MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI. ilr

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI. ilr"

Transkriptio

1 MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI 1984 ilr

2 SIIRTOLAISUUS - MIGRATION SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI MIGRATIONSINSTITUTET '10. vuosikerta, 1oth vear Siirtolaisuusinstituutti-Migrationsinstitutet piispankatu Turku 50 Peetoimittaia puh.g2t Editor uravr (orvukangas Toimitussihteeri Assistant Maija-Liisa Kalhama Toimituskunta: Editorial board: Siirtolaisuusinstituutin hallitus Administrative Eoard of The Institute of Migration Henkildkunta: olavi Koivukangas, Ph.D., johtaja vrl lsmo sdderlina. tutkimussihteeri HuK l\4aija-liisa Kaihama, toimistosihteeri yo.merk. Seija Sirkia, toimistoapulainen Ekonomi Ritva vehnieinen, kirjanpit:ije VTM Jouni Korkiasaari, tutkija Valokuvaaia Kari Lehtinen Aikakauslehti ilmestyy nelj; kertaavuodessa. Tilaushinta on 25 mk/vuosi Valtuuskunnan oi. Prol. Jorma Pohjanpalo pi. Prot. Vilho Niitemaa Tilauksen voi suorittaa maksamalla 25 mk Hallituksen Postisiir.totilille TU SI IRTOLAISUUSINSTITUUTIN HALLITUS ADMINISTRATIVE BOARD OF THE INSTITUTE OF MIGRATION 1984 Toim.joht. Tauri Aaltio Suomi.Seura r.y. Prof. Erkki Asp Turun yliopisto Tutk.joht. Timo Filpus Tydvoirnaministerici Hall.siht. F redrik Forsberg Opetusministerid Prot. Lars Hulddn Helsingin yliopisto Lehd.neuvos Lasse Lehtinen Ulkoasiainministeri6 Prof. Vilho Niitemaa VTN4 llkka Orkomaa Turun kaupunki Tutk.lair.joht. Aimo Pulkkinen Vaestdliitto Dos. Tom Sandlund Abo Akademr Kuva Foto: Paavo Nurmi ia Taisto Maki kilpailival USA:8sa Paavo Nufhi and Taisro Mak;, famous Finnish 1940 la lukrvat amerikansuomalaistsn HELP athletes, were competing in the Unitad States in FINLAND'tydta. Kuvassa he ovat harjoittalema3sa 1940 and supponed the HELP FINLAND-project N.Y Cjrysse. of Finnish Americans. Piciured a rraining session in N Y.City. TYPOPFESS OY Turku 1984

3 John O. Virtanen 'THE FLYING FINN'' JA AMERIKAN. SUOMALAISET Konsulr John O. Vrrtanen Legendaarinen Paavo Nurmi, jonka tavalli nen kansanmie. Yhdysvalloissa viela l;ine paivenakin tunnistaa suomalaiseksi sai 20- luvun Amgrikanmatkoillaan huomattavaa tukea amerikaosuomalaisilta siirtolaisilta matkojensa ja kilpailujensa jarjestamiseen, vaik' kei t;sta ole toistaiseksi juuri kirjoitettukaan. N!rmi teki yhteensa seitsemin Amerikan matkaa ja tulkiessini hinen jala.i;lki;;n Yhdysvalloissa, olen saanut todeta, etta amerikansuomalarset osallistuivat merkittavastl ja mielell;an hanen kilpailujensa j;r lestamiseen. A mer kkalalsille urheilutoimit taiille Nurmi on ollut todel inen uut s p,- jd 4n sljr^llj o: - I,p,i.' r "1 taar, etia Nurmen ma ne on sa lyayl kansan keskuude3sir Yhdysvallolss6 vo,rniikai ra y kuusj vlros'kynrrnenta Antilooppi". "Hiilimurskienteresmies" oli kaiken kaikkiaan kunnioitettu henkil<i, verrattavissa iopa tunnettuihin filmitdhtiin. itheflying,finn IN FLIGHT Tiedotusvilinerden kuvaus Paavo Nurmesta P:,rr,r fl,,, r:,er, ' lerrra!a rskel lrrrtro' rrr,r p,tt.o. r, r..^t,t.. --l \dl r.. --,,, -1.t taj,rl (u.n y ersonk n, koskn sr n.r olr u' he lun y hd'rttii e ka va,r tdvall ria iy tar ilrokse m sla. Kirn,J hr uto mitt3j t o, viiikea llrl vatd N,rrrlejr ifirtter maist;t lu(j!:ilrt! y ia, hp leir,]tr. ::!o kff.!r)rd lj h,ngllf f.()kor',dr:er, ruda,r errio jrd :frrrp 'Tl'c rrirr: F \,,n0 Fiar" Jn yf,s lrr_netll mpla, i Lrtl.l kav tetlvjr ovijr nlvbs "Phantont F n:r el A,:v-" slrora. :r, ' 'T a r" Pe.-r,.ls Paavo" 1] lt r

4 "lhmesuomalaiseksi" julisti hanet tunnertu l6dketieteentutkijakin. Nurmen ruumiinosat mitatliin tarkkaan ia kuvat hdnen ruumiinrakenteestaan julkaistiin lehtien palstoalla. Hanen juoksutyylinse kuvattiin ia nuoria urheilijoita opetettiin omaksumaan "lentavan askeleeo" voimaa. Nurmi sai uuden nimen "The Winged Mercury" eik; hantii "voida verrata kehenkiibn muuhun urheilijaan'vaan h;n on "itse Uydellisvys". Nurmen urheilullista valloituskykyd ko' rostivat my6s amerikkalaiset "Karit" piirroksillaan, ja leikillisesti uskoteltiin, etta Nurmen ensimmeiset kengdt oval olleet p iikka rit. Lehdistdn herattdmii kohu kulki liipi mantereen ja uteliaisuus oli ennenkuulurnaton jopa Hollywoodissa asti. Siellri Nurmi veti ensimmeisend iltana katsomoon ja toisena iltana katsojaa, kun hdnet oli aseteltu juoksemaan punanahkaisia intiadnela vastaan. Kansd oli haltioissaan ja hurrasi seisaalleen nousten Nurmen voitolle. Tdllaista suosionosoitusta ei oltu aikaisemmin suotu kenellekaan toiselle urheilijalle. "Taciturn F inn" lumosi kaikki. Paavo Nurmen ensimmdiset olympialaiset olivat vuonna 1920 Antwerpenissa, jossa h;nen tukenaan ja neuvonantajanaan oli Hannes Kolehmainen. Naissb kisoissa "Tynnyrimdinen rinta" ja "vahrajalkainen juok. saja" loi itsensa lbpi. New yorkilainen The Evening l\,4ail mm. kirjoitti, etta "Suomalai sista on tullut urheilukansa yhden yon aika, na", "Peerles Paavo", "Turun Ass. eli Ace of Abo" (kehoitettiin bentemabn oopoe) orr svnlynyt. John J. Hallirnan, Boston Clobista, ylisti suomalaiset urheilijat "ihmiskunnan hienoimmaksi kansaksi, vahvarakenteisiksi, tanakoiks;, voirnakkaiksi jd kepedjalkdrsiksi". loisld Nurmr oli itse mdllresrmerl(r. Nurmen el uskotru olevan oikeastaan edes "normaali ihmrnen' vaan joku "fyysillinen luonnon oikku", Antwerpenin ja Pariisin olympialaisten valrvuosina Nurmen juoksuja ja henen tekemiaan maailmanenndtyksia seurattiin Yhdys valiorssa tarkkaan, mutta Paf rsin olympia laisten sankariksi nousi Paavo Nurmi. Han voittr siella yhteensa 5 kultaa. Naista koksi, 1500?et'in 1a 5000 metr.o, yhden tun,)in sisilld ja reki samalla n;itten malkojen uudet olympiaennatykset. "Eik6 Nurmessa todettu edes vasymyksen merkkeja", ihmettelivdt USA.n lehtrmre\el Koko Suomr pabsi nyt uudelleen maailmankartalle. lhmeteltiin miten maa, jonka vain harvat amerikkalaiset pyslyvbl kartalta,dytemeen, saattaa uhala "Sela Samulin" olympiavoittoja. "Hiilimurs, kan terasmiehen" kotimaa siioitettiin "itdi salle osalle Skandinaviaa", ja samalla ihme telriin, miten "Skandinaavia on saattanut niin huimasti laajentua". )

5 SOMEWHERE IN FRANCE BY M'GURK //? 6J/ri ool. co"rc {t{c.:taue 6r$',. 5aNr,LE'ra ad- r t-'. " /,, ) \\i..'\- \-..,i4]-*- (x..y-.:j {ol t (!LL \s,,5.'r, '(t 6'a r\)l As 6ts lro'acti6 c i ja on veitetty, etta sisdenpd.symaksut oli, sivat voineet olla nelinkertaiset ja sittenkin jokainen paikka ketsomossa olisi loppuun {P,e". -' lj\tctji Sisdratojen ja hallikilpailujen vetonaulaksi kulsultrin amer kansuomalaisten myotdvai. kutuksella Paavo Nurmi, joka saapui New Yorkiin joulukuussa Lehtikirjoituksista ei ollut puutetta. suurin Nurmesta lulkaistu kokokura on 44 senttimetrin korkuinen ja sen yhteydesse kerrotaan suomalaisesta "loka puhuu vehen, mutta juoksee lujaa". Nurmen iuoksutyyli selostettiin tarkkaan. Kaikkien hallien katsomot Bostonista Los Angelesiin olivat liian pieni;. Tuhansia halukaita jouduttiin kiennyttamdin pois Kilpailuia oli tiheiien. Nurmi matkuiti disin junalla kaupungista toiseen ja kilpaili iltaisin ja joskus pdivdll6kin. Jotkut urheilutoimittaiat yrittivet tilldin puolustaa h;nt?i; "Nurmi on sittenkin vain ihminen"- Nurmi on saanut vierailla myds Valkoi, sessa talossa. Hdn on tavannut mm. presidentit John Calvin Cooligen, Lyndon B. Johnsonin ja hiinet on kuvartu yhdessd Richard Nixonin kanssa. Amerikkalaisten lehtimiesten matkustaessa Skandinaaviassa he us ir poikkesivat myds tapaamaan "lentiivaa suomalaista", eika kirioituksissa sinen palion muuta Suomesta puhuttukaan. Nurmi oli Suomen N6htevyys. S nsaatiomaisesti Nurmi valloitti lehtien otsikot, kun Suomessa valmistauduttiin vuoden 1952 olvmpialaisiin. "Paavo Nurmi, "The Flying F;nn". valmistautuu olympialaisiin, - nyt rikas kauppias. odottaa

6 Alwayt Room for One More * *,* By Llanuza / 6rras Itr:L.. (-t UtetrxnrSrnlo \Y"j "#;? a. I olympialaisista hienoa esitystii". Ja sitten kun Nurmi juoksi stadionille oly,.npiasoihtu kadessden, oli yleiso haltioissaan. Tdllekin kertaa se oli Nurmi - ei Helsinki eikii Suomi - joka sai amerikkalaisten lehtimiesten huomion. Olymp jalaisten jalkeen Nurmesta tehtiin urheilun "ennustajaeukko". Tarkkaan otsikoitiin kenen Nurmi ennusti rikkovan enti set saavutukset. Nurmelle tarjottiin myds mahdollisuutta jaada Hollywoodiin. Olisiko hdnesta tehty Suomen Chevalier vaiko jokrn muu, jaa arvoitukseksi. Jos hdn olisi ryhtynyt ammattilaiseksi hanestii olisi voinut tulla juoksuradoilla nyrkkeily6 vastaava mahtiurh ilija. Nurmen luonteellei kuitenkaan olisi sopinut alistua promoottorien tahdon mukaan joko hbviame;n tai voit dmaan. Paavo Nurmi ja amerikansuomalaiset Amerikansuomalaiset olivat vuonna 1903 perustaneet New Yorkjssa oman kansalljsen urheiluseuran F INN ISH Al\4ERICAN ATH, LETIC CLUB (FAAC). Tdh;n seuraan kuului hyvie Suomesta tulleita urheilijoita, kuten Ville Ritola, William Kolehmainen, Albin Stenroos, Hugo Ovist ja kymmenid muita. FAAC kuului ji;senen' The Af\TERICAN ATHLETIC UNlONiin (AAU), ionka sdddoksien alaisena se jerjesri omia sisd- ja ulkoratoien kilpailuja.

7 Vaikka sisarata-jalkaneet USA:ssa,ovuonna I868, ne hallikilpailut olivat kituivat ia karsivit "tdhtijuoksijoitten" puuttees, ta. Lehdistdssa kirioitettiin. ettei tallaisissa Lrr--

8 "juoksukilpailuissa ole miteen urheilullista". Yleisdn asenteita olisi siis muokattava la siihen tarvittiin sellainen tunnettu urheilija kuin Paavo Nurmi. Siirtolaisille - niin myds amerikansuomalaisille - oman kansan menestys on ensiarvoi sen t;.keid, ja sitd pyriteen tuomaan esille aina. kun siihen on mahdollisuus. Niinpa amerikansuomalaiset ottivat nyt tavoitteek. s en saada oma olympiat,hti. Paavo Nurmi, iuoksemaan Yhdysvalloissd etenkin sisa. ja halliluoksvissa. Nurmen matkakustannuksiin, kilpailujen osanottomaksuihin ja iarjestelyihin rarvittiin paljon rahaa. Tarvittavat varat ker;ttiin FAAC-urheiluseuran jdseniltii, siis amerikan, suomalaisilta siirtolaisilta. Paavo Nurmi "The Flyinq Finn", saapui New Yorkiin FAAC:n kutsumana joulukuun 9. peivane Miljoonakaupungin Vlipormestari, John F. Hylan, otti suomalaisen olympiasankarin vastaan kaupungintalossa. Tasse lilaisuudessa han luovutti Nurmelle symbolisen kaupungin avaimen ja toivotti iuoksijoitten kuninkaan tervetulleeksi Yhdysvaltoihin. FAAC oli jarlestanyt Nurmen ensrmmar. set kilpailut Madison Square Gardeniin tammikuun 6. peiven jjtana Kun aikaisempiin siseratakilpailuihin oli saatu vaked korkeintaan pari tuhatta, niin Nurmen kilpailut oli loppuunmyyty viikkoja etuk6teen. New Yorkin kar,rpungin palopddll,kkb joutui raiorttamaan serso.ndpaikkojenk,n myynri;, id poliisin oli kbdnnytettava tuhansia halukkaita pois. On vaitetty, etta poliisin oli kay' tettdvd vesiletkuja haioittaakseen ja rauhoittaakse n yleisoe, joka ei ollut mahtunut sisalle. "Aavesuomalaisen" suosio ei ollut pettdnyt jeriestelij6itten toiveita. Sdhkoisessd kilpailussa Nurmen kilpailu' kumppaneita olivat Amerikan parhaat marle rit, lllinoisin urheiluseuran Joye Ray ja Bos tonin urheiluseuran Lloyd Hahn, ioille mo' lemmille sisaratojen lankut olivar tuttuja Nurmi voitti ja "kbveii maalinauhan lapi", kirjoittivat lehdet. lvlutta han teki samalla sekii 1500 metrin erte mailin uudet maailmanenn,tykset Vriden tuhannen metrin.fid Sport Bugographies Paarto Nutmlt Fittt Pait ol Eaby Sh*t Had Rnning SgiAo on'en, y 'Eua!" L rl Lt rh. rlbb.a OrFra!.m!.. b. lrl" -d L xsal Dr46..d Dl.r )u.r l. r. FFrlers Tl. dd 5cr onnr o. bh.l brlrd rnd r.nt!. lr. t.rr!r". b (rjor.n.. no,. &. of.. liall ' tb. Pbs rr t!. arahr w L O'. rcrl.. *-8. rl.r llr br h P.'r4 rhu (h. Flqdrl rfh bu.. &L{ - r.'ra eht-' ar.r t-. r^.t- t.t tbt.t--tt - t.. _ Alrhoqr b. M. trrh. re.[,i.r,. i'rirr.. r blrrr &rr.,.. thr!,rr b. hn_rt4.r!i'.i L/6r rulilr. B. l{nr.rrl H I hol'l.ll rer. lcr ad lq& er( A &G t r rr rad Jrl I r.!dt d.er t6.td.h&{ b t4 o.3a( xfet juoksu oli samana iltana, ja siina Nurmen kilpakumppanina oli m.m. Ville Ritola. Tassdkin juoksussa Nurmi saavutti uuden maailmanenndtyksen. 6

9 Nurmi kilpaili viiden kuukauden aikana 59 sise-ja ulkoratakilpailussa ja teki 38 uutta maailmanennatyste- Nurmi ei siis ollut "ta-!allinen" juoksira vaan todellinen "ihmeolio" -jokin tuntematon voimakkuus. Hiin h6visi vain yhden kilpailun.800 metrin juoksun, joka ei ollut henen lajinsa- Kerran 5000 metrin juoksussa hiin joutui lopettamaan vatsanpurujen vuoksi. Lehtimiehetolesivat tiilldin, etta "Nurmi on sittenkin vain ihminen, joka tuntee kipuakin". Kun Nurmi oli palannut takaisin Suomeen voitokkaalta Amerikan matkaltaan, hdnen osallistumistaan kilpailuihin Euroopassa ia Skandinaviassa seurattiin tarkkaan USA:n lehdistcissii. Amsterdamin olympialaisten (1928) jilkeen, joista Nurmi voitti yhden kullan ja 2 hopeaa, Nurmi-kuume Yhdyrvalloissa vain kiihlyi. FAACTn kulsu' mana ja Hugo Ovistin toimiessa tulkkina ja matkanjohtaiana, Nurmi teki toisen Amerikankiertueensa. T;lle kertaa hanen kanssaan lahriviii kilpailemaan mytis ruotsalaistunut Edwin Wide seka Suomesta E. Purje. Tdlla kertaa Nurmi osallistui kuitenkin varovdrsesti kilpailuihin ja osoitrr selvia vasymi sen merkkejd. Hiin osallistui l6 kilpailuun ja helmikuun L peiviinii 1929 hen lapasi i.4adison Square Gardenissa voittajansa. ame' rikkalaisen mailerin Ray Gongerin. "Madison Square Gardenin teraksiset kannatuskaaret notkuivat, seinet t.risivit ia katto oli luhis' 1ua alas yleisdn kirkuessa la tdmistellesse penkeilla jalkoiaan. Nurmi ei vahalla antanut periksr, taisteli parkastaan, oli milloin perasse milloin edella, mutta hanen oli vihdoin tunnustettava hdvidnsa, kun saapui maaliin seitsem6n metrid Congerin jdljessa"; kirjoittivat lehdet. "Aavesuomalainen". "Lentavii Suomalai' nen", "Turun antilooppi", "Juoksuratoien Terii5mies", "Siivekas Mercury" ja monet muut lempinimet kerrattiin, kun juoksiioitlen kuningas oli vihdoinkin voitettu ja vielii henen lempimatkallaan. maililla. Timii oli toimitrajrlle herkullista kirjoitettavaa ia Nurmen maine vain kasvoi sen ansiosta. Edwin Wide kertoi Turun Sanomien toimittajalle, etta "kylla Paavo Suurella ei ollst vertaistaan. Kvll; hdn oli suurin... ihmstielen vain harjoitteliko h?in todella niin palion kuin kerrottiin. Mini idin paljolti siihen kesitvkseen. ettd Nurmi oli ennenkaikkea lahjakkuus... hen ajatreli kaikki kovin perusteellisesti. Urheilun ura kasvatti hiinet yksindiseksi sudeksi, mutta kylle h5n avautui, kun l6ysi ystev;n." Amerikkalaiset olivat havainneet Nurmen kyvyt ja tekivet heneste vielekin kuuluixmman. Hanelle tehtiin tasoituskilpailuja, joissa han olisi voittanut kenet tahansa. Henene luotiin mielikuva, ette hen oli yliluonnollinen. uskomaton. tantastinen. Ja teme kaikki tuotti rahaa sisainpeasymaksuina noin vdaat mlljoona dollaria kilpailuista yhteensi. Nurmi lopetti melkein 20 vuotta kest6- ng n urheilijanuransa vuonn! 1934, mutta Amerikassa hentii ei unohdettu. Nurmen avioliitto, avioero, ja loistava liikemiesura pitivdt henet jatkuvasti lehtien palstoilla. Kun talvisota marraskuussa 1939 puhkcsi, se heralti heti a merikansuomalaisten kansallistunnon. Velittdmasti siirtolaisot perustivat HELP F ln LAN Dosastoja kautta Yhdysvaltoien manreretta ja ryhtyivbr kereamdiin avustusta Suomelle. Suomesta siirtolaisten avustustyotii tuettiin monin tavoin. Lahden musiikkiopiston iohtaia Eoris Sirpo lahti vaimonsa Gretan ia kasvattipoikansa Heimo Haiton kanssa Yh. dysvaltoihin. Sielle "pikku pelimanni" kon, sertoi avustustoimikuntien jerjertemisse tilai. suuksilsa, ioiden tulot menivat HELP FlN. LAN D ln kautta Suomeen. Suomesta lahetettiin myiis Paavo Nurmi ja Taisto Meki tukemaan siirtolaiiten avusturtoimintaa. Asepukuisten Nurmon ja Miien mltkalla oli erinomainen mainosarvo Suomen asialle. Nurmi ia Mdki iaapuivat New Yorkiin tammikuussa 1940 ja palasivat Suomeen maaliskuussa Lehtitietoien perusteella avustustoimiku nnat kerasiviitana aikana Nurmen ia Meen kilpailuista toista. salaa tuhatta dollaria varoja Suomeen le. hetettevaksi. Totutulla v:ihesanaisuudellaan Nurmi tallakin kertaa valloitti yleisdn5ii. Taisto lv;en maine taas perustui puheliaisuuteen.

10 ffi \ SUOMALAISET! Klruammt lchtalon vts ino oh tu Tc, luinoki*nuat Yldy t v.lloillartuitl4n.t,n itdwohtu 4ttonalhla"lhlYklttfir' tunkilit L.tLrdcttonn ovot lahjoitunccr yli z nilj. dollaub, je yuktyttoininnalla obk llliian.t &nav.rrd. T. ohd. t'/e,lkiacct lapionw jdkan.t L.nliaja vdatkitaloputb'.iin ehlse cmmc voi ervioide lukcmtttoaicu kotirn:eheo lihcrtimicnnc plcttia ervor tai [?ill. 3iti ry6d, huoltoe jr uhnuruniruuttr,jote niidcl Lokoemiaca je lihcrp oa dhcutt Dut., NiDi bljraac ovrt leune Suomcr limmiat:nccr rmiat:nccr rydimii/ rydimiiz Lrt.alrnoejia lrlrnoejia Suo Srlc mcrl kotcibin nc ovetenkcioe eikoine luoacct cdola urkor. ilor arkiplivln harnrutccoje ante[c.t voioa yritdmiin ruurirslin y.ikc',l.i(-/ Autt tull id6!r dr.rt. olcttc oroit!1ncct kuonioittevloac bcidlo ouir. toaenu Ncljintccn LITkIyn riralrfvld lup.ulrca niillc, jotlr Lunnioirtrvrt iliinrijr liri.i:ra uslod!.uir.r.rr Tcidin toiminteruc Suomco hyvilsi., Sema duqrul stcilcc Irymrncaico nrhaosicq Suomco b,rtra rilmird jr mc Lritti yhdymmc riihca Empimia rriclil fuomel kaatza aimt til hurln Tcilh LiitoL*ni II5IDTNTTI Nurmi teki seitsemennen ja viimeasen Am rikan matkansa Yhdysvaltoihin vuon. na Sportmen's Club of the City of Hope Los Angelesissa oli jerjestenyt vuotuisot iuhlat ja ojensi Nurmelle Beverly Hil' toniisa ensimmdisen "Victors Award" eli voittajien muistopalkinnon. Tdllekin kertaa L A Times-lehdessi kerrattiin Nurmen ur heilulllset saavutukset la muistettiin, ette "Nurmi puhuu vihan, mutta se riittea jos katsoo hdnen tuloslistaansa, tuntuu kuin han olisi juossut ikuisesti. H;n on todella iuoksiia, joka noyryytti oman sekunttikello nsa k in :" Nurmen T5vuotispdivdd kunnioitettiin otsikoin, mutta henen kuolemansa levisi uutisena kulovalkean tavoin. Eika nytk;bn siiastetty palstatilaa, kun kerrattain hanen saavutuksiaan niin urheilussa kuin liikeeldmessb. Olisi saattanut odottaa. etta kuolema olisi lopettanut kiinnostu ksen Nurmea kohtaan Yhdysvalloissa. Mutta nar4 er kaynyt Tele. visiossa, iossa urheiluohielmat ovat suuressa suosiossa mainittiin Nurmen nimi totstuvastl ohjelmien alussa- Myos h,nen lemprnimensa kerrattiin usein. Vdhan ennen IMoskovan olympialaisia ABCrn Sport Cavancade Jim l\4c KaV oli telrnvt ohjelmasdrjan maailman I -.t

11 Paavo Nurmi, John Wetssmi./t er ia Jesse Owens vuonna 1964 New yorkissa. viadesta parhaasta juoksijasra. Nurmi oli sarjan ankkurina ja ohjelman juontaja julisti henet iuoksijoitten kuninkaaksi, unohtumattomaksi Ientavbksi suomalaiseksi. Nurmi oli alyk;s lahjakkuus, itsepintainen, joka oli ldyt;nyt suunnan lahjakkuudelleen. H;n oli voitontahtoinen kaikessa. Henellii oli ilo nujertaa aikansa parhaat kil, pakumppanit. Hdnen juoksunsa oli viihdettii, joka lumosi katsojansa. Nurmea juhlittiin usein ja monissa piireisse. Raittiina miehene hen ei kohottanut lasia huulilleen, vaikka huomautettiinkin, ettd "tema on Suomen kunniaksi". "Missd on Suomen kunnia, jos hiivian seuraavat kilpailuni", vastasi Nurmi ja juoksi ja voitti is;nmaansa kunniaksi eika arnoastaan omaksi kunniakseen. Lopuksi on todettava, ettei amerikansuomalaisten kunnioitus Nurmea kohtaan ole vielakdan laantunut. Yhdysvalloissa sanotaan olevan yli suomalaisperdistd asukasta, joille suomalaisuus ia suomalaiset merkkihenkildt, ovat ensi arvoisen rarkeita. paavo NURMI CLASSICS l. isar jdr jestetrrin ensi kerran v Portland Oregonissa. Tdnd vuonna kisat pidetdiin Fitchburgissa, Massan osavaltiossa heindkuun 6-8. paivine. Ne ovat samalla osa suomalaisten vuosittaisia Finn Fest.kesajuhlia. Fitchburgissa paliastetaan myds valokuvanayttely Paavo Nurmen eldmdkerrasta. Valokuvanbyttelyn aineiston on koonnut tbmin artikkelin kirjoittaja, ja sen on rahoittanut Suomi-Seura. Nayttely lahjoitettiin pysyvasti kiertavdksi nayttelyksi Yhdysvaltoihin Finn Fest,juhlatoimikunnan na ltu u n. Lehto6t Donovan, Wally, A History of Indoof Track & F ield, -cal'fornia 1976 Ekman, Karri & al., A History of Finnish American Organization in Greater New York , Pr;nted in Unired States of America, 1976 Ritola. Ville, Pantiin Ritolaksi, Hetsanki Wilt, Fred, How They Train, Los Angeles, California, Kirjoiitaja on arlikkelia ja Paavo NLrrme6 kdsitte levsb neyttelye varten tutkiflut yhreens:i 80 ame rikkalaista ja amerikansuomalaista lehte; ja niiden artikkelit vuosilta 192O 1914.

12 AMERICANS CLAIM FINNISH HERITAGE Responding to a request for information on their ethnic ofigins Amer cans reported Finnish ancestry according to a recently published report by the Bureau of the Census. Of these reported only Finnish ancestry, and reporled mixed ancestry including Finnish. The first time this question has been asked was in the 1980 census. The report shows that nearly half, or , live in the North Central Region which stretches frorn Minnesota throuqh Ohio live in the West. and in the Northeast. l\4ichigan with 1'l 1 702, lvinnesota with , and Wisconsin with have over a third oi the total. California with 60459, Washington with and lvlassachusetts with represenr the third, fourth, and fifth largest state!lroups respectively. The numbersof personsof Finnish descent ltsted by statesre-enforce these conclusions. They are: Alabama i 145 Alaska 2798 Arizona 7259 Arkansas 884 Calilornia Colorado 6123 Connecticut 8221 Delaware 562 District of Columbia 322 F lorida 1A 412 Georgia 2460 Hawaii 987 ldaho 3990 lllinois lnd iana 3893 lowa Kansas Kentucky LOUSrana Maine Maryland lvlassachusetts lvlich igan lvinnesota Mississippi Missouri lvlontana Nebraska Nevada New Hamshire New Jersey New lvlexico New York Norlh Carolina North Dakota Oh io Oklahoma Oregon Pennsylvan ia Rhode island South Carolina South Dakota Tennessee Texas Utah Virgrnia Washington West Virgin ia Wisconsin Wyom,ng LAhd. (FCA NEWSLETTE R t5z/ I ,i70 J/ lo FEBRUARY 1984) 10 I

13 KESKUSTELUA Historiallisessa Aik6kauskirjassa No 4/1983 iulkaistiin Turun vliooiston lehtorin Fleino Ke.on arrikkeli "Miett ite proiekroista ia etenkin siinolaishistorian iutkimuksen hyddysta"- Tu.un yliopiston historiaopp;aineen emeritus profossori ja kauko, siarrolaisuus'tutkimusprojekrin kdynliinpanija Vil, ho Niatemaa laat; artikkeliin heli tuoreeltaan vastin6en, jota Historiallinen Aikakauskiria ei kuirenkaan katsonut voivansa julkailra kirjoinaian sittdmiiss6 laajuudessa. Siirtolaisuus-Miqration julkai!e nyt va3tin n siltd osin kuin se kiilitt6l6a siirtol6i' hi.torian ia etenkin kaukosiirrolaisusd n tsrkilrrus, projoktin kdyntiinlahto6 ja kehity3te s kd Siirlolaisuusins'tituutin syntyhisrori6a. Anikkeli6ss sitetvt mielipiteet ovat kirjoi ajan. Vilho N iitemaa LEHTORI KERON TESTAMENTTI SIIRTO. LAISHISTORIAN TUTKIMUKSESTA Kun yieismaailmallinen Orwellin ja suom laiskan sallisen sopul;n vuoden alussa, L postiluuku6tani tipahti Hist Aik. 4/1983 ia luin siirij Keron kirjoituksen "lvli6teird projekteisra ia etenkin siirtolarshistorian tutkimuksen hyodysra", nousi mis- 'oenr v;,mernen vtera,lunr tsmerikansuomalaisen professori John L Kolehmaisen kanssa Turun yliopisro^ historian laitoksell6. Oppiaineen yleisen historian johtoportaalle K ro ilmoirti silloin jart6neonsd s;irtolaishistorian tutkimuksen, joten neen mainitu4 ki.joituksen hdnen tostamenrtinaan, jora on arvioitava s n mukais sti, Kiteytdisin K6ron kirjoiruksessa ilmenevat t esir projekteisra seuraavrin kohriin. 1 assma arvojarl6stolm2iss:i, 2- assma yliopisto-opetukssssa, 3. historian pii.iin sovsll ttuna ryhm6tutkimuks n muotona, 4. osana hisroriallrsta kehitysti ja 5. ennus Ldhden arvokesitteen ra,auksesta. Sen K610 rajaa kisirtees en "nykvisyys" j3 s n morkitykseh ''tassb ja nyr". Historian t6rkoin dim nsio on aikaakseli, se on sille ominain n erityislaatuisuus, sui generis, sita e' saa rajoittaa yhteen mielivaltaiseen aspektiin, ei edes "hydtyyn" nykyhetkesse, vjele vahemmdn lydm6llb laimin sille ominainen geneettinen lahestymistapa. Tuloksena on sodanaikaison korkeimman esimieheni vasraavantaisess3 tapauksessa kayttirma ilmaisu "moskaa" {E. Heinrichs: Mannerheim ll. 1959, s. 239). Koukosiirtolaisuuden turkimu3henkk6 n synry Laaja alaisuuteen, monitahoisuuteen ja geneettas n pefiaatteen noudattamisaen rak ntuvan yloilan historian opetu3systsemini kritoorejn6 oli, ettd l:ihder5an idean synnyrti, eder:i6n pitkin aika k- 3 lia ottaen huomioon!iakiajoista $atsva re6litsett(ainos ja tarka3tellon siti kultoisdnkin hino. riallisen tilanteen valo,sa. Sen vuoksi hddmdrryt, ta6, 6tte oppiaineen lehtori jutistaa yksi,ilmdiltii, p16sontisti3isri l6ht6kohdists ja journatistisin manatelman esitertyii "hydty" ajanelua. Otan yhd6n nykyajattolusta lehroven esimerkin. K ro sanoo, ett.t (1960luvulla) "sana projakti kuutul vielii keksimdttdmien sanoi n ioukkoon" j6 odollo n ''pro,ekti oli onnistunut ldmisn 5 vuotta!it n, ett?j sita ei ollut runnistottu proj.ktik5i". Hi!- tolan opetuksenj on aina sisaltrnyt $n roalita t_ r6ihin - i safioihin, pohjs!tuvaa p6ruspsrialttaon, ettb ensin on olomassa asia tai ilmid, varts aitton sille on annettu tai voitu antaa nimitys. Kumpikin vaihe on riippuvain n kultoinkin vallitlova.ts hia-!oria,lis sta tilanr esta. Ollessani Turun Ytiopiston humsni3tiscn tiodekunnan varadekaanina ia siren kon3istorin j*enone onnistuin humanisteillekin tot uttamaan mui!6a oppiain issa jo varsin pitk6lls omsksutun idrjgstalman oppiaine, taitos. K.tsoin, tri s loi tiotyn pohjan oman oppiain eni, yteis.n historirn, kehitr:ilniaell lieteen vaatimisn p riaa.tlaid6n mukrgd Ja rrtautumisen oreidsn idoologioiden holhousmontaliteetista. Yksi kiistaton slu oli, stti voin rvhtyd rorourtamaan v?ittrerhatr6mgn6 pitemijijni ryhmatyoskentelyn peri6atelta, samoin yhteiltoiminta! muaden tietejden kanssa 6rityiso3ti ulkopuolal16 oman yliopisron. Kokemusta historian piiris.si har- 11

14 joitettavasta laitostutkimlrkesia minulla oli sirij ennen '15 vuoden aialta, jolloin olin ty6skennallyt marn vanhimma$a hiatorian tutkimu3laitoksegra, Sot8hirtoriellii4aa.toimisrosaa. Kokomuks ni olivat lakd nogatiivi3ia rt6 - voittopuolisesti - positiivilia. T6ll6 pohjalla is kollegani Eako Aaltosen vaiitarniind ir'korkeimmrlta taholta' lulleena toivomuk3!na iyntyi!n!imm6in.n ryhrndryohdn pohjautuvs tutkimushankkocmmo v Kohte a.n idlk8en ryhdyin puuhaamaan toista l6ilo3pohialle rakentuvea lutkimu3hanketta suom6laissta kaoko:iirtolsitoudesta. Aiattelin, otta kutsuiain jo Hel3inoin Yliopistossa v Fulbright.luonnoiliijana tlpeantoni prof. John L Ko' lehmaison luennoitsiiaksi Turkuun. Eiitvks ni tuli kuit.nkin tyrmdtyksi iird6kunna$6, 3illi kollogani vasrusti sira, nshrdvesti aj6tell.n, ettri olin tunk6utuma3ss hanen r viiriinsii. Jatkoin kuilenkin koroir lla pohialla sih on k6hittoly6, mm. Suomaseuran velityk lla sain C6rl S lmitan koko lmirta lahioitukaon, ioka antoi rnahdolliruuden ryhty6 kehittdm5dn yhtii hirtoristi t.an drkoimmist6 p riaat' tsirr. ii Coilingwoodin jo v $ittdmed liht8idon riatikuulustelumenotalmde. Kokemuksisbni varovairtune na keskuilelin v ailana iirt6 tutkimushankk6esla usoiden kollegojeni kanssa - mm. prof. Arvi Korhoson, joka resignoituneesti toteai: 'Voithan yrifiai, idea on kuin viljasakki,los se on elinkelpoinen, so soisoo taysineisene ilsellgen pystyssa, mutta ios ei siin6 ole sisalt6e, se lys?ihtae kasaan." Muut my6tarniglisesti asiaan suhtautuvat olivar prof. Armas Luukko, Etele-Pohjanmaan kir' jekerdvksen 1950-luvulla osakunnan puitteissa toimeenpannul kollegani, suomiseuran loiminnanjohtaja Tauri Aa'rio ja h5nsn valitykselledn prof. Eino Jutikkala ijolle Anna-Leen, Toivonen vbitteli mybhemmin samana syksynii kotimaakuntansa siirtola,suusaihaesta). Neiden eva;den pohjalla ryh' dyin sitten rakentamaan ensimmiista talkoohenkeen perustuvaa lailoskohtoista sii.tolaiskirjeiden keruuia Satakunnasta. Kohteeseen oli olemassa sik5li hyvat edellytykset, ett, em. koekerays oli jo tehty Etela'Pohjanma6lla, joten sit6 iaydentdisi Satakunnassa suoritettava, Sen hoitajaksi olin ottanut puolen assisrentin toimessa lehtien olevan, vasrikaiin hum.kand:ksi valmistuneen Reino Keron. Keriysorganisaarion laatensifl kasirtemb6n yliopiston osakunnan liseksi paikalliset nuorisoseurat, kunnanelimet, opettaiat ia viranomaiset 5eke lehdistdn,a radion. l\,4ydtamieltd ja raha avustusta sa;n Suomi.seuralta. Olen viipynyr tdsse idean synnyn problematiikassa sen yleistieteellisen kantavuuden takia hieman piikddn. Kansleri Rolf Nevan linna Muisteluissaan (s. 71) kertoo nerokkaan ma' temdarikon C Cararhdodoryn ilr.ldisseel asian: "ldeoitteni her;:imisvaiheen keston voin laskea mi' nuuteissa, loteuttaminen sen sijaan on vaalinut kymmenien vuosien aian." Tutkimushankkeen sopeuttamisesta kolieqani reviirin kanssa, sovimme siten, ette siirtolaistutki' muksen tehrevekenn6 jaetaan siten, ett6 hanells tulee liihikentta {5.o. Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus). minulle taas ulkopuolello jesvat alueet (6ti ns. kaukosiirtolaisuus, joka vakiintui tutkimushankkeeni nimeksi). T?im;n jaotuk56n huomioon ottaen Keron arvostslu on epaasiallinen ja totuurta vastaahaton, kun han sanooi 'S;irto' laishistorian proiekti... oli pikemminkin Suur_ Suomi, jonka tajoia mielittiin Uralille." Epaasial' linen s.n lakia, eni se k6sitti juuri Euroopan ulkopuolelle jaaven kohdealueen {ml Uralin lakai' sen alueen) ia totuutta vastaamaton, koska sen nirni oli "Suomalaisen kaukosiirtolaisuuden tutkimus_ hanke, Taten sovitulta pohialta ryhdyin kehitteleme?in opotunoimintani edellytyksie tutkimushankkaeni piirissa. Solmin kansainvalisid tutkimussuhteila, sain v Fulbightlaqesrelman puit16issd pari kin am rikkalaista prof essoria luennoitsijoiksi Tur_ kuun {John l. Kolehmain n ja Valfrid Jokinon), aloitimme tutkimusaineiston kokoamisen Yhdys valloiass ra opstustyhrt6n kouluttamisen, Tultaessa 1970luvulle oli suomalainen ksukosiirtolai' suudcn hi3torian tulkimushanke vakiinnutlanut as mans:r niin, atta saatoin ryhtya ajattelemaan sen seuraavaa askelta. Turun yliopiston hlrmanisiisen tiedekunnan va_ lits mana edustajana Valtion humanistisossa toimikunnassa jouduin vuodesta 1965 l;hes vuosikymmenen ajaksi aluksi jasenend ja loppuvaiheessa varapuheenjohtajans, sittemm;n myos sen historiajaoston puheenjohtajana perusteellisesti paneutumaan Euroopas4a siljojn levi;jrndsss olovaan ns- projektitutkimukseen. Tieteen keskustoimikunnan julkistaman kokonaisohjelman esittelemiseksi iulkaisin historioitsijoille ohieeksi tarkoitetun ka'tsauksen Hist.Aik. 3/1972 otsikolla'historian' tutkimus la tiedepoliittiset runko-ohjelmat, jota Kero ei nay lainkaan tuntevan. Inventoidessaan Jo v kbynnissii olevia hisloria-projekteja, toimikunnan historiajaosto, jonka puheenjohtajana sitloin oli p/of. Eino Jutikkala, asetri 7i(d proiektista 3 etusijalle. Niiden joukossa yhtena oli Suomalaisen ka!koriirtolaisuudsn historia Ne;den kolmen kesken oli ratkaistav., mista tulisi lariolla oleva mrdraaika;sesti rahoireirava humanistinen tutkimussopimus tehtdveksi. Tbssa kilpailussa ei kaukosiirrolaisuuden tutkimusprotekri selvinnyt voittajana, m!tta siita huolimatta se sai eriitbin paljon myot;tuntoa monilla tahoilta osakseen, eike vahiten operusministeri6lra ja Valtiofl humarisrisetrd roinikunndlra Tahan rosiasiad^.ojaren sdin 50virutsi SLomi SeJ'an puhecn,ofrdtar. nr nisteri Rainer von Fieandtin kanssa, ettb perustelraisiin suhteellisen loyha n uvortelqkunta, johon ta seniksi kutsuttaisiin i;irkeimmbt rahoittajat ja kun valrionarkisronhoi'3jan k3nssa ol;d sopin!rt, erla tutkimushankkeeseen ker;1r va maieriaali, ioka '14

15 p6aasiassa koosrui mikrofilmattavasta aine;stosta, mutta osaksi myos alkup raismateriaalists, olisi Suomen valtionarkislon jatkuvan kontrollin alais na. Kontrolli rapahtuisi juuri neuvottelukunnan yht6ydess:i siten, etta vallionarkistonhoirajan nimo- 6ma virkamies oli nouvottelukunnan yhton?i jes nenii. Instituutio toimi sitten usean vuoden aian moitta ttomasti. Siirtolaisuu.innituutin.yntyvaihect Kollegani prof. Jouko Siiven kanssa oli meilla jo 1960luvun lopulla puhetta siitii, etra - kut6n han esitti - jos kirkko perustaisi oman tutkimuslaitoksensa Turkuun, kaukosiirtolaisuuden prolekti voitaisiin liittee sen yhteytoen. Kirkon tutkimuslaitos perustettiin kuitenkin Tamp ro.lla ia tdma kytkenr6 Turkuun,6i pois. Otin laai mman tukijirjestdn perustamisssian sitten uudelleen esille mrinitussa kaukoriirtolaisuuden rahoittajain nsuvotlelukunnalsa, jolloin Suomiseuran uu.i poh.onjohtaja Juasi Linn6mo suhtautui asiaan myitngisssti ja toi esiin ajatuksen erityisen siietiitn p rustami3oits, Hiin n ehdotuksostaan asiaa eteen pdin vi6madn nsuvoltelukunta valitsi silloison sihte rin FK Roino Keron site hoitamaan ia alkusysdyksen antajeksi suorirettiin pieni rahankereys neuvottelukunnan iasenten kes kuudessa. Jein satten seuraarnaan timdn seatidajatuksen kehittymiste, mutla kun vuoden kuluitua {1973) en mita?jn kuullut, kutsuin rahoittajaneuvottelukunnan puheenjohtajan ominaisuudessa sihteeri Keron selvittdm:i:in asian edistymista. Hdn ilmoi'tti silloin. ett6 hanke ei ollut edistynyt yh te:in. Havaittuani, etra kiinnostus siirtolaisuutta koh tadn useilla tahoilla mgudlla oli erittain s-url mutta ettb yliopiston asema 1960-luvun lopulla alkaneen radikaalisen l;ikehtimisen lisedntymisena saattoi perusteellisesti muuttua, otin juuri Australiasta palanneen oppilaani ja siirtolaishis torian nuoren tutkijan seka siella vaitelleen Ph.D. Olavi Koivukankaan hoitamaan asiaa toisia linjaa. Yhdessij kiertelimme lukuisissa jerjesrdissa, yhtei sdissa, korkeakolrluissa ja ministeridissb sbariohanketta selostamassa, Vastaanotto miltei joka paikas sa oli suopea ja saatoimme uskoa, etta rsllij pohlal la voitiin asiaa vieda eteen pbin. Joka tapauksessa tamij syntyprosessi johti kevaelle 1974 siihen tulokseen, etta saaroin kutsua sa?itiddn halukkaat yhteis6t Siirtolaisuusinsiituutin perustavaan koko ukseen Turun (yksityiseef ) Yliopisroon. Instituut ii aloitti toimintansa samana peivan:j eli , lolloin yliopisto muuttui valrionyliopistoksi. Kar soin silloin ja p;dan edelleenkin t?ita yhden iieteellisen ongelmakentan piirissa suoritettua jdrjesrslya seke opetuksen ette maan tiete llisen tutkimuksen kehlttamisen kannalta rarkoitustaan vastaavana. Yliopistojen kannalla siina s6;lytetriin korkedko! luille vahvisretru tutkimuksen,a op tuks n v6paus ja niiden vdlille vallitleva symbiosi. So saattoi valtrkunnan eri vht isdt keskinais en. demokrasttilo n l nss kdymi5 n r kb kansainvaliseon moniervoi seen ja monipuoliseon yhteistoimintaan raioittamata sil'ti kunkin erikoialuont6 n k6hittdmistb iuuri muuttoliikkoidon tutkimuksen gri oses ktoreilla. Monivaihoisten tapahtumien j;lkeon, iotka ke,- kittyivat jo Turun lyksityisen) Yliopi3ton aikana keyntiin pantuun sopimushankkeeseen lvlinn sotan yliopiston kanss6, pa6dytliin rohtyyn sopimukseen (ykaiwis6n) Siirtolai3uusinstiruutin ja Minnesotan yliopislon kesken erityisesti,ulkaisu' yh'teisty6std. S n sijaan loinon osasopimus tutkimusyhreisryijste Turun yliopisto- Minn.aotan vliooisto ei toteutunut. Savon Sanomista luin, ette Kuopion yliopisto oli kosalls 1983 solminut ystevyyisopimuksen, jossa yhtena koht6ena oli mydr suomslaissiirtolaisuus Aamrikklsn. Siirtolaisuu.tutkimutprojektiin liittyi myd. U.S.A:n 20o-vuotisjuhl.kirjs, johon aloit! oli lihtenyt TarsvrtEn pro.idcnth kiri...tf USA:rtt {peinettu Urho Kekkonen: Kirj.iri mvllv.tini ll s. 79). Sr tull Suornon Hiltori.llisen Seuran kasittelyyn 3ykiyll:i Saura a! tti pienen toimikunnan, joka hyviiksyi kolmena sille tarjotusra esityks ne minun lekemani, mutta varojen puutte n takia lehotti ehdotuksensa op tusminisreri6dn. Ministeri6 asetri sitten nk. USA Bic ntennial Finnish Commiteen, joka paatti ottaa yhdeksi tarkeimmistii ohjelma numeroistaan juhlakirjan aikaansaamjsen Seuran hyv6ksymdn ohjelman pohjalla m6nnes' sa- Bicefltennial toimikunnan ja p!heenlohdollani toimivan pienen toimituskunnan tarmokkaasti as;aa aiaen hanka edistyi tiukasta aikataulusta huolimatta normaalisti niin, etta ryhmatydn tu loksena syntyneet k?isikirioituksst saatettiin vuoden 1975 loppuun mennessa englanniksi keannea tyinzi lbhetrba kirjapainoon. Juhlakirja valmistui ndaradikdan re.nessa ;a,uovulimme sen ensi kappaleen Tasavallan presidentille. Han kiitti hy vbsta ja iasmellisesta suorituksesta ja lupasi vieraillessaan Amerikassa eloku!n alussa antaa pre sid ntti Gerald Fordille henen kaooaleens6. Tutkimunen rahoitus T!tkimustoiminnan ongelmana on aina ollut rahoituksen loylbminen. Eriryisesti Suomi.seura suh' tautui mydnteisesri siirtolaistutkimukseen. Perustamani rahoittajien nelrvottelukunnan, joka roimi SuomiSeuran suojeluksen alaisena, a koi Turun vliopiston uusi historianlaitos ottaa haltuunsa. mutta yrityksen epaonnistuttua ottaa omaan kaytroonsa sen markan m,ar,rahan. ionka Seur.r oli varannut v Suomalaisen kaukosiirio t3

16 laisuuden turkimushankk on individualisella poh' ialla suoritetravan tutkimustydn osahankkeiden gli organisatoris sti katsottuna ns- srillist n "sivusuuntion" tutkimis en. Tbsta asiasta Kero antaa s uraavan kuvauksen: "Suomiseura otti projektin jo 1960luvulla kummilapsekseen ia lupasi 1970luvun puolivalisse lukea loppuraportin lyleisesiryks n) laatimista 15000O markan m6drarahalla. Pian lupauksan antamisen jalkeen Suomi'seura ldysi kuirsnkin uuden kummilapsen ia perui rahoitos- LyhvoJti: Suomi-seu/a ei koskaan luvannut mk, vaan *uran puheenjoh'taja ilmoitti rahoittajien neuvottelukunnan kokouks ss, elle hen tulee Seuran johlokunnalle puoltamaan, mikdli S uran rahariianne saltii, kolmen osan iulkai- 3smista korkeintaan talla midrbrahalta, joka meeri- $ltiin kirioitra,akohrais ksi. Suomi's6uran johtokunla my6nsi v. '1976 rahoinajie neuvottolukun nan puheeniohtaian ja sihteerin {Niitsmaa, Virtan n) erilliseste anomuksesta mk annellavaksi 3ill kolmesta kysymvkseen tulevasta erillirten suuntien tutkijasra, joka nsinnii saisi oman osuut6nsa valmiiksl. Rahat pysyivat dello n Suomi.souran hallussa, mutta iotta voisin lis nsiaartisaminaarissani ilmoittaa t6st6 kilpailutilantoesta, Seura talletti summan 6rillis 'le tilills Turkuun. Ma:irdraha oli kavtetavii viiden vuoden kulu ssa js rumma oli nost ttavissa vasta s n ielke n kun Souran johtokunta oli hyvak5ynyt ensimmaisen k6sikiiohuksen. Nosroon Dankkilililt6 olivst oikeut lut puhe njohraia ja iihtssri yhteilelle allakirjoitukrslls. Meereraha koski siis Suomalailon kaukosiirtolaisuud6n hirtorian tutkimushank tte ja son nuorinta, individualisella pohjalla lerdittavae oraprojekti4 ioka oli tarkoitus julkaista.ntimmdilan6 siitii syysta. etta kollekriivisuorirukrna tapah'ruvasta Pohiois-Amsrikan siirtolaisuudgsta oli viole tehtiiv?i eriiird olonnsisia lisas lvityksie ia rih.lsta oli juuri 3am6na vuonna ilm6slynyt kokoomltoos Old Frionds - Strong Ties eli USA:n 2oo-vuotirjuhlakirj6. Tdsla kokonaissuunnil6lmasta valmistui v an,immdinon osasuolitua (Alpo Juntunen: Suomalsitt n k6rkottamin n Sip riaan autonomian aikana ia karkotrtut Sip rias$). Kirjan ilmesrymis n mahdollistivat merkittiiv5sti opotusminist6ri6, Kona Saa1i6, Emil Aalto3on Seeri6 sokd oikeusminisro' ri6n vanheinhoito-osaston ylijohtaja. Tilanno oli rdl16 v6lin muuttunut kokonaan. Itso olin lehga 40 vuodon palvolukssn ielk6en, joirta viimei,e't 22 vuotta Turun Yliopisron yloisen hislorian professorina, sairasiunur js l6bkdrin maa. r6yksolrii siinynyt r6v6in palv llsid n joukkoon- Slurss,sni minun kanasni n uvott lsmatta ryhwi valtimaan Suomi.ssurrn omistuksessa edello n olevaa ja Kaukosiirtolai ud n tutkimushsnkkeetaon varattua miiiriirahaa muid n hankk6idon kdytt6on, historian laitoksan uusi iohta,a iopa l;h tli Suomi-seuran puhe6nioht jalle tat6 asiaa koskevan vaatimuskirieen. ionka niin vasta kuukausia mydhemmin. Telle taholta tul vasta painos' luksesta Suomi.seura sittemmin vaati mdararahaa palautettavaksi. Kun v oli kulunut 5 vuolta sen kevtt6on varauksesta, nouvottelukunnan sihteeri palautli suostumuksellani mb5rdrahan korkoineen Suomi1seuralle- K.u koriirtol.iruu.proj.ktin loppu vsihc.t Lehrori Keron kir. rituksena havaitsen, ettd Turun yl'opiston his,n laitoksella olr pantu peaasiassa kokoamani ainoiston ia hankk;mani muun rahoi toks n pohjalla kayntiin uusi projekti, joka teke iossain maerin ymmdrrettavdks; erdat Keron sanonnalliset omituisuudet, kuten "reme proj ktihan on ollul minun "Kainuun l;iinini. "mieliltiin Uralille ', 'roikkujien floora" ja toiveajattelun pii' riin luerteva passus "Lrsko proiektin ihmeita rekevien voimaan on aikanut hiipua". Taman "Kainuun proioktin" aikaan saannoksista olen saanut kesiini Keron mainostaman loppsraportin "Suomen siirtolaisuuden histori6 1". Sen arvioinnin kuiitaisin lyhyesti roomalaisen runoilija Horatiuksen enn n aianlaskumme alkua lausumalla mietelmdlli: "Parturiunt montes, nascetur ridiculus mus'. fuluuren t6man "projoktin" suurimpana ongelmana nbyttaa olevan its nse tuhoaminen: "Projoktin ke3d on lopussa", "suurprojektit ovai pdiittym6sse" jne. jne. T6man aprds nous lo ddluge'msnidlitoetin vallassa yksi sen viim iaista mohik an ista kirjoarti Kanav -lghteen (Auvo Kostiainon 2/1983) artikkslin Paiirtbmettdmet projsklit" seki Turun Sano mien ylcisdn osastoissa kayr;in s manttinen "laituri" 'kdrhama vuoden 1983 aikans. Op tuklon mslodiik.ne i tist.cn til.ns Eraar Keron veittaimdt johravat yleisempiin op6tuks llisiin, turkimuspoliittisiin ja kulturellisiin yhr yksiin, EnsinnA opeiuksellilot huomeuruksal. Aikoinani, l9sgluvun lopulla opetustilonte n salliess3 - kiv aen $ikuvana orof. Arvo Lghtovaeran v Hslsingin Yliopistossa pit:mee p6ykologian praktikum-kurssia - l?irie3tin oppiain6 n lehtorin approbatur op tuksessa ann navaan opotulv6l vollisuutoen samaa asi a tarkoittavan'm todiopillisen harjoiruskurssin. Ensimmeis t l htorin viran hoitajat eivet tajunneet s n kayt5nnollisen opstukron luonnetta, mutta vasta kun l960luvulla riiiin lehrorin viran hoitaian lfularti Mennikko) kansss olimms yksityiskohtaisssti kiiynest lapi 3on lehdooppia, kritiikkiii j6 kokoonpanokysymyksid kosk vat op tettavat kohdat, opetui slkoi purra. T&tii nakokrlmasta ka$ottuns l htori K ron kirioitus suorastaan vili5 e opetuks nvastsislruksia: oppiaineen oman arkisron lahteild ei ole keytetw yhts6n, {esimerkiksi kiri6lmani Historian laitosneuvostoll6 14

17 antaa kokonaan toisen kuvan kuin henen maalailemansa nyt julkaistr.rss artikkelissa), englantilaisen historianfilosofin R. G. Collingwoodin v teoksesta The ldea of History selostamasta nk. "ristikuulustelumenet6lm;std" opetuksen yhtenii perusperiaatreena ei tesse n:iy jalkeaka;n {dtb tarkoitti mm. ryhmiitydnmuodossa tapahtunut ia heloosti saataviila olevan korimaisen l6hdeaineiston rinnalle suoritettava tietojen k ruu mik rof ilmeille am ri kansuomalais'ten keskuudessa). Esi- Wksen kokoonoano-osan sivuuttamisesta muuan sitaatti Keroltai "Niinpa jo 1976, jolloin projektin ruotto oli oarhaimmillaan. ennustettiin Historiallisessa Aikakauskirjassa, etta t6ssa hankkeessa Turussa kurkotettiin kliuseen ia l psahdetaan Aura jokeen'. Ennustus piti p6ikkansa". Sanoman passiivimuodon takaa'ennustajaeukoksi' paljastuu - Beino Kero. Keron ilmoittama 'Kainuun leanin' projekti ei temiinkaltaisilla viisauksilla t6yra his' toriatieteellisen opetuks n al keitakaan, saattaa kyl rd olla esimerkkina hisrorian tutkimuksen veerennosmenetelmista. Lehtori Kero ilrnoittaa projektin "tuottaneen noin 40 siirtolaishistorian asianruntijaa' ja kysyy retorisesti tarv;tseeko Suomen tapainen pieni maa ndin suurta yhden alan asiantunrijajoukkoa?" V tienoilla otimme selvaei. mi'ten o6:iaineenaan yleista historiaa w Turun yliopistossa FK arvon saaneet olivat sijoittune t yhte,skunnan er; sektoreille. T!losi noin '100 h6nkil6st:i lahes puolet oli sijoittunut kouluopetukssn piiriin, muut yhteiskuntaelamdn eri aloille, joissa petevyysvaati, muksiin kuuluu ns. akateeminen loooututkinto. Akate misemmin t6man tot!udsn yleiskulrtuurin arvosta sanoo Turun Yliopiston kansleri Rolf Nevanlinna muisreluissasn (s. 189): "Jos kulttuu' ria yleensa pideta:jn arvossa. ni;n to a kai on yri. Ertava site kohotraa ik6 mad6ltaa." Kysymys historian tutkimisen individuaalisesra ja s n kollektiivisesta rvhmbry6nai suorit ttavasta luonteesta ei ole mitenka6n uutuudella pilattu. Neytt5b siltd, ette samasta asiasta kunkin suku polven on lydtdve p:iansii 5 inedn. Ndin tapahtui edellisen kerran miespolve aikaisemmin tdmen s man Aikakauskirian palsroilla {1950}. Hydkkiiyk3en tekij6inb kummassakin lapauksoss6 ovat astakuntalaiskirjoitrajat. En ryhdy sen lehemmin aikais mpaa 6riltelemiiiin, totean, ettii ryhmatyiin muotoa puolustava Arvi Korhonen G. von Belowin sanavalmiudella looultakin oeinosi arvosteli, jansa {Jalmari Jaakkolan) niin, etle kun teme sitten jd:ihyv6isluentonsa yhteydess6 pallasti kokonaissuunnitelmansa ilmoirtamalla, etta henella oli ollut aikomus kirjoittaa Suomen historia "Vaina' mbisesta Svinhufvudiin", h;n paesi 5 osaan: muul oval kirjoittaneet saman verran lisa:i ja siki hanke viel: tall; hetkella on looouun viemette. Ulkoo edelleenkin siihen, etta my6s historioitsijoiden on syyta hyveksya ryhm;tydn muodot, v6ikka perusia seilyykin individuaalisen tydn pohiana. Se on modernin tutkimuksen voima my6s historiass, eik6 yhden tapauksen toteutumatta jaeminen saa site Samantapaiseen arvioon nayrr2ie pearyn6en kansanedustaja, prof. fvlartti Tiuri, joka Turun yliopiston lehden "YliopisrouiJtiser" 2b mukaan on lausunut: "Turun vliooiston tuhoaminen vie aikaa. Asiaa tuntevallq merkit ovat kuitenkin io selviit." Voiko aslaa sen s ttuvammin Kohta sen i:ilkeen kun Hist- Aik. 4/1983 oli nehnyt pdivenvalon, kdyrti minisr ri Pekka Kuusi radion sikuiskasvatukssn op6tusohielman yhteydessa puheenvuoron, joka historioitsijoiden olisisyyi; kuulla viele kerran. Yhteiskuntatiereilijiiiden, joiden ioukkoon katson itseni sosiaalihi,torioitsijana nsi sijassa kuuluvan, aikaisemmin julistaman pros ntittiaistd l6htd, kohdista ldhreviin ja itsekeskiron tarkastolutevan siiast6 Ku6i ilmoitti, tt; tesre ldhtion meidenoo asot9ltava tavoilteeksi koko luomakunnan kehityks n souraaminen, sen alkujourista k6,ln. Aspokti oh seka genee'ttin n otti globaalinon, kohiryks n kulkua s uraava ja kokonaisvaltainen oli juuri sellainen, jota itse olen pyrkinyt noudattamaso, Hislorioirsijat ovat nyt joutuneor tiissii ssitetyn ralkaisun tionhaaraan: alistuuko ykinon historis 6d lleen iournalisris sri,ohdgtun ja irsqkeskisyyteen rakennetun pros ntismin ancillaksi vai pyrkiikii liittymddn Pekka Kuus n ohjelmaan. TSasi kai on K ron julistuksgn ydin: "kurkototaan Kuu- $ n ' kapsahdstaan Aurajoke n", niin kuin hiin asian tunluu nakeven. Valinnesta 6i minulla ol mit6iin epariiintis - yleis n hislorian nykyvastuun kantavien kannasta 6n tiede. Puha nvuorossesn Pekka Kuusi ilmoitti, ettd opsrukaon uudelleen lerjsstaminen on,o varsin pitkelle j6 han on keynyt myiintoisess6 hengsase neuvotteluja ri paettavien tahojen kanssa. Joka tapauk. sassa yleisen historian i6ttdmabn ryhii6iin ruloo,otakin - se on aivan varmaa. l5

18 SIIRTOLAISUUSHUUMORIA Turussa vuodesti 1974 toiminut Siirtolaituusinstituutti on muun aineiiton ohella kerannyt myiis vitsele ja tarinoita siirtolaasistamm eri puolilla maailmaa. JulkEisemme tessd muutamia esimerkkeia. Otamme mielclliimme vastaan siirtolaisia koskevia vitsej, ja tarihoita iulkaistavaksi lehdessamme ja mydhemmin mahdollisesti erillisenii vitsikirjana. Osoitei Olavi Koivukangas Siirtolaisuusinstituutli Piispankatu Turku 50 arialaaaa nilttra kblltsito Pohjanmaalla oli erds nuori mies lihdtisg siirtolais ksi ja otti koti ky I d nse ka ne kou I u no pe t taj a I ta antlann ink ielen tu nej a, aivan o i kc i n ai ate I tu mu u te n - Ahkensd kevi nuorukainen tunneilla, mutta mikd lienee ollut. oppi ei vaan ottanut pijdhiyr, yrittipe kuinka ankarati dhansa. Lopulta nuori mies hemostui ja sanoi opeftajalle: - En md muuta tartte tieadkeen, mj tta m iten kiis sanotaan enge I sk aks i, etti bnna diie vn kultapalan olla minii sn ensin nl;in'. aattrt Suomalainen o/i pdetynyt villiin ia iltanuotiolla korftia pelatessa miehet huomasivat vaaral I isn skorp ioon i n. Su o ma I a i ne n te m pas i kd tee n sij ldhimmdn ly6meaeen ja tappoi skorpioonin. Kaverit kalpenivat jol loin suomalainen kysyi: - Eftekci ole ennen ndhnyt skorpioon ia tapettavan. - Kylle, mutta emme kalkarakdermeelh. Mt. lsassa Australiassa tyter toi isille ja eidille kahvit gnkyyn je sanoi: "Keitin.'P-iI le oikein pornokahvit". (porckahvit) atraa Matksrahat B u o tsinsu o mal ai nen o I i pa laa massa vanhaan kotimaahan, mutta kuinka sattu ivatkaan Tu k h o I massa rahat No, het4 keinon keksii. Hiin meni tukholmalaigen pubiin ja kysyi kuuluvalla iidnellli: Olisiko kellddn vipata kymmentii k ru u nua kd yhiin su o malaisen kotimatkaa varten? Baaritiskin vieresse istunut ruo$alainen otensi vikkelbsti sadan kruunun serelin F Sanol: - Tdssd satanen. Ota yhdeksdn muuta mukaasi. ataia Su oma I a inen san o i ruo tsal a isele : Te ruotsalaiset ette tiedd Suomesta muuta kuin Koskenkorvan ja Kekkosen. Ruotsalainen vastasi: - Se on totta; minii en ole koskaan juonut Kekkosta. r6

19 KAYNNISSA OLEvIA TUTKIMUKSIA TUTKIMUS YHDYSVALLOISTR IAXETCrvrsrA suomenkreltsrsra nnolo- OHJELMISTA "Moskovan Tiltu" oli sotavuosina tunnettu radioohielma Suomassa. "Tiltu" esiintyi Neuvostoliiton radion suomenkielisissd propagandaohjelmisra, joilia silloisissa oloissa pyrittiin vaikuttamaan suomalaisten mislialoih in. Eetterissi oli kuitenkin noina vuosina suomenkielista tariontaa myos lentisesta maailmasta. Ennen muuta BBC Lontoosta ja OWI (Office of War Information) Yhdys. valloista lahettivat omia ohjelmiaan Suo meen. Miten n6ita ohjelmia Suomessa kuunnel, tiin ja milli tavalla ne vaikuttivat mielialoi, hin, tate ei toistaiseksi ole paljonkaan tutkittu. Nyt ku itenkin amerikansuomalainen valtiotieteilije ia Suomen historian tuntija. emeritusprofessori John l. Kolehmainen tutkii amerikkalaisten ohjelmien merkityste seke sotavuosina ette sodan jalkeen. Professori Kolehrnainen oleskeli vaimonsa kans. sa viime syksvn; noin kuukauden Suomessa kerddm;sse aineistoa. Erityisesti hdn on pyr kinvl selvill;maan er I drkistoisla, mrssa mddrin naite lehetyksia on Suomessa seu. rattu. Han on saanut havaita, etta sodanaikaisten laherysten seuranta oli Suomessa niin hyvin jarjestettye, ette t;dlld nauhoi tettiin kaikki sr.romenkieliset ohjelmat. Temd aineist on litteroituna suomalaisissa arkis, toassa. Kun naiden sisaltdi tarkastelee sen aikaisten mielialaraporttien rinnalla, voi hy. vin tehda johtopiiir6ksjd niiden vaikutuks sta mielialoihin sekd rint.malla ette kotirintamalla. Arnorikkalsinen iotat icdotu itoi misto OWI lehetti suomenkielista ohjetmaa huhtikuusta 1942 clokuuhun Kes;lle 1945 amerikkalaiset lopettivat suomenkieliset lehetyksense. mutta tammikuus$ 195'l ryhtyi Amerikan Adni - Voice ot America iatka' maan niita. Professori Kolehmainen toimi suomenkielisen osaston paillikkdna syyskuuhun 1953, jolloin lbhetykset Suomeen lopullisesti lopetettiin. Suomenkielisissd lahetyksisse vilieltiin sekd kommunismin vastaista propagandaa ette kulttuuria. Kolehmainen itse esitti amerikan, suomalaisten vaiheisiin liittyvie historiallisia pakinoita ja esseite. Lisdksi h;nella oli avustajana mm. Arvo "Poika" Tuominen Tukholmassa, vaikka titd ei silloin eika kymmeniin vuosiin myrlhemminkdbn tietanyt monikaan Amerikan Adnen toimittaja. Esa Arra luki "Nrilo Virran" pakinoita, joissa esrtett;in suorasulaisia alatuisra jd rieroia Stalinin alan Neuvostoliitosta. Juuri nema tekstit kirjoitti tavallisesti Poika Tuominen. Amerikan Abnen Suomeen suunnaiuissa lahetyksissd esiintyi 1950-luvr.rn alussa myos USA:n entinen presidentti Herbert Hoover. Musiikkiohjelmissa oli mukana itse JVlarian Anderson, jonka siiest;ijdnd toimi pitk:iiin amerikansuomalainen Kosti Vehanen- Oskari Tokoi kommentoi kerran viikossa maailmanpoliittisia tapahtumia. 17

20 , Ameriksn Adnen suornenkrerrsen osasron henk lokdnt!.r 1952 Vasernmijlra orkearle: AIan Nelson. Aino Sato. Eero Silranen, John. Ko ehmainen, Reino Korhonen,lvlaLre Jensen. Katr Btake, Henrik Roos. Esa A.ra. Keridmbns aineisron ja omjen kokemus' tensa pohjaita professori Kolehmainen ryh tyy nyt laatimaan tutkimusta OWI:n ja Amerikan Adnen suomen kielisista radio-oh jelmista. Tutkimus ilmestyy ensin englannik5i, mutta Kolehmainen tojvoo, etta se voitaisiin mydhemmin julkaista my6s suomenkielasena. Jos lukijoillamme on hallussaan tai liedossaan tutkimukseen liittyvaa materiaalia toivoisimme teiden ilmoittavan siitd prof. Kolehmaiselle osoitteella: Prof. John L Kolehmainen 50 Parkview Dr. Tiff in Ohio USA l8 l

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Esittelijä / valmistelija / lisätietojen antaja: sivistystoimenjohtaja Niku Tuomisto puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Esittelijä / valmistelija / lisätietojen antaja: sivistystoimenjohtaja Niku Tuomisto puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Kaupunginhallitus 287 24.10.2011 Kaupunginhallitus 189 10.09.2012 Nyhkälän koulun hankesuunnitelman hyväksyminen 201/12.00.01/2011 Kasvatus- ja opetuslautakunta 18.10.2011 66 Sivistystoimenjohtajan ehdotus:

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä

Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/2011 1 Vammaisasiain neuvottelukunta Aika 20.12.2011 klo 14:00-15:30 Paikka Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä Läsnäolleet Paakkanen Arja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014 Sivistyslautakunta 66 25.06.2014 Sivistyslautakunta 89 21.10.2014 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014 486/41.411/2014 Sivistyslautakunta 25.06.2014 66 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013)

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus jätehuoltopäällikön varastosiirtopäätökseen 1553 (Baidel Oy / Havila Harri)

Oikaisuvaatimus jätehuoltopäällikön varastosiirtopäätökseen 1553 (Baidel Oy / Havila Harri) Tekninen lautakunta 166 26.08.2014 Oikaisuvaatimus jätehuoltopäällikön varastosiirtopäätökseen 1553 (Baidel Oy / Havila Harri) 5583/14.06/2014 Tela 166 Baidel Oy /Harri Havila on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

*sq >++ Kuka kaki? Muut havainnot linnuista. Nimi linnut kuulin. Ndmd linnut ndin

*sq >++ Kuka kaki? Muut havainnot linnuista. Nimi linnut kuulin. Ndmd linnut ndin Kuka kaki? Ta rui kke et : I i ntu ki rj a, Iyijy ky n ii, m u i stivi h ko tai m o n i ste, ki i ka rit. Havaintopaikka/reitti : *sq >++ Havainnoitsija: P iivdmddrii ja kellonaika: Tarkkaile lintuja maastoretkellii

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

Kehittämistoimikunta 61 19.10.2015. Keskuspuhdistamohankkeen tilanne 686/08.082/2014 KEHTMK 19.10.2015 61

Kehittämistoimikunta 61 19.10.2015. Keskuspuhdistamohankkeen tilanne 686/08.082/2014 KEHTMK 19.10.2015 61 Kehittämistoimikunta 61 19.10.2015 Keskuspuhdistamohankkeen tilanne 686/08.082/2014 KEHTMK 19.10.2015 61 Ylöjärven Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja Jouni Vähäkyttä Pirkanmaan keskuspuhdistamohanketta

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin

Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin Koulutuslautakunta 37 27.03.2014 Koulutuslautakunta 46 29.04.2014 Koulutuslautakunta 55 22.05.2014 Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin Koula 27.03.2014 37 Vuoden 2014

Lisätiedot

Pöytäkirjan tarkastajat: PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2016 116. Tarkastuslautakunta1. AIKA 13.05.2016 klo 08:30-15:02

Pöytäkirjan tarkastajat: PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2016 116. Tarkastuslautakunta1. AIKA 13.05.2016 klo 08:30-15:02 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2016 116 Tarkastuslautakunta1 AIKA 13.05.2016 klo 08:30-15:02 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 75 Kokouksen avaaminen

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin Ympäristölautakunta 36 28.09.2011 Ympäristölautakunta 44 02.11.2011 Ympäristölautakunta 49 30.11.2011 Ympäristölautakunta 39 09.10.2014 Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus,

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Lauri Kettunen: liivin vahalieriöäänitteet Kirjallisuutta: Kettunen, Lauri 1920: Liiviläis-matkalta. Virittäjä 24: 111 119. Kettunen, Lauri

Lisätiedot

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta 158 17.11.2015 Kaupunginhallitus 315 07.12.2015 Etevan kuntayhtymän perussopimuksen muutokset 1764/00.04.01/2012 Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK Ympäri stönsu o j e l u päi v ät 20 0 5 Kaupat ja kunnalliset määräy kset C a se j a k e l u a se ma t Juhani Ilmola y mpäristöpäällik k ö SO K S-ry h män rakenne S-ry h m ä Osuusk a up a t SOK -y h ty

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset

Lisätiedot

Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun

Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun Kunnanhallitus 18 26.01.2015 Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun Kh 18 Valmistelija/lisätiedot: hallintosihteeri Tuula Kohonen, puh. 044 7401104

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 14.02.2013 Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 Valmistelija: Sivistysjohtaja Eija Karhu Kauhavan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) BELSASSARIN PIDOT

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) BELSASSARIN PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) BELSASSARIN PIDOT 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Edellisestä kertomuksesta on kulunut

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE

MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE Ympäristölautakunta 161 06.10.2015 Ympäristölautakunta 222 26.11.2015 MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE

Lisätiedot

Sivistyslautakunta on kokouksessaan 26.2.2013 28 kä si tel lyt Ruukin yläkoulun ja Siikajoen lukion toiminnan jär jes tä mis tä.

Sivistyslautakunta on kokouksessaan 26.2.2013 28 kä si tel lyt Ruukin yläkoulun ja Siikajoen lukion toiminnan jär jes tä mis tä. Sivistyslautakunta 33 05.03.2013 Kunnanhallitus 94 11.03.2013 Valtuusto 58 27.03.2013 Kunnanhallitus 373 11.11.2013 Valtuusto 143 11.12.2013 Ruukin yläkoulun ja Siikajoen lukion toiminta 1449/45.451/2009

Lisätiedot

Valtuustoaloite paperittomaan kokouskäytäntöön siirtymisestä / Maarit Pekkola ym.

Valtuustoaloite paperittomaan kokouskäytäntöön siirtymisestä / Maarit Pekkola ym. Kaupunginvaltuusto 125 27.08.2012 Kaupunginhallitus 395 10.09.2012 Kaupunginhallitus 94 09.03.2015 Kaupunginvaltuusto 31 23.03.2015 Kaupunginhallitus 129 13.04.2015 Kaupunginhallitus 143 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1 AIKA klo 17:00 PAIKKA Tekninen 10, Tampereentie 10 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Lisätiedot

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen Esityslista 2/2016 1 Aika 11.04.2016 klo 14:30 Paikka Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu Lisätietoja Osallistujat Huusko Anu puheenjohtaja Isoniemi

Lisätiedot

Koulutusjohtaja esitti kokoukselle, että oppilaat tuodaan 8.12. lukien Vääksyyn siksi ajaksi, että ongelmat on selvitetty ja ratkaistu.

Koulutusjohtaja esitti kokoukselle, että oppilaat tuodaan 8.12. lukien Vääksyyn siksi ajaksi, että ongelmat on selvitetty ja ratkaistu. Sivistyslautakunta 95 08.12.2014 Kunnanhallitus 248 15.12.2014 Otto-oikeuden käyttäminen / Urajärven koulun sisäilma-asiat SLTK 95 8.12.2014 Urajärven koulun sisäilmaongelmat ovat puhuttaneet syys lu ku

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS

LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS Kaupunginhallitus 139 16.05.2016 LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS 247/03.06.00/2016 KH 16.05.2016 139 Valmistelija kaupunginlakimies

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon Tekninen lautakunta 70 29.04.2014 Tekninen lautakunta 114 12.08.2014 Kaupunginhallitus 294 18.08.2014 Kaupunginvaltuusto 87 15.09.2014 Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään

Lisätiedot

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59 Kunnanhallitus 34 09.02.2015 Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59 451/00/2013 Khall 34 Kittilän kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/10.02.03/2014

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/10.02.03/2014 Kunnanhallitus 34 03.03.2014 Kunnanhallitus 143 16.06.2014 Kaavoitusjaosto 5 25.02.2015 Kunnanhallitus 189 18.05.2015 Kaavoitusjaosto 7 03.03.2016 Kunnanhallitus 47 21.03.2016 Korttelin 53 asemakaavan

Lisätiedot

Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2)

Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2) Yhteistyöryhmä 1 16.01.2013 Kunnanhallitus 71 04.02.2013 Yhteistyöryhmä 14 24.10.2013 Kunnanhallitus 289 02.12.2013 Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2) 26/01.01.03/2013 Yhteistyöryhmä

Lisätiedot