Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen tapahtumien suunnittelu ja toteutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen tapahtumien suunnittelu ja toteutus"

Transkriptio

1 Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen tapahtumien suunnittelu ja toteutus Elsilä, Jere Harjuoja, Selina Mattila, Karin Pelkonen, Sanna 2015 Hyvinkää

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen tapahtumien suunnittelu ja toteutus Jere Elsilä Selina Harjuoja Karin Mattila Sanna Pelkonen Liiketalouden koulutusohjelma, P2P Loppuraportti Toukokuu, 2015

3 Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Liiketalouden koulutusohjelma, P2P Tiivistelmä Jere Elsilä, Selina Harjuoja, Karin Mattila ja Sanna Pelkonen Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen tapahtumien suunnittelu ja toteutus Vuosi 2015 Sivumäärä 40 Projektin tavoitteena ja tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa kaksi erilaista tapahtumaa kevään aikana. Ensimmäinen tapahtuma oli sunnuntaina Hyvinkään Onnensillassa. Hyvinkääläisten yhteinen olohuone -tapahtuman tarkoituksena oli lisätä tunnettuutta Setlementtiyhdistykselle ja saada uusia jäseniä toimintaan mukaan, etenkin nuoria aikuisia. Lisäksi järjestettiin Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? -seminaari Seurakuntakeskuksessa , jonka tarkoituksena oli tuoda esille nuorten asema Hyvinkäällä sekä luoda verkostoa mahdollisen hankkeen tueksi. Projektitiimi suunnitteli ja hankki molempiin tapahtumiin yhteistyökumppanit, sekä hoiti tapahtumien toteutuksen. Ensimmäisen tapahtuman markkinointi hoidettiin pääosin tiimin tekemien flyereiden avulla, ja seminaariin kutsuttiin kohderyhmää henkilökohtaisilla sähköpostiviesteillä. Projektin yhteistyökumppanina toimi Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen puheenjohtaja Anja Tauriainen sekä yhdistyksen ulkopuolelta Armi Kallas. Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen toimintaperiaatteena on toimia ihmisten ja yhteisöjen välillä, edistäen yhteistyötä ja vähentäen eriarvoisuutta ja yksinäisyyttä. Tavoitteisiin pääsyä analysoitiin molempien tapahtumien jälkeen tehdyllä palautekyselyllä. Hyvinkääläisten yhteinen olohuone tapahtumaan saatiin kävijöiksi uusia yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä ja järjestetty seminaari johti siihen, että Setlementtiyhdistys suunnittelee jatkotoimenpiteitä hankkeen edistämiseksi. Projektin oppimistavoitteena tiimillä oli tapahtumien järjestämiseen liittyvät asiat ja viestintä. Tiimi tutustui näistä asioista kirjoitettuun kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin joiden avulla muodostettiin projektia tukeva tietoperusta. Aihealueina olivat viestintä sekä tapahtuman suunnittelu ja toteutus. Viestintä, tapahtumamarkkinointi, Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry, syrjäytyminen

4 Laurea University of Applied Sciences Hyvinkää P2P Business Management Abstract Jere Elsilä, Selina Harjuoja, Karin Mattila ja Sanna Pelkonen Event management for Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry Year 2015 Pages 40 The co-operation partner for this project was Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry s chairman Anja Tauriainen and Armi Kallas. Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry s mission is to operate in between people and communities by advancing co-operation and reducing inequality and loneliness. Our aim for the project was to plan and organize two different events. First event was in Hyvinkää s Onnensilta and the main goal was to increase recognizability of Setlementtiyhdistys ry and also to get more members to join and take part in their activity. Second event was Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? seminar and it was held on the at Hyvinkää s Seurakun-takeskus. Mission for this seminar was to increase knowledge about marginalized young adults and to make connections for possible future projects. The project team planned and acquired partners for both events and also executed the events. Marketing for the first event was mainly done by flyers and the intended participants for the seminar were invited via personal . Hyvinkääläisten yhteinen olohuone event gained new interested participants and the seminar was also declared successful. Based on the seminar, Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry is planning follow-up actions to improve conditions of marginalized young adults. Our team s objective was to learn more about communication and event planning. Literature and studies concerning these aforementioned fields were used to write the theory part of this assignment and also as a basis for the implementation part of the project. Communication, event planning, Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry, marginalization

5 Sisällys 1 Johdanto Tapahtuman suunnittelu ja toteutus Tapahtumalajit Tapahtumaprosessi Jälkimarkkinointi Tapahtumamarkkinointi Viestintä Viestintästrategia Viestintäsuunnitelma Viestintälajit Yhteisöviestintä ja mediaviestintä Sanallinen, kirjallinen ja visuaalinen viestintä Digitaalinen viestintä Markkinointiviestintä Viestinnän mittaaminen ja arviointi Projektin toteutus ja aikataulu Hyvinkääläisten yhteinen olohuone -tapahtuman tulokset Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? -seminaarin tulokset Kehittämisehdotukset ja toimenpiteet Projektin arviointi Lähteet Kuvat Kuviot Taulukot Liitteet... 45

6 1 Johdanto Yhteistyökumppanina projektissa toimi Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry:n puheenjohtaja Anja Tauriainen sekä yhdistyksen ulkopuolelta Armi Kallas. Projektin toimeksiantona oli järjestää Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry:lle kaksi tapahtumaa, joilla yhdistys saisi tunnettuutta. Ensimmäisen tapahtuman tavoitteena oli lisätä järjestökeskus Onnensillan tunnettuutta hyvinkääläisten keskuudessa, ja saada etenkin nuoria kiinnostumaan toiminnasta sekä osallistumaan siihen. Toinen tapahtuma oli seminaari, jonka tavoitteena oli tuoda esiin syrjäytyneiden nuorten asemaa Hyvinkäällä, ja koota yhteen eri tahojen edustajia. Projekti on ensimmäinen Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry:ltä. Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry:n hallitus muodostuu alkaen puheenjohtajasta, kuudesta jäsenestä ja yhdestä varajäsenestä. Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen tarkoituksena on Suomen Setlementtiliitto ry:n jäsenenä ja sen toimintaperiaatteita noudattaen edistää ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamista sekä elämän eheytymistä tukevaa toimintaa Hyvinkään kaupungissa. Se on voittoa tavoittelematon ja vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys. Projektitiimiin kuului neljä opiskelijaa. Projektipäällikkönä toimi Selina Harjuoja ja sihteerinä Sanna Pelkonen. Karin Mattila toimi varaprojektipäällikkönä ja Jere Elsilä varasihteerinä. Projektin ohjaajina toimivat lehtori Maija Huhta ja lehtori Pirjo Lappalainen. Projektin tietoperusta koostui tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä viestinnästä. 2 Tapahtuman suunnittelu ja toteutus Ennen kuin itse tapahtumaa aletaan suunnitella, tapahtuman järjestäjien tulee osata vastata kolmeen strategiseen kysymykseen, jotka muodostavat koko tapahtuman idean. Ensimmäisenä tulee miettiä, miksi tapahtuma järjestetään ja mitä sillä halutaan viestiä. Kaikilla tapahtumilla on jokin tavoite. Usein tapahtumien ensisijaiset tavoitteet ovat taloudellisia, kuten varojen keruu tai uusien asiakkaiden saanti. Konkreettisesti mitattavan tavoitteen jälkiarviointi on myös helpompaa. Tavoite voi kuitenkin olla myös sisällöllinen, jolloin esimerkiksi halutaan lisätä tietoisuutta tärkeästä asiasta tai kerätä yhteen samoin ajattelevia ihmisiä. Tavoitteita voi olla myös useita. Kun tavoitteet on määritelty, on helpompi miettiä käytännön toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. (Häyrinen & Vallo 2008, 93 94, Juurakko, Kauhanen, J. & Kauhanen, V. 2008, 45.) Samalla kun mietitään tapahtuman tavoitetta, tulisi miettiä, minkälainen viesti tapahtumalla halutaan välittää. Organisaation järjestämät tapahtumat välittävät paljon tietoa itse organisaatioista ja sen arvoista. Tapahtumalla tulisi olla selkeä pääviesti ja haluttaessa myös sitä tukevia sivuviestejä. Tapahtuman viestiin vaikuttavat monet seikat, muun muassa valittu ta-

7 7 pahtumapaikka, tarjoilut ja ohjelma. Tärkeintä viestin välittämisessä on se, että muistetaan kertoa tapahtuman tavoite ja viestit kaikille järjestelyihin osallistuville tahoille. Näin varmistetaan, että kaikki toimivat yhteisen tavoitteen mukaisesti. (Häyrinen & Vallo 2008, ) Kun tapahtuman tavoite ja viesti on kirkkaana mielessä, voidaan siirtyä toiseen strategiseen peruskysymykseen; kenelle tapahtuma järjestetään? Ketkä ovat tapahtuman kohderyhmä? Kohderyhmän voivat muodostaa suuri yleisö, avoin kutsuvierasjoukko tai rajattu kutsuvierasjoukko. Kohderyhmä tulee tuntea hyvin, jotta sille osataan tehdä oikean kokoinen ja näköinen tapahtuma. Tapahtuman suunnittelussa on pidettävä kohderyhmä ja sen arvot ja tarpeet tiukasti mielessä ja muistettava, ettei tapahtumaa olla järjestämässä itselle. (Häyrinen & Vallo 2008, 94, ) Viimeisenä peruskysymyksenä tulee miettiä mitä ollaan järjestämässä. Minkälainen tapahtuma on sopiva tavoite ja kohderyhmä huomioiden? Tapahtuma voi olla asia- tai viihdetapahtuma tai jonkinlainen yhdistelmä edellä mainituista. Erilaisia tapahtumalajeja on paljon ja niitä käsitellään lisää kappaleessa 3. Tapahtumapaikkaa valittaessa tulee muistaa, minkälainen tapahtuman luonne on ja ketkä ovat kohderyhmänä. Myös ajankohta ja kesto tulee valita huolella, sillä ne vaikuttavat usein oleellisesti osallistujamäärään. (Häyrinen & Vallo 2008, 94, ) Järjestettävälle tapahtumalle voidaan pyytää erillinen suojelija, jonka tarkoituksena on nostaa tapahtuman imagoa. Mitä vaikutusvaltaisempi suojelija, sitä arvokkaampi tapahtuma on kutsuttavien ja lehdistön silmissä. Suojelijana voi toimia esimerkiksi tasavallan presidentti tai hänen puolisonsa, ministerit, kaupungin tai kunnan johtajat ja muut vaikutusvaltaiset päättäjät. Tapahtuman luonteesta riippuen suojelijan ei tarvitse aina olla virkamies, vaan esimerkiksi tunnettu urheilija voi hyvin toimia vaikka urheilutapahtuman suojelijana. (Häyrinen & Vallo 2008, ) Projektissamme järjestettiin yhteistyössä Hyvinkään Setlementtiyhdistys Ry:n kanssa kaksi hyvin erilaista tapahtumaa erilaisilla tavoitteilla. Järjestökeskus Onnensillassa järjestettävä tapahtuma on kaikille avoin viihdetapahtuma, jonka tavoitteena on luoda tunnettuutta yhdistykselle ja sitä myötä saada lisää jäseniä. Toinen tapahtuma, Hyvinkään Seurakuntakeskuksella järjestettävä seminaari, on puolestaan asiatapahtuma, jonka tavoitteena on tuoda alan ammattilaisia ja opiskelijoita yhteen keskustelemaan syrjäytyneiden nuorten asemasta Hyvinkäällä. Molempien tapahtumien strategiset kysymykset on kuvattu alla kuviossa 1 ja kuviossa 2.

8 8 Kuvio 1: Hyvinkääläisten yhteinen olohuone tapahtuma (Häyrinen & Vallo 2008, 93.) Kuvio 2: Erilaisuus voimavarana seminaari (Häyrinen & Vallo 2008, 93.)

9 9 2.1 Tapahtumalajit Yritys tai organisaatio voi joko itse suunnitella ja järjestää tapahtuman tai osallistua jo olemassa olevaan tapahtumaan. Organisaation omat tavoitteet toimivat tapahtuman pohjana. Tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen vaatii resursseja, joten on hyvä miettiä voitaisiinko osallistua jo valmiiseen tapahtumaan, jossa arvot, kohderyhmä ja konsepti sopivat yrityksen omiinkin tavoitteisiin. Myös se, miksi tapahtuma järjestetään, vaikuttaa siihen onko järkevää itse toteuttaa vai osallistua valmiiseen tapahtumaan. Esimerkiksi yrityksen vuosijuhlaa järjestettäessä saattaisi olla edullisempaa käyttää ulkoisia palveluja, kuin yrityksen omia henkilöja aikaresursseja juhlanjärjestämiseen. (Muhonen & Heikkinen 2003, ) Sisällön mukaan tapahtumat voidaan jakaa asia- ja viihdetapahtumiin tai näiden yhdistelmään. Jos tapahtumalla on tavoitteena viihdyttää osallistujia, on sen laji varmasti eri, kuin jos tarkoituksena on jakaa asiatietoa. (Vallo & Häyrinen 2008, 57.) Erilaiset kokoukset, seminaarit, perhetapahtumat ja vuosijuhlat ovat organisaation sidosryhmilleen järjestämiä tapahtumia. Se, minkälainen tapahtuma milloinkin järjestetään, riippuu tietysti siitä, mihin tapahtumalla pyritään, mitkä ovat sen tavoitteet. (Muhonen & Heikkinen 2003, ) Projektitiimi oli yhteistyössä Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry:n kanssa järjestämässä kahta erityyppistä tapahtumaa. Ensimmäinen oli vapaamuotoinen ja rento tapahtuma, jossa tavoitteena saada paikalle mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä. Naistenpäivän tapahtumassa vierailijoille oli erilaisia pisteitä, joissa kevyttä ohjelmaa. Huhtikuussa järjestettyä Erilaisuus voimavaranatapahtumaa voidaan kutsua seminaariksi. Tilaisuuden luonne oli tällöin virallisempi, muttei kuitenkaan jäykkä. Seminaarissa eri tahojen edustajat puhuivat syrjäytyneiden nuorten asemasta Hyvinkäällä. Vaikka kokouksia pidetään yrityksissä ja organisaatioissa päivittäin, voidaan niitäkin pitää tietynlaisina tapahtumina, koska myös niiden tulisi olla tarkoituksenmukaisesti suunniteltuja. (Muhonen & Heikkinen 2003, 84.) Kokoukset voivat olla muodollisia tai vapaamuotoisempia ja koskettavat yleensä pientä joukkoa ihmisiä. Kokousten kesto vaihtelee, mutta yleisesti ottaen ne kestävät vain muutamia tunteja. Kuten missä tahansa tapahtumassa, myös kokouksessa ryhmä ihmisiä kerääntyy yhteen ennalta suunnitellulla tavalla, joten kokouksetkin voidaan luokitella tapahtumiksi. (Capell 2013, 29.) Kokousten ja seminaarien järjestäminen alkaa osallistujan kunnioittamisesta. Osallistuja on kokouksen tai seminaarin tärkein osa, johon sisällön ohella tulee keskittyä tarpeeksi. Seminaarissa yleensä kuullaan puheita ja järjestävällä yrityksellä tulee olla jotain todellista sisällöllisesti tarjottavaa kohderyhmälle. (Aarrejärvi 2003, 116.) Seminaari on luontevin tapahtumatyyppi projektissa huhtikuussa järjestettävälle tapahtumalle, koska halutaan saada eri näkökulmia eri tahoilta ja saada aikaan keskustelua ja jakaa tietoa eri yhteistyötahojen kesken.

10 10 Messut voidaan järjestää esimerkiksi seminaarin yhteydessä tai kokonaan omana tapahtumanaan. Lisäksi messut jaetaan kuluttajille ja loppukäyttäjille tarkoitettuihin yleisömessuihinsekä B-2-B -ammattimessuihin. Messut sopivat loistavasti uuden asiakaskunnan hankkimiseksi, kun kilpailijat taistelevat asiakkaistaan samoissa tiloissa. (Muhonen & Heikkinen 2003, 99.) Messujen järjestämisellä on pitkä historia tuotteiden, palvelujen ja yhteisöjen näyttäytymispaikkana ja ne toimivat hyvin ihmisten kohtaamispaikkana. Yksittäistä messuosastoakin voidaan pitää tapahtumana, joka viestii organisaation arvoista ja vuorovaikutuksesta asiakkaan ja henkilöstön välillä. (Vallo & Häyrinen 2008, ) Messujen järjestämisen tyypillisimpiä syitä ja tavoitteita ovat säännöllisyys, samaa alaa ja samoja kiinnostuksenkohteita edustavien ihmisryhmien saattaminen yhteen sekä heille hyvän keskustelu- ja vuorovaikutusympäristön luominen. (Capell 2013, 35.) Projektissa järjestettävä Naistenpäivän Olohuone tapahtuma suunniteltiin messutyyppiseksi, jossa eri järjestöt ja yritykset pitävät tiettyä pistettä ja samalla esittelevät omaa toimintaansa. Mukaan ei kuitenkaan haluttu liikaa yrityksiä ja kaupallisuutta, koska kyseessä on vapaaehtoistapahtuma ja yhdistys kaiken takana on vapaaehtoisjärjestö. Yhdistystä jo tukevia yrityksiä kontaktoitiin yhteistyö- ja sponsorointimielessä. Yritykset osallistuvat hyväntekeväisyystapahtumiin yhteiskunnallisen asemansa vahvistamiseksi ja tukeakseen hyväntekeväisyysjärjestöjä (Muhonen & Heikkinen 2003, 100). 2.2 Tapahtumaprosessi Tapahtumaprosessi koostuu suunnitteluvaiheesta, toteutuksesta ja jälkimarkkinoinnista. Suunnitteluvaihe on kaikista eniten aikaa vievä, ja on miltei pelkkää ajattelutyötä. Tapahtuman suunnittelu tuleekin aloittaa riittävän aikaisin, ja siihen kannattaa ottaa mukaan kaikki ne, jotka ovat mukana toteuttamassa tapahtumaa. Yhdessä ideoidessa voidaan saada mukaan erilaisia ajatuksia ja näkökulmia, sekä yhteishenki vahvistuu. Suunnitteluvaiheessa tulee käydä läpi tapahtuman kulku alusta loppuun, juuri niin kuin sen haluaa menevän todellisuudessakin. Tapahtuman kulkua mietittäessä tulee keskittyä kaikkiin pienimpiinkin yksityiskohtiin, ja ottaa ne huomioon toteutuksessa. (Häyrinen & Vallo 2014, 162.) Projektitiimi laati Naisten päivän suunnitteluvaiheessa listan tekemättömistä ja huomioitavista töistä, jotka oli jaoteltu tehtäviksi ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana sekä tapahtuman jälkeen. Jokaiseen työhön sitoutettiin oma vastuuhenkilö. Sen todettiin olevan hyvä keino kartoittaa kaikki pienet asiat, jotka olivat kuitenkin tärkeitä. Esimerkiksi tapahtuman palautelomakkeen täyttöä varten paikalle tarvitaan tarpeeksi kyniä, mutta se pitää muistaa ottaa huomioon eikä olettaa että kyniä on aina kaikilla ja kaikkialla.

11 11 Yksittäisen henkilön idea tai ajatus on lähtölaukaus tapahtuman järjestämiselle. Organisaation sisällä syntyneen idean jatkokehitys alustavaksi suunnitelmaksi tapahtuu ideoijan ja työryhmän kesken. Jos idea on tullut ulkoapäin, täytyy työryhmä koota, jotta toteuttamiskelpoisuus todetaan. Kun ajatus tapahtumasta on olemassa, alkaa itse suunnittelutyö. Suunnittelussa pohditaan ensin tapahtuman laajuus, kohderyhmä, budjetti ja rahoitus. Myös tapahtuman kiinnostavuutta tulee arvioida. (Hohtokari, Häkkinen, Uusi-Rauva & Lehto-Peltomäki 2013, 8.) Tapahtuman suunnittelua varten kootaan työryhmä, tiimi, jossa jokaisella on oma tehtävänsä ja vastuunsa. Ihannetilanteessa tiimiksi ja tuotannon eri vaiheisiin valitaan juuri oikeat ihmiset ja kustakin vastuualueesta vastaa sopivin henkilö. Ihmiset toimivat parhaiten silloin, kun saavat työskennellä tiimissä itselleen ominaisella tavalla. Oikein koottu työryhmä on tapahtuman menestymisen avain. Tiimistä vastaa projektipäällikkö, jonka vastuulla on seurata, että suunnittelu etenee aika-taulussa sekä tavoitteissa ja että kaikki tehtävät tulee hoidetuiksi. (Hohtokari, Häkkinen, Uusi-Rauva & Lehto-Peltomäki 2013, ) Tapahtumalle kannattaa laatia myös tapahtumakäsikirjoitus, joka on tärkeä työkalu vastuuhenkilöille. Siitä tulisi ilmetä tapahtuman eri vaiheet, eli mitä tapahtuu, missä ja mihin aikaan. Yleensä projektipäällikkö laatii käsikirjoituksen, ja on vastuullinen tapahtuman läpiviennistä sen mukaisesti. Projektipäällikkö myös vastaa tarvittavista muutoksista, joita käsikirjoitukseen tehdään. Muutoksia tuleekin lähes aina, koska kaikki ei mene kuten on etukäteen suunniteltu ja harjoiteltu. Monet muutokset ovat sellaisia, joita yleisö ei välttämättä edes huomaa, ja niissä tilanteissa niitä on turha selittää tai pahoitella. (Häyrinen & Vallo 2014, 166.) Tapahtumakäsikirjoituksen laatiminen, muun hyvän suunnittelutyön lisäksi, takaa tapahtuman sujuvuuden. Hyvin sujuva tapahtuma ilman pitkiä jonottamisia jättää hyvän muiston vieraille. Suunnittelussa tulee huolehtia, että esimerkiksi henkilökuntaa ja astioita on tarpeeksi, ja niitä on tarvittaessa saatavilla lisää jos tilanne niin vaatii. (Häyrinen & Vallo 2014, 167.) Tapahtuman viestintä sisältää monta eri vaihetta, joista ensimmäinen on järjestelytiimin sisäinen viestintä ja sen toimivaksi saaminen. Seuraavassa vaiheessa otetaan yhteyttä yhteistyökumppaneihin, eli esiintyjiin tai näytteilleasettajiin. Tässä vaiheessa tiimin henkilökohtaiset verkostot nousevat merkittäväksi osaksi. Tapahtumasta kerrotaan kohdennetusti muun muassa lehdissä, mutta myös puskaradion merkitys tiedon levittäjänä on suuri. Sosiaalisessa mediassa näkee niin monia tapahtumia, että suuri osa voi mennä ohi, mutta se on silti tehokkaampaa kuin flyereiden jako. Esimerkiksi Facebook-tapahtumailmoituksessa, tapahtuman ainutlaatuisuutta tulisi tuoda tarpeeksi esiin. Kysymysten esittäminen on hyvä tapa saada asiat jäämään ihmisten mieliin. (Hohtokari, Häkkinen, Uusi-Rauva & Lehto-Peltomäki 2013, 38.)

12 12 Kun halutaan herättää toimittajien ja median huomioita, tulee sähköisesti lähetetyn lehdistötiedotteen otsikkoon kiinnittää paljon huomiota, sillä monet viestit jäävät varmasti avaamatta kun toimittaja saa niitä monia. Paras tapa saada toimittaja kiinnostumaan on henkilökohtainen kontakti, vaikka puhelinsoitto. Toimittajalle tulee tarjota kiinnostava näkökanta juttuun. (Hohtokari, Häkkinen, Uusi-Rauva & Lehto-Peltomäki 2013, ) Hyvin suunniteltua tapahtumaa on helppo lähteä toteuttamaan. Tapahtuman toteutus alkaa rakennusvaiheesta, jolloin tilat somistetaan, siirretään tuolit ja laitetaan mahdolliset opasteet paikoilleen (Häyrinen & Vallo 2014, 168). On hyvä järjestää kenraaliharjoitukset, jossa käydään läpi koko tapahtuman ohjelma. Samalla tulee käytyä läpi toimiiko tekniikka, ja kuinka mutkattomia esimerkiksi esiintyjien vaihdokset lavalla ovat. On myös suositeltavaa, että puhujat harjoittelevat puheensa ennakkoon. Kenraaliharjoitus on hyvä pitää sitten kun tapahtuma on valmiiksi rakennettu, muutama tunti ennen tapahtuman alkua. (Häyrinen & Vallo 2014, 169.) Toimiva tapahtuma alkaa vahvasti ja loppuu selkeästi, ja itse ohjelma on tarkasti aikataulutettu. Esimerkiksi puheiden pituudet tulee suunnitella ja sopia hyvissä ajoin. Tilaisuuden luonne ja tarkoitus tulee pitää mielessä aikataulua suunniteltaessa, ja jättää tilaa mahdolliselle keskustelulle ja verkostoitumiselle jos se on tarkoitus. (Häyrinen & Vallo 2014, 162.) Projektitiimin järjestämässä seminaarissa tarkka aikataulutus oli tärkeä, koska puhujia on paljon suhteessa käytettävään aikaan. Seminaarin tarkoitus oli herättää keskustelua, ja minuutin puheet toimivat ikään kuin sen alustuksena. Kyse ei kuitenkaan ole paneelista, vaan kutsutut saavat esittää kysymyksiä puheiden aikana. Puhujia oli tiedotettu asiasta, ja pyydetty ottamaan asia huomioon puhetta laatiessaan. Tapahtumiin on hyvä ujuttaa yllätyksellisyyttä, jolla varmistetaan tapahtuman elämyksellisyys. Suunnitteluvaiheessa kannattaa kirjata ylös kaikki ideat, joita tulee mieleen ja niistä voidaan valita loppuvaiheessa ne toteuttamiskelpoiset. Yllätyksen ei tarvitse olla mitään suurta ja erikoista, vaan se toimii lisäohjelmana, josta ei ole ennakkoon tiedotettu. Yllätyksellisyyttä voi tuoda esiintyjä tai ohjelma, jota ei kerrota etukäteen, tai ilmainen ruokatarjoilu. Tapahtuman idea ja teema, tai perinteistä poikkeava toteutus saavat myös aikaan positiivista yllättyneisyyttä, jos niistä ei ennalta kerrota. Mukaan saatava giveaway-lahja on suosittu yllätys. (Häyrinen & Vallo 2014, 173.) Musiikilla on myös suuri vaikutus tunnelman luomisessa. Tasaisella taustamusiikilla ja tapahtuman kohokohtia korostavalla musiikilla tapahtuma saa selkeän rytmin. Odotusmusiikki taas poistaa painostavaa tunnelmaa tilanteista, joissa ohjelmanumero on myöhässä. Elävä musiikki luo omanlaisensa elämyksen, mutta tallenteeltakin soitettava musiikki toimii hyvin. Tärkeintä on sovittaa musiikki tapahtuman teemaan ja haluttuun mielikuvaan. (Häyrinen & Vallo 2014, 175.)

13 13 Tapahtumapaikan tekniikan toimivuus tulee selvittää ennen tapahtumaa. Olettamus paikasta mahdollisesti löytyvistä välineistä ei riitä, vaan pitää tietää mitä laitteita on käytössä ja miten laitteet toimivat. Tapahtuman esiintyjiltä ja puhujilta tulee myös selvittää mitä välineitä he tarvitsevat. Ennalta kannattaa sopia, kuka toimii vastuuhenkilönä jos tekniikka pettää. Viimeistään kenraaliharjoituksessa laitteiden toimivuus on hyvä testata. (Häyrinen & Vallo 2014, 176.) Kutsuttujen tulee löytää tapahtumapaikalle helposti, joten opastekylttejä kannattaa olla mieluummin liikaa kuin liian vähän (Häyrinen & Vallo 2014, 178). Kylttien on oltava eri kielillä, jos tapahtuma on kansainvälinen. Tapahtumapaikan pääovelle kannattaa laittaa tapahtuman teemaan sopivaa somistusta, ja reipas ovimikko, joka opastaa kutsutut eteenpäin. Tapahtuman vastaanottopisteessä kutsutut otetaan vastaan, ja heille voidaan antaa nimikyltti ja tapahtuman materiaali, ja heidät ohjataan eteenpäin. Suositellaan myös, että pääisäntä kättelee kutsutut jo ennen tapahtuman vastaanottopistettä. Vastaanottopisteellä luodaan ensivaikutelma tapahtumasta, joten sen toiminnan pitää olla sujuvaa ja huomaavaista, sekä tietenkin ystävällistä. (Häyrinen & Vallo 2014, 179.) Vastaanottopisteellä tulee olla riittävästi henkilökuntaa, että vältytään turhalta jonottamiselta. (Häyrinen & Vallo 2014, 180.) Turvallisuuden on oltava kunnossa ja vastuu siitä on aina tapahtuman järjestäjällä. Paikalliselta poliisilaitokselta tulee tarkistaa, tarvitaanko tilaisuudessa koulutettuja järjestyksenvalvojia. Pelastus- tai turvallisuussuunnitelmaa saatetaan tarvita, vaikka järjestyksenvalvojaa ei tarvitakaan. Turvallisuussuunnitelman tavoitteena on mahdollisten riskien kartoittaminen, ja niiden ennaltaehkäisy. Ensiapuryhmä voidaan myös kutsua paikalle, ja hyvä yhteistyökumppani sen järjestämisessä on esimerkiksi SPR. (Häyrinen & Vallo 2014, 184.) 2.3 Jälkimarkkinointi Kun tapahtuma on pidetty, alkaa jälkimarkkinointi. Siten tapahtumanjärjestäjät osoittavat kiitoksensa asianosaisille. Se voi olla kiitoskortin tai giveaway-lahjan toimittaminen, tai esiintyjän materiaalin ja tapahtuman aikana otettujen kuvien lähettäminen. (Häyrinen & Vallo 2014, 185.) Hyviin tapoihin kuuluu myös tapahtuman työvoiman kiittäminen esimerkiksi kiitoskukilla tai vähintään kiitosviestillä, etenkin jos tapahtuma on päässyt tavoitteeseensa (Häyrinen & Vallo 2014, 186). Jälkimarkkinointiin kuuluu myös aina palautteen kerääminen, ja sitä kysytään niin osallistujilta kuin isäntätaholtakin. Kerätty palaute analysoidaan, ja tuloksista otetaan opiksi, etenkin jos vastaava tapahtuma järjestetään uudelleen. Edellisen tapahtuman oppien ja oivallusten päälle on hyvä lähteä suunnittelemaan seuraavaa tapahtumaa. (Häyrinen & Vallo 2014, 185.)

14 14 Palautetta voidaan kerätä paperisella tai sähköisellä palautelomakkeella, sähköpostitse tai puhelimitse tapahtuman jälkeen. Kirjallinen palaute kannattaa kerätä vierailta tapahtuman lopuksi, ennen kun he poistuvat. Joskus on tarkoituksenmukaista arpoa pieni yllätyspalkinto palautelomakkeiden täyttäneiden kesken, jo paikan päällä ennen tilaisuuden päätössanoja. (Häyrinen & Vallo 2014, 189.) Suullisen palautteen keruu tapahtuman aikana kannattaa myös, koska ihmiset monesti siistivät ajatuksiaan kirjoitettaessa. Kaikki saatu suullinen palaute on hyvä käydä läpi palautepalaverissa. (Häyrinen & Vallo 2014, 191.) Projektitiimi keräsi palautteet Naistenpäivän tapahtumassa paperisella lomakkeella. Houkuttimena oli palautteen jättäneiden kesken arvottava risteilylahjakortti, ja se tuntui motivoivan suurinta osaa palautteen jättäneistä. Myös seminaarissa järjestettiin palautekysely tapahtuman onnistumisesta. Palautelomakkeet jaettiin heti kuulijoiden saapuessa, joten heillä oli hyvin aikaa täyttää lomaketta. Palautteet on analysoitu kappaleissa 10 ja 11. Tapahtuman jälkeen pidetään palautepalaveri, jossa käydään läpi palautteet, tapahtuman tavoitteen toteutuminen ja jatkosuunnitelmat tuleville vastaaville tapahtumille. Palautepalaveri kannattaa pitää mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, jolloin asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Tapahtuman yhteenveto kannattaa tehdä myös kirjalliseen muotoon, joko palautepalaverin jälkeen muistioksi tai saatujen palautteiden ja annettujen tavoitteiden pohjalta. Siihen tulee liittää myös suunniteltu ja toteutunut budjetti, joka on tärkeää tietoa seuraavien tapahtumasuunnitelmien pohjaksi. Yhteenveto toimii työkaluna jatkossa, koska siitä ilmenee mikä kyseisessä tapahtumassa meni hyvin, ja missä on seuraavaksi kerraksi opittavaa. Sillä voidaan myös helposti esittää tapahtuman hyödyt muille. (Häyrinen & Vallo 2014, 193.) 2.4 Tapahtumamarkkinointi Tapahtumamarkkinointi on markkinoinnin ja tapahtuman yhdistämistä. Markkinointi on tavoitteellista toimintaa, markkinoinnin tehtävänä on välittää organisaation haluama viesti ja saada ihmiset toimimaan organisaation haluamalla tavalla. Tapahtumamarkkinoinniksi kutsutaan yrityksen tai organisaation toimesta järjestettävää tapahtumaa, jossa pyritään vaikuttamaan asiakkaisiin tai kohderyhmään. Markkinointitapahtumaksi voidaan kutsua kaikkia tapahtumia joissa järjestäjä tai osallistuva yritys tai järjestö pyrkii tuomaan sanomaansa esille. Hyvä esimerkki tästä on osallistuminen messuille. (Jansson, 2007, 22). Yleisesti tapahtumamarkkinointia katsotaan strategisesti suunnitelluksi pitkäjänteiseksi toiminnaksi, jossa yhteisö tai yritys tapahtumia käyttäen viestii valittujen kohderyhmien kanssa ja kohtaa sidosryhmiään ennakkoon suunnittelussa tilanteessa ja ympäristössä. Tapahtumanmarkkinoinnin voi määritellä siten että mitä tahansa tilaisuutta jossa tuodaan interaktiivisella tavalla yhteen yrityksen toimintaa ja mahdollisia asiakkaita, voidaan pitää tapahtumana. Ta-

15 15 pahtumamarkkinoinniksi voi lukea myös kaikki tapahtumat joissa yritys markkinoi tai muuten edistää tuotteidensa tai palveluidensa myyntiä (Vallo, 2012, 19 20). Projektissa yhteistyökumppanina toimii Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry, jolle järjestämme kaksi aivan erilaista tapahtumaa toinen oli 8.3 ja tapahtuman ideana oli saada Hyvinkään Setlementti yhdistyksen käyttämää järjestökeskus Onnensiltaa tunnetummaksi Hyvinkäällä. Tapahtumaa markkinoimme pääasiassa Facebookissa ja flyerein. Teimme tapahtumasta myös ilmoituksen Aamupostiin ja he tekivätkin tapahtumasta pienen jutun lehteen. Tapahtumassa paikalla oli muutama näytteilleasettelija, kuten Hyvinkään kameraseura, johon olimme yhteydessä ennen tapahtumaa muutaman kerran. Seminaaria ei markkinoitu suurelle yleisölle, vaan se kohdistettiin halutulle segmentille sähköpostitse. Tapahtumamarkkinoinnissa on oleellista se, että se mielletään osaksi yrityksen markkinointistrategiaa. Tapahtuma on tavoitteellista toimintaa, jolla rakennetaan tai vahvistetaan yrityksen imagoa tai tuotteiden ja palveluiden brändiä. Tärkeää on myös että tapahtumat kytkeytyvät yrityksen muihin markkinoinnin toimenpiteisiin ja jokaiselle yksittäiselle tapahtumalle on määritelty selkeät kohderyhmä ja tavoite. Jotta voidaan puhua tapahtumamarkkinoinnista, niin pitää seuraavien kriteerien täyttyä: Tapahtuma on etukäteen suunniteltu, tavoite ja kohderyhmä on määritelty ja tapahtumassa toteutuvat kokemuksellisuus, elämyksellisyys ja vuorovaikutteisuus (Vallo, 2012, 20.) Tapahtumamarkkinointi perinteisesti mielletään osaksi suhde ja tiedotustoimintaa (PR), osa organisaatioista katsoo tapahtumat edelleen osaksi suhdetoimintaa, jonka takia aina tapahtumalle ei ole asetettu selkeitä tavoitteita. Tapahtumamarkkinoinnin ajattelutapa lähestyy asiaa monimuotoisemmin. Tapahtuma on parhaimmillaan ihmisen syvimpiin tunteisiin vaikuttamista ja tapahtumamarkkinointi on yhä enemmän osa henkilökohtaista myyntityötä, mutta myös menekinedistämistä sekä suhde ja tiedotustoimintaa. Jokaisessa tapahtumassa on panoksena järjestävän organisaation maine. Onnistunut tapahtuma antaa positiivisen ja hyvän mielikuvan yrityksestä ja taas toisinpäin epäonnistunut tapahtuma luo päinvastaisen kuvan, joka voi olla myöhemmin heijastua organisaation toimintaan, tuotteisiin ja palveluihin sekä henkilöstöön. Mahdollista on myös että osallistuja ei parin viikon päästä muista edes kenen järjestämä tapahtuma on ollut, eli vaikutukset ovat olleet neutraalit. Tällöin on hyvä miettiä miksi järjestää tapahtuma jos sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta kohderyhmässä (Vallo, 2012, 27).

16 16 3 Viestintä Viestintä on sanallista tai sanatonta vuorovaikutusta ihmisten välillä. Sanallista viestintää on niin puhe kuin kirjoituskin, jonka lisäksi ihminen viestii myös sanattomasti eleillään ja ilmeillään, joko tiedostaen tai tiedostamattaan. Viestintäprosessissa on aina kaksi osapuolta, lähettäjä ja vastaanottaja, joita voi olla useita ja joiden roolit vaihtuvat prosessin edetessä. Viesti välittyy vastaanottajalle puheen, sähköpostin tai vaikka television kautta. Kasvokkain tapahtuva viestintä tarjoaa kuitenkin parhaan alustan vuorovaikutukselle, vaikkakin jonkin välineen käyttö viestin välittämisessä voi olla nopeampi ja taloudellisempi tapa. Kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä ei ole niin suurta väärinymmärryksen riskiä, kuin esimerkiksi internetin tai muun apuvälineen välityksellä tapahtuvassa viestinnässä. Sopivan tavan valitseminen viestin välittämiselle on yhteydessä vastaanottamisen onnistumiselle. Viestin kohderyhmä ja tavoite, eli se kenelle viestimme ja miksi, vaikuttavat oikean viestintätavan valitsemiseen. (Lohtaja- Ahonen & Kaihovirta-Repo 2012, ) Kuviossa 3 on esitetty viestintätapahtuma, joka alkaa ideasta, jonka henkilö haluaa jakaa muille, Idea täytyy ensin pukea sanoiksi ja välittää sitten halutulle vastaanottajalle jotakin viestintäkanavaa pitkin. Viestintäkanava voi olla esimerkiksi puhelin tai sähköposti. Matkalla vastaanottajalle sanoma kohtaa erilaisia häiriöitä, jotka vaikeuttavat sanoman perillemenoa tai sen tulkintaa. Vastaanottaja tulkitsee sanomaa, ei alkuperäistä lähettäjän ideaa. Viestin lähettäjän idea ja vastaanottajan mielikuva ideasta voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Tämän vuoksi sanoman ymmärrettävyyteen tulee kiinnittää huomiota. (Åberg 2008, 85.) IDEA MIELIKUVA SANOMA VIESTINTÄKANAVA häiriöt Kuvio 3: Viestintätapahtuma (Åberg 2008, 86.) Kaikilla viesteillä on jokin tavoite, miksi muuten kannattasi viestiä ensinkään? Tyypillisiä viestinnän tavoitteita ovat tiedotus, suostuttelu ja vakuuttelu, motivointi sekä yhteisymmärryksen luominen. Viestinnän tavoitteet saavutetaan parhaiten kokonaisvaltaisella ja suunnitellul-

17 17 la lähestymistavalla. (Seitel 2007, ) Projektitiimi viesti esimerkiksi yhteistyökumppanien kanssa sähköpostilla, jollei kyseessä ollut jokin pikaisesti vastausta kaipaava, akuutti asia. Myös palavereita on käytetty viestinnässä projektin edetessä. Tavoitteena ja tarkoituksena toimeksiantajien kanssa viestimisessä on informointi projektin etenemisestä, tarkentavat kysymykset sekä motivointi, kiittäminen ja palautteenanto. 3.1 Viestintästrategia Viestintästrategia ei saa olla itsenäinen ja irrallinen suunnitelma, vaan sen tulee toimia osana organisaation kokonaisstrategiaa (Kortesuo, Patjas & Seppänen 2014, 20). Viestintästrategialla tarkoitetaan yrityksen toimintaa yhdensuuntaistavia määrittelyjä, valintoja ja tavoitteita, joita noudattamalla ja tavoittelemalla yritys viestii sidosryhmiensä kanssa (Juholin 2006, 101). Strategian laatiminen on pitkän tähtäimen suunnittelua, ja se tehdään yleensä noin 2-5 vuoden aikajaksolle. Sen tulee kattaa asiakkaiden lisäksi toimintaan vaikuttavat yhteistyö- ja kohderyhmät. (Kortesuo, Patjas & Seppänen 2014, 20.) Viestintästrategia olisi parasta laatia yhdessä koko organisaation kanssa, ja siitä tulisi keskustella niin, että kaikki organisaation jäsenet hallitsevat ja toimivat sen mukaan. Viestintä koskee jokaista organisaation jäsentä, sekä etenkin johdon tulee sitoutua viestinnän tavoitteiden määrittelyyn. Usein se voidaan virheellisesti ulkoistaa erilliselle viestintäosastolle. (Juholin 2006, 102.) Viestinnän suunnittelun voi jakaa strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun, joissa käytetään viestintästrategiaa ja viestintäsuunnitelmaa (Kortesuo, Patjas & Seppänen 2014, 20). Joissakin lähteissä viestintästrategiaa voidaan nimittää viestintäsuunnitelmaksi, mutta tällöin yrityksen strategia kattaa kaiken toiminnan, myös viestinnän (Juholin 2006, 101). Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry:llä ei tällä hetkellä ole käytössään viestintästrategiaa, mutta sellainen olisi hyvä tehdä. Tavoitteellisuutta ei ole aina osattu liittää viestintään, koska ennen on ajateltu sen olevan pelkästään reagointia sidosryhmien tarpeisiin tai pahimmillaan yrityskuvan lommon oikaisua, kun vahinko on jo tapahtunut (Juholin 2006, 101). Tavoitteet kuuluvat kuitenkin viestintään, ja niihin pääsemiseksi pitää suunnitella vaiheet, toimenpiteet ja keinot (Kortesuo, Patjas & Seppänen 2014, 20). Ennen tavoitteiden asettamista kartoitetaan nykytila, eli käytännössä kerätään tietoa esimerkiksi tutkimuksilla siitä, miten viestintä toimii ja millainen organisaation kuva tällä hetkellä on. Organisaation sidosryhmiltä voidaan kysyä, millaisena he näkevät ja kokevat sen, sekä saavatko he mielestään riittävästi tietoa ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. (Juholin 2006, 103.) Viestintästrategiaan kirjataan sellaiset tavoitteet, jotka palvelevat parhaiten koko organisaation tavoitteita. Operatiivisessa vaiheessa, eli viestintäsuunnitelmassa jokaisen toimenpiteen yhteydessä voidaan osoittaa sen palvelevan kokonaistavoitetta. Vies-

18 18 tinnän tavoitetta asettaessa tulee muistaa erottaa se organisaation kokonaistavoitteesta, vaikka viestinnällä on merkitystä sen tavoittelussa. (Juholin 2006, 102.) Viestinnän tavoitteet voivat olla yrityksen tunnettuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen, sekä sidosryhmien välisen viestinnän toimivuus (Kortesuo, Patjas & Seppänen 2014, 21). Sidosryhmille voidaan asettaa myös eri tavoitteet, esimerkiksi asiakasryhmän tavoite voi olla yrityksen brändin vahvistuminen ja henkilöstön tavoite taas tyytyväisyys tiedonkulkuun ja ilmapiiriin (Juholin 2006, 102). Tavoitteet voivat olla niin mitattavia tulostavoitteita kuin määriteltäviä suuntia ja linjauksia, siitä mihin ollaan menossa, miten toimitaan ja mitä pidetään tärkeänä. Esimerkkinä suunnasta on esimerkiksi sisäisen ilmapiirin kehittyminen tai organisaation brändiin liittyvät mielikuvat. Tulostavoitteet voivat olla tulemia tai käsittää lopullisen vaikuttavuuden. Mediajulkisuus voidaan asettaa välitavoitteeksi mutta ihan yhtä lailla lopulliseksikin tavoitteeksi. Välitavoitteena mediajulkisuus luo mahdollisuuksia todelliseen vaikuttavuuteen, esimerkiksi muutoksia sidosryhmien asenteisiin ja tietoperustaan. (Juholin 2006, 105.) Projektitiimi ylitti uutiskynnyksen molemmilla järjestämillään tapahtumillaan. Naistenpäivän tapahtumasta tehtiin Aamupostiin puffi, ja Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? seminaari sai palstatilaa runsaammin. Mediajulkisuus ei ollut projektin kokonaistavoitteena, mutta etenkin seminaarista kirjoitettu artikkeli voi edesauttaa varsinaisen tavoitteen saavuttamisessa. Tavoitteiden lisäksi viestintään kuuluvat myös tuotokset, tulemat ja vaikutukset. Tuotokset käsittävät kaiken sen mitä on itse tehty, kuten esimerkiksi esitteet, julisteet ja tilaisuudet. Tulemiin lasketaan tuotoksilla saavutetut välitavoitteet, kuten tilaisuuteen osallistujien määrä, edellä mainittu mediajulkisuus tai internetsivuilla kävijöiden määrä. Tulemia voidaan konkreettisesti laskea määrinä, mutta myös sävyinä. Jos saatiin mediajulkisuutta, oliko se hyvää vai huonoa? Vaikka tilaisuuteen osallistui suuri määrä ihmisiä, olivatko he tyytyväisiä? Viestinnän vaikutukset taas kohdistuvat sidosryhmiin. (Juholin 2006, 104.) Projektitiimin viestinnän tuotoksiin voidaan laskea molempien tapahtumien sähköpostilla lähetetyt kutsukirjeet niin vieraille kuin puhujillekin, tilaisuuksien mainokset ja järjestetyt tilaisuudet. Esimerkiksi seminaarin tulemina voidaan mainita Aamupostin artikkelin lisäksi myös paikalle saatu yleisömäärä. Palautteiden mukaan yleisö oli tyytyväinen seminaarin ohjelmaan, joten tulema oli hyvä ja onnistunut. Viestinnän vaikutuksena voidaan taas kokea projektitiimin yhteistyökumppanin mahdollisesti saamat yhteydenotot, jotka ovat saaneet innoituksen projektitiimin järjestämistä tapahtumista.

19 Viestintäsuunnitelma Viestintästrategian jatkoksi laaditaan viestintäsuunnitelma, joka toimii käytännön suunnitelmana. Se voi käsittää muutaman kuukauden tai vuoden mittaisen ajanjakson, eli se on lyhemmän tähtäimen suunnitelma kuin viestintästrategia. (Kortesuo, Patjas & Seppänen 2014, 21.) Suunnittelussa palataan periaatetasolle, eli siihen millainen näkemys ohjaa viestintää. Viestintäajattelu voi olla tavoitekeskeistä ja tuloshakuista, tai vapaasti muotoutuvaa ja itseohjautuvaa. Suuremmissa organisaatioissa on yleensä enemmän tarvetta yhteisten käytäntöjen luomiseen kuin pienemmissä, joissa taas itseohjautuva viestintä voi toimiakin. (Juholin 2006, 110.) Projektissa laadittiin molempiin tapahtumiin omat kontaktilistat, jotka toimivat ikään kuin viestintäsuunnitelmina. Niihin kirjattiin viestinnän muoto, päivämäärät ja vastuuhenkilö, sekä viestiin saatu vastaus. Kuvio 4: Viestintäsuunnitelman viisi aluetta (Kortesuo, Patjas & Seppänen 2014, 22.) Viestintäsuunnitelmassa määritellään vastuualueet tarpeen sekä asioiden painoarvon mukaan. Joillakin on enemmän asiantuntemusta koko organisaatiota koskevissa asioissa, joten he saavat enemmän vastuuta kuin pienemmässä roolissa olevat henkilöt. Viestintä tulee suunnata asianmukaisille kohderyhmille oikein, niin että voidaan luottaa siihen että viesti tavoittaa oikeat ihmiset. Organisaation vuosikalenteri tulee myös ottaa suunnitteluvaiheessa huomioon. Esimerkiksi uuden kampanjan käynnistyksestä kannattaa antaa päävastuu viestinnän ammattilaiselle, jotka sitten myöhemmin siirtävät sen esimiehille tai asiakasvastaaville. Viestinnän keinojen tulee tukea tavoiteltavaa tavoitetta, ja suunnitella ne niin, että tavoitellaan oikeat

20 20 kohderyhmät. Suunnitelmaan tulee sisällyttää myös viestinnän onnistumisen arviointivaihe, ja se mitä mittareita siinä käytetään. (Juholin 2006, 130.) 3.3 Viestintälajit Viestintälajeja on monenlaisia, ja on tärkeää valita kohderyhmälle sopivat keinot. Seuraavissa kappaleissa on esitelty tärkeimmät viestintälajit, joita myös projektitiimi on käyttänyt tapahtumien suunnittelussa, markkinoinnissa ja toteutuksessa Yhteisöviestintä ja mediaviestintä Yhteisön tai yrityksen ja sen ulkopuolisen maailman välillä tapahtuvaa viestintää kutsutaan yhteisöviestinnäksi. Se sisältää sekä yksisuuntaista tiedottamista että vuorovaikutteista viestintää. Yhteisöviestinnällä tuetaan liiketoimintaa ja se on yksi johtamisen väline. Yhteisön tai yrityksen tulee suunnitella mitä, missä ja milloin se viestii. Yhteisöviestintä voidaan jakaa sisäiseen, eli työyhteisön sisällä tapahtuvaan viestintään sekä ulkoiseen, asiakkaille, medialle ja ulkoiselle sidosryhmille tarkoitettuun viestintään. Viestintä voidaan jaotella myös käytetyn viestintävälineen tai kanavan mukaan sekä epäviralliseen ja viralliseen viestintään. (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta-Repo 2012, ) Projektissa tiimillä oli paljon sekä sisäistä että ulkoista viestintää. Tiimin sisäiseen viestintään on käytetty viikoittaisia tiimitapaamisia sekä sähköpostia ja Facebookia. Lisäksi projektitiimi on viestinyt ohjaajien ja yhteistyökumppanien kanssa. Naistenpäivän kohdalla ulkoista viestintää oli mahdollisiin yhteistyötahoihin sekä mediaan, ja seminaarin osalta puhujaehdokkaisiin sekä kutsuvieraisiin. Viestintä on yhteisön voimavara, jonka avulla luodaan määrätietoisesti kuvaa yhteisöstä ja sen tavasta toimia. Tähän viestintään kuuluu niin sisäiset kahvipöytäkeskustelut kuin julkiset esiintymisetkin. Yhteisön tai organisaation viestintä voidaan jakaa raa asti ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Ulkoiseen viestintään kuuluu yhteydenpito asiakkaisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin. Sisäinen viestintä tukee yhteisön toimintaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sen onnistumisella on tärkeä tehtävä työntekijöiden motivaation kannalta. Sisäistä viestintää ovat esimerkiksi kokoukset ja palaverit yrityksen sisällä sekä raportointi. (Kauppinen, Nummi & Savola 2005, ) Yksi viestintätapa projektityöskentelyssä viikoittaisten tiimi- ja ohjaajatapaamisten lisäksi on raportointi. Sihteeri kirjoittaa jokaisesta ohjaajatapaamisesta esityslistan ja muistion ja lähettää sähköisesti linkin tiimin muille jäsenille sekä ohjaajille. Muistiosta nähdään nopeasti ja helposti, mitä milloinkin on sovittu ja puhuttu. Sovittuihin asioihin on helppo palata kun on mustaa valkoisella. Loppuraportti on projektin tuotos, jossa on projektin tietoperusta, aikataulu, tulokset ja kehitysehdotukset on raportoitu.

21 21 Päivittäisviestintä, informointi, sitouttaminen, maineen hallinta, markkinointi sekä yhteiskunnallinen keskustelu ja vaikuttaminen ovat työyhteisöviestinnän tehtäviä. Päivittäisviestintä koostuu kaikesta siitä keskustelusta ja tiedon vaihtumisesta, jonka avulla arkisistakin tehtävistä selviydytään ja tehtävät tulevat hoidetuiksi. Päivittäisviestinnän avulla luodaan pelisääntöjä ja taataan, että niin sisäiset kuin ulkoisetkin sidosryhmät tietävät missä ja mihin ollaan menossa. Informointi, eli tiedotus on päivittäisviestintään verraten muodollisempaa ja yksisuuntaisempaa ja sitä hoidetaan suunnitelmallisesti ja tietoisesti. Teknologian kehittyminen on luonut uusia, helpompia väyliä informoinnille, mutta luonut myös mahdollisuuden niin sanotulle tietotulvalle, jossa tietoa on tarjolla liikaa ja vaarana on viestinnän tehottomuus. (Juholin 2009, ) Maineen hallinnasta on kyse kun yritys tai muu yhteisö on kiinnostunut siitä, minkälainen kuva yhteisöstä annetaan ja miltä se näyttää muiden silmissä. Hyvä viestintä ja toiminta synnyttävät yhteisön imagon. Hyvän imagon syntyminen vaatii tietoisia ja tavoitteellisia viestinnällisiä toimia, joiden avulla yhteisö, oli se siten yritys tai yhdistys, tavoittelee tietynlaista mielikuvaa itsestään. Koska kaikki yhteisöt toimivat ja ovat osa ympäröivää yhteiskuntaa, on niiden vastuullisuutta ja toimintatapoja oikeus arvioida yhteiskunnalliselta pohjalta. Myös yhteisö itse haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön, esimerkiksi asenteiden ja arvojensa tai yhteiskunnallisten hankkeiden kautta. Yhteiskuntaviestintä on osa kokonaisviestintää, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja pitää päättäjät tietoisina yhteisölle tärkeistä asioista. (Juholin 2009, ) Media- eli joukkoviestintää ovat lehdissä, verkossa, radiossa tai televisiossa tapahtuva viestintä. Sanoma- ja aikakauslehdet sekä televisio ja radio ovat perinteistä mediaa, joka toimii yhdeltä monelle periaatteella ja niiden sisältö on usein ammattilaisten tuottamaa. Vuorovaikutteisesta mediasta puhutaan kun tarkoitetaan esimerkiksi median verkkosivuilla olevaa uutista ja käytävää keskustelua, johon yleisön on mahdollista osallistua. Tällöin viestintä voi olla yhdeltä monelle, tai monelta yhdelle. Sosiaalinen media taas luo alustan yleisön itse tuottamalle sisällölle ja on viestintää monelta monelle. (Juholin 2009, 227.) Media on väline saavuttaa varsinaiset vastaanottajat. Media toimii kuitenkin itsenäisesti ja voi itse päättää viestien uutisarvon, eli julkaista tai olla julkaisematta sekä muokata saamiaan viestejä eikä sitä tule tämän vuoksi rinnastaa esimerkiksi organisaation omiin internetsivuihin, jossa voi julkaista mitä vain. Mediaa käytetään informointiin, keskustelun, asenteiden ja mielikuvien luomiseen ja vaikuttamiseen sekä tunnetuksi tulemiseen. Vaikka yhteisö itse omaa tarvittavat välineet näiden asioiden saavuttamiseksi ja luomiseksi, käytetään mediaa kuitenkin myös foorumina, koska se koetaan neutraalina ja arvovapaana. (Juholin 2009, )

22 22 Mediaviestinnän keinoja ovat peruspalvelu ja yhteydenpito, mediatiedote, lehdistötilaisuus ja haastattelut sekä sidosryhmätilaisuuksien hyödyntäminen. Median peruspalvelulla tarkoitetaan, että tiedusteluihin ja lausuntoihin on varattu tietyt henkilöt yhteisön sisältä, jotka toimivat median yhteyshenkilöinä sekä vastaavat sen internet-sivuista. Suurissa organisaatioissa mediasuhteista vastaa yksi tai useampi viestinnän ammattilainen joiden toimenkuvaan kuuluu yhteydenpito toimittajiin. Mediatiedote lähetetään kun halutaan käsitellä juuri tai pian tapahtuvaa, tulossa olevaa tai uutta, kiinnostavaa asiaa. Se on nopea tapa saada asia nopeasti yleisön tietoisuuteen, jos uutisarvo on riittävä. Tiedotteen tärkeimmät omaisuudet ovat sisältö ja uutisarvo, rakenne ja kieli. Tekstin on oltava ymmärrettävää ja olennaisin tieto on tultava esiin alkukappaleen lukemisella, sillä media saa tiedotteita paljon. Lisäksi otsikon on oltava houkutteleva, jotta se herättää mielenkiinnon lukea tiedote. (Juholin 2009, ) Tiimi teki molemmista tapahtumista mediatiedotteet ja molemmista saatiin juttu lehteen. Median yhteyshenkilönä toimi projektipäällikkö, jonka yhteystiedot laitettiin mediatiedotteiden loppuun. Projektipäällikön puhelinnumeron lisääminen yhteystietoihin sähköpostiosoitteen lisäksi osoittautui hyväksi valinnaksi, koska toimittaja otti yhteyttä puhelimitse ja toivoi tapaavansa tiimin saman päivän aikana kysyäkseen lisätietoja. Hän myös halusi ottaa kuvan tapahtuman järjestäneestä projektitiimistä. Näin akuutti ja nopeaa vastausta vaativa asia onkin hyvä hoitaa puhelimitse. Jos mediatiedotteessa olisi ollut vain sähköpostiosoite, olisi sähköpostia pitänyt päivystää koko ajan. Tiedotteessa ei tulisi käyttää markkinointiviestinnällistä tyyliä, vaan sen tulisi olla neutraali, jotta toimittaja voi löytää näkökulmansa itse (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta-Repo 2012, 95). Mediatilaisuus järjestetään kun halutaan tiedottaa pelkkää mediatiedotetta tarkemmin. Tyypillisesti mediatilaisuus järjestetään, kun halutaan uutisoida taloudellisista, yhteiskunnallisista tai markkinoinnillisista asioista. Pituudeltaan mediatilaisuudet ovat lyhyitä, mutta kysymyksille ja keskustelulle on varattava tarpeeksi aikaa. Kaikki tilaisuudessa saatava tieto on lähtökohtaisesti julkista, joten on suunniteltava mitä tilaisuudessa sanotaan. (Juholin 2009, 243.) Haastattelu voi olla joko lehdistötilaisuuden rinnalla tai omana kokonaisuutenaan. Haastattelu voidaan tehdä lehteen, radioon tai televisioon, joko kasvotusten tai vaikka puhelimen välityksellä. Haastattelupyyntöön suostuminen on kannattavaa, koska se antaa mahdollisuuden sisältöön vaikuttamiseen. Jos haastattelu tulee lehteen, se kannattaa pyytää tarkistettavaksi ennen julkaisua. Mediaa halutaan ja pyydetään yleensä paikalle myös sidosryhmätilaisuuksiin, jolloin toimittaja tekee itse jutun tapahtumasta esimerkiksi lehteen. (Juholin 2009, )

23 23 Projektitiimi on lähettänyt mediatiedotteita projektissa järjestettävistä tapahtumista paikallisiin sanomalehtiin, koska paikalle on toivottu lehdistöä tekemään juttua tapahtumista. Naistenpäivän tapahtumasta lähetettiin mediatiedote, joka toivottiin julkaistavan Aamupostissa. Lisäksi yritettiin saada toimittaja tekemään haastattelu Anja Tauriaisesta ja Onnensillasta, mutta se ei onnistunut. Myöskään mediatiedotetta ei julkaistu sellaisenaan, vaan tapahtumasta tehtiin lyhyt puffi. Onnensiltaan toivottiin paikalle mahdollisimman paljon ihmisiä, joten lehdessä ollut juttu toi kuitenkin tapahtumaa esille. Edes Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? seminaariin ei saatu toimittajaa paikalle, joten tiimi kirjoitti itse vapaasti julkaistavan uutisen (Liite 8). Ohjaajalta saatiin neuvo lähettää uutinen suoraan tietylle toimittajalle päätoimittajan sijaan, ja uutinen herätti huomion. Toimittaja esitti vielä lisäkysymyksiä tiimille ennen kuin julkaisi jutun (Liite 9) joka oli tehty tiimin uutisen pohjalta Sanallinen, kirjallinen ja visuaalinen viestintä Sanallinen viestintä on sanoista rakentuvaa puhetta tai kirjoitusta. Sanallinen viesti välitetään vastaanottajalle esimerkiksi sähköpostilla, puhelimella tai kasvokkain. Vastaanottaja ymmärtää viestin (tai on ymmärtämättä) käytettyjen sanojen perusteella. Myös viestin välittämiseen käytetty väline, puhuttelutyyli sekä tekstin ulkoasu vaikuttavat vastaanottajan arviointiin saamastaan viestistä. (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta-Repo 2012, 11.) Sanallista viestintää käytetään muun muassa tapaamisissa, Facebook-keskusteluissa, sähköpostiviestinnässä sekä esiintymisessä ja teorian kirjoittamisessa. Esiintymistilanteissa, kun esiinnytään omalle ryhmälle tai suuremmalle joukolle, tulee muistaa muutamia asioita. Valmistautuminen esiintymiseen on tärkeää, jotta esitettävän asiansa osaa ja ymmärtää itse mahdollisimman hyvin. Lähtökohtaisesti puhujan tulisi tietää asiasta enemmän kuin keskivertokuulijan. Ei kuitenkaan pidä puhua asioista, joista ei tiedä tai ymmärrä riittävästi, koska yleisössä voi olla myös asiantuntijoita. Puhetta tulisi harjoitella ääneen ja paras tapa olisi, ettei vain lue puhetta paperista itse esiintymistilanteessa, vaan katseen voi nostaa välillä yleisöönkin. Tulisi myös huomioida kenelle on menossa esiintymään, jotta osaa huomioida oheisviestinnän kuten pukeutumisen. (Kumpulainen 2008, ) Niin suullisen kuin kirjallisenkin viestin suunnittelu on avain hyvän viestin syntymiseen. Tekstille tulee laatia johdonmukainen rakenne ja jäsentely, jolloin lukijan on helppo sitä seurata eteenpäin. Teksti voi edetä esimerkiksi vanhasta uuteen tai ongelmasta ratkaisuun. Tekstin tuottamisen suunnittelussa täytyy pitää mielessä tavoite ja kohderyhmä. Esimerkiksi tiedotetta kirjoitettaessa tärkeimmät asiat tulisi mainita ensin. Käytetty viestintäkanava vaikuttaa myös tekstin pituuteen ja ilmauksiin. Ajatukset voi koota ensin esimerkiksi mind mapiin, mutta tärkeintä on kuitenkin että asian ydin eli juuri ne asiat joista haluat kirjoittaa tai puhua on kirkkaana mielessä. Sisällysluettelo, otsikot ja kappalejako vaikuttavat tekstin rakenteeseen

24 24 ja välittyvät vastaanottajalle. Lukijan kanssa samaa kieltä ja samoja käsitteitä käyttämällä tekstistä tulee lukijalle ymmärrettävämpi. Sanojen ja lauseiden käytössä on hyvä muistaa käyttää lyhyitä, tuttuja ja kotoperäisiä sanoja sekä lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita. (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta-Repo 2012, Åberg 2008, ) Sanallisen ja kirjallisen viestin ohella käytämme myös jatkuvasti sanatonta viestintää kommunikoidessamme. Sanatonta viestintää tapahtuu myös ilman puhetta tai kirjoitusta. Ilmeet, eleet, käsien liikkeet, kehonkieli ja ulkoasu ovat sanatonta viestintää, jotka vaikuttavat viestin tehokkuuteen, joko tehostamalla tai heikentämällä sitä. (Stanton 2009, 3.) Äänen voimakkuutta ja nopeutta muuttamalla puhetta voi havainnollistaa ja painottaa tiettyjä asioita. Uudet tai vaikeat asiat tulisi kertoa hitaalla puhenopeudella. Katse tulisi pitää kuulijassa ja oman katseen suunnalla sekä ilmeillä ja eleillä voi sanomaa havainnollistaa ja tehostaa. Seisoessa sanattoman viestinnän tehokeinot ovat paremmin käytettävissä kuin istuessa. Istuttaessa puhuja on kuitenkin yleensä ehkä helpommin lähestyttävissä kuulijan kannalta. (Lohtaja- Ahonen & Kaihovirta-Repo 2012, ) Projektityöskentelyssä erityisesti osaamisennäyttötilaisuudet ovat sellaisia, jossa esiintymistä, sanallista ja sanatonta viestintää harjoitellaan. Simulaatio, jossa ohjaajatapaaminen videoidaan, on hyvä tapa harjoitella ja nähdä omaa esiintymistään. Tässä projektissa on ollut paljon kirjallista viestintää muun muassa sähköpostien ja kutsujen osalta. Sanallista viestintää on käytetty esimerkiksi yhteistyökumppanien tapaamisissa ja tiimin jäsenet ovat lisäksi joutuneet miettimään sanatonta viestintäänsä molemmissa tapahtumissa. Kuvia ja visuaalista viestintää käytetään tekstissä tai esityksessä korvaamaan sanoja tai ennen kaikkea täydentämään sanallista sanomaa sekä parantamaan ymmärrettävyyttä. Tehokkaimmillaan visuaaliset keinot, kuten kuvat, videot tai taulukot tekevät asioista nopeammin ymmärrettäviä ja yksinkertaistavat niitä. Ne eivät välttämättä kokonaan voi korvata sanoja, mutta helpottavat viestintää oikein käytettynä. (Stanton 2009, 3, 323, 325.) Tapahtuminen palautteiden perusteella saatu tieto on analysoitu Excelissä taulukoiksi, jolloin tiedon välittyminen lukijalle helpottuu. Esimerkiksi ympyräkaaviosta näkee suoraan ja nopeasti, mikä palautteen tulos on, verrattuna kirjoituksen ja numeroiden sekamelskaan pelkän tekstin muodossa. Myös järjestettävien tapahtumien kutsuissa on pyritty käyttämään visuaalisia tehosteita. Naistenpäivän tapahtuman flyeriin (Liite 1) suunniteltiin kahvikuppi-kuva, joka kiinnitti katsoja huomion. Myös tekstien eri fonttikoilla ja lihavoinnilla saatiin esimerkiksi ajankohta nousemaan esiin. Lukija ei välttämättä lue koko flyeria, vaan silmäilee sitä, jonka vuoksi on tärkeää, että tärkeimmät asiat ovat hyvin näkyvillä. Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? - seminaarin kutsun (Liite 5) pohjana käytettiin avautuvat ovet-kuvaa, joka kuvasti sitä, että mahdollisuuksia on myös syrjäytyneille nuorille, ja näitä mahdollisuuksia pyrittiin seminaarissa parantamaan, tai ainakin alustaa sitä. Kutsu välitettiin sähköpostilla kutsuttaville niin, että

25 25 kutsu on upotettuna sähköpostiin, eli ei linkkinä, joka pitää avata, vaan näkyy heti kun sähköpostiviestin avaa Digitaalinen viestintä Viime vuosikymmenen puolivälissä alkanut verkkobuumi on nyt ehtinyt ensimmäiseen niin sanottuun kyllästymispisteeseensä, sanan monessakin merkityksessä. Yrityksissä on huomattu, että verkko ei ollutkaan ratkaisu kaikkeen, päinvastoin: verkko aiheuttikin aivan uusia ongelmia ja ennalta arvaamattomia tilanteita. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa jossa pahimmillaan on tuhansia ja taas tuhansia sivustoja hallitsemattomasti julkaistuna ja kaiken kansan katseltavissa, mutta yhtenäinen näkemys ja strategia liiketoiminnallisista lähtökohdista johdettuun digitaalisen viestinään (verkkoviestintään) puuttuu. Pahimmillaan ajatellaan, että internet on vain tekninen jakelukanava tiedostoille, joiden toimittamattomat tekstimassat uuvuttavat vastaanottajat infoähkyyn. Jotta verkkoviestintä onnistuisi ja löytäisi oikein paikkansa ja painoarvonsa yritysten ja yhteisöjen viestintäkeinojen joukossa, on ymmärrettävä sen erityispiirteitä syvemmältä kuin vain iskusanojen tasolla. On osattava määritellä digitalisoinnin (verkon mahdollistaman jakelun ja digitaalisten ilmaisukeinojen sekä tietoteknisten työvälineiden erityispiirteet) strategia, sisältöjen muodostamisen prosessi, kerronnalliset erityispiirteet, tekninen sekä ylläpidon keinot ja seurannan toteutustavat. Onnistuakseen digitaalinen viestintä edellyttää uudentyyppisten taitojen ja osaamisen kehittämistä yhteisöissä. Digitaalinen viestintä vaatii ominaislaatunsa mukaisen kerronnan ja ilmaisun ymmärrystä, sitä ymmärrystä sanotaan medialukutaidoksi, ja sen ymmärryksen käyttämistä viestinnällisesti kutsutaan mediatajuksi. Turhan usein viestinnän teho jää mitättömäksi sen vuoksi, ettei ilmaisullisiin ja kerronnallisiin menetelmiin ole panostettu riittävästi osaamista (Juholin 2013, 313.) Viimeisten vuosien aikana digitaalinen viestintä on noussut yhä enemmissä määrin yritysten yhdeksi tärkeimmistä viestintäkanavista. Yritysten ja yhteisöiden on mukauduttava siihen todellisuuteen, että sosiaalinen media, älypuhelimet ja viimeisimpänä tabletit, kuten Ipadit, ovat luoneet uuden digitaalisen viestinnän todellisuuden, jonka kesyttäminen liiketoiminnan käyttöön on lähes välttämätöntä jokaiselle yritykselle ja yhteisölle. (Juholin 2013, 308.) Ilman selkeää ja kaikille ymmärrettävää digitalisoinnin strategiaa, on mahdotonta kohdistaa verkkoviestinnän toimenpiteitä oikein. Strategiatyö lähtee viestintästrategiasta ja verkkoviestintä peilataan niihin tavoitteisiin, jotka liiketoiminnalle on asetettu. Tarkastellaan siis, miten digitaalinen viestintä parhaiten voi tukea yrityksen/yhdistyksen päivittäistä liiketoimintaa ja sille asetettuja päämääriä. Kannattaa myös ottaa riittävän pitkä aikaperspektiivi digitaali-

26 26 sen viestinnän strategialle. Jotta strategiatyö onnistuu parhaiten, on analysoitava, miten digitaalinen viestintä vaikuttaa tuote- ja brändistrategiaan, hinnoitteluun, jakeluun sekä markkinointiviestintään. Internet on muuttanut perusteellisesti tapoja, joilla strategioita on mahdollista kehittää. (Juholin 2013, 310.) Digitaalinen viestintä on tehokkainta, silloin kun tarvitaan ajasta ja paikasta riippumatonta ja monipuolisesti vuorovaikutteista alustaa. Jos verkkopalvelut jätetään staattiseksi dokumenttisiiloksi, menetetään verkon potentiaaliset hyödyt. Staattisuus karkottaa käyttäjät hyvin nopeasti, samoin käy jos viestintä jauhaa menneisyydessä eli sitä ei ole päivitetty riittävän usein, myös huono käytettävyys on varma tapa tuhota digitaalisen viestinnän mahdollisuudet. (Juholin 2013, 322.) Yhteistyökumppanin olisi hyvä tehdä digitaalisen viestinnän strategia, jolloin sosiaalisen median kanavista saataisiin enemmän irti. Tarkempia kehitysehdotuksia löytyy kappaleesta Markkinointiviestintä Markkinointiviestintä on usein se, mitä luullaan ainoaksi tavaksi markkinoida, koska se on julkista ja näkyvää. Sen avulla markkinoilla annetaan lupaukset ja herätetään kiinnostusta oman yrityksen tarjontaa kohtaa. Markkinointiviestintäkohteet ovat erilaisia yrityksessä ja eivoittoa-tuottavassa, niin kutsutussa non-profit organisaatiossa. Yritysten markkinointiviestinnän tavoitteena on pääosin lisätä myyntiä, kun taas julkinen organisaatio tai järjestö pyrkii markkinointiviestinnällä vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen. Markkinointiviestintä perustuu yrityksen tai yhdistyksen markkinointistrategiaan, jossa selvitetään tarkkaan millä periaatteilla varmistetaan menestyminen kilpailussa ja mihin tulevaisuudessa tullaan panostamaan. Markkinoitavat tuotteet tai palvelut ovat tuotteistettuja, eli yritys tai yhteisö on tarkkaan pohtinut mitä tarjotaan ostettavaksi tai kulutettavaksi ja tarkoituksena on tyydyttää asiakkaiden tarpeet ja mielihalut mahdollisimman hyvin. Näiden asioiden perusteella laaditaan markkinointisuunnitelma ja strategia. Strategian perusteella suunnitellaan markkinointiviestintä, jonka kohteena ovat sekä kuluttajat että jälleenmyyjät. Markkinointiviestintä koostuu seuraavista osista: mainonta, myyntityö, myynninedistäminen sekä tiedotus- ja suhdetoiminta eli PR. (Juholin 2013, 261.) Projektitiimi käytti erilaisia markkinointiviestinnän keinoja. Mainontaa käytettiin pääosin flyerin sekä sähköpostin muodossa Naistenpäivän osalta. Tiimi teki myös myyntityötä saadakseen yhteistyökumppaneita kiinnostumaan tapahtumien ideoista ja ymmärtämään hyödyn jonka he saavat olemalla mukana. Tiedotustoimintaa oli mediatiedotteiden muodossa, joita lähetettiin sekä Naistenpäivän tapahtumasta ennen tapahtumaa, sekä ennen ja jälkeen seminaarin. Media teki Naistenpäivästä puffin ja seminaarista isomman artikkelin.

27 Viestinnän mittaaminen ja arviointi Viestinnän ammattilaisia on usein moitittu siitä, ettei heillä ole antaa luotettavia ROI-arvoja (Return on investment) viestinnän vaikutuksista. Viestinnän kohdalla ROI-arvo tarkoittaa sitä, miten paljon tuottoja tai kustannussäästöjä viestintään sijoitetulla pääomalla on saatu aikaan. Tämän osoittamista pidetään hankalana, sillä viestintä harvoin vaikuttaa yksinään. Onnistunut viestintä ei takaa tuloksia ja epäonnistuneesta viestinnästä huolimatta organisaatio voi menestyä. Viestinnästä puhuttaessa mietitäänkin usein mitä pitäisi mitata ja millaisia mittareita tulisi käyttää. ROI-arvot ja liidit (sales lead), joilla tarkoitetaan tuotteistasi, palveluistasi tai ajatuksistasi kiinnostuneiden ihmisten määrää, ovat yhä paljon käytetty tapa mitata viestinnän tuloksia tuotoksen kautta. (Juholin 2013, 416. Scott 2013, ) Tuotos on mitattavissa laskemalla ja havainnoimalla, kuten esimerkiksi tapahtuman osallistujamäärä tai myyntitulokset. Hyvin suunnitellun viestinnän tavoitteet pyrkivät kuitenkin tuotoksen sijaan lopputulokseen. Lopputulos on mitattavissa kyselyillä tai haastatteluilla ja selvityksen kohteena voi olla esimerkiksi vaikuttivatko viestit kohderyhmän mielipiteisiin, asenteisiin tai käyttäytymiseen. (Eulenberger ym ) Viestinnän onnistumista on vaikea arvioida, ellei sille ole asetettu tavoitteita ja mittareita. Välittömiä tuloksia on yleensä vaikea todentaa ja siksi viestintää onkin seurattava ja arvioitava sekä nyt, että pitkällä aikavälillä. Arviointi tähtää toiminnan kehittämiseen ja on jatkuva sykli, joka pohjautuu organisaation toiminnalleen asettamiin tavoitteisiin. Alla olevan kuvion mukaisesti sykli koostuu neljästä eri vaiheesta, joita ovat suunnitelmien arviointi, prosessien seuranta, vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen. (Juholin 2013, 414, 417.) Kuvio 5: Arvioinnin sykli (Mukaillen: Juholin 2013, 417.)

28 28 Luotaus kohdistuu tulevaisuuteen ja se on heikkojen signaalien etsimistä sekä organisaation sisällä että toimintaympäristössä. Sen avulla pyritään havaitsemaa toiminnan kannalta oleelliset muutokset, jotta tarvittaviin toimiin voidaan ryhtyä ajoissa. Kun heikko signaali on havaittu, tulee pohtia millainen muutos on kyseessä ja onko se uhka vai mahdollisuus. (Åberg Juholin 2013, , 432.) Luotauksen kautta saatua tietoa käytetään suunnitteluun ja niiden arviointiin. Suunnitelmia arvioidaan miettimällä ollaanko tekemässä oikeita asioita, perustuvatko suunnitelmat oleelliseen tietoon ja tukevatko ne organisaation toimintaa. Prosessien seurannassa tarkastellaan puolestaan nykytilannetta, mitä tapahtuu tällä hetkellä tai millaisia välittömiä vaikutuksia on syntynyt. Seuranta on tärkeässä roolissa erityisesti kriisitilanteissa, jotta voidaan päättää jatkotoimista. (Juholin 2013, 415, , 426.) Vaikuttavuuden arvioinnissa mietitään mitä on saavutettu. Saavutettiinko viestintästrategiassa asetetut tavoitteet? Sitä voidaan arvioida miettimällä millaisia muutoksia on saatu aikaan ja ovatko ne tavoitteiden mukaisia. Mittaamisella saadaan numeerista tai kuvailevaa tietoa toiminnan kannalta oleellisista asioista ja mitattavina asioina voivat esimerkiksi olla eri tahojen kokemukset organisaatioista, tunnettuus tai vaikkapa maine. Kuten aiemmin todettiin, arviointi tähtää kehittämiseen ja sen vuoksi kehittäminen onkin syklin tärkein vaihe. Aiemmat toimenpiteet on tehty sitä varten ja seuranta ja mittaaminen antavat tarvittavat välineet kehittymiselle. Kehittämiseen kuuluvat arviointitiedon käsittely, vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen sekä konkreettiset suunnitelmat toimenpiteistä. Oleellista on miettiä mitä uutta tietoa saatiin ja miten kehittää asioita sen pohjalta. (Juholin 2013, 441.) Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry:n kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa on ollut paljon viestintää molempien tapahtumien osalta. Ensisijaisena tavoitteena viestinnän suhteen oli saada eri tahoja mukaan tapahtumiin; naistenpäivän tapahtumassa yrityksiä sekä yhteistyökumppaneita mukaan osallistumaan tilaisuuden järjestämiseen ja seminaarissa puolestaan eri alojen ammattilaisia pitämään puheenvuoroja. Naistenpäivän tapahtumassa yhteistyötahojen mukaan saaminen oli haastavampaa. Tilannetta seurattiin koko ajan ja saatuihin vastauksiin reagoitiin nopeasti, mutta kuten aiemmin todettiin, viestintä harvoin vaikuttaa yksinään. Naistenpäivän tapahtumassa haasteeksi nousi ajankohta, joka oli monelle taholle hankala. Viestintä oli onnistunutta mutta siitä huolimatta kaikkia haluttuja tahoja ei saatu mukaan osallistumaan tapahtuman järjestämiseen. Seminaarin ohjelmaa suunniteltaessa ja puhujia kootessa viestinnän tuotos oli puolestaan loistava. Eri alojen ammattilaiset ilmaisivat välittömästi mielenkiintonsa olla mukana seminaarissa ja tilaisuuteen saatiin kattava edustus eri tahoja. Onnistunut viestintä tuotti tulosta.

29 29 Seuraavana tavoitteena viestinnän suhteen oli saada järjestettäviin tapahtumiin osallistujia. Tuotoksen kautta viestintää arvioidessa voidaankin tarkastella tapahtumien osallistujamääriä. Kummassakaan tapahtumassa osallistujien paljous ei ollut tärkeimpänä tavoitteena, vaan pikemminkin osallistujien laatu. Naistenpäivän tapahtumaan haluttiin saada erityisesti alle 60- vuotiaita kävijöitä, jotka eivät ole vielä mukana Setlementtiyhdistyksen toiminnassa. Vaikka kokonaiskävijämäärä jäikin vähäiseksi, reilusti yli puolet palautteen jättäneistä kuului tavoiteltuun kohderyhmään. Seminaarilla taas tavoiteltiin terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia ja opiskelijoita sekä kaupungin päättäjiä, ja osallistujat koostuivatkin juuri edellä mainituista ryhmistä. Tavoitteisiin pääsyä mitattiin molemmissa tapahtumissa tilaisuuden jälkeen kerätyllä palautteella. Tavoitteena oli saada molemmille tapahtumille mediajulkisuutta, joten tärkeänä osana projektin viestintää oli mediatiedotteiden laatiminen. Kyseisiä viestintätapahtumia voidaan pitää erittäin onnistuneina, sillä molemmat tapahtumat ylittivät uutiskynnyksen ja päätyivät paikalliseen Aamupostiin. Naistenpäivän tapahtumasta saatiin lyhyt, ennen itse tapahtumaa julkaistu informatiivinen artikkeli ja seminaarista jälkikäteen kirjoitettu uutinen. Uutinen seminaarista herätti myös keskustelua ja poiki sitä myötä lisää palstatilaa tärkeälle aiheelle. Kaiken viestinnän tärkeimpänä tavoitteena on kuitenkin tapahtumien lopputulos. Naistenpäivän tapahtuman osalta organisaation tavoitteena oli tehdä yhdistyksen toimintaa tunnetummaksi ja saada ihmisiä lähtemään mukaan toimintaan. Tavoitteisiin pääsyä mitattiin kyselylomakkeella ja saadun palautteen mukaan tapahtuma oli onnistunut. Vaikka kävijämäärä jäi pieneksi, tapahtumalla tavoitettiin yhdistyksen toiminnasta tietämättömiä ihmisiä ja saatiin muutamien siitä kiinnostuneiden henkilöiden yhteystietoja. Seminaarin päätavoitteena oli koota yhteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jakaa tietoa sekä luoda verkosto, jolla lähteä yhdessä hakemaan rahoitusta syrjäytyneiden nuorten avuksi. Seminaarin onnistumista ja tärkeyttä mitattiin kyselylomakkeella ja samalla osallistujilta tiedusteltiin myös mielipiteitä ja näkemyksiä käsitellystä asiasta. Viestinnän tuloksia ei aina nähdä välittömästi ja se, saadaanko eri tahot lähtemään mukaan rahoituksen hakemiseen, selviää lähitulevaisuudessa. Tämä antaa varsinaisen vastauksen siitä, saavutettiinko asetettu tavoite. 4 Projektin toteutus ja aikataulu Projektin toteutuksesta vastasi liiketalouden opiskelijoiden muodostama projektitiimi ja ohjaajina Maija Huhta sekä Pirjo Lappalainen. Yhteistyökumppanina toimi Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen puheenjohtaja Anja Tauriainen ja yhdistyksen ulkopuolelta Armi Kallas. Projekti alkoi briiffillä Laurea-ammattikorkeakoulussa Hyvinkäällä, jossa olivat mukana projektitiimi, ohjaajat sekä yhteistyökumppanit. Briiffissä projektin osapuolet tutustuivat toisiinsa ja yhteistyökumppani kertoi projektin taustasta ja tavoitteista. Projektissa tavoitteena oli

30 30 suunnitella ja toteuttaa kaksi tapahtumaa keväällä Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Järjestökeskus Onnensillassa Hyvinkäällä ja sen tarkoituksena oli tuoda esiin Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen toimintaa ja Järjestökeskus Onnensiltaa. Tavoitteena oli myös että yhdistyksen toiminnasta kiinnostuisi uusia, nuoria henkilöitä. Toisen tapahtuman aiheena oli hyvinkääläisten syrjäytyneiden nuorten aikuisten asema ja sillä tavoiteltiin eri tahojen yhteistyön parantamista ja edelleen myöhemmin hankkeen järjestämistä, jolle haettaisiin RAY:ltä rahoitusta. Tapahtuma oli ja se järjestettiin Hyvinkään Seurakuntakeskuksen Juhlasalissa. Briiffissä sovittiin, että tiimi käy Onnensillassa , jolloin tiloihin tutustuttiin ja tiimi näytti yhteistyökumppaneille laaditun projektisuunnitelman. Tehtävän nimi Kesto Alku Loppu Suunnittelu 31p Aloituspalaveri 1p Projektinsuunnittelu 11p Tapaaminen Onnensillassa 1p Mind map 11p Toimeksiantajatapaaminen 1p Viestintäsuunnitelma 1p Tutustuminen Onnensillan tiloihin 1p Teoria 33p Teoria: Tapahtuman järjestäminen 5p Osaamisennäyttö 1p Teoria: Viestintä 14p Osaamisennäyttö 1p Toteutus 51p Tapahtumaan liittyvä kontaktointi 21p Tapahtuman markkinointi 13p Mainos 1p Naistenpäivän Olohuone 0p Jälkimarkkinointi 5p Seminaariin liittyvä kontaktointi 37p Seminaarin markkinointi 28p Teaser-kutsu 1p Varsinainen kutsu 1p Muistutusviesti 1p Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? 0p Jälkimarkkinointi 9p Raportointi 24p Loppuraportin valmistelu 19p Tulosten esittely toimeksiantajalle 1p Arviointi 0p Projektiseminaari 1p Taulukko 1: Projektin aikataulu

31 31 Alkubriiffin jälkeen tiimi perusti projektin projektinhallintaohjelmaan ja allekirjoitti tiimi- ja projektisopimuksen. Facebook-ryhmä perustettiin tiimin keskinäistä yhteydenpitoa varten ja sitä käytettiin tiimin yhteydenpitoon viikoittaisten tiimi- ja ohjaajatapaamisten lisäksi ahkerasti. Myös tapahtumien suunnittelu ja projektisuunnitelman teko aloitettiin heti. Idea ensimmäisen tapahtuman rennosta kaikille yhteinen olohuone teemasta oli suunnittelun lähtökohta. Tapahtumaan suunniteltiin eri toimijoiden/yhdistysten pisteitä, jossa he voisivat esitellä omaa toimintaansa. Tarkoituksena oli järjestää kaikille sopivaa tekemistä ja ohjelmaa. Samaan aikaan projektitiimi alkoi jo hankkia yhteystietoja huhtikuussa järjestetyn Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? seminaarin puhujiksi ja kuulijoiksi. Yhteystiedot jaoteltiin puhujiksi ja kutsuttaviksi ja kirjattiin Exceliin. Projektisuunnitelma esiteltiin yhteistyökumppaneille tapaamisessa Onnensillassa Samalla viikolla tiimi otti yhteyttä tapahtuman yhteistyökumppaneihin, joita toivottiin Naistenpäivän tapahtumaan mukaan. Alustava projektissa tarvittavan teorian mind map esiteltiin ohjaajille ja osaamisennäyttöjen aikataulu sovittiin Tiimi kokosi tietoperustan aiheista: tapahtuman järjestäminen sekä viestintä. Viikolla 7 Hyvinkään Kaupunginjohtaja saatiin Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? seminaarin suojelijaksi ja Hyvinkään kaupunki tarjoutui maksamaan seminaarin kahvitarjoilun. Myös seminaarin puhujille tarkoitettu, tiimin yhdessä suunnittelema sähköpostiviesti suunniteltiin viikolla 7 ja lähetettiin Myös mediatiedote tapahtumasta lähetettiin Aamupostiin. Keskiviikon Aamupostissa oli tiimin tekemän mediatiedotteen perusteella tehty pieni lehtijuttu, joka on liitteenä 3. Hyvinkään Viikkouutisten ja Aamupostin yhdistys- palstalle laitettiin myös mainos tapahtumasta ja se julkaistiin lehdissä viikolla 8. Yhteistyökumppanit olivat läsnä Laureassa pidetyssä tapaamisessa. Naistenpäiväntapahtumaan olivat tulonsa varmistaneet Irma Pahlman, Hyvinkään Kameraseura sekä Laurean markkinointitiimi. Tapahtuman palautelomake saatiin valmiiksi ja flyer, jota tiimi jakaisi tapahtumaviikolla lähialueiden rappukäytäviin ja ilmoitustauluille, lähetettiin myös yhteistyökumppaneille. Flyer toimi mainoksena ja se julkaistiin Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen Facebook-sivuilla Projektitiimi kävi kysymässä K-Supermarket Vieremästä sponsorointia tapahtuman kahvitarjoiluun sekä askartelutarvikkeita Tigerista. Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? - seminaariin oli tässä vaiheessa saatu jo neljä puhujaa. Seminaarista lähetettiin ennakkomarkkinointikirje (Liite 4) sekä muistutusviesti puhujiksi pyydetyille, joilta ei ollut vastausta saatu. Ennakkomarkkinointikirje julkaistiin myös Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen Facebook-sivuilla 26.2.

32 32 Projektitiimi tapasi yhteistyökumppanit 4.3. Onnensillassa. Tällöin käytiin läpi tapahtumapäivän aikatauluja ja suunniteltiin paikkajakoa ja vastuualueita. Tapaamisen jälkeen tiimi kävi hakemassa Prismasta askartelutarvikkeita lasten touhupistettä varten. Myös palautelomake ja flyerit tulostettiin ja jaettiin tapahtumaviikolla. Sunnuntaina tapahtuma järjestettiin. Projektitiimi sekä Armi Kallas ja Kaj Mönkkönen kokoontuivat Onnensillassa ennen tapahtuman alkua. Hyvinkään kameraseura tuli myös paikalle ja heille järjestettiin tila valokuvanäyttelyä varten sekä photobooth-piste. Lapsille tehtiin oma askartelupiste alakertaan. Arvontaa varten arpajaispalkinnot merkittiin ja arpalipukkeet taiteltiin. K-Supermarketista edellisenä päivänä haetut kahvit ja pullat laitettiin esille. Tapahtumassa kävijöitä oli kävijälaskurin mukaan 27(Liite 2) vastasi 8 henkilöä. Palautteen tulokset on analysoitu kappaleessa 5. Palautekyselyyn vastanneiden kesken arvottiin risteilylahjakortti, jonka arvonta suoritettiin ja voittajaan otettiin yhteyttä Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? - seminaarin kaikki 8 puhujaa olivat selvillä Ensimmäinen osaamisennäyttö tapahtuman järjestämisprosessista pidettiin Tiimi teki aikataulun seminaarista ja puheenvuoroista, joka valmistui lopulliseen muotoonsa Kutsuja lähetettiin Puhujien Powerpoint-esitykset pyydettiin ennen seminaaria ja ne koottiin yhdeksi Powerpoint-esitykseksi. Itse seminaaripäivänä 7.4. projektitiimi tulosti palautelomakkeet ja ohjelman, jotka jaettiin osallistujille sitä mukaa kun he saapuivat paikalle. Seminaarin aluksi projektitiimi esitteli itsensä ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Anja Tauriainen kertoi seminaarin taustasta ja tavoitteesta. Jokaisella tiimin jäsenellä oli oma vastuualueensa tapahtuman aikana, jotta aikataulu, tekniikka, puhujien esittely ja kiittäminen sujuisivat mahdollisimman hyvin. Myös muistiinpanoja tehtiin lehtijuttua varten. Seminaariin osallistui 50 henkilöä, puhujat ja projektitiimi mukaan lukien. Seminaarista saatu palaute analysoitiin Koska paikalle ei tullut median edustajaa, projektitiimi teki ja lähetti 8.4. Aamupostin toimittajalle lehdessä julkaistavan artikkelin. Toimittaja vastasi viestiin ja pyysi tavata projektitiimin valokuvaa ja tarkempia tietoja varten. Juttu julkaistiin Aamupostissa (Liite 9). Seminaarin puhujia kiitettiin kiitoskirjeellä, jotka lähetettiin 9.4. Projektin väliarviointi pidettiin ja oli projektin toinen osaamisennäyttö, aiheena viestintä. Tiimi oli lähettänyt tietoperustan ohjaajille kommentoitavaksi Tämän jälkeen projektitiimi aloitti tulosten analysoinnin ja loppuraportin työstämisen. Tiimi lähetti myös kiitoskirjeen seminaariin osallistuneille. Kiitoskirjeessä oli annettujen palautteiden perusteella mainittu tärkeimmät perustelut seminaarin onnistumiselle ja kehitysehdotukset. Kirjeessä

33 33 mainittiin vielä seminaarin tavoitteesta koota eri tahojen toimijat yhteen moniammatillisen yhteistyön parantamiseksi. Loppuraporttia koottiin Projektin tulokset esiteltiin yhteistyökumppaneille 6.5. Tulostenesittelyssä projektitiimi antoi palautetta ja kehitysehdotuksia yhteistyökumppaneille. Kehitysehdotukset on kirjattu kappaleessa 13. Projektiseminaari oli Projekti päättyi arviointiin Hyvinkääläisten yhteinen olohuone -tapahtuman tulokset Hyvinkääläisten yhteinen Olohuone tapahtuma järjestettiin Järjestökeskus Onnensillassa ja sen tarkoituksena oli esitellä Onnensillan tiloja ja tuoda esiin Setlementtiyhdistyksen toimintaa. Tilaisuus oli kaikille avoin, mutta sinne toivottiin erityisesti alle 60-vuotiaita, jotka eivät ole vakituisesti mukana Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen toiminnassa. Tapahtumassa vieraili kävijälaskurin mukaan 27 henkilöä ja palautekyselyyn vastasi 8 henkilöä. Suurin osa Naistenpäivän kävijöistä oli yli 45-vuotiaita. Miehiä ja naisia kävi lähes yhtä paljon. Kysyttäessä tapahtuman onnistumisesta, olivat kaikki kahdeksan vastaajaa sitä mieltä, että tapahtuma oli onnistunut ja lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tapahtuma oli erittäin onnistunut. Kuusi (6 kpl) vastaajaa antoi arvosanaksi vähintään 4. Kukaan ei ollut sitä mieltä, että tapahtuma olisi epäonnistunut tai täysin epäonnistunut. Puolet (4 kpl) Kuvio 6: Tapahtuman osallistujien ikäjakauma

34 34 Kuvio 7: Arvosana tapahtuman onnistumiselle Lisäksi vastaajilta kysyttiin olisivatko he kiinnostuneita saamaan sähköpostilla tietoa Hyvinkään Setlementtiyhdistyksen toiminnasta ja kolme vastasi olevansa kiinnostunut. Palautteessa tiedusteltiin myös, minkälaista toimintaa he toivoisivat Järjestökeskus Onnensillassa olevan. Nykyistä toimintaa kehuttiin monipuoliseksi ja että se on riittävää. Ehdotuksina tuli hankkia esimerkiksi luennoitsijoita tai kirjailijavieraita tilaisuuksiin. Myös lapsiperheiden huomiointia toivottiin järjestämällä lapsille muutamiksi tunneiksi valvottu tila, jolloin aikuiset voivat osallistua muuhun toimintaan. Ihan tavallista sunnuntaipäivän viettoa ja yhdessäoloa kaivattiin lisäksi. Kuvio 8: Oletko kiinnostunut Setlementtiyhdistyksen toiminnasta 6 Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? -seminaarin tulokset Onko Hyvinkäällä hyvä huomen? -seminaari järjestettiin Hyvinkään Seurakuntakeskuksen juhlasalissa tiistaina klo Seminaarissa käsiteltiin syrjäytyneiden nuorten

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Mikä on brändi? Oppisopimuksen brändi Oppisopimuksen brändi Q Kuinka hyvin oppisopimus tunnetaan

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Tapahtumamarkkinointi

Tapahtumamarkkinointi Tapahtumamarkkinointi Nimi: Maria Ruokonen Päivämäärä: 20.2.2012 Kirjapisteet ennen tätä esseetä: 25 Pisteet: 3 Tekijä: Helena Vallo, Eija Häyrinen ja Riikka-Mari Muhonen, Laura Heikkinen Kirjan nimi:

Lisätiedot

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 23.9.2014 Eija Eloranta Yhdistyksen viestinnän tehtävänä: persoonallisuuden esilletuominen, erottautuminen, omaleimaisuus = mielenkiinnon herättäminen! Olipa

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS Opas onnistuneeseen osallistumiseen Suunnittele! Toteuta! Seuraa! Arvioi! = Paras ikinä saatu tulos! easyfairs.com easyfairs työkalupakki Tervetuloa näytteilleasettajaksi easyfairs

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

TAPAHTUMAT MYYNTIKANAVANA JOHANNA JYLHÄ-OLLILA

TAPAHTUMAT MYYNTIKANAVANA JOHANNA JYLHÄ-OLLILA TAPAHTUMAT MYYNTIKANAVANA JOHANNA JYLHÄ-OLLILA Tapahtumat: kysymyksiä Minkälaisissa tapahtumissa käyvät (tapahtumaprofiili) Kuinka monessa tapahtumassa / vuosi Tapahtumamyyntikanavan merkitys yrityksessä

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 EXPO 2010 - SUURMENESTYS Kävijöitä virpoi yhteensä lähes 67 000. Aiemmat ennätykset rikottiin + 35 %! Ei huono, kun posse oli enimmäkseen tyytyväinenkin.

Lisätiedot

Brändikirja. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Brändikirja. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Brändikirja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Lukijalle 2 Lukijalle Tämän brändikirjan tarkoitus on avata identiteettiämme, innostaa sinua ajattelemaan uudella tavalla ja sitä kautta selkeyttää

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJAINFO

NÄYTTEILLEASETTAJAINFO NÄYTTEILLEASETTAJAINFO ESIMIES&HENKILÖSTÖ, MEETINGS&EVENTS, EMPACK JA SISÄLOGISTIIKKA 2015 Anne Peuraniemi, Annika Puotsaari 11/08/2015 1 FAKTAA JA LUKUJA Aktiivinen näytteilleasettaja = tyytyväinen näytteilleasettaja

Lisätiedot

Kyselyn kohderyhmänä olivat perjantai-illan vieraat sekä lauantain näytteilleasettajina toimineet yritykset.

Kyselyn kohderyhmänä olivat perjantai-illan vieraat sekä lauantain näytteilleasettajina toimineet yritykset. 13.11.2014 Mielipidekysely Nurmijärvi NYT tapahtumasta 24-25.10.2014 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta oli 31.10 9.11.2014 Kyselyn kohderyhmänä

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta Luonnos 1(5) Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta 1 Kuvaus hankkeen viestinnästä Hankkeen onnistuneen läpiviennin edellytyksenä on oikea-aikainen ja täsmällinen viestintä, joka

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5. MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.2014 Tässä kalvosetissä tiimimme esittelee projektin ja siitä

Lisätiedot

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinoinnin tehtävät 1. Liidien tuottaminen 2. Liidien laadullistaminen 3. Tuotteiden ja palveluiden tunnettuuden kehittäminen

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot