JYVÄSKYLÄN MAAPOLITIIKKA KUNTIEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN. Kuntamarkkinat Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN MAAPOLITIIKKA KUNTIEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN Kuntamarkkinat Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki

2 UUSI JYVÄSKYLÄ Kuntien yhdistymispäätökset ASUKKAITA NOIN MAAPINTA-ALA 1172 KM 2 UURAINEN Kaupungin omistuksessa ha LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME TOIVAKKA 50 KM SEITSEMÄNNEKSI SUURIN KAUPUNKI VIIDENNEKSI SUURIN KAUPUNKISEUTU VAHVA KOULUTUSKAUPUNKI, YLI OPISKELIJAA UUSI JYVÄSKYLÄ

3

4 Jyväskylän väestöarvio vuoteen 2040 Kaupungin oman ennusteen ikäryhmittäiset luvut perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin. Väestö yhteensä 0-6vuotiaat 7-12-vuotiaat vuotiaat Tilastokeskuksen uusin väestöennuste ennakoi Jyväskylään kasvua koko tarkastelujakson eli vuoteen Kaupungin nykyinen väestömäärä kasvaa noin Tilastokeskuksen arvion mukaan vuodesta 2009 vuoteen Uusia alueita/asuntoja tarvitaan lisäksi väestön asumisväljyyden kasvuun. Mikäli asumisväljyys kasvaa 20 vuoden aikana noin 2 kerrosneliötä asukasta kohti, se vaatii noin kerrosneliömetrin verran uutta asuinpinta-alaa. Lisäksi uusia asuntoja tarvitaan nykyisten asuntojen poistuman korvaamiseen; osa nykyisistä asunnoista muuttuu esim. vapaa-ajanasunnoiksi. Kaupunginjohtaja Markku Andersson

5 Maapolitiikka ennen yhdistymistä Kaupunki Vahva maanomistus, aktiivinen maanhankinta Rakentaminen keskittynyt asemakaavaalueille Ensimmäinen asemakaava kaupungin omistamalle maalle Maankäyttösopimukset pääosin kaavan muutostilanteissa Yksityisten omistaman raakamaan kaavoitus maankäyttösopimuksin vain poikkeustapauksissa erityissyistä Maalaiskunta Maanomistus hajallaan päätaajamien ympäristössä, varanto pieni Paljon rakentamista suunnittelutarveratkaisuilla Paljon maankäyttösopimuskaavoja myös yksityisten raakamaalle, joitakin isoja pientaloalueita Myös ensimmäisen asemakaavan yhteydessä Korpilahti Maaseutualueiden merkitys suuri (44 kylää) Kaavoitusta yksityistä maalle Ei maankäyttösopimuskäytäntöä

6 Kaupungin maanomistus pinta-ala ha tasearvo nykyarvo? Omassa käytössä olevat ha * Katualueet 854 ha * Puistoalueet ha * Y-tontit 238 ha * Liiketoiminnan tontit 0 ha 0 * Maa-ainesten ottoalueet 41 ha * Liikunta-alueet 35 ha * Tyhjät tontit 90 ha * Muut tontit 230 ha Vuokratontit 805 ha Muut alueet ha * Raakamaa ha * Maa- ja metsätalousalueet ha * Muut alueet ha Vesialueet 770 ha Puusto 0 Yhteensä ha

7 Jyväskylän maankäyttöpolitiikan perusteet 2009

8 Vetovoimainen kaupunki Kannustavat mahdollisuudet asumiseen, yrittämiseen ja opiskeluun Kaupunki varmistaa toimintatavoillaan kestävän ja viihtyisän yhdyskuntarakenteen. Maankäyttöpolitiikka = Kaavoitus + Maapolitiikka

9 Monimuotoisuus erilaiset alueet erilaiset haasteet erilaiset tavoitteet > > > toimintatavat

10 Mahdollisuudet Resurssien järkevä kohdentaminen Yhteiset rahat ja muut resurssit, suurempi maa-ala Yhteinen valmistelu ja päätöksenteko Monipuolisemmat mahdollisuudet kunnan maankäytön ja maapolitiikan hoitamiseen Kilpailukyvyn kasvattaminen laadukkaalla ja kiinnostavalla yritys- ja asuintonttitarjonnalla Tonttitarjonnan näkyvyyden lisääminen seudun sisäisesti ja ulkoisesti Yhdyskuntatekniikan ja julkisten palvelujen investointien tehokkaampi suuntaaminen

11 Riskit Maankäyttöpolitiikan linjattomuus ja omanapaisuus Maanomistajien epätasa-arvoisuus alueilla ja prosessin eri vaiheissa Maanhankinnan vaikeutuminen Asemakaavoituksen vaikeutuminen ja pitkittyminen Tonttitarjonnan sattumanvaraisuus ja vaikutusten hallitsemattomuus Palveluiden riittävyysnäkökulman sivuuttaminen Yhdyskuntatekniikan rahoituksen riittämättömyys; menojen ja tulojen epätasapaino, vaikutukset laajemmin kuntatalouteen Epäluottamus kunnan kykyyn tarjota laadukkaita tontteja tasapuolisesti ja riittävästi Ympäristön laadun vaarantuminen

12 Haasteet Varmistaa tonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus vuosi toisensa jälkeen Yhdyskuntatekniikan rahoituksen riittävyys Hallita tonttitarjonnan rakentumisen vaikutukset Määritellä 30 vuodeksi kaupunkirakenteen laajenemisalueet ja minimoida niiden suunnittelematon ja myöhempää kaavoitusta haittaavaa rakentaminen Pidättäytyä kaavoittamasta epäedullisia alueita Hallita yhdyskuntarakenteellisesti edullisella paikalla sijaitsevan, maanomistukseltaan pirstaleisten lievealueiden asemakaavoitus

13 Tuunausmalli? Vahvistamismalli? Läikyttämismalli? VAHVISTAVA TUUNAAMINEN Kaupunkirakenteen sisälle, laidoille ja kyläkeskuksiin Kaupunkirakenteen laidoille laajentaen ja kylävyöhykkeille Kaupunkirakenteesta irralleen KymppiR2009: Miten kaupunkialueen maankäyttöä toteutetaan?

14 Toimintatavat I Aluevaraukset ja yhdyskuntarakenne: Yleiskaava ajan tasalle Hallitun kasvun edistäminen: Kymppi R maankäytön toteutusohjelma Kaupunkirakenteen tuunauksen edistäminen kaavamuutokset Maankäyttöselvitykset lievealueille Kylien maankäytön kehittäminen yleiskaavalla tai rakennuspaikkaselvityksin

15 Toimintatavat II Kaupunki hankkii maata yleiskaavallisen näkemyksen ohjaamana aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ensisijaisena keinona vapaaehtoiset kaupat Raakamaan asemakaavoitus pääsääntöisesti vain kaupungin omistamalle maalle tonttitarjonnan ydinalueet ovat maankäyttösopimuskäytännön ulkopuolella maanhankintakohteina Muita lainsäädännössä mainittuja keinoja käytetään tarvittaessa tonttitarjonnan sekä kestävän ja viihtyisän yhdyskuntarakenteen varmistamiseksi

16 Kokemuksia kahdesta ensimmäisestä vuodesta Siirtymäaika: keskeneräiset sopimuskaavat vanhoilla periaatteilla?? Taantuman aikana yksityisten tonttien kysyntä hiljentyi sopimuskumppanien maksukyky huonontui tarkistuksia sopimuksiin Maan hankinta haasteellista Pääosa tulevasta pientalotonttituotannosta sijoittuu maalaiskunnan alueille, jossa yksityiset omistavat maan Maanomistajat odottavat edelleen sopimuskaavoitusta Raakamaalla kovat odotusarvo-odotukset Omakotitonttien luovutuksen ohjaus Yksityisten maanomistajien sopimustontteja tulossa markkinoille Kunnallistekniikan rahoitus Vanhat maalaiskunnan sopimukset kustannusten kattavuus Vesihuoltoon tarvittaessa omat sopimukset (Jyväskylän Energia)

17 Kokemuksia kahdesta ensimmäisestä vuodesta Maapolitiikan haasteellisuus/alueiden monimuotoisuus Lievealueet ovat erityisen haastavia Rakennettu suunnittelutarveratkaisuilla Hajanainen maanomistus Ristiriitaiset odotukset: väljyys / kaava -> tiiviys Hyvällä sijainnilla rakennuspaikan hinta korkea Lähitulevaisuudessa asemakaavoituksen piiriin? Maanhankinta raakamaana vaikeaa, hintapaineet Sopimuskaava-alueita?

18 Yhteensä 3200 asukasta

19 Yleiskaava koko uuteen kuntaan Raamikartta&raamilauseet hyväksytty yleiskaavatoimikunnassa

20 Kymppi R - Maankäytön toteutusohjelma Kaupunkistrategiassa linjattu hallitun kasvun edistäminen! Varmistaa tonttien riittävyyden Tonttien ja palveluiden yhteensovittaminen Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta

21 Kymppi R - Maankäytön toteutusohjelma Tuloksena uusien alueiden toteuttamisjärjestys kartat perusteluineen Lähtökohdat Kaavoitusohjelmalle Maanhankinnalle Investointiohjelmalle Viherpalveluohjelmalle Palveluverkon muutoksille (väestöarviot)

22 Kymppi R -ohjelma Kymppi R -ohjelman tavoitteena on parantaa eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin Investointeja oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan Tonttitarjonnan suunnittelu Palveluverkkoselvitys tuo Kymppi R - ohjelmaan myös reunaehtoja: - Alueiden rakentamisen ajoitus ja jaksotus hallittu väestönkasvu ja riittävät palvelut (etenkin lähialueen väestöstä riippuvaiset palvelut: päiväkodit ja alakoulut) - Täydennyskaavoituksella vanhojen asuinalueiden vajaakäytössä olevien palvelujen käyttöasteen nostaminen

23

24 * Alueesta tarkempi kuva ARA-kohteita 1. Kankaan tehtaan alue 2. Kivelänranta 3. Palokunnanmäki 4. Korteniitty * 5. Kortepohjan keskusta * 6. Huhtakeskus * 7. Kuokkalan keskustan Y-tontin muutos* 8. Kuokkalan louhimo * 9. Tanhukaari * 10. Valkeamäki 11. Eteläportti 12. Keljonkankaan keskusta, Kaijanlampi, Kaijanlammentien itäpuoli ja Sääksvuori/Keljonkaari * 13. Äijälänranta 14. Kaunisharju, Koskenniska * 15. Lintukangas 16. Mannisenmäki 17. Savulahti II 18. Savonmäki * 19. Vaajakosken keskusta 20. Väinölänranta 21. Korpilahden keskusta *

25 KYMPPI-MONI-HANKE

26 Vuoden 2008 verkkoselvitysten toteutuminen Vuosien aikana on purettu, kaavoitettu, suunniteltu ja rakennettu noin 15 uutta päiväkotia ja koulua. Taloudellisesti päiväkoti- ja kouluinvestoinnit tulevat olemaan vuosina suuruudeltaan lähes 100 milj.. Sen lisäksi on yksi elinkaarihanke arvoltaan n. 35 milj. ja useita peruskorjaukseen tulevia päiväkoteja. Säynätsalon päiväkoti-koulu, valmistui 2010 Palokan koulukeskus valmistuu vuonna 2011 Mannilan päiväkoti, valmistuu 2012

27 Suuralueittainen väestöennuste: päiväkoti-ikäiset 0-6 -vuotiaat MUUTOS MUUTOS MUUTOS % MUUTOS % Kantakaupunki ,8 % 20,9 % Kypärämäki- Kortepohja ,4 % 5,1 % Lohikoski- Seppälänkangas ,9 % -5,6 % Huhtasuo ,1 % 11,2 % Kuokkala ,2 % -3,6 % Keltinmäki- Myllyjärvi ,4 % 23,7 % Keljo ,4 % 38,8 % Halssila ,6 % 3,6 % Säynätsalo ,0 % 28,7 % Tikkakoski-Nyrölä ,1 % 2,1 % Palokka-Puuppola ,2 % 13,2 % Vaajakoski-Jyskä ,8 % 4,6 % Kuohu-Vesanka ,3 % 24,5 % Korpilahti ,9 % 13,5 % Ei tietoa ,0 % -68,8 % Yhteensä ,1 % 9,8 % Vuoteen 2020 mennessä 437 päivähoitopaikkaa lisää 4 5 isoa päiväkotia seuraavan kymmenen vuoden aikana

28 Suuralueittainen väestöennuste: kouluikäiset vuotiaat MUUTOS MUUTOS MUUTOS % MUUTOS % Kantakaupunki ,7 % 27,3 % Kypärämäki- Kortepohja ,2 % 14,0 % Lohikoski- Seppälänkangas ,6 % 12,6 % Huhtasuo ,6 % 33,0 % Kuokkala ,9 % 12,0 % Keltinmäki- Myllyjärvi ,8 % 34,4 % Keljo ,5 % 35,0 % Halssila ,5 % 17,5 % Säynätsalo ,0 % 22,1 % Tikkakoski- Nyrölä ,4 % 17,9 % Palokka- Puuppola ,6 % 16,2 % Vaajakoski Jyskä ,5 % 8,0 % Kuohu-Vesanka ,2 % 21,8 % Korpilahti ,0 % 6,6 % Ei tietoa ,9 % -63,7 % Yhteensä ,6 % 17,1 %

29 Päiväkotien alueellinen sijoittuminen Monissa päiväkoti- ja koulukohteissa peruskorjausta suunniteltaessa tutkitaan myös uudisrakennusvaihtoehto Haasteena myös rakennusten peruskorjauksista johtuva väistötilojen hankkiminen tai rakentaminen

30 Koulujen alueellinen sijoittuminen

31 Päivähoidon sijoittuminen Sivistyspalveluihin vuodesta 2012 alkaen Yhteishankkeet päiväkotien ja koulujen kesken Pienistä väliaikaisista päiväkotiyksiköistä siirtyminen kohti isompia yksiköitä Tukipalvelujen (ruokapalvelut, siivous) joustavampi järjestäminen Yhteistilojen käyttö Päiväkoti-koulumallilla pyritään myös helpottamaan lapsen siirtymää päiväkodista kouluun

32 Kymppi R yhteistyö toton kannalta Suunnittelun, toteutuksen ja seurannan vuorovaikutus Vuorovaikutuksia eri vaiheissa Yleiskaavoitus synkronointi maanhankinnan kanssa Maanhankintamäärärahojen ohjaaminen ja perustelu Asemakaavoitus ja kaavojen toteutus Tonttimarkkinointi ja luovutus osaksi prosessia Aikataulutus Toimijoiden valinta isompiin kohteisiin, kumppanuusakaavat Tiivis kytkentä infran rakentamisohjelmaan (YTEK) Palveluverkko Aluekokonaisuudet sopivien tonttien metsästys Luovutusperiaatteet yksityisillä toimijoilla Työryhmätyöskentely avointa, antoisaa, mutta välistä rankkaa

33 Lutakko Osayleiskaava 39 ha ja k-m 2 Aluetehokkuus e=0,65 Toteutunut: 41 ha ja k-m 2 Aluetehokkuus e=0,7 Kangas Kangas 27 ha Luonnos k-m 2 Aluetehokkuus e=0,65 Uutta n k-m 2 n asukasta ja 1700 työpaikkaa

34 Maanhankintaohjelma MAO

35 MAO PERUSTEET Tavoitteena saavuttaa maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR2009) mukaisilta selvitysalueilta riittävä kaupungin maanomistus alueiden toteuttamiseksi Tarkastelujaksoksi määritetty seuraavat 3 kalenterivuotta Tavoitetta seurataan ja päivitetään vuosittain MAO MENETTELYPERIAATTEET Maanhankinta lähtökohtaisesti vapaaehtoisin kaupoin Tarvittaessa käytetään muitakin hankintakeinoja Aluerajauksia tarkistetaan suunnitelmien tarkentuessa Maata hankitaan harkitusti myös muilta alueilta budjetin salliessa

36 Maankäytön toteuttamisohjelman selvitysalueet Lähtötilanne: Pinta-ala yhteensä 3200 ha Kaupungin maanomistus 50 % Tavoite: Nostaa kaupungin maanomistus 85 %:iin vuoden 2012 loppuun mennessä. Hankitaan maata noin 1000 ha Maanostorahan tarve vuosina yhteensä n. 15 M

37 Tontinluovutuksen tavoitteet ja seuranta Valtuustoon nähden sitova tavoite Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti kpl AO-tonttia vuosittain, AK(R)-tontteja kem 2 (mistä kem 2 uusilta alueilta) - Kaavoituksellinen tavoite kem2 Seuranta kolmannesvuosittain aluekohtaisina AO-tontit vuodesta 2009 AKR-tontit vuodesta 2010 Työpaikkatontit vuodesta 2011 Yksityinen varanto (maanomistajat, rakennusliikkeet)

38

39 Tonttituotanto henkilöä Taloussihteeri Susanna Matalalampi Kaupungingeodeetti Erja Saarivaara Kaupungingeodeetti Erja Saarivaara TONTTI- PALVELUT Tonttipäällikkö Ora Nuutinen KANTAKARTTA JA MAASTOMITTAUS- PALVELUT Mittauspäällikkö Ari Heinonen PAIKKATIETO- PALVELUT Paikkatietopäällikkö Janne Hartman KIINTEISTÖ- INSINÖÖRIN PALVELUT Kiinteistöinsinööri Juha Kantanen METSÄ- PALVELUT Metsäpäällikkö Marko Kemppainen 8 henkilöä 14 henkilöä 6 henkilöä 9 henkilöä 6 henkilöä

40 Jyväskylän kaupungin organisaatio 2011 Kaupunginvaltuusto (75 jäsentä) Kaupunginhallitus (15 jäsentä) Kaupunginjohtaja Markku Andersson Elinkeinopolitiikka Kaupunkipolitiikka Strategiat Hallintokeskus Tilapalvelun johtokunta Tilapalvelu Maaseutulautakunta Tarkastuslautakunta Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Viestintä, markkinointi ja kansainvälinen toiminta Korpilahden aluelautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyspalvelut apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö Sivistyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen Perusturvalautakunta Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Rakennus- ja ympäristölautakunta Liikuntalautakunta Kulttuurilautakunta Nuorisolautakunta Liikelaitosten johtokunnat Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Jyväskylän Seudun Työterveys Kaupunkirakennelautakunta Keski-Suomen pelastuslautakunta Keski-Suomen Pelastuslaitos

41 Kaupunkirakennelautakuntaan Maan ostot ja myynnit 1 M asti paitsi Kaupungingeodeetti päättää Asemakaavan tai tonttijaon toteuttamista varten tehtävät ostot ja myynnit rajoituksetta Rakentamattomien tonttien myynti ja vuokraus tontinluovutusperiaatteiden mukaisesti Kaikki alle :n ostot ja myynnit Tontinluovutusperusteet, - tavat ja ehdot Tonttien hinnoittelu Asuntotonteilla pääsääntöisesti vyöhykehinnat Ydinkeskustassa, ranta- yms. erityisalueilla erillishinnoittelu tai tarjouskilpailu Maankäyttösopimukset Etuosto-oikeuden käyttäminen tiedoksi Kaupunginhallitus päättää Paljon viranhaltijapäätöksiä tiedoksi Tontinvarauspäätöksiä, pieniä maanostoja, -myyntejä ja vaihtoja, lyhytaikaisia vuokrauksia, maankäyttölupia Päätösten otto-oikeus puheenjohtajalla tai määräenemmistöllä

42 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan perusteita MAANHANKINTA Tonttipalvelut/ Ora Nuutinen

43 Maanhankinnan yleiset periaatteet Jyväskylässä Jyväskylän maapolitiikka perustuu riittävään maavarantoon KymppiR-maankäytön toteutusohjelman liitteeksi laadittu maanhankintaohjelma MAO määrittää maanhankinnan painopisteet Kaupunki tekee aktiivista maanhankintaa MAOselvitysalueilla, mutta lisäksi maata hankitaan sopivien tarjousten ja tilaisuuksien tullen muilta strategisesti merkittäväksi katsotuilta alueilta Maa yritetään lähtökohtaisesti hankkia ns. raakamaana, ts. ennen alueen (osa)yleiskaavoittamista Raakamaan hinta on Jyväskylässä pysynyt pitkään vakaana ja tätä kehitystä pyritään jatkamaan Kaupunki osoittaa talousarviossa vuotuisen investointimäärärahan maanhankintaan Tarvittaessa maanhankintaa voidaan tehdä myös lisämäärärahalla, mikäli siihen löytyy hyvät perusteet ja valmius (esim. Kankaan alueen etuosto)

44 Maanhankinan tavoitteet ja resurssit MAO: lähtötilanne ohjelma-alueilla 50% osuus kaupungilla, tavoite 85% 12/2012 Nykytilanne 60 % Varaudutaan käyttämään ( joudutaan harkitsemaan ) lunastusmenettelyä Vuotuinen investointimääräraha 6 M Käsittää Raakamaan hankinnan 4 M Rakennettujen kiinteistöjen oston 1,5 M Maahan tehtävät investoinnit 0,5 M Isojen rakennusten purut (koulut, paloasemat) Suunniteltu esirakentaminen Tiedossa olevat PIMA-puhdistukset Uusien Y-tonttien johtoliittymät (ALV-käytännöstä johtuvat) Maanhankinnan seuranta Reaaliaikainen seuranta Toton karttataskussa K:\TONTTIPALVELUT\Maanhankinta\maanhankintalista_2011päi vitetty xls K:\TONTTIPALVELUT\Maanhankinta\sulunperä_tilannekartta.pdf

45 Maanhankinta kunnan maapolitiikassa Maapolitiikan keinoja Aktiivinen maanhankinta Yksityisen maan kaavoittamisen rajoittaminen Kaupungin maaomaisuuden hallinta Tontinluovutus Kaavojen toteutuksen edistäminen Kaavoituksen ja maapolitiikan yhteensovittaminen (maankäyttöpolitiikka) Seudullinen maankäytön yhteistyö Hajarakentamisen ohjaaminen

46 1. Vapaaehtoinen kauppa tai vaihto Aina ensisijainen maanhankintakeino! Maa pyritään ostamaan ns. raakamaana jo ennen alueen osayleiskaavoitusta Raakamaan hinnoittelu vakiintuneeseen hintatasoon, joka vaihtelee vähän olosuhdetekijöiden perusteella. Puusto ja mahd. rakennukset arvioidaan erikseen ja lisätään kauppahintaan. Yleiskaavoituksen jälkeen maahan liittyy yleensä odotusarvoa, joka nostaa maan hintaa (ei M-alueilla). Kauppaneuvottelut haastavia Suurmaanomistajilla ei yleensä rahantarvetta Maahan liittyy tunne- ja odotusarvoja Yhteisomistuksen osakkaiden näkemykset erilaiset Maanomistajien hintaodotukset epärealistisia Kaupungin linjan oltava johdonmukainen ja raakamaan hinnan vakio Eräillä maanomistajilla on vaikea luovuttaa maata (esim. seurakunnat), jolloin pyritään aktiivisesti maanvaihtoihin

47 2. Etuosto Kaupungin oikeus asettua jo tehdyn kiinteistökaupan ostajan asemaan Kaupunki seuraa koko ajan tehtyjä kiinteistökauppoja, kaikki mahdolliset tapaukset viedään kahden viikon välein kokoontuvaan etuostoryhmään KH päättää etuoston käyttämisestä Väliintuloon vaaditaan erityiset perusteet Yhdyskuntarakentaminen Virkistys Suojelu Laki määrää etuoston rajoituksista Koko: kohteen oltava yli 0,5 ha Sukulaiskauppaan ei voi käyttää etuostoa KANKAAN ETUOSTOSSA KAIKKI NÄMÄ TOTEUTUIVAT! Etuosto on käyttökelpoinen maanhankintakeino harkiten käytettynä! Erityiset perusteet löydyttävä Hinta oltava sopiva Neutraali keino: ei saata kaupan alkuperäisiä osapuolia huonompaan asemaan

48 Huomioita Raakamaan hintataso on pysynyt Jyväskylässä hyvin matalana, pieni hallittu nostaminen saattaisi vauhdittaa maakauppaa Kauppaneuvotteluihin ja maanomistajan harkintaan pitää varata riittävästi aikaa, yleiskaavoitus ei välttämättä haittaa neuvotteluja, jos yleiskaavoitetun maan hinta vakiintuu kohtuulliselle tasolle Maanhankinta ei voi olla vaihtoehto maankäyttösopimukselle, ts. maankäyttösopimusneuvottelujen jälkeen paluuta raakamaakauppaan ei ole! (Ks. Caset) Maanhankinnan pakkokeinot ovat sen sijaan todellisia vaihtoehtoja: epäonnistuneista kauppaneuvotteluista voidaan siirtyä suoraan lunastamaan tai hukatusta kaupasta etuostoon Etuosto ja lunastus silloin tällöin määrätietoisesti käytettynä helpottaa vapaaehtoisia maakauppoja ja pitää hintatason kurissa

49 Case Kairahta Yrityksen kesämökkikylä, kertaalleen rakennettu mutta ei asemakaavaa Mökkiläiset häädetty ja mökit purettu 2000-luvulla neuvoteltu alustavasti maankäyttösopimuksesta, MO laadituttanut konsultilla asemakaavaluonnoksen Tilanne karannut, raakamaakauppa ei enää tulle kyseeseen, käsitellään kuitenkin edelleen yhtenä vaihtoehtona Järkevällä kumppanuussuhteella mahdollisuus win-win-tilanteeseen MO 10% - kaupunki 90%

50 Case Sulunperä Aikanaan neuvoteltu eteläosan maankäyttösopimuksesta Eteläosaan muodostunut odotusarvoa Nyt Pohjoisen Kehän ja Sulunperän yritysalueen vuoksi käyty 2 vuotta pohjoisosasta kauppaa Kaupunki tehnyt 3 tarjousta Koko tila Koko pohjoisosa N. puolet pohjoisosasta Mo:t haluavat ratkaista koko alueen kerralla Rakennusliike x:n avustuksella Kaupunki ei voi tinkiä pohjoisosan aikataulusta Pelkän pohjoisosan osto tai lunastus Yleiskaavan täydennysrakentamisselvitys tekeillä; se tehtävä maanomistajan toiveista riippumattomasti Eteläosa ratkaistaan myöhemmin (?)

51 Kiitos!