1 (6) Espoon ja Kirkkonummen Taksit ry Helsingin Taksiautoilijat ry Vantaan Taksiautoilijat ry

Transkriptio

1 1 (6) Espoon ja Kirkkonummen Taksit ry Helsingin Taksiautoilijat ry Vantaan Taksiautoilijat ry LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Viite: Lausunto Hallituksen esitykseen Eduskunnalle laeiksi joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausuntopyyntö , LVM/1237/03/2014 Johdanto Liikenne- ja viestintäministeriön toimesta on annettu hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi joukkoliikennelakia sekä eräitä siihen liittyviä lakeja. Esityksessä tullaan joukkoliikennelain lisäksi muuttamaan kokonaisvaltaisesti vasta muutaman vuoden voimassa ollutta Taksiliikennelakia (217/2007). Hallituksen lakiesityksen tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Tässä lausunnossa käsitellään lakiesityksen tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia ensisijaisesti pääkaupunkiseudun taksiliikenteen näkökulmasta katsottuna. Hallituksen esityksen lakimuutosten ensisijaiseksi tavoitteeksi todetaan julkisen sektorin vastuulla olevien henkilökuljetuspalveluiden hankinnan tehostaminen ja siten kustannussäästöjen aikaansaaminen. Kokonaistavoitteeksi on todettu 100 miljoonan euron säästöt. Lakiesitys hakee ratkaisuja ainoastaan lisäämällä kilpailua eikä esimerkiksi tehostamalla hankintaa tai yhteistyömuotoja yksityisen sektorin kanssa. Esityksen mukaisesti kiintiölupamenettely (1) ei jatkossa koske esteettömiä takseja ja (2) pienoislinja-autoissa sallitaan taksamittarin käyttö virallisesti ja niiltä poistetaan viiden matkustajan raja tilausliikenteessä. Huomioitavaa on, että näillä kahdella mainitulla ehdotuksella ei sinänsä ole merkitystä julkisen sektorin henkilökuljetusten hankinnoille, koska hankinta tapahtuu valtaosin palveluostoina, jotka eivät nykysinkään ole sidoksissa taksilupiin ja taksamittareihin tai taksiliikenteen kuluttajilta perittäviin enimmäishintoihin. Pääkaupunkiseudun taksit toimivat luotettavasti ja vastuullisesti Luotettava ja vastuullinen taksipalvelu: 1. Valvottu ja ohjattu toiminta taksitarkastaja- ja omavalvontajärjestelmineen takaa valvotun ja ohjatun toiminnan. 2. Saatavuuden varmistaminen perustuu suunnitelmallisiin ajovuorolistoihin ja asemapaikkoihin. 3. Kuljettajille sekä autoille on määritelty pätevyys-, laatu- ja turvallisuusvaatimukset. 4. Koulutetut kuljettajat ja vastuulliset taksiorganisaatiot varmistavat kuluttajansuojan toteutumisen. 5. Taksipalvelujen tuottajat noudattavat taloudellisia ja työnantajavelvoitteita. 6. Verotuotot ohjautuvat Suomeen ja ala tekee työtä harmaan talouden estämiseksi.

2 2 (6) Espoossa, Kirkkonummella, Helsingissä ja Vantaalla on 2257 taksia, joista esteettömiä takseja on noin 10 prosenttia. Pääkaupunkiseudun taksit edustavat lähes neljännestä Suomen takseista ja tuottavat joka päivä luotettavaa ja turvallista taksipalvelua pääkaupunkiseudulle sekä Uudellemaalle. Taksipalveluja käyttävien asiakkaiden jakauma: Elinkeinoelämä ja yksityiset kuluttajat 75 prosenttia Julkinen sektori 15 prosenttia Matkailu 10 prosenttia Pääkaupunkiseudun taksien yhteenlaskettu liikevaihto on 270 miljoonaa euroa ja verotuotto julkiselle sektorille 65 miljoonaa. Työllistävä vaikutus on yli 6500 henkilötyövuotta. Pääkaupunkiseutu koostuu useista tiheään asutuista kasvukeskuksista ja monista liikenneterminaaleista, mutta toisaalta myös harvaan asutuista haja-asutusalueista, elävästä maaseudusta. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan monipuolisia joukkoliikenteen ja taksien tarjoamia palveluja. Yhteisliikenteen muotoja ovat keskeisimpien taksiasemien, kuten lentokentän, rautatieasemien ja satamien ohjattu yhteiskäyttö sekä kysynnän huippuajankohtina kaluston ohjaaminen sinne, missä sitä tarvitaan. Pääkaupunkiseudulla toimivat taksiorganisaatiot ovat harjoittaneet yli taksiliikennealueiden tapahtuvaa yhteisliikennettä jo 1980-luvulta alkaen. Kelan ja taksielinkeinon yhteistyöllä saavutetaan merkittävät säästöt Suomalainen taksijärjestelmä on tehnyt merkittäviä investointeja julkisin varoin rahoitettujen Kela-kuljetusten tehostamiseksi. Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan taksien uusi yhteinen tilausvälityskeskus Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy (HUT Oy), tuottaa Kelalle osapuolien arvion mukaisesti 6 miljoonan euron säästöt vuodessa. Tällä Uudenmaan taksien suurimmalla investoinnilla varmistetaan yhteistyö Kelan kanssa pitkällä aikavälillä. Valtakunnallisesti Suomen taksielinkeino on tehnyt vastaavat mittavat investoinnit Kelan kuljetusten tehostamiseksi. Nämä investoinnit ja tilausvälityspalvelut tuottavat Kelalle vuosittain kymmenien miljoonien säästöt. Näillä säästöillä on ratkaiseva merkitys liikenne- ja viestintäministeriön säästötavoitteen saavuttamisessa. Taksien teknologia on huippuluokkaa Taksialan kehittämä ICT-teknologia on hyvin hyödynnettävissä myös muissa yhteisliikennemuodoissa. Suomen taksiorganisaatioiden ICT-infrastruktuuri ja -innovaatiot ovat maailman huippuluokkaa. Taksit ovat osa julkista liikennettä Pääkaupunkiseudun taksiliikenteessä ajettiin 2013 yli 12 miljoonaa matkaa eli matkaa päivässä. Pääkaupunkiseudulla toimivat taksiorganisaatiot ovat oleellinen osa Uudenmaan julkista liikennettä ja ne toimivat yhdessä muiden liikennemuotojen kanssa täydentäen toisiaan. Taksiorganisaatiot ovat myös käynnistämässä yhteistyötä Uudenmaan liiton kanssa taksiliikenteen integroimiseksi aiempaa tiiviimmin sujuvoittamaan Uudenmaan julkista liikennettä.

3 3 (6) Pääkaupunkiseudun taksikalusto vastaa hyvin kysyntää. Palvelupeitto on jatkuvasti hyvä niin tiheästi asutuilla seuduilla kuin harvaanasutuilla alueillakin. Taksikalusto kehittyy asiakastarpeiden mukaisesti tarjoten hyvät valintamahdollisuudet yksittäisten tai yhdistettyjen matkojen suorittamiseen. Nopein ja helpoin tapa kohdata mahdollinen kasvava kysyntä on lisätä ajotunteja määräkiintiön sisällä ELY-keskuksen vahvistamilla ajovuorolistoilla. Ajoittainen tai pysyvä lisäkapasiteetti aiheuttaa kannattamatonta ajoa. Uudenmaan ELY-keskuksen viime vuosien taksikiintiöpäätökset vahvistavat taksien lukumäärän olevan riittävä alueella. Hallituksen lakiesityksen muutosvaikutukset luotettavalle ja vastuulliselle taksipalvelulle Lakiesityksen keskeiset ehdotukset liittyen (1.) esteettömiin takseihin ja (2.) pienoislinjaautoihin lisäisivät epätervettä kilpailua varsinaisen taksiliikenteen kanssa. Esteettömien taksien määräsääntelystä luopuminen mitätöisi koko taksiliikenteen määräsääntelyjärjestelmän. On ennakoitavissa, että esteettömien taksien määrä lisääntyisi huomattavasti suuntautuen tavalliseen taksiliikenteeseen ja että nykyiset maaseudulla toimivat esteettömät taksit siirtyisivät kasvukeskuksiin harjoittamaan tavallista taksiliikennettä. Harvaanasutuilla alueilla taksipalveluiden saatavuus heikkenisi. Pienoislinja-autoihin kohdistuvat muutokset asettavat ne käytännössä samaan asemaan taksien kanssa, mutta ilman asemapaikka-, päivystys-, hintasäätely- ja kuljettajavaatimuksia. Edelleen verokohtelu suosii tätä raskaampaa, heikommin kaupunkiolosuhteisiin soveltuvaa ja ympäristöä selvästi enemmän kuormittavaa kalustoa. Pienoislinja-autojen CO2-päästöt ovat kaksinkertaiset henkilöautoihin verrattuna Keskimääräiset matkustajamäärät eivät edellytä suuremman kaluston käyttöä, vaan taksit toimivat osana julkista liikennettä ja yhteistyössä joukkoliikenteen kanssa vastaten yksittäisistä ja pienemmistä yhdistetyistä matkoista. Lakiesitys asettaisi kuljetusyrittäjät eriarvoiseen asemaan Lakiesityksessä halutaan vähentää taksiliikenteen luvanvaraisuutta. Tämä tapahtuisi kuitenkin siten, että varsinaista taksiliikennettä koskisivat edelleenkin asemapaikkaan, ajovuorojärjestelmään ja enimmäishintoihin liittyvät velvoitteet. Enimmäishinnat eivät esityksen mukaan koskisi taksamittareilla varustettuja linja-autoja. Näin luotaisiin vääristynyt kilpailutilanne, jota ajoneuvojen toisistaan poikkeava verotuskohtelu edelleen kärjistäisi. Eriarvoinen verokohtelu koskee kaluston hankintaa sekä käyttöä. On huomioitava, että linja-auton kuljettajia eivät koskisi taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (695/2009) määräykset koskien muun muassa paikallistuntemusta ja alueellisia erityispiirteitä. Tämä vaarantaisi asiakkaan turvallisen ja luotettavan kuljetuksen esimerkiksi sairastapauksissa. Markkinoille voi syntyä kahtiajakautunut tilanne, jossa toimivat muutamat pääomavaltaiset suuryritykset tai ulkomaiset pääomasijoittajat ja joukko toimeentulon rajalla toimivia pienempiä yrityksiä. Harmaan talouden ilmiöiden riski kasvaisi merkittävästi. Näin on tapahtunut niissä maissa ja kaupungeissa, joissa lupamäärän sääntely on poistettu.

4 4 (6) Valvontavelvoite viranomaisille mahdoton Nykyiset taksiorganisaatiot vastaavat taksiliikenteen luotettavuudesta. Pienoislinja-autot jäisivät taksiorganisaatioiden ulkopuolelle. Yhteisten pelisääntöjen ylläpitäminen liikenteen sujuvoittamiseksi ja palvelun luotettavuuden varmistamiseksi muodostuisi mahdottomaksi erilaisesta sääntelystä johtuen. Viranomaiset joutuisivat ottamaan vastuulleen suuren määrän järjestäytyneen taksialan nykyisestä omavalvonnasta, mikä nykytilanteessa lienee mahdoton tehtävä. Poliisin resursseja ollaan jo nyt ohjaamassa pois taksiliikenteen valvonnasta eikä Trafilla liene edellytyksiä ottaa vastaan valvontavelvoitetta. Jos enimmäishinnat säilyvät, niiden määrittäminen vaikeutuu oleellisesti, koska toimiala pirstaloituu. Tilastokeskus ei kykene enää toimittamaan luotettavaa tilastotietoa toimialan liiketoiminnan tulosrakenteesta. Tämän takia kuluttajansuoja heikkenee enimmäishintojen määritysten epämääräistyessä. Toimenpiteet markkinaehtoisen kilpailutilanteen varmistamiseksi, jos lakiesityksen ehdotukset kuitenkin toteutuisivat 1. Esteettömät taksiluvat ilman määräkiintiötä Tilausvälityskeskuksilla tulee olla oikeus valita tilausvälitystoimintaansa kuuluvat autot ja osoittaa tilaukset autoille tilatun kuljetustarpeen mukaisesti. Näin varmistetaan esteettömien palveluiden saatavuus liikuntarajoitteisille ja vanhuksille. Tämä esitys estää myös kyseisillä liikenneluvilla keinottelua. 2. Pienoislinja-autoissa taksamittarit ja tilaukset ilman vähimmäishenkilömäärää Pienoislinja-autojen ja taksien verokohtelu tulee yhdenmukaistaa ja pienoislinja-autojen tulisi maksaa ympäristövaikutusperusteista käyttömaksua. Kuljettajien tutkinto- ja laatuvaatimuksien tulee koskea myös taksamittareilla varustettuja pienoislinja-autoja. Enimmäishintojen tulee koskea myös pienoislinja-autoja. 3. Kuljetushankintojen vaikuttavuuden seuranta ja siihen reagointi Lakiesityksen toimenpide-ehdotusten vaikuttavuutta tulee seurata vertaamalla taksien tilausvälityskeskusten Kelalle tuottamien välityspalveluiden aikaansaamia säästöjä. Julkisen ja yksityisen sektorin tilausvälityskeskusten kustannustehokkuuden vertailua tulee lisätä, jotta se ohjaisi julkisen sektorin tilausvälityspalvelujen hankintaa sekä tuotantoa.

5 5 (6) Lakiesityksestä erityisesti huomioitavaksi 1. Lakiesitys korostaa julkisen sektorin halua tehostaa ja saada aikaan kustannussäästöjä henkilökuljetusten hankinnoissa. Esitämme, että lakiesityksen vaikutukset myös muihin asiakasryhmiin tulee selvittää. Näiden osuus pääkaupunkiseudulla on 85 prosenttia. 2. Onko muutosehdotuksilla, jotka liittyvät (1) esteettömiin taksilupiin ja (2) pienoislinja-autoihin, varsinaista merkitystä julkisen sektorin hankintojen tehostamisessa? Valtaosin hankinnat ja kilpailutukset eivät edellytä taksilupia tai vahvistettujen enimmäishintojen käyttöä (ostopalvelut sekä hankintalaki). 3. Henkilökuljetuskustannukset ovat nousseet merkittävästi, mutta kustannusten nousuun vaikuttaneita syitä on selvitetty vähäisesti. Miten julkisten palvelujen keskittäminen suurempiin tuotantoyksiköihin ja väestörakenteemme kehitys ovat vaikuttaneet kustannusten kasvuun? 4. Liikenne- ja viestintäministeriön ja taksikiintiöistä päättävien viranomaisten, eli ELY-keskusten, näkemys taksien lukumäärästä poikkeaa toisistaan. ELYkeskusten vuosittaisten arvioiden mukaisesti taksikiintiöiden kasvattamiselle ei ole todettu tarvetta. Hajasijoitusalueilla myönnettyjen lupien ja lupahakemusten määrä on alle kiintiömäärän. 5. Lakiesitys toteutuessaan johtaa siihen, että taksiliikenne tulee kohtamaan uutta kilpailua tahoilta, jotka nauttivat selvistä veroeduista takseihin nähden. Mikä on näiden ehdotusten oikeuden- ja lainmukaisuus? 6. Onko mahdollista, että liikenteenharjoittaja voisi hakea useampia esteettömiä lupia eri asemapaikoille ja liikennöidä niillä ristiin yhdellä autolla? Asemapaikkakäytännöllä ei olisi enää mitään merkitystä ja lupakeinottelu mahdollistuu ilman valvontaedellytyksiä. 7. Millä tavoin julkinen sektori tulee organisoimaan sen vastuulle siirtyvän merkittävän valvontavastuun? Myös enimmäishintojen määritysprosessi on uudistettava, koska Tilastokeskuksen edellytykset tuottaa tarvittavaa liikevaihtotietoa häviävät. 8. Nykyinen taksien ja Kelan yhteinen projekti yhteiskunnalle kohdistuvien merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi tullee uudelleen arvioitavaksi näin kokonaisvaltaisten muutosten kohdistuessa toimintaympäristöön. Taksien investointikyky hankkeeseen saattaisi muutosten myötä vaarantua. Yhteenveto Lausuntopyynnöt on osoitettu varsin tarkoitushakuisesti. Vain kolmelta taksialan toimijalta on pyydetty lausunto. Myös moni taho, joiden mielestämme pitäisi olla lausunnonantajien joukossa, on jätetty pois. Näistä mainittakoon esimerkiksi poliisiviranomaiset ja Finavia. Lakiesitys toteutuessaan vaarantaa nykyisen luotettavan suomalaisen taksijärjestelmän. Kysymyksessä eivät ole pienet muutokset vaan kokonaisvaltainen uhka elinkeinolle.

6 6 (6) Esityksessä vapautettaisiin lupakiintiöistä esteettömät eli liikuntarajoitteisille soveltuvat autot sekä lisäksi pienoislinja-autot, jotka voisivat harjoittaa taksitoimintaa ilman takseja koskevia velvollisuuksia ja asetuksia. Huomionarvoista on, ettei edellä mainitulla taksitoimintaan liittyvällä luvanvaraisuudella tai siitä vapautumisella ole suoranaista merkitystä julkisen sektorin henkilökuljetusten hankintaprosesseille, koska hankinta tapahtuu jo nyt valtaosin palveluostoina, jotka eivät ole sidoksissa taksilupiin. Toteutuessaan ehdotettu malli muuttaisi taksipalveluiden tuottamisen perusrakenteita radikaalisti sivuuttamalla valtakunnallisesti alalla panostettuun luotettavuuteen, saatavuuteen ja toimintaympäristön huomioivaan kehitykseen. Myös raskaamman taksiliikenteeseen ja erityisesti kaupunkiolosuhteisiin huonommin soveltuvan linja-autokaluston määrä kasvaisi. Kasvukeskuksissa esteettömien taksien määrä ja käyttö tavanomaisessa liikenteessä nousisi huomattavasti, kun (1) ilman lupakiintiötä haettaisiin uusia esteettömiä lupia ja kun (2) maaseudun nykyiset esteettömät taksit vaihtaisivat liikennelupansa asemapaikan. Asemapaikkakäytäntö ja keskitetty liikenneohjaus menettävät täysin merkityksensä, johtaen ensisijaisesti palvelujen heikkenemiseen maaseudulla. Lakiesityksen perustelut ja vaikutusten arviointi ovat heikot. Vakava asia edellyttää perusteellisempaa selvitystä. Liikenne- ja viestintäministerin asettaman työryhmän on annettava tehdä selvityksensä julkisesti tuettujen matkojen uudistamisesta valmiiksi ennen lopullista lakimuutosta. Helsingissä Kunnioittaen Markku Huittinen puheenjohtaja Espoon-Kirkkonummen Taksit ry Jukka Kuusisto puheenjohtaja Helsingin Taksiautoilijat ry Jukka Hirvikallio puheenjohtaja Vantaan Taksiautoilijat ry