PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Rajalan Riihi, Häkkisenkorventie 60, Elämäjärvi

Transkriptio

1 Kunnanhallitus PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Aika klo 15:00-17:30 Paikka Rajalan Riihi, Häkkisenkorventie 60, Elämäjärvi Läsnä Ylälehto Jani puheenjohtaja Parkkonen Kari varapuheenjohtaja Jämsén Teppo jäsen Kananen Markku jäsen Kiljala Eija jäsen Närhi Sirpa jäsen Ruotsalainen Mirja jäsen Tiainen Marko jäsen Sutinen Pekka valt.puheenjohtaja Kokkonen Tuula valt. I varapuh.johtaja Mielityinen Lauri valt. II varapuh.johtaja Saastamoinen Tapio Heli Marttisen henkilökohtainen varajäsen Poissa Marttinen Heli jäsen Muut Kinnunen Ari esittelijä Vuopionperä Helena pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Jani Ylälehto Puheenjohtaja Helena Vuopionperä Pöytäkirjanpitäjä Kari Parkkonen 106 Pöytäkirjan tarkastus Pihtiputaalla 22. toukokuuta 2017 Eija Kiljala Tapio Saastamoinen Pöytäkirjan nähtävilläolo Pihtiputaalla 23. toukokuuta 2017 Pöytäkirjanpitäjä Helena Vuopionperä

2 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 104 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Osallistuminen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin 107 SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloite kirkonkylän keskustaan tilapäisen puutarhajätteen keräyspisteen järjestämiseksi / Pihtipudas 108 Kuluneen valtuustokauden aikana käsittelemättä jääneet valtuustoaloitteet Wiitaunionin henkilöstöraportti vuodelta Pihtiputaan kunnan osallistuminen "Hyvinvoiva Nuori" - hankkeen jatkorahoitukseen 111 Pihtiputaan terveyskeskus, laitoshuollon välinehuoltotilan muutostyö, määräraha 112 Kunnanhallituksen sisäisten tarkastajien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportti 113 Kunnanvaltuuston vaalilautakunnan vaali toimikaudeksi Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali vuosiksi Kunnanhallituksen vaali ja kunnanhallituksen toimikauden pituudesta päättäminen Valtuustoryhmien järjestäytyminen Tarkastuslautakunnan vaali toimikaudeksi Keskusvaalilautakunnan vaali toimikaudeksi Perusturvalautakunnan jäsenten vaali toimikaudeksi Teknisen lautakunnan jäsenten vaali toimikaudeksi

3 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Sivistyslautakunnan jäsenten vaali toimikaudeksi Ympäristölautakunnan jäsenten vaali toimikaudeksi Pihtiputaan kunnan ilmoitukset valtuustokaudella Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamiesten valinta vuosiksi Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali vuosiksi Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuuston jäsenten vaali toimikaudeksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsenten vaali 128 Kunnan edustajien valinta Keski-Suomen liiton edustajainkokoukseen 129 Pihtiputaan kunnan edustaja maaseutuhallinnon yhteistoimintaryhmään vuoden 2018 loppuun Poliisin neuvottelukunnan jäsenten nimeäminen: Pihtipudas Tiedoksi menevät asiat Ruonasuon harvennushakkuutarjousten hyväksyminen Nuorten kesätyöllistämistuki 2017: lisämäärärahan myöntäminen 68

4 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallitus Kokous on päätösvaltainen, kun jäsenistä yli puo let on paikalla. Ko kouskutsu on lähetetty Kunnanhallituksen päätöksen mukaan ko kouskutsu on postitettava vähintään 4 päivää en nen kokousta. Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta Kunnanhallitus Aakkosjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Kiljala Eija ja Marttinen Heli. Kunnanjohtaja: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Eija Kiljala ja Tapio Saastamoinen.

6 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Osallistuminen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin 295/214/2017 Kunnanhallitus Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien yksimielinen päätös vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin toteutettavasta osakeannista Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi osakkeenomistajat ovat yksimielisesti päättäneet maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään esityksen mukaisen päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin osallistumisesta toukokuun 2017 aikana. Osakeannissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään yhtiön uutta osaketta. Merkintäoikeus jakautuu osakkeenomistajakuntien kesken niiden nykyisen osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa siten, että yksi osake oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen. Osakkeiden merkintähinta on 26,15 euroa per osake, mikä jäljempänä esitetyllä tavalla yhtiön käypää arvoa vastaava merkintähinta määräytyy yhtiön rahoitustarpeen perusteella. Maksullisella osakeannilla tavoiteltava rahoitus on yhteensä viisi miljoonaa ( ) euroa, mistä kunkin osakaskunnan enimmäissijoitus määräytyy omistusosuuden mukaisesti tehtävän osakemerkinnän mukaan. Näin ollen jokaisen omistajakunnan merkitessä osakkeita sille tarjotussa enimmäismäärässä, osakeannilla ei ole vaikutusta osakkaiden suhteellisiin omistus- ja vastuuasemiin. Sen sijaan elleivät kaikki omistajakunnat merkitse osakkeita merkintäetuoikeutensa mukaisesti omistustensa mukaisessa suhteessa, merkitsemättä jättäneen suhteellinen omistusosuus laimenee, ja suhteelliset omistusosuudet kokonaisuudessaan muuttuvat. Pihtiputaan kunnalla on osaketta, jotka oikeuttavat merkitsemään enintään saman määrän uusia osakkeita. Kunnan käyttäessä merkintäoikeutensa täysimääräisesti on merkintähinta kokonaisuudessaan ,75 euroa (26,15 euroa/osake). Uudet osakkeet tulee merkitä viimeistään Merkittyjen osakkeiden merkintähinnasta puolet (½) on maksettava viimeistään ja loppuosa viimeistään Yhtiön hallitus hyväksyy osakemerkinnän kun osakemerkintää koskeva kunnanvaltuuston päätös saa lainvoiman. Osakemerkintä rekisteröidään kaupparekisteriin minkä jälkeen uusien osakkeiden tuottamat osakkeenomistajan oikeudet syntyvät kun osakemerkintä hyväksytty ja merkityt osakkeet kokonaisuudessaan

7 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus maksettu. Osakeannin valtiontukiarviointi Kunnan on valtiontukiviranomaisena huolehdittava EU:n valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta ja sen vuoksi selvitettävä mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja valtiontukisääntelyn soveltamisen edellytyksiä, sekä tarvittaessa ilmoitettava tuesta ennen sen täytäntöönpanoa EU:n komissiolle (SEUT 108 artikla). Valtiontukisääntelyn mukaan julkiseksi tueksi ei katsota sellaista kunnan yhtiöön tekemää sijoitusta, joka on tehty yksityiseen sijoittajaan verrattavissa olevissa olosuhteissa. Osakemerkintä tulee siten toteuttaa käyvästä arvosta. Yhtiön ja osakkeen käyvän arvon määrittämiseksi Inspira on laatinut liitteenä olevan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n tulevaisuuden tuotto-odotuksiin perustuvan selvityksen (kassavirtaperusteinen arvonmääritys). Asiassa esitetyn selvityksen perusteella osakkeen merkintähinta, 26,15 euroa/osake, vastaa käypää arvoa ja on siten markkinataloustoimijaperiaatteen mukainen kysymyksessä olevalla toimialalla huomioiden yhtiön taloudellinen asema, ala ja alueen erityispiirteet. Tehtäessä osakemerkintää koskeva päätös asianmukaisten ja riittävien taloudellisten arvioiden perusteella ja toteutettaessa kysymyksessä oleva transaktio edellä tarkoitettujen arvioiden perusteella markkinaehtojen mukaisesti, ei tällainen tavanomaisissa markkinaolosuhteissa tehty liiketoimi anna etua vastapuolelle eikä sen vuoksi ole kiellettyä tukea. Koska osakemerkintä toteutetaan edellä todetulla tavalla markkinaehdoin, EU:n valtiontukisääntely ei aseta kunnalle menettelyllisiä velvollisuuksia sen tehdessä päätöstä osakemerkinnästä eikä järjestely näin ollen edellytä SEUT 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta komissiolle. Tuen enimmäismäärää koskevan ehdon valvominen ei kuulu sijoituksen tekevän kunnan tehtäviin, vaan ehdon täyttyminen varmistetaan valtion tukea myönnettäessä (Viestintävirasto). Liitejakelu: (Salassa pidettävä, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 6 luku kohta ja 20-kohta) - Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n arvon määritys, huhtikuu 2017/Inspira

8 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle: Pihtiputaan kunta päättää osallistumisesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin seuraavasti: 1. Pihtiputaan kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen merkintäetuoikeuksin toteuttavaan osakeantiin merkitsemällä kappaletta yhtiön uusia osakkeita yhteensä ,75 euron merkintähintaan (26,15 euroa/osake). Rahoitus katetaan kunnan sijoituksia purkamalla. 2.Pihtiputaan kunta toteaa, että kunta on päätöstä tehdessään EU:n valtiontukisääntelyn edellyttämällä tavalla selvittänyt valtiontukimääräysten ja säännösten mahdollista soveltuvuutta kysymyksessä olevaan sijoitukseen arvioimalla osakemerkinnän markkinaehtoisuutta komission valtiontuen käsitettä koskevan tiedonannon (2016/C262/01, ) mukaisesti. Käypään arvoon toteutettava Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksullinen osakemerkintä ei sisällä julkista tukea, eikä transaktio siten edellytä ennakkoilmoitusta EU:n komissiolle. 3. Laajakaistahankkeen takauspäätökset ovat hanketta aloitettaessa perustuneet kustannusarvioihin. Todelliset laajakaistarakentamisesta aiheutuneet kustannukset poikkeavat kunnittain paljonkin päätetyistä takaussummista. Pihtiputaan kunta pyytää yhtiötä koordinoimaan neuvotteluita omistajakuntien kuntakohtaisten takausvastuiden oikaisemiseksi siten, että takaukset vastaisivat paremmin valokuiturakentamisen kuntakohtaisia rakennuskustannuksia. Käsittely: Jani Ylälehto ( henkilö on yrityksen hallituksen jäsen eli Hallintolain 28.1 :n 5. kohdan mukaisesti yhteisöjäävi) sekä Tuula Kokkonen (henkilö on yrityksen hallituksen varajäsen, eli Hallintolain 28.1 :n 5. kohdan mukaisesti yhteisöjäävi) poistuivat esteellisinä pykälän käsittelyn ajaksi. Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Kari Parkkonen toimi puheenjohtajana tämän pykälän käsittelyn ajan. Keskustelun aikana Marko Tiainen esitti, että osakeantiin ei lähdetä mukaan. Tapio Saastamoinen kannatti Marko Tiaisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun aikana tehtiin esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, on asiasta äänestettävä. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä kunnanjohtajan ehdotus sai 6 (kuusi) ääntä (Jämsén, Kiljala, Ruotsalainen, Parkkonen, Kananen, Närhi) ja Tiaisen ehdotus 2 (kaksi) ääntä (Tiainen, Saastamoinen). Puheenjohtaja totesi, että

9 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus kunnanjohtajan ehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi. Hyväksyttiin kunnanjohtajan ehdotus. kielto (valmistelua) Toimenpiteet Kunnanvaltuustoon 29.5.

10 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloite kirkonkylän keskustaan tilapäisen puutarhajätteen keräyspisteen järjestämiseksi / Pihtipudas 661/003/2016 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Pihtiputaan SDP:n valtuustoryhmä jätti kunnanvaltuuston järjes te tys sä kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen: Sdp:n valtuustoryhmä esittää, että kunta järjestää kirkonkylän keskustaan ti la päi sen puutarhajätteen keräyspisteen, joka olisi kuntalaisten käytössä muu ta mien viikkojen ajan keväisin ja syksyisin. Pisteen tulisi olla helposti saa vu tet ta vis sa ja avoinna kaikkina viikonpäivinä. Pihtiputaalla Sdp:n valtuustoryhmä Tuula Kokkonen Tomi Jämsén Kari Parkkonen Jorma Toikkanen Ari Saastamoinen Mirja Ruotsalainen Oheismateriaali: - SDP:n valtuustoaloite Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus siirtää asian teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Toimenpiteet Hyväksyttiin. kielto / valmistelua Ote: tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pihtiputaan Sdp:n valtuustoryhmä on esittänyt kausiluontoisen alue ke räyspis teen järjestämistä kirkonkylän taajamaan. Keräyspisteeseen tuotaisiin kevät- ja syyssiivousten aikana pihojen haravoinnin tuloksena puutarhajätettä.

11 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Jätehuoltomääräysten ja jätteiden hyödyntämisen periaatteiden mukaan puutar ha jä tet tä (haravointijätettä ja pieniä oksia) voidaan kompostoida läm pöeris tä mät tö mäs sä kompostorissa, kompostointikehikossa tai aumassa. Puutar ha jä tet tä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueil le. Puutarhajätteiden vieminen sekajätteenä lämpöenergiaksi ei ole järke vää ja loppusijoittaminen kaatopaikalle ei ole mahdollista. Tällä hetkellä puutarhajätteiden vastaanotto Pihtiputaalla on järjestetty kunnan ja Pihtiputaan Jätehuolto Oy:n kanssa yhteistyössä siten, että kuntalaiset ovat voineet viedä haravointijätteet pientä maksua vastaan jätehuollon keräys ase mal le (Reisjärventie 215), josta kelvollinen haravointijäte edelleen on kuljetettu jäteveden puhdistamolietteen kompostoinnin tukiaineeksi. Tähän menettelyyn on päädytty, koska puutarhajätteen eli haravointijätteen vas taan ot ta mi nen vaatii valvonnan, jonka järjestäminen kunnan omana työnä on haastavaa. Lisätiedot: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen puh Teknisen toimen toimialajohtaja: Tekninen lautakunta esittää edelleen Pihtiputaan kunnanhallitukselle, että lautakunta suosittelee rivitalo- ja omakotiasukkaille puutarhajätteiden eli haravointijätteiden kohdalla omatoimista kiinteistökohtaista tai eri kiinteistöjen kesken yhteiskäyttöistä kompostointia. Puutarhajätettä voidaan edelleen vastaanottaa Pihtiputaan Jätehuolto Oy:n omalle jäteasemalle Pihtiputaan kunnan ja yhtiön keskinäisellä sopimuksella. Puutarhajätteen vastaanottamista voidaan suorittaa myös erikseen sovittavina viikonloppuina, joista ilmoitetaan erikseen. Hyväksyttiin. Merkitään pöytäkirjaan, että yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen esit te li asiaa ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo Toimenpiteet kielto ote jatkokäsittelyyn Pihtiputaan kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta esittää Pihtiputaan kunnanhallitukselle, että lautakunta suosittelee rivitalo- ja omakotiasukkaille

12 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus puutarhajätteiden eli haravointijätteiden kohdalla omatoimista kiinteistökohtaista tai eri kiinteistöjen kesken yhteiskäyttöistä kompostointia. Puutarhajätettä voidaan edelleen vastaanottaa Pihtiputaan Jätehuolto Oy:n omalle jäteasemalle Pihtiputaan kunnan ja yhtiön keskinäisellä sopimuksella. Puutarhajätteen vastaanottamista voidaan suorittaa myös erikseen sovittavina viikonloppuina, joista ilmoitetaan erikseen. Lisätiedot: yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että teknisen lautakunnan päätös puu tarha jä tet tä koskevasta aloitteeesta merkitään tiedoksi. Hyväksyttiin. kielto (valmistelua) Toimenpiteet Jatkokäsittelyyn kunnanvaltuustoon Kunnanvaltuusto Lisätiedot: yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen, puh Kunnanhallituksen ehdotus kunnanvaltuustolle: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että teknisen lautakunnan päätös puu tarha jä tet tä koskevasta aloitteesta merkitään tiedoksi. Käsittely: Merkitään, että käydyn keskustelun aikana Kari Parkkonen esitti seuraavaa: "Esitän, että Pihtiputaan kunta järjestää puutarhajätteen keräyksen Pih ti putaan keskustassa käyttäen järjestämisessä työllistämistuki työntekijöitä. He ke räi si vät ko. jätteet heiltä, jotka eivät pysty kuljettamaan niitä, oma kus tannus pe ri aat tees sa." Ari Saastamoinen kannatti Kari Parkkosen esitystä. Kunnanjohtaja ehdotti asian palauttamista tekniseen lautakuntaan ja Marko Tiai nen esitti lisäksi, tekninen lautakunta selvittäisi toteuttamiseen tar vit tavia kuljetuksia ja välineitä. Kari Parkkonen veti esityksensä pois ja ehdotti sen liittämistä evästyksenä

13 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus pää tök seen. Puheenjohtaja totesi, että kunnanvaltuusto päättää palauttaa asian teknisen lau ta kun nan käsiteltäväksi ja liittää päätökseen Kari Parkkosen evästyksen, jo ta Ari Saastamoinen kannatti. Hyväksyttiin muutettu päätösehdotus. "Evästys Esitän, että Pihtiputaan kunta järjestää puutarhajätteen keräyksen Pih ti putaan keskustassa käyttäen järjestämisessä työllistämistuki työntekijöitä. He ke räi si vät ko. jätteet heiltä, jotka eivät pysty kuljettamaan niitä, oma kus tannus pe ri aat tees sa. Pihtipudas Kari Parkkonen" Toimenpiteet kielto / valmistelua Palautus teknisen lautakunnan käsittelyyn Tekninen lautakunta Pihtiputaan kunnahallitus palautti puutarhajätteen keräysasian uudelleen tek ni sen lautakunnan käsiteltäväksi. Evästeenä on, että Pihtiputaan taa jamas sa niiltä kiinteistöiltä, joilla ei ole mahdollisuutta järjestää puu tar ha jätteel le omatoimista kuljetusta, järjestettäisiin puutarhajätteen kuljetus omakus tan nus pe ri aat teel la kunnan toimesta. Teknisen toimen toimialajohtaja: Pihtiputaan tekninen toimi selvittää puutarhajätteen kuljettamiselle toi minta mal lin ja järjestää niille kiinteistöille, joilla ei ole mahdollisuutta puu tarha- ja haravointijätteiden kiinteistökohtaiseen kompostointiin tai oma toi miseen kuljettamiseen, mainittujen jätteiden kuljetuspalvelun ja jat ko kä sit telyn. Kuljetuspalvelu toteutetaan omakustannusperiaatteella ja puu tar ha jättees tä peritään jätetaksan mukainen maksu. Hyväksyttiin. Merkitään pöytäkirjaan, että yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen oli esittelemässä asiaa kokouksessa. kielto

14 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Toimenpiteet ote Pihtiputaan kunnanhallitus Kunnanhallitus Pihtiputaan tekninen toimi selvittää puutarhajätteen kuljettamiselle toi minta mal lin ja järjestää niille kiinteistöille, joilla ei ole mahdollisuutta puu tarha- ja haravointijätteiden kiinteistökohtaiseen kompostointiin tai oma toi miseen kuljettamiseen, mainittujen jätteiden kuljetuspalvelun ja jat ko kä sit telyn. Kuljetuspalvelu toteutetaan omakustannusperiaatteella ja puu tar ha jättees tä peritään jätetaksan mukainen maksu. Lisätiedot: yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallituksen ehdotus kunnanvaltuustolle: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että teknisen lautakunnan päätös puu tarha jä tet tä koskevasta aloitteeesta merkitään tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Hyväksyttiin. kielto (valmistelua) Toimenpiteet Valtuuston käsiteltäväksi 29.5.

15 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kuluneen valtuustokauden aikana käsittelemättä jääneet valtuustoaloitteet 258/003/2017 Kunnanhallitus Vuosi 2013: Keskusta on jättänyt valtuustoaloitteen rantautumis- ja taukopaikkojen rakentamisesta Alvajärven ja Muurasjärven vesistöjen yhteyteen. Jatkotoimenpiteet: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen: Muurasjärven järvialtaan ainoa Pihtiputaan kunnan ylläpitämä venesatama ja veneenlaskupaikka sijaitsee Muurasjärven pohjoisosassa Salmenrannantien varrella. Muurasjärven eteläosaan suunniteltu venesatama ja sen rakentaminen on pysähtynyt yhteisalueen / Yhteinen venevalkama rek.nro maanomistajien (yhden valkama-alueen osakkaan) kielteiseen suhtautumiseen hankkeesta. Hanketta ei ole suunniteltu (ei ole haettu vesialueen omistajan eikä AVI:n lupaa rakentamiselle) tai toteutettu pidemmälle. Venevalkama-alue on pienialainen (200 m2), mutta rajanaapurina oleva maanomistaja on tarvittaessa luvannut myydä lisäaluetta venesataman paikaksi, myös maantien liittymälupa alueelle on myönnetty. Alvajärven pohjoisosaan Karanjoen varteen on rakennettu venesataman ja veneenlaskuluiska v ja aiemmin rakennetut venesatamat ja veneenlaskuluiskat ovat järven eteläosassa kirkonkylän taajamassa 2 kpl (Mainlahti ja Pumppuranta). Alvajärven rannalla on lisäksi yksi kunnan maa-alueella sijaitseva kyläseuran rakentama rantautumispaikka Saanin kylällä. Yksityisten ylläpitämiä rantautumispaikkoja Muurasjärven ja Alvajärven alueilla on edellisten lisäksi lisäksi muutamia. Oheismateriaali: - Venevalkama -lainhuutotodistus Lisätiedot: Ari Kahilainen, puh Vuosi 2014: SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloite vanhusväestön teiden talvikunnossapidon toteuttamistapojen ja kustannusten selvittämisestä

16 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Jatkotoimenpiteet: Tekninen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ( 60). Tekninen lautakunta päätti selvittää perusturvalautakunnan edustajien kanssa ne kiinteistöt ja henkilöt, jotka mahdollisesti tarvitsevat apua lumitöiden tekemisessä ja laativat vaihtoehtoisia malleja lumitöiden suorittamiselle. Lumitöiden suorittamisesta laadiittiin myös alustava kustannusarvio. Tehdyn selvityksen perusteella ei ole ollut tarpeeksi henkilöitä, joilla olisi ollut tarve vastaavalle avulle, jonka vuoksi aloitteen viemistä eteenpäin ei jatkettu. Keskustan valtuustoryhmän aloite Saarijärvi-Haapajärvi radan perusparantamiseksi sekä puutavaran lastauspaikkojen selvitys ja nelostien parantaminen Jyväskylän pohjoispuolella Jatkotoimenpiteet: Kunnanjohtaja Ari Kinnunen: Pihtiputaan kunta on vaikuttanut omalta osaltaan nelostien kunnostamiseen ja investointeihin erilaisten työryhmien kautta sekä vaikuttamalla päätöksentekoon muun muassa maakuntaliitossa. Aloitteen jälkeen Pihtiputaalle on saatu nelostien osalta päällysteen uusimisia ja Niemenharjun kohtaa on parannettu erkanemiskaistoilla. Nelostien parantamiseen pyritään jatkossa vaikuttamaan maakunnallisen liikennejärjestelmätyön ja Nelostieyhdistyksen kautta. Aloitteessa mainittu Kirri-Tikkakoski -moottoritiehanke on maakunnan suunnitelmissa edelleen maakunnan kärkihanke, vaikka hankkeelle ei vielä ole päätettyä rahoitusta. Haapajärvi-Saarijärvi rautatieyhteyttä ollaan pidetty esillä kansanedustajavierailujen yhteydessä. Viimeksi helmikuussa 2016 Pihtiputaan kunta ja Haapajärven kaupunki ovat kirjelmöineet ratayhteyden parantamisesta Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kansanedustajille. Lisätiedot: kunnanjohtaja Ari Kinnunen, puh Perussuomalaisten valtuustoaloite tallentavan kamerajärjestelmän käyttöönotosta Pihtiputaalla Jatkotoimenpiteet: Tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan lokakuussa 2014 todeten, että kunnan taloudellinen tilanne huomioiden, kamerajärjestelmää ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa.kunnanhallitus on käsitellyt asiaa

17 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus pidetyssä kokouksessaan, josta asia on palautettu uudelleen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Kiinteistörakennusmestari Salla Kumpulaisen mukaan turvahankintoja (sisältää muutakin kuin kameravalvontaa) on kiinteistöille ja yhdyskuntatekniikan kohteille esitetty vuosittain investointeihin ja talousarvion puitteissa niitä on toteutettu vaihtelevasti. Kunnalla on käytössään myös vartiointipalvelu, mutta kiinteistöt ja kunnan määrätyillä kohteilla on tarve kameravalvontaan jatkossakin. Teknisen toimen toimialajohtaja Tapani Savolainen: Pihtiputaan tulevaan investointisuunnitelmaan varataan euroa kamerajärjestelmän investointiin. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa alkavalla valtuustokaudella. Lisätiedot: teknisen toimen toimialajohtaja Tapani Savolainen, puh Vuosi 2015: Pihtiputaan keskustan valtuustoryhmän aloite matkapuhelinverkkojen toimivuudesta sähkökatkosten aikana Toimenpiteet: Kunnanjohtaja Ari Kinnunen: Koska matkapuhelinverkot ovat operaattoreiden omistuksessa, Pihtiputaan kunta ei voi omalla päätöksellään suoraan vaikuttaa niiden toimivuuteen sähkökatkojen aikana. Pihtiputaan kunta pitää asiaa kuitenkin tärkeänä ja esittää operaattoreille, että asiaan kiinnitettäisiin riittävää huomiota. Lisätiedot: kunnanjohtaja Ari Kinnunen, puh Valtuustoaloite Kinnulantien (Mustalaistien) ja Seläntauksentien perusparannuksesta Toimenpiteet: Kunnanjohtaja Ari Kinnunen: Kinnulan tien kunto on edelleen heikentynyt aloitteen tekemisen jälkeen ja Pihtiputaan kunta pitää tärkeänä tien perusparannusta niin paikkakuntien välisen henkilöliikenteen osalta kuin metsäteollisuuden puuhuollon turvaamisen kannalta. Pihtiputaan kunta laatii ELY-keskukselle kirjelmän tien kunnostamistarpeesta ja allekirjoittajiksi pyydetään Pihtiputaan kunnan lisäksi elinkeinoelämän edustajia sekä Kinnulan kuntaa.

18 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Lisätiedot: kunnanjohtaja Ari Kinnunen, puh Vuosi 2016 Kunnansihteeri Helena Vuopionperä: Vuoden 2016 jätetyt valtuustosaloitteet on valtuusto käsitellyt Keskustan valtuustoaloitetta vanhusten päivätoiminnasta työstetään edelleen ja sen osalta prosessi on kesken. Vuonna 2017 jätetyt valtuustoaloitteet ovat käsiteltävinä eri toimielimiessä ja niistä kootaan yhteenveto alkuvuodesta Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto merkitsee tiedoksi aloitteiden johdosta tehdyt / tehtävät toimenpiteet. Hyväksyttiin. kielto (valmistelua) Toimenpiteet Valtuustoon 29.5.

19 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Wiitaunionin henkilöstöraportti vuodelta /100/2016 Kunnanhallitus Vuodelta 2016 valmistuneessa kuntaparin yhteisessä henkilöstöraportissa on kuvattu henkilöstön määrää ja rakennetta, terveydellistä toimintakykyä ja yhteistoimintaa. Raportissa on sekä kuntakohtaisia et tä toimialoittaisia tietoja. Henkilöstömenot alittuivat budjetista kum man kin kunnan osalta Pihtiputaalla euroa ja Viitasaarella euroa. Vuoden 2016 lopulla Pihtiputaan kunnassa oli 360 palvelussuhdetta, joista 267 oli vakinaisia. Kokoaikatyössä oli 92,1 % henkilöstöstä. Vuonna 2015 palvelussuhteita oli sama määrä 360, joista vakinaisia 271. Henkilöstömäärä Pihtiputaan kunnassa oli 325 henkilöä. Koko Pihtiputaan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2016 oli kalenteripäivää, eli 13,1 pv/hlö/v. Sairauspoissaolojen määrä nousi Pihtiputaan osalta vuodesta 2015, jolloin se oli 12,7 pv/hlö/v. Wiitaunionin sairauspoissaolot ovat laskeneet 15,1 pv/hlö/v. edellisen vuoden 15,5 pt/hlö/v määrästä. Työtapaturmia viime vuoden aikana tilastoitiin yhteensä 5 kappaletta ja työtapaturmapäiviä yhteensä 26 kalenteripäivää. Työtapaturmat jakautuivat toimialoittain siten, että sivistystoimessa niistä tapahtui 60 % ja teknisessä toimessa 40 %. Vuoden 2015 tilastoissa työtapaturmia oli yhteensä 7 kappaletta. Pihtiputaan kunnan palveluksesta siirtyi vuoden 2016 aikana eläkkeelle yhteensä 11 henkilöä. Wiitaunionin henkilöstön rekrytoinnin suurimmat haasteet ovat olleet puheterapeuttien, lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja ravitsemistyöntekijöiden osalta. Ammatillisia jatko- ja täydennyskoulutuspäiviä Pihtiputaan kunnan palveluksessa olevilla oli 407 päivää. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 335 päivää. Wiitaunionilla on työhyvinvointiohjelma, joka on aikataulutettu vuosille Työyksiköt ovat esimiesten johdolla pohtineet miten kehittämiskohteiksi nousseet epäkohdat saadaan korjattua sekä parannettua työyksikön toimivuutta sekä mitä konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi on työyksiköissä päätetty tehdä vuonna Kehittämiskohteiden tunnistaminen ja työhyvinvoinnin nykytilan kartoitus auttaa ratkaisemaan oikeita ongelmia ja vahvistamaan hyväksi havaittuja asioita. Työyksiköiden kehittämisideat kuvaavat mihin suuntaan organisaation toiminnassa tulee edetä yhdessä laaditun näkemyksen ja painopisteiden valinnan perusteella. Oheismateriaali

20 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Wiitaunionin henkilöstöraportti vuodelta 2016 Lisätiedot: henkilöstö- ja taloussihteeri Sisko Piispanen, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi Wiitaunionin henkilöstöraportin vuodelta Hyväksyttiin. kielto (valmistelua) Toimenpiteet Valtuustoon 29.5.

21 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Pihtiputaan kunnan osallistuminen "Hyvinvoiva Nuori" - hankkeen jatkorahoitukseen 323/000/2017 Kunnanhallitus Kunnanjohtaja : Saarijärven-Viitasaaren seudun johtoryhmä on käsitellyt pidetyssä kokouksessaan Hyvinvoiva Nuori -hankkeen jatkoajan toimintaa ja rahoitusta. Seutujohtoryhmän mukaan "Nuorisokeskus Piispala on toteuttanut vuosina ESR-rahoitteista hanketta Hyvinvoiva Nuori. Hankkeessa vahvistetaan ja parannetaan työelämän ulkopuolella olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien itsetuntoa ja myönteistä tulevaisuuden kuvaa, yleistä hyvinvointia ja terveyttä, osallisuuden tunnetta ja elämänhallintataitoja sekä työelämätaitoja. Tavoitteena on myös etsiä ja löytää uusia ratkaisuja kaikista haastavimpien nuorten elämänhallinnan parantamiseen". Nuorisokeskus Piispala hakee hankkeelle vuoden jatkoaikaa ajalle ESR-tukea hankkeelle on myönnetty vuosittain 75 % hankkeen kustannuksista. Jäljelle jäävän 25 prosentin rahoitusosuuden Piispala on kustantanut itse. Rahoittaja on hyväksynyt jatkohakemuksen hankkeelle, mutta jatkoaikaa varten Piispala tiedustelee seutukunnan kuntien kiinnostusta osallistua hankkeeseen 25 prosentin rahoitusosuudella. Vuoden 2017 osalta se on 7897 euroa ja vuoden 2018 osalta euroa, eli yhteensä euroa. Asukaslukujen suhteessa jaettuna kustannukset olisivat Pihtiputaan osalta yhteensä 3276 euroa. Oheismateriaali: - Liite A: Hyvinvoiva Nuori -hankkeen tiivistelmä - Liite B: Hyvinvoiva Nuori -hankkeen jatkoajan toiminta - Liite C: Hyvinvoiva Nuori -hankkeen asiakastiedot - Ote Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan johtoryhmän pöytäkirjasta , 6 Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, Pihtiputaan kunta osallistuu Hyvinvoiva Nuori -hankkeeseen yhteensä 3276 euron määrärahalla. Määräraha katetaan seutuyhteistyön kustannuspaikkaan varatuista varoista. Hankkeen toimenpiteiden piirissä on myös pihtiputaalaisia nuoria. Hyväksyttiin. Oikaisuvaatimus

22 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Toimenpiteet Ote: Saarijärvi-Viitasaaren seudun johtoryhmä / Anna Mikkonen, kirjanpito.

23 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Pihtiputaan terveyskeskus, laitoshuollon välinehuoltotilan muutostyö, määräraha 246/527/2017 Tekninen lautakunta Terveyskeskuksen alakerrassa lähellä pesulaa on laitoshuollon vä li ne huol toti la. Tilaa käytetään erilaisten apuvälineiden ja pyörätuolien pesupaikkana. Ti la sinällään on riittävän kokoinen, noin 30 m², mutta varsinainen pe supaik ka on liian ahdas. Pesutila sijaitsee oven pielessä ja kallistuksilla va rustet tu alue on liian pieni. Toinen ongelma tilassa on aivan liian suuri pe sutuo lien yms. varastointi. Avi on vuoden 2016 lopulla tehdyllä työpaikkakäynnillä kiinnittänyt huomio ta tilojen toimimattomuuteen. Tila on riittävän suuri ja se voidaan muuttaa välineiden pesuun soveltuvaksi. Pesun helpottamiseksi pesutiloihin tarvi taan lisäksi nostopöytä, jolla puhdistettava väline voidaan nostaa sopivalle pe su kor keu del le. Toisena ongelmana oleva apuvälineiden varastotilojen ahtaus jää edelleen. Varastoissa on runsaasti laitteita ja välineitä, eivätkä ne kun nol la mahdu niille varattuihin tiloihin. Sotevalmistelun tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole järkevää lähteä laajentamaan varastotiloja. Välineiden varas toin tei hin on mietittävä muita vaihtoehtoja. Perusturvalautakunta on käsitellyt asiaa ja edellyttänyt tekniseltä lau ta kun nal ta asian viemistä eteenpäin. Pesutilaa käyttävät laitoshuoltajat ja va ras to ti lo ja perusturvan henkilöstö. Vesieristetty pesualue voidaan tehdä noin eurolla ja nostopöytä maksaa noin Teknisen toimen toimialajohtaja: Tekninen lautakunta esittää Pihtiputaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle, et tä se myöntää vuoden 2017 investointeihin :n määrärahan. Toimenpiteet Hyväksyttiin. kielto ote jatkokäsittelyyn Pihtiputaan kunnanhallitus Kunnanhallitus Lisätiedot: teknisen toimen toimialajohtaja Tapani Savolainen, puh

24 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää vuoden 2017 investointeihin euron lisämäärärahan, joka kohdistetaan Pihtiputaan terveyskeskuksessa sijaitsevan laitoshuollon välinehuoltotilan muutostyöhön. Määräraha katetaan lisälainanotolla. Hyväksyttiin. kielto (valmistelua) Toimenpiteet Valtuustoon 29.5.

25 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallituksen sisäisten tarkastajien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportti Kunnanhallitus Johdanto Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Se on riippumaton hallituksen ja ylimmän johdon tukitoiminto. Se tukee objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan organisaation kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista. Sisäisen tarkastuksen työ kohdistuu koko organisaation toiminnan sisäiseen valvontaan, riskienhallintaan sekä johtamis- ja hallintoprosesseihin. Sisäinen tarkastus on aktiivista tarkastustoimintaa, joka kohdistuu mm. rahoitus-, vaihto- ja käyttöomaisuuteen: varastot, käteiskassat, viranhaltijapäätökset, omaisuusluettelo, vakuudet ja kiinnitykset sekä vakuutusturva. Wiitaunionin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus Wiitaunionin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden (päivitetty ) mukaan valvonnan suunnitelmallisuuden edistämiseksi on kullakin toimialalla laadittava vuosittain sisäisen valvonnan suunnitelma, jonka ao. lautakunta tai muu toimielin hyväksyy helmikuun puoliväliin mennessä. Suunnitelmassa esitetään sisäisen valvonnan painopistealueet ko. vuodelle ja se on suositeltavaa valmistella talousarvion käyttösuunnitelman osana. Suunnitelman toteuttamisesta toimialat raportoivat talousarvion / käyttösuunnitelman seurantaraportoinnin yhteydessä. Raportoinnin tulee olla tiivistä ja kohdistua keskeisiin valvontahavaintoihin ja niiden perusteella tehtäviin ohjaustoimiin. Wiitaunionin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden mukaan sisäistä tarkastusta suorittavat toimielinten valitsemat tarkastajat ja tarkastuksista on tehtävä pöytäkirja. Kassojen osalta se on annettava kunnanhallitukselle ja muutoin asianomaiselle toimielimelle. Kunnanhallituksen sisäisinä tarkastajina toimivat Sirpa Närhi ja Mirja Ruotsalainen. Sisäiset tarkastajat esittelevät sisäisen valvonnnan ja riskienhallinnan suunnitelman vuodelle 2017 kunnanhallituksen kokouksessa. Suunnitelma on laadittu kuluvan valtuustokauden loppuun. Liitejakelu: -Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma vuodelle 2017 ( ei julkinen). Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelman vuodelle 2017 liitteen mukaisesti.

26 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Käsittely: Kunnanhallituksen sisäiset tarkastajat Sirpa Närhi ja Mirja Ruotsalainen esittelivät suunnitelman kunnanhallitukselle. Toimenpiteet Hyväksyttiin. kielto Ote+suunnitelma: Sirpa Närhi, Mirja Ruotsalainen, tarkastuslautakunta, talousjohtaja. Kunnanhallitus Sisäisen tarkastuksen riippumattomuuden toteutumiseksi sisäinen tarkastus raportoi hallitukselle sekä kunnanjohtajalle. Wiitaunionin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden mukaan tehdyistä tarkastuksista on tehtävä pöytäkirja, joka on annettava asianmukaiselle toimielimelle ja kassojen osalta kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen sisäiset tarkastajat Mirja Ruotsalainen ja Sirpa Närhi esittelevät kuluvan vuoden aikana tehtyjen tarkastusten pöytäkirjan kunnanhallituksen kokouksessa. Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kunnanhallituksen sisäisestä tarkastuksesta laaditun pöytäkirjan. Käsittely: Kunnanhallituksen sisäiset tarkastajat Mirja Ruotsalainen ja Sirpa Närhi esittelivät kuluneen vuoden aikana tehdyistä tarkastuksista laaditun pöytäkirjan kunnanhallitukselle. Toimenpiteet Merkittiin tiedoksi. kielto Ote+pöytäkirja : Sirpa Närhi, Mirja Ruotsalainen, talousjohtaja, tarkastuslautakunta.

27 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston vaalilautakunnan vaali toimikaudeksi /010/2017 Kunnanhallitus Toimielin Wiitaunionin hallintosäännön 136 :n mukaan valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. Tasa-arvovaatimus Tasa-arvolain 4 2 momentin mukaan Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Kunnan toimielimiä ovat uuden kuntalain 30 :n mukaan valtuuston lisäksi kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia ja varajäseniä. Lain mukaan kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallituksen ehdotus valtuustolle: Valtuusto valitsee toimikaudeksi : 1. suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakuntaan viisi jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. 2. jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.

28 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Hyväksyttiin. 2. Hyväksyttiin. kielto (valmistelua) Toimenpiteet Valtuustoon 5.6.

29 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali vuosiksi /010/2017 Kunnanhallitus Uuden kuntalain 18 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan pu heenjoh tajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei val tuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheen johtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen kokouksissa. Wiitaunionin hallintosäännön 106 :n mukaan valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa. Hallintosäännössä puheenjohtajiston toimi kautta ei ole määrätty kuntalaista poikkeavaksi. Puheenjohtajat voidaan valita yksimielisellä päätöksellä, enemmistövaalilla tai suhteellisella vaalilla. Vaalissa jokaisella valitsijalla on käytettävissään yhtä monta ääntä, kuin valittavia on yhteensä, eli kolme. Äänten tai vertauslukujen mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa. Enemmistövaalissa puheenjohtajaksi tulee eniten ääniä saanut, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi se, joka on saanut seuraavaksi eniten ääniä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi tämän jälkeen eniten ääniä saanut ehdokas. Mitä tässä on sanottu vaalista, koskee myös suhteellisen vaalin vertauslukuja. Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallituksen ehdotus valtuustolle: Kunnanvaltuusto päättää valtuuston puheenjoh tajien toimi kaudeksi 2 vuotta ja valitsee valtuus ton puheenjohtajan ja kaksi varapu heen johta jaa toi mi kaudeksi saakka. Hyväksyttiin. kielto (valmistelua) Toimenpiteet Valtuustoon 5.6.

30 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kunnanhallituksen vaali ja kunnanhallituksen toimikauden pituudesta päättäminen 7/010/2017 Kunnanhallitus Toimielin Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa ja taloutta. Kuntalain 39 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallin nosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa henkilöstöpolitiikasta sekä vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta. Kunnanhallitus huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kuntalain 32 :n mukaan toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta tai jäljempänä toisin säädetä. Jos toimielin valitsee jaoston jäsenet, se päättää samalla heidän toimikaudestaan. Edellä 30 :n 3 momentissa tarkoitetut toimikunnat asetetaan enitään sen asettaneen toimielimen toimikaudeksi. Kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kunnanvaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä ei ole määrätty kunnanhallitukselle valtuuston toimikautta lyhyempää toimikautta. Hallintosäännön 9 :n mukaan kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän (9) jäsentä. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Vaalikelpoisuus Vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen on tullut joitakin tiukentuneita säädöksiä. Uuden kuntalain 73 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, jo ka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1. välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2. henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa;

31 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 4. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Muita kunnanhallituksen vaalikelpoisuudessa huomioon otettavia seikkoja Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Edellä 1 momentin 4 kohtaa ei sovelleta kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseneen. Vaalikelpoisuuteen kunnanhallituksessa vaikuttavat ensinnäkin vaalikelpoisuusrajoitukset valtuustossa. Henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole myöskään vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Toiseksi rajoitukset koskeva välittömästi kunnanhallituksen alaisen henkilöstön lisäksi lautakuntien esittelijöitä ja valmistelijoita. Rajoitus koskee organisatorisesti kaikkia kunnanhallituksen alaisia viranhaltijoita ja työntekijöitä heidän asemastaan ja tehtävistään riippumatta. Kolmanneksi rajoitukset koskevat kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan konserniyhteisön henkilöstöä. Kunnan määräysvallassa oleva yhteisö tai säätiö toimii kunnanhallituksen tehtäväalueella silloin, kun se on organisatorisesti kunnanhallituksen alainen eikä esimerkiksi lautakunnan alainen. Neljänneksi rajoitukset koskevat kunnan henkilöstön edunvalvonnasta vastaavia henkilöitä. Edunvalvonnasta vastaaminen edellyttää, että edunvalvontatehtävät kuuluvat asianomaisen henkilön varsinaisiin tehtäviin henkilöstöjärjestössä. Satunnainen osallistuminen neuvotteluun ei aiheuta vaalikelpoisuuden menetystä. Kunnassa edunvalvontaa hoitavat yleensä ammattijärjestöjen paikallisyhdistykset. Paikallisyhdistyksen hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen tehtävänä on yleensä hyväksyä

32 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus paikallinen neuvottelutulos. Vaalikelpoisuuden rajoitus koskee ainakin hallituksen puheenjohtajaa ja muita päävastuun edunvalvonnasta kantavia henkilöitä. Viidenneksi vaalkelpoisuusrajoitus voi kohdistua kunnassa toimivien liikeritysten johtohenkilöihin, ei kuitenkaan kunnan määräysvallassa olevien liikeyritysten johtohenkilöihin. Kunnan ja liikeyrityksen intressit voivat olla toisilleen vastakkaisia. Yksittäistapauksissa sovelletaan esteellisyyssäännöksiä. Jos ennakolta arvioiden esteellisyystilanteita saattaa syntyä usein ja jos kunnan etu on niin muodoin ristiriidassa liikeyrityksen edun kanssa, myös vaalikelpoisuutta on rajoitettu. Vaalikelposuuden rajoituksen perusteena on olettamus, että liikeyrityksen johtohenkilö voi luottamushenkilönä toimia edustamansa yhteisön eduksi tai kilpailevien yhteisöjen vahingoksi ja samalla kunnan ja sen asukkaiden edun vastaisesti. Rajoitus ei kuitenkaan koske kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseniä. Vaalikelpoisuusrajoitusta sovelletaan vain, jos liikeyrityksen asema suhteessa kuntaan on sellainen kuin säännös edellyttää ja henkilön asema liikeyrityksessä on sellainen kuin säännöns edellyttää. Molempien edellytysten on täytyttävä. Arvioitaessa liikeyrityksen asemaa suhteessa kuntaan on huomioitava muun muassa seuraavaa; - Liiketoimintaa tulee olla asianomaisessa kunnassa ja yrityksellä on oltava kunnanhallituksen asioissa olennainen intressi. Niitä asioita, joihin yrityksellä on olennaisia intressejä käsitellään kunnanhallituksessa tavanomaisesti, eli esimerkiksi useita kertoja vuodessa. Mitä pienemmästä kunnasta on kysymys, sitä herkemmin säännös voi tulla sovellettavaksi. Vaalikelpoisuusrajoituksia on tulkittava suppeasti, joten tulkinnanvaraisessa tilanteessa asiaa on tulkittava asianomaisen henkilön eduksi, eli hänet katsotaan vaalikelpoiseksi. Arvioitaessa liikeyrityksen johtohenkilön asemaa, henkilöltä edellytetään joko yrityksen hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen (esimerkiksi johtokunnan) jäsenyyttä tai johtavaa ja vastuullista tehtävää tai siihen rinnastettavaa asemaa yrityksessä. Luonteeltaan rajoittavaa säännöstä on tulkittava suppeasti, joten rajoitus ei voine koskea hallituksen varajäseniä. Kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevien enimmäismäärä (73.3 ) Uuden kuntalain valmistelutyössä on otettu selkeämmin esiin rajoitukset kunnan henkilöstön asemaan kunnanhallituksessa. Lain mukaan enemmistö kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia henkilöitä. Vaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Kuntakonsernin hallituksen jäsen saa edelleen toimia

33 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus myös kunnanhallituksessa, mutta aiemmin käytössä ollut yhteisöjäävin poikkeus ei enää koske konserniyhtiön hallituksen jäseniä. Laissa säädetään henkilöstöä koskevasta ehdottomasta ylärajasta, ei kiintiöstä, johon henkilöstöllä olisi erityinen oikeus. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta. Erityisesti kunnanhallituksen puheenjohtaja on keskeinen työnantajan edustaja kunnassa. Kuntaliiton ohjeistus toteaa, että mikäli kunnanhallituksen puheenjohtaja on samalla kunnan työntekijä, hän on päätöksenteon puolueettomuuden kannalta ongelmallisessa kaksoisroolissa. Tämä on todettu myös hallituksen esityksessä uudesta kuntalaista. Kuntaliitto ohjeistaa myös, että näkökulma on perusteltua ottaa huomioon valinnassa. Tasa-arvovaatimus Tasa-arvolain 4a :n mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukun nissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kum piakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä miestä että naista jokaista jäsenpaikkaa kohden. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Kunnan toimielimiä ovat uuden kuntalain 30 :n mukaan valtuuston lisäksi kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikun nat. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia ja varajäseniä. Laki ei sen sijaan vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Sukupuolikiintiöstä voidaan poiketa erityisestä syystä. Erityiset syyt oikeuttavat varsin harvoin poikkeamaan kiintiöstä kunnallisia toimielimiä valittaessa. Lähinnä poikkeaminen voinee tulla kysymykseen johtokunnassa ja toimikunnassa. Valtuusto voi päättää, että kunnanhallitukseen ja lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Tarkoituksena on antaa vaaleilla valituille valtuutetuille ja varavaltuutetuille vastuuta myös kunnan muussa hallinnossa lisäten poliittista vastuuta. Jos valtuustoon ei ole valittu vaaleissa riittävästi kummankin sukupuolen edustajia, valtuutettujen ja varavaltuutettujan aseman korostaminen säännöksessä mainitulla tavalla on ilmeisesti erityinen syy poiketa tasa-arvolain mukaisesta kiintiöstä. (Lähde: Kuntaliiton yleiskirje 11/2017, esityslistan oheismateriaalina).