MEDIALEIKIN OHJAUS JA KOULUTUS

Transkriptio

1 MEDIALEIKIN OHJAUS JA KOULUTUS MEDIALEIKIN OHJAUS Medialeikin ohjaus tarkoittaa tässä medialeikin soveltamista pedagogiseen käytäntöön. Medialeikin periaatteita seuraamalla kuka tahansa voi olla medialeikin ohjaaja. Ohjausvalmiudet kehittyvät medialeikkiin tutustumisessa, sen periaatteisiin perehdyttäessä ja omien sovellusten luomisessa. Tätä omaksumisen prosessia varten on luotu seuraavassa kuvattu malli. MEDIALEIKIN KOULUTUS Medialeikin koulutuksella tarkoitetaan tässä medialeikin ohjaustaitojen ja medialeikkiin liittyvien mediataitojen, mediataiteen menetelmien ja suuntausten sekä lapsilähtöisen pedagogiikan toiminnallista ja kokemuksellista ohjattua oppimista. Kouluttajakoulutus on orgaanisesti kehittyvä prosessi: Koulutus on medialeikkiohjaajan henkilökohtaisen osaamisen ja jaettujen medialeikkikokemusten jatkumoa. Kouluttamisen taito kehittyy aktiivisen soveltamisen tuomasta kokemuksesta ja osallistumisesta ohjaukseen ja koulutukseen. Tavoitteena on valmius ohjata medialeikin periaatteiden soveltamista ja kouluttaa medialeikin periaatteiden tietoutta. Koulutuksen kaksi sisällöllistä päälinjaa ovat Medialeikki pedagogisena menetelmänä Medialeikki mediataiteena

2 KOULUTUKSEN FILOSOFIA Medialeikin koulutus ja ohjaus pyrkii tuottamaan samanlaisia tilanteita, joissa medialeikki toteutuu käytännön pedagogiikassa. Tutustutaan periaatteisiin, välineisiin ja harjaannutaan medialeikille ominaisessa ohjaustavassa. Oppija on sekä medialeikkijän että sen ohjaajan rooleissa. Lisäksi hän saa käytännön tuntuman mediatuotannon erilaisiin tehtäviin ja tavoitteelliseen prosessityöskentelyyn. Koulutus tuottaa erimittaisia mediaprosesseja, joissa oppija kokee mediakasvatuksen pedagogiseen kehykseen tuotuna sosiaalisen taiteen tapahtumisena. Koulutus toisintaa medialeikin malleja eikä sille ole mitään tiettyä ennalta annettua aineistoa. Koulutuksessa toteutuu medialeikin olemus uutta luovana ja tekemisen tavoiltaan kurinalaisena esteettisen löytämisen prosessina. Koulutuksen sisältöä ja prosessin vaiheita määrittää kolme medialeikin keskeistä perusmerkitystä: LAPSI JA LEIKKI MEDIATAIDE LÄHIMEDIA MALLIN KUVAAMA YHTEISÖLLISYYS Lapsi ja leikki lähtökohtana tarkoittaa sitä, että medialeikin oppija on aina lähteellä ohjatessaan medialeikkiä. Mitään muuta oppimateriaalia ei ole kuin lapsen leikki. Kaikki oppiminen lähtee medialeikkitapahtuman äärellä olemisen tuottamista oivalluksista, jotka ohjaavat kysymään. Oppimisen sisältö muodostuu siten oppijan itsensä määrittämästä ohjaustarpeesta. Mediataiteen merkitys koulutuksen opetussuunnitelmassa on uusien avausten ja sovellusten luomisessa. Medialeikkiohjaaja lähestyy lasta taidepedagogisesta suunnasta. Yhtäältä tämä merkitsee ilmaisun vapautta, oman ilmaisun etsimistä kurinalaisissa taiteen menetelmiä hyödyntävissä prosesseissa, joiden lopputulokselle ei ole olemassa valmiita kriteereitä. Taiteen läsnäolossa ohjauksen opiskelija voi löytää aavistuksen leikin olemusta. Tutustuminen mediataiteeseen, sen virtauksiin ja kysymyksiin on siten osa medialeikkiohjaajan koulutusta. Yhteisöllisyys merkitsee sitä, että medialeikin ohjaustaito syntyy viime kädessä jakamisen käynnistävässä liikkeessä. Jokaisessa kosketuksessa jokainen siinä mukana oleva oppii. Lapsi oppii aikuiselta ja toisilta lapsilta, aikuinen lapselta, kasvattaja toiselta. Jokaisessa osaamisen ja kokemisen vaiheessa löytyy uusia kysymyksiä, niihin uusia vastauksen tarpeita, joihin etsitään uutta ohjausta. Ohjaus ja koulutus perustuu orgaanisesti siihen tosiasiaan, että aina on joku joka osaa vastata, joka on jo kulkenut pitemmälle tai jonka kanssa voi vähintään tutkia uusia kysymyksiä.

3 MEDIALEIKKIKOULUTUS AMMATILLISENA OPPIMISPROSESSINA Medialeikin ohjaaja on siis henkilö joka ohjaa medialeikkiä ja kouluttaja on henkilö, joka opettaa ohjauksen taitoja. Näille ohjaajan ja kouluttajan taidoille ei ole muodollisia kriteereitä eivätkä ne muodosta tutkintoja. Sen sijaan koulutus ja ohjaus pyrkii tuottamaan tilanteita, joissa oppijat tunnistavat edellä kuvatut periaatteet ja mallintavat yhteisten oppimistapahtumien kokemuksia. MEDIALEIKIN OHJAAJAKOULUTUS 1. TUTUSTUMINEN MEDIALEIKKIIN Esittely- ja opiskeluaineisto, tutustumiskäynnit, verkostot, esittelyluennot ja työpajat, tutustumisohjaus. 2. PEREHTYMISOHJAUS Perehtymisohjaus on aikuisryhmässä tapahtuvaa tutustumista medialeikin periaatteisiin, sen välineisiin ja soveltamiseen. Osallistuminen on suositeltavaa useista syistä: Medialeikin periaatteiden äärelle on hyvä pysähtyä, jotta hahmottuu se, mikä tekee digivalokuvaamisesta tai videoinnista medialeikkiä. Aikuisryhmässä voi harjoitella kuvausten ohjaamista, pohtia medialeikin sääntöjä, välineiden käyttöä, rakentaa studiota. Muodoltaan medialeikkiin perehtyminen on yhteisöllisten tapahtumien prosessia, sijainniltaan työyhteisöjen sisäistä tai niiden välistä, ohjattuna kollegiaalisesti ja tarvittaessa myös ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntävää. 3. SOVELTAMISEN OHJAUS Ohjattu soveltaminen omassa työssä antaa malleja ja tukee oman ohjaustyylin löytymistä. Suunnitellaan muutaman kerran ohjattu medialeikkiprosessi, joko osana ajankohtaista pedagogista aihetta tai puhtaasti medialeikin ideoista käsin. 4. MEDIAKULTTUURIN MUODOSTUMINEN Sovitaan periaatteista, joilla ulkopuolinen ohjaus on tarvittaessa käytettävissä. Järjestetään syventäviä harjoittelutyöpajoja aikuisten kesken, rakennetaan lapsiryhmän kanssa mediapajoja tai pitempiäkin prosesseja. Vahvistetaan mediataiteen ja taitojen tuntemusta. Välinehallinta vakiintuu ja monipuolistuu, mediataiteen menetelmät integroituvat osaksi pedagogiikkaa. Yhteisöllinen osaaminen laajenee, verkottuu ja verkostoituu.

4 MEDIALEIKIN KOULUTTAJAKOULUTUS 5. KÄYTÄNNÖN KOKEMUS Medialeikin kouluttamisen lähtökohtana on omakohtainen kokemus medialeikin pedagogiikasta ja/tai medialeikistä mediataiteena. Käytännössä kouluttajaa tarvitaan medialeikkiin perehdyttämisessä ja medialeikin soveltamisen ohjauksessa. Näihin valmentautuminen tapahtuu yksinkertaisesti osallistumalla niiden järjestämiseen. 6. OSALLISTUMINEN PEREHTYMISOHJAUKSEN JÄRJESTÄMISEEN Kun on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa sitä, miten medialeikin periaatteita ja käytäntöjä välitetään uusille soveltajille, löytää uuden näkökulman myös omaan osaamiseen. Olennaista on olla mukana. 7. SOVELTAMISEN OHJAAMINEN Kouluttaja ohjaa medialeikin soveltamista lapsiryhmissä ja järjestää tutustumisluentoja koko henkilökunnalle ja sidosryhmille. Kouluttajaksi opetellessa tämä tapahtuu tuetusti tai ryhmätyönä. 8. MEDIATAITEEN JA TAITOJEN AMMATILLINEN SEURAAMINEN Medialeikin kouluttaja on henkilö, joka on käynyt läpi edellä kuvatun kaltaisen kokemuksellisen työssä oppimisen prosessin. Ammatillisena taustana voi olla joko pedagogiikka tai media-ala. Kiinnostus mediakasvatukseen ja mediaan ohjaa seuraamaan media-alaa, opiskelemaan ja kehittämään osaajien verkostoja. Edellä kuvattu koulutusmalli noudattaa yleistä kaavaa, jossa yhteisöön tai organisaatioon (1) tuodaan ulkopuolelta uutta osaamista, (2) yhteisössä uuden aiheen osaajat opettelevat sen kouluttajiksi ja lopulta (3) yhteisön sisällä koulutus jatkuu sen omien kouluttajien toteuttamana. Medialeikissä mallia sovelletaan medialeikille ominaisella tavalla: keskeisenä medialeikin koulutuksessa ja sen periaatteiden omaksumisessa on medialeikkiin perehtymisen tapa. Medialeikki on alun perin syntynyt, kun lapsilähtöisen pedagogiikan alustalle on tuotu mediataiteessa kehitetty mediapedagoginen malli. Tästä on käytännön pedagogiikassa muotoutunut medialeikki mediakasvatuksena ja yleispedagogisena menetelmänä. Medialeikissä toteutuu työnoppimisen malli, jossa kouluttajan osaaminen kehittyy ohjaamalla medialeikkiä lapsiryhmässä, ohjaamalla medialeikin soveltamista, osallistumalla koulutuksen järjestämiseen, kouluttamalla medialeikin ohjausta.

5 OHJAUKSEN JA KOULUTUKSEN TOTEUTUS Käytännössä medialeikin soveltamista ohjataan yhteisöllisesti. Medialeikki on sosiaalisen taiteen tapahtumista ja tarvitsee yhteisön. Alkaa työyhteisön tarpeiden ja osaamisen kartoittamisella ja sen pohjalta laadittavalla medialeikkisuunnitelmalla. Pedagoginen ohjaus käynnistää soveltamisen o koko henkilöstön tutustuttaminen o avainhenkilöiden perehtyminen työajan ulkopuolella o olennaista hahmottaa medialeikin perusideat Mediataiteen ja taitojen ohjaus o tarvitaan mukaan luomaan välineosaamista ja ennen kaikkea medialeikin mediataiteellisen perustan hahmottamiseksi. Pedagogisessa yhteisössä medialeikki kasvaa monipuoliseksi mediapedagogiseksi ja taiteelliseksi kokonaisuudeksi, joka tuottaa kussakin soveltavassa yhteisössä juuri sille ominaista medialeikkiä. Yhteisössä muodostuu vähitellen oma mediapedagoginen kulttuuri, joka alkaa tuottaa omia kysymyksiä, uusia soveltamisen ideoita ja siten tarvetta ylläpitää avointa suhdetta media-alan suuntauksiin.

6 MEDIALEIKKIOHJAUS PEDAGOGISESSA YHTEISÖSSÄ TYÖYHTEISÖN KARTOITUS MEDIAKULTTUURI - mitä ajatellaan mediakasvatuksesta yleensä, - miten tapahtuu - millaista mediaosaamista - mitä tiedetään medialeikistä MEDIAVÄLINEET - mitä välineitä, - miten käytetään MEDIALEIKIN MAHDOLLISUUDET - mitä medialeikki voisi ko yhteisössä tarjota - mitä odotuksia medialeikki herättää - mikä tekee valokuvaamisesta ja videoinnista mediakasvatusta KOULUTUS- JA OHJAUSSUUNNITELMA MEDIALEIKIN MAHDOLLISUUDET - esitellään medialeikin koulutus- ja ohjaustarjonta, - kuvataan koulutusmalli, joka lähtee tutustumisesta ja perehtymisestä, johtaa käytännön ohjauksiin KOULUTUKSEN SUUNNITTELU - koko yhteisön koulutus - perehtymisohjaukseen tulevan ryhmän koko - ohjelma - aikataulu - yhteishinta YHTEISTYÖ MUIDEN YKSIKÖIDEN KANSSA - perehtymisohjauksen järjestäminen samanaikaisesti usean työyhteisön kanssa käynnistää medialeikin yhteisöllisen verkostoitumisen pohjalta

7 OHJAUSKOKONAISUUS TUTUSTUMINEN ESITTELYLUENNOT (henkilökunta, vanhemmat, sidosryhmät) TUTUSTUMISOHJAUS (mallityöskentelyä lapsiryhmässä) TUTUSTUMISKÄYNNIT ESITTELY- JA OPISKELUAINEISTO PEREHTYMINEN tutustuminen aikuisryhmässä medialeikin periaatteisiin, välineisiin, ohjauksen käytäntöihin Medialeikin oppiminen kokemuksellisena prosessina 1. MEDIALEIKIN PERIAATTEET KÄYTÄNNÖSSÄ 2. LAPSI JA KAMERA 3. LAPSI STUDIOSSA 4. LAPSI JA MEDIATUOTANTO OPPIMISPROSESSEINA 5. AINEISTON KÄSITTELY Erillisiä sisältöalueita asiantuntijaluentoina ja keskusteluina MEDIALEIKKI MEDIAKASVATUKSENA MEDIALEIKKI MEDIATAITEENA MEDIALEIKKI LAPSILÄHTÖISENÄ PEDAGOGIIKKANA MEDIALEIKKI OPPIMISENA SOVELTAMINEN pedagogisen soveltamisen ohjaus, mediataitojen ja prosessien tuntemuksen syventäminen ESITTELYLUENNOT (koko henkilökunta, vanhemmat) PEDAGOGINEN SUUNNITTELU VÄLINEHANKINNAT VÄLINEOHJAUS OHJAUKSET LAPSIRYHMISSÄ / LUOKISSA MEDIAPAJATYÖSKENTELY MEDIATAITEEN PROSESSITYÖSKENTELY

8 PEREHTYMINEN MEDIALEIKIN OHJAUKSEEN PEREHTYMISTAPAHTUMA MEDIALEIKIN KÄYTTÖVOIMANA Perehtymistapahtuma mallintaa sosiaalisen taiteen tapahtumisen idean suoraan pedagogiseen käytäntöön. Siksi medialeikin ohjaukset ja koulutukset rakennetaan yhteisinä mediaprosessien äärelle asettumisina. Medialeikki mallinnetaan tapahtumana, joka noudattaa medialeikin periaatteita: tuotetaan medialeikkiprosesseja alkaen perusteista aina monivaiheisiin studiotuotantoihin. Perehtyminen tapahtuu mielellään aikuisryhmässä. Tämä tukee osallistujien keskittymistä toki se on mahdollista myös lapsiryhmässä. Kestoltaan perehtymistapahtuma voi olla tunnin parin mittainen yksittäinen tilaisuus tai useammin toistuva prosessi. Ihanteellinen on kokonaisuus, jossa opettajat ensin tutustuvat medialeikin periaatteisiin aikuislähtöisesti ja yhteistoiminnallisesti ja sitten vievät omaksumansa mallit ohjatusti omaan pedagogiseen käytäntöön. Yhteisössä tai laajemmassa pedagogisessa organisaatiossa omaksutut medialeikin periaatteet ja käytännöt alkavat tuottaa omanlaista medialeikin pedagogiikkaa, aivan uusia sovelluksia. Kun tämä oma osaaminen kehittyy, nousee myös tarve ylläpitää sen yhteyttä medialeikin alkuperäisiin ja muualla sovellettaviin malleihin sekä yleisesti mediataiteen virtauksiin: perehtymistapahtuma jatkuu säännöllisesti toistuvana tutustumisena mediaalaan sekä opetuksen ulkopuolella että opetuksen puitteissa tuotettavina prosesseina. Tätä kautta myös medialeikki kehittyy, kun eri yhteisöt vaihtavat kokemuksiaan. PEREHTYMISTAPAHTUMAN OPPIMISAJATUS Perehtymistapahtuma tuo yhteen kolme tekijää: (1) uuden oppijan uudet kysymykset, (2) medialeikin kokemuksellisen osaamisen ja kolmantena (3) medialeikin säännöistä syntyvät toimintamallit ja sääntöjen taustalla olevan filosofian. Perehtymistapahtuma on toiminnallinen ja yhteistoiminnallinen, kokemuksellinen, kehollinen, sosiaalinen, konstruktivistinen, ongelmalähtöinen samanaikaisesti oman tekemisen kautta löytämiseen että mallioppimiseen perustuva kokonaisvaltainen oppimisen ja mediataiteen tapahtuminen. Oppija tarttuu sekä medialeikin välineisiin että sen filosofisiin periaatteisiin, jotka medialeikin sääntöjen ohjaamassa tekemisessä ovat välittömästi läsnä.

9 Perehtymistapahtuma voi sijaita ajallisesti, sosiaalisesti ja pedagogisesti niin erilaisissa yhteyksissä, ettei sille ole täsmällistä sisällöllistä opetussuunnitelmaa tai käsikirjoitusta. Oheisaineisto, laitteet ja tuotettu media, on oppimisen välineitä, ei oppimisen kohdetta. Oppimisen aiheena on prosessi itsessään. Tavoitteena ja kriteerinä ei ole mitään tiettyä toiminnan tapaa, vaan omatyylinen taito soveltaa medialeikin periaatteita. Siksi keskeistä on fyysinen tekeminen, henkilökohtainen kohtaaminen medialeikin tapahtumisen äärellä ja siitä nousevien kysymysten käsittely. Oppiminen peilautuu olemassa oleviin medialeikin malleihin, omaksuu niiden periaatteita pyrkimättä silti suoraan niitä jäljittelemään. Näin oppimisen tulos on itsessään uutta ja ennalta määrittelemätöntä sisältäen silti medialeikin tunnistettavat piirteet. PEREHTYMISOHJAUS Medialeikin opiskelijat saavat opastusta ohjaajalta, jolla on kokemusta medialeikin soveltamisesta ja sen mediataiteellisesta olemuksesta. Perehtymisprosessiin pyritään saamaan sekä lapsilähtöisen pedagogiikan että mediataiteen osaamista. Perehtymisohjaus tutustuttaa kasvattajia ja opettajia medialeikin ohjaukseen ja medialaitteiden käyttöön aikuislähtöisesti ilman omaa opetusvastuuta. Kokemus medialeikistä syvenee tutkivaksi oppimiseksi. Pysähdyttäessä medialeikin periaatteiden äärelle hahmottuu se, mikä tekee digivalokuvaamisesta tai videoinnista mediakasvatusta. Aikuisryhmässä voi harjoitella kuvausten ohjaamista, pohtia medialeikin sääntöjä, välineiden käyttöä, rakentaa studiota. Ohjaus avaa medialeikin perusmalleja harjoituksin ja keskusteluin. Etsitään yhteyttä omaan ammattiin, soveltavaan pedagogiikkaan. Löydetään sen käytännöistä nousevia kysymyksiä. Perehtymisohjaus ei pyri valmiiden taitojen kouluttamiseen, koska viime kädessä medialeikki syntyy osana käytännön pedagogiikkaa. Perehtymisohjaus muodostuu useammasta noin 2 tunnin tapaamisesta. Kullakin tilaisuudella on oma aiheensa. Työtapa on aikuislähtöistä tutkivaa ja toiminnallista oppimista.

10 PEREHTYMISOHJAUKSEN SISÄLLÖT MEDIALEIKIN OPPIMINEN KOKEMUKSELLISENA PROSESSINA Medialeikkiin perehtymiseen olisi hyvä sisältyä ainakin seuraavat ohjauksen käytäntöjä harjaannuttavat aiheet: 1. Medialeikin periaatteet käytännössä 2. Lapsi ja kamera 3. Lapsi studiossa 4. Medialeikki prosessioppimisena 5. Aineiston käsittely Näille luonteva kehys on viiden kerran prosessimainen perehtymistapahtumien sarja, jonka aikana tutustutaan lähinnä medialeikin keskeisiin käytännön sovelluksiin. MEDIALEIKKI PEDAGOGISINA SISÄLTÖINÄ Kaikkiin edellä mainittuihin käytännön näkökulmiin liittyvät medialeikin pedagogisten periaatteiden avaaminen: 1. Medialeikki mediakasvatuksena 2. Medialeikki mediataiteena 3. Medialeikin pedagogiikka: soveltaminen pedagogisena menetelmänä, pedagogiikan ammatillisuutena, palvelutuotantona 4. Medialeikki oppimisena Käytäntöön harjaannuttavien tapaamisten aikana ei kuitenkaan yleensä ehditä paneutua syvemmin median olemukseen ja mediakasvatukseen, medialeikin avaamiin pedagogisiin näkymiin puhumattakaan medialeikkiin mediataiteen näkökulmasta. Näitä voi sisällyttää kaikkeen medialeikin ohjaukseen, minkä lisäksi niihin voi olla tarpeen paneutua erikseen. Tällainen sisältökoulutus lähtee asiakkaan tarpeista ja kiinnostuksesta. Senkin voi rakentaa kokemukselliseksi ja siihen voi pyytää eri asiantuntijoita kouluttajiksi.

11 PEREHTYMISOHJAUKSEN OHJELMA Seuraavassa on viiden tapaamiskerran ohjelmat suurin piirtein sellaisena, millaiseksi se medialeikkihankkeen kokemusten myötä ovat muotoutuneet. 1. PEREHTYMISTAPAAMINEN MEDIALEIKIN PERIAATTEET, SOVELTAMISMALLEJA JA VÄLINEITÄ Sisältö Esitellään medialeikki käytännön soveltamisen näkökulmasta. Kuvataan todellisia kokemuksia ja esimerkkejä sen mahdollisuuksista. Esitellään välineitä ja tehdään harjoituksia. Suunnitellaan perehtymisjakson sisältöä ja tavoitteita. Ohjelma KESKEISIÄ NÄKÖKULMIA MEDIALEIKKIIN JA MEDIAKASVATUKSEEN medialeikki mediakasvatuksena ja pedagogisena menetelmänä mediakasvatus teorian oivaltamisesta käytännöksi lapsilähtöisyys medialeikissä - mediataitojen oppiminen yhdessä lasten kanssa mediakasvatuksen mahdollisuuksia koulun arjessa mediavälineet: mitä medialeikkiin tarvitaan medialeikin synty mediataiteen alustalla YHTEISEEN KESKUSTELUUN medialeikki ja mediakasvatus yhteiskunnallisena tehtävänä KOKEMUKSELLINEN NÄKYMÄ MEDIALEIKKIIN 1. välineet: kameran haltuunotto 2. kuvaamissovelluksia - oma identiteetti ja ryhmään sijoittuminen - oma media oman näkemisen tavan ilmaisu Tuotosten katsominen, yhteinen jakaminen oppimistehtävät ja oppimisprosessin suunnittelu Kasvattaja tarvitsee näkemyksen medialeikin pedagogisesta merkityksestä: mihin medialeikki perustuu, mihin ja miten sillä pyritään. Kaoottiselta vaikuttavat johtokasat ja välineiden outous muuttuvat mielekkäiksi, kun medialeikin pedagogiikka hahmottuu. * * *

12 2. PEREHTYMISTAPAAMINEN LAPSI JA KAMERA: RYHMÄN KUVAUSTEN OHJAAMINEN Sisältö Tutustutaan käytännön harjoituksin medialeikin ydintapahtumaan lapsiryhmän kuvausten ohjaamiseen. Tutkitaan medialeikin säännöt ja keskustellaan niistä nousevista kysymyksistä. Tavoitteena oivaltaa medialeikin erityinen olemus. Ohjelma LAPSI JA KAMERA Kameran antaminen lapsen käteen MEDIALEIKIN SÄÄNNÖT KAMERA LAPSIRYHMÄSSÄ KUVAUSTEHTÄVÄ ryhmittäin harjoitellaan lapsiryhmän kuvaamisen ohjaaminen sekä video- että digikameralla KUVAAMISEN FILOSOFIA: KOKEELLISEN ELOKUVAN ESTETIIKKA näkemisen tapa sisällöntuottamisen ohjaajana estetiikka merkitysten tuottamisen perustana puretaan ja analysoidaan harjoitukset KUVAAMISEN YDINMERKITYS PEDAGOGINEN SOVELTAMINEN OMAT SOVELLUSYMPÄRISTÖT siirretään medialeikin perusmalli oppimisympäristöihin ja ideoidaan pedagogisia sovelluksia VALMIITA MALLEJA JA MAHDOLLISUUKSIA erilaisia kameroita, erilaisia kuvaustapoja Tuotosten jakaminen, yhteenveto, sovellustehtävät Pedagoginen soveltaminen - omien sovellusten ideointi - valmiita malleja, erilaisia kuvaustapoja * * * Lapsiryhmän kuvausten ohjaamiseen liittyviä kysymyksiä >

13 SÄÄNNÖT MEDIALEIKIN OHJAUKSEN LÄHTÖKOHTANA 1. aikuinen antaa kehykset 2. lapsi päättää sisällöstä 3. kuvatun yhteinen ja välitön jakaminen 4. aikuinen kannattelee, tarjoaa mahdollisuuksia SÄÄNTÖJEN HERÄTTÄMIÄ KYSYMYKSIÄ Kameran antamisen herkkyys - kosketuksen pyhyys - lapsen käsi, luottamus - välineen hallinta ja arvostus - keskittyminen yhteiseen tehtävään Ryhmä kuvaamisen yksikkönä - tarvittavat järjestelyt: pienryhmätyöskentelyn vaatima yhteinen suunnittelu - oman näkemisen tunnistaminen, harjoitellaan ryhmän kuvaamista - ympäristön havaitsemisen vapautuminen kameran kautta - esteettisen tunnistaminen kokemuksellisesti Aikuisen osuus lapsen kuvaamisen ohjauksessa - kuvausohjeiden antaminen - lapsilähtöisyyden kysymykset - lapsen näkyväksi tuleminen Kuvatun katsomisen ohjaus - tuotoksen välitön katsominen, sen merkitys - aikuisen rooli katsomisen mahdollistajana keskustelun taustaohjaajana Suhde epäonnistumisiin

14 3. PEREHTYMISTAPAAMINEN LAPSI STUDIOSSA: LEIKITÄÄN STUDIOTEKNIIKALLA Sisältö Löydetään studiotyöskentelyn yksinkertainen idea: esimerkiksi kuvaaminen isovanhempien päivänä tai lasten tanssi dataprojektorille, leikki näyttöpäätteelle ovat studiotyöskentelyn muotoja. Tämän oivaltaminen helpottaa myös moniosaisemman chroma key studion hahmottamista kaikkine laitteineen ja johtoineen. Ohjelma MEDIALEIKKI STUDIOTYÖSKENTELYNÄ kamera ja näyttölaite studiona STUDIOTYÖSKENTELYN MALLI 1. rakennetaan chroma key -studio studioleikkiä alkaen 2 vuotiaasta studion tutkiminen ja kokeilu eri tilanteisiin sopivia ideoita STUDION RAKENTAMINEN, MALLI 2. pahvitalo studiona median tuottaminen yhteinen katsominen Yhteenveto * * * Mediastudio tarkoittaa työtilaa, jossa mediaa tuotetaan. Leikitään studion eri muotoja: kamera, johto ja näyttölaite; leikin syntyminen kameran kautta; leikin kuvaaminen ja tallentaminen; animaatio; väriavainnus; kuvausryhmänä toimiminen; pahvitalot ja lavastaminen. Rakennetaan chroma key studio; käydään havainnollistetusti läpi studion rakentaminen ja erilaiset laitteet. Pedagoginen ammatillisuus ja studio - miten studio toimii eri ikäisillä lapsilla? - mitä studiossa ja studiolla ja studiotyöskentelyn periaatteilla voi tehdä? mikä toimii pedagogiikan ammatillisessa arjessa - tekninen osaaminen on sisällä medialeikin perussäännöissä: kameran kytkeminen monitoriin on riittävä taito

15 4. PEREHTYMISTAPAAMINEN MEDIALEIKKI OPPIMISPROSESSEINA Sisältö Mediatyöskentelyssä ja oppimisessa on sama rakenne: ne toteutuvat käytännössä prosesseina; siksi median tuottaminen on sellaisenaan oppimisprosessia ja oppimistaitojen vahvistumista. Kun median tuottaminen ja oppimistehtävät yhdistetään, syntyy prosessi jossa useampi kasvatustavoite toteutuu samanaikaisesti ja vahvistaa toinen toistaan. Ohjelma ESIMERKKEJÄ MEDIAPROSESSIEN PEDAGOGIIKASTA pedagogisia näkökulmia eri ikäisten lasten kanssa - mediamenetelmät ryhmäytymisen tukena - näytelmä mediaprosessina ja ryhmätyönä - ryhmäsadutuksesta studiotyöskentelyyn - mediatekniikka ja välineet prosesseina OHJATTU PROSESSITYÖSKENTELY MEDIAMENETELMIN - mediatuotannon yhteistoiminnallisuus ja tavoitteellisuus - tuloksena omaa mediaa - tuotoksen katsominen ja jakaminen KOKEMUSKESKUSTELU - prosessityöskentelyn pedagogiikkaa - pedagogiikan prosessit ja median mahdollisuudet * * * Mediatuotannon olemus tavoitteellisena prosessityöskentelynä käytetään mediastudiota, tuotetaan sekä prosessi että tuloksena olevaa mediaa prosessin hahmo: vaiheet, aikataulu ja roolit sääntöjen testaaminen käytännössä estetiikan tunnistaminen lyhyistä otoksista syntyvä kerronta ilman ennakkoharjoittelua tehdään nopeasti, tarkoitus on tunnistaa prosessin hahmo ja kokea se - nopeus purkaa mahdollisuuden viimeisteltyyn tulokseen, huomio kiinnittyy hiotun pinnan alle muodostuviin rakenteisiin.

16 5. PEREHTYMISTAPAAMINEN AINEISTON KÄSITTELY Sisältö Aineiston käsittely ja tallennus kokoavat opitun. Editointitaito ja toimiva tallennusjärjestelmä luovat hallinnan tunteen. Kasvattaja hahmottaa, mitä kaikkea mediatuotannolla on mahdollista tehdä lasten kanssa. Luodaan silmäys tulevaan laatimalla joitain konkreettisia toteuttamiskelpoisia suunnitelmia. Ohjelma AINEISTON EDITOINTI JA TALLENNUS tuotetaan mediaa, kuvaa, videota, ääntä ja luodaan kuvista esityksiä editointiohjelmien avulla luodaan tarkoitukseen sopiva tallennusjärjestelmä KOKEELLISEN ELOKUVAN ESTETIIKKA mediataide medialeikin esteettisenä alustana, esimerkkejä SOVELLUSSUUNNITELMIA tuotetaan ideoita medialeikin pedagogiseksi soveltamiseksi: mitä medialeikin ideoita, mitä pedagogisia tavoitteita, konkreettiset toteutusmallit PÄÄTTÖKESKUSTELU * * * Animaation teko kokoavana esimerkkinä aineiston käsittelystä: - otetaan kuvat, koostetaan animaatioksi - ulkoisen kiintolevyn käyttö - tallennus, muokkaus

17 MEDIALEIKIN SOVELTAMINEN SOVELTAMISOHJAUS PEDAGOGISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ (1) Yhteinen soveltamisen suunnittelu Pedagoginen suunnittelu (perehtymisen pohjalta) Osaamiset Välineet, tilat, järjestelyt (2) Medialeikin esittely koko henkilökunnalle ja sidosryhmille Medialeikin periaatteet Välineohjaus Henkilökunnan työnjako: yhteinen mediakulttuuri Kasvatuskumppanuus (3) Soveltaminen lapsiryhmissä/ luokissa Toimintasuunnitelman mukaan: yhteiset malliohjaukset, tuettua soveltamista, erillisiä työpajoja. Ulkopuolinen ohjaaja on joko mukana lapsiryhmässä tai tukemassa medialeikin muilla tavoilla. Näin soveltamiseen saadaan organisaatiomuutosten usein kaipaamaa muutosenergiaa. Itse medialeikin omaksuminen tapahtuu pedagogisen yhteisön oman toimintakulttuurin pohjalta. SOVELTAMISEN SUUNNITTELU PEDAGOGINEN SUUNNITTELU Työyhteisön avainhenkilöiden kanssa suunnitellaan, miten medialeikki voidaan sijoittaa osaksi toimintaa ja miten medialeikin avulla voidaan toteuttaa pedagogisia tavoitteita. Tavoitteena on että medialeikki palvelee koko toimintaa sekä mediakasvatusta että kaikkea oppimista ja muodostuu vähitellen luonnolliseksi osaksi koko kasvatuskulttuuria. TILAT JA OSAAMISET Tilojen ja toimintamallien tarkoituksenmukaisuus: kameroiden ja laitteiden säilytys, ryhmäkohtaiset ja yhteiset, kuvien katsomisen paikat ja välineet, yhteisten välineiden paikat, tiedon tallentamisen ja käsittelyn järjestelyt, varauslistat ja yhteisten toimintojen suunnittelu Miten medialeikki sijoittuu jo oleviin käytäntöihin, mitä uusia toimintamalleja tarvitaan. Sen tunnistaminen, miten muutokset tukevat koko toimintaa ja sen kehittymistä. VÄLINE- JA RESURSSIKARTOITUS Välineiden, osaamisten ja resurssien kartoitus Välineluettelo Tarvekartoitus ja hankintasuunnitelma Käytön ohjaus ja suunnittelu osaksi pedagogista toimintaa

18 VÄLINELUETTELO Median tuottaminen (kamerat, äänityslaitteet) Median katsominen ja jakaminen (näyttö, tv, dataprojektori) Median käsittely, tallennus ja käyttö (tietokone, ulkoinen kiintolevy, käsittelyohjelmat, tallentamisen suunnittelu) Oheistarvikkeet VÄLINEVASTUUT JA VÄLINETIETOISUUS TYÖYHTEISÖSSÄ Välineiden sijoitus: yhteiset ja ryhmäkohtaiset, käytön, huollon ja neuvonnan käytännöt. Miten hyvin yhteisesti tunnetaan välineet, niiden mahdollisuudet HANKINTATARPEET VÄLINEHANKINNAT Mitä olemassa olevilla välineillä voidaan tehdä ja miten hankintatarve nousee pedagogisista tarpeista Välinekartoitus ja riittävät hankinnat ennen medialeikin esittelykoulutusta ja toiminnan laajempaa käynnistämistä VÄLINEOHJAUSTARVE Välinekoulutuksen ja neuvonnan tarve. Miten järjestetään. Työyhteisön oman osaamisen jakaminen. Mediataitoihin liittyvä ei-osaamisen ja kysymisen kulttuuri. Ulkopuolinen ohjaus: yhteinen koulutus, käytön tuki. Medialeikin periaatteet ja välineiden käyttö MEDIALEIKIN ESITTELYOHJAUS Mediakasvatus on aina yhteisöllistä. - Koko henkilöstö tarvitaan mukaan, jokaisen tulee tietää, mitä medialeikki on, mihin sillä pyritään ja mitä sen toteutus edellyttää. - Kaikkien ei tarvitse olla mukana kuvauksissa tai rakentamassa studioita - Esittelyt tukevat medialeikin soveltamista HENKILÖSTÖ - Yhteiset koulutustilaisuudet: Medialeikin periaatteet Medialeikin mahdollisuudet sekä mediakasvatuksena että yleispedagogisena menetelmänä Välineohjaus SIDOSRYHMÄT - Perhemedia: työpajat, perhe- ja vanhempainillat, juhlat ja muut tilaisuudet - Paikalliset ja hallinnolliset toimijat: esittelytilaisuudet, avoimet tapahtumat, näyttelyt, taidehankkeet, juhlat

19 ESIMERKKINÄ OHJELMARUNKO HENKILÖKUNNAN ESITTELYILLAN OHJELMA Kaksi keskustelua ja kokemuksellista oppimista medialeikin ja mediakasvatuksen tiimoilta. Tavoitteena yhteisen mediakulttuurin vahvistaminen ja medialeikin pedagogisten merkitysten tunteminen. MEDIALEIKIN ESITTELY medialeikin periaatteiden esittely: lapsilähtöistä mediakriittistä mediakasvatusta säännöt, lapsiryhmän kuvausten ohjaaminen, pedagogiset merkitykset KÄYTÄNNÖN TYÖPAJAHARJOITTELUA välineisiin tutustuminen, lapsiryhmän kuvausten ohjaaminen, medialeikin säännöt käytännössä, studion rakentaminen (kiinteä medialeikkipaikka), kuvien katselun järjestäminen: missä ja millä välineillä kuvat katsotaan yhdessä Työskentely ryhmittäin eri työpajoissa: omiin välineisiin tutustuminen, lapsiryhmän kuvausten ohjaaminen, medialeikin säännöt käytännössä TYÖPAJA-AIHEITA: (tilanteen mukaan valitaan se mihin on mahdollista keskittyä) LAPSI JA KAMERA - Kamera + johto + näyttölaite - Digivalokuvaus lapsiryhmässä, aineiston tallennus LAPSI STUDIOSSA - Näyttölaite+ johto + kamera - Kamera ja näyttö: leikkiä kameralle, kamera leikin tallentajana, videointistudion rakentaminen (kiinteä medialeikkipaikka), kuvien katselun järjestäminen: missä ja millä välineillä kuvat katsotaan yhdessä MEDIALEIKKI PROSESSITYÖSKENTELYNÄ - esimerkkinä ANIMAATION TEKO - Kamera + tietokone + editointiohjelma OMAT KYSYMYKSET Loppukeskusteluna esitetään kaikki ne kysymykset, jotka on ollut jo kauan olemassa, mutta jotka vasta käytännön harjoittelun avulla saadaan sanoiksi

20 OHJAUS LAPSIRYHMÄSSÄ SOVELLUSOHJAUKSEN TOTEUTUS - Ohjatusti sovelletaan medialeikin ideoita käytäntöön lapsiryhmässä - Toimintasuunnitelman osana - Hyödynnetään olevia ja tuotetaan uusia sovellusmalleja, reseptejä - Aineiston käsittelyn ja käytön ohjaus ja tuki MEDIATAITEEN JA TAITOJEN OHJAUS - Mediapajatyöskentelyssä tuodaan mediataiteen työtavat pedagogiseen ympäristöön - Mediapajamalli soveltuu lasten ohjauksen lisäksi esimerkiksi perhemediana vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön - Mediaprosesseja tuottamalla luodaan pitkäkestoisia tavoitteellisen työskentelyn malleja - Mediataiteena ohjatut prosessit voivat olla kerran vuodessa tapahtuvia hankkeita. Toistuessaan lapsen oppimispolun varrella säännöllisesti niistä rakentuu vähitellen yksi syvä mediaoppimisen kokemus.