Tampereen kesä on täynnä tapahtumia. Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2006. Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

Transkriptio

1 Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2006 Tampereen kesä on täynnä tapahtumia s. 12 Kesäsulut aiheuttavat muutoksia lääkärikeskusten palveluihin s. 6 Tampereen ammattikorkeakoulussa on kansainvälinen meininki s. 16

2 2 Tamperelaiset voivat katsoa varmoin mielin tulevaisuuteen KUVA: ARI JÄRVELÄ Viime syksynä valtioneuvoston kanslia, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja seitsemän maakuntaliittoa järjestivät yhdessä alueellisten Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien sarjan. Tilaisuuksien antia pidettiin erittäin hyvänä, ja tämän vuoden helmikuussa valtioneuvoston kanslia julkaisi keskustelujen pohjalta laaditun raportin. Raportissa pohditaan palveluiden tulevaisuutta ja korostetaan, että julkisen talouden näkökulmasta palvelujen tehokas organisointi on avainkysymys. Tulevista muutoksista selviytyminen edellyttää kokonaan uudenlaista toiminnan organisointia. Tampere on tässä työssä edelläkävijä. Vuodesta 2002 lähtien kehitetty kaupungin uusi toimintamalli alkaa olla valmis ja uuteen organisaatioon voidaan siirtyä ensi vuoden alusta. Uuden toimintamallin myötä palveluja tuotetaan kaupunkilaisten tarpeet paremmin huomioiden. Kaupungin oman palvelutuotannon ohella myös yksityinen ja kolmas sektori osallistuvat yhä vahvemmin palvelujen tuottamiseen. Lisäksi kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseen liittyen ensi vuoden alusta kaupunkia johtavat pormestari ja neljä apulaispormestaria. Tampereella ikäihmisten määrä kasvaa voimakkaasti Raportissa todetaan myös, että tulevaisuuden Suomella on edessään kaksi haastetta, talouden globalisaatio ja väestön ikärakenteen muutos. Työelämä, yrittäjyys ja koulutus joutuvat yhä voimakkaampaan muutokseen globalisoituvassa maailmassa. Samaan aikaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli hengellä vuoteen 2030 mennessä. Näin voimakas väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen ja työllisyyteen. Sillä on myös mittavia julkistaloudellisia seurauksia. Myös Tampereella ikäihmisten määrä kasvaa. Tampereella asuu ennusteiden mukaan vuonna 2030 yli vuotiasta. Viime vuoden lopussa vastaava luku oli noin Odotettavissa siis on, että erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluihin kohdistuu yhä enemmän kysyntää, mikä lisää kaupungin menoja. Sosiaali- ja terveystoimen palveluihin kohdistuu paineita myös muista väestöryhmistä. Tunnettua on alkoholin ja huumeiden mukanaan tuomat vaikeudet, lasten huostaanottojen määrän kasvu, sairaanhoidossa uusien ja kalliiden hoitomenetelmien kehittyminen, lääkekustannusten kasvu sekä aikuisväestön diabeteksen lisääntyminen. Jo tänä päivänä sosiaali- ja terveystoimen menot vievät suurimman osan kaupungin talousarviosta. Huolestuttavaa onkin miten selviämme tulevaisuudessa, kun väestörakenne muuttuu ja palvelutarve yhä kasvaa. Ainoa keino näyttää olevan avoimen keskustelun käyminen palvelutarjonnan laadusta, määrästä ja rahoituksesta. Keskustelussa täytyy myös valtion olla mukana. Valtio asettaa normit ja odottaa kuntien asettavan resurssit. Lisäksi kunnissa on tarkasteltava hallinto- ja toimintarakenteiden toimivuutta. Paras tapa varmistaa sosiaali- ja terveystoimen resurssien riittävyys on vahvistaa kaupungin positiivista kasvua ja huolehtia tulopohjan vakaudesta. Kaupungin tarkoin harkitut kehittämishankkeet luovat työpaikkoja ja tuovat kaivattuja veroeuroja palveluiden järjestämiseksi. Euroopan kulttuuripääkaupunki hankkeen vahvuutena on lisätä kaupunkilaisten niin henkistä kuin fyysistä hyvinvointia. Kaupunkilaisten henkinen vireys ja aktiivinen osallistuminen kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin edesauttavat jaksamista ja siten osaltaan vähentävät juuri sosiaali- ja terveystoimeen kohdistuvia palvelutarpeita. Kulttuuripääkaupunkihanke on kaikkien tamperelaisten yhteinen hanke, jossa löytyy jokaiselle oma kiinnostuksen ja osallistumisen kohde. Isojenkin haasteiden edessä tamperelaiset voivat rauhallisin ja varmoin mielin katsoa tulevaisuuteen. Hyvällä yhteistyöllä ja toisia arvostaen voimme jatkaa kaupungin kehittämistä ja turvata kaupungin menestyksen tulevaisuudessakin. Toivon kaikille tamperelaisille hyvää kesää! Jarmo Rantanen kaupunginjohtaja Päätöstä kulttuuripääkaupungista odotetaan kesäksi Suomen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi voi olla selvillä jo kesällä. Asiantuntijaraati arvioi parhaillaan seitsemää suomalaista hakijakaupunkia. Raati antaa lausuntonsa hakemuksista opetusministeriölle, joka puolestaan tekee lausunnon pohjalta ehdotuksen valtioneuvostolle. Jos valtioneuvosto ehdottaa EU:lle useampia kaupunkeja, lopullista päätöstä suomalaisesta kulttuuripääkaupungista on odotettava vuoden 2007 syksyyn. Jos taas ehdotetaan vain yhtä kaupunkia, kulttuuripääkaupunki on selvillä jo kesällä. Tampereen hakemus, Kulttuurikoski-otsikon saanut näyttävä kirja, jätettiin opetusministeriölle helmikuun lopussa. Hakemus kertoo, mitä Tampere tarjoaa vuonna 2011 ja ennen sitä. Siinä myös hahmotellaan, mitä uusia maamerkkejä ja toimintoja hanke jättää tulevaisuuden Tampereelle. Kiireestä huolimatta saimme ajoissa valmiiksi näyttävän hakemuksen, ja uskomme vakaasti, että sillä pärjätään, kulttuuripääkaupunkihankkeen päällikkö Pertti Paltila sanoo. Paltila ja hankkeen suunnittelija Minnakaisa Kuivalainen ovat jatkaneet töitä myös hakemuksen jättämisen jälkeen. Hakemuksessa mainittuja keskeneräisiä hankekokonaisuuksia kehitellään, ja yritysyhteistyön ja kansainvälisten yhteyksien rakentaminen jatkuu. Kolmantena työkenttänä on erilaisten yhteisöjen kanssa jatkuva suunnittelu, Pertti Paltila kertoo. Suomen kanssa kulttuuripääkaupunkivuoden jakava Viro on jo päättänyt, että viro laisena kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011 on Tallinna. Tampereen kaupungin tiedotuslehti Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö PL 487, Tampere julkaisut/tamperelehti Päätoimittaja: Aila Rajamäki Puh fax Taitto: Marja Muhonen Paino: Länsi-Savo Oy 2006 Seuraava Tampere-lehti ilmestyy Kannen kuvat: Jukka Heinämäki Anna Byckling ISSN: X (painettu) (verkkolehti)

3 3 Uudessa toimintamallissa palvelujen laatu ja hinta läpinäkyviksi Kaikki tilaajapäälliköt ovat sitä mieltä, että uusi hallintomalli lähentää kaupunkilaisia päätöksentekoon ja tekee taloudesta entistä läpinäkyvämpää. Kuvassa ovat tilaajapäälliköt Taru Kuosmanen (tak.vas.), Tuula Martikainen, Pekka Kivekäs, Erkki Lehtomäki, Risto Laaksonen (ed.vas.), Eeva Päivärinta ja tilaajayksikön johtaja Lasse Eskonen. Tampereen kaupunki valmistautuu hallinnon uudistukseen ja tilaaja tuottaja-mallin käyttöön ottoon ensi vuoden alussa. Uudistuksen tavoitteena on vastata tulevaisuuden haasteisiin, joita ovat muun muassa palvelutarpeen kasvu ja väestön ikääntyminen. Uudistuksen avulla halutaan myös parantaa kaupunkilaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Tamperelaisessa pormestarimallissa poliittinen valta vahvistuu. Valtuusto valitsee kaupungin johtoon keskuudestaan pormestarin, joka ensi vuoden alusta lähtien valtuustokauden ajan johtaa sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatioita ja toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Kaupunkilaisille tarjottavista palveluista vastaavat valtuutetuista valittavat kuusi tilaajalautakuntaa, joiden puheenjohtajina toimii neljä myöskin valtuutetuista valittavaa apulaispormestaria. Uudessa hallintomallissa tilaajan tehtävänä on arvioida palveluiden tarve nyt ja tulevaisuudessa sekä hankkia tarvittavat palvelut. Tilaajayksikkö avustaa lautakuntia palveluiden tilaamisessa. Tilaajayksikköön valittiin tämän vuoden alussa kuusi tilaajapäällikköä, joiden tehtävänä on suunnitella ja järjestää tarvittavia palveluita sekä käydä sopimusneuvottelut valittavan, joko kaupungin oman yksikön tai ulkopuolisen tuottajan kanssa. Tilaajapäällikköinä aloittivat Erkki Lehtomäki, Pekka Kivekäs, Risto Laaksonen, Eeva Päivärinta, Tuula Martikainen ja Taru Kuosmanen. Vuoden 2007 alussa tilaajayksikön johtajana aloittaa nykyinen apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen. Suurin haaste on saada kustannukset kuriin Työikäisen aikuisväestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaamisesta vastaa Erkki Lehtomäki. Hän näkee oman työnsä tilaajapuolen verkostojohtamisena, jossa eri osapuolina ovat kaupungin omat terveyspalvelut, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yksityiset palvelujen tuottajat sekä kolmannen sektorin toimijat. Suurta näkyvää muutosta tai palveluiden ulkoistamista ei ole luvassa ainakaan lähiaikoina. Oman toiminnan tuottavuus ja laatu tullaan kyllä tarkastelemaan uudelleen, Lehtomäki sanoo. Odotus- ja jonotusaikojen mittaaminen on tuttua ennestään, tehokkuuden ja laadunkin mittareita on jo jonkin verran käytössä. Niiden kehittämistä Lehtomäki pitää yhtenä keskeisenä tehtävänään. Suurin haaste on kustannuskehityksen kuriin saaminen. Sairaat ihmiset pitää pystyä hoitamaan, väestön ikääntyminen asettaa uusia haasteita. Lisäksi painopistettä tulee muuttaa ennaltaehkäisyyn, hän toteaa. Osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaajapäällikkönä toimii Pekka Kivekäs, jonka vastuulle kuuluvat toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio- ja ammattikorkeakoulutus sekä osaamisen ja elinkeinojen edistäminen. Osaamisen edistäminen sisältää muun muassa erilaista projektitoimintaa, ammatillisen aikuiskoulutuksen osaamiskeskustoimintaa sekä korkeakoulutuksen kehittämisen tukemista. Elinkeinojen edistämiseen kuuluvat elinkeino- ja työllisyyspalvelut sekä viranomaispalvelut. Osaamis- ja elinkeinolautakunta on jo olemassa, joten muutos ei ole suuri. Perustana on hyväksytty kaupun kistrategia, joka korostaa osaamisen ja koulutuksen merkitystä, Kivekäs sanoo. Yhdyskuntapalvelut ovat tärkeitä kaupungin kehityksen kannalta Yhdyskuntapalvelut pitävät sisällään kaiken sen, mikä ympärillämme kaupungissa näkyy, kaupunkiympäristön kehittäminen maan hankinnasta kaavoitukseen ja katusuunnitteluun. Kokonaisuudesta vastaa Risto Laaksonen. Tilattavia palveluita ovat lisäksi muun muassa katujen rakentaminen ja kunnossapito sekä puistot, metsät ja satamat. Yhdyskuntapalvelut ovat rahojen käytön kannalta pieni osa palveluista, mutta kaupungin kehityksen kannalta sitäkin merkittävämpi, Laaksonen toteaa. Osa töistä tilataan talousarvion mukaisesti koko vuodeksi, osa sitä mukaa, kun tarpeet vaativat, esimerkiksi katujen kunnostuksessa. Viranomaispalvelut, kuten rakennus- ja ympäristövalvonta jatkanevat suurinpiirtein entisellään. Tilaajan tärkein tehtävä on aistia palveluiden tarve Ikäihmisten palveluiden tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta on tehnyt pitkän tien sosiaali- ja terveydenhuollos sa. Hän aloitti työuransa sijaisena Koukkuniemessä vuonna 1969, kiersi myöhemmin eri puolilla Suomea ja palasi Tampereelle kehittämissuun nittelijaksi neljä vuotta sitten. Ensim mäisenä työnään hän kartoittaa ikäihmisten palvelujen nykytilanteen ja tulevaisuuden tarpeet sekä koti- että laitoshoidossa. Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä haluaa viettää vanhuutensa kotona. Nyt pitäisi määrittää, millaisia asuntoja ja palveluja ikäihmiset tarvitsevat, Päivärinta sanoo. Tilaajan näkökulmasta punnittavana ovat kunnan rahoittamat ja omarahoitteiset palvelut sekä Kelan palvelutuet. Tilaajan tärkein tehtävä on aistia palveluiden tarve ja hoitaa asia niin, että palvelut toimivat ja niitä on riittävästi. Tilaajan on osattava katsoa tulevaisuuteen Koko joukon nuorimman, 31-vuotiaan Taru Kuosmasen harteilla ovat lasten ja nuorten palvelut. Kuosmanen tuli Tampereelle vuonna 2003 Suomen ensimmäisen kunnallisen lapsiasiamiehen virkaan. Lasten ja nuorten palveluissa poikkihallinnollisuus on suuri verrattuna vanhaan hallintomalliin. Vastuulleni kuuluvat lähes kaikki lasten- ja nuorten elämään vaikuttavat palvelut, kuten perusterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut ja sosiaalityö sekä lastenkulttuuri ja nuorisotyö. Kokoamme palvelut yhteen ja rahan jaossa tarkastelu on kokonaisvaltaisempaa, Kuosmanen sanoo. Kuosmasen tavoitteita ovat muun muassa vähentää erityistä tukea tarvitsevien määrää ja tarjota kaikille nuorille mahdollisuus jatkokoulutukseen. Erilaisten tukitoimien tarve kasvaa koko ajan. Tähän pitää etsiä ennalta ehkäisevää näkökulmaa, hän toteaa. Muiden tavoin hän pitää yhtenä tärkeimpänä haasteenaan tulevaisuuden arviointia. Elämänlaatu- ja sivistyspalveluiden tilaamisesta vastaa Tuula Martikainen, joka on tamperelaisille tuttu kirjastoihminen. Martikainen oli kirjastotoimenjohtajana lähes 20 vuotta ennen siirtymistään kulttuuritoimeen kolmisen vuotta sitten. Martikainen haluaa ennen eläkkeelle siirtymistään olla käynnistämässä uutta ja eteenpäin vievää uudistusta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut on yksi niistä kokonaisuuksista, joka jakaantuu vanhasta toimintamallista useammalle tilaajalle. Martikainen tilaa pääosan kulttuuripalveluista, lukuun ottamatta ikäihmisten sekä lasten- ja nuorten palveluita, joista vastaavat niiden omat tilaajapäälliköt. Martikaisen mielestä muutos avaa uudenlaisia tekemisen ja yhteistyön mahdollisuuksia. On luonnollista, että tietyt palvelut tilataan omilta tuottajilta; esimerkiksi kirjastopalveluita ei voi kilpailuttaa, kulttuuritoimelta tilataan jatkossakin tapahtumatoimintaa, museoilta ja orkesterilta niiden palveluita. Teksti: Hilkka Hakala Aila Rajamäki Kuva: Ari Järvelä Tampereen tilaaja tuottaja-malli Tilaamisesta ja tuottajan valinnasta päättää lautakunta. Lautakunnassa puheenjohtajana toimii valtuutetuista valittava apulaispormestari ja esittelijänä tilaajapäällikkö. Tilaajapäälliköt toimivat lautakuntien ja apulaispormestarien apuna. Konsernijohdossa tilaajaryhmällä on oma johtaja. Apulaispormestari ja tilaajapäällikkö käyvät sopimusneuvottelut valittavan tuottajan, joko kaupungin oman yksikön tai ulkopuolisen tuottajan kanssa. Palvelut tuotteistetaan, eli niille määritellään hinta ja laatu. Palvelujen tuottajat keskittyvät palvelujen tarjoamiseen, palvelutuotteiden kehittämiseen ja toiminnan tehokkuuteen. Tilaaja tuottaja-mallia kokeillaan vuosina yhdyskuntapalveluissa sekä päivähoidossa ja perusopetuksessa. Vuoden 2007 alussa tilaaja tuottaja-malli otetaan käyttöön kaikissa kaupungin toiminnoissa.

4 4 Luova Tampere -ohjelmalla luovuudesta ja kulttuurista kannattavaa yritystoimintaa Luova Tampere on Tampereen kaupungin uusi elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka yhtenä tarkoituksena on saada aikaan uutta ja kilpailukykyistä yritystoimintaa kulttuurin eri alueille. Ohjelma on uusi päänavaus harjoitettavasta elinkeinopolitiikassa. Tavoitteena on auttaa uusia tai jo olemassa olevia yrityksiä kehittämään ja kaupallistamaan toimintaansa. Kulttuurisektorilla on tällä hetkellä noin 7500 työpaikkaa. Kulttuuri on suhteellisen merkittävä ala työllistäjänä ja tarkoitus on nyt luoda näille toimijoille enemmän työkaluja liiketoiminnan tekemiseen, kertoo hankkeen vetäjä, kehityspäällikkö Lasse Paananen Tampereen kaupungin elinkeinokeskuksesta. Kulttuurialaa on perinteisesti rahoitettu apurahojen turvin. Nyt on tarkoitus synnyttää yrityksiä, jotka ovat kulttuuriteollisuutta, jatkaa Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Eero Ottila. Luova Tampere -ohjelma on jatkoa etampere-ohjelmalle, mutta kohderyhmä ja painopiste on toinen. Kaupunki ei ole varsinainen toimija, vaan toiminnan mahdollistaja ja käynnistämässä hankkeita. Toimijat itse tekevät varsinaisen työn ja tuotteet, joita he sitten kaupallistavat ja vievät kotimaisille tai jopa kansainvälisille markkinoille, Paananen sanoo. Lasse Paananen (vas.) ja Eero Ottila haastavat kulttuurialan toimijat mukaan Luova Tampere -ohjelmaan. Siemenrahalla tuetaan liikkeelle lähtöä Luova Tampere -ohjelmaan budjetoidaan vuosittain tietty summa vuoteen 2011 saakka. Tällä siemenrahalla taataan projektien liikkeelle lähtö, tuetaan ja synnytetään rakenteita. Se on nimenomaan siemenrahaa. Koska hyöty valuu aikanaan toimijoille, myös heidän pitää olla omalla rahallisella panoksella mukana, Paananen kertoo. Mukaan toivotaan myös valtion ja EU:n rahoitusta. Luova Tampere kytkeytyy Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Ottilan mukaan ohjelma ei kuitenkaan ole riippuvainen siitä, valitaanko Tampere vai ei. Ohjelma viedään joka tapauksessa ensi vuosikymmenelle saakka. Kolme koria Käytännön toiminnan helpottamiseksi ohjelma on jaettu kolmeksi koriksi. Kulttuuriteollisuuden edistämisellä tarkoitetaan yritys-, kehitys- ja hautomotoimintaa, jossa kaupallistetaan kulttuuria. Sisältötuotannon, ICT- ja peliteollisuuden lisäksi siihen kuuluu perinteisen kulttuurin alueet, kuten esimerkiksi elokuva, kuvataide tai kirjallisuus. Kuvataiteilijoille se voisi olla esimerkiksi vientiringin perustaminen tai foorumi, joka auttaisi taiteilijoita tekemään sopimuksia gallerioiden kanssa, Paananen toteaa. Tampereella jo vahvasti toimiva audiovisuaalinen ala ja koulutus ovat mukana yhtenä kärkihankkeena. Valmistelussa on ollut mukana yli 100 asiantuntijaa, joten potentiaalia ohjelmalle löytyy, Ottila vahvistaa. Toinen kori pitää sisällään palveluinnovaatiot, joissa teknologiaa valjastetaan uudella tavalla. Tavoitteena on saada aikaan esimerkiksi yhden luukun palveluita, joista hyötyvät tamperelaiset, yritykset ja yhteisöt. Kolmannessa korissa on mahdollistavia rakenteita, esimerkiksi kohdealueita, joissa uutuuksia testataan. Ensimmäiseksi testialueeksi suunnitellaan rakennettavaa Vuoresta ja sinne mahdollisesti tulevia asuntomessuja. Yhtenä tavoitteena on luoda langattoman Tampereen konsepti, jossa tamperelaisille tarjottaisiin pääsy julkisiin ja yksityisiin palveluihin erilaisilla päätelaitteilla ajasta ja paikasta riippumatta, Paananen visioi. Kaikenlaisten ideoiden kanssa kannattaa olla yhteydessä Paanaseen. Mukaan pääsemiseksi ei tarvita alkuvaiheessa monimutkaisia suunnitelmia ja kustannuslaskelmia. Menemme eteenpäin vähällä byrokratialla ja pääosin keskustelujen kautta, Paananen sanoo. Mukaan pääsevistä hankkeista ja ideoista päättää ohjausryhmä. Hanketta seuraa myös ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva seurantaryhmä. Teksti: Hilkka Hakala Kuvat: Anna Byckling Joukkoliikenne kesäaikaan 5.6. Kaupunkiliikenteessä siirrytään kesäkauden aikatauluihin maanantaina 5.6. Linjat 19, 24, 29 ja 39 jäävät kesän ajaksi tauolle. Linja 2 liikennöi arkisin ja lauantaisin päiväsaikaan. Muina aikoina linja 10 palvelee Rauhaniemen ja Koukkuniemen alueella samaan tapaan kuin nyt talvikaudella. Linjoilla 5, 6, 14 ja 20 ei liikennöidä viikonloppuisin. Linjoille 3 ja 21 palautetaan edelliskesän palvelutaso. Kesän aikataulut ovat voimassa asti. Hae aikataulukirja jakelupisteestä Kesän aikataulukirjaa ei sen lyhyen voimassaoloajan vuoksi jaeta joka kotiin. Kirjan voi noutaa ilmaiseksi joukkoliikenteen neuvonnasta (Aleksis Kiven katu 18, Kelan talo Keskustorilla), liikennelaitoksen toimistosta Nekalasta (Jokipohjantie 24), linja-autoasemalta, rautatieaseman R-kioskista, Keskustorin Juvenes- ja Elintarvike -kioskeista, kirjastotalo Metsosta sekä kaikista sivukirjastoista Tampereella. Aikataulukirjaa voi alkaa kysellä jakelupisteistä toukokuun viimeisellä viikolla. Neuvonta kiinni kesälauantaisin Joukkoliikenteen neuvonta Keskustorilla (Aleksis Kiven katu 18) on suljettu kesä- ja heinäkuun lauantait Neuvonta palvelee kesällä maanantaista perjantaihin klo Myös puhelinneuvontapalvelua vähennetään hieman kesän ajaksi. Numerossa (hinta 0,66 + pvm) vastataan aikataulu-, reitti- ja löytötavaratiedusteluihin maanantaista perjantaihin klo 8 20 ja lauantaisin klo Automaattinen aikataulu- ja reittineuvonta palvelee suomeksi ympäri vuorokauden numerossa (0,44 /min + pvm). Keskustan kehittäminen toi arvostetun kiitoksen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on myöntänyt rakennusalan arvostetuimpiin huomionosoituksiin kuuluvan vuoden 2006 RIL-Mitalin Tampereen kaupungille keskustan hallitun rakennemuutoksen kehittämisestä. Perusteluissa todettiin, että vanhat teollisuusalueet Tampella ja Finlayson on avattu eläväksi osaksi kaupungin ydinkeskustaa. Merkittävät rakennukset on säilytetty ja otettu uuteen, monipuoliseen käyttöön. Kiitosta saivat myös Keskustorin uudistaminen ja keskustan valaistus sekä kevyen liikenteen sillat.

5 5 Aikuisneuvolat seuraavat tamperelaisten terveydentilaa ja antavat hyviä neuvoja Aikuisneuvolat vastaavat oman lähialueensa aikuisväestön neuvolapalveluista. Aikuisneuvonnan tavoitteena on yhteistyössä lääkäriasemien kanssa ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa aikuisväestön yleisiä sairauksia. Tampereella toimii 29 aikuisneuvolaa, joiden päätehtävä on kansantautien kuten diabeteksen sekä sydänja verisuonisairauksien ennaltaehkäisy. Lääkäriasemalla työskentelevät sairaanhoitajat hoitavat myös aikuisväestöä ja joskus voi olla epäselvää, kenen puoleen kuntalaisen tulisi kääntyä tarvitessaan terveysneuvontaa. Sairaanhoitaja palvelee kuntalaisia välitöntä hoitoa ja neuvontaa tarvitsevissa asioissa, ja vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta. Terveydenhoi taja seuraa asiakkaan terveydentilan kehittymistä pidemmällä aikavälillä ja vastaanotolle tarvitaan ajanvaraus, selvittää aikuisneuvonnan koordinaattori Anneli Salminen. Jos potilas esimerkiksi satuttaa itsensä ja saa haavan, hän voi mennä lää käriasemalle sairaanhoitajan vastaanotolle, joka antaa ensiavun ja tarvittaessa ohjaa lääkärin vastaanotolle tai jatkohoitoon aikuisneuvolan terveydenhoitajan luo, jos haava vaatii pitkäaikaisempaa hoitoa. Salmisen mielestä olisi hyvä, jos tamperelaiset oppisivat hakeutumaan aikuisneuvolaan silloin, kun vaiva ei tarvitse välitöntä hoitoa, koska aikuisneuvonnan terveydenhoitajalle on ajanvaraus eikä aikoja saa samalle päivälle. Nykyisin sairaanhoitajien vastaanotoille saattaa olla pitkät jonot ja joukossa voi olla myös potilaita, jotka voitaisiin hoitaa aikuisneuvolassa, jos asia ei ole kovin kiireellinen Aikuisneuvolaan voi varata ajan soittamalla terveydenhoitajalle puhelinaikana arkisin kello Puhelinaikana ajan voi varata myös paikan päältä, mutta tällöin asiakas ei pääse välittömästi terveydenhoitajan vastaanotolle. Henkilökohtaista terveysneuvontaa Terveydentilan seurannan lisäksi aikuisneuvolan terveydenhoitaja antaa potilailleen henkilökohtaista terveysneuvontaa ja jakaa pitkäaikaissairauksien hoidossa tarvittavia maksuttomia hoitotarvikkeita niitä tarvitseville. Tällaisia hoitotarvikkeita ovat esimerkiksi diabeteksen pistosvälineet, haavojen hoitotarvikkeet ja vaipat. Diabeteksen hoitotarvikkeita jaetaan aikuisneuvoloissa yli 66-vuotiaille. Tätä nuoremmat saavat hoitotarvikkeet Diabetesvastaanotolta. Diabeteksen ennaltaehkäisy on aikuisneuvonnan keskeinen tehtävä. Aikuisneuvoloissa työskentelee diabeteksen ennaltaehkäisyyn erikoistuneita terveydenhoitajia, eli dehko-hoitajia. He hoitavat potilaita, joilla on suuri riski sairastua diabetekseen. Aikuisneuvolan palveluihin kuuluu lisäksi perusrokotukset, 70-vuotiaiden terveystarkastukset ja erilaiset terveydenhoitoon liittyvät ryhmätoiminnat. Tällä hetkellä ryhmätoiminta tarkoittaa lähinnä painonhallintaryhmiä, mutta toimintojen lisääminen ja kehittäminen on yksi aikuisneuvonnan päätavoitteista vuonna Tarkoitus on, että esimerkiksi verenpainepotilaita kutsutaan tulevaisuudessa ryhmävastaanotolle, jossa terveydenhoitaja kertoo keinoista alentaa verenpainetta ja asiakkaat voivat myös kertoa näkemyksiään, Anneli Salminen kertoo. Ryhmässä syntyisi enemmän vertaistukea ja vuorovaikutusta ja samalla terveydenhoitajien työ helpottuisi ja asiakkaita voitaisiin palvella paremmin, mutta asiat hoidettaisiin kuitenkin kunnolla. Terveydenhoitajien työt eriytyivät Toukokuun alusta alkaen kotihoidon ja aikuisneuvonnan terveydenhoitajien työt on eriytetty niin, että kukin työntekijä tekee kokopäiväisesti vain yhden vastuualueen hoitotyötä. Aiemmin terveydenhoitajat saattoivat toimia osan päivästä kotihoidossa ja osan aikuisneuvonnassa. Muutoksen yhteydessä useampia Leena Kaunola (vas.) kävi terveydenhoitaja Ritva Nurmisen vastaanotolla Pyynikin aikuisneuvolassa. Kaunolan mielestä aikuisneuvonta on hyvä ja tarpeellinen palvelu Tampereella. aikuisneuvonnan toimipisteitä lakkautettiin varsinkin itäisellä palvelualueella. Aikuisneuvonnan kannalta tilanne parani, terveydenhoitajat voivat nyt keskittyä kokopäiväisesti aikuisneuvontaan. Myös kotihoidossa on asiakkaan kannalta parempi, että terveydenhoitajalla on vain yksi vastuualue hoidettavanaan. Aikuisneuvonnan ja kotihoidon terveydenhoitajat tekevät edelleen yhteistyötä, jotta tamperelaisten palvelu sujuisi vaivattomasti. Teksti: Minna Pajunen Kuva: Anna Byckling Tampereen aikuisneuvolat Länsi (Tammerkoskesta länteen) Amurin aikuisneuvola Amurin neuvola, Hämeenpuisto 2, Tampere Terveydenhoitaja Paula Viitaniemi, puh Amurin koulun aikuisneuvola Amurin koulu, Suokatu 21, Tampere Terveydenhoitaja Sari Joutsenvuori, puh Haukiluoman aikuisneuvola Haukiluoman neuvola, Tyvikatu 11, Tampere Terveydenhoitaja Maire Forsman, puh vastaanotto to pe Tesoman aikuisneuvola Tesoman terveysasema, Kohmankaari 9, Tampere Terveydenhoitaja Raisa Nieme lä, puh Lentävänniemen aikuisneuvola Männistöntupa, Männistönkuja 4, Tampere Terveydenhoitaja Jaana Ylönen, puh vastaanotto ma ke Lielahden aikuisneuvola Lielahden neuvola, Rientolankatu 9, Tampere Terveydenhoitaja Jaana Ylönen, puh vastaanotto to pe Pispalan aikuisneuvola Pispan palvelukeskus, Simolankatu 4, Tampere Terveydenhoitaja Kirsi Perkkiö, puh Pyynikin aikuisneuvola Pyynikin neuvola, Satamakatu 17 B, Tampere Terveydenhoitaja Ritva Nurminen, puh Raholan aikuisneuvola Raholan kotilinna, Voionmaankatu 44 C 49, Tampere Terveydenhoitaja Maire Forsman, puh vastaanotto ma ke Dehko-hoitaja Marja-Leena Airaksinen, puh Pyynikin neuvola, Satamakatu 17 B, Tampere Itä (Tammerkoskesta itään) Aitolahden aikuisneuvola Sorilanraitti 14, Tampere Terveydenhoitaja Kirsti Jantunen-Aalto, puh vastaanotto keskiviikkoisin Atalan aikuisneuvola Leinolan koulu, Sammalladonkatu 1, Tampere Terveydenhoitaja Kirsti Jantunen-Aalto, puh vastaanotto maanantaisin Kalevan aikuisneuvola Tammelakeskus, Itsenäisyydenkatu 21 C, Tampere Terveydenhoitaja Anu Tuominen, puh Terveydenhoitaja Mervi Välkki, puh Kyttälän aikuisneuvola Tuomiokirkonkatu 12, Tampere Terveydenhoitaja Merja Lepokorpi, puh Kämmenniemen aikuisneuvola Kämmenniemenkatu 42, Kämmenniemi Terveydenhoitaja Kirsti Jantunen-Aalto, puh vastaanotto ti ja to Liisanpuiston aikuisneuvola Väinämöisenkatu 1, Tampere Terveydenhoitaja Virpi Leppänen, puh Linnainmaan aikuisneuvola Linnainmaan terveysasema, Kirviälänkatu 2, Tampere Terveydenhoitaja Ritva Hyssy, puh Messukylän aikuisneuvola Messukylän koulu, Messukylänkatu 35, Tampere Terveydenhoitaja Mirja Kauppila, puh vastaanotto torstaisin Takahuhdin aikuisneuvola Takahuhdin terveysasema, Hintsankatu 4, Tampere Terveydenhoitaja Mirja Kauppila, puh vastaanotto ma-pe Terälahden aikuisneuvola Terälahden koulu, Terälahti Terveydenhoitaja Kirsti Jantunen-Aalto, puh vastaanotto torstaisin Vellamon aikuisneuvola Vellamonkatu 11, Tampere Terveydenhoitaja Heidi Korpi, puh Dehkohoitaja Pirjo Aromaa, puh Vellamontuvan neuvola, Ilmarinkatu 16, Tampere Etelä (Tammerkoskesta etelään) Annalan aikuisneuvola Juvankatu 53, Tampere Terveydenhoitaja Riitta Terävä, puh vastaanotto ti, ke ja to Hallilan aikuisneuvola Havumetsänkatu 1, Tampere Terveydenhoitaja Kristiina Kallasoja, puh vastaanotto to aamupäivä Hervannan aikuisneuvola Hervannan terveysasema, Insinöörinkatu 38, Tampere Terveydenhoitaja Kristiina Kallasoja, puh Terveydenhoitaja Anneli Vilhunen, puh Härmälän aikuisneuvola Talvitie 24, Tampere Terveydenhoitaja Minna Paavola, puh Iidesrannan aikuisneuvola Iidesranta 28, Tampere Terveydenhoitaja Teija Meskanen, puh vastaanotto ke ja pe Kaukajärven aikuisneuvola Muinaishaudankatu 8, Tampere Terveydenhoitaja Riitta Terävä, puh vastaanotto ma ja pe Koivistonkylän aikuisneuvola Piilikatu 1, Tampere Terveydenhoitaja Pirjo Välkki, puh vastaanotto ke, to ja pe Palokallion aikuisneuvola Ruokomäenkatu 11 B, Tampere Terveydenhoitaja Pirjo Välkki, puh vastaanotto ma, ti ja pe Viinikan aikuisneuvola Jokipohjantie 13, Tampere Terveydenhoitaja Teija Meskanen, puh vastaanotto ma, ti ja to Dehkohoitaja Pirkko Karvonen, puh Hervannan terveysasema, Insinöörinkatu 38, Tampere

6 6 Itsehoitopisteet palvelevat ilman ajanvarausta Omatoiminen verenpaineen mittaus itsehoitopisteessä helpottaa asiointia lääkäriasemilla, eikä verenpaineen mittauksen takia tarvitse enää jonottaa. Itsehoitopisteessä on helppokäyttöinen verenpainemittari ja selkeät toimintaohjeet. Näin kertoo aikuisneuvonnan koordinaattori Anneli Salminen, joka on ollut käynnistämässä ensimmäisiä itsehoitopisteitä Tampereelle noin vuosi sitten. Nyt Tampereella toimii 12 itsehoitopistettä. Ne sijaitsevat Hatanpään sairaalassa, Atalan, Kämmenniemen, Linnainmaan, Tammelakeskuksen, Ra hola-pispalan, Pyynikin ja Tesoman lääkäriasemilla, Hervannan terveysasemalla, Keinupuiston palvelutalossa sekä Koivistonkylän ja Härmälän neuvoloissa. Itsehoitopisteeseen voi tulla toimipaikkojen aukioloaikoina ilman ajanvarausta. Verenpainemittarin lisäksi itsehoitopisteen varusteisiin kuuluu vaaka punnitusta varten. Hatanpäällä, Hervannassa, Linnainmaalla, Tammelakeskuksessa ja Tesomalla itsehoitopisteen yhteydessä on niin sanottu Liiku ite -piste, jossa on tietoa Tampereen liikuntamahdollisuuksista. Lisäksi itsehoitopisteissä on materiaalia aikuisiän diabeteksen ehkäisystä ja hoidosta ja esimerkiksi lomakkeita, joilla asiakas voi testata kuuluuko diabetekseen sairastuvien riskiryhmään. Käyttäjien kokemukset ovat myönteisiä Yksi suosituimmista itsehoitopisteistä on Tammelakeskuksen lääkäriaseman itsehoitopiste, jossa käy kuukausittain asiakasta. Heinäkuu on selkeästi hiljaisempi kuukausi, muina aikoina kävijöitä on paljon. Itsehoitopiste helpottaa myös hoitohenkilökunnan työtä. Tällöin Itsehoitopisteiden varusteisiin kuuluu helppokäyttöinen verenpainemittari ja selkeät toimintaohjeet. jää hoitajalta aikaa muihin tehtäviin, jolloin jonotusajat vastaanotoille lyhenevät. Asiakkaat ovat olleet itsehoitopisteeseen tyytyväisiä, sillä sinne voi tulla kaikessa rauhassa itselle sopivana ajankohtana ja näin välttää hermostuttava odottaminen, sanoo Tammelakeskuksen lääkäriaseman osastonhoitaja Sirkka Helin. Toini Sirén käyttää itsehoitopistettä kerran kuussa. Hän kiittää itsehoitopisteen verenpainemittaria ja ohjeistusta selkeäksi. Verenpainemittarin käyttö on ihan helppoa. En käy verenpaineenmittauksessa terveydenhoitajalla koska ajanvaraus on hankalaa. Mieluummin tulen tänne Tammelakeskuksen lääkäriaseman itsehoitopisteeseen. Aina joskus sattuu niin, että itsehoitopisteessä on asiakas ennen minua, mutta mitään jonoja ja ruuhkia täällä ei ole. Raili Saarinenkin kehuu itsehoitopistettä juuri ajanvarauksen ja jonojen puuttumisen vuoksi. Hän pitää itsehoitopisteitä hyödyllisenä ja on tutustunut myös Tammelakeskuksen lääkäriaseman Liiku ite -pisteen materiaaliin. Kävin aiemmin mittauttamassa verenpaineeni terveydenhoitajalla, mutta vastaanotolle tarvitaan ajanvaraus. Joskus vastaanottoaika oli pitkän ajan päässä ja saattoi unohtuakin mielestä. Juuri ajanvarauksen puuttuminen oli pääsyy, miksi nyt käytän itsehoitopistettä. Tänne voi tulla silloin kun itselle sopii, harvoin on jonoa. Lääkäriltä olen kysynyt verenpainemittarien luotettavuudesta, ja hänen mielestään ne ovat luotettavia. Tutustuin itsehoitopisteeseen noin vuosi sitten kun toimintaa aloitettiin Tampereella, ja täällä oli Mummon Kammarin henkilökuntaa opastamassa mittarin käyttöön. Sitten opettelin mittarin käytön itse ja nyt käyn täällä kerran viikossa, kertoo puolestaan Anja Mäkelä. Mäkelä on tyytyväinen siitä, että itsehoitopisteeseen voi tulla silloin kun toimipaikat ovat auki ja itselle sopii. Itsehoitopisteen ansiosta hänen ei tarvitse ostaa kallista mittaria itselleen, eikä itsehoitopisteessä käyminenkään maksa mitään. Mummon kammarin väki opastaa tamperelaisia itsehoitopisteen käyttöön Tammelakeskuksen lääkäriasemalla jälleen tänä keväänä. Opastusta tarjotaan toukokuuta kello Teksti: Minna Pajunen Kuva: Anna Byckling Hatanpään päivystysasemalla hoidetaan kiireellistä apua tarvitsevat potilaat Hatanpään päivystysasemalla on taas edessään vilkas kesä. Asemalle kannattaa hakeutua vain, jos vamma tai sairaus vaatii välitöntä apua. Hatanpään päivystysasemalla valmistaudutaan vilkkaaseen kesäkauteen. Lomakautena ihmiset liikkuvat enemmän ja varomattomalle sattuu herkästi haavereita. Hoitoon tulisi hakeutua aina ensisijaisesti oman asuinalueen lääkäriasemalle. Ajan lääkärille saa soittamalla terveyspalvelujen neuvontaan. Hatanpään päivystysasema palvelee silloin, kun kyseessä on välitöntä hoitoa tarvitseva sairaus tai vamma, kuten luunmurtuma. Päivystysasemalle voi tulla myös silloin, jos pitkäaikainen sairaus oireilee äkillisesti. Esimerkiksi silloin, jos potilaalla on lieviä rintatuntemuksia tai hengenahdistusta, selvittää Hatanpään päivystysaseman ylilääkäri Paula Viita. Myös Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hoidetaan ensiapua tarvitse- via potilaita. Sinne ohjataan vakavammat sairaustapaukset, kuten liikenneonnettomuudessa pahoin loukkaantuneet, suuren luunmurtuman saaneet tai vaikeista hengenahdistuskohtauksista tai rintakivuista kärsivät potilaat. Näissä tapauksissa sairaankuljettajat yleensä osaavat arvioida, täytyykö potilas tuoda Hatanpään päivystysasemalle vai yliopistolliseen sairaalaan. Hatanpään päivystysasemalle tuodaan ensiapupotilaiden lisäksi muitakin huonokuntoisia potilaita, jotka tarvitsevat sairaankuljetuksen. Paula Viita muistuttaa siitä, että sairaus tai tapaturma ei välttämättä aina tarvitse ambulanssikuljetusta. Potilas voi tulla Hatanpäälle taksilla, jos hänen vammansa on sellainen, että matkanteko onnistuu istuen. Jos erityiskuljetus sairauden tai vamman vuoksi on tarpeellinen, päivystysasemalta voi saada todistuksen, jota vastaan Kela korvaa kulut potilaalle. Potilasruuhka pienenee kun asemaa käytetään oikein Sijaisten saaminen Hatanpään päivystysasemalle ei ole helppoa, joten jonoja voi kesäaikana syntyä herkästi. Paula Viita toivoo, että ihmiset oppisivat hakeutumaan ensisijaisesti lääkäriasemille hoitoon. Näin vältettäisiin potilasruuhka ja pitkät odotusajat, jotka ärsyttävät asiakkaita. Hatanpään päivystysasema toimii kiireellisyysjärjestyksen mukaan ja varsinkin yöllä päivystysasema ruuhkautuu helposti, koska henkilökuntaa on vähemmän kuin päivällä. Yöaikaan täällä on myös levottomampaa, joten esimerkiksi pienen lapsen sairastuessa kannattaa odottaa aamuun ja mennä sitten lääkäriasemalle, jos vaiva on sellainen, että sitä voidaan kotikonsteinkin lievittää yön yli. Jos on epävarma siitä, mihin vaivan kanssa tulisi hakeutua, kannattaa ottaa yhteyttä terveyspalvelujen neuvontaan. Ei-kiireelliset lääkärikäynnit ja reseptien uusiminen kannattaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin ennen kesäkauden alkamista. Hatanpään päivystysasemalla ei uusita reseptejä eikä potilaille kirjoiteta rauhoittavia lääkkeitä kesäaikana. Lääkäriasemien lääkärit uusivat reseptejä harkintansa mukaan, mutta varsinkin asemien sulkujen aikana omalääkärin vastaanotolle voi olla ruuhkaa. Teksti: Minna Pajunen Kuva: Anna Byckling

7 7 Viisi lääkäriasemaa on kiinni juhannuksesta heinäkuun loppuun Vammaispalvelulain mukaisia kuljetusmatkoja välitetään entiseen malliin Tampereen kaupungin yhdestätoista lääkäriasemasta viisi valmistautuu sulkemaan ovensa juhannukselta. Kaukajärven, Atalan, Kämmenniemen, Lielahden ja Rahola-Pispalan lääkäriasemat ovat kiinni heinäkuun loppuun saakka. Avoinna olevilla lääkäriasemilla eli Tesoman, Pyynikin, Tammelakeskuksen, Linnainmaan, Hervannan ja Hatanpään lääkäriasemilla pystytään palvelemaan vain kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat. Tammelakeskuksen lääkäriasemalla on vastaanottotoimintaa vain ensimmäisessä kerroksessa. Kesäsulkujen aikana Lielahden asukkaat saavat sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelut Pyynikin terveysasemalta ja Rahola-Pispalan asukkaat Tesomalta. Kaukajärven asukkaat ohjataan Hervantaan, ja Atalan ja Kämmenniemen asukkaat Linnainmaalle. Koska kesäaikaan saattaa olla vaikea päästä lääkärin vastaanotolle, on esimerkiksi resepti- ja ajokorttitodistusasiat syytä hoitaa kuntoon hyvissä ajoin ennen lomia. Sulkujen aikana lääkärit uusivat reseptejä oman harkintansa mukaan. Sairastumisen varalta on syytä muistaa seuraavat asiat: Ajanvaraus lääkärin vastaanotolle on joka päivä kello 7 22 numerosta 10023, matkapuhelimesta Terveyspalvelujen neuvonta palvelee viikon jokaisena päivänä ympäri vuorokauden, mutta ajanvaraus toimii siis vain klo Neuvonnasta saa ajanvarauksen lisäksi opastusta sairauksia ja terveydenhoitoa koskeviin kysymyksiin. Sinne kannattaa soittaa myös silloin kun miettii lähtöä Hatanpään päivystysasemalle. Terveyspalvelujen neuvonnassa saattaa olla aamuisin ruuhkaa. Olisikin toivottavaa, että jos ei ole kiireellisestä asiasta kyse, asiakas soittaisi sinne muuna aikana kuin aamun kiireisinä tunteina. Jotta asiointi sujuisi jouhevasti, on syytä ennen soittoa ottaa esiin esimerkiksi tiedot meneillään olevasta lääkityksestä. Myös kynä ja paperi kannattaa varata mahdollisia muistiinpanoja varten. Sosiaaliturvatunnusta saatetaan kysyä, joten Kelakortti voi olla tarpeen, varsinkin, jos tilaa aikaa muille kuin itselleen. Kaikki vaivat eivät vaadi lääkärin vastaanottoa. Kaupungin lääkäriasemilla on töissä sairaanhoitajia, joiden vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta. Sairaanhoitajan puoleen voi kääntyä, jos on sairastunut äkillisesti tai tarvitsee esimerkiksi haavan hoitoa tai ompeleiden poistoa. Sairaanhoitaja voi kirjoittaa myös rajoitetusti lyhyitä sairauslomia. Lääkäriasemat ovat auki maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo Teksti: Tuula Ala-Honkola Kuva: Anna Byckling Alkuvaikeuksien jälkeen on vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen tilausjärjestelmä alkanut toimia. Tilauksia ja matkoja tehdään samoin kuin aikaisemminkin. Huhtikuun alun hämminkiä aiheutti muun muassa Sotekortista luopuminen ja asiakasnumeron käyttöönotto. Muutoksen takana on matkapalvelukeskuksen operaattorin vaihtuminen Suomen Posti Oyj:ksi. Matkojen tilaaminen sujuu asiakkailta kuten ennenkin. Matkapalvelukeskus välittää tilaukset Tampereen Aluetaksille, josta matkat välitetään lähimmälle taksille, invataksille tai ostoliikenneautolle eli samoille autoille, joilla kuljetuspalvelumatkat on aiemminkin tehty. Posti on palkannut ja kouluttanut uutta henkilökuntaa välityksen hoitamiseen. Matkapalvelukeskuksen tilausnumero säilyi ennallaan eli se on (03) Tilauksen hinta on edelleen normaalin paikallispuhelun hinta tai oman matkapuhelinoperaattorin laskuttama puheluhinta. Tällä hetkellä odotusaika on maksullinen ja sen maksuttomuutta selvitetään parhaillaan. Sosiaali- ja terveystoimen kesäsulkuja Tampereen sosiaalija terveystoimen toimipisteistä osa on suljettuna kesäaikaan. Sosiaalineuvonta lomailee ja Lääkäriasemat Kaukajärven, Atalan, Kämmenniemen, Lielahden ja Rahola-Pispalan lääkäriasemat ovat kiinni Suljettuina olevien lääkäriasemien potilaat ohjataan sulun aikana avoimille lääkäriasemille. Ikäryhmittäisiä terveystarkastuksia ei tehdä Korva- ja silmäyksikkö on suljettuna Keskuslastenneuvola on kiinni Diabetesvastaanotto ei toimi Sairaalat Hatanpään sairaalan ortopedian osasto A2 on suljettuna ja kirurgian osasto B Molemmissa toiminnoissa on yksi osasto auki. Päiväkirurginen yksikkö on suljettuna Reumasairauksien poliklinikka on suljettu Kaupin sairaalassa toimiva Muistipoliklinikka on kiinni Palvelukeskukset Tammelan palvelukeskuksen päiväkeskukset ovat suljettuina seuraavasti: Kullervo Kyllikki Annikki Tammelan palvelukeskuksen kahvio on kiinni Takahuhdin ja Pispan palvelukeskukset toimivat normaalisti. Koukkuniemen päiväkeskus suljettuna Mielenterveyspalvelut Mielenterveystoimistot ovat kiinni seuraavasti: Etelän mielenterveystoimisto: Hervannan mielenterveystoimisto: Itä-Tampereen mielenterveystoimisto: Keski-Tampere 1. mielenterveystoimisto: Keski-Tampere 2. mielenterveystoimisto: Länsi-Tampereen mielenterveystoimisto: Linnainmaan mielenterveystoimisto Mielenterveyspalvelujen päiväsairaalat sulkevat ovensa näin: Päiväsairaala 1: Päiväsairaala 2: Päiväsairaala 3: Kesäaikoja Apuvälineyksikkö on auki seuraavasti maanantaista torstaihin klo perjantaisin klo Tesoman neuvolassa putkiremontti Tesoman neuvola on kiinni putkiremontin vuoksi. Lastenneuvolat ja äitiysneuvolan 1. piiri toimivat remontin ajan Tesoman nuorisotalolla ja äitiysneuvolan 2. piiri Haukiluoman neuvolassa.

8 8 Keskustan katutöillä parannetaan ja lisätään kevyen liikenteen väyliä p p rakentamista ja ylläpitoa linjataan ehdota tavoitteita ja toimenpiteitä! Tampereelle synnytetään oma arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Ohjelmaa valmisteleva työryhmä toivoo nyt työn alkuvaiheessa kaupunkilaisten mielipiteitä siitä, minkälaisia tavoitteita tai yksittäisiä asioita kaupungin arkkitehtuuripolitiikan tulisi sisältää. Tamperelaisten oman arkkitehtuuripolitiikan avulla voidaan vaalia kulttuuriympäristöä ja rakentaa ympärillemme uutta tasokasta kaupunkitilaa siten, että paikallisesti tärkeät asiat ja arvot toteutuvat. Kaupunginvaltuusto päätti kaupungin oman arkkitehtuuripoliittisen ohjelman valmistelusta vuonna Työ sisältyy kaupunginhallituksen hyväksymään yhdyskuntaohjelmaan, joka toteuttaa kaupunkistrategiaa. Tampereen linjauksilla tuetaan myös seudullisia tavoitteita. Paikallisen ja alueellisen arkkitehtuuripolitiikan luominen on myös valtion arkkitehtuuripolitiikan toteuttamista. Valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittisen ohjelman löydät opetusministeriön Internet-sivuilta osoitteesta pol_ohj_.html Kyselyssä on ryhmitelty paikallisen arkkitehtuuripolitiikan aiheita valtion arkkitehtuuripolitiikan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Kyselyssä voit kertoa tärkeistä yksittäisistä kohteista tai toimenpiteistä tai ehdottaa sellaisia tavoitteita, joita itse pidät tärkeänä. Kysymykset on tarkoitettu apuvälineiksi, vastaukset voivat olla vapaita. Kaikki vastaukset tulevat arkkitehtipolitiikkaa laativan työryhmän tietoon. Helpoimmin vastaat kysymyksiin kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa ajankohtaista 1. Minun Tampereeni paikallinen omaleimaisuus ja kaupunkikuva. Mitä sinulle erityisen tärkeää ja tamperelaisittain merkittävää Tampereen kaupunkikuvassa on? Mitä täällä ainakin pitäisi olla? 2. Rakennusperintö. Mitä erityisen arvokkaita rakennuksia tai rakennuskokonaisuuksia meillä on? Pitääkö asuinalueita suojella lisää, vaikka se vaikeuttaa alueiden uudisrakentamista? 3. Arkkitehtuuri, julkinen rakentaminen. Missä on Tampereen hienointa arkkitehtuuria? Mitä kaupungin keskustan ominaisuuksia arvostat? Tulisiko asuntorakentamisen arkkitehtonista laatua parantaa? 4. Rakentaminen ja taide. Miten haluaisit nähdä taidetta liitettynä arkkitehtuuriin? Osaatko mainita joitakin hyviä esimerkkejä? 5. Arkkitehtuuri, laatu ja palkitseminen. Miten kehittäisit arkkitehtuurin laatua? Ovatko arkkitehtuurikilpailut hyvä tapa varmistaa ympäristön laatua? Pitäisikö Tampereella olla myös kansainvälisten kuuluisuuksien suunnittelemia kohteita? 6. Arkkitehtuurikoulutus, -tutkimus ja -kasvatus. Miten tamperelaisista saadaan vaativia arkkitehtuurin kuluttajia? Miten tamperelaiset oppilaitokset voisivat osallistua eriikäisten kaupunkilaisten arkkitehtuurikasvatukseen? Miten teknisen yliopiston arkkitehtuurin osasto voisi vaikuttaa Tampereella paremmin? 7. Tiedotus ja vuorovaikutus. Miten arkkitehtuuriin liittyvistä asioista pitäisi tiedottaa? Miten kuntalaiset voisivat vaikuttaa enemmän arkkitehtuurin toteutukseen? Mitä osallistumisen keinoja olisi hyvä käyttää esimerkiksi tämän Tampereen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laadinnassa? Voit palauttaa tämän sivun ja siihen kirjaamasi vastaukset mennessä yhdyskuntapalvelujen asiakaspalveluun, os. Palvelupiste Frenckell, Frenckellinaukio 2B, PL 487, Tampere. Keskustassa jatkuvat Hämeenkadun jalkakäytävien remontit. Sokoksen edustan jalkakäytävä pinnoitetaan graniittilaatoin, ja jalkakäytävän alle asennetaan katusulatusjärjestelmä. Kadun kalusteet, valaisimet ja puut uusitaan. Työ valmistuu juhannukseen mennessä. Raatihuoneen puoleista jalkakäytävää kunnostetaan Aleksis Kiven kadulta Kuninkaankadulle saakka, ja työ valmistuu syyskuun loppuun mennessä. Kunnostustyön yhteydessä korjataan myös Hämeenkadun ylittävä suojatie Sokoksen kohdalla. Keskustassa Koskikatu kunnostetaan kesän aikana kävelypainotteiseksi yksisuuntaiseksi kaduksi. Rakennusten puoleista jalkakäytävää levitetään ja Koskipuiston puolelle rakennetaan uusi yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Myös Kyttälankadusta kunnostetaan Koskikadulta Pellavatehtaankadulle ulottuva osuus. Keskustassa jatkuu myös Verkatehtaan puiston rakentaminen. Jyrkkää rinnettä on loivennettu siten, että kulku puiston kevyen liikenteen väylillä helpottuu. Puiston turvallisuutta kohennetaan valaistuksella. Verkatehtaanpuisto valmistuu kesällä. Vuolteentorin kunnostusta jatketaan Matkailutalon ja Verkarannan osalla. Rinteeseen rakennetaan nurmiterassi ja istutukset uusitaan. Ratinan etelärannalla on menossa rantapromenadin rakennustyöt. Alueelle ruvetaan myös rakentamaan uutta Voimakatua. Keskustan kevyen liikenteen verkkoa täydennetään Tallipihan läheisyydessä. Tänä kesänä rakennettava jalankulku- ja pyöräilyväylä jatkuu Kuninkaankadulta Tallipihan ohi Näsijärvenkadun ja Näsinpuiston kautta aina Hämeenpuistoon saakka. Uusi kiertoliittymä Tesomalle, uudet liikennevalot Multisiltaan ja Viinikkaan Kesän katutyöt ovat painottuneet Länsi-Tampereelle. Esimerkiksi Kalkussa saneerataan Kalkun viertotietä. Pohtolassa kunnostetaan Ryydynkatua, ja kadulle tulee hidasteita. Niemen alueen katusaneeraukset ovat käynnistyneet. Kesäkuun lopussa käynnistyvät Tesomankadun, Teollisuustien ja Kolmihaarankadun kiertoliittymän rakennustyöt, ja liittymä valmistunee lokakuun lopulla. Tohlopissa rakennetaan parhaillaan katuja ja kuntatekniikkaa Rasonhaan uudella kaava-alueella. Kalkunvuoren, Muotialan ja Lukonmäen uusilla kaava-alueilla kadut ja viemärit alkavat olla valmiina. Uusien alueiden kadut päällystetään talojen valmistuttua. Kesällä valmistuu kaksi kevyen liikenteen alikulkukäytävää: Kalevantien alikulku yliopiston kohdalla ja Järvensivuntien alikulku. Aikuiskoulutuskeskuksen lähelle Tampereen valtatien ja Jokikadun vilkkaaseen risteykseen asennetaan liikennevalot. Myös Multisiltaan Lempääläntien, Ruokomäenkadun ja Rukkamäentien risteykseen saadaan liikennevalot. Tampereen ensimmäiset joukkoliikenteen erikoisvalot eli ns. jokerivalot otetaan toukokuussa käyttöön Hervannassa Hepolamminkadun ja Tieteenkadun liittymässä. Jokerivalot pysäyttävät muun liikenteen bussin lähestyessä risteystä ja näin parannetaan joukkoliikenteen sujuvuutta. Katutöistä lisätietoa internetissä: Sokoksen edustan jalkakäytävän remontti valmistuu juhannukseen mennessä.

9 9 Lintuinfluenssa tarttuu ihmiseen huonosti Lintuinfluenssa tarttuu herkästi linnusta toiseen, mutta huonosti linnusta ihmiseen. Tapauksissa, joissa ihminen on saanut lintuinfluenssatartunnan, hän on yleensä elänyt hyvin läheisesti siipikarjan kanssa, kaupungineläinlääkäri Tuire Merivirta toteaa. Elintarvikevalvonta on tarkastanut alkuvuoden aikana 146 ruokaravintolaa ja selvittänyt muun muassa omavalvonnan toimivuutta, ympäristöinsinööri Anne Kärnä sanoo. Elintarvikehuoneistot hyväksyttävä ennen toiminnan aloittamista ja suunnitelmallinen valvonta maksulliseksi Elintarvikelainsäädäntö uudistui Tänä keväänä voimaan tullut uusi elintarvikelaki toi uudistuksia niin yrittäjille kuin valvontaviranomaisillekin. Uutta elintarvikehuoneistoa, esimerkiksi kahvilaa, myymälää tai ravintolaa, ei saa avata asiakkaille ennen hyväksymistä. Merkittävä muutos on myös se, että säännöllinen valvonta tulee tänä vuonna maksulliseksi toiminnanharjoittajille. Kaupungineläinlääkäri Tuire Merivirta näkee uudistukset myönteisenä kuluttajan ja asiakkaan kannalta. On sekä kuluttajan että toimijan etu, että huoneisto on määräysten mukaisessa kunnossa toiminnan alkaessa. Tämä varmistetaan huoneiston tarkastuksella ja hyväksymispäätöksellä. Maksullisuudella taas on pyritty turvaamaan valvonnalle riittävät voimavarat elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Kohteissa, joissa omavalvonta toimii ja on riittävä, tarkastuksia tarvitaan vähemmän. Tämä vaikuttaa valvontamaksujen määrään. Aiemmin elintarvikehuoneistosta tehtiin ilmoitus, mutta toiminnan sai aloitta, vaikka ilmoituksen käsittely oli kesken. Hyväksymistä haettaessa toimijan on liitettävä hakemukseen muun muassa selvitys toiminnan laajuudesta ja laadusta, kaksi elintarvikehuoneiston pohjakuvaa ja omavalvontasuunnitelma. Uuden lain mukaan myös omavalvontasuunnitelma hyväksytään. Tuire Merivirta toivoo, että yrittäjät varautuvat siihen, että hakemuksen käsittely kestää jonkin aikaa. Laki antaa viranomaiselle mahdollisuuden 60 vuorokauden käsittelyaikaan. Jos asiapapereissa on puutteita, voi käsittelyaika pidentyä. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Terveystarkastaja Kirsi Miekka käsittelee elintarvikevalvonnassa elintarvikehuoneistojen hyväksymisiä. Kun käyttöönottotarkastus tehdään, tilojen täytyy olla siinä kunnossa, että asiakkaat voivat tulla ja toiminta alkaa. Osalle yrittäjistä uusi hyväksymismenettely on tullut yllätyksenä. Osa ottaa yhteyttä meihin hyvissä ajoissa, mutta sellaisiakin soittoja tulee, että tilat pitäisi saada avatuksi heti. Myös tilojen merkittävät muutokset on hyväksytettävä. Ihan pienistä pintaremonteista ei hyväksymishakemusta tarvita, mutta jos siirrellään esimerkiksi seiniä tai vesipisteitä, on huoneisto hyväksyttävä uudelleen, Kirsi Miekka selvittää. Yrittäjiä koskeva tärkeä muutos on myös säännöllisen valvonnan maksullisuus. Vuosisuunnitelman mukaiset perus- ja lisätarkastukset tulevat uuden lain mukaan maksullisiksi. Myös elintarvikemääräysten noudattamatta jättämisestä aiheutuvista tarkastuksista voidaan periä maksu, Tuire Merivirta kertoo. Maksutaksaa valmistellaan elintarvikevalvonnassa, ja se pyritään saamaan voimaan kesällä. Maksun täytyy perustua todellisiin valvontakustannuksiin. Maksuttomina säilyvät edelleen ruokamyrkytysepäilyihin, asiakasvalituksiin ja projektiluontoisiin selvityksiin liittyvät tarkastukset. Maksullisia ovat aiemminkin olleet mm. käyttöönottotarkastukset. Riskinarviointi omavalvontasuunnitelman perustaksi Jo aiemmin toiminnanharjoittajilta on vaadittu kirjallinen omavalvontasuunnitelma, nyt se myös hyväksytään. Omavalvontasuunnitelmaa laadittaessa toimijan tulee arvioida elintarvikkeeseen ja sen käsittelyyn liittyvät terveysvaarat. Taustalla ovat EU-säädökset ja uusi elintarvikelaki. Työvälineeksi soveltuu HACCP-järjestelmä. HACCP tarkoittaa, että elintarvikkeiden käsittelyn eri vaiheissa pyritään selvittämään ne kriittiset kohdat, joissa elintarvikkeiden laatua voi seurata ja joissa siihen voi vaikuttaa. Kriittisiä kohtia hallitsemalla elintarvikkeen turvallisuus voidaan varmistaa. Tietoa HACCP-järjestelmästä ollaan viemässä Tampereen alueen yrityksiin. Alkuvuodesta elintarvikevalvonta tarkasti 146 ruokaravintolaa ja selvitti niissä omavalvonnan toimivuuden, ruoanvalmistuksen, tarjoilun, hygienian ja tavaroiden vastaanoton. Annoimme yrittäjille samalla infopaketin HACCP-järjestelmästä. Se on tullut käyttöön laitoksiin jo 1995, mutta laajenee nyt kaikkeen elintarvikealan toimintaan. Vastaanotto yrityksissä oli yllättävän positiivinen, ympäristöinsinööri Anne Kärnä kertoo. Terveystarkastaja Anne Huhtala pitää HACCP-järjestelmää yrityksille hyödyllisenä ja tarpeellisena. Olemme nyt globaalitaloudessa emmekä enää lintukodossa. Tavaran liikkuessa myös taudit liikkuvat. Kun yrityksissä keskitytään prosessin heikoimpien lenkkien valvontaan, pienennetään riskiä taudinaiheuttajien leviämiseen. Järjestelmä selkeyttää yrityksen omavalvontaa ja keskittää sitä olennaisiin asioihin. Laatutietoiset yritykset näkevät sen hyväksi työkaluksi. Tulevaisuudessa elintarvikevalvonta muuttuu yhä enemmän auditointi-tyyp piseksi valvonnaksi, jolloin omavalvonnan toimivuutta tarkastellaan pitemmältä aikaväliltä. Näin valvonta tulee kohdistumaan niihin yrityksiin, joissa asiat eivät ole kunnossa ja valvonnasta peritään maksu, Anne Huhtala selvittää. Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuva: Ari Järvelä Myös uimavesistä lintuinfluenssan saaminen on erittäin epätodennäköisesti. Virus tuhoutuu helposti kuivassa ja auringonpaisteessa, joten vaara saada virustartunta laitureilta lintujen ulosteista on häviävän pieni. Tampereella lintujen joukkokuolemista voi ilmoittaa kaupungin eläinlääkäriasemalle Ratinaan puhelinnumeroon Yksittäisen kuolleena löytyneen linnun voi haudata tai siirtää muovipussiin ja siitä jäteastiaan. Lintuun tulisi koskea vain lapiolla tai muovipussilla suojatuin käsin. Kädet ja lapio tulee tämän jälkeen pestä. Lisätietoa lintuinfluenssasta saa soittamalla kansalaisten lintuinfluenssapuhelimeen (ma-pe klo 10-18). Soittaminen on maksutonta. Maa- ja metsätalousministeriön lintuinfluenssasivuilla on lisätietoa, ja sivuille on koottu yleisimmät kysymykset vastauksineen. Ulkoruokailutila suojattava katoksella tai varjolla Tampereen kaupungin elintarvikevalvonta on muistuttanut yrityksiä siitä, että omavalvontasuunnitelmissa pitäisi olla kirjattuna lintujen ja haittaeläinten torjuntatoimenpiteet ja vastuuhenkilöt ja suunnitelman mukaan tulee myös toimia. Haittaeläinten torjunta kuuluu elintarvikealan toimijoiden omavalvontaan, mutta elintarvikevalvonta on halunnut vielä muistuttaa toimijoita asiasta. Yrittäjille on lähetetty elintarvikeviraston ohjeet haittaeläinten torjunnasta. Olemme myös tarkentaneet ulkomyynti- ja -tarjoiluohjeita. Jätehuollosta on huolehdittava siten, etteivät jäteastiat houkuttele lintuja ja haittaeläimiä. Ulkotiloissa elintarvikkeiden valmistus-, myynti- ja tarjoilutilat on suojattava katoksella ja tuulisuojalla. Jos ulkona tarjoillaan ruokaa, ruokailutila on suojattava katoksella tai aurinkovarjolla. Pinnat ja laitteet on puhdistettava päivittäin happamalla puhdistusaineella, ympäristöinsinööri Merja Virtanen toteaa.

10 10 Persoonallinen ote sallitaan postilaatikkojen ryhmittelyssä Postin vuonna 2003 aloittama postilaatikkojen ryhmittely omakotialueilla etenee Tampereella. Kaupunki on omalta osaltaan antanut ohjeet siitä, miten postilaatikkoryhmät tulisi rakentaa ja miltä laatikkoryhmien tulisi näyttää. Kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki kertoo, että ohjeilla tähdätään yhtenäisen ja siistin näköisiin laatikkoryhmiin, jotka sulautuisivat kauniisti ympäristöön. Ihmisten estetiikkakäsitykset poikkeavat paljonkin toisistaan, ja siksi toivomme, että postilaatikkotelineet olisivat ilmeeltään neutraaleja eivätkä kiinnittäisi tarpeettomasti huomiota, Virkki sanoo. Ohjeissa kehotetaankin käsittelemään postilaatikkotelineet hillityn, mielellään tumman värisiksi, ja välttämään ylimääräisiä koristeita ja erikoisia muotoja. Persoonallinen ote ei kuitenkaan ole kiellettyä. Jalo Virkin mukaan postilaatikkotelineet saavat ilmentää asuinalueen omaleimaisuutta, kunhan telineet eivät selkeästi rumenna ympäristöä. Erityisesti vanhoilla, suojelluilla asuinalueilla tyylin kanssa kannattaa olla tarkkana. Poikkeuksellisen hienoa miljöötä ei kannata pilata postilaatikkotelineillä, Virkki neuvoo. Posti on yhteistyössä postinsaajien ja kuntien kanssa ryhmitellyt postilaatikoita eri puolilla maata jo 1970-luvulta alkaen. Tampereella Postin tavoitteena on saada laatikot ryhmiin vuoden 2007 loppuun mennessä. Kaikkiaan Tampereella ryhmitellään noin postilaatikkoa. Ohjeet postilaatikkotelineen rakentamiseen Laatikot tulee kiinnittää yhteen yhtenäiseen rakenteeseen, jossa on kahdesta kolmeen jalkaa. Jos teline sijoitetaan kaltevalle maalle, se tulisi tehdä maaston mukaan vinoksi, ei porrastetuksi. Telineeseen ei pidä tehdä ylimääräisiä osia, katoksia, ilmoitustauluja tms., vaan teline tehdään mahdollisimman vähistä osista. Laatikkojen muotoilussa tulisi välttää pyöreitä ja puolipyöreitä muotoja. Paras materiaali telineeseen on puu, mieluiten höylätty sahatavara, myös pyöreät pystytolpat sopivat. Telineen värityksen tulee olla hillitty ja jokin muu kuin valkoinen. Käsittelytapa voi olla peittomaalaus tai kuultokäsittely, jonka väriksi sopivat esimerkiksi tervan sävyt. Postilaatikkotelineen tyyli voi kuvastaa alueen rakennuskantaa. Kaupunki on nyt ohjeistanut, miten omakotialueiden postilaatikot tulisi ryhmitellä, jotta ne sulautuisivat hyvin ympäristöön. Opit-palvelu vie perusasteen opettajat ja oppilaat turvallisesti verkkoon Kun koulun oppimisympäristö siirtyy osittain verkkoon, vaatii uuden tekniikan opettelu aikaa ja kärsivällisyyttä niin opettajilta kuin oppilailta. Tampereella ponnistus on onnistunut. Kolmen viime vuoden aikana kaupungin kaikissa 54 peruskoulussa on otettu vaiheittain käyttöön Opitpalvelu, joka on WSOY:n kehittämä ja ylläpitämä sähköinen oppimisympäristö. Tamperelaisia käyttäjiä palvelulla on nyt huikeat ja kävijämäärältään se on kaupungin verkkosivujen jälkeen yksittäisistä verkkopalveluista suosituin. Otimme ensimmäisenä Suomessa Opit-palvelun koko kaupungin perusopetuksen käyttöön. Testasimme palvelua ensin kolme vuotta ja sen jälkeen koululautakunta teki hyvillä mielin päätöksen sen ottamisesta osaksi opetusta, verkko-opetuksen koordinaattori Minna Vikman kertoo. Opit-palvelu on osa tamperelaiskoulujen arkea Ennen Opit-palveluun siirtymistä koulujen verkkonopeuksia nostettiin ja 1500 tietokonetta uusittiin. Yhtä laajasti palvelu on käytössä vain Espoossa, jonka kanssa vaihdamme kokemuksia palvelun käytöstä ja sen toimivuudesta, Vikman selvittää. Perusasteen oppilailla on palveluun käyttäjätunnukset ja sähköpostiosoitteet, jotka säilyvät samoina läpi peruskoulun. Ainekohtaisten tehtävien lisäksi palvelu sisältää muun muassa koulukohtaisen ilmoituspalstan ja keskustelufoorumin. Käytössä ovat myös Aamulehden arkisto, CD-Facta ja sähköiset sanakirjat. Palvelun parhaimpina puolina Vikman pitää erityisesti interaktiivisia tehtäviä ja turvallisuutta. Ennen netissä vallitsi anonyymikulttuuri, mutta nyt kaikesta oppilaiden tekemisestä jää jäljet. Opettaja pystyy seuraamaan oppilaiden kehitystä tehtyjen tehtävien perusteella ja auttamaan heti tarvittaessa. Mahdollisuuksia yksilöllisempään opettamiseen on aikaisempaa enemmän. Tehtävät eivät sido oppilasta kouluun Vikman on tyytyväinen Opit-palvelun toimivuuteen, mutta resursseja tulisi hänen mukaansa lisätä. Nettiyhteyttä ei ole kaikissa koululuokissa eikä tietokoneita riittävästi, koordinaattori sanoo. Opetushallitus suosittelee, että yhtä konetta kohden olisi neljästä viiteen käyttäjää. Nyt Tampereella yhden tietokoneen jakaa kuusi oppilasta. Opit ei kuitenkaan sido kouluun, sillä palvelu edellyttää vain tietokoneen internet-yhteydellä. Vikman kertoo, että kesälläkin käyttäjämäärät ovat suuria. Esimerkiksi viime kesäkuussa palvelua käytti noin 1600 oppilasta. HuoltajaNet tulee Opit-palvelun rinnalle Lasten ja nuorten sekä heidän opettajiensa lisäksi sähköinen palvelu kiinnostaa oppilaiden vanhempia. Paine sen kehittämiseen tuleekin Vikmanin mukaan huoltajilta. Nyt työn alla on HuoltajaNet-palvelu, jonka tavoitteena on vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja lisätä tiedonkulkua. Palvelu tallentaisi lapsen Verkko-opetuksen koordinaattori Minna Vikman esittelee Opitpalvelua ja kertoo, että tamperelaiset oppilaat suorittivat palvelussa yli miljoona erilaista tehtävä- ja toimintolatausta kuukaudessa. Palvelu antaa pohjan muun muassa valokuvaalbumin ja luokkalehden tekemiseen. tiedot aina päivähoitopaikasta lähtien ja sen avulla voisi ilmoittautua kouluun sekä seurata poissaoloja. Kannustavana esimerkkinä projektisuunnittelija Reko-Aleksi Renvik mainitsee maaliskuussa ensimmäistä kertaa käytössä olleen sähköisen päivähoitohakemuksen suosion. Kaikista hakemuksista noin 66 prosenttia oli tehty verkossa. Vikman ja Renvik muistuttavat, että sähköisen asioimisen kehittäminen vaatii pitkällisen, mutta kiinnostavan työsaran, joka valmistuu pieni pala kerrallaan. Emme mieti tätä päivää, vaan tilannetta viiden vuoden kuluttua, Vikman hymyilee. Teksti: Mari Mäkinen Kuva: Anna Byckling Opit-palvelu sisältää valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteen mukaisia valmiita oppimateriaaleja, oppimisympäristön ja käyttäjäpalvelut. Seitsemän syväosaajaa auttaa opettajia palvelun käytössä. Heidän lisäksi neuvoja tarjoaa tekninen tuki ja verkkopedagogi. Tampere on tehnyt toisen kolmen vuoden sopimuksen WSOY:n kanssa. Opettajien ja oppilaiden kokemukset palvelun käyttöönotosta ovat parhaillaan valmistumassa.

11 11 Digitaalisessa kasvun kansiossa seurataan päiväkotilapsen kehitystä Tampereella 14 päiväkotia käyttää digitaalista kasvun kansiota, johon tallennetaan lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta tärkeimmät asiat. Koska kansion tavoitteena on vuorovaikutteisuus päiväkodin ja huoltajien välillä, kummatkin tahot voivat lisätä sekä päivittää sen sisältämiä tietoja. Vastaava projektisihteeri Annika Pulakka avaa digitaalisen kasvun kansion ja esittelee kukkakuvioisen etusivun takaa avautuvaa värikästä, mutta helposti hahmotettavaa näkymää. Kansioon voi laittaa valokuvan esimerkiksi siitä, kun lapsi oppii seisomaan tai sitten kuvia ensimmäisestä luisteluretkestä tai teatterimatkasta, Pulakka antaa esimerkkejä. Kuvien ja lapsen henkilökohtaisten tietojen lisäksi kansiossa on päiväkodin ilmoitustaulu, keskustelufoorumi, ryhmien viikko-ohjelmat ja reissuvihko. Pulakka muistuttaa, että lapseen liittyvien tekstien ja valokuvien tulee kertoa hänen kehityksensä kannalta tärkeistä hetkistä. Kodin tai päiväkodin valokuvakansiota, johon voi lisätä kuvia satunnaisesti, siitä ei saa tulla. Huoltaja voi halutessaan antaa omat käyttäjätunnuksensa ja salasanansa esimerkiksi isovanhemmille tai toiselle vanhemmalle, jos hän asuu lapsen kanssa eri paikassa. Netistä voi siten seurailla päivähoito- ja esiopetusikäisen lapsen kohokohtia ajasta ja paikasta riippumatta. Ideasta käytäntöön Idea sai alun perin alkunsa kahdeksan vuotta sitten Tasanteen päiväkodista, jossa erään lapsen isä ehdotti kasvunkansion tekemistä sähköisessä muodossa, Pulakka kertoo. Verkkosovellus kehitettiin Tampereella ja Hämeenlinnassa viiden päiväkodin yhteistyönä ja suunnitteluvaiheessa mukana olivat Tampereen ammattikorkeakoulu ja teknillinen yliopisto. Nyt sovelluksen tekniikasta ja lisenssien myymisestä vastaa yksityinen yritys Adenova Oy. Yhteistyö HuoltajaNet-palvelun kanssa on kehitteillä, mutta päätöksiä palveluiden liittämisestä yhteen ei ole vielä tehty. Päiväkodin arki lähelle kotia Pulakalla on hyviä kokemuksia digitaalisesta kansiosta, joka on ollut pian kolme vuotta käytössä hänen työpaikallaan Lamminpään päiväkodissa. Lapset ovat sisäistäneet kansion tarkoituksen hyvin. Pulakka muistelee hymyillen esikouluikäisiä poikia, jotka halusivat tallentaa kansion ääninäytteisiin itse kertomiaan vitsejä. Niiden lisäksi äänitallenteita on tehty lasten suosikkilauluista. Sovellus on yksinkertainen, mutta luonnollisesti kansion ottaminen käyttöön teettää lisätöitä. On päiväkodin henkilökunnan kiinnostuksesta kiinni, ovatko he valmiita siihen, Pulakka sanoo. Hän korostaa, että digitaalinen kasvun kansio on kuitenkin vain yksi yhteistyön muoto. Kukaan ei jää tiedoista paitsi, vaikka ei sähköistä kansiota käyttäisikään. Päiväkodin reissuvihkoissa ja eteisen ilmoitustauluilla ilmoitetaan yhä perinteisin paperisin keinoin vanhempainilloista ja muista päiväkodin tapahtumista, Pulakka rauhoittelee. Teksti: Mari Mäkinen Kuva: Anna Byckling Kesän 2006 luontoretket Tampereen kaupungin ympäristövalvonta järjestää kesän kuluessa opastettuja luontoretkiä, joille ovat tervetulleita kaikki luonnosta kiinnostuneet kaupunkilaiset. Retket ovat maksuttomia. Retkioppaana on ympäristösihteeri Lasse Kosonen puh Retkiohjelma myös internetissä: ymparisto/luonnonvirkistyskaytto. Sunnuntai Villilänsaari. Lähtö klo 10 Villilänsaaren parkkipaikalta. Sunnuntai Viikinsaari. Lähtö Laukontorilta klo 10. Laivamatka maksullinen. Sunnuntai 4.6. Vaakkolammi Lähtö klo 10 Kaarilan koululta, Vallerinkatu 11. Sunnuntai Kauppi-Niihaman alue. Lähtö klo 10 Niihaman majalta Sunnuntai Hali mas järven luonnonsuoje lu alue. Lähtö klo 10 Halimas jär ven lounaispään uima rannalta. Sunnuntai Lielahden Niemen sahan alue. Lähtö klo 10 Lentävän niemen koulun pihalta, Lentävänniemenkatu 3. Sunnuntai Sieni retki Teiskon Vattulan luonnonsuojelualueelle. Lähtö klo 10 Sorilas ta Kaitavedentien ja Pules järventien risteyksestä omin kulku neu voin. Iidesjärvi elää sävelissä Iidesjärven tunnelmista järjestettiin vuosi sitten laulu- ja runokilpailu, jonka tuloksena alue elää nyt sävelin Iki-ihana Iides nimisellä cdlevyllä muun muassa tangona, valssina ja humppana. Muistot on tallennettu myös samannimiseen kirjaseen. Viinikan-Nekalan omakotiyhdistyksen kustantamaa levyä ja kirjasta voi hankkia Tampere-seurasta tai Nekalan kirjastosta 10 euron hintaan. Lasten liikennepuisto 6 10-vuotiaille Kalevan keskuspuisto Joukahaisenkatu 10 Avoinna ma pe 9 15 ja la Annika Pulakka sanoo, että vanhemmat saavat entistä tarkemman kuvan päiväkodin toiminnasta, kun kansiota voi katsoa lapsen kanssa yhdessä kotona. Tiedustelut puh liikennepuisto.htm SATEELLA SULJETTU VAPAA PÄÄSY!

12 12 Kesätapahtumien Keskustori sykkii entistä viihtyisämpänä Tampereen Keskustori on ensi kesänäkin monien isojen tapahtumien vilkas näyttämö. Kaupungin matkailujohtaja Kari Saikkonen kertoo, että viime syksynä perustettu Elävä Keskustori -tiimi haluaa vakiinnuttaa ja kehittää kesätapahtumia sisällöltään entistä rikkaammiksi, moninaisemmiksi ja viihtyisämmiksi. Meluhaitat vähenevät ja roskaamista torjutaan siivoushenkilökuntaa lisäämällä. Järjestäjät ovat itse halunneet korjata tilaisuuksien häiriöitä, mikä minusta on hienoa, Saikkonen kiittää. Kahdestoista Tammerfest levittäytyy Tampereen toreille ja klubeille heinäkuuta. Monipuolisen kaupunkifestivaalin ulkoilmakonserteissa esiintyvät mm. The Rasmus, PMMP, Egotrippi, Poets of the Fall, Neljä Ruusua ja Timo Rautiainen, ja iltojen klubeilla esiintyjinä ovat mm. Suzanne Vega, Irina, Stratovarius ja Uniklubi. Tammerfest on tuttuun tapaan kotimaisten esiintyjien juhla, jossa huippunimet esiintyvät lähellä yleisöä torien ja klubien lavoilla! Taipuisa Tammerfest käynnistyy keskiviikkona 12.7., jolloin alkavat Keskustorin ja Vuolteentorin konsertit. Torien ja terassien soitto päättyy kello 22.00, jonka jälkeen alkavat iltaklubit mm. Tullikamarin Pakkahuoneella,YO-talolla ja yökerhoissa. Nimensä vakiinnuttaneiden artistien lisäksi Tammerfest esittelee uusia kykyjä Vanhan Kirjastotalon Keskustori-tiimiin ovat osallistuneet sekä kaupungin että kesätapahtumien edustajat. Ryhmä on suunnitellut kaikille tapahtumille yhteisen tunnuksen, Elävä Keskustori -logon. Keskustori on kaupungin sydän ja paikka, josta Tampere tunnetaan. Se on Tampereen piazza, Saikkonen luonnehtii. Tapahtumat tuovat vierailijoita kaupunkiin. Niiden monipuolisuus on matkailumme valtteja erityisesti juuri kesällä. Myös talvista toria voisi kehittää. Ideoitahan on esitetty luistinradasta alkaen. Mitään ei kannata heti tyrmätä. Tori remontoitiin nimenomaan kokoontumispaikaksi, hän muistuttaa. Tammerfest rokkaa Tammerkosken rannalla puistossa 14. ja My Own Summer -tapahtumassa. Tammerfest rokkaa tänä kesänä entistä tiiviimmin kaupungin keskustassa, sillä uudeksi keikkakeitaaksi on löydetty Vuolteentorin alue Tammerkosken rannalla. Konserttien ohella Tammerfestin tarjontaa ovat Pyhäjärven rockristeilyt, terassien akustiset keikat ja Lasten Tammerfest lauantaina Keskustorilla. Tammerfestin maukkainta antia on perjantaina Tullikamarin Pakkahuoneella esiintyvä Suzanne Vega, joka ulottaa kesäisen Euroopankiertueensa myös Suomeen. Kaupunkifestivaali Tammerfest Tiedot ohjelmasta ja aikatauluista: Pispalan Sottiisi pistää pystyyn nurkkatanssit Kansainvälinen kansantanssi- ja -musiikkifestivaali Pispalan Sottiisi pistää pystyyn nurkkatanssit kesäkuun puolivälissä Tampereella. Mukaan odotetaan lähes kahtatuhatta tanssijaa ja soittajaa. Festivaalin aikana on tarjolla kansainvälisiä ja kotimaisia huippukonsertteja. Kotimainen pääesiintyjä on Vuoden kansantanssiyhtyeeksi nimetty tamperelainen Sorokoska. Sottiisiin saapuu vieraita Norjasta, Virosta, Kreikasta, Venäjältä, Unkarista sekä Senegalista. Tullikamarin pakkahuoneella afrikkalaiset rytmit ja Udmurtian kansantanssijoiden koreografiat yhdistyvät kansainvälisissä konserteissa. Myös kotimainen parhaimmisto esittäytyy Hällän ja Pakkahuoneen estradeilla. Sunnuntaina 18. kesäkuuta värikäs ja iloinen kulkue valloittaa Hämeenkadun johdattaen katsojat Pyynikin urheilukentälle Pispalan Sottiisin pääjuhlaan, jota tanssitaan nurkkatanssien hengessä. Sottiisin ajaksi Tampereen Keskustori muuttuu Pirkan kylätoriksi, jossa pirkanmaalaiset esittelevät kädentaitoja ja myyvät herkkuja maalaistunnelmassa musiikin ja tanssin tahdittamina. Vuosi 2006 on nimetty nurkkatanssien ja puskasoittojen teemavuodeksi, ja 20. Pispalan Sottiisi tuo teeman kaupunkiin kuudeksi päiväksi. Lisätietoja: Pispalan Sottiisi, puh. (03) Pispalan Sottiisin ohjelma löytyy internetistä osoitteesta Kukkaisviikoilla on kivaa! 23. Kukkaisviikkoja vietetään , jolloin kymmenen päivän aikana on lähes 200 erilaista tapahtumaa Tampereen keskustassa. Tampereen Kukkaisviikot tarjoaa jokaiselle jotakin, minkä vuoksi se on saavuttanut valtaisan suosion koko perheen tapahtumana. Kukkaisviikkojen monipuolisessa ohjelmassa onkin tarjontaa ja tekemistä kaiken ikäisille. Ja koristeena vielä upeat kukkaistutukset, jotka kaunistavat kaupungin keskustaa. Jo vuodesta 1984 järjestetty tapahtuma kerää vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä Tampereen keskustaan. Kukkaisviikkojen avajaispäivänä kaikki hyvän ruuan ystävät ovat tervetulleita herkuttelemaan Suomen suurimpaan Herkkupöytään Keskustorille. Viinikylässä nautitaan ruuan ja viinin liitosta sekä tunnelmallisesta ohjelmasta Frenckellin punatiilisten seinien ympäröimällä pihamaalla. Jälkiruuaksi maistuu makoisa Kukkaisleivos varta vasten Kukkaisviikoille leivottu herkku. Musiikinystävät tanssivat suomalaisen musiikin huippunimien tahdittamana Ohjelmateltan Tähtitansseissa. Joka päivä kello 16 lavalle nousee valovoimainen kotimainen tähtiartisti: esim. Charlies, Antti Huovila, Janne Tulkki, Johanna Pakonen... Tähtitanssien jälkeen on vuorossa räväkämpää menoa: Irina, PMMP, Suurlähettiläät, Uniklubi Tänä kesänä Kukkaisviikot huipentuvat päätösviikonlopun lauantaina 5.8. järjestettävään Sambakulkueeseen, joka tuo karnevaalitunnelmaa kaupunkiin, ja Tampere Unitedin hyväntekeväisyysjuhlapäivään Ratinassa. Kukkaisviikkojen keulahahmoina toimivat Kukkaistyttö ja Kukkaispormestariksi kutsuttava ansioitunut tamperelainen. Lisäksi Tampere saa omat Kukkaiskuninkaallisensa kaupungin senioriasukkaiden keskuudesta. Kukkaisviikkojen yhteyteen on rakentunut myös lukuisia muita tapahtumia, jotka täydentävät ohjelmatarjontaa. Mm. Salsafestivaali ja osittain myös Flamencoviikot ajoittuvat Kukkaisviikoille. Kukkaisviikot järjestää Tampere Tunnetuksi ry. Tervetuloa Kukkaisviikoille vaikkapa kukkamekossa! Tammerkosken Sillalla -tapahtuma Tammerkosken Sillalla -tapahtuma tarjoaa taas perinteiseen tapaan runsaasti ilmaisohjelmaa heinäkuun alussa koko perheelle. Tutut yhteislaulutilaisuudet Mikko Alatalon johdolla, lasten konsertit ja Seniori-iltapäivä tarjoavat kesäistä tunnelmaa Keskustorilla. Mukana ohjelmistossa on tänä vuonna myös Nuorisoiltapäivä, jossa pääartistina on Lovex. Tanssin ystäville on tarjolla oma vauhdikas päiväkonsertti, jossa tamperelaiset tanssiryhmät esittävät ohjelmistoaan. Lapsille on tarjolla omaa ohjelmaa kahtena päivänä. Mukana lasten kesätunnelmassa ovat muun maussa Kengurumeininki, Herra Heinämäen lato-orkesteri ja Peppi Pitkätossu. Kaikkiin päivätapahtumiin on vapaa pääsy. Iltaohjelmisto on tuttuun tapaan suunniteltu aikuiseen makuun. Juhlateltan lavalle nousevat viihdetaivaan kirkkaimmat tähdet: Jean S, Anna Eriksson, Maija Vilkkumaa, Popeda, Yö... Koko tapahtuman ohjelmisto: ARI IJÄS

13 13 Fabergén aika valtaa Vapriikin Akseli Gallen-Kallela: Greta Ahlman Akseli ja Nuori Suomi Tampereen taidemuseossa Akseli Gallen-Kallela ( ) on vallannut Tampereen taidemuseon kaikki kolme kerrosta. Esillä on noin 200 maalausta ja yli 150 muilla tekniikoilla toteutettua teosta. Uudet näkökulmat kannustavat katsomaan taiteilijan henkilöä ja taiteellista tuotantoa uusin silmin. Akseli & Nuori Suomi -näyttely jakautuu 14 teemaan, jotka kertovat Gallen-Kallelan taiteen välityksellä Suomen kehityksestä itsenäiseksi valtioksi. Akseli ja Nuori Suomi -näyttely on esillä taidemuseossa asti. Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34, puh Museo on avoinna ti su klo Museokeskus Vapriikissa avautuu 17. kesäkuuta Carl Fabergén taidokkaiden töiden näyttely. Carl Fabergé oli kahden keisarin, Aleksanteri III:n ja Nikolai II:n hovihankkija ja kultaseppä. Koko Fabergén tuotantoa leimaa huippuunsa hiottu kultasepäntyö. Fantasiaesineet, kukka-asetelmat ja miniatyyriveistokset olivat taidokkaasti tehtyjä. Sama tyylitaju näkyi myös Fabergén käyttöesineissä, koruissa ja maljakoissa. Yritys valmisti paljon myös käyttöhopeaa. Parhaiten Fabergé tunnetaan loisteliaista keisarillisista pääsiäismunistaan. Fabergéllä työskenteli myös joukko suomalaisia kultaseppämestareita. Fabergén aika -näyttelyn esineis tö tulee Moskovan Kremlin kokoel mista. Mukana on koruja, keisa ril lisia lahjoja sekä fantasia- ja käyttö esi neitä myös suomalaisista yksi tyiskokoelmista. Näyttelyn kruununa on kaksi keisarillista pääsiäismunaa. Näyttelyn yhteydessä Vapriikki julkaisee myös näyttelykirjan. Vapriikin museokauppa Vinssi tarjoaa museovieraille valikoiman Fabergén aika -tuotteita ja museoravintola Valssi kattaa makunautintoja Fabergén hengessä. Fabergén aika -näyttely on esillä asti. Museokeskus Vapriikki Veturiaukio 4, puh Avoinna ti, to su klo 10 18, ke 11 20, maanantaisin suljettu. vapriikki Toivotut klassikot esittäytyvät Sara Hildénin museossa on tänä kesänä luvassa iloinen ja toivottu jälleennäkeminen, kun esillä ovat Sara Hildénin säätiön kokoelman rakastetuimmat maalaukset, veistokset ja piirustukset: Picasso, Morandi, Klee, Giacometti, Moore, Albers, Arman, Bonnard, Botero, Christo, Delvaux, Gris, Ipoustequy, Katz, Klee, Miró, Morandi, Staël, Tanguy, Tapies, Vasarely, mutta myös Schjerfbeck, Sallinen ja Schauman Näyttelyssä on runsaasti katsottavaa niin luokkaretkeläisille, turisteille, kesävieraille kuin ihan tavallisille tamperelaisillekin, joiden viime museokäynnistä on saattanut vierähtää aikaa. Kesän näyttelyyn liittyy lasten oma kokonaisuus Löytöretki. Retkeilyn voi aloittaa museon alakerran kurkistuslaatikoista, joissa jokaisessa on vihje, esine tai valokuva, jostain näyttelyn teoksesta. Tehtävänä on ratkaista arvoitus ja löytää oikea teos vihjeen perusteella. Heinä- ja elokuussa löytöretkeilijän kannattaa kurkata museon mediasalin verhon taakse. Lapsille suunnitellussa videotaidekoosteessa tavallisista asioista ja ympäristöistä voi löytyä ihan outoja juttuja; kivi herää eloon ja metsän keskeltä löytyy vauva. Koosteesta vastaa suomalaisen mediataiteen levityskeskus AV-Arkki. Alex Katz: Unikko Heinäkuussa joka keskiviikko, tors tai ja perjantai klo ja lapsille on luvassa hauska ohjattu toimintakierros museossa. Kierrokselle pääsevät kaikki huvipuiston alueella olevat lapset ja äidin ja isänkin voi ottaa mukaan! Kierrokset suunnittelee ja toteuttaa taide- ja liikuntakasvatusyksikkö TAITE. Klassikot-näyttely on esillä asti. Sara Hildénin taidemuseo puh Museoon pääsee Särkänniemen huvipuiston 5 euron Lystiavaimella, johon sisältyy myös pääsy Lasten eläintarhaan ja Näsinneulaan. Alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Museo ja Café Sara avoinna joka päivä klo Suljettu juhannuksena Graniittisen lempeä runoilija Tamperelaisrunoilija Lauri Viidan syntymästä on tänä vuonna kulunut 90 vuotta. Hän oli sanan ja rytmin taitaja, joka sai suomalaisen miehenköriläänkin lausumaan runojaan ulkoa ja toisten läsnä ollessa. Ensimmäisessä teoksessa Betonimyllärissä Lauri Viita iskee rytmiä kuin piiskaisi sanoillaan. Moreeni, Viidan pääteoksena pidetty romaani kertoo Pispalaan muuttavan Iisakki Niemisen perheestä. Oma elämä lienee ollut esikuvana runoilijalla, jonka perhe muutti Pispalan Portaanpäähän vuonna 1920 ja asui talossa 17 vuotta. Portaanpää 8:n talo on nykyään Lauri Viita -seuran ylläpitämä kotimuseo, joka uudistettiin muutama vuosi sitten. Kesäsunnuntaisin museoon voi tutustua kello Tampereella Viitaa muistellaan luonnollisesti runouden merkeissä. Laurin päivänä 10. elokuuta järjestetään Pispalan harjulla ensimmäinen ohjattujen runorastien tapahtuma. Juhlakonsertti on Tampere-talossa Kesäohjeeksi tamperelaisille sopii Lauri Viidan runo: Ei pidetä kiirettä, istutaan. Ei hätäillä, annetaan mennä; ei maata somemmin ainoakaan satelliitti lennä.

14 14 Tule torille, niin ei tartte mennä terapiaan! Tampereen torielämästä voi käydä nauttimassa Tammelantorilla, Laukontorilla ja Hervannan torilla. Visiitti Tammelantorilla voi venähtää. Torilla on aina uutta nähtävää, kuultavaa ja maistettavaa. Tuttujakin tapaa aina. Monelle tamperelaiselle Tammelantorilla käynti on yhtä pläkkiselvä juttu kuin aamukahvi. Tori elää auringon tahdissa. Kaunis päivä tuo Tammelantorin täyteen erilaisia ihmisiä, kertoo Tammelantorin torivalvoja Viktor Smirnov. Torivalvoja Smirnovin toimisto Tammelantorin puukioskin takaosassa on usein tyhjillään, sillä suurimman osan päivästä torivalvoja kiertää pitkin työmaataan. Me jaamme paikat aamuisin myyjille, perimme maksut, pidämme yllä yleistä järjestystä ja valvomme torin siisteyttä. Työpäivä alkaa kuudelta ja kestää kahteen, paitsi kesälauantaisin olemme kolmeen, kertoo Viktor Smirnov. Hänen mielestään torin rikkaus on ihmisten erilaisuus ja työn paras puoli heidän kaikkien auttaminen. Tori on ihmisiä varten eikä siellä sääntöjen mukaan saa ajaa edes pyörällä eikä kävelyttää lemmikkieläimiä. Myös lintujen ruokkiminen on kielletty. Vanha he voskaivo ei ole enää käytössä, mutta vettä saa uudesta raanasta länsireunalta. Tammelantorin uudistaminen teknisesti nykyaikaiseen kuntoon on suunnitteilla, mutta ajankohdasta ei ole päätöstä. Kellon alla aamuvuorossa Torikellon alle tehdään kesäisin treffejä. Jaana Selin istuu kahvilla liki torikellon alla, mutta hänelle ajalle on oma koodinsa: Ystävien kesken meillä on tapana kysäistä, tuletko kahville aamu- vai iltavuoroon. Aamuvuorossa kahvi juodaan täällä ennen kahtatoista, Jaana kertoo. Jaana on entinen Tammelantorin reunatalon asukas ja tulee nauttimaan torikahvit vanhasta tottumuksesta. Jaana Selin ja Mika Pelkonen pitävät Tammelantorilla juotuja kahveja hyvänä tapana. Ja onhan kahvilan Hanna aivan ihana, hän perustelee. Samassa pöydässä virvokettaan nauttii myös Mika Peltonen, joka piipahtaa torilla kesäisin kolmisen kertaa viikossa. Tapanani on käydä torilla aina ennen iltavuoroon menemistä. Asuin yli kymmenen vuotta sitten Ilmarinkadulla, siitä se tapa kai on jäänyt. Omalle torille on niin turvallista tulla, Mika sanoo. Mustamakkaran suosikkiasemaa ei horjuta mikään Keväinen aurinko on houkutellut ihmisiä ostoksille: kukkakauppias, korikauppias ja vihannesmyyjä paiskivat töitä. Ja kalakauppiaat, joiden koppien edessä on lounasajan jono. Takuuvarma tamperelaishitti on luonnollisesti mustamakkara, jonka asema suosikkilistalla on vakaa vuodesta toiseen. Muikkumyymälän edessä neulamuikkuja pistelee suuhunsa Lauk- Maija Laukkaselle ja Erkki Sipilälle maistuu muikkulounas. Kaija(vas.) ja Anneli nauttivat kesäkirppiksestä Tammelantorilla. kasen Maija, joka toimii Silta-valmennusyhdistyksen kuntoutuspäällikkönä. Seisovalla lounaalla mukana on kollega, tuotantopäällikkö Erkki Sipilä. Syön tässä torilla kevään ja kesän kunniaksi. Kala on terveellistä ja hyvää, syön sitä nyt kuudetta päivää peräkkäin, toteaa Maija ja katsoo taivaalla porottavaa aurinkoa. Tammelan iso tavaratalo Tammelantorin kirpputoripöydät täyttyvät kesän alkuun mennessä miltei joka päivä. Sateellakin moni kirpputorimyyjä sinnittelee myyntitavarat muovien alla, eihän kesäsade haittaa. Kesäkauppiaat tuntevat toisensa usein vuosien takaa, niin kuin monet muutkin torilla kävijät. Kesällä torilla onkin Tammelan suurin tavaratalo, on avoinna arkimyyntikausi on on avoinna Keskustorilla pidetään Tampereen Torikauppiasyhdistys ry:n järjestämät markkinat joka kuukauden ensimmäinen arkimaanantai klo ostettavaa piisaa matoista antiikkiin. Ja juttuja kuulee: torin miesten päivittäiset puheet ovat elävää historiaa, alueen tapahtumat ja kehitys muistetaan tarkkaan. Tämän kevään aikaisiin kirpputorimyyjiin kuuluva Anneli on virkannut ja kutonut talvipäivinä kesäkauden tuotteita. Pöytä on pullollaan hattuja, patalappuja, sukkia ja nukenvaatteita. Eikä eläkkeellä oleva ahkera-anneli malta torillakaan päästää irti kutimesta: vaaleanpunainen pikkusukka pitenee kovaa vauhtia. Aurinko minut tänne torille saa. Ja ihanat ihmiset, täällä on aina seuraa. Kyllä se on niin, että kun tulee tänne, niin ei tartte mennä terapiaan, Anneli naurahtaa. Teksti ja kuvat: Taina Repo Särkänniemi kutsuu elämyksiin Särkänniemen kesä on taas täynnä elämää ja suuria seikkailuita. Tämän kesän uutuus on vauhtilaite TakeOff, jonka kyydissä voi nousta jopa 14 metrin korkeuteen. TakeOffissa on neljä gondolia, joissa voi pyöriä 40 hurjapäätä kerrallaan jopa 80 kilometrin tuntivauhdilla. Myös Tornado-vuoristorataan on rakennettu uusi huima 35 metriä pitkä tunneli. Planetaarion kesän uutuusohjelma on Elämän arvoitus, joka kertoo elämän synnystä ja kehityksestä kotiplaneetallamme. Akvaariossa jatkuvat tänäkin kesänä esittelykierrokset sekä mangrove-paludaarioaltaan ukkosmyrskynäytökset. Akvaariossa voi nyt tutustua tämän kesän uusiin tulokkaisiin merihevosiin. Lisäksi akvaarion altaiden ulkoasua on uudistettu, esimerkiksi piraijat uivat nyt tulvametsän maisemissa. Delfinaarion rakennustyöt ovat keskeytettyinä kesäajan. Pullonokkadelfiinien Veeran, Näsin, Delfin, Leevin ja Eevertin temppuja pääsee ihastelemaan normaalisti 3.9. asti, jonka jälkeen remontti taas jatkuu. Delfinaarion laajennuksen viimeinen vaihe valmistuu keväällä Myös Lasten eläintarha ja Ipanaario ovat avoinna 2.9. asti. Särkänniemen aukioloajat ja lippujen hinnat löytyvät internetistä osoitteesta tai asiakaspalvelusta puh

15 15 Astu Suveen kesäpäivä ikäihmisille Opastetut kierrokset vievät Kesäretkelle kotimaisemiin Lomalaisen ei välttämättä tarvitse suunnata kaukomaille etsimään elämyksiä jännittävä vaihtoehto on ryhtyä turistiksi Tampereella. Opastettu kierros kotikulmilla avaa silmät, tarjoaa uusia näkökulmia, kertoo menneestä ja kurkistaa tulevaan. Perinteikäs kesätapah tu ma tarjoaa monenlaista ohjelmaa 5. kesäkuuta. Ohjelmatuokiot vuorottelevat Vanhassa kirkossa ja Vanhan kirjasto talon puistolavalla. Tapahtuman rinnalla ovat kesän ensimmäiset Keskustorin markkinat. Ohjelma: Vanhassa Kirkossa: klo 10 sairaalapastori Vesa Fabrin klo 12 kanttori Tuomas Laatu klo 14 kirkkoherra Aulis Aarnio, säestäjä Maija-Stiina Uotila Tuoreelle tamperelaiselle opastettu kiertoajelu on kätevä keino ottaa kotikaupunki haltuun, paljasjalkainen voi päivittää vanhat tietonsa ja oppia yllättävän paljon uutta. Molemmat pääsevät nauttimaan suloisista suvimaisemista ja kiehtovista tarinoista. Onnikkakierros on myös oivallinen ohjelmanumero kyläilevälle anopille ja tietoisku ulkomaisille kesävieraille. Suunnat selkiytyvät, kohteet asettuvat kartalle, ja oppaalta saa hyviä vinkkejä omatoimista jatkotutustumista varten. Leppoisasti apostolinkyydillä Viisituhatta vuotta sitten Näsijärven aallot puhkaisivat itselleen väylän Pyhäjärveen. Opastetulla kävelyllä järveltä järvelle selviää, mitä Tammerkosken rantamilla sittemmin on tapahtunut. Luonnon ystäville tarjolla on patikointia maailman korkeimmalla jääkautisella harjulla. Kauden muut kävelyt kunnioittavat Tampereen mahtavaa teollista perinnettä. Kierroksilla paljastuu, mistä syntyi maan ensimmäinen paperi ja kuinka taipui teräs Tampellassa. Aikamatka Finlaysonilla vie pumpulin plikkojen arkeen ja patruunan loistavaan seuraelämään. Riimejä rasteilla Pispalan suuren pojan Lauri Viidan syntymästä on kulunut 90 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään historian ensimmäiset Runorastit Laurin päivänä 10. elokuuta. Reitti kiertää Viidan elämän tärkeitä paikkoja hänen syntymäkodistaan alkaen. Oppaina patikkaretkellä toimivat Kirsti Salonen ja näyttelijä Ahti Jokinen, joka matkan varrella tulkitsee Viidan unohtumattomimpia runoja. Mukana mestaria muistelemassa on myös hänen läheisiään, ystäviään ja tuotantonsa tuntijoita. Laineiden liplatusta Milloin viimeksi astuit laivaan Tampereella? Tulevana suvena kannattaa kokeilla: rentouttavalle risteilylle pääsee lähempää kuin luulitkaan. Laukontorilta seilataan Viikinsaareen ja kauemmaksikin pitkin Pyhäjärveä. Tammerlinen laivat kutsuvat katselemaan kaupunkia, pisimmällä reissulla poiketaan naapurissa Nokialla asti. Mustastalahdesta m/s Intti vie Lapinniemeen tai ihailemaan maisemia Pättiniemeen, s/s Tarjanne Näsijärven selälle. M/s Wellamo tarjoaa teemaretkiä taidemuseo Villa Urpoon, lounastamaan Rustholliin ja kesäteatteriin. Molemmista satamista pääsee toki pitemmällekin. Suomen Hopealinjan reittilaivat kuljettavat etelään Hämeenlinnaan ja Runoilijan tietä purjehditaan pohjoiseen Ruoveden kautta Virroille. Tarkat tiedot laivaliikenteestä saa osoitteesta: ww.tampere.fi/matkailu/ laiva.htm Tampereen kaupungin matkailutoimisto Verkatehtaankatu 2 puh , touristbureau@tampere.fi, opastetutkierrokset Kesäkävelylle Näsijärvi työnsi ja Pyhäjärvi veti maanantaisin Lähtö Kurun haaksirikon muistomerkiltä Näsikalliolta klo 17. Paidat paperiksi, kuuset kartongiksi tiistaisin Lähtö Keskustorilta Frenckellin kellon alta klo 17. Vesivoimaa ja rautakouria keskiviikkoisin Lähtö Tampere-veistoksen luota Työn puistikosta klo 17. Pumpulitehtaalta palatsiin torstaisin Lähtö Finlaysonin Satakunnankadun portilta klo 17. Pyynikki, Tampereen helmi sunnuntaisin Lähtö Pyynikin näkötornilta klo 13. Kierrosten hinta: aikuiset 5 euroa, lapset 2 euroa. Kesto noin puolitoista tuntia. Hyppää kyytiin Opastettu kaupunkikiertoajelu joka päivä (paitsi juhannuksena ). Lähtö klo 14 Matkailutalolta, Verkatehtaankatu 2. Kaksituntinen kierros tarjoaa Tampereen parhaat palat, komeimmat näköalat muun muassa Pyynikin näkötornista ja tunnetuimmat nähtävyydet. Opastus suomen lisäksi englanniksi. Aikuiset 13 euroa, lapset 4 euroa, perhelippu 28 euroa. Kummitus keppostelee Kummituksen kepponen on lasten ikioma seikkailuretki Finlay sonin alueella. Kierroksella hiivitään Eevertkummituksen jäl jillä tiistaisin ja torstaisin Liikkeelle lähdetään Työväen keskusmuseo Werstaalta kello 11. Liput 4 euroa. Hautuumailla havisee historia Iltakävelyillä Tampereen kauniilla kirkkomailla kuullaan tarinoita kaupungin merkkihenkilöistä, tutuista ja tuntemattomista. Maksuttomat kierrokset alkavat klo 18. Pyynikin kirkkopuistossa keskiviikkoisin Messukylän hautausmailla keskiviikkoisin 28.6., 12.7., 26.7., 9.8., ja 6.9. Vatialan hautausmaalla keskiviikkoisin 21.6., 5.7., 19.7., 2.8., ja Lamminpään hautausmaalla torstaisin 22.6., 6.7., 20.7., 3.8., ja Kalevankankaan hautausmaalla torstaisin ja sunnuntaisin Tapahtumien yönä lähtö klo 21. Lavalla: Rientolan eläkeläisten soittokunta klo ETY:ryn rivitanssiesitys klo 11 Pumpun henki -yhtye klo Yhteislaulua, laulattajina Tuula Kivistö ja Ilmo Korhonen klo 13 Päätöshartaus klo 14 Mukana myös: Halinallet, Nääsville ry, Sotilaskotisisaret SPR Tampereen Osasto Kesän menovinkkejä ikäihmisille Kesän tullen monet harrastusten parissa toimivat kerhot ja yhdistykset jäävät tauolle. Ikäpisteestä voi noutaa maksutta vihkosen, johon on koottu seniori-ikäisiä silmällä pitäen tietoja kesän tapahtumista, tilaisuuksista ja muusta ohjelmasta. Vihkosessa on menovinkkejä sekä oman arkipäivän ajanvietteeksi että ohjelmavinkeiksi vaikka kylävieraille. Liikuntatoimi järjestää maksutonta ohjattua liikuntaa sekä omatoimiryhmiä myös kesällä. Ryhmät alkavat alkaen. Kesäohjelman saa liikuntapaikoilta ja Ikäpisteestä, Aleksis Kivenkatu 18. Koulujen päättymistä juhlitaan Tullikamarilla Tampereen Kaupungin Nuorisopalvelut ja Aamulehti yhteistyössä järjestävät kaksipäiväiset koulujenpäättäjäistapahtumat yli 13-vuotiaille nuorille Tullikamarin Pakkahuoneella. Perjantaina 2.6. Summer Line -06 tapahtumassa ovet aukeavat klo ja sulkeutuvat Teemoina ovat Rap, Hip Hop ja break dance. Lavalle nouse vat PehmoA, Elastinen & Timo Pieni Huijaus, Iskulaatikko ja Kapsiteettiyksikkö. Lauantaina 3.6. Summer Live -06 tapahtumassa ovet aukeavat myös klo ja sulkeutuvat Teemana on rock. Lavalle nousevat Heijaste, Deep Glance, Lovex, Strawels, Smak, Uniklubi. Molempina päivinä ilmainen sisäänpääsy. Päihteettömiä ja savuttomia tapahtumia yli 13-vuotiaille. Mukana yhteistyössä ovat myös Tampereen kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimisto, Liikuntatoimi sekä Tampereen NMKY. Lisätietoja: Jukka Etu-Seppälä Tampereen Kaupunki/ Nuorisopalvelut puh jukka.etu-seppala@tampere.fi Uniklubi

16 16 TAMK:n kansainvälinen toiminta on vilkasta Yritysten kannattaisi hyödyntää monikulttuurista osaamista Kansainvälistä kauppaa Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskele vat kolumbialainen Natalia Franco Millán ja venäläinen Julia Lihhatsjova suorittaisivat mielellään opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Suomessa. Paikkojen löytäminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa. Yritykset eivät syystä tai toisesta hyödynnä kansainvälisiä ja kielitaitoisia nuoria osaajia tarpeeksi tai eivät tiedä tästä mahdollisuudesta. TAMK:n kansainvälisten asioiden tiimivastaava, lehtori Riku-Matti Kinnunen myöntää, että varsinkin pk-yrityksissä täytyy miettiä, kuka ehtii opastaa harjoittelijaa. Hän löytää kuitenkin monta syytä, miksi työllistäminen kannattaa. Yritys saa kilpailuvaltin, alan tuoretta osaamista, kieli- ja kulttuuripääomaa ja henkilöstö mahdollisuuden oppia vierasta kieltä. Markkina-alueen laajentamisessa ulkomaisesta työntekijästä voi olla paljon apua. Myös monikulttuurisuus on Kinnusen mielestä tärkeää. Oppilaitos voi maksaa ulkomaiselle opiskelijalle harjoittelutukea, jolloin työnantajalle ei koidu harjoittelusta kustannuksia. Kaikenlaisia paikkoja voi tarjota, kunhan tekeminen on järkevää, ei siis vain arkistointia ja faksaamista. Muissakin kuin oman koulutusohjelman mukaisissa tehtävissä voi menestyä. Rehtori Markku Lahtinen on esittänyt ajatuksen kummiyrityksestä. Se pestaisi yhtäaikaa sekä suomalaisen että ulkomaisen harjoittelijan, mikä helpottaisi jälkimmäisen perehtymistä. Suomi kiinnostaa, jos töitä löytyy Mauritiuslaisen, kansainvälistä kauppaa ja hallintoa opiskelevan Jokhoo Amitabhin kolmen kuukauden harjoittelu TAMK:n International Business -koulutusohjelman tehtävissä päättyi huhtikuussa. Takana on neljän vuoden opiskelu. Sen ohella Amitabh on paiskinut töitä asiakaspalvelussa jäähallissa. Kotimaassaan hänelle on kertynyt kokemusta palvelualalta kahdeksan vuotta. Tulin tänne korkeatasoisen koulutuksen vuoksi. Opiskelu TAMK:ssa on ollut hienoa. Henkilökunta on ystävällistä ja auttavaista, Amitabh kiittää. Hän työskentelisi mielellään logistiikka-alalla. Jos vain työpaikka löytyisi, hän jäisi Suomeen. Englantia, ranskaa ja suomea puhuva Amitabh uskoo, että kansainvälistä kauppaa käyvä suomalaisyritys sopisi hänelle mainiosti. Harjoittelupaikka Suomessa olisi mieleen Natalia Franco Millánille (vas.) ja Julia Lihhatsovalle. Jokhoo Amitabhin eli Vikin harjoittelupesti löytyi Tampereen ammattikorkeakoulusta. Riku-Matti Kinnunen kannustaa yrityksiä rekrytoimaan rohkeammin ulkomaisia opiskelijoita. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on kampanjoinut saman asian puolesta. Kansainvälistä opiskelua TAMK:ssa suorittaa tutkintoa tänä lukuvuonna 98 ulkomaista opiskelijaa 42 maasta. Kansainvälisimmät koulutusohjelmat ovat ympäristöteknologia ja kansainvälinen kauppa, joiden opetuskieli on eng lanti. Ulkomaisia vaihto-opiskelijoita on tänä vuonna 155. Ulkomailla vähintään kolme kuukautta opiskelee 160 tamkilaista. Myös muu kansainvälinen toiminta on vilkasta. Meillä on yli 130 partnerikorkeakoulua yli 30 maassa. Strategiaamme kuuluu tiivistää yhteistyötä Eurooppaan, Baltian maihin, Aasiaan ja Amerikkaan. Ympäristöteknologian opiskelijat harjoittelevat myös Afrikassa, parhaillaan vesihuoltoaan järjestävässä Tansaniassa, Kinnunen kertoo. Kaiken kansainvälisen toimintamme lähtökohta on ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja se, että opiskelija työllistyy valmistuttuaan paremmin. Monikulttuurinen pätevyys on ehdoton edellytys työ elä mäs - sä hyvin pärjäämiseksi. Uskon, että työn antajat arvostavat sitä. Aa sias sa olleelta ei mene heti sormi suu hun, kun työpäivä ei etenekään pohjoismaisen käytännön mukaisesti. Moni työtoveri suomalaisessakin työyhteisössä on ulkomaalainen. Teksti: Jaana Kalliomäki Kuvat: Anna Byckling