GeoFoorumi. Taajamien suunnittelijoille vankkaa pohjatietoa Merigeologit seuraavat merenpohjan käyttöä GeoFoorumi 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GeoFoorumi. Taajamien suunnittelijoille vankkaa pohjatietoa Merigeologit seuraavat merenpohjan käyttöä. 1 2006 GeoFoorumi 1"

Transkriptio

1 GeoFoorumi Geologian tutkimuskeskuksen SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2007 Taajamien suunnittelijoille vankkaa pohjatietoa Merigeologit seuraavat merenpohjan käyttöä GeoFoorumi 1

2 GeoFoorumi 1/2007 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Vaihde: Päätoimittaja: Sini Autio Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Valokuvaaja: Jari Väätäinen Toimitusneuvosto: Sini Autio, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Raija Sandqvist, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund, Karita Åker, Jari Öhberg Etukansi: Ensimmäinen räjäytys Vuosaaren satamahankkeen tunnelityömaalla vuonna Lehtikuva/Martti Kainulainen Painatus: Vammalan Kirjapaino Oy ISSN GeoFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset lehden ohessa olevalla palvelukortilla tai sähköpostitse osoitteella GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 PL ESPOO Fax Taajamageologia yhteiskunnan palveluksessa Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan 33 suurimman kaupunkiseudun taajamien maa-ala vuonna 2000 oli yhteensä 2798 km 2. Tämä on noin puolet kaikista valtakunnan taajamien alasta. Taajama-alueita on jaoteltu vallitsevan geologisen ympäristön perusteella. Selvimmin taajamissa erottuvat rakentamisen kannalta ongelmalliset huonosti kantavat pehmeiköt eli savimaat. Taajamageologinen kartoitus ja selvitystyö vaihtelee kunnan infrarakenteen, maa- ja kallioperän ominaisuuksien suhteen sekä olemassa olevan tiedon perusteella. Tiheästi asutuissa kaupunkitaajamissa on yleensä melko hyvä tieto maaperästä, ja tieto on myös koottu tietojärjestelmiin. Usein on kuitenkin tarve kallioperä- ja pohjavesitiedoista tai molemmista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on aivan erityinen tarve kallioperän ominaisuustiedoista johtuen suurista infrahankkeista, kuten Vuosaaren satama ja sen liikennetunnelit, Helsingin keskustatunnelit, länsimetro, maanalaiset pysäköinti- ja varastointitilat ynnä muut. Kalliorakentamisen suunnittelu edellyttää alkuvaiheessa hyvää yleistietoa ja myöhemmin suunnittelun edetessä hyvin tarkkoja arvioita kallion laadusta ja heikkousvyöhykkeistä. Kallioperän hauraan deformaation eli rikkonaisuuskuvan piirteitä, joilla saattaa olla kauaskin kantavia vaikutuksia, ei ole kauan tutkittu Suomessa. Voimakkaasti rakennettavilla uusilla kohteilla geologiset piirteet kuitenkin vaihtelevat. Etelä-Suomen savikkoalueilla tarvitaan tietoja pehmeikköjen erityisominaisuuksista, esimerkkinä geologisen erityisosaamisen hyödyntäminen Espoon Suurpellon pehmeikköalueella. Toisaalla merkittävää voi olla moreenin kovuus ja kivisyys sekä lohkareisuus. Geologisen tiedon hyödyntämisen helpottamiseksi GTK on toteuttanut pääkaupunkiseudun kehyskunnissa yhteisrahoitteisen KallioINFO-hankkeen, joka kehitti tiedonsaannin helpottamiseksi internetissä toimivan kaikille avoimen ja maksuttoman GeoTIETO-informaatiojärjestelmän. Järjestelmä tarjoaa geologista tietoa yhdyskuntasuunnitteluun, rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun. Karita Åker Etelä-Suomen yksikön aluejohtaja Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL KUOPIO Fax Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL ROVANIEMI Fax

3 Sisällys 1/2007 Vuosaari s Vuosaaren satama on valmistuttuaan Itämeren nykyaikaisin. 4 Ajankohtaista 7 Tapahtumakalenteri 8 GTK tarjoaa yhdyskuntasuunnittelijoille vankkaa pohjatietoa 10 Geotietoa internetistä yhdyskuntasuunnitteluun kilometriä tunneleita 15 Taajamien geokemialliset taustapitoisuudet 16 Uutuuksia GTK:sta 17 Sank landhöjningsmark är problematisk vid planeringen 18 Merenpohjan haaste kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille EUROGEOSURVEYS s EuroGeoSurveys provides a forum where geochemists can discuss mineral deposit data. 21 Malminetsinnässä tapahtuu 22 Two Way Street 25 Kivet tutustu kivilajeihin ja opi tunnistamaan ne 26 Malminetsijä tekee löytöjä malminetsijä s. 26 GTK tutkii kivinäytteet maksutta. 27 Kalliorakentamista palveleva geologian tutkimus GeoFoorumi 3

4 Ajankohtaista Euroopan parlamentti ja neuvosto sopuun paikkatietodirektiivistä Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen paikkatietoja koskevan INSPIRE-direktiivin sisällöstä. direktiivi edellyttää, että jäsenmaat kehittävät julkisten karttatietojen ja muiden paikkatietojen hallintaa ja tietopalveluja yhteisten periaatteiden mukaisesti. Kansalaisille muun muassa tarjotaan entistä parempi mahdollisuus tarkastella ympäristöä kuvaavia tietoja verkkopalveluiden avulla. Viranomaiset taas voivat aikaisempaa tehokkaammin hyödyntää toistensa keräämiä tietovarantoja. Kansalaisille suunnatut ns. selailupalvelut olisivat pääsääntöisesti maksuttomia. direktiivi kuitenkin sallii maksujen perimisen kansalaisilta niissä tapauksissa, joissa aineistot ovat nopeasti muuttuvia. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt säätietopalvelut. Tällä tietoa direktiivi tulee voimaan kesällä 2007 sisältäen perusteet viranomaisten hallussa olevien paikkatietoaineistojen kuvailutietojen (metatietojen) tuottamiseen, yhteiskäytön tekniseen kehittämiseen, tietopalveluiden käyttöönottoon, saatavuutta ja maksullisuutta koskeviin periaatteisiin sekä kansallisen koordinaation järjestämiseen. Uudistuksia GTK:n julkaisuissa GTK:n julkaisusarjojen ulkoasua on uudistettu osana GTK:n graafi sen ilmeen uudistamista ja yhtenäistämistä. Ensimmäiset julkaisut uusissa kansissa ilmestyvät vuoden 2007 alkupuolella. Kansissa toistuvat uuden graafi sen ilmeen mukaiset tunnusvärit ja elementit. Julkaisujen moderni, selkeä ja laadukas ulkoasu viestii myös korkeatasoisesta sisällöstä. Geologinen retkeilykartta valmistunut ylläs Levin-matkailualueelta MAISEMA JA MAANKAMARA Lapin luonnosta kiinnostuneille matkailijoille ja retkeilijöille julkaistaan helmikuussa 2007 GTK:n toimittama ylläs-levi geologinen retkeilykartta ja siihen liittyvä opaskirja. Kartan ja opaskirjan tiedot ovat suomeksi ja englanniksi. Uudessa retkeilykarttaan on merkitty 48 luonto- ja kulttuurinähtävyyskohdetta, kuten kirkasvetiset rotkojärvet, aihkimäntyjä kasvavat harjut, lettoiset aapasuot sekä hiekkaisesta maaperästä pulppuavat lähteet. Kartan mittakaava on 1: Vaellusten ja päiväretkien suunnittelua varten siinä näkyvät myös normaalit pohjakartan merkinnät ja alueen palveluva- rustus, kuten autiotuvat, opastetut polut, leirintä- ja keittopaikat sekä muuta retkeilyyn liittyvää erikoistietoa. Kartan mukana olevassa 48-sivuisessa opaskirjassa on kerrottu alueen geologisten muodostumien synnystä ja maiseman kehityksestä. Kartan ja opaskirjan avulla retkeilijä oppii ymmärtämään, miten olennainen osa geologia on Lapin luonnon synnyssä. Julkaisujensa jakelun tehostamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi GTK julkaisee sarjojaan myös verkossa. Näistä Tutkimusraportti (Report of Investigations) tulee jatkossa ilmestymään pääsääntöisesti vain sähköisenä versiona. Uudet julkaisut löytyvät GTK:n verkkosivuilta: fi /ajankohtaista/ Väitöstutkimus luonnononnettomuuksien ja ilmastonmuutoksen vaikutuksien hallinnasta M.Sc. Philipp Schmidt-Thomé puolusti väitöstutkimustaan helsingin yliopistossa aiheenaan Integration of natural hazards, risk and climate change into spatial planning practices. Vastaväittäjänä toimi professori Michel Bouchard, citet Tunis, ja kustoksena professori Veli-Pekka Salonen helsingin yliopistosta. Väitöskirjassa analysoidaan ja tarkastellaan, kuinka yhteiskuntaa voitaisiin suojella aluesuunnittelun keinoin nykyistä paremmin luonnonhasardien ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Väitöskirja on saatavana: Geologian tutkimuskeskus, Julkaisumyynti, PL 96, Espoo, sähköposti: Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa helsingin yliopiston Ethesis-palvelussa. 4 GeoFoorumi

5 Liidia Petrell Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 ilmestynyt Espoon ympäristökeskus on julkaissut selvityksen Espoon arvokkaista geologisista kohteista. Kohteita inventoitiin lähinnä kartoilta ja kirjallisuudesta. Erityisesti pyrittiin löytämään harvinaisia ja maisemallisesti merkittäviä nähtävyyksiä sekä yleisesti kiinnostavia, erikoisia luonnonesiintymiä, kuten hiidenkirnuja, pirunpeltoja ja siirtolohkareita. Monista muodostumatyypeistä, kuten silokallioista, murroslaakson jyrkänteistä ja soista, on valittu edustavia esimerkkejä. Oppaaseen valittiin 131 kohdetta ja kohdekokonaisuutta. Kuusi hiidenkirnua muodostaa geologisesti arvokkaan, pinnanmuodoltaan hienon ja kauniin ryhmän Sorlammella Brobackassa. Kirnut on tyhjennetty ja yhdestä kirnusta löytyi melan kappale, jonka ikä on ajoitettu luvuille. Luonnontilainen kohde on maakunnallisesti merkittävä. Euroopan laajuiset karttakirjat valmistuneet maaperän suojelun tueksi Laajan ympäristön geokemiallisen hankkeen FOREGS- EuroGeoSurveys Geochemical Baseline Mapping programme kokoaman kartaston molemmat osat ovat valmistuneet. hankkeessa saatiin ensimmäisen kerran lähes koko Euroopan kattavasti yhtenäisiksi harmonisoiduilla menetelmillä tietoa pintavesien laadusta ja alkuaineiden jakaumasta maaperässä. Julkaisuja käytetään EU:n säädöstyössä ja viranomaisten tukena. Atlaksen molemmat osat on tuotettu sekä elektronisena julkaisuna että perinteisen kirjan muotoisena kartastona. de Vos W. and Tarvainen T. (chief-editors), Salminen R., et al Geochemical Atlas of Europe. Part 2 - Interpretation of Geochemical Maps, Additional Tables, Figures, Maps, and Related Publications. 690 s. EUR 58,33 + 4,67 (alv. 8 %) = 63,00 Salminen, R. (chief-editor), Batista M.J. et al Geochemical Atlas of Europe, Part 1, Background Information, Methodology and Maps. Geological Survey of Finland, Espoo. 526 s. (sis. 360 karttaa). EUR 58,33 + 4,67 (alv. 8 %) = 63,00 Sähköinen versio julkaisuista: /publ/foregsatlas/part2.php GTK:n uudesta kirjastojärjestelmästä hermanni Julkaisussa on kattava lähdeluettelo ja liitteissä valokuvia ja luettelo kohteista sekä näiden sijainti kartalla. Julkaisun Petrell, Liidia 2006: Espoon arvokkaat geologiset kohteet Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/ s.+ 3 liitettä (20 s.) paperiversioita saa ympäristökeskuksen asiakaspalvelusta, puh , tai Käyntiosoite on Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Toimisto on avoinna ma-pe klo Julkaisun voi myös tilata. Julkaisu on luettavissa GTK:n kirjastoissa ja sähköisenä osoitteessa: > ympäristö > Espoon arvokkaat geologiset kohteet (pdf kb) ja liitteet (pdf kb). GTK:n kirjastoissa otettiin vuonna 2006 käyttöön uusi kirjastojärjestelmä ja sen nimikilpailun voitti ehdotus hermanni. Perinteisesti kirjastojärjestelmät ovat Suomessa saaneet jonkun helposti lähestyttävän, usein henkilön nimen, ja tässä tapauksessa nimellä on kiinteä yhteys GTK:n historiaan. hermannin eli ylijohtaja herman Stigzeliuksen kaudella, 1970-luvulla oli GTK:n kehitys ennen näkemätöntä, kun perustettiin sekä uusia osastoja että aluetoimistot Kuopioon ja Rovaniemelle. hermanni löytyy osoitteesta / samoin kuin pikaopas sen käyttöön. hermanniin on luetteloitu GTK:n kirjastojen aineisto ja se mahdollistaa mm. lainojen uusimisen, varaukset ja omien tietojen selauksen. Kielen voi halutessaan vaihtaa ruotsiksi tai englanniksi. hermanni ja GTK:n kirjastot ovat kaikkien geologiasta kiinnostuneiden käytettävissä GeoFoorumi 5

6 Geoilmiö T. Kananoja T. Kananoja Raukit Saarnastuoli Raukiksi kutsutaan järven tai meren rannalla olevaa kivistä pilaria. Suomessa harvinaisia raukkeja tavataan lähinnä Puulan seudulla Etelä-Savossa. Myös rapakivialueilla Kotkan itäpuolella ja Ahvenanmaalla on joitakin raukkeja. Nimensä raukki on saanut muinaisskandinaviasta, jossa sana rauk tarkoittaa veden äärellä seisovaa kivipylvästä. Raukit ovat syntyneet rapautumisen ja rantavoimien yhteisvaikutuksesta. Raukkien syntyyn vaikuttavat sekä mekaaninen että kemiallinen rapautuminen. Mekaanisen rapautumisen päätyypit ovat lämpö- ja pakkasrapautuminen. Kemiallisen rapautuminen on sarja maan pinnalla tapahtuvia kemiallisia reaktioita kiven, ilmakehän ja veden välillä. Rapautuminen riippuu suuresti kiven koostumuksesta ja rakenteesta. Alttarikivi Puulan pylväät komeimmat Puulan ympäristössä kallioperän kivilaji on suurelta osin karkeaa, muita mineraalirakeita suurempia hajarakeita sisältävää graniittia. Kivilajilla on taipumus rapautua soraksi rapakiven tavoin. Muodoiltaan joskus hyvinkin erikoiset kivipilarit tulivat esiin, kun järven veden pintaa laskettiin pari metriä noin 150 vuotta sitten. Lue lisää: Grönholm, S., Karhunen, R., Nurmi, H. et al Kivimieskalenteri 2006: Raukit (vko 51). Helsinki: Suomen Maanrakentajien Keskusliitto r.y. (ei sivunumerointia). Kuparilohkareen löytäjälle pääpalkinto Runsaasti kuparia sisältävä irtokivi toi Eino Nyyssöselle euron pääpalkinnon Rajupusu Leader Kivikisassa. Pääpalkinnon lisäksi Kivikisassa jaettiin neljä tunnustuspalkintoa ja 15 harrastuspalkintoa eli kaikkien palkintojen yhteismäärä oli euroa. Kivikisan pää- ja tunnustuspalkinnot jaettiin Juvalla sekä harrastuspalkinnot Puumalassa, Rantasalmella ja Virtasalmella pidetyissä tilaisuuksissa. Viisi kuukautta kestänyt kilpailu innosti alueen asukkaita tuomaan tutkittaviksi ennätysmäärän, lähes kivinäytettä. Kivikisa liittyi osana laajempaa kivikoulutushanketta, jonka toteutuksesta vastasi GTK. Hankkeen rahoittajina toimivat Rajupusu Leader ry, RaJuPuSu-yhtymä sekä alueen Osuuspankit ja kunnat. Kivikisaa tuki myös Pyhäsalmi Mine Oy. Kivikilpailu oli osa laajempaa kivikoulutushanketta, jonka tavoitteena oli lisätä paikallisväestölle, ikään ja sukupuoleen katsomatta, arvokivien ja laajemminkin geologisen luonnon tuntemusta omalla kotiseudulla. Geologeista kerrottua Mikä on geologien suosituin leikki? Kivi, luuppi ja vasara. Miksi kutsutaan jokisuistoja tutkivien geologien ryhmää? Delta Forceksi. Millaisia päätöksiä geopoliitikko tekee? Kivenkovia. Millaista musiikkia geologi kuuntelee? Rock n Rollia. Keitä geologit äänestivät presidentiksi? Kyösti Kalliota ja J.K. Paasikiveä. Mikä on geologille tyypillinen ruumiinosa? Sappikivet. Mikä on geologin lempibändi? The Rolling Stones. Minkä kuolemanrangaistuksen geologi valitsisi mieluiten? Kivityksen. Millaisena geologi haluaa drinkkinsä? On the rocks. Mikä elokuva löytyy jokaisen geologin elokuvakokoelmasta? The Rock. Lähde: Kiteitä, 2005 (Nikoli ry.:n jäsenlehti) 6 GeoFoorumi

7 Tapahtumakalenteri GTK sai kaksi uutta tutkimusprofessoria Geologian tutkijapäivät Helsingin yliopisto, Kumpulan kampus. tutkijapaivat.html Conference on Water Status Monitoring under the European Water Framework Directive. Le Nouvean Siècle, Lille, Belgium Baltic Sea Science Congress, Rostock 2007, Joint conference of BMB (Baltic Marine Biologists), CBO (Conference of Baltic Oceanographers) and the Baltic Geologists. Rostock, Germany. Jari Väätäinen GTK:n uudet tutkimusprofessorit Ilmo Kukkonen (vas.) ja Raimo Lahtinen. GTK:n tutkimusprofessorien määrä nousi nyt viiteen. Uudet toimet on sijoitettu Etelä-Suomen yksikköön. Tutkimusprofessori Raimo Lahtisen tutkimusalana on kallioperään ja kallioperän raaka-aineisiin liittyvä geologinen mallinnus, jossa painopisteenä ovat raakaainepotentiaaliset muodostumat ja niiden mallinnus sekä alan uusien tutkimusmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen. Tutkimusprofessori Ilmo Kukkosen tehtävänä on sovelletun geofysiikan kehittäminen ja vahvistaminen. Hän vetää muun muassa HIRE-hanketta, jossa tehdään korkean resoluution heijastusseismisiä luotauksia useilla malmikohteilla. HIRE on yksi GTK:n strategisista geologisen mallinnuksen hankkeista Lahden jalo- ja korukivimessut. Jokimaan ravikeskus, Lahti Vuorimiespäivät Helsinki International Conference on Water Pollution in Natural Porous Media at Different Scales. Barcelona, Spain European Geosciences Union, General Assembly Vienna, Austria. egu2007/ th International Exhibition for the Mining and Processing of Metals and Minerals. Moscow, Russia. Jari Väätäinen Ympäristö- ja metallitutkimukset aiheina Muita GTK:ssa toimivia tutkimusprofessoreita ovat filosofian tohtori Marja-Liisa Räisänen, jonka toimi on GTK:n ja Kuopion yliopiston yhteinen tutkimusprofessuuri. Hän vastaa ympäristökemiaan ja -geologiaan pohjautuvien tutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta sekä alaan liittyvästä ympäristötieteiden opetuksesta yliopistossa. Toimen sijoituspaikkana on GTK:n Itä-Suomen yksikkö. Tutkimusprofessori Juhani Ojalan tehtävänä ovat tieteelliset ja käytännölliset jalo- ja perusmetallitutkimukset. Toimi on sijoitettu Pohjois-Suomen yksikköön. Tutkimusprofessori Reijo Salmisen tehtävät ovat ympäristö ja maaperägeologia -linjan hallinnollinen johtaminen sekä linjan tutkimushankkeiden valvonta ja ohjaus. Toimi on sijoitettu Etelä-Suomen yksikköön Finnmateria, erikoismessut ja kongressi. Jyväskylän paviljonki th Finnish Conference of Environmental Sciences. University of Kuopio, Mikkeli European Minerals Day International conference on geodiversity and geology for nature heritage. Kylpylähotelli Rantasipi, Tropiclandia, Vaasa IAEA, International Symposium on Advances in Isotope Hydrology and its Role in Sustainable Water Resources Management (IHS-2007). Vienna, Austria IMWA Symposium: Water in mining environments. Cagliari, Sardinia, Italy th International Symposium on Mobile Mapping Technology. Padua, Italy. convegni/mmt2007/

8 Jari Väätäinen GTK tarjoaa yhdyskuntasuunnittelijoille vankkaa pohjatietoa Geologinen tietämys hyödyttää infrastruktuurin kehitystä monella tapaa. Kartoittamalla ja tutkimalla maa- ja kallioperää voidaan tarjota todellista tietoa päätöksenteon tueksi ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä yhdyskuntarakentamisessa. TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN Helsinki perustettiin aikoinaan poliittisella päätöksellä Vantaanjoen suulle. Sijainnin ratkaisi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa, eikä siinä paljoa maastoa tarkasteltu, sopisiko paikka kaupungin rakentamiseen vai ei. Hieman samantapaisessa tilanteessa ollaan edelleen, sillä rakennusmaan arvo ja kohdistuminen määräytyvät sen mukaan, kuinka hyvin alue palvelee yhdyskunnan laajentumista maapohjan laatu ei ole ensisijainen kriteeri. Kaavoituksen suuria linjanvetoja eli maakuntakaavaa suunniteltaessa päättäjillä on harvoin tietoa siitä, kuinka hyvin joku maa-alue soveltuu rakentamiseen. Geologisen tietämyksen avulla voitaisiin yhdyskuntasuunnittelua ja -toteutus- 8 GeoFoorumi

9 Liikenneväylien suunnittelu vaatii maaperän vankkaa geologista tietämystä. Sulfidisaven esiintymisalueet pystytään osoittamaan maastokartoituksin, kairauksin ja näytteenotoin sekä laboratoriokokein. Lisäksi varsinkin Espoossa on käytetty geofysikaalisia ja sedimentologisia tutkimusmenetelmiä savikoiden sisäisen rakenteen ja mahdollisten sulfidien paikantamiseen. ta ohjata siten, että rakentamiskustannuksissa säästettäisiin, tai ainakin kalliit vaiheet huomioitaisiin kustannusarvioissa etukäteen. Ideaalitapauksissa geologista tietoa on riittävästi käytössä yleiskaava- ja osayleiskaavasuunnittelua tehtäessä, kertoo GTK:n maankäyttö- ja ympäristötutkimuksen toimialapäällikkö Petri Lintinen. Todellisuudessa geologista tietoa ei usein ole käytössä riittävästi suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin tehdään kustannusvaikutuksiltaan suurimmat ratkaisut. Pääkaupunkiseudun savikot kaavoittajien haasteena Lintinen kertoo esimerkein, kuinka geologinen tietämys olisi auttanut yhteiskuntasuunnittelua esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa. Pääkaupunkiseudulla joudutaan ottamaan käyttöön rakennusmaita, joita ei ennen olisi hyödynnetty. Vantaan kaupungin alueella suuret rakentamattomat maa-alueet ovat savikoita; kun rakennetaan suuria rakennuksia, ne kannattaisi tietenkin sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joissa savikerrokset ovat ohuita. Geologisten kartoitusten osoittamat syvät savikot pitäisi voida kaavoittaa vaikkapa virkistysalueiksi. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat vanhaa merenpohjaa, ja paikoitellen maaperässä on sulfidisavea, jossa voi olla 0,5 2 % rikkiä. Jos yhdyskuntarakentamisessa madalletaan pohjaveden pintaa, sulfidisavet joutuvat hapen kanssa tekemisiin ja hapettuvat sulfaatiksi ja tuottavat vetyioneja. Sulfidisavien hapettuessa muodostuvan happaman suotoveden ph-arvo on vain 3 4. Tämä hapan vesi voi aiheuttaa korroosiota rakennusten paalutukseen käytetyissä teräspalkeissa, jos käytetyt teräslaadut eivät ole korroosiota kestäviä. Alhaisessa ph:ssa saven kiillemineraalista vapautuu myös runsaasti alumiiniyhdisteitä, jotka vesistöön joutuessaan tappavat kaloja. Maaperän luontaiset pitoisuudet huomioitava normeissa Kun yhdyskuntarakentamista suunnitellaan aiemmin käytössä olleelle maaperälle, geologia on merkittävässä roolissa maa- ja kallioperän puhtauteen liittyvissä kysymyksissä. Aihe on sikäli vaikea, että EU:n tasolla ollaan vasta laatimassa säännöksiä siitä, minkä suuruisten raskasmetallipitoisuuksien katsotaan olevan ihmisille haitallisia. GTK:n tehtävänä on kartoittaa terveydelle ongelmia aiheuttavien aineiden luontaista esiintymistä ja pitoisuuksia maaperässä. Petri Lintinen sanookin, että pilaantuneesta maasta puhuttaessa ei aina voida olla täysin varmoja siitä, onko pilaantuminen ihmisen aiheuttamaa vai luontaista. GTK:n asiantuntijat toivovat luontaisten taustapitoisuuksien huomioimista tulevissa normeissa. Muutoin on mahdollista, että Suomessakin joudutaan yhdyskuntarakentamisen yhteydessä puhdistamaan maaperää, joka ei ole varsinaisesti saastunut, sanoo Lintinen. Päätöksenteon tukena EU:n komissiolla on käytössään viime vuonna valmistunut Geokemian Atlas, jonka laatimiseen GTK on osallistunut. Tilinpito selkeyttää maamassojen hyödyntämistä Rakentaminen pääkaupunkiseudulla käy koko ajan kalliimmaksi. Tämä johtuu siitä, että koko Etelä-Suomessa alkaa olla pula yhdyskuntarakentamisen raaka-aineista. Kuljettaminen on se, joka maksaa, toteaa Petri Lintinen. Massoja joudutaan tuomaan hyvinkin kaukaa. GTK on ryhtynyt kartoittamaan maa- ja kiviainesvarantoja yhdyskuntarakentamisen tarpeita silmällä pitäen. Raakaainehuollon tilinpito tarkoittaa kokonaisvaltaisen näkemyksen laatimista siitä, missä sijaitsevat rakentamisen raaka-aineiksi soveltuvat massat, minkä verran niitä kussakin esiintymässä on ja kuinka niiden hyödyntäminen etenee. Luonnonvarojen hyödyntäminen on tasapainoilua eri näkökohtien välillä, sillä ratkaisut tehdään poliittisin, taloudellisin tai ympäristönsuojelullisin perustein. Raaka-aineiden kartoituksen ja tilinpidon avulla voidaan päätöksenteon tueksi tarjota oikeita lukuja, ei mielikuvia, sanoo Lintinen. Tulevaisuudessa raaka-ainehuollon tilinpidon periaatetta voisi laajentaa globaaliin ajatteluun, mutta ainakaan toistaiseksi edes EU:n tasolla ei ole laadittu selkeää raaka-ainepolitiikkaa. l GeoFoorumi 9

10 Geotietoa internetistä yhdyskuntasuunnitteluun Internetissä toimiva geologinen informaatiojärjestelmä tarjoaa geologisia tietoaineistoja ja niitä tukevia tausta-aineistoja pääkaupunkiseudulla. Järjestelmä palvelee asiantuntijoiden lisäksi muitakin geologisen tiedon tarvitsijoita, kuten yhdyskuntasuunnittelijoita ja -rakentajia. Teksti: Susanna Heikkinen GeoTIETO on informaatiojärjestelmä, joka sisältää geologisia tietoaineistoja ja niitä tukevia tausta-aineistoja. Lisäksi siihen kuuluu käyttöliittymä, jonka avulla geologinen tieto saadaan asiakkaan käyttöön internetin kautta. Järjestelmää alettiin työstää vuonna 2003 alun perin KallioINFO-nimisenä hankkeena, jonka tarkoitus oli helpottaa ja nopeuttaa kallioperään ja sen rakennettavuuteen liittyvää tiedonsaantia. Maaperään ja sen rakennettavuuteen liittyvien tietojen merkitys yhteiskunnassa on kuitenkin suuri, joten osallistujien toivomuksesta ne sisällytettiin hankkeeseen ja nimeksi muutettiin GeoTIETO. Projekti valmistui vuonna Geologisen tiedon tarve kasvaa erityisesti yhdyskuntasuunnittelussa, rakentamisessa ja raaka-ainehuollossa. GTK on kartoittanut ja tutkinut Suomen maa- ja kallioperää vuosikymmeniä, mutta toiminnan historialliset lähtökohdat ovat malminetsinnässä. Perinteisten geologisten karttojen tarjoama tieto ei myöskään vastaa kaikin osin infrasektorin nykyisiä tarpeita. GeoTIEDOn tavoitteena onkin ollut muokata kallio- ja maaperästä kertynyt tieto yhteiskunnan ja GTK:n asiakkaiden tarvitsemaan muotoon. Infrastruktuurin kehittämisen kannalta geologisen tiedon vaikuttavuudella on erittäin suuri merkitys. Pääkaupunkiseutu on yhdyskuntarakentamisen tärkein kohde Suomessa; Jari Väätäinen Forumin pysäköintihalli Helsingin keskustassa. 10 GeoFoorumi

11 Vuosaaren satamahanke Tunnelirakentamista pääkaupunkiseudulla. joidenkin arvioiden mukaan alueen rakentamiseen tullaan lähivuosina käyttämään kymmeniä miljardeja euroja. Mikäli geologisen tietämyksen avulla pystytään kustannuksia vähentämään edes prosenttien verran, on kyseessä jo yhteiskunnallisesti merkittävä säästö. Tutkimusalueella yhdyskuntarakentamisen tarve on suuri GeoTIEDOn pohjana olleen KallioINFO-projektin tutkimusalue kattaa lähes koko Helsingin seudun, ja sen painopisteenä ovat Sipoon, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat sekä Keravan, Järvenpään ja Hyvinkään kaupungit. Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa käytettävän geologisen tiedon tarve näillä alueilla on suuri, sillä väestön määrä tulee Uudenmaan Liiton ennusteiden mukaan kasvamaan asukkaalla seuraavien 20 vuoden aikana. Tutkimusalueelta kerätyt tietoaineistot sisältävät kallioja maaperäkarttoja, maa- ja kalliokairaustietoja, kiviainestietoja, geofysikaalisia aineistoja, korkeusmalleja, topografisia taustakarttoja, ilmakuvamosaiikkeja ja maankäyttötietoja. Lisäksi järjestelmään on kehitetty maa- ja kallioperän rakennettavuuskarttoja (geomalleja) Nurmijärven Klaukkalan kohteelliselle detaljialueelle. Näissä mittakaava on 1:5 000, kun se muualla on 1: GeoTIETO-järjestelmän tyypillisiä käyttäjiä ovat esimerkiksi yleiskaavojen laatijat halutessaan punnita eri kaavoitusvaihtoehtoja. Samoin suurten alueellisten kohteiden, kuten kalliotunneleiden ja tielinjojen suunnittelijoille järjestelmä toimii tärkeänä työkaluna. Jatkossa GeoTIETO palvelee entistä paremmin myös insinööritoimistoja ja muita kaupallisia toimijoita, kun alkuperäistä lähdeaineistoa saadaan tallennettua järjestelmään. Internetissä järjestelmä on kaikkien ulottuvilla Käyttöliittymää suunniteltaessa sen ominaisuuksilta edellytettiin muun muassa, että internet-yhteys riittää järjestelmän käyttöön, ratkaisu on nopeasti toimiva ja helppokäyttöinen, ja eri tietojen yhdistäminen kuvaruudulla on vaivatonta. Lisäksi tiedon tulisi olla aina ajan tasalla, eikä asiakkaalta edellytetä ylläpitoa. Käyttöliittymän osoite on jossa se on kaikkien vapaassa ja maksuttomassa käytössä. Työkalujen, karttatasojen valinnan ja kuvausten sekä koko käyttöliittymän ulkoasun tavoitteena on ollut helppokäyttöisyys ja havainnollisuus. Työkaluja ovat esimerkiksi erilaiset zoomausmahdollisuudet, aluevalinnat, hakutoiminnot ja siirtyminen eli panorointi kartta-alueella. Karttatasot on ryhmitelty aihepiireittäin hakemistoihin, joita voidaan avata ja sulkea tarpeen mukaan. Hakemistoja ovat esimerkiksi kairaukset, kallioperäkartoitus, kallioperän heikkousvyöhykkeet, soveltuvuus kalliorakentamiseen, maaperäkartta ja taustapitoisuudet maaperässä. Myös tutkimusalueen eri kunnista on omat hakemistot, joihin voidaan avata karttatasot esimerkiksi pehmeikköjen paksuuksista, maaperän rakennettavuudesta, maaperästä sekä kalliopinnan korkeudesta. Tarvittaessa karttatasoihin on tehty legendat luokittelua varten. Selitykset kartalla näkyvistä merkinnöistä löytyvät helposti info-nappulan eli i-kirjaimen alta. GeoTIEDOn kysyntä kasvaa GeoTIETO-järjestelmän käytettävyydestä on saatu hyvää palautetta. Jo toteutusvaiheessa hankkeelle perustettiin seurantaryhmä, jonka tehtävänä oli aktiivisesti seurata ja kommentoida järjestelmän kehitystyötä, tunnistaa kehitystarpeita ja antaa palautetta. Seurantaryhmään kuului henkilöitä, jotka käytännön työssään tarvitsivat GeoTIETO-järjestelmää. Positiivista palautetta saatiin muun muassa Tuusulasta ja Nurmijärveltä. Detaljialueen selvityksestä on jo nyt ollut hyötykäyttöä mm. Klaukkalan radan suunnittelussa. Klaukkalan detaljialueen innoittamana kunta harkitsee tilaavansa vastaavia kohdennettuja rakennettavuusmalleja kunnan tulevilta kaavoitusalueilta. Tulevaisuudessa GeoTIETOa päivitetään tarpeen mukaan ja kehitetään edelleen esimerkiksi tarkentamalla mittakaavaa ja tuottamalla lisäaineistoa. Alueellinen laajentuminen on hyvin todennäköistä, varsinkin Tampereen seudulla aineistolle olisi jo nyt suurta kysyntää. Tekniset kehitystarpeet liittyvät standardien karttapalvelurajapintojen (Web Map Service, Web Feature Service) tuottamiseen eri karttatasoista, jolloin tiedon tarvitsijat voisivat käyttää GTK:n aineistoja suoraan internetin yli omissa paikkatieto-ohjelmistoissaan. l Asiantuntijoina hankepäällikkö, tutkija Aimo Kuivamäki ja ATK-erikoissuunnittelija Eero Lampio. Geotietoa osoitteessa GeoFoorumi 11

12 Rakennettavuusmallissa etsitään kallioperän heikkousvyöhykkeitä Kallioperän rakennettavuusmallissa geologian ja geofysiikan tutkimustulokset kallioperän kehityksestä on saatettu muotoon, joka palvelee yhdyskuntasuunnittelun ja -rakentamisen tarpeita. Kallioiden rikkonaisuus tai eheys sekä kiviaineksen mekaaniset lujuusominaisuudet ovat kallioperän monivaiheisen kehityksen säätelemiä. Tutkimalla ja kartoittamalla kallioiden geologisia rakenteita, siirros- ja heikkousvyöhykkeitä sekä rakoiluominaisuuksia voidaan palvella infrastruktuurin suunnittelua ja rakentamista. Tutkijat ja tiedon soveltajat eivät kuitenkaan aina puhu ja ymmärrä samaa kieltä. Niinpä GTK:ssa toteutettiin vuosina hanke, jossa kehitettiin menetelmiä kallioperän geologisen ja geofysikaalisen tutkimustiedon hyödynnettävyyden parantamiseksi. Kallioperän rakennettavuusmalliksi kutsuttua metodia voidaan käyttää yhdyskuntasuunnittelun apuvälineenä, kuten on tehty Helsingin maanalaisen kaavan suunnitteluohjelmassa. Seuraava pääkaupunkiseudun suurhanke, jossa rakennettavuusmallia voidaan hyödyntää, on länsimetro. Sen suunnitteluvaiheessa tarvitaan geologista perustietoa esimerkiksi heikkousvyöhykkeistä. Taajamaympäristössä tapahtuvan kallioperäkartoituksen mittakaavaa tarkennetaan asuinkäyttöön kaavoitetuilla alueilla. Eheys ja vesivuoto analysoidaan, koska nämä ominaisuudet vaikuttavat pohjatöiden kustannuksiin. Kallion vedenjohtavuus voi vaikuttaa rakennettavan alueen lähiympäristön kaivoihin ja pohjaveteen. Myös kaatopaikkaa rakennettaessa tulisi etukäteen selvittää rikkonaisuusvyöhykkeiden sijaintia ja ominaisuuksia. Tunnelirakentamisen yhteydessä voidaan kartoittaa kallioperän historiaa ja rakenteita maan alla. Eri kivilajit, rakenteet, heikkousvyöhykkeet ja rakoilu antavat merkkejä ympäröivästä kalliosta, joten yhdistettynä pintahavaintoihin sekä geofysikaalisiin mittauksiin voidaan jatkossa arvioida ja tulkita samankaltaisia aineistoja myös muualla. Kallioperän rakennettavuuskartta Rakennettavuusmalli on konkretisoitavissa tuottamalla kohdealueelta rakennettavuuskartta. Geologiseen ja geofysikaaliseen tietoon pohjautuvaa kallioperän rakennettavuuskarttaa voidaan hyödyntää alueellisessa yhdyskuntasuunnittelussa, kuten l kaavoituksessa l väyläsuunnittelussa l tunnelirakentamisessa l kalliopohjaveden inventoinnissa l kiviaineksen inventoinnissa l saastumisriskien inventoinnissa l radontutkimuksissa l kalliorakentamisen apuna. Vuosaaren satamahankkeessa poraudutaan syvälle kallioperään 17 Vuosaaren satamakeskus on Suomen suurin yhteiskuntarakentamisen työmaa. Uusien liikenneyhteyksien suunnittelu ja rakentaminen on toteutettu ympäristönäkökohdat monipuolisesti huomioiden. Myös GTK:n asiantuntemusta on hyödynnetty projektiin liittyvissä selvityksissä, arvioinneissa ja kartoituksessa. Teksti: Susanna Heikkinen Helsingin uusi tavarasatama Vuosaaressa otetaan käyttöön loppuvuodesta Vaikka työmaa on vasta noin puolitiessä, muistuttaa se jo nyt karkeasti sitä, mitä tuleman pitää: 150 hehtaarin satama-alue, jonne johtaa uusi 3,5 kilometriä pitkä moottoritie, 19 kilometrin mittainen satamarata sekä 32 kilometriä pitkä meriväylä. Lisäksi satamakeskukseen sijoittuvat yhteensä 75 hehtaarin logistiikkakeskus sekä yritysalue. Satamahanke on mittakaavaltaan niin suuri, että sen toteuttamisessa tarvitaan monen eri tahon välistä yhteistyötä. Liikenneyhteyksistä vastaa VUOLI-projekti, joka on Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen yhteiselin. Satamakeskuksen kehittämisestä ja rakennuttamisesta eli VUOSA-projektista puolestaan kantaa vastuun Helsingin Satama. Projektit tekevät tiivistä yhteistyötä ja toteuttavat yhteishankkeita monilla eri osa-alueilla, kuten massojen käsittelyssä ja ympäristövaikutusten seurannassa. 12 GeoFoorumi

13 kilometriä tunneleita Vuosaaren satamahanke 90 hehtaaria satamakentästä on merestä täytettävää uutta aluetta. Täytemaata tarvitaan 12 miljoonaa kuutiota. Ympäristövaikutukset huomioitiin kulkuyhteyksien linjauksissa VUOLI-projektin johtaja Pekka Kontiala kertoo, että Vuosaaren satamahankkeeseen liittyvissä rakennuskohteissa ympäristönäkökohdat ja infrastruktuurin tarpeet on pyritty sovittamaan yhteen molemmat näkökulmat huomioivalla tavalla. Ympäristön varjelemisen vuoksi on tehty kalliitakin ratkaisuja, Kontiala toteaa. VUOLI-projektin kokonaisbudjetti on 289 miljoonaa euroa, joista meriväylän rakentamiseen on osoitettu 11,7 miljoonaa, tieverkostoon 86,5 miljoonaa ja rautatiehen peräti 190,8 miljoonaa euroa. Maayhteyksien kalleus johtuu tunneleista, joiden osuus budjetista on 60 %. Niiden avulla minimoidaan häiriöt satamaa ja kulkuväyliä ympäröivien alueiden luonnolle ja asukkaille ja jätetään sijaa rakentamiselle tulevaisuudessa. Vuosaaren satamakeskuksen rakentaminen on Suomen suurin ja monipuolisin rakennushanke, kertoo Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien projektijohtaja Pekka Kontiala. Juha Kuokkanen GeoFoorumi 13

14 Vuosaaren satamahanke Satamaan tulee kaksi pitkää konttilaituria, joihin mahtuu alusta koosta riippuen. Kuvassa oikealla Porvarinlahti, jonka luonnon suojelemiseksi rakennettiin tietunneli satamaan johtavaa moottoritietä varten. Ympäristön kannalta merkittävä kohde on myös heti sataman vieressä sijaitseva Porvarinlahden luonnonsuojelualue, jonka halki jouduttiin linjaamaan sekä rautatie että maantie. Rautatie ylittää vesialueen 200 metrin pituista siltaa pitkin, jonka jälkeen se alittaa Labbackan mäen 600 metriä pitkässä tunnelissa. Satamaan johtava nelikaistainen moottoritie sen sijaan ohjataan metriä pitkiin tunneleihin, jotka alittavat Natura-alueen syvimmillään noin 25 metriä merenpinnan alapuolella. Tunneleita on kaksi, eli yksi tunneli kumpaankin ajosuuntaan. Kaikkein mittavin ja kallein osuus liikenneyhteyksien rakentamisessa on kuitenkin Savion rautatietunneli, jolla on mittaa 13,5 kilometriä. Eri linjausvaihtoehdoista käytiin pitkään poliittista kädenvääntöä; suorin yhteys satamasta olisi ollut Vantaan Hakkilaan, jolloin pitkää tunnelia ei olisi tarvittu. Nyt toteutuvassa vaihtoehdossa satamarata yhtyy päärataan vasta Keravalla. Geologinen tietämys avuksi rakentamisessa Savion rautatietunnelista louhittiin kalliota noin miljoona kuutiometriä, mikä hyödynnettiin sataman täyttötöissä. Sataman alueesta noin 90 hehtaaria on merestä täytettyä uutta maata, ja kaikkiaan täytteen tarve oli 12 miljoonaa kuutiota. Tästä neljäsosa on saatu tunneleiden ja kallioiden louheesta projektin eri vaiheissa, 6 miljoonaa kuutiota on merihiekkaa, loput jouduttiin kuljettamaan muualta. Tunnelien louhintatyöt pohjustettiin etukäteen maa-, kallioperä- ja pohjavesitutkimuksilla, joissa yhtenä osatekijänä hyödynnettiin GTK:n erityisosaamista. Tietämys ja arviot kallioperän ominaisuuksista ovat olleet avuksi myös kustannusarvioiden ja työvaiheiden suunnittelussa. Esimerkiksi Myraksen ruhje oli etukäteen tiedossa, sanoo Pekka Kontiala. Kyseessä on 200 metrin pituinen jakso, jossa kaksi kallioperän heikkousvyöhykettä risteää. Kun rautatietunneli vedetään tästä läpi, tarvitaan kauttaaltaan 80 senttimetrin paksuinen betoniholvi lujittamaan tunnelin kattoa, kuvaa Kontiala. Vaikka kallioperän sisäänsä kätkemät ominaisuudet selviävät viime kädessä vasta sitten, kun paukut on ammuttu ja kallio louhittu, voidaan maan pinnalta tehtyjen havaintojen sekä lähialueella tehtyjen geofysikaalisten menetelmien avulla paikallistaa heikkousvyöhykkeitä ja muita ominaisuuksia, kuten kosteutta, veden johtavuutta ja virtaussuuntia. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, etteivät tunnelin lähistöllä sijaitsevat kaivot kuivu tai pohjavesi pilaannu. Vuosaaren satamakeskukseen liittyvissä tunnelitöissä GTK sai arvokasta tietoa pääkaupunkiseudun rakennettavuusmallin täydentämiseen. Tietomäärä karttui vertailemalla maan pinnalta perinteisin tutkimusmenetelmin tehtyjä havaintoja tunneleissa tehtyihin kartoituksiin. Tulevaisuudessa kallioperän hauraiden rakenteiden kehittymisen lainalaisuudet ja luokittelut ovat helpommin täsmennettävissä. l 14 GeoFoorumi

15 Taajamien geokemialliset taustapitoisuudet Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointia varten on tunnettava raskasmetallien ja muiden luonnossa esiintyvien alkuaineiden taustapitoisuudet. Taustapitoisuus tarkoittaa sekä geologiasta että tavanomaisesta hajakuormituksesta johtuvaa alkuaineen pitoisuustasoa pintamaassa. Pilaantuneiden maiden arvioinnin lisäksi taustapitoisuuksia käytetään usein ympäristövaikutusten arviointiin. TEKSTI: TIMO TARVAINEN Ohjearvot ylittyivät toisinaan täysin puhtailla luonnonmailla, koska Suomen kallioperässä ja maaperässä on paikoin luonnostaan korkeita metallipitoisuuksia. Ilmasta tulevasta laskeumasta ja muun muassa 1970-luvun lopulla käytetyistä lannoitteista on kertynyt maaperän pintaan pieniä määriä metalleja. Tällainen hajakuormitus lisää omalta osaltaan metallien taustapitoisuuksia. Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointia koskeva asetus on uudistumassa. Arvioinnin lähtökohtana on entistä enemmän riskin tarkastelu. Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnissa on otettava huomioon maaperän haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät ja ominaisuudet sekä taustapitoisuudet. GTK Geokemiallisia näytteitä kerättiin mineraalimaan pintaosasta (25 cm kerros humuksen alapuolelta, kuvassa lähinnä tumman ruskeaksi värjäytynyttä rikastumiskerrosta) ja muuttumattomasta pohjamaasta. Pelloilla pintamaa vastaa muokkauskerrosta ja pohjamaa jankkoa. Parhaiten tunnettu maaperä Suomen maaperä on geokemialtaan ehkä yksi maailman parhaiten tunnetuista luvun alussa valmistui alueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus, joka kattaa koko maan. Näytteitä otettiin yli kpl. Valitettavasti kartoitus tehtiin palvelemaan malminetsintää ja kartoituksesta puuttuu useiden ympäristön kannalta mielenkiintoisten alkuaineiden analyysit. Muun muassa arseenin, kadmiumin, elohopean ja lyijyn pitoisuuksista tarvitaan lisää tietoa. GTK on täydentänyt geokemiallisia tietokantojaan keräämällä uusia näytteitä kasvukeskusten ympäristöstä. Porvoon alueella verrattiin taustapitoisuuksia käyttämällä kolmea erilaista analyysimenetelmää. Näytteistä määritettiin alkuaineiden todelliset kokonaispitoisuudet, kuningasveteen liukenevat pitoisuudet ja happamaan ammoniumasetaattiin liukenevat pitoisuudet. Kuningasvesiliuotus kuvastaa niitä metalleja, jotka irtoavat pitkän ajan kuluessa mineraalimaan rapautuessa. Hapan ammoniumasetaattiuutto taas jäljittelee kasveille käyttökelpoista osuutta kokonaispitoisuudesta GeoFoorumi 15

16 Porvoon tulosten perusteella maaperän luonnolliset, geologiasta johtuvat metallipitoisuudet ovat varsin korkeat kansainvälisiin ohjearvoihin verrattuna, mutta kasvien käytössä olevat pitoisuudet ovat pienet. Pääkaupunkiseudun kehyskuntien (Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava, Sipoo) tulokset on esitetty omana karttatasonaan GeoTIETO-käyttöliittymässä (http:// geotieto.gtk.fi). Porvoon, Vihdin ja Kirkkonummen tuloksia löytyy GTK:n arkistoraporteista (http://info.gsf.fi/rapgeo/). Pääkaupunkiseudun ympäryskuntien geokemiallisista taustapitoisuuksista on valmistunut uusi julkaisu GTK:n Tutkimusraportti-sarjassa. l GTK Geokemialliseen kartoitukseen liittyvää havaintojen kirjaamista. Uutuuksia GTK:sta Tekstin koonnut: Sini Autio Outokummun alueen geofysikaaliset kartat malminetsinnän pohjaksi Ruotoistenmäki, T. & Tervo, T Geophysical characteristics of the Outokumpu area, SE Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 162, 37 s. ISBN: Hinta EUR 15 (sis. 8 % alv.) Tauno Valli, GTK Taajamien ympäristön taustapitoisuuskartoituksen näytepiste Kirkkonummella. Näytepiste edustaa karkeita lajittuneita maalajeja (hiekka, sora). GTK:n Geomex-hankkeen tuloksena on havaittu geofysikaalisten karttojen ilmentävän tunnettuja malmiesiintymiä, minkä vuoksi karttoja voi hyödyntää tutkittaessa uusia malminetsintäkohteita. Magneettisia ja sähkömagneettisia karttoja on käytetty myös määritettäessä Outokummun alueen tektonisia rakennepiirteitä. Merkittävimpiä rakenteita ovat koillisen ja luoteen suuntaisia poimuja, jotka muodostavat paikoin ylityöntösiirrosten leikkaamia rakenteita. Rakenteita tarkasteltiin tulkitsemalla magneettisia tietoja ja painovoimaprofiileja ja vertaamalla niitä syväseismisiin tulkintoihin. Taustapitoisuus tunnettava pilaantuneiden maiden arvioinnissa Tarvainen, T. (toim.), Eklund, M., Haavisto-Hyvärinen, M., Hatakka, T. Jarva, J., Karttunen, V., Kuusisto, E., Ojalainen, J. & Teräsvuori, E Alkuaineiden taustapitoisuudet pääkaupunkiseudun kehyskuntien maaperässä. Summary: Geochemical baselines around the Helsinki metropolitan area. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. ISBN: X. Hinta EUR 12 (sis. 8 % alv.) GTK on julkaissut raportin alkuaineiden taustapitoisuuksista pääkaupunkiseudun kehyskuntien (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo) alueella. Muun muassa arseenin ja raskasmetallien luontaiset pitoisuudet ovat erilaisia eri maalajeissa ja eri kivilajien alueella. Siksi taustapitoisuus on tunnettava, jos maaperää epäillään pilaantuneeksi. Taustapitoisuuksia tarvitaan myös YVAselvityksissä. Outokummun alueen magneettisella kartalla päällemerkinnät ilmaisevat kaivoksien ja malmiesiintymien paikkoja. 16 GeoFoorumi

17 Sank landhöjningsmark är problematisk vid planeringen Områden med flacka stränder och kraftig landhöjning har sina speciella problem vid planeringen. Det är knepigt att besluta om byggrätter på sanka strandtomter och ägaren till en strandtomt måste vara beredd att lösa in ny mark för att ha kvar stranden. TEXT: HARRIET ÖSTER Korsholms kommun/ Arto Hämäläinen Planläggningen av sommarstugeområden har sina speciella problem i områden där landhöjningen är stor. Det här syns bäst i Kvarkenområdet, där landhöjningen är som störst (8 mm/år) och kusten är flack. I Korsholms kommun ingår förutom fastlandsstränder också största delen av Kvarkens skärgård. Kommunen växer per år med flera tiotal hektar mark som stiger ur havet. Landhöjningsmarken utgörs av vattensjuka strandängar, flador, glon och kärrmarker, som till stora delar är obrukbara som byggnadsmark. Det tar flera tiotals år innan det börjar växa träd på sådana områden, säger planläggningsingenjör Pertti Malinen vid Korsholms kommun. Enligt Malinen är det största problemet att bestämma var man får bygga på sommarstugetomter med sådana vattensjuka områden. Byggrätter förutsätter att det finns platser där man kan bygga. När man bestämmer om var byggrätter ges beaktar man dessutom var det finns båtplatser och hur farlederna till stranden kan muddras. Den mark som kommer till genom landhöjningen ägs av vattenägaren. I Kvarkens skärgård är vattnen oftast oskiftade och ägs av byalag. Det betyder att skifteslaget äger stranden upp till det ställe där man senast har dragit gränsen mot vattnet. Vanligen löser tomtägaren in den nya landremsan mellan vattenlinjen och tomtgränsen, säger Malinen. Sådana inlösningar görs så ofta i kommunen att landhöjningsmarken har ett gängse pris. Om båda parterna är överens är det för lantmätaren bara att mäta upp en hur stor bit mark det är fråga om. Ute i skärgården på Replot, Björkö och Valsörarna lämnades också markområden oskiftade vid det sista storskiftet. Man ville lämna strandområdet nedanför byn i gemensam ägo av byalaget. Så är det ännu på de flesta håll och så vill man ha det också i fortsättningen, konstaterar Malinen. Dessutom är det i dagens läge svårt att skifta gemensamt ägda stränder om någon skulle vilja sälja ut strandtomter. Då kommunen planerar bebyggelse på flacka strandområden måste man beakta att vattennivån kan också stiga med en och en halv meter. Det har betydelse i synnerhet för planeringen av det kommunala avloppsnätet. När man bygger privata småvägar ut till sommarstugorna kan det bli problem med att de måste dras över flador eller andra våtmarker med höga naturvärden, säger Malinen. Sådana områden är ofta skyddade enligt lag och då kan det uppstå konflikter. Men å andra sidan är det inget stort problem om sådana småvägar ibland blir översvämmade. l GeoFoorumi 17

18 Merenpohjan haaste kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille Meri- ja rannikkoalueiden kasvava käyttö, kuten suuret satamahankkeet, laivaväylien sekä energiahuoltoon liittyvä rakentaminen lisäävät tarvetta merenpohjan rakentamiseen. Rannikollemme tyypilliset luonnonolot, kuten maankohoaminen ja jokivesien kuljettama aines edellyttävät toistuvaa merenpohjan ruoppausta. Teksti: Aarno Kotilainen Suuret merenpohjan rakennushankkeet ovat haasteellisia tehtäviä niin teknis-taloudellisesti kuin ympäristönkin suhteen. Yksi suurimmista hankkeista Itämerellä on The North European Gas Pipeline (NEGP) -hanke, josta vastaa venäläissaksalaisessa omistuksessa oleva Nord Stream AG. Hankkeessa on suunniteltu noin kilometriä pitkää merenalaista kaasuputkea Itämeren halki Viipurista Greisfaldiin, Pohjois- Saksaan. Suomen talousvyöhykkeellä kaasuputki kulkisi noin 370 kilometrin matkan. Merenpohjaan rakennetaan kaksi rinnakkaista kaasuputkea, joiden ulkohalkaisija on noin millimetriä, ja jotka sijaitsevat toisistaan noin 50 metrin etäisyydellä. Paikoitellen, muun muassa lähellä laivaväyliä ja rantoja, putkisto upotetaan merenpohjaan ruopattuun kaivantoon, yleensä noin yhden metrin syvyyteen. Kaivanto ja putki peitetään merenpohjan sedimenteillä tai murskeella. Merenpohjaa joudutaan tasaamaan putkireitin oikaisemiseksi, esimerkiksi louhimalla kovia moreeniharjanteita. Merenalainen kaasuputkisto on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Itämeren pohjaan asennettavan putkiston käyttöiäksi on arvioitu 50 vuotta. Vaikka muualla maailmassa tämän kaltaisia suurhankkeita on toteutettu paljonkin, ovat merenpohjan rakentamiseen liittyvät ongelmat Itämerellä hieman erilaiset kuin esimerkiksi Pohjanmeren kaasu- ja öljykentillä. Pohjoisen Itämeren, erityisesti Suomenlahden, pohjatopografia on hyvin vaihteleva, minkä takia kaasuputken rakentaminen vaatii merenpohjan tasoittamista todennäköisesti enemmän kuin esimerkiksi Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla.

19 Itämeren herkkä ekosysteemi Itämeri on pieni ja osittain suljettu merialue, jossa vesi ei pääse vaihtumaan samalla tavalla kuin valtamerillä. Veden hitaan vaihtuvuuden vuoksi merenpohjaa ruopatessa liikkeelle lähteneistä sedimenttimassoista veteen mahdollisesti liukenevat aineet viipyvät Itämeressä kauan, jopa useita kymmeniä vuosia. Itämeren ekosysteemi on hyvin haavoittuva. Meri on geologisesti nuori murtovesiallas ja siinä on huomattavasti vähemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin suolaisemmissa merissä. Se on siis jo luontaisistakin syistä hyvin herkkä ulkoisille vaikutuksille. Rakentamiseen tarvitaan monipuolista tietoa Hallittu merenpohjan rakentaminen, oli kyseessä sataman tai kaasuputken rakentaminen, tuulivoimapuiston pystytys, merisähkökaapelin tai merenalaisen kaasuputken vetäminen, vaatii runsaasti erilaisia geoteknisiä selvityksiä ja ympäristöselvityksiä. Itämeren kaasuputken kaltaiset suurhankkeet, joiden ympäristövaikutukset ylittävät kansalliset rajat, edellyttävät niin sanotun Espoon sopimuksen mukaista kansainvälistä ympäristövaikutusten arviointia. Veden syvyys ja merenpohjan topografia, rakenne ja laatu ovat välttämättömiä rakentamisen taustatietoja. Esimerkiksi suunniteltaessa laivaväylien ruoppausta, on tarkka tieto maalajikerrosten paksuuksista ja kalliopinnan syvyydestä suureksi hyödyksi. Merenpohjan rakentamiseen voi liittyä monenlaisia geologisia uhkia (engl. geohazards). Muualla maailmassa näistä tunnetuimpia ovat muun muassa maanjäristykset, merenalaiset maanvyörymät, tsunamit ja tulivuoren purkaukset. Itämerellä merenpohjan rakentamisen suurimmat ongelmat ovat kuitenkin lähinnä geoteknisiä, kuten rakenteiden vajoaminen pehmeällä pohjalla. Vesifaasin fysikaalisten ominaisuuksien tunteminen on myös tärkeää. Alueen virtausolot, meriveden suolaisuuden ja lämpötilan kerrostuneisuus sekä happipitoisuus ovat tarvittavaa perustietoa. Onpa lähivesiltä tapaus, jossa väärässä paikassa tehty merenpohjan ruoppaus muutti paikallisia virtauskuvioita ja aiheutti läheisen saaren hiekkarannan katoamisen meren syvyyksiin. Merenpohjan biologinen kartoitus, eli pohjaeläimistön ja -kasvillisuuden selvitykset kuuluvat oleellisena osana selvitettäviin tietoihin. Merisedimentit haitta-aineiden hautana Merenpohjan sedimenttien sisältämät haitalliset aineet, esimerkiksi raskasmetellit ja orgaaniset myrkyt, kuten tributyylitina- eli TBT-yhdisteet, on myös selvitettävä ennen rakennustoimiin ryhtymistä. Varoittavasta esimerkistä käynee Vuosaaren suursataman rakentaminen, hanke, jonka aikana todettiin satama-alueen pohjasedimenteissä esiintyvän TBT:tä. Korkeat TBT-pitoisuudet estivät osalla satama-aluetta pohjamassojen ruoppaamisen ja läjittämisen mereen viivästyttäen hanketta. Geomari-alus työskentelee merellä vähintään viisi kuukautta kenttäkaudessa. Henry Vallius

20 Jotta rakentamisen yhteydessä vältyttäisiin vahingoilta tarvitaan tietoa myös merenpohjaan upotetuista kemiallisista aseista, pommeista ja myrkyistä. Itämereen on toisen maailmansodan jälkeen upotettu kemiallisia aseita jopa tonnia. Pääasialliset upotusalueet ovat olleet eteläisellä Itämerellä, kuten Bornholmin itäpuolella, Gotlannin syvänteen kaakkoisosassa ja Vähä-Beltissä. Merenpohjaan upotettuja ammuksia on löytynyt lähempääkin kotimaatamme, muun muassa väylätöiden yhteydessä Kokkolan edustalta. Itämeren pohjaan on haudattu vuosien saatossa myös paljon teollisuuden prosesseista peräisin olevaa myrkyllistä jätettä. Ruotsin Geologian tutkimuskeskus (SGU) löysi kesällä 2006 Sundsvallin edustalta merenpohjasta myrkkytynnyriä. Itämeri on laivanhylkyjen aarreaitta. Meren pohjalla on runsaasti erittäin hyvin säilyneitä hylkyjä, joista jotkut ovat jopa useita vuosisatoja vanhoja. Näiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien laivanhylkyjen tuhoutuminen merenpohjan rakennustöiden yhteydessä olisi estettävä selvittämällä niiden sijainti esitutkimusten yhteydessä. Tietoa yhteistyönä uudenaikaisin välinein Kattavan ja luotettavan tiedon kerääminen on saavutettavissa vain tiiviillä useiden toimijoiden yhteistyöllä. Kansallisella tasolla tätä yhteistyötä on toteutettu vuonna 2004 käynnistyneessä Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU). VELMU on laaja usean eri ministeriön välisenä yhteistyönä toteutettava kartoitushanke, joka tuottaa tietoja vedenalaisesta meriluonnosta ja sen monimuotoisuudesta monien erilaisten käyttäjätahojen tarpeisiin. Kansainvälisistä meriympäristön yhteistyöhankkeista Itämerellä on hyvänä esimerkkinä BALANCE-projekti. BALAN- CE on poikkitieteellinen, EU-rahoitteinen hanke, joka kehittää ja parantaa paikkatietomenetelmien avulla merialueiden käytön suunnittelua sekä Itämeren tuntemusta. Hankkeessa hyödynnetään Itämereltä jo olemassa olevaa biologista, geologista ja oseanografista paikkatietoa. GTK on mukana näissä kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, ja toimii yhtenä merenpohjan geologisen perustiedon tuottajana. GTK kartoittaa merenpohjaa ja kokoaa tietoa muun muassa merenpohjan topografiasta, laadusta ja rakenteesta. Uudenaikaisin tutkimusvälinein varustettu tutkimusalus Geomari mahdollistaa korkealuokkaisen aineiston saamisen merenpohjasta. Tiedon tuottamiseen käytetään muun muassa akustis-seismisiä luotausmenetelmiä, kuten kaiku-, monikeilakaiku- ja viistokaikuluotausta, reflektioseismistä luotausta sekä pohjanäytteenottoa. Havaintoja tehdään myös vedenalaisen videokuvauksen avulla. Meriympäristön vahingot hallintaan Merenpohjan rakentamisen suunnittelu, samoin kuin merenpohjan luonnonvarojen hyödyntäminen ja luonnonsuojelukin, vaatii monipuolista tietoa meriympäristöstä. Tietoja käytetään myös ympäristön tilan seurannassa ja ympäristövaikutusten arvioinneissa. Merenpohjaan kohdistuvat laajat rakennustyöt edellyttävät mittavia tutkimuksia, joihin on sisällytettävä myös luotettavat ympäristövaikutusten arvioinnit, niin sanottu YVA-menettely. Jotta ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia voitaisiin paremmin arvioida tulisi tutkimuksiin sisällyttää koskemattoman pohjan tilan kartoitus ennen rakentamista, rakentamisen yhteydessä jatkuvasti tapahtuva muutosten seuranta sekä muutosten pitkäaikaisseuranta rakentamisen vaikutusalueella. Näin on mahdollista suunnitella ja toteuttaa merialueiden kestävää käyttöä niin, että meriympäristölle aiheutuvat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Merialueiden käyttö, kuten merenpohjan rakentaminen, kasvaa tulevaisuudessakin. Luotettavaa tietoa merenpohjasta tarvitaan yhä enemmän. Ja mitä enemmän merenpohjaa tutkitaan, sitä enemmän tietoa sieltä saadaan. l Lisätietoja: Monikeilakaikuluotaimella tuotettu kuva merenpohjan topografiasta. Kuvan prosessointi: Jyrki Hämäläinen, GTK.

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4464/11.01.05/2013 100 Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Vinkkejä kiviharrastukseen

Vinkkejä kiviharrastukseen Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Luonnontieteellinen tutkimuspolku Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Maakuntakaava ja maankäytön muutos vesien huomioon ottaminen ja paikkatietoaineistot Lasse Rekola ympäristöasiantuntija Yhteen sovittaa

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja riskinarvioinnin haasteetesimerkkinä kaivosympäristöt Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen eteneminen Alustavat selvitykset

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Urbanisaatiosta ja uudesta urbanismista Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeasta välttämättömyydestä

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Maanmittauslaitos - tietoa maasta: Maanmittauslaitos huolehtii:

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4. Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.2015 Sisältö: Climate Proof Living Environment; Kristiina Nuottimäki, GTK Keidas;

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia

Lisätiedot