Vantaan lähtötilannekartoitus
|
|
- Olavi Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Katsaus Vantaan toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen tilastojen valossa
2 Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton ja Naisjärjestöt yhteistyössä Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n TASE-projektia Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt projektille Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen. Lisäksi kunnat ja Kuntaliitto rahoittavat projektia. TEKIJÄT Suomen Kuntaliitto Mattias Karlsson, Ramboll Management Consulting Oy 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 212 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 53 Helsinki PL 2, 1 Helsinki Puh Faksi
3 Sisältö Esipuhe Vantaan toimintaympäristön kuvaus sukupuolinäkökulmasta Väestörakenne Työpaikat ja toimialarakenne... 4 Työllisyys ja toimeentulo Koulutus ja urakehitys Terveys Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen Poliittinen aktiivisuus ja edustus Vantaan kaupungin tasa-arvotyön tila Vantaan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Vantaan kaupungin viranhaltijaorganisaatio Toiminnallisen tasa-arvotyön organisointi...23 Lähdeluettelo
4 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Esipuhe Kunnat ovat tärkeässä asemassa naisten ja miesten tasa-arvon vahvistamisessa. Demokraattinen päätöksenteko, hyvin järjestetyt kuntapalvelut ja turvallinen arki luovat perustan kuntalaisten tasa-arvolle. Sukupuolten välillä voi olla eroja erilaisilla elämänalueilla, minkä vuoksi eri-ikäisillä naisilla, miehillä, tytöillä ja pojilla saattaa olla erilaisia tarpeita kuntien palveluille. Kuntalaisten välisiä eroja on tärkeää tunnistaa, jotta tietoa voidaan käyttää laadukkaan päätöksenteon ja suunnittelun pohjana. Tämän lähtötilannekartoituksen tavoitteena on tehdä näkyväksi näitä eroja. Kartoitus kokoaa yhteen eri aihealueiden tilastoja ja luo tiiviin katsauksen sukupuolten välisiin eroihin Suomessa ja Vantaalla. Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton TASE-hanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvoa kunnissa. Projektissa kehitetään käytännön keinoja, joilla kunnat voivat viedä toiminnallista, esimerkiksi palveluiden ja päätöksenteon tasa-arvoa käytäntöön. Projekti pohjautuu Eurooppalaiseen peruskirjaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Peruskirja on laadittu Euroopan kuntajärjestöjen ja kuntien yhteistyönä, ja Kuntaliiton hallitus on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille sen hyväksymistä. Projektissa peruskirjaa viedään käytäntöön neljässä pilottikunnassa: Espoossa, Salossa, Turussa ja Vantaalla. Lähtötilannekartoitukset on laadittu jokaisesta neljästä kunnasta, ja niiden tarkoituksena on luoda katsaus näiden kuntien toimintaympäristöihin sukupuolieriteltyjen tilastotietojen valossa. Kartoitukset auttavat ymmärtämään, millaisessa kehyksessä projektin tavoitteita on lähdetty toteuttamaan ja myös laajemmin sitä, millaisia sukupuolten välisiä eroja Suomalaisessa yhteiskunnassa on eri elämänalueilla. Tähän lähtötilannekartoitukseen on poimittu erityisesti väestöön, työllisyyteen, koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen sekä poliittiseen edustukseen liittyviä tilastoja. Valitut tilastot eivät kata aukottomasti kaikkea saatavilla olevaa tietoa, vaan niiden on tarkoitus toimia ajatusten herättäjänä ja tiiviinä katsauksena niihin asioihin, joissa kunnan asukkaiden sukupuolella voi olla merkitystä. Raportin ovat tuottaneet yhteistyössä Kuntaliitto ja Mattias Karlsson Åbo Akademista. Tausta-aineistoja on koonnut lisäksi Ramboll Management Consulting Oy. Raportin toimitti Milla Sandt ja taitosta vastasi Nina Palmu-Pietilä. Helsingissä 7. kesäkuuta 212 Sinikka Mikola projektipäällikkö, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 4
5 1 Vantaan toimintaympäristön kuvaus sukupuolinäkökulmasta Vantaan kaupungin toiminta-ajatus Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan kaupungin toiminta-ajatus Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Minkälainen kunta Vantaa haluaa olla? Kaupunginvaltuuston hyväksymän Vantaan tasapainotetun strategian mukaan Van taan kaupungin arvot ovat: Innovatiivisuus Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vantaan kaupungin strategiset tavoitteet on jaoteltu neljän pääteeman alle seuraavasti: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Hallittu kaupunkikasvu Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan erityistoimet Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä Palvelutason ja laadun ylläpito Rakenteet ja prosessit Palvelustrategian terävöittäminen Palvelutuotannon toimitilat ja tukipalvelut Tuottavuuden parantaminen Seutuyhteistyö ja edunvalvonta Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Tuottava ja voimaantuva henkilöstö 5
6 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 4. Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Talouden tasapainottaminen Omaisuuden hallinta Tiukka kustannusjahti Vantaan kaupungin tasapainotetussa strategiassa (TS ) ja sen tavoitteissa painottuvat erityisesti elinkeinoelämän ja kaupunkirakenteen kehittäminen (työpaikkarakentaminen, in novaatiot), sekä kunnan talouden tasapainottaminen menoja hillit semällä ja kustannustehokkuutta parantamalla. Vuoden 211 budjettikirjassa TS-kauden (strategiset tavoitteet, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus, hallittu kaupunkikasvu) tavoite on kirjattu seuraavasti: Kehitetään maankäytön vaikutusten arviointia huomioiden sosiaaliset, sukupuoli- ja luontovaikutukset sekä kasvihuonepäästöt. Palvelutason laadun ja ylläpidon kohdalla todetaan, että talousarviovuonna 211 suvataan kaupunkitasoisia sitovia tavoitteita. Taloussuunnitelman laadintaohjeissa on edellytetty, että toimialat suvaavat valitsemansa sitovan tavoitteen, eli arvioivat tavoitteen sukupuolivaikutusten näkökulmasta oppiakseen sp-vaikutusten arviointimenettelyn. TS-kauden tavoitteeksi on asetettu sukupuolivaikutusten arvioinnin vakiintuminen osaksi toimialojen työtä. Vantaalla onkin yksittäisten tasa-arvonäkökohtien sijaan pyritty asettamaan toimialoille sitovia sukupuolivaikutuksiin liittyviä tavoitteita. Sitovien tavoitteiden toteutumista seuraa tarkastuslautakunta. Strategiassa mainitaan erilaisia vantaalaisia asukasryhmiä, kuten lapset, nuoret, romanit, eläkeläiset tai maahanmuuttajat. Sukupuolta ei kuitenkaan mainita. Strategiaa pohjustavassa, tilastotietoihin ja tutkimuksiin perustuvassa katsauksessa Vantaan toimintaympäristön kehitykseen ei kiinnitetä juuri huomiota eri ihmisryhmien sisäisiin eroihin, puhutaanpa sitten köyhyydestä, syrjäytymisestä, ilmastonmuutoksesta, hankinnoista tai työ- ja elinkeinoelämästä. Ainoa poikkeus dokumentista löytyy työttömyystilastojen kohdalta, jossa miesten työttömyyden kerrotaan olevan yleisempää kuin naisten. Millaista sukupuolittain eriytettyä tilastotietoa Vantaan kaupungista löytyy ja miten sitä voisi hyödyntää? Tähän kartoitukseen on koottu joitakin esimerkkejä siitä, millaista tietoa mm. Tilastokeskuksesta on saatavissa kuntakohtaisesti sukupuolen mukaan jaoteltuna. Tämän lisäksi jatkossa voisi olla hyvä pohtia, millaisia mahdollisuuksia Vantaan kaupungin oma tilasto- ja tietotuotanto tarjoaa erilaisten kuntalaisryhmien tarkasteluun. 6
7 2 Väestörakenne Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki ja vuoden 211 lopussa kaupungissa oli noin 23 asukasta, joista 51 prosenttia on naisia ja 49 prosenttia miehiä 1. Ruotsia äidinkielenään puhuu lähes 3 prosenttia ja muita kieliä vajaat 11 prosenttia vantaalaisista. Kaupungin väkiluku on kasvanut 2-luvulla keskimäärin noin 2 2 asukkaan vuosivauhdilla ja viime vuosien aikana kasvu on kiihtynyt. Vuosittainen väestönlisäys on lisännyt erityisesti vieraskielisten osuutta Vantaan asukkaista. Koko Helsingin seudulle tehdyssä vieraskielisten väestöprojektissa muita kuin kotimai sia kieliä puhuvien määrän arvioidaan kasvavan Vantaalla vuoteen 22 mennessä yli 8 henkilöllä. Silloin vieraskielisten määrä olisi lähes 31 ja ennusteen mukaan tämä vastaisi lähes 14 prosenttia väkiluvusta vuonna Ikärakenteeltaan Vantaan asukkaat ovat nuorempia verrattuna koko maahan, mikä ilmenee kuviosta 1, jossa sekä Vantaan että Suomen väestö on esitetty ikäryhmittäin. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmä on Vantaalla muuta maata suurempi. Sen sijaan yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä tilanne on päinvastainen; nämä ikäryhmät ovat Vantaalla suhteellisesti pienempiä koko maahan verrattuna. Erityisesti tämä koskee yli 65 vuotta täyttäneiden ihmisten osuutta väestöstä. Kuvio 1: Väestön ikärakenne Vantaalla ja koko maassa vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) Vantaa Koko maa Suomen virallinen Kuvio 1: tilasto Väestön 212: ikärakenne Väestörakenne. Vantaalla ja koko maassa vuonna 211, %. 2 Helsingin (Lähde: kaupungin Suomen tietokeskus virallinen 2. tilasto 212: Väestörakenne) 7
8 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Kun Vantaan asukkaiden ikäjakaumia tarkastellaan sukupuolen mukaan (kuvio 2), on havaittavissa, että yli 65 vuotta täyttäneiden ikäluokassa naisia on selvästi suurempi osuus kuin miehiä. Muiden ikäryhmien osalta tilanne on päinvastainen, paitsi että sukupuolten väliset erot ovat pienemmät. Vantaan tilanne on tässä suhteessa samankaltainen kuin Suomessa yleensä, mikä johtuu siitä, että Suomessa naiset elävät pidempään kuin miehet. Naisten elinajanodote on noin 6,5 vuotta pidempi kuin miesten ja siksi on luonnollista, että yli 65- vuotiaiden ikäryhmästä naisia on suhteellisesti enemmän kuin miehiä 3. Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Vantaalla vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) Miehet Naiset Vantaan Kuvio nykyisin 2: Väestön suhteellisen ikärakenne nuori ikärakenne sukupuolittain vanhenee, Vantaalla vaikka vuonna päivähoito- 211, %. ja kouluikäisten määrä lähivuosina hieman kasvaakin. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) määrä kas vaa nopeasti. Vuonna 22 yli 65 vuotta täyttäneitä ennustetaan olevan 47 prosenttia nykyistä enemmän. Väestömäärissä tämä tarkoittaisi kasvua yli 12 henkilöillä. Kuvio 3 näyttää, miten tämä kehitys tulee tulevaisuudessa heijastumaan kaupungin väestön ikärakenteeseen. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmän osuus kaupungin väestöstä kasvaa noin 4 prosenttiyksiköllä vuoteen 22 mennessä. Silloin yli 65-vuotiaiden osuus on noin 17 prosenttia verrattuna nykyiseen 13 prosenttiin. Seuraavien vuosikymmenien aikana kasvu hiipuu jonkin verran, mutta jatkuu silti, kun taas ennusteen mukaan muiden ikäryhmien osuudet pysyvät ennallaan tai kutistuvat. Vuonna 24 yli 65 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan olevan runsaat 21 prosenttia koko Vantaan väestöstä. 3 Suomen virallinen tilasto 212: Kuolleet. 8
9 Kuvio 3: Vantaan ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestöennuste) Kuvio 3: Vantaan ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestöennuste) 3 9
10 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 3 Työpaikat ja toimialarakenne Valtakunnallisesti katsoen miesten ja naisten välillä on merkittäviä eroja työ elämään sijoittumisessa (kuvio 4). Julkinen sektori työllistää huomattavasti suuremman osa naisista (41 %) kuin miehistä (16 %). Sen sijaan miehet työskentelevät suhteellisesti enemmän sekä yksityisellä sektorilla että yrittäjinä. Tässä suhteessa Vantaa ei ole poikkeus. Maininnan arvoista on kuitenkin se, että Vantaalla sukupuolten väliset erot ovat jokaisen sektorin osalta pienempiä verrattuna koko maahan. Vantaalla työssäkäyvien naisten ja miesten osuuden erotus esimerkiksi julkisella sektorilla on 2 prosenttiyksikköä, kun koko Suomen vastaava luku on 5 prosenttiyksikköä korkeampi. Yksityinen sektori työllistää Vantaalla suhteellisesti enemmän verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Vastaavasti julkisen sektorin ja yrittäjien osuudet ovat Vantaalla pienemmät. Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 4 mukaan Vantaalla ja koko maassa vuonna 29, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Miehet Naiset Miehet Naiset Julkinen sektori Yksityinen sektori Yrittäjät Vantaa Koko maa Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä mainita, että tilastot käsittävät kaikki Vantaan työpaikat. Tämä tarkoittaa sitä, että myös henkilöt, jotka työskentelevät Vantaalla, mutta asuvat toisessa kunnassa ovat mukana tilastoissa. Siitä huolimatta vantaalaisten työllistymisestä eri työnantajasektorissa kuvaavat luvut ovat ainakin suuntaa-antavia. Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 1 mukaan Vantaalla ja koko maassa vuonna 29, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 4 Julkinen sektori koostuu valtiossa ja kunnissa työskentelevistä. Yksityinen sektori sisältää myös valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työssäkäyvät. Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden työnantajasektori on luokiteltu tuntemattomaksi.
11 Työnantajasektorin lisäksi väestön työllistymistä on mahdollista tarkastella eri toimialojen mukaan. Toisin kun edellä, nämä tilastot käsittävät pelkästään Vantaan kaupungin asukkaiden sijoittumisen, eivätkä Vantaalla työskentelevät muiden kuntien asukkaat ole mukana laskelmissa. Kuviosta 5 ilmenee, että Vantaalla valtaosa naisista työskentelee palvelualoilla. Sama koskee miehiä, mutta heidän osaltaan palvelualat työllistävät suhteellisesti pienemmän joukon (69 prosenttia) verrattuna naisiin (85 prosenttia). Sen sijaan vantaalaiset miehet työskentelevät huomattavasi naisia useammin jalostusaloilla. Vantaalla naisten jakauma eri toimialojen mukaan vastaa hyvin pitkälti koko maan tilannetta. Miesten osalta palvelualojen osuus on selvästi suurempi ja jalostusalojen osuus vastaavasti pienempi kuin valtakunnallisesti. Koko maassa alkutuotanto työllistää vain erittäin pienen osan väestöstä, ja näin on myös Vantaalla. Kuvio 5: Työlliset toimialan 5 mukaan Vantaalla ja koko maassa vuonna 29, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Miehet Naiset Miehet Naiset Vantaa Koko maa 5 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio Jalostus: 5: Työlliset (B, toimialan D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 2 mukaan Vantaalla ja koko maassa vuonna 29, %. (C) Teollisuus (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) (F) Rakentaminen Palvelut: (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut: (R-U) Muut palvelut Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden toimiala on luokiteltu tuntemattomaksi. 2 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen 11
12 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 4 Työllisyys ja toimeentulo Työssäkäyntitilastojen tarkastelu sukupuolinäkökulmasta tekee näkyväksi naisten ja miesten välisiä eroja työllisten ja työttömien osuuksissa työvoimasta. Kuten kuviosta 6 käy ilmi, vantaalaisista miehistä oli työttömänä prosenttia vuoden 2 lopussa, kun naisten osalta vastaava lukema oli 7 prosenttia. Työllisten ja työttömien osuuden ero sukupuolten välillä on Vantaalla yhtä suuri kuin koko maassa, mutta kokonaisuudessaan miesten ja naisten työllisyys on Vantaalla muuta maata suhteellisesti korkeampi. Vantaan kaupungin strategiassa mainitaan, että työttömyys on kaupungissa kohdannut useammin nuoria alle 3-vuotiaita ja har vemmin vanhempia ikäryhmiä. Nuorten työttömyys onkin Vantaalla pääkaupunkiseudun kaupun geista vaikeinta: Vantaalla alle 25-vuotiaita oli työttömänä elokuun 211 lopulla lähes 1 3 henkilöä. Ongelmaan on pureuduttu PETRA-hankkeessa 6, jonka tavoitteena on ohjata vantaalaisia vuotiaita työttömiä nuoria työhön, työharjoitteluun tai opiskelemaan. Projektin yhtenä tavoitteena on kehittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista työllisyyspalveluissa ja työllisyysprojekteissa. Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Vantaalla ja koko maassa vuonna 2, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Miehet Naiset Miehet Naiset Työlliset Työttömät Vantaa Koko maa Yksi lähestymistapa miesten ja naisten välisten toimeentuloerojen (ja siten esim. köyhyyden) tarkasteluun on keskimääräisten veronalaisten tulojen vertailu. Kuten koko Suomessa, myös Vantaalla miesten keskimääräiset veronalaiset tulot ovat suuremmat kuin naisten vastaavat tulot. Kuviossa 7 on esitetty naisten ja miesten keskimääräinen ansiotulotaso ikäryhmittäin. Laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi koulutustaustaa, työnantajasektoria tai asemaa. Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Vantaalla ja koko maassa vuonna 2, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti)
13 Koko maahan verrattuna Vantaan asukkailla on sekä miesten että naisten osalta keskimäärin korkeammat tulot jokaisessa ikäryhmissä. Siitä huolimatta sukupuolten väliset palkkaerot ovat ikäryhmittäin lähes yhtä suuria kuin koko maassa. Vuoden 2 tilaston mukaan työssäkäyvien ikäluokkien keskuudessa miesten ja naisten palkkaero vaihtelee 7 - euron välillä. Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Vantaalla ja koko maassa vuonna 2, tuhatta euroa. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Veronalaiset tulot) Miehet Naiset Vantaa Koko maa Ikääntymisen Kuvio 7: Veronalaiset myötä myös tulot Vantaalla keskimäärin havaittu ikäryhmittäin naisten Vantaalla ja miesten ja palkkaero koko maassa muuttuu vuonna eläkeeroksi. tuhatta Vaikka euroa. Suomessa (Lähde: Suomen eläkeikäisten virallinen toimeentulon tilasto 212: Veronalaiset jakautuminen tulot) on Ruotsin ja Tanskan 2, ohella Euroopan mai den tasaisimpia, eläkeläiskotitalouksien pieni koko ja vanhusten yksinasumisen yleisyys laskee eläkeikäisten toimeentulotasoa. Kun Suomessa kaksi kolmasosaa 75 vuotta täyttäneestä väes töstä on naisia, yli 75-vuotiaat yksin asuvat naiset ovat tilastojen mukaan selvässä köyhyysris kiryhmässä. Suomessa vuonna 2 toteutetun tutkimuksen mukaan yhden henkilön kotitaloudet olivat suurin toimeentulotukea saava ryhmä, mutta suhteutettuna muuhun väestöön yhden hengen kotitalouksia haavoittuvampi ryhmä ovat yksinhuoltajaperheet, joista lähes joka neljäs sai toimeentulotukea 7. Yksihuoltajaperheistä äiti-lapsi-perheitä on 83 prosenttia ja isälapsi-perheitä 17 prosenttia 8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lapsiköyhyys on yleisintä yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa lapset ovat alle kolmevuotiaita 9. Suomessa onkin puhuttu köyhyyden naisistumisesta, johon vaikuttaa yksihuoltajuuden ohella myös naisten suuri osuus pätkätyöläisistä. Vuoden 211 palkansaajista 18 prosentilla naisista oli määräaikainen työsuhde, kun taas miesten vastaavat luvut olivat lähes 13 prosenttia. 7 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vuonna 2 (Suomen virallinen tilasto 212: Perheet). 9 Suomen virallinen tilasto 212: Työvoimatutkimus. 13 7
14 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 5 Koulutus ja urakehitys Noin 28 prosentilla Vantaan asukkaista on toisen asteen jälkeinen tutkinto. Kuviosta 8 ilmenee, että naisten vastaavat luvut ovat korkeampia kuin miesten (32 prosenttia verrattuna 26 prosenttiin). Ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita on sekä naisista että miehistä lähes yhtä paljon. Sen sijaan naisista suurempi osa on suorittanut alemman ja alimman korkeakouluasteen tutkinnon. Erot sukupuolten välillä kuitenkin kutistuvat mitä korkeammasta koulutusasteesta on kyse. Tämä vastaa valtakunnallista jakaumaa. Vantaalla kuitenkin naiset ja miehet kokonaisuudessaan ovat suorittaneet toisen asteen jälkeisen tutkinnon suhteellisesti hieman useammin koko maahan verrattuna.. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Vantaan ja koko maan väestöstä vuonna 2, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestön koulutusrakenne) Miehet Naiset Miehet Naiset Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Vantaa Koko maa Kaikki eivät jatka opiskelua peruskoulun jälkeen. Koko maassa 11,5 prosenttia vuotiaista on koulutuksen ulkopuolella, mikä tarkoittaa sitä, että he eivät opiskele tai heillä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kuviossa 9 on nähtävissä, että koko maassa koulutuksen ulkopuolella olevista suurempi osa on miehiä. Erotus sukupuolten välillä on koko maan osalta 3 prosenttia ja myös Vantaalla tilanne on samankaltainen. Sen sijaan Vantaalla sekä naisten että miesten osalta koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on 5 prosenttia koko maan keskiarvoja korkeampi. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Vantaan ja koko maan väestöstä vuonna 2, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestön koulutusrakenne) 14
15 Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus vuotiaiden ikäryhmässä Vantaalla ja koko maassa vuonna 2, %. (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) Vantaa Koko maa Miehet Naiset Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus vuotiaiden ikäryhmässä Vantaalla ja koko maassa vuonna 2, %. (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 15
16 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 6 Terveys Miesten ja naisten terveydessä ja kuolemansyissä on tilastojen valossa selkeitä eroja. Suomessa vuosittain noin 1 henkilöä tekee itsemurhan ja noin 75 prosenttia tekijöistä on miehiä 11. Vantaalla luvut ovat samansuuntaisia 12. Myös alkoholin aiheuttamissa kuolemissa miehet ovat selvässä enemmistössä sekä Vantaalla että koko maassa 13. Alkoholin lisäksi puhutaan myös tupakoinnin ja ylipainon aiheuttamista terveysriskeistä. Myös tähän liittyy Suomessa sukupuolten välisiä eroja vuotiaista miehistä noin 24 prosenttia tupakoi päivittäin ja lähes 58 prosenttia on ylipainoisia, kun taas naisten vastaavat osuudet ovat runsaat 15 prosenttia ja noin 43 prosenttia 14. Koska tupakointi ja ylipaino kasvattavat riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, nämä tekijät toimivat terveysindikaattoreina. Siksi voidaan todeta, että naisten elintavat ovat miehiä terveellisempiä ainakin tupakoinnin ja ylipainon näkökulmasta katsottuna. Tilastojen valossa miehet ja naiset eroavat myös sairauspäivärahaa tarkasteltaessa. Kuviosta ilmenee, että naiset saavat suhteellisesti useammin sairauspäivärahaa kuin miehet. Tilanne on samankaltainen sekä Vantaalla että koko maassa sillä erolla, että sekä miesten että naisten osalta sairauspäivärahaa saaneiden määrä on Vantaalla jonkin verran pienempi. Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm. (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) Miehet Naiset Vantaa Koko maa Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm. 11 Vuonna 2 (Suomen virallinen tilasto 212: Kuolemansyyt). (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Itsemurhat, menetetyt elinvuodet. 13 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet. 14 Vuonna 2 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:719; id: 351). 16
17 7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen Suomen väkivaltatilastot osoittavat, että miehet joutuvat naisia useammin ryöstöjen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten uhreiksi ja naiset puolestaan seksuaalirikosten uhreiksi. Koska rikostilastoja ei ole saatavilla kuntatasolla sukupuolittain, joudutaan tyytymään maakuntatason tilastoihin. Kuviosta 11 ilmenee, että sukupuolten jakauma eri rikosten ryhmissä on Uudellamaalla samankaltainen kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 11: Eri rikosten 15 uhrit sukupuolittain Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Seksuaalirikokset Koko maa Uusimaa Henki- ja terveysrikokset Ryöstöt Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset Uhrina mies Uhrina nainen Ryöstöt Kuvio 11: Eri rikosten 3 uhrit sukupuolittain Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Valtakunnallisesti perheväkivallan kohteeksi joutuneiden määrä on kasvanut vuodesta 26 vuoteen 211 (kuvio 12). Naiset joutuvat perheväkivallan kohteeksi huomattavasti miehiä useammin. Esimerkiksi vuonna 211 perheväkivallan asianomistajista 71 % oli naisia ja 29 % miehiä. Miesten osuus asianomistajista on kasvanut suhteellisesti vuodesta 26 vuoteen 211 siten, että erotus sukupuolten välillä oli vuonna prosenttia ja vuoteen 211 mennessä prosenttiyksikköä vähemmän, eli noin 42 prosenttia. Myös Vantaalla perheväkivallan kohteena ovat useammin naiset kuin miehet. Vantaan turvallisuussuunnitelmassa esiteltyjen äitiys- ja lastenneuvolatutkimuksen tulosten mukaan 15 Seksuaalirikokset sisältävät raiskausrikokset ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön. Henki- ja terveysrikokset koostuvat sekä tapon ja murhan yrityksistä että pahoinpitelyrikoksista. 17
18 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 18 prosenttia naisista on kokenut parisuhdeväkivaltaa tai sillä uhkaamista 16. Vantaalla poliisi kutsuttiin kotihälytystehtäviin kertaa vuonna 28. Perheväkivallaksi luokiteltiin 693 hälytystä. Kaikki perhe- ja lähisuhdeväkivalta ei tule viranomaisten tietoon. Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina , lkm. (Lähde: Suomen virallinen tilasto (212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Asianomistajana mies Asianomistajana nainen Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina , lkm. (Lähde: Suomen virallinen tilasto (212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) 16 Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma
19 8 Poliittinen aktiivisuus ja edustus Kunta on asukkaidensa itsehallintoon perustuva demokraattinen paikallisyhteisö. Itsehallinnollisen kuntajärjestelmän perimmäinen idea on se, että samalla alueella asuvat ihmiset hoitavat yhteisiksi katsomiaan asioita sekä tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa kehittämisen edistämiseksi. Demokraattisen päätöksenteon ydin on kuntalaisten suorilla vaaleilla valitsema kunnanvaltuusto, joka tekee strategiset päätökset kunnan toiminnasta, palveluista ja niiden kehittämisestä. Valtuusto on kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijainen toteuttaja. Erilaisilla kuntalaisryhmillä voi olla jossain määrin erilaisia tarpeita ja odotuksia esimerkiksi kunnan palveluille, joten on tärkeää, että kunnan päättäjäjoukko on monipuolinen. Naisten ja miesten tasavertainen edustus ja osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon vahvistaa tasa-arvoa ja on keskeinen osa demokratian toteutumista. Vuoden 28 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli Vantaalla 54, mikä oli noin 3 prosenttia korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Naiset äänestivät aktiivisemmin kuin miehet, ja kuten kuviosta 13 voi havaita, sukupuolten väliset erot olivat Vantaalla lähes yhtä suuret kuin valtakunnallisesti. Vantaalla äänestysosallistuminen jäi kuitenkin sekä miesten että naisten osalta noin 7 prosenttia alemmaksi kuin koko maassa. Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Vantaalla ja Manner-Suomessa vuoden 28 kunnallisvaaleissa, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit) Miehet Naiset 3 2 Vantaa Manner-Suomi Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Vantaalla ja Manner-Suomessa vuoden 28 kunnallisvaaleissa, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit) 19
20 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Kuten kuviosta 14 ilmenee, Vantaan kaupunginvaltuustoon valittiin vuoden 28 kuntavaaleissa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus valtuutetuista oli 46 prosenttia, mikä oli korkeampi verrattuna valtakunnalliseen tasoon, jossa vastaava osuus jäi 37 prosenttiin. Vantaan kaupunginhallituksen sukupuolijakauma on miesvoittoinen, kun taas miesten ja naisten osuudet lautakuntien jäsenistä ovat yhtä suuret. Manner-Suomen kunnissa naisten osuus hallitusten ja lautakuntien paikoista on lähes samalla tasolla kun Vantaalla. Yksi syy tähän löytyy lainsäädännöstä. Tasa-arvolain mukaan sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 4 prosenttia 17. Siksi erotus sukupuolten välillä voi olla suurempi valtuustossa kuin hallituksessa ja lautakunnissa. Vaikka miehet ovat yleensä enemmistössä kuntien luottamuselimissä, naisten edustus on kuitenkin kokonaisuudessaan korkeampi Vantaalla kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 18 sukupuolijakauma Vantaalla ja Manner-Suomessa vuonna 29, %. (Lähteet: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto 212: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Vantaan kaupunki 212) Valtuusto Hallitus 3 Lautakunnat 2 Miehet Naiset Miehet Naiset Vantaa Manner-Suomi Tarkasteltaessa luottamuselinten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia miesten edustus on selvästi korkeampi kuin naisten. Naisten osuus Manner-Suomen kunnanvaltuustojen puheenjohtajista on noin 27 prosenttia ja varapuheenjohtajista noin 25 prosenttia, ja kunnanhallituksissa vastaavat luvut ovat noin 21 prosenttia ja 35 prosenttia 19. Myös Vantaalla näiden elinten sukupuolijakauma on samankaltainen. Sekä Vantaan kaupunginvaltuuston että kaupunginhallituksen puheenjohtaja ovat miehiä. Molemmilla elimillä on kaksi varapu- Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 4 sukupuolijakauma Vantaalla ja Manner- Suomessa vuonna 29, %. (Lähteet: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto 212: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Vantaan kaupunki 212) 17 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. Tiedot Vantaan lautakuntien jäsenistä ovat vuodelta Suomen Kuntaliitto 212: Kuntavaali- ja demokratiatilastot. 2
21 heenjohtajaa ja molempien osalta sukupuolijakauma on tasan 2. Valtakunnallisesti miehet toimivat naisia useammin myös lautakuntien puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina (kuvio 15). Naisten osuus varapuheenjohtajista on jonkin verran korkeampi kuin heidän osuuteensa puheenjohtajista. Vantaallakin puheenjohtajat ovat enimmäkseen miehiä. Varapuheenjohtajissa naisten osuus on miehiä suurempi. Kuvio 15: Lautakuntien 21 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Vantaalla vuonna 212 ja Manner-Suomessa vuonna 29, %. (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 212: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Vantaan kaupunki 212) Puheenj. Varapuheenj. Puheenj. Varapuheenj. Miehet Naiset Vantaa Manner-Suomi Kuvio 15: Lautakuntien 5 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Vantaalla vuonna 212 ja Manner-Suomessa vuonna 29, %. (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 212: Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Vantaan kaupunki 212) 2 Vantaan kaupunki Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. 21
22 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus 9 Vantaan kaupungin tasa-arvotyön tila 9.1 Vantaan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Vantaan kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kuntavaaleissa valittu valtuusto, joka koostuu 67 jäsenestä. Kahdeksan eri puolueen jäsenistä koostuvan valtuuston tehtäviin kuuluu strategisten tavoitteiden, talousarvion ja yleiskaavan hyväksyminen, ja näiden mukaisesti kehitetään kaupungin palveluita, rakentamista ja kaavoitusta. Valtuusto hyväksyy myös kaupun gin hallinnolliset säännöt ja organisaation. Valtuuston tehtäviin kuuluu lisäksi luottamushenkilöi den valinta kaupunginhallitukseen, lautakuntiin, aluetoimikuntiin sekä ruotsinkieliseen Svenska kommitténiin. Valtuuston valitseman kaupunginhallituksen tehtäviin kuuluu kaupungin johtaminen valtuuston tekemien päätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksessa on 17 jäsentä, joiden tehtäviin kuuluu kunnan edunvalvonta sekä kunnan hallinnon johtaminen, valvonta ja edustus. Kaupunginhalli tuksella on konsernijaosto. Vantaan kaupungissa toimii yhteensä kahdeksan erilaista lautakuntaa, joista joillakin on erillisiä jaostoja. Tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta kaikki lautakunnat ovat suoraan kaupunginhal lituksen alaisia. Lautakuntien tehtävä on toimia oman sektorinsa asiantuntijaeliminä. Lautakunnat ovat tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, opetuslautakunta, kaupunkisuunnittelulauta kunta, ympäristölautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, tilakeskuksen lautakunta sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta. Aluetoimikuntien tehtävä on edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja osallistumismahdolli suuksia. Aluetoimikuntia on seitsemän, jonka lisäksi Svenska kommittén toimii koko kaupungin laajuisesti. 9.2 Vantaan kaupungin viranhaltijaorganisaatio Vantaan kaupungin viranhaltijaorganisaatiota johtaa kaupunginjohtaja, joka toimii kaupungin apulaiskaupunginjohtajien ja toimialajohtajien esimiehenä. Sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja maankäytön ja ympäristön toimi aloilla on apulaiskaupunginjohtaja. Vapaaajan ja asukaspalvelui den sekä tilakeskuksen toimialoja johtavat toimialajohtajat. Kokonaiskuva Vantaan kaupungin organisaatiosta on nähtävissä kuviossa 16. Kaupunginvaltuusto laatii vuosittain talousarvion sekä kolme vuotta eteenpäin katsovan talous suunnitelman. Talousarvio ja -suunnitelmadokumenttiin sisältyvät kaupunkitasoinen tasapainotettu strategia sekä toimialakohtaiset talousarviot ja -suunnitelmat. Koko kaupungin yhteisen strategian lisäksi kaupungilla on useita muita poikkileikkaavia strategi oita. 22
23 Kuvio 16: Vantaan kaupungin organisaatio (Lähde: Vantaan kaupunki (212)) Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Aluetoimikunnat, Svenska kommittén Keskushallinto Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Opetuslautakunta Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Ruotsinkielinen jaosto Am m atillisen koul. jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Sivistystoim i Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Peruskoulujen johtokunnat Tilakeskuksen lautakunta Toimialan johtaja Tilakeskus Kaupunkisuunn. lautakunta Kuntatekn. jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Maankäyttö ja ympäristö Ympäristölautakunta Rak.lupajaosto Kuvio 16: Vantaan kaupungin organisaatio (Lähde: Vantaan kaupunki (212)) 9.3 Toiminnallisen tasa-arvotyön organisointi Tasa-arvon valtavirtaistamistyötä on tehty Vantaalla systemaattisesti vuodesta 25. Ensisijai seksi valtavirtaistamisen menetelmäksi on valittu sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus), jonka toteuttaminen on asetettu velvoitteeksi kaikilla toimialoilla. Vantaan kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaikkien kaupungin toimialojen on aloitettava pysyvä sukupuolivaikutusten arviointi vaalikaudella Vantaan kaupungin vuoden 211 strategiassa miesten ja naisten välinen tasa-arvo ja sukupuolivaikutukset mainitaan konkreetti sesti muutamissa kohdissa. Strategian mukaan yksi hallitun kaupunkikasvun taloussuunnitelma kauden (ts-kausi) tavoitteista on maankäytön vaikutusarvioinnin ja indikaattoreiden kehittämi nen huomioiden sosiaaliset vaikutukset, sukupuoli- ja luontovaikutukset sekä kasvihuonekaasu pääs töt. Myös palvelutason laadun ylläpidon ts -kauden tavoitteisiin on kirjattu, että sukupuoli vaiku tusten arviointi vakiintuu ts-kauden aikana pysyväksi osaksi toimialojen työtä. Tätä toteu tetaan siten, että esimerkiksi talousarviovuonna 211 kaupungissa suvataan eri toimialojen toi mesta kaupunkitasoisia sitovia tavoitteita. Taloussuunnitelman laadintaohjeessa edellytetäänkin, että kukin toimiala suvaa valitsemansa sitovan tavoitteen, eli arvioi tavoitteen sukupuolivaiku tusten näkökulmasta oppiakseen sukupuolivaikutusten arviointimenettelyn. Vantaan kaupungin lakisääteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Suunnitelma koostuu kolmesta osasta, jotka tukevat 22 Kaupunginhallituksen päätös ,
24 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus toisiaan. Sukupuolten tasa-arvosuunnitelman painotus on henkilöstöpoliittinen, mutta siinä huomioidaan myös päätöksenteko ja palvelut eli toiminnallinen tasa-arvo. Yhdenvertaisuussuunnitelma on luonteeltaan toiminnallinen, mutta siinä on vastaavalla tavalla huomioitu myös henkilöstöpoliittiset seikat. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien yhdistäminen on haasteellista, joten ne on yhdistetty työkirjalla, joka sekin sisältää poliittisia ja käytännöllisiä linjauksia kummankin suunnitelman toteuttamista varten. Vantaan kaupunki allekirjoitti Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan vuonna 27. Allekirjoittamisen myötä kaupungin päättäjät ja viranhaltijat ovat sitoutuneet julkisesti naisten ja miesten tasa-arvon periaatteeseen sekä toteuttamaan muun muassa sukupuolivaikutusten arviointia. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskehittäminen ja -seuranta ovat Vantaalla työmarkkinaosapuolten toimintaa eli käytännössä henkilöstökeskuksen ja ammattijärjestöjen yhteistoimintaa. Koko organisaation toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittäminen on puolestaan kirjattu vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan ja toimialan johtosääntöihin. Vantaalla ei ole erillistä tasa-arvotoimikuntaa, sillä sellaisen perustamista ei ole nähty valtavirtaistamisen periaatteen mukaisena ratkaisuna. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan hallinnossa toteutetaan tasa-arvon toimin nallista koordinaatiota, järjestetään koulutuksia ja tarjotaan tukea valtavirtaistamiseen muilla toimialoilla. Se kehittää suunnitelmallisesti koko organisaation valmiuksia toiminnalliseen tasa-arvotyöhön ja sukupuolivaikutusten arvioimiseen. Nimettyjä tasa-arvotyön edistäjiä kunnassa on yksi, joka käyttää työpanoksestaan erikseen määritellyn ajan tasa-arvon edistämiseen kuntatasolla. Lisäksi toiminnallinen tasa-arvo on sisälly tetty kaupungin ohjelmiin ja strategioihin. Toiminnallinen tasa-arvo on huomioitu muun muassa strategiatyössä, suunnittelussa, kehittämisessä ja koulutuksissa. Tasa-arvotyön etenemistä kunnassa valvoo tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunnan vuosittain julkaisema arviointikertomus toimii osana tilinpäätöstä ja sitä hyödynnetään toimialoilla johtamisen apuvälineenä. Vantaalla toteutetaan systemaattisesti sukupuolivaikutusten arviointia. Suvaus koulutusta on järjestetty kaikkien toimialojen edustajille, ja toimialat ovat tämän jälkeen käynnistäneet oman suvauspilottinsa tai aloittaneet koko toimialan suvauksen (Vantaan kau punki 29). Koulutusta on järjestetty niille henkilöille, jotka tekevät suvausta omilla toimialoillaan. Yhteisen koulutuksen lisäksi toimialat ovat saaneet henkilökohtaisem paa koulutusta ja apua suvauksen tekemiseen vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalta, joka on vastuussa toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta Vantaalla. On kuitenkin ollut tärkeää, että suva usta toimialallaan tekevät asiantuntijat ovat päässeet itse miettimään, mitä toiminnallinen tasaarvo heidän työssään ja toimialallaan tarkoittaa, eikä suvausta ole tehty heidän puolestaan. (Asiantuntijahaastattelu, 2.) Sukupuolivaikutusten arvioinnin lisäksi toiminnallisen tasa-arvon edistämiseksi on tehty myös muita toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet ovat vuosina tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulman sisällyttäminen uusien työntekijöiden perehdytykseen, esimiesvalmennuksiin, asiakaspalvelukoulutuksiin, luottamushenkilöiden perehdyttämiseen ja poikkihallinnollisiin prosesseihin. (Vantaan kaupunki 29, asiantuntijahaastattelu, 2.) Tasa-arvoon liittyvä perustyö on organisoitu Vantaan kaupungilla sisäisesti ja toiminnan jatkuvuutta ajatellen. Lisäpanoksena on käytetty ostopalveluja sekä erilaisten tasa-arvoprojektien tarjoamia palveluja. (Asiantuntijahaastattelu, 2.) 24
25 Lähdeluettelo Kirjallisuus ja verkkolähteet Helsingin kaupungin tietokeskus (2). Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Saantitapa: < [viitattu: ]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (211). Toimeentulotuki 2. Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 211. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saantitapa: < tilastotiedotteet/211/tr43_11.pdf> [viitattu: ]. Vantaan kaupunki (29). Vantaan turvallisuussuunnitelma Saantitapa: < vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/31195_turvallisuussuunnitelma_netti.pdf> [viitattu: ]. Vantaan kaupunki (211). Vantaan tasapainotettu strategia: Taloussuunnitelma Saantitapa:< vantaawwwstructure/75266_strategian_erillispainos_ _suomi.pdf> [viitattu: ]. Vantaan kaupunki (212a). Vantaan kaupungin organisaatio. Saantitapa: < instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/73741_koko_vantaa. pdf> [ ]. Vantaan kaupunki (212b). Luottamuselimet. Saantitapa. < luottamuselimet> [viitattu: ]. Lakiviittaukset Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta /69 Tilastot Suomen Kuntaliitto: Kuntavaali- ja demokratiatilastot. Saantitapa: < [viitattu: ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus Saantitapa: < [viitattu: ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: < [viitattu: ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: < [viitattu: ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: < [viitattu: ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: < [viitattu: ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus Saantitapa: < [viitattu: ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus Saantitapa: < [viitattu: ]. 25
26 TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Suomen virallinen tilasto (SVT): Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: < [viitattu: ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: < [viitattu: ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: < [viitattu: ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: < [viitattu: ]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35. Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä. Saantitapa: < [viitattu: ]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:719. Päivittäin tupakoivia vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä. Saantitapa: < [viitattu: ]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, osuus vastaavanikäisestä väestöstä. Saantitapa: < [viitattu: ]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:359. Ylipainoisia (BMI 25 kg/m2) vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä. Saantitapa: < [viitattu: ]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet. Vuosina Saantitapa: < [viitattu: ]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Itsemurhat, menetetyt elinvuodet. Vuosina Saantitapa: < [viitattu: ]. 26
Salon lähtötilannekartoitus
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus Katsaus Salon toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen
LisätiedotEspoon lähtötilannekartoitus
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus Katsaus Espoon toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen
LisätiedotTurun lähtötilannekartoitus
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Katsaus Turun toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotSukupuolivaikutusten arviointi
Sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion laadinnassa: talousarviotavoitteet 2011 Tasa-arvon Eurooppalainen peruskirja -ESR-hanke Kuntaliitto, Helsinki 12.4.2011 Susanna Taipale-Vuorinen, talous- ja
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotKuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola
Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotTase-projektin tulokset. Tasa-arvo todeksi nyt! Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön, päätösseminaari Sinikka Mikola, Milla Sandt
Tase-projektin tulokset Tasa-arvo todeksi nyt! Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön, päätösseminaari 12.6.2013 Sinikka Mikola, Milla Sandt Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnissa Naisten ja miesten
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotMe-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotNaisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.
Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.2012 Sisältö Kunnat muutoksessa ajankohtaista Kuntien vaikutukset sukupuolten
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotEsitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi
Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotKun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
LisätiedotEspoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä
Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä ESPOO pääkaupunkiseudulla Kaupunkikeskus Lentokenttä Satama Tieverkosto Rautatie/metro-verkosto 2 Luottamushenkilöorganisaatio Sosiaali- ja
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotTervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va
Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotTietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista
Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen
LisätiedotAviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
Lisätiedotstrategia käytäntöön toiminnan Vantaan kaupungin käytäntöjä
Tasa-arvon edistämisen strategia käytäntöön toiminnan ja talouden suunnittelussa Vantaan kaupungin käytäntöjä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hannu Kokko 13.6.2012 Vantaan tarkastuslautakunta -jäseniä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2015
TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin
LisätiedotTilastokatsaus 11:2010
Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotParempaa kuntalaisten palvelua? Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja päätöksenteon tukena Elina Suonio-Peltosalo
Salon kaupunki Parempaa kuntalaisten palvelua? Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja päätöksenteon tukena Elina Suonio-Peltosalo SALON KAUPUNGIN ALUETOIMIKUNNAT Aluetoimikuntien ehdokkaita pyydettiin lehtiilmoituksella
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotLUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA
LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA -HANKE Anna Alamattila www.lapinletka.fi LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI.
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
LisätiedotTilastokatsaus 9:2013
Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
Lisätiedot11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja
11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
Lisätiedotƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
LisätiedotTyövoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotMitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi
Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena
LisätiedotSukupuolten välinen tasa-arvo kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa
Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa Johdanto Diasarja kokoaa perustiedot tasa-arvosta kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa. Kokonaisuus on tarkoitettu koulutusmateriaaliksi
LisätiedotTYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN
Tyossakaynti2009 muuttujina Sukupuoli, Työnantajasektori (tvm), Seutukunnat 2011 ja Vuosi TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Molemmat sukupuolet Kokonaistyöpaikkamäärä v. 2009 Lopetetaan työpaikkaa
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotSukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2015
TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko
LisätiedotTilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015
Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten
Lisätiedot