, ei pidä paikkaansa. Korkeat tornit ja valtavat pyörivät lavat tarvitsevat tilaa ja lisäksi uhkana on jääpalojen sinkoutuminen talvella. 9. Konttimäen kyläyhdistyksen ylläpitämä latureitistö luonnonsuojelualueen lähistöllä menetetään. 10. Kulhan alueella Kangaslammin rannalla on kesämökkiasutusta, jota ei ole huomioitu lainkaan. 11. Asiantuntijaselvityksien suosittelema kahta kilometriä pidempi suojaetäisyys Natura-alueella tai sen läheisyydessä sekä kesämökkeihin ja muihin asuntoihin ei toteudu kaavassa. 12. Tiedustellaan kuinka alueen luonto- ja eläinselvitys on voitu tehdä ilman, että uhanalaiset lajit ovat jääneet huomiotta. 13. Vaaditaan, että Kulhanvuoren luonnonsuojelualueen arvo arvioidaan uudelleen ja huomioidaan alueen arvolle kuuluvalla tavalla. Kulhan luonnonsuojelualueen läheisyydestä tuulivoimalat pois. 14. Vastineen väite, että näkemäanalyysin mukaan voimalat eivät näy Kangasharjun alueella, on täyttä valetta. 15. Vastine ei ota riittävästi huomioon tuulivoiman sykintää eli äänen ja taajuuden vaihtelua, jonka ihminen kokee häiritsevämpänä kuin tasaisen melun. 16. Melumallinnukset eivät ole vastanneet todellisuutta, ottaen vielä huomioon muutoksen tuulivoimalakoon kasvussa hankkeen aikana.

30 28 (40) 17. Saarijärven kaupungin pitäisi huomioida, että se ottaisi käyttöön riittävän suuret suojavyöhykkeet asuinalueisiin, mökkiasumiseen ja luonnonsuojelualueeseen. 18. Tiedustellaan kuka on vastuussa terveyshaitoista ja onko tuulivoimalasopimuksissa näistä mitään mainintaa. Kenen maksettavaksi jäävät tutkimukset ja hoidot ja mahdolliset muutot haittojen takia alueelta? 19. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön mukaan suojavyöhykkeen kiinteistöön pitäisi olla vähintään kaksi kilometriä. Tämä ei toteudu kaavassa. 20. Kiinteistöjen arvo laskee meluhaitan ja maisemassa olevien tuulivoimaloiden vuoksi. Sen selvittämiseen ei tarvita Amerikassa ja Ruotsissa tehtyjä tutkimuksia, jotka eivät muka osoittaneet mitään erityistä arvonlaskua. 21. Ei uskota siihen, että tuulivoimalan rakentaminen toisi työtä paikallisille. Jos paikallisia tarvitaankin, kuten maansiirtoon, urakat on kilpailutettava, eikä silloin ole varmaa, että ne jäävät paikallisille. 22. Tiedustellaan onko kiinteistöverotulo oikeasti niin suuri, että sillä halutaan pilata osa Saarijärven luontomaisemaan ja veronmaksajien asumisolosuhteet. 23. Halutaan tarkan tiedon tieväylistä, joilla tavaraa kuljetettaisiin. Lisäksi tieväylien on oltava normaalia leveämpiä leveiden voimalaosien kuljettamisen takia. Kaapeliojia on kaivettava. Ei ole ilmoitettu minkäänlaista suunnitelmaa rakennusvaiheeseen. 24. Tiedustellaan kuka korjaa maisemalle aiheutuneet vahingot, kuka takaa teiden kunnon, niin että asukkaat voivat kulkea normaalisti. 25. Tiedustellaan kuka purkaa kymmenien kuutioiden betoni- ja teräsrakenteet? Mitä tehdään tuulimyllyn rungolle ja siiville? Kuka on vastuussa mistäkin? Kuka vie jätteet ja varsinkin ongelmajätteet pois? Kuka maksaa kulut? Miten jätteet voidaan hyötykäyttää? 26. Tiedustellaan voiko vastuu purkukuluista konkurssin tai voimalan lopettamisen jälkeen siirtyä Saarijärven kaupungin maksettavaksi. 27. Tiedustellaan kuka huoltaa voimaloita, etteivät ne ole käytön aikana vaaraksi mennessään epäkuntoon? Kuka ilmoittaa vioista, jos netti ei toimi? Kuka korvaa mahdolliset onnettomuudet? 28. Tuulivoimalat eivät lisää viihtyisyyttä ja luontoarvoja Saarijärvellä, ei Kulhan luonnonsuojelualueen vetovoimaisuutta eikä myöskään lähikylien asumisviihtyisyyttä. 29. Konttimäen kylä on vanhoine kouluineen, Pirttipuron myllyineen ja rauhallisine maalaisympäristöineen yksi kulttuurikohde Saarijärvellä. Vaaditaan sitä suojeltavaksi. 30. Tiedustellaan onko Saarijärven kaupunki laskenut, mitä se hyötyy tuulivoimapuistojen rakentamisesta ja käyttöönotosta. 31. Äänekosken biotuotetehtaan valmistuessa se tuottaa kolme kertaa enemmän sähköä kuin koko Suomen tuulivoimalat yhteensä.

31 29 (40) 32. Toivotaan että päättäjät ottavat huomioon jo tuulipuistojen läheisyydessä asuvien ihmisten valitukset, etteivät Saarijärven asukkaat joudu samanlaisiin ongelmiin, kuin muissa tuulipuiston rakentamista suosineissa kunnissa. 33. Tiedustellaan voiko muutama maanomistaja ja päättäjä olla päättämässä koko kaupungin asukkaiden elinympäristön pilaamisesta muutaman euron tähden. 34. Ensimmäisen kuulemisen jälkeen suunnittelutarveratkaisussa poistettiin kolme voimalaa mutta nyt ne ovat kaavavaiheessa takaisin. Tiedustellaan kuinka voimalat voivat olla kaavassa taas uudelleen. 35. Tiedustellaan missä aikataulussa vaihe kaksi on tarkoitus toteutua. 36. Vaaditaan, että Soidinmäen tuulipuistokaavan käsittely hylätään edellä luetelluin perustein. Vastine: 1. Tiedoksi. Vastineita peilataan voimassa oleviin lakeihin ja käytössä oleviin ohjeisiin. Vastineet laaditaan tehtyjen selvitysten perusteella eri alojen ammattilaisten toimesta. Esimerkiksi kaavoittaja ei vastaa luontoa koskeviin kysymyksiin vaan vastineen antaa biologi. 2. Ks Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen. 4. Tuulivoiman rakentaminen ei vaikuta majavan elinympäristöihin eikä lajin mahdollisuuksiin esiintyä edelleen alueella. Luontoselvitysten perusteella hankealueella esiintyvä kasvisto, eläimistö ja linnusto ovat pääosin alueellisesti hyvin tavanomaisia. Rakentamisalueilla ei esiinny sellaisia luontoarvoja, joihin kohdistuvat vaikutukset olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Useiden tutkimusten mukaan pesimälinnustoon ja eläimistöön kohdistuvat, tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset häiriövaikutukset ovat yleisesti hyvin vähäisiä. Häiriötä eniten aiheuttavan rakennusvaiheen kesto on melko lyhyt. Rakentamisesta aiheutuva häiriö on siten väliaikainen ja sen merkittävyys eläimistön ja linnuston kannalta vähäinen. 5. Tuulivoiman rakentaminen ei vaikuta majavan elinympäristöihin eikä lajin mahdollisuuksiin esiintyä edelleen alueella.

32 30 (40) 6. Maakotka on uhanalainen laji, johon kohdistuu edelleen vainoa. Raportti sisältää sellaista tietoa, jonka joutuminen vääriin käsiin voi vaarantaa esimerkiksi lajin pesintää. 7. Osana tuulivoimayleiskaavan laatimista alueelle on tehty maakotkaseuranta keväällä 2014 toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kyseinen raportti ei ole julkista aineistoa vaan ainoastaan viranomaiskäyttöön. Kyseisen selvityksen johtopäätökseksi on kirjattu, että Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesiville kotkille eikä sen myötä voida olettaa syntyvän populaatiotason riskejä. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kritisoineet lausunnoissaan huomiota maakotkiin tai työn aikana laadittuun selvitykseen, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan riittäviä. 8. Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen arvioidaan hyvin vähäisiksi, eikä niihin juurikaan liity onnettomuusriskiä. Talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin saattaa muodostua jäätä. Jäätä muodostuu pääasiassa tilanteissa, kun voimala ei ole toiminnassa. Kun voimala toimii, jään kertymistä lapoihin ei pitäisi vähäistä enempää tapahtua. Kun voimala käynnistetään uudelleen, voivat putoilevat kappaleet aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa ja myrskyissä riskit ovat suurimmat, mikäli sääolosuhteet ovat sellaiset, että lapoihin on muodostunut jäätä. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. Putoilevasta lumesta ja jäästä ilmoitetaan varoituskyltein. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Onnettomuustietoa keräävän internetsivuston aineistossa on koostettu tietoa myös jäänmuodostuksen ja sinkoamisen aiheuttamista vahingoista. Kyseisen sivuston tietojen mukaan onnettomuuksia on erittäin vähän suhteessa tuulivoimaloiden määrään (). Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Konkreettisen tutkimustiedon perusteella todennäköisyys sille, että tuulivoimalasta putoava jää osuu henkilöön, on yksi kerta 1,3 miljoonassa vuodessa henkilölle, joka vuosittain talven aikana oleskelee yhden tunnin noin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta (Göransson 2012). Tuulivoimalat itsessään eivät rajoita alueella liikkumista. Tuulivoimalat perustuksineen sijoittuvat pystytysalueille, joiden tarvitsema maa-ala on noin 60 m x 200 m. Pystytysalue koostuu noin 60 m x 80 m kokoisesta nostokentästä ja noin 20 m x 120 m kokoisesta nosturin kokoamisalueesta. Pystytysalueella voi liikkua normaalisti jokamiehen oikeudella. Tornin halkaisija alaosasta riippuen materiaalista on noin 5-10 m. Voimaloiden väliin etäisyyttä jää huomattavasti, joten

33 31 (40) niiden ei voida katsoa rajoittavan alueella jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista lainkaan. 9. Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu latureitistöä. Tuulivoimalat eivät estä lähialueen laduilla liikkumista. 10. Soidinmäen tuulivoimapuiston melu- tai varjostusvaikutus ei ulotu Kangaslammen rannalle. Näkemäanalyysin mukaan voimalat eivät näy kyseiselle alueelle. 11. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajien laatimassa artikkelissa Ympäristö ja terveys lehden numerossa 4/2014 esitettiin 2 kilometrin puskurivyöhykettä käytettäväksi maakuntakaavassa, ei yleiskaavassa. Samassa artikkelissa todetaan, että keskusteluun on jäänyt 2 km minimivyöhyke ehdottomana minimietäisyytenä, mikä ei artikkelin mukaan ollut sosiaali- ja terveysministeriön maakuntakaavoituksen yhteydessä jättämien lausuntojen tarkoitus. Tarkoituksena oli korostaa vaikutusten arvioinnin tarvetta, minkä perusteella tuota sosiaali- ja terveysministeriön esittämää puskurivyöhykettä voi tarkistaa ja pienentää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaava suunnitellaan mittakaavassa 1:50000, kun yleiskaavan tyypillisin mittakaava on 1: Karkeasti ilmaistuna yleiskaava suunnitellaan siis viisi kertaa tarkemmin kuin maakuntakaava. Tämä edellyttää luonnollisesti huomattavasti tarkempia ja paikallisempia selvityksiä, jotta yleiskaavassa osoitetut ratkaisut olisivat perusteltuja. Tuulivoimaloiden sijoittamista tai puistoalueiden kaavoittamista ohjaavassa lainsäädännössä, määräyksissä tai ohjeissa ei ole ko. 2 km etäisyysvaadetta. Sekä Sosiaali- ja terveysministeriö että Ympäristöministeriö ovat helmikuussa 2015, FCG:n tekemässä haastattelussa edelleen vahvistaneet, etteivät he ehdota sovellettavaksi kiinteää suojaetäisyyttä tuulivoimalan ja lähimpien herkkien kohteiden välille vaan korostavat tarkkojen selvitysten laadintaa tilanteissa jossa asuinkohteita esiintyy lähempänä kuin 2 km etäisyydelle suunnitellusta tuulivoimalasta. 12. Kaavoitettavalle alueelle on laadittu kattavat luontoselvitykset. Uhanalaisista lajeista mm. maakotka on huomioitu luontoselvityksissä. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kritisoineet lausunnoissaan huomiota uhanalaisiin lajeihin tai työn aikana laadittuun luontoselvitykseen, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan riittäviä. 13. Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen.

34 32 (40) 14. Näkemäanalyysin mukaan voimalat eivät näy suurimmalle osalle Kangasharjun alueesta. Kangasharjulta etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on noin 4-5 km mittauspaikasta riippuen. Kangasharjun sijainti on osoitettu alla olevassa otteessa näkemäanalyysistä, sinisellä nuolella. 15. Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Yleiset melutasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db 3) 4) Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1)Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4)Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja.