T SOVELTAVA ESTETIIKKA LUENTORUNKO KEVÄT 2005

Transkriptio

1 T SOVELTAVA ESTETIIKKA LUENTORUNKO KEVÄT 2005 Luento Dosentti Jyri Vuorinen Ohjelma Jyri Vuorisen pitämällä estetiikan peruskurssilla Kauneuden filosofiaa Objektiivisuudesta subjektiivisuuteen Kuinka rumasta tuli kauniin laji? Matematiikan kauneudesta Nykyisiä kauneuden käsitteitä (sanan kaunis tai esteettinen käyttötapoja) Esteettisen lajeja Taiteen filosofiaa Taiteen käsitteen historia Nykyisiä taiteen käsitteitä (sanan taide käyttötapoja) Idealistinen taidekäsitys ja sen perilliset Pythagoralaisten estetiikka Hegelin estetiikka Semioottinen taidekäsitys Lauri Routilan mukaan Mitä on estetiikka? kauneuden ja taiteen filosofiaa (ei empiirinen, kokemukseen perustuva, tiede, jonka kysymykset ratkeavat kokemuksen lisääntyessä) o estetiikan kysymyksiin ei saada koskaan lopullista vastausta o filosofia on yleistä (esim. mitä on tulkinta? ) ja käsitteellistä (toimitaan käsitteillä, mitä tarkoitetaan sanalla tulkinta?, mitä sillä on järkevä tarkoittaa?) o kauneus vs. esteettinen arvo minkälainen on kaunis elokuva? -> vastaus on helposti joku kevyt elokuva, joka korostaa elämän kaunista puolta, ehkä romanttinen komedia; kuitenkin hyvä tragedia voi olla esteettisesti arvokas, kaunis kauneudella ei tarkoiteta vain hempeilyä; kaiken tyyppiset teokset voivat tuottaa esteettisiä nautintoja estetiikan perinteessä kauneudella tarkoitetaan vaikutusvoimaista estetiikassa kyse vaikutelmista esteettinen liitetään usein virheellisesti ulkonäköön, aistittavaan kauneuteen (sana estetiikka tuleekin kreikan sanasta aistia), mutta esim. matematiikan estetiikassa oleellista on ajatus filosofian ala, mutta liittyy kiinteästi myös taideaineisiin estetiikka ei tarjoa ehdottomia sääntöjä, ohjeita tai kaavoja 1

2 ei pelkkää ulkonäön arviointia, vaan voidaan puhua erinomaisen toimimisen aiheuttamasta esteettisestä nautinnosta tai matematiikan estetiikasta estetiikassa eteenpäin meneminen ei lainkaan selvää; joskus tuhat vuotta vanha voi olla parempi kuin tänään tehty o parhaat lähdeteokset saattavat olla vanhoja o edistyksen harhasta vapautuminen tärkeää Kauneuden käsitteen historia 1: objektiivisuudesta subjektiivisuuteen Augustinus (myöhäisantiikki, n. 400 jkr): Ovatko kohteet kauniita, koska ne miellyttävät, vai miellyttävätkö ne, koska ne ovat kauniita? Miksi kohteet ovat kauniita, eikö siksi, että niiden osat samankaltaisia ja sopivan yhdistelyn ansiosta sopusoinnussa toistensa kanssa. o objektivismi: kohteessa ykseys tai moneus, joka luo kohteeseen kauneuden, joka tuottaa katselijassa miellyttävyyden katselijasta riippumatta Schopenhauer (1800-luvun alku): Sanoessamme, että jokin on kaunis, tuomme ilmi, että se on esteettisen tarkkailun kohteena. o subjektiivisuus: kauneudessa on kyse siitä, miten kohdetta katsotaan; oikean tarkastelukulman löytämällä teoksen kauneus avautuu, tarkastelutapa suorastaan luo kauneuden teokseen o tarkastelijalla on tietty tarkastelutapa, joka luo tai tuottaa kohteeseen kauneuden o tarkastelu kiinnittyy kohteen ominaisuuksiin, mutta minkälaiset ominaisuudet vain voivat aiheuttaa kauneusvaikutelman Vaikka pääsuuntaus on ajan kuluessa ollut objektiivisuudesta subjektiivisuuteen, Schopenhauerin kaltainen äärisubjektiivisuus edelleen harvinaista, yleensä puolitie ääripäistä; tarvitaan sekä kohteen miellyttävät ominaisuudet ja oikea tapa katsoa Francis Hutcheson (1700-luvun alku): sanalla kauneus tarkoitetaan meissä syntyvää ideaa ja [ilmauksella] kauneusaisti (sense of beauty) kykyämme vastaanottaa tämä idea o kohteen ominaisuudet ja tarkastelijan reaktiot o englantilaisen empirismin perinteestä sana idea John Locke: idea ihmisen mielessä havainnon, ajatuksen tai ymmärryksen kohde kahdentyyppisiä havaintoideoita: ensisijaisen ominaisuuden idea (todellisuudessa olevia, mitattavia tai pääteltävissä kiertotietä, esim. pyöreyden idea, painavuuden idea) ja toissijaisen ominaisuuden idea (vaatii suoran yhteyden havaitsijaan, on olemassa vasta olosuhteiden mukana, sidoksissa siihen, mitä meissä tapahtuu, liittyy kokemukseen, voidaan saada ihmisessä aikaan monella eri tavalla, esim. sinisyyden idea, lämmön idea, kauneuden idea) myöhemmin ajateltu, että arvot vielä kolmas ryhmä, tertiääriset ominaisuudet, perustuvat edellisille ero Platonin ideoihin siinä, että idea on olemassa vain ihmisen mielessä 2

3 Kauneuden historia 2: Alan laajentuminen: Milloin rumasta tuli kauneuden laji? virheellinen käsitys: hetken aikaa sitten arvostettiin taiteessa harmoniaa, viime aikoina alettu arvostaa rumaa ja groteskia, muutos viime sukupolvien aikana o ratkaiseva murros ei ole tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana, vaan romantiikan aikana 1700-luvun loppupuolelta 1800-luvun loppuun Antiikki o naisellinen (viehättävyys, sävyisyys) ja miehinen (loistokas, uljashenkisyys) kauneus (Platon, Cicero myöhemmin) erottelu: komea ja kaunis o traaginen ja koominen o retoriikassa ylätyyli, keskityyli ja alatyyli: asia ja kohderyhmä huomioitava, sen perusteella valitaan oikea keino o Pseudo-Longinos: ylevän käsite, subliimi, mahtava tulivuoren purkaukset, suuret joet, meren myrskyt, Raamatun luomiskertomus Renessanssi o kauneus sääntöjen noudattamista, sulous (gratia) selittämätöntä kauneutta, hyvässä teoksessa molempia o subliimi ja subtiili (hienostunut) o ei mikään käännekohta, jatkettiin Antiikin ja Keskiajan perinnettä 1700-luku o Friedrich Schiller: sulous ja arvokkuus o Edmund Burke: kaunis, ylevä, elegantti, hieno, ruma rumuus kauneuden vastakohta, mutta käy yhteen ylevän idean kanssa, jos se yhdistyy suureen kauhuun 1800-luku o ruman hyväksyminen kauneuden lajiksi o C. Baudelaire (1800-luvun puoliväli): ilotytöt ja pahan erityinen kauneus, lähellä ruman kauneutta o Victor Hugo(1831): Pariisin Notredam (Notredamen kellonsoittaja): kaunein rumilus Luento Dosentti Jyri Vuorinen Jyri Vuorisen kirjoista osasia Jatkoa aiheelle Esteettisen arvon historia 1800-luku (jatkuu) o kyse maun muutoksesta; pystytään hyväksymään enemmän kuin aiemmin tyypillinen kehitys myös ihmisille iän myötä o Varhaisimmat teoreettiset (filosofiset) kirjoitukset, joissa ruma kauniin laji, vasta 1800-luvun lopulla esim. Bernard Bosanquet 1892 Edward von Hartman1887: kauniin lajit Etienne Souriaun kauneuden lajit ympyränä (1900-luvun alusta) 1900-luku 3

4 o ei juuri uutta, jotain pientä o komiikan alan laajentuminen: esim. kauhukomediat, camp-huumori (mauton, surkea tehdään nautinnolliseksi, mielenkiintoiseksi, vrt. Schopenhauer) moraalinen arvo vs. esteettinen arvo Moraalinen arvo: paha hyvä Esteettinen arvo: kaunis, ruma, koominen, traaginen Taiteen käsitteen historia Minkään kielen kaksi sanaa eivät vastaa täsmällisesti toisiaan o esim. armistice aselepo ja ceasefire tulitauko; aselepo pitäisi joskus kääntää ceasefireksi o erilainen tapa hahmottaa, mitkä asiat kuuluvat yhteen Taidetta ollut kaikissa inhimillisissä kulttuureissa, taiteen käsitettä harvemmissa Nykyinen taiteen käsite syntynyt 1700-luvun puolivälissä Niputamme yhteen runojen kirjoittamisen, öljyvärimaalauksen ja pianon soiton Antiikki ars longa vita brevis = taide pitkä, elämä lyhyt: latinaa, alun perin Hippokrateelta Antiikin Kreikasta ( Elämä lyhyt, taito pitkä, tilaisuus pakeneva, kokeilu vaarallinen, arvostelu vaikea. ) Taidosta käytettiin Kreikassa sanaa tekne (joskus tekhne) -> sana tekniikka Kreikassa muusat o Kun tekee tiettyä asiaa, muusa auttaa pääsemään maniaan, oikeaan tunnelmaan, taiteilija on ainoastaan väline Kalliope (kaunoääni) epiikan muusa Kleio (maine) historian muusa Erato (ihana) lyriikan ja rakkausrunouden muusa Euterpe (ilahduttava) huilunsoiton muusa Melpomene (Laulaja) tragedian muusa Thalia (Kukkea) komedian muusa Polyhymnia (Monilaulu) hymnirunouden muusa Terpsikhore (Tanssiriemu) tanssin ja kuorolaulun muusa Urania (Taivaallinen) tähtitieteen muusa o kokonaisuus erilainen kuin tänä päivänä ajateltaisiin kuvataiteet, arkkitehtuuri puuttuvat, laskettiin käden töihin (raakaa työtä) historia mukana, koska totuuden ja tarinoiden välillä ei juuri nähty eroa ajateltiin, että tähtitaivaan ilmiöt muodostavat äänen, joka muodostaa maailman soinnun, jota ei kuulla, sillä ihminen on pienestä pitäen tottunut siihen 4

5 o Muusiset taidot - musiikki, tanssi ja runous ja visuaaliset taidot - maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri visuaalisten taitojen mestareita arvostettiin, muttei heitä nostettu muusisten taitojen mestareiden rinnalle vapaan miehen oli hyvä harrastaa muusisia taitoja, ei visuaalisia; visuaaliset sopivat toisen luokan kansalaisille (mm. naiset) vapaat taidot sopivat vapaille miehille o yleensä henkisiä, onnistuvat makoillen o poikkeuksena urheilu, joka sopi hyvin nuorukaisille, ylläpiti sotataitoa mekaaniset taidot o pääosin ne, joissa tulee hiki, joissa joutuu huhkimaan Keskiaika o Vapaat taidot jaettiin kahtia Trivium (3): lukeminen l. grammatiikka, retoriikka ja dialektiikka Quadrivium (4): laskeminen l. aritmetiikka, geometria, astronomia ja musiikki (harmonian teoriaa) o Killat ammatti-ihmisten yhdistäjinä maalarit osana kirjakauppiaiden kiltaa ->n. 1600, kuvanveistäjät osana muurareiden kiltaa o Varhaishumanistit: studia humaniora, humanistiset opinnot mukaan kreikan- ja latinankielistä antiikin runoutta lukemisen ohella piti osata kirjoittaa runoja vanhat ajatukset suosioon musiikki, runous ja tanssi kuuluvat läheisesti yhteen inspiraatio eli mania kreikkalaisittain; nyt myös kuvataiteisiin jäljittely l. mimesis; taide jäljittelee todellisuutta (Aristoteles) visuaalisten taiteiden arvostuksen nousu mestareiden myötä musiikissa alettiin panna painoa kuultavalle äänelle kuulovaikutelman merkitys Firenzessä Camerata-ryhmä, joka yhdisteli runoutta ja musiikkia, kutsuivat melodraamaksi -> ooppera 1600-luku o Luonnontieteiden nousu -> Kiista antiikin ja nykyajan kannattajien välillä (antiikki ylittämätön vai uusi tieto kumoaa vanhan) -> kompromissi: jako edistyneisiin ja edistymättömiin lajeihin edistyneet lajit, joilla on edistytty antiikista -> tiede edistymättömät lajit, joissa ei voi mennä eteenpäin -> taide 1700-luku o Charles Batteux kokosi 1746 julkaistulla kirjallaan Les beaux arts käydyn keskustelun hyötytaidot, kaunotaidot l. taiteet ja sekamuodot (molempia yhtä aikaa, päämääränä sekä hyöty että huvi) 5

6 Toisilla [taidoilla] on kohteenaan huvin ja ilon tuottaminen. [ ] Niitä kutsutaan lähinnä kaunotaidoiksi. Sellaisia ovat musiikki, runous, maalaus, kuvanveisto ja [ ] tanssi. Arkkitehtuuri ei mukana Teatteri on kaikkien näiden yhdistelmä Jo sofistit antiikissa jaottelivat: nautinto, hyöty tai sekoitus taidon tarkoituksena, mutta ajatus ei saanut valtaa silloin selityksensä taiteen ja elämän suhteen muutos o Johan Huizinga: Keskiajan syksy. Keskiajalla taide rikastuttaa elämää; etsitään loistokasta elämää, taide luo juhlatunnelmaa, keskeistä taiteen välinearvo, esim. nykyajan joulun vietto o myöhemmin taide ja elämä erillään, mennään taidemuseoon, keskitytään taiteeseen, suljetaan se elämän ulkopuolelle Usein ajatellaan virheellisesti, että taide ennen oli kepeää, iloa ja huvia tuottavaa, ja vasta nykypäivänä on mukaan tullut synkempi taide o Friedrich Schlegel: romanttinen runous ei mahdu Batteuxin määritelmään totuus tavoitteena kirjallisuudessa, ei kauneus usein rumaa myös moraalisuus tärkeämpää Uusia taidelajeja noussut, jokainen käynyt oman kamppailunsa o esim. elokuva, sarjakuva Sanan kaunis tai esteettisesti arvokas nykyisiä käyttötapoja o Kaunis ja ruma: erilaisia tulkintoja o Esteettisesti arvokas tarkoittaa sitä, että kohde on ulkonäöltä ihanteiden tai toiveiden mukainen esim. Lasse Pöystin muistelmat: kaunis hoitajatar -> olettaa, että elämä ihanteellista esim. sankalasien vaihtaminen piilolaseihin esteettisistä syistä piilolaseissa tyttö näyttää enemmän omien ihanteidensa mukaiselta ei pelkästään ulkonäöltä, vaan myös muiden aistien havaitsemilta piirteiltä tutkimusten mukaan naiset puhuvat nykyään matalammalla äänellä o pelätään kanamaista kimitystä o Esteettisesti arvokas tarkoittaa sitä, että kohde on havaittavilta piirteiltä ihanteiden tai toiveiden mukainen Cicero: ruumiillista viehättävyyttä ja kauneutta ei voi erottaa terveydestä Hobbes: kaunis on sitä, mikä joidenkin ilmeisten merkkien nojalla lupaa hyvää. Tšernyševsk: kaunis on olio, jossa näemme elämän sellaisena, jollaista sen pitäisi olla käsityksemme mukaisesti 6

7 Luento Jyri Vuorinen Nietzsche: kauniille vastakohtana ruma ymmärretään vihjeeksi ja oireeksi rappiosta: mikä etäisimminkin muistuttaa rappiosta, saa meissä aikaan arvostelman ruma. esim. vanhojen talojen purkaminen60- ja 70-lukujen modernisoinnissa o vanhat rakennukset oireita rappiosta, eteenpäin menemistä ei pelkästään havaittavia, vaan oikeastaan myös muita aistittavia Russell: kylmää ja karua kauneutta matematiikassa o Esteettisesti arvokas tarkoittaa sitä, että kohde ilmentää ihanteita tai toiveita. ei vai toiveet ja ihanteet, vaan kuulijan todellisuuskäsitys esim. insinöörivitsit, vitsit, joiden idea on siinä, ettei avioliitto voi täyttää miehen tarpeita Ellei uni olisi kaunis, se olisi helppo unohtaa. Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys painajaisesta o Esteettisesti arvokas tarkoittaa sitä, että kohde ilmentää ei vain toiveita ja ihanteita, vaan myös muitakin näkemyksiä, asenteita tai tunteita. Jatkoa aiheeseen sanan kaunis tai esteettisesti arvokas nykyisiä käyttötapoja o David Hume: miten ihminen valitsee suosikkikirjailijansa? Ikä vaikuttaa, niin kuin ystävämme, mielenlaadun yhdenmukaisuuden perusteella o Taidemaalari Frida Kahlo: se on niin kamala, että se on kaunis kitschtuhkakupista o Soditaan jokaista sääntöä vastaan, käänteisyyden kautta yhdenmukainen itsemme kanssa o Rakkaus arvostus ääripäinä: arvostetaan jotain, joka ei ole meille mieleen o Ensimmäinen, ulkonäköön perustuva määritelmä nojaa intohimoon, rakkauteen o Esim. taidekriitikon pystyttävä arvioimaan teosta kuin teosta, vaikkei olisikaan omaa tyyliä Arthur C. Danto: kirjoittaa muinaisesta italialaisesta taidemaalari Mantegnasta: tuskin kukaan pitää hänen taiteestaan, se on useimmille vastenmielistä, mutta häntä arvostetaan yhtenä maailman suurimmista taiteilijoista o Vaikkei teoksesta pitäisi henkilökohtaisesti, voi se silti olla hyvä o Esteettisesti arvokas tarkoittaa sitä, että kohde ilmentää asiaansa, ominaisluonnettaan tai laatuaan voimallisesti. o Oleellista ei ole, mitä tuo esiin, vaan kyseinen asia on voimakkaasti sen laatuinen kuin se on. Tämä aiheuttaa arvostuksen mieltymyksistä riippumatta. o Teos on ilmaisuvoimainen. o Esimerkkejä o Veikko Polameri: Olet nuori / ja minä rakastan vain sinua. / Vanhenet / ja minä vain rakastan sinua. / Olet vanha / ja vain minä rakastan sinua. 7

8 Runossa on ilmaistu ihanne kestävästä rakkaudesta tiiviisti ja voimallisesti Tekee voimakkaan vaikutuksen toisiin lukijoihin Toisille tällainen rakkausihanne voi olla vastenmielinen ja vieras; silti voi arvostaa minimalistisuutta ja vähäeleisyyttä, ilmaisun tiiviyttä Vaikkei arvostaisi kumpaakaan, voi tiiviyden tunnistaminen johtaa arvostukseen, vaikkei oikeastaan pitäisi runosta. o Vanha vitsi: Matti Nykänen meni mäkiviikolle, ja veti niin paljon Bischofshofenia, ett illalla tuli Oberstdorf ja seuraavana päivänä oli Garmisch-Partenkirchen. Mäkiviikon paikoista Innsbruck puuttuu; ei täydellisen taidokas o Tekstiviestivitsi: Elokuvaluokitus: kukaan ei saa tyttöä (sallittu lapsille), prinssi saa tytön (K8), roisto saa tytön (K 16), kaikki saavat tytön (vain alan liikkeistä) Kekseliäs, pelataan pienillä keinoilla Toisaalta ensimmäinen ei ihan osu kohdalle, ei oikein osuva kuvaus lapsille sallituista elokuvista, tehdyn makuinen o Sanan käytölle ei ole oikeaa käyttöä; kaikkia sanoja käytetään hyvin monella tavalla. Ei ole estetiikan tehtävä määritellä, mitä sanalla tarkoitetaan, vaan on vapaus käyttää sitä monella eri tavalla. Sanan taide nykyisiä käyttötapoja o Taiteellinen arvo: Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että teoksella on/ei ole taiteellista arvoa? o Taiteellinen arvo muodostuu useammista osatekijöistä: Esteettinen arvo (voimallinen ilmaisu) Tiedollinen arvo: Taideteokselta vaaditaan usein syvällisyyttä Esimerkiksi kertoo jotain meistä, jota ei aiemmin ole tullut ajatelleeksi, opettaa jotain uutta itsestä tai auttaa näkemään maailman uudella tavalla Muitakin osatekijöitä voisi olla o Taidetta vai roskaa : Sanan taide käyttö arvottavana o taide = taiteellisesti arvokas teos o Onko sarjakuva taidetta, onko se riittävän hyvää laitettavaksi muiden riittävän hyvien taideteosten rinnalle? o Ei voi puhua huonosta taiteesta, sillä taide on arvonimi o Esimerkiksi Jokainen taideteos, joka tämän nimen ansaitsee (Adorno: Estetische Theorie) o Ei oteta kantaa siihen, kuka arvonimestä päättää: aina on joku, joka on eri mieltä Esim. Wittgenstein piti Shakespearea huonona kirjailijana Kriitikko antaa suosituksensa, huomioikaa nämä seikat o Monia sanoja käytetään samalla tavalla, arvottavassa mielessä Ihminen: Ne, jotka todella ansaitsevat ihmisen nimen, pyrkivät vaeltamaan Jumalan mielen mukaisesti hyveen polulla, jotta heidän hyveellinen elämänsä säteilisi ihmisten keskellä. Elämä: Ei tällainen kituuttaminen ole elämää tai Tämä vasta on elämää. 8

9 o Ei niinkään taiteellisesti arvokkaat teokset, vaan ne teokset, joissa on pyritty tai tähdätty taiteelliseen arvoon. o Taidetta kaikki, missä pyritty, hyvää taidetta ne, joissa saavutettu ja huonoa taidetta se, jossa ei ole saavutettu. o Menneiden kulttuurien melat taidetta, jos pyrittiin tekemään kauniita meloja o Nykytaide leikkii usein ajatusten tasolla, visuaalisesti kohteet tutun näköisiä, uusi yhdistelmä tai uusi tapa yhdistää Luova prosessi tärkein, teos voi ottaa minkä muodon hyvänsä o Ei vaadi sitä, että kaivetaan jostain tieto siitä, mihin taiteilija on pyrkinyt. Kyse ei ole ainoastaan taiteilijan tavoitteista, vaan myös siitä, että kulttuurillisesti on selvää, että jos tekee tiettyjä asioita, pyrkii taiteellisiin päämääriin. Esim. jos säveltää sinfonian tai kirjoittaa sonetin, hän pyrkii aina taiteellisiin päämääriin Jos kirja on julkaistu romaanina, se antaa yleisölle luvan odottaa teokselta jotain. Jos se ei onnistu siinä, teos on huono. Esim. vanhojen kirjojen tekijöistä ei tiedetä juuri mitään, silti ne ovat voivat olla taidetta. o Institutionaalinen taidekäsite o Pisuaari on taidetta, koska se asetettiin näytille taidemuseoon ja koska siitä puhuttiin taidelehdissä. o Teos kuuluu tietyn maailman sisään o Instituutio omalla taikapiirin voimallaan tekee teoksista taideteoksia o Taidemaailma muodostuu taideinstituutioista, taidetapahtumista ja taidelehdistöstä. Kun joku pääsee sinne sisään, hänestä tulee taiteilija, ja hänen teoksensa ovat taidetta. o Esim. T.Binkley kirjoittaa Robert Barryn taiteesta: Taiteilijana pidettävät henkilöt tehneet, kriitikot pitävät taiteena jne. Ne teokset, jotka ovat esillä taidemaailman esittelypaikoissa o Esimerkiksi valokuva hampaista voi olla esillä oppikirjassa, jolloin se ei ole taidetta. Jos se sama kuva on esillä taidenäyttelyssä, se on taidetta. o Taidemaailman portinvartijat: gallerioiden pitäjät, taidemuseoiden kuraattorit, taidekoulujen ja yhdistysten johtokunnat o Huom! Institutionaalinen taideteoria on ihan eri asia. Ajatuksena on, että teos on taidetta, kun se on asetettu arvostettavaksi taidemaailman yleisölle Ero siinä, että kaikki me kuulumme taidemaailmaan George Dickie, A. Dento o Uudempi ajatus: eri asiat ovat taidetta eri aikoina, taiteen rooli ja arvo vaihtelee eri aikoina o Taide on kuin suku : Tulevaisuudessa taiteen piiriin luetaan asioita, jotka ovat syntyneet jostain, joka nyt kuuluu taiteen piiriin o Uusin ajatus, ei haluta lyödä lukkoon, taide saa muuttua millaiseksi hyvänsä o J. Levinson: kysymys onko tämä taidetta on saman tapainen kuin kysymys onko tämä Kaarle Suuren jälkeläinen o Suku verisukulaisten joukkona, ei ottolapsia o Taide on kuin joki: minne se virtaakin, se on aina samaa jokea 9

10 o Varmastikin tyypillinen lähestymistapa, kun museossa pohditaan, mitä otetaan seuraavaan näyttelyyn: Onko sopivassa suhteessa aiempaan siten, että voidaan ajatella, että tämä on polveutunut siitä o Sopii lyhyelle välille. Pitäisikö kuitenkin voida sanoa, että tämä on polveutunut taiteesta, mutta nyt tämä on jo selkeästi jotain muuta. Suomen kieli muuttuu koko ajan, ja voidaan ajatella, että se pysyy aina Suomen kielenä. Tämä ei kuitenkaan mahdollista kielen muuntumista toiseksi. Näin on kuitenkin käynyt, esimerkiksi latinasta italiaksi. Jossain vaiheessa on todettu, ettei tämä enää ole latinaa, vaan italiaa. Urheilusta on eronnut joitain asioita, kuten amerikkalainen vapaapaini, joka aikoinaan oli urheilua, mutta on muuttunut teatteriksi: sovitaan etukäteen, kuka voittaa, ihmisillä on erilaisia hahmoja. Taide ei ole niinkään kuin joki, vaan enemmänkin kuin pusikko, joka laajenee kaikkiin suuntiin. o Eri sanan käyttötavoilla on omat tarkoituksensa. Kyseessä on arvovalinta. Tulossa: Idealistinen kauneuskäsitys ja sen perilliset Idealistinen kauneuskäsitys (Pythagoralaisuus) 1800-luku: Hegelin taidekäsitys Semioottinen taidekäsitys (1900-luku): nousee ikiaikaisesta ajatteluperinteestä Pythagoralainen kauneuskäsitys o Pythagoras (yli 500 ekr): perusti mystisen uskonnollisen yhteisön, harrastivat matematiikkaa, olivat kasvissyöjiä o Pythagoraan lause a²+b²=c² o Lähdettiin liikkeelle oikeasta havainnosta, ei havainnoitu enempää, tehtiin maailmaa syleileviä teorioita, ei koettu tarpeelliseksi niiden testaamista o Esimerkiksi jousi ja jousen kaari, kun narusta näpätään, tulee ääni. Jos painetaan jousi puolesta välistä kiinni kaareen, jousi lyhenee puoleen. Jos nyt näpätään, tulee korkeampi ääni. Pythagoralaiset huomasivat, että ero äänien välillä oli oktaavi. Äänen ero ½ = oktaavi, 2/3= kvintti, ¾ = kvartti. Nämä muodostivat sulosointuja. 1 1 tästä nousee maailmankaikkeuden tärkeät luvut, 1, 2, 3 ja 4, jotka muodostavat pyhä tetraktyksen, pyhän nelikön. Kaikki maailmassa on 10

11 Luento Dosentti Jyri Vuorinen järjestynyt näiden lukujen mukaan. Ne kattavat kaiken, mitä pidettiin silloin olennaisena Pythagoralainen kauneuskäsitys jatkuu matemaattisten lukujen 1, 2,3 ja 4 väliset suhteet kaiken perustana o maailma selitettävissä matematiikalla o taustalla ajatus, että havaittava maailma on täydellinen, ymmärrettävä ja hyvä, ei kaoottinen sfäärien musiikki tai sfäärien harmonia: maa pannukakku, sen ympärillä pallon kehiä eli sfäärejä, jotka ovat kristallia, ja siksi ne eivät näy. Planeetat ovat kiinnittyneet sfääreihin ja kiertävät niiden kehällä päästäen ääntä, etäisyydet tetraktyksen mukaisia; yhdessä muodostavat soinnun, joka jatkuvasti tulevat maapallolle, ja jonka ihmiset kuulevat, mutteivät enää tiedosta sitä, sillä ovat tottuneet siihen. samaa sovellettiin ihmisruumiin mittoihin o Polykleitoksen Kaanoni: kaikilla ihmisruumiin osilla on tietty suhde ruumiin muihin osiin Polykleitos kehitti tämän ajatuksen pohjalta suhdejärjestelmän, jonka avulla voitiin muodostaa ihmisen täydellinen prototyyppi Jokainen meistä on kuin hieman epävireinen sointu verrattuna täydellisen ihmisen prototyyppiin sovellettiin myös ihmismieleen ja sieluun o sielu osista muodostuva kokonaisuus, terveessä mielessä osien väliset suhteet tetraktyksen mukaisia. musiikin eetosteoria: musiikki vaikuttaa mieleen, jos on kaksi samanlaista soitinta, ja toista näpätään, alkaa myös toisesta sama kieli värähdellä (resonanssi) jos ihmisellä sielun osasuhteet ovat menneet epäharmoniaan, voidaan musiikilla saada ne takaisin tämän havainnon kaltaisesti Pythagoralaisten kauneusteoria: havaittavalla puolella miellyttävä sointu, joka saa selityksensä järjellä, ajattelulla ymmärrettävästä harmonian lukusuhteesta o henkisen seikan ilmeneminen aistittavasti tuottaa kauneuden o lukusuhde/ääni idea tai aate tai käsite / aistittava tai havaittava henki tai sielu /ruumis merkitys /merkkiväline päädytään semiotiikkaan o Pseudo-Longinos: Korkeasta tyylistä: tutki kirjallisuutta kauniit sanat ovat aatteen omaa hohdetta oikea sanavalinta puhaltaa esineisiin jonkinmoisen puhuvan sielun o Fenomenologinen estetiikka, Michel Dufrenne: taideteos kuin ihminen, suhtaudutaan kuin toiseen ihmiseen Taideteos on näennäissubjekti. haetaan vastakaikua itselle o Hegel: semioottinen malli 11

12 Aloitamme siitä, mikä on välittömästi läsnä, ja kysymme, mikä on sen merkitys tai sisältö. Ulkoisella ei ole arvoa, vaan oletamme sille merkityksen. Jokainen sana viittaa merkitykseen. o Totuus: Jos jollain on tosi uskomus ( Suomi on kuningaskunta ), eli käsite. Usein ajatellaan, että totuudessa käsite vastaa todellisuutta. Pythagoralaisuudessa kääntyy ympäri: oktaavi on tosi, kun se on mahdollisimman lähellä käsitettä, ideaalia Todellisuus on totta, kun se vastaa käsitettä. Tällaistakin ajattelua arkielämässä: tosi ystävä, tosi mies Kauneus ja totuus on lopulta yhtä: tosi oktaavi on täydellinen, kaunis Antiikissa useita eri käsityksiä, esim. sofistit uskoivat ihmisen olevan kaiken mitta, joten kauneuskin riippuu ajasta ja kulttuurista, ei lukusuhteista Sielu ja henki on läsnä arkipäivässä koko ajan: auton tai ihmisen antaman yleisvaikutelman, hengen tai tunnelman analysointi kuuluu jokapäiväiseen elämäämme Hegelin estetiikka Hegelin henkilöhistoriaa o Georg Wilhelm Friedrich Hegel ( ): luki itsensä teologiksi, näkyy ajatuksissa, joskin erilaista kuin perinteinen kristillinen dogmatiikka o Toimi kotiopettajana, sanomalehtimiehenä ja rehtorina, kirjoitti ohella filosofisia kirjoituksia o Pääsi filosofian dosentiksi ja sen jälkeen professoriksi, opetti filosofiaa, uskontoa ja estetiikkaa o Hegel ei julkaissut mitään estetiikasta, vaan kaikki nykypäivänä tiedettävä on koostettu Hegelin omista ja opiskelijoiden luentomuistiinpanoista, joista on laadittu kirja Ajatus pakollisesta kehityksestä hyvin tyypillinen Hegelille o luonnossa pakko edistykselle Perimmäinen voima kehityksen takana on voima, joka saa kaiken aikaan. Hegel nimitti tätä absoluutiksi l. hengeksi l ideaksi l. jumalaksi l. järjeksi o jumala ei ole persoona, henkilö, vaan todellisuuden ytimessä oleva voima, joka ajaa todellisuutta kohti edistystä ja parempaa o jumala ei ole kaikkitietävä, vaan se pyrkii tulemaan tietoiseksi itsestään maailmanhistoriassa kun ihminen tajuaa ihmisyydestään jotain, myös maailman henki liikahtaa hieman eteenpäin Miten tuntematon sotilas tosi? Suomalaiset vasta pikkuhiljaa tulossa sellaiseksi, kuin siinä kuvattiin, jolloin teos edesauttoi osaltaan kehitystä. Romaani hahmotteli uuden askelman suomalaisuuden kehityksessä, mikä puolestaan vaikuttaa maailmankaikkeuden kehitykseen. o maailmankaikkeus on kuin oppiva ihminen, joka oppii hitaasti kokeilemalla ymmärtämään itseään o järjen viekkaus: ihmiskunnan historia on järjellinen tapahtuma, kaikki tapahtumat ovat hyviä, edistystä. Moni asia voi näyttää takapakilta, mutta se vain näyttää siltä, ja todellisuudessa voi ajaa jotain edistyksen tarkoitusperää. Tätä tarkoitetaan järjen viekkaudella. 12

13 o Ihminen historian korkein ilmentymä, henki saanut korkeimman asteensa ihmisen kulttuurissa Henki o henkevyys tai hengen voima: suotavien piirteiden lisääntyessä noustaan korkeammalle hengen asteelle. Kahdenlaisia piirteitä: Ykseys, yhtenäisyys, kurinalaisuus, järjestelmällisyys, johdonmukaisuus: pystyy pitämään asiat koossa Vaihtelu, eloisuus, tunteiden muutokset, lennokkuus, vapaus Kauneuden lisääntyminen historiassa o 1. kivikunta, 2. kasvikunta: säännönmukaisuus ja symmetria (hieman korkeammalla tasolla, sillä sisältää myös hieman erilaisuutta, muttei kuitenkaan vaihtelua ja eloisuutta), sama toistuu, kuvattavissa viivalla kasvit kasvavat vain siten, että haarat haaroittuvat, jotka taas haaroittuvat, ei lopullista muotoa esim. kukkakaali o 3. eläinkunta, 4. ihmiskunta tiiviimpiä paketteja kuin edelliset, kuvattavissa ympyrällä osat kuuluvat kokonaisuuteen, eläimen jalka tiiviimpi osa eläintä kuin kivi kivikasaa, eläimen jalalla ei itsenäistä olemassaoloa eläimet pystyvät liikkumaan (=hengen ilmestymän korkeampi aste) -> vapaus ensin tulee kömpelöitä ryömijöitä, sitten lentäjiä, jotka ovat taas korkeammalla tasolla jne. aika kauan voi tulla parempia liikkujia, mutta joskus hengen juonne tyrehtyy ja keskitytään muihin juonteisiin eläimet saavuttavat jonkinlaisen lopullisen muodon, päätepisteen (esim. kokonainen kissa) koira on surullinen ilmenee kaikissa koiran osissa henkisissä asioissa yhteenkuuluvuus tulee ilmi tunne ei kuulu vain eliön osalle eläinlajien jakaminen rumiin ja kauniisiin lajeihin suotuisten piirteiden mukaan esim. liikkuvuuden perusteella hitaat, uniset eläimet eivät hengen korkealla asteella, eikä siten kauniita o esimerkiksi laiskiainen ihminen kaiken huipentuma: Hegelin mukaan eläimen sielunelämä köyhää, eläimellä vain sielun hämärä kuvajainen ihminenkään ei ole täydellinen, eikä pysty ilmentämään henkeä täydellisesti esim. kynnet tms. eivät ilmaise mitään paljon aineen painolastia, jota on myös alemmilla eläimillä, ei osallistu sielun ilmentämiseen fyysisessä todellisuudessa toteutuva kauneus siis puutteellista, tämän vuoksi syntyy kulttuuri luonnonhistoria jatkuu kulttuurinhistoriana, taiteena o esim. tehdään patsas täydellisestä ihmisestä jumala tarvitsee taidetta saattaakseen todellisuuteen yhden tapansa olla olemassa 13

14 taide syntyy paikkaamaan luonnonkauneuden puutteita o hyvin yleinen ajatus nykypäivänäkin, vaikka hylättäisiin Hegelin omituisuudet kulttuuri jatkaa siitä, mihin luonto jää: kulttuurissa henkeä kolmessa paikassa, instituutiossa tai toimintamuodossa o subjektiivinen henki: yhden ihmisen mieli, esim. ajattelu, tunteet, halut, muisti, aistihavainnot. o objektiivinen henki: ei rajoittunut yhteen subjektiin, sellaiset yhteiselämän muodot kuin oikeus, moraali, siveellisyys (kattaa perheen, valtion ja ammattikunnan) o absoluuttinen henki: riippumatonta muista, henki tarkastelemassa itseään, ihminen tarkastelemassa itseään taide: teatterikäynnin perimmäisenä kysymyksenä Mitä on olla ihminen, Millaista ihmisyys voisi olla? (tätä ei pohdita esim. äänestämässä) voimakkaimmin kiinni materiassa Antiikin Kreikan aikana taide kulki muita edellä, ohjasi kuvaa jumaluudesta ja ihmisyydestä o tämän jälkeen jumaluus ja ihmisyys kehittyneet sillä tavoin, ettei taide enää voi olla henkisyyden kasvukärki tästä ajatus taiteen kuolemasta: taiteen kukoistusaika on ohi, taide ei enää kaiken keskiössä oleva säteilevä voima ei siis tarkoita sitä, että taide tai taiteen tekeminen loppuisi taide ei kykene enää tavoittamaan ajan henkeä uskonto ei selvää eroa taiteeseen erilaisissa uskonnoissa erilaisia jumalia o epäselvä jumaluus itämaisissa uskonnoissa, egyptiläisissä uskonnoissa ei tarvetta ilmaista taiteessa tietyllä tavalla (esim. obeliskit, monikätiset jumalat, Hegelin mukaan symbolista taidetta, vihjaa, ei näytä) o kristinusko korkein, mutta silti vain kuin satuja lapsille, pohjalla totuuden siemen käytetään vertauskuvia, metaforia filosofia: korkein Hegel tarkoitti filosofialla omaa filosofiaansa, sillä se oli hänelle korkeinta filosofiaa, kaiken kehityksen huippu filosofia ei pelaa kuvin, vaan puhuu suoraan, kertoo asiat sellaisina kuin ne ovat hengen todellinen olemus tavoitetaan vain filosofialla Hegelin mukaan taiteen tehtävänä on näyttää meille, mitä tulevaisuudessa voisimme olla o ei aina ihanteellista, pyhimyksiä, vaan näytetään myös vaaroja, uhkia 14

15 esim. Hannu Raittila: Tuntematon sotilas verrattuna Antti Tuurin Talvisotaan, mitä eroja on Tuurin sotilaat uskonnollisia, korostaa totuudellisuutta, perustuu autenttisiin sotapäiväkirjoihin o kuitenkin vieraita modernille lukijalle, vaikka ehkä arvostetaankin o mahdollisesti tällaiset sotilaat olivat todella enemmistönä talvisodassa Linnan sotilailla kaupunkilaista naljailua, arvonihilismiä, sotilaat erilaisia keskenään o tutumpi modernille ihmiselle o tällaiset sotilaat olivat ehkä vähemmistönä, poikkeuksia, mutta ne kuvasivat paremmin sitä, millaisiksi suomalaiset kehittyvät syvemmän totuuden kannalta todempia, vaikka Talvisodan sotilaat olivatkin pinnallisesti todempia itseään toteuttava ennuste, kuten Hegel esitti Luento Dosentti Jyri Vuorinen Aineessa itsessään on perimmältään itsestään tiedostamaton henkinen komponentti, joka etsii itseään ja tulee ilmi vasta aineen kasaantuessa o esim. Hegelin maailmanhistorian henkistyminen: vaihtelun kasvaminen ja kokonaisuuden voimistuminen o Hegelin ajatukset voidaan tulkita materialistisesti, Hegelin vastaisesti, ottamatta mukaan Hegelin paatosta esim. ajatus siitä, että taide näyttää suuntaa esim. marxilaisuus noussut Hegelin ajatuksista esim. nykyaikainen semiotiikka perustuu pitkälle Hegelin ajatuksiin, vaikkei se sitoudu mitenkään Hegelin henkisyyden ajatuksiin Hegel kannattaa siis Orpheus-myyttiä (taide kehityksen juuressa, viemässä sitä eteenpäin), ei Demokritoksen perinnettä (taide luksusta) Semioottinen taidekäsitys Lauri Routilan mukaisesti Routilan käsitys ei ehkä omaperäinen, mutta kokoaa hyvin yhteen semioottista taidekäsitystä Routila suomalainen, edelleen elossa, toiminut professorina Jyväskylässä, nykyään eläkkeellä Käsite kuva eli ikoni (oikeastaan semiotiikassa kuvallinen merkki eli ikoninen merkki) o C. Peirce: merkitsemisen tavat (usein rinnakkain merkissä) ikoninen merkki samankaltaisuuden nojalla merkitsee jotain taideteoksissa korostuneena ikoninen merkitsemistapa esim. valokuva, lämpömittari indeksinen merkki perustuu syy-seuraussuhteeseen 15

16 esim. tuuliviiri, näyttää mistä päin tuulee tai merimiehen vaappuva kävelytapa näyttää, että he ovat merimiehiä seurauksesta päätellään syy symbolinen merkki mielivaltainen merkitys, sopimuksenvaraisia esim. muuttujan merkki matematiikassa x o Kuvallisuus eli ikonisuus esim. laiva seisoo : vaikkei laivalla ole jalkoja tai muuta, mitä seisominen vaatisi metaforat konkreettisen oloisia kuvia, jotka tarkoittavat jotain abstraktia esim. kaksi Raamatun käännöstä Henki tosin on altis, mutta liha on heikko Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko o saatu täsmällisyyttä, mutta menetetty tehoa Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri, niin kuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet hän voisi niellä o ensimmäinen tehokkaampi o ehkä koska emme oikein ymmärrä, herättää mielikuvituksen o kiljuva jalopeura kuva, sillä viittaa aistittavaan voimallisempi aiemmassa Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan. Paha sinun on potkia pistintä vastaan. o selkeyttää, mutta menetetään rytmisen kokonaisuuden, vääjäämättömyyden, äänteellinen yhtäläisyys sitoo yhteen, pot, tut tässä mielessä kaikkein paras on kohdasta noussut sanonta Turha on potkia tutkainta vastaan o kuva liittyy ääneen (rytmi, alkusointu, loppusointu) muita esimerkkejä Mitä mielessä, se kielessä : äänteellinen yhtäläisyys viittaa sisällön yhtäläisyys Asia sitkistyy, kun se pitkistyy : tehty väkivaltaa kielelle yhtäläisyyden saavuttamiseksi Ei se taitu joka taipuu : vastakohtaisuus ja äänteellinen yhtenäisyys Mitä rakkaus on? Tarve paeta itseään (Charles Baudelaire) tai I can resist anything but temptation. (Oscar Wilde) tai Give me luxuries and I can desense with necessities. (Oscar Wilde) o ymmärtämiseen oletettava tietty äänensävy, jolla lausutaan (esim. ironia, innostus) Routilan teos Miten teen tiedettä taiteesta? (1986) o peruskysymyksenä teoksessa Mitä on taide? o vastauksena kaikki oliot, jotka jaetaan eteenpäin 16

17 luonnon olioihin, jotka jakaantuvat edelleen kulttuuriolioihin, jotka jakaantuvat edelleen ei-merkkeihin (esim. sääntö tai tapa kulkea ajotiellä vasenta laitaa, monet käyttöesineet, kuten vaikka nasta) merkkeihin (esim. liikennemerkit, merimerkit, elokuvat, uutiset, hallituksen budjettiesitys), jotka jakaantuvat edelleen o ei-kuvallisiin merkkeihin o kuvallisiin merkkeihin Merkit voitaisiin jakaa myös seuraavalla tavalla: o annetut merkit (joku antaa merkin, jolla tahtoo ilmaista jotain) o päättelymerkit (märästä maasta päätellään yöllinen sade) annettua merkkiä voidaan käyttää päättelymerkkinä Routila: merkki on kolmiosainen o Jokin, mikä toimii merkkinä (merkkiolio) o Joku, jolle se toimii merkkinä (tulkitsija) o Jokin asia, johon merkki viittaa (viittauksen kohde) ei tarvitse olla olemassa, esim. kuoppa-liikennemerkki viittaa kuoppaan, vaikkei tiellä olisikaan kuoppaa onko jokin taidetta ratkaistaan kokonaisuuden perusteella, kuten se, onko jokin asia merkki Routila: Miten taideteokset eroavat muista merkeistä? o Kuvallisuus Routilalla: merkitys olioistuu teoksen hahmolliseen rakenteeseen, myötätodellisuus tulee läsnä olevaksi merkin konkreettisessa, esineellisessä hahmossa, henki ruumiillistuu teokseen esim. veitsi: jokaisen veitsen oltava tarkoituksenmukainen veitsi, jotta se on veitsi. Taideteosveitsen on pyrittävä olemaan erityisen voimakkaasti tarkoituksenmukainen, säteiltävä, huouttava funktionaalisuutta tarkoituksenmukaisen näköinen ei aina ole tarkoituksenmukainen o esim. funktionaaliset talot, jotka tasakattoisina eivät olleet kovinkaan tarkoituksenmukaisia Jos taideteoksia kohtelee merkkeinä, niistä saa enemmän irti Luento Dosentti Jyri Vuorinen Jatketaan semioottisesta taidekäsityksestä o Myös Tassun ensi viikon luennon asiat voivat liittyä semioottiseen taidekäsitykseen ja matematiikan estetiikkaan o kaiken aikaa on monia taidekäsityksiä vallassa, mutta semioottinen taidekäsitys ollut merkittävimpiä viime aikoina o kulttuurioliot Routilan jaottelussa: milloin joku asia kuuluu kulttuuriin tai sen ulkopuolelle? Kaksi ehtoa: otettava käyttöön (hiekkaranta otetaan käyttöön uimarantana, ei riitä se, että joku menee uimaan, sillä tällainen on vaistojenvaraista satunnaisuutta. 17

18 Pitää olla edellisiltä sukupolvilta opittua käyttäytymistä. esim. vanhat miekkavalaat opettavat nuoremmille tietyt rannat, apinat opettavat lapsilleen työkalujen tekoa o taideteokset kuvallisia merkkejä: taideteos sanoo jotain (=se on merkki) tietyllä tavalla (=se on kuvallinen merkki) ja roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee laulussa Mä oksalla ylimmällä hyväelee tuntuu hyväilevämmältä kuin hyväilee: sanoma ja sanonta jäävät sidoksiin Kafkan teosten ilmapiiri, tunnelma: ahdistunut, vieraantunut, koominen kafkalaista maailmaa vaikea analysoida, vaikka voimakkaasti läsnä teoksissa ja kaikkien Kafkaa lukeneiden tuntema, Routila: huokuu elämisen todellisuutta kuvataan jonkun henkilön maailma, joka muodostaa todellisuutta henkivän kuvan 1. Ilmaisevat teokset: eideettinen hahmo sisältö 2. Esittävät teokset: sanat, viivat, värit maailma = eideettinen hahmo sisältö Ongelmana tulkintojen erilaisuus: kuvallisuus yhteistä Routilalle ja Peircelle, mutta Routilan symboli ei tarkoita samaa kuin Peircellä vaan enemmänkin samaa kuin Hegel, jolle symbolinen taide oli Egyptin tai Intian taide, jossa käsitys jumaluudesta epämääräinen ja vihjaava. Routilalle symbolit viittaavat laajaan kokonaisuuteen, maailmaan ja ne tekevät havaittavaksi ja läsnä olevaksi jotain ei läsnä olevaa. Taululle piirretty kolmio edustaa monenlaisia erilaisia kolmioita, viittaa kolmioiden maailmaan, huokuu kolmioiden maailmaa, kolmioiden maailma tulee transparentiksi taululle piirretyn kolmion kautta Kuvalliset merkit jakautuvat Kuvallisiin symboleihin Ei-symbolisiin kuviin, kuten kirjanmerkki, rauhanmerkki Ikoninen symboli l. symbolinen ikoni l. symbolinen hahmo l. symbolinen figuuri Kun jotain aletaan käsitellä taideteoksena, mitä sille tapahtuu? Esim. biologian tunneille laaditut pikkutarkat oppitaulut: asia on näin ja näin. Kun ne viedään museoon taiteena, niiden merkitys on siinä, mitä se kertoo ihmisten elämästä o Ei vain historiallinen arvo. Teoksella on arvo, vaikka se kertoisi jotain väärääkin, sillä se on siinä, että siinä on voimakkaasti läsnä yksi ajatus. Riippumatta siitä, onko ajatus oikea, se on arvokas. o Teoksen arvo dokumentaarinen ja se koskettaa meitä, tällöin se kertoo meille myös meistä itsestämme, ja sillä on arvo myös siinä o Kuvalliset symbolit jaetaan niihin, joissa viittauskohteena on inhimillinen elämäntodellisuus eli elämismaailma (Lebenswelt) ja niihin, joissa viittauskohde on jokin muu. o Elämismaailma keskeinen termi fenomenologisessa filosofiassa (alun perin Edmund Husserlilta). Maailma muodostuu fysikaalisesti atomeista, mutta ihmiselle merkityksellistä vasta tuolien ja pöytien tasolla. Elämysmaailma kuvaa 18

19 maailmaa juuri ihmiselle merkityksellisellä tasolla. Kaukanakin oleva asia voi olla lähellä, jos se on ihmiselle henkisesti läheinen. Elämässä keskeiset asiat korostuvat elämysmaailmassa. Se on todellisuus ihmisen näkökulmasta ihmisen arvojen ja ihmiselle tarjoutuvien mahdollisuuksien pohjalta. Kahdella samassakin fyysisessä ympäristössä elävällä ihmisellä on yleensä erilainen elämysmaailma. Koska mahdollisuudet muuttuvat koko ajan, osa sulkeutuu ja uusia avautuu, elämysmaailma on jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus. o Ihminen kokee usein vanhentuessa, että mahdollisuudet vähenevät, tunne kohtalosta vahvistuu. Kun tehdään valintoja, suljetaan toisia vaihtoehtoja pois ja toiset vaihtoehdot tulevat lähemmäksi, todennäköisimmiksi. Miten taideteos voi kuvata tätä elämän todellisuutta? Routila: sulkeutuneiden vaihtoehtojen maailmaa ilmaisee temppeleiden, kirkkojen arkkitehtuuri kupoleineen, sillä ne sulkevat sekä massan että tilan tai perinteiset fantasiasadut (Jaakko ja pavunvarsi tms.), joissa on paljon suuria mahdollisuuksia (prinsessa ja puoli valtakuntaa), mutta heijastavat epärealistisuudessaan suppeutta, toivottomuutta, elämän vaihtoehdottomuutta (piiasta hyvällä onnella talon emännäksi, ei koskaan kauemmaksi). o Sanonnoissa, vitseissä sisältö epämääräinen, esim. rempseä elämänilo vaikeuttaa käännöksiä, jotta voidaan synnyttää oikea vaikutelma ja tunnelma myös käännöksessä Routilan taidekäsitys: taideteos on symbolinen ikoni tai ikoninen symboli, joka ilmaisee elämismaailmaa. ei-havainnoitava ruumiillistuu taiteessa, sana tulee lihaksi o ei siis kaikissa merkeissä, esim. kirjanmerkillä ei suhdetta merkin merkityksen ja merkin ulkoasun välillä. Matematiikan esteettinen arvo o matematiikassa aistimellinen puoli jää syrjään o estetiikka tulee sanana kreikan sanasta aistia o silti matematiikan kohdalla voi puhua estetiikasta, jos estetiikka ymmärretään laajemmin kuin aistimisena o Marcel Duchamp, taiteilija ja menestynyt shakinpelaaja: shakin kauneus lähellä runouden kauneutta o shakkipeleissä jaetaan kauneuspalkintoja kriteereinä mm. oikeudellisuus, taloudellisuus, vaikeus, monipuolisuus, looginen yhteneväisyys, yllättävyys ja luovus o tehtävä- l taideshakki verrattuna perinteiseen shakin peluuseen o G. H. Hardy: shakki triviaalia matematiikkaa, oikea matematiikka sekä vakavaa että kaunista, shakki matematiikan virsiä o Usein ajatellaan, että jotta matematiikka voi olla kaunista, sen on oltava oikein o Matematiikan kauneutta o Elegantit todistelmat Bertrand Russell: esitetään todisteluketju, jossa vallitsee tuntu helppoudesta ja kirkkaudesta, päästään yllättävään siten, että se vaikuttaa luonnolliselta ja väistämättömältä esim. Euklideen todistus siitä, että alkulukuja on ääretön määrä: vastaoletus, että P on suurin luku; kuvitellaan luku P!=1*2*3*4* *P; lisätään tähän yksi, ja saadaan luku, joka ei tietenkään ole jaollinen P:llä tai millään P:tä pienemmällä luvulla (koska ne kaikki sisältyvät P!:een); mot 19

20 Pythagoraan lauseen todistus piirtämällä neliön sisään pienempi neliö, ilmoitetaan suuremman neliön pinta-ala kahdella eri tavalla yleensä matematiikan kauneudesta puhuminen jää tähän o Jotkin geometriset kuviot esim. paraabeli, joka muodostuu johtosuoran ja polttopisteen yhteisvaikutuksesta häivähdys äärettömyydestä, tieto, että periaate hyvin yksinkertainen, menetelmän siisteys o Erilaiset lukujen merkitsemistavat esim. roomalaiset luvut VII vs. arabialaiset luvut 7 kun siirryttiin arabialaisiin lukuihin, toimenpiteet helpottuivat, ei yhtä kömpelö esim. kymmenen potenssit, tieteellinen ilmaisutapa 135 -> 1,35*10 2 helpottaa käsittelyä, monimutkainen yksinkertaistuu o Jotkin kaavat Leonhard Euler Pietari Suuri kutsui Eulerin Pietarin tiedeakatemiaan johtamaan matematiikan osastoa. Euler hakkautti mielestään kauneimman kaavan tiedeakatemia portin päälle Pietarissa: e iπ +1=0 o kaikki oleellinen: ykkönen ja nolla, kertomista, yhteenlaskua, potenssi, irrationaaliluvut (e, π) ja imaginääriyksikkö i Euler todisti Jumalan olemassaolon vaikean matemaattisen kaavan avulla Luento Dosentti Jyri Vuorinen Viime kerralla heräsi kysymys estetiikan ja tunteiden suhteesta ja toisaalta siitä, miksi matematiikan estetiikkaa opetetaan o Matematiikan estetiikkaa opetetaan tällä kurssilla osittain siksi, että kohderyhmän oletetaan tuntevan matematiikkaa o Matematiikan estetiikka osoittaa estetiikan tieteen kattavuutta ja estää virhekäsityksiä estetiikan ja ulkonäön yhteydestä o Kauneuden filosofia arvofilosofiaa: esteettiset arvot itseisarvoja, ei välinearvoja Filosofinen kysymys: Mikä on itseisarvo ja mikä välinearvo? Talouselämässä välineiden ketju: tavoitellaan välinearvoa, jolla tavoitellaan toista välinearvoa. Mihin kaikella pyritään? o Arvo eri asia kuin tunne, sillä arvoihin liittyy myös normatiivinen aspekti: esimerkiksi opetetaan lapsille hyviä arvoja, olisi hyvä pitää ; siitä kuuluisi pitää Itseisarvo kyllä herättää positiivisen tunteen Ilman tunteita ja kokemuksia puhe arvoista olisi turhaa Minkälaisia matemaattisia olioita on pidetty kauniina alan kirjallisuudessa (jatkoa viime kerralta) o Eräät lukujoukot kyse ihmetyksestä 20

21 Esim. Täydellisten lukujen teoria Jo Pythagoraan aikoina kiehtoneet täydelliset luvut, kuten 6, joka on tekijöidensä summa 1+2+3=6 tai =28, 496, 8128 o Kaikki täydelliset luvut ilmaistavissa peräkkäisten lukujen summana o Yleinen kaava löytyi kakkosen potensseja tutkimalla: 2 n *(2 n+1-1) Yltäkylläiset luvut, kuten 12: =16 o Yltäkylläiset luvut vaikuttavat aina reilusti yltäkylläisiltä, mutta ei osata todistaa tätä Vaillinaiset luvut, kuten 10: 1+2+5=8 o Yleensä lievästi vaillinaisia, ei tiedetä, miksi Esim. Fibonaccin luvut: kuudenkymmenen jaksoissa viimeinen luku aina sama Sarja alkaa 0,1 ja sitten a(n)=a(n-1)+a(n-2) 0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55 a(n)/a(n-1) lähenee kultaisen leikkauksen suhdetta (1,618034), kun n lähenee ääretöntä o Matematiikan maailman yllättävät kohtaamiset jostain muulta tutun ilmentyminen ihan uudessa paikassa Esteettisen arvon lajeja on monenlaisia eri tarkoituksiin. Mitkä näistä soveltuvat matematiikkaan? o Perinteisesti siisteys, lyhyys, eleganssi o Kiehtova salaperäisyys o Odottamattomuus, hämmästyttävyys Kolmesta irrationaaliluvusta saadaan kokonaisluku (e π 163 ) o Juonikas kujeilevuus o Komiikka Nicolas Bourbaki ranskalainen keksitty kirjailija, takana ranskalainen seura Matematiikan termistöllä myös arkimerkityksiä: tarinalla kaksi tasoa Pelleily tyypillistä melkein kaikilla aloilla: tehdään vastoin hyväksyttävää oli synkkä ja myrkyinen yö -> kirjailijan kunniaksi seura, joka valitsee vuosittain huonoimman kirjan aloituksen koirien rumuuskilpailut, vuoden huonoin tilkkutäkki kilpailu matematiikassa ei valitettavasti ole Joitain esimerkkejä Teekkarihuumoria: (a 1 *a 2 )/(a 2 *a 3 )=1/3 J.I. Perelman: Kiintoisaa algebraa o Algebraalista farssia, logaritmisia komedioita o Mm. todistetaan, että 2>3 Kaikki esteettisen arvon lajit eivät oikein sovellu matematiikkaan o Esim. traagisuus 21

22 Esteettinen puoli on matematiikassa tärkeää, myös matemaatikkojen mielestä. Esim. Poincaré o Soveltava matematiikka hyödyllistä, mutta vastenmielisen rumaa ja tylsää o oikea matematiikka oikeutettava taiteena taidematematiikkaa? Matematiikalla esteettinen päämäärä niin kuin taiteella? Esim. Fermat n suuri lause: muinaisten babylonilaisten savitauluissa lukujoukkoja, kuten 25, 16 ja 9. o 5 2 = o x n =y n +z n o jos n=2, luvut ovat Pythagoraan lukuja, eli ne, jotka muodostavat suorakulmaisen kolmion sivujen pituudet Pythagoraan lauseen mukaisesti o Fermat n lause: n ei voi olla suurempi kuin kaksi; olen keksinyt tähän ihmeellisen todistuksen, mutta sivun reuna on liian kapea sen merkitsemiseksi o Ei vieläkään vuosisatojen päästä ratkaisua o Suuri rahapalkkio sille, joka keksii ratkaisun: meni 1987 Andrew Wilesille Tämä ratkaisu satasivuinen, tuskin siis Fermat n ihmeellinen ratkaisu Sanottu jopa kaikkien aikojen monimutkaisimmaksi todistukseksi, vain hyvin harva ymmärtää sen Edelleen yritetään löytää riemastuttavampi, hätkähdyttävämpi ratkaisu Olemassa oleva ratkaisu on vain vakuuttava, ei esteettinen Suureksi matemaatikoksi pääsee kyllä ilman ratkaisuiden esteettisyyttä suuri matematiikka ei välttämättä ole esteettisesti arvokasta (vrt. taideteos ei voi olla suuri ilman esteettistä arvoa) mahdollisena päämääränä oleva esteettinen arvo kuuluu kapealle alalle Voisiko suhde todellisuuteen olla parempi yhdistävä tekijä taiteen ja matematiikan välillä? o Perinteisesti ajateltu, että taiteen suhde todellisuuteen on todellisuutta korostava tai kommentoiva o Mikä on matematiikan suhde todellisuuteen? Geometria todellisen tilan kuvaamista (esim. maanmittaus) epäeuklidinen geometria muutti tätä käsitystä Jos on olemassa suora ja sen ulkopuolinen piste, on vain yksi tapa piirtää suora pisteen kautta siten, ettei se leikkaa alkuperäistä suoraa Lobatševski ja Bolgai: hyperbolinen geometria o Jos kolmion kulmien summa pienempi kuin 180 astetta, on olemassa vähintään yksi yhdensuuntainen suora Gauss ja Riemann: elliptinen geometria o Jos kolmion kulmien summa suurempi kuin 180 astetta, on olemassa vähemmän kuin yksi yhdensuuntainen suora kaikki nämä käsitykset eivät voi olla totta; vain joku kuvaa maailmankaikkeutta erilaisia testejä 22

23 Luento Dosentti Jyri Vuorinen Einsteinin teorian mukaan maailmankaikkeus noudattaa elliptistä geometriaa riippumatta siitä, mikä vaihtoehto todetaan oikeaksi, tiedetään paljon enemmän kuin jos oikea vaihtoehto olisi valittu suoraan tutkimatta muita taiteen rooli samanlainen: ei väite, vaan vaihtoehto: näkemys rikastuu riippumatta siitä, onko todellisuus sellainen vai ei Tentti on maanantaina klo T1:essä Esteettisen lajeja liittyy kaikkeen, kertaa opetettua estetiikassa kyse vaikutelmista o on olemassa erilaisia vaikutelmalajeja o esteettisesti hyvässä vaikutelma on voimakas o erilaisten vaikutelmalajien voidaan ajatella järjestyvän erilaisiksi vastinpareiksi, kuten luennoilla moneen otteeseen esillä olleessa ympyrämallissa K. S. Laurila ja Yrjö Hirn jaottelivat esteettisen lajeja noin sata vuotta sitten. Sen jälkeen asiaa ei juuri tutkittu, koska päästiin aika hyviin tuloksiin kaunis: keskeistä ihanteen mukaisuus, Hobbes: lupaa hyvää, tätä kautta sidoksissa arvoihin. Esimerkiksi Antiikin patsaat sulokas: nykyään puhutaan suloisesta, mutta sulokas esteettisenä terminä paljon laajempi, sillä myös viehkeys, notkeus ja joustavuus kuuluvat sulokkuuteen. Sulokkaassa ilmenevä voima ei saa olla keskimittaista suurempi. Sulon vaikutelmassa keskeisintä voiman ja ilmaisun välinen tasapaino, sopusoinnun ja sovinnollisuuden läsnäolo. Esimerkiksi voimistelun hienot piirteet tai vuorikauris. arvokas: (tai traaginen koomisen vastakohtana), voimakas suru tai tunne. ruma: ei ei-esteettinen tai epäesteettinen, Hobbes: lupaa pahaa, tätä kautta sidoksissa muihin arvoihin. Esimerkiksi Gallen-Kallelan Kissamummo ylevä: (yhtenä alalajina traaginen) usein nykyään mahtava, tärkeää kohottava elementti. Suuruus ei riitä, vaan ylimittainen voima tekee yleväksi. Esimerkiksi luonto, taideteokset tai ihmiset Alalajit: ylevä arvokkuus= hillittyä voimaa, täysi kukkaro ei kilise majesteettisuus= äärimmäistä arvokkuutta juhlallisuus=tilanteen kokonaisuus, ei yksityiskohta pateettisuus= onttoa mahtipohtisuutta, pyrkii näyttämään voimaa, ei yhtä voimakasta ja arvokasta, onttouden vaara koominen: jäykkyys ja sopeutumattomuus ympäristöön tekee koomiseksi, keho tuo mieleen koneen. Komiikkaan kuuluu leikkimieli ja rankaiseminen (nauru rangaistus, esim. apinatkaan eivät halua olla naurun kohteina), näiden painoarvojen mukaan 23