Tekniikan Maailma 4/

Transkriptio

1

2 Tekniikan Maailma 4/

3 uhtaanvalkoinen siipi lipuu matalalh aenettomesti suhahtaen. Riippuliitimien sulava kaartelu tunturinhuidpujen velisessa taivaansinessi kaunis niky. Taivaalla Iiitelevit suomalaisten riippuliitejien ydinjoukko lukeutuvat pilotit Heikki pimli, J.nne Koivr mlkl Tenho S.lmlnen. Pallas kevettalvella teydellinen lentopaikka, koska vallitsevien tuulten kohdatessa jyrkat tunturiseinamet syntyy sopivia rinnetuulia, jolloin ilmaan nouseminen nistuu muutamalla juoksuaskeleella. Huhtikuussa aurinko lissl(si lammittaii tuntureita ympe.6ivee havumetsda, miki mytis synnyttae nousevia ilmavirtauksia. Mien huippujen ansiosta lentemiseen hyvet mahdollisuudet lahes tuulen suunnasta riippumatta. vain pohjois- luoteistuulilla olosuhteet eivet ob kovin otollisia. l$tuulilla voi p;aste lihamaan Pyhekurun ylle jota pidetaen yhtene Lapin upeimmista paikoista.vallitseva tuulensuunta kuitenkin lounaassa, jolloin riippuliitimil16 voi kaarrella tunturien yhpuolell aamusta my6- h;an iltapeivssn. Heikki Pimi6n lentolaitevalikoimaan kuuluvat riippuliidin, varjoliidin Aiuokan ultrakevyt lentoke, niin sanottu trike. "Vuodessa kertyy 'l suunnilleen lentotuntia. Keveiista jnekin elokuulle esiintyy hyvia termiikkefii, jolloin mahdollisuuksien mukaan lennet5en.iippultitimella. Varjoliidin varalajl trikelh rnennaan silloin, kun ei ole nostavia kelej6 tai hinausta saatavillaj Pimiille lentemisests vuosien mittaan muodostunut el5mintapa samalla eriianbista filosofiaa, iossa nakdkulmat ymparist66n l IUnVALUSUUS httcn. J. o, ioirn lann alkuvalhiatalut ayytt t.hdi huol.lh r. llhro kilrctrt, '

4 maailmaan avartuneet ihan taruustasolle saakka. Matkalenn paikoilleen useimmiten alumiiniput- paine ei lommouttaisi etureunaa eri tavalla, kuin jo5 lat atukset olisivat olleet pelkesteen maan- yli 300 kilometria. materiaalei$a tyypiste riippuen Nykyaikaisen siiven liukuluku Suomen enndtys tslla hetkella kirungolla, kokaisuus palnaa kovassa vauhdissa. pinnalla. Riippuliid harrastajia Suo- noin 30 kiloa- Purjekankaisen siiven 1:15, Tasaisessa ilmassa. jossa ei ole "Ennen kinnykoitii yksi matkalentamisen suola oli se, ettei koskaan kaksin- tai jopa kolminkertainen metria. Liitimen lentokunto virit- sia. siipi vajoaa talktin sata metria messa parisensataa. Varjoliit;jie kirkiveli 5uunnilleen kymmenen nousevia tai laskevia ilmavirtauk- tiennyt, millaiseen pihaan laskeutui. m:iara, sills varjoliitimen kuljetetta- teminen kest:i5 varttitunnin. puolentoista kilometrin matkalla. Puhelinta iouduttiin kyselemaan, vuus palj helpompaa.varjolii- Vahtamettdmiin tai tarpeellisiin Kaksikankainen topless-siipi painaa jotta poispoimtoille saatiin ilmoitettua, missii ollaan. Paras matkalento liidin useimmiten aut katolla. Riip- kytkin, kyper; seke ilmanpaineen AloittelUalle tarkoitettu yksikan- din kulkee katevesti selassa, riippu- varusteisiin kuuluvat lis5ksi hinaus- noin 35 kg. olisiollut sellainen,josta ei olisi tarvinnut tulla lainkaan takaisin." tuntuu ehk5 pelottavammalta kuin mittari variometri. Mittarit kerto- lento-ominaisuukia lentovakautpuliito, jossa mennaan peii edelld, mittaamiseen perustuvat korkeus- kainen siipi rakennettu hidasvarj varassa keinuminen. vat korkeuden, nousu- tai laskuno- ta painottaen, Siiven tukirakenteet Siivet s Hsse taivaalle Mituntisetjopa satojen kilo- peuden, lentopeuden ia Hmpoti- selvasti nakyville, siipi painaa Mipuolisena yleisnera tunnettu Leardo da Mn(i suunnitteli ean taysin mahdollisia. Vaikka riip- j muuta hyddyllista tietoa. pienempi kuin suorituskykyisem- metrien pituiset lennot nyky- lan sek; uusimmat mallit li$ksipal- noin 25 k9. Liukuluku 1:7 puolet nerokkaita lentolaitteita, mutta tarkkaan eitiedetii, miten hyvin han - matkalento, pystyvat rohkeimmat dio jolla ollaan yhteydessa muihin puliitimill: lennetsan paaasiassa LisSvarusteena voiolla ilmailura- misse siivissa. n istui tavoitteessaan saada lhminen taitavimmat pilotit my6s neytt;- lent:ijiin lennjohto, mutta laiviin taitolentoliikkei5iin.5in;nse len- tetta varten tarvitaan viranomaislu- kohoamaan siivilleen. Leard piirustusten pohlta rakennetuilla t;minen ei ole extreme-laji, mutta vat, sitii voivat k5yftee vain a5ianvoi siivelle vetaa AarityylillSkin. Riip- mukaisen koulutuksen saaneet hen- liitimilla kuitenkinykyaanoustu menestyksekkaasti ilmaan. puliitimelle Iennettyjopa Mount kiliit. Gps:n kiiynd lisedntynyt. Saksalainen Otto Lilienthal oli Evere5tin ylitse. lentolaitteiden liitokeiden Jopa 100 km/h uranuuna 1800-luvun loppupuolella. Hin osoifti, etta halliftu len- muuttamalla varsinaisessa merkityksessa lent;e. Ohjeus p";noptt.* Riippuliitimella ihminen voi sanan taminen ilmaa painavammilla lentolaitteilla ilman ulkoista voiman- jeykkdrunkoinen painopisteohtta- minnalla siiiidelliiiin korkeutta, no- Riippuliidin kevytrakenteinen Tuuli suhisee korvissa, omalla toi liihdette mahdollista. Hen tosin lopulta menehtyi er;asd ko- labteita. Lentimisessii hyodynne- Lentopeudetsuhteellisen va lentolaite ilman ulkoisia voiman- peutta lentorataa. keilussaan. taen nousevia ilmavirtauksia eli niin alhaisia. noin km/h, mutta Maailmansotien jslkeen amerikkalainen Francis Rogallo suunnit- Pilotti riippuu vatsallaan siipeen mahdollista saavuttaa yli 100 kllo- sanottu termiikkej;, niin sanotuilla topless-siivilla teli avaruusalusten paluurjestef kiinnitetyiss:i pehmustetuissa val- metrin tuntinopeuksia, Kisasiiven mie kehitti taitettavan deltasiiven. issa oh.iaa riippuliidinte kasilldiin siipiprofiiliin muod tu latat, Innokkaat kokeilunhaluiset ilmailunharra5tat lostivat Rogall sif siirtemelle.lennaikanavalspus- pit;v;t kangassiiven tehokkaassa trapetsista painopisteens5 asemaa jotka usein hiilikuitua, ne vesta juoksemalla ilmaan nostettavan lentolaitteen, ensimmeisen var- mahdollista myd5 kylm5lle seelle. sa, Liseksi etureunan alueella "a!hdis- illlftl"h:il,1]! :: ]l.n:'j' kay- i; hmp6 t;n sekii uustmm;r ma t tt- si suljetaan, jolloin lentiiminen muodossaai kovassakin sinaisen riioduliitimen. Pakollisena varusteena pelas- tetein kovikkeita, jotta virtauksen siiksi palr muur. hy6dylllsti tbto.. lhminen oli nyt lahempana unelmoimaansa linnunlentoa kuin kos- lentokelvottomaksi tulleen liitimen tautumisvarjo, jolla vaurioituneen kaan aikaisemmin. Uusi laji levisi nopeasti ympari maailman.mime vuo- tisuudetsdityiputoamisestahen- VaatimUkSgna ohalla jkinlaiset mahdolsikymmenind riippuliito riippuliitimet kehittyneet valtavasti, Riippuriitimettehdasvarmis- gisse, kelpoisuustodistus lajissa kilpaitlaan maailmanmesltei{ho Salmln n rilppullld teisia testattu, Siipi tuettu I RllPPULllDOSSA jiirjestetidn ammattitaitoista opeturta, joka noa viisiosaiseen koulutusjdrjestelmiian. Peruskurssilla k5ydean lspiolennaisiasioita aerodynamiikasta, meteorologiasta, lentos6snndist6 riippuliitimien rakenteesta. Koulutus vahvasti kdyt;nniinleheiste. Ensimmaiset lennot lennetiian kouluttan ohuksessa matalalentoina tai tandem-liitimillii, tandemia kaytet5an vahemman. Yksinlento-osuuden j6lkeen lennetiien tarkastuslento annettujen tehtiivien mu kaisesti. Tarkastu5lenn perusteella myiinnetsen kelpoisuustodistus. TdssA vaiheessa uudelle pilotille kertynyt korkeita lentojo noin neljiikymmente matalalento toiset nel.iekymmente, hdn valmi5 tkamaan lentotoimintaa itseneisesti. Harrastek rhot toimivat riippuliitokoulutu k5en iestsjine Suomen llmai- Iuliit valvnassa. hseniiseksi pilotiksi ell jerjestelman toi5elle tasolle kouluttautuminen makgaa noin'l 000 euroa. Riippuliito edullisimpia ilmailun laje. Kerhoilla koulutuskeytiis- 5e aloitteluoille rarkoitettu siipia. Uudelle pilotille sopiva harrastasaipi maksaa noin 4000 euroa. Kokeneille liitajille tarkoitettujen vapaalentosiipieo hinnat 6000 eur tuntumassa. Valat pelastusvarjo maksavat yhte ns:i noin 1000 euroa, variometri ilmailuradio yhteensa suunnilleen euroa. Hyvakuntoisla v:lineig voi njstua l6ytamaan alle puol en hintaan, kun kokeneemmat suom.l.lsia lentet haluavat paivitgt omaa uranuuriarla, alki mlah n kalustoaan suorituskykyisemmiik5i. lantoinhos5a ney hantu$i3an n rkkcia viela vuglkyilmanii tlune n har' 3tukren J:lkaankiin. ' Tekniikan M aailma 4/2OO7 a 33

5 '3i^ *-r7. rxo.s- PARI askelta itmaan. Heikki pimi5 nou5ee s 'vi een. Virtavitvaisen mlrotoisijla aerooynamikattaan rentpi 5 ven proll]lt, s t; 5uLtTear erinomaisilja totilaan purje itsest;;n. pi Hyvin rnatalilla 5en nostovoinla. rtse ientamisessa.5e lentokeilla liukuluvut lennettaess; Ient;d kovaa varhtelevat sakkaus lunoilises Kun varllsteet I,i50:n asianmlrkaisia vastaa ohusliikkeisijn. molemryrin puolin, joten ti vaaraliista. Taivaalla kevy,.mpio/la, nii Lentamisess.t Ja lentan taldot hal riitt;via oen I to slrhteessa ominaisuudet littua kun sakkau5ta siivet mtn k;ytetjan sr ven vaativullteen, hyvdksi omassa verro/n luodaan sel:i riippuliitimia turval_ s l;. On parempia. raskeu0uttaessa kuitenkin vaikea vaikka plenelle / nen perusta pel n a u t i n sanoa, tulatkalennossa n o kumpi i s e e parempi len_ liu,lrtaan torilkulle laji, sill; jo alas jo keskeile tamiseile. metsea. Liian nuorena Katse pa 200 ei a krnnata omat mieltymyk5ens;1, metrin tasolle asti, jost,r kii aloittaa, silla lentjminen veraanjalteen ka15iv.,ii 5iipivaivarjo? Janne Koivumaell; puojestaan ylosp;in. Korkeimmal llsyytta, kypsyytt: selkeastl nostot k rr I nij voivat la is oma ulrtta n;kemys!lottua l.leikki lent;mtsesta yji Pimi;n I 000 mctrn, mutta tavallisesti randem vaaliva! varjoiiitimen toim ntaa..ja lentolaitte,osta. kyydiss; virtaus iodouu min Lrlie tarjoutui Vahingot tilaisulrs metriin la nettomuudet joh menness; nousta puoli kilometf tuvat yleens; i; tunturin_, "Tarvas joka pjivd erilaineo, toitumattomuudest,l kun prtvet keii muuttuvat Lentajbt selrlaavat pilvie huippujen tai yrtt ylnpuolelle_ kaiken s!peen, En5ivalku ravat Jolloin ylldttav; arkaa. tilanne Lentaminen muutoin paatella, voi telrfa taivaalla mit; rnaas_ oll veret liik sei\auttava, rl ra atvaamatta. vaikka Aktiivih.trrastat k!mista, riippuliidin t kohtaa aurinko en eniten Korkean paikan tehok.rs lemrnit lent;v;t kammoa kisas tltnne villa lennettav;, ra.i. niiden Riippuiiirimell; jopa nopeus koska vauhclin kaan. kymmenen Jannityksen s;;tele reservrn taytyi takta.topless a taa tasaantua Krrtetrin sitvil/a minen toimii Iiukuvdlit kunnolla. hel Lentohuume mahdolli varttrtunti, pompl ennen s;ilylta; kuin us prta; tkuvastl korkeutta, sia, mutta koska vastaava niil ilmassa, kalsin mutta matka kaivaa pitka voiciaan kameran l; p;asee esille. lentama;n raivr aa nopeammtn nyppii. eteenpain r]ostossakln. pilvet_ TuntLri Vapaaiiit parasta kuin olisin.lme nostosta keikklrneet nosto paikasta rent.rmisrd, tom;lla s;;il.i toi_ kev;all; nosror isossa Uyryy p;as ajetaan tatvaankanteen Iop_ seen. kiinnltetyss; Aloittelilasiivet puun antavat ta siiville kuin saakka/ ohus, muuttolinnunt, mutta pilviselld iastenketnllssa/ kelil var5inkin vtf nerta nostoissa enemmiin anteeksi. Hejkk Pimia ennustaa a haetaan kaikkein heiluriliike lajien par voimakkainta tuntui seivasti. Kun siiven Riippuiii kohtauskulma naicen puol'en nousevaa iimavirtausta. ilmavir yhdistyvan. flmlssa asento sen taltkseen sian sullrenee, hyokkaeva, "Rilppuliitimess; 5en nostovoima lenr;n valissa massa Hallittua kasvaa. Tietyssd roiklrtaantahallaan sakkausta pisteessd tahempanb ilrnaa paa_ siipei kuin p;a varjoliiti menosuuntaan. see vuotamaan siiven RiippLtllidin alapuolelta, jol aerodynaamises_ rorn vtrtaus tftoaa tr pitkiil.le 5iiv- y ;pinnalta, Oikeastaan messa,jossa keinutaan kaukana pu_ lentoasennossa piilee nosten varas5a. viedyn ia Jos kehiftelyn rajren ient;essa suurin voisi tlrlos. eroavaislrus. siipi sakkaa. Varloliito SakkaLt5nopuU5 ojia siiven r reryn,uun sisdll;, kyseessa manopeuden vatkltttaa olisivie saavutettll leppoisalta nrlleen nojatuolimat 30 knl/,h. Opetussiipien la hienompi lentolaite aan siipialkaa sakka muodostaa kailulta kuin kumpl nostovol riippuliiro us vauhdikkaalta tapahtltlr vaimeasti maa. Siiven hitaasti, jo! Kaan nykyisist;. lhan varmasti poikkileikkaus lentimiselt;.vaikka riio_ ikaen loin molemrnissa siihen len, helppo puliidin klrin reaqoida. viel; kehjtty, venytetty epdsyrnmetrinen tamtsen perlr5s;;nnot rulee uusi pr Hitaassa samat, kaarrossa rentotaite, joka sara. voi Karkeasti kisasiiven yhtd ottaen Heikki suunnill-.en Pimian kewt kuin mielest; sis;siipi kummassakin sakata iso varjoliidin, 2/'3 nostovoimasta alojtteiisii mutta samalla johtuu lajissa yhtii siiven yl;- omat suofi tuskykyinen hyv;t peen puolensa. verrattuna nopeasti. puotrsesta 5akkaus "Varjoliidin klrin riippuliidin. Var alipaineesta l/3 ala_ kevyt,la tilanne sen ei riippuljirimii; etu plrotrsesta ylipaineesta. ole suuri lo ltmen rakennetekniikka Ja helppo siives mit; k;y liiklrteltavuus, getma, kannettavulrs sailrtys. Riippuliitimen etlr Krn ruoto."7/r si ; liidin palautuu s; yhdisteu;n len viei; joskus joh_ 34 It Tekniikan t\4aa'lma 4,/2007