Metsänomistajat. Suomi elää metsästä! Me teemme metsänomistajan eteen enemmän! Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 2/

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 2/ Iitti, Kotka, Kouvola, Loviisa ja Pyhtää sivu 7 Jäsenetuna PEFC -sertifikaatti Myrskytuhot sivut 8 9 sivut Kymenlaakson kylistä esittelyvuorossa Kimola ja Ruotsinkylä Mhy Kymenlaakso Vanhamaantie 22, PL 38, Elimäki p Suomi elää metsästä! Me teemme metsänomistajan eteen enemmän!

2 2 Mhy Kymenlaakso Tulevaisuuden menestystarina Puheenjohtajan palsta Arvoisa jäsenlehtemme lukija. Tätäkin artikkelia kirjoittaessani tai oikeastaan aihetta miettiessäni, huomasin pohtivani metsäasioita hieman pessimistisesti. Havahduin miettimään, että miksi näin? Miksi usein metsätaloudesta keskustelu alkaa myrsky- tai kirjanpainajatuhoista? Tai jonkin muun negaation kautta. Enkä taida olla tässä maassa ainut, joka ajoittain on taipuvainen moiseen ajatuksen kulkuun. Sen takia päätinkin kääntää ajatukseni toisin päin. Pitää muistaa nähdä myös metsätalouden positiivisia puolia, koska niitä todellakin on. Hyvällä omallatunnolla voidaan todeta, että tämäkin vuosi on ollut metsäalalla varsin vilkas, työntäyteinen myös MHY:lle. Puunkäyttö Suomessa on kasvussa, joten töitä riittää monelle. Mielestäni tämä osoittaa sen, että metsissä on edelleen tekemisen meininki. Tähän johtopäätökseen on päätynyt myös useampi metsäalan yritys, sillä olemmehan saaneet kuulla useammista investointipäätöksistä niin biojalostamoihin kuin sellutehtaisiin. Mikä parasta, osa näistä investoinneista kohdistuu myös Kymenlaaksoon. Ilahduttavaa on myös se, että Haminassakin sahaustoiminta alkoi uudelleen. Emme siis ole tosiaankaan ole auringonlaskunalalla. Tulevaisuuden menestystarinoiden syntyminen ei kuitenkaan perustu sattumaan. Jotta jalostavan teollisuuden rattaat pyörivät kunnolla, tarvitaan toimivaa puuhuoltoa. Mielestäni tämän edellytyksenä ovat aidosti toimivat puumarkkinat. Tähän kohtaan rohkenen esittää toiveen siitä, etteivät poliitikot lähtisi hämmentämään niitä minkäänlaisilla kepeillä tai porkkanoilla. Uskon vahvasti siihen, että metsänomistajat tarvitsevat jatkossakin, uudessa maailmassa, puolueettoman kumppanin niin puukauppoihin kuin edunvalvontaan. MHY:lle on edelleen tilausta. Kuka meidän metsänomistajien puolta paremmin voisi pitää, kuin me itse? Yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan. Siinä piilee jatkossakin metsänomistajien voima! Olen perustellut tätä väitettäni niin itselleni kuin muille sillä, että metsänomistajakentän mahdollinen hajaannus vain heikentäisi mahdollisuuksia päästä tarvittaviin neuvottelupöytiin, joissa päätetään metsää koskevista asioista. Sama mekanismi pätee usein myös puukauppoja hierottaessa, menekin sekä hinnan suhteen. Uusi maailma Niin kuin hyvin tiedätte, jäsenöityminen MHY:een uudistuu. Tämä tarkoittaa sitä, että loppuvuodesta 2014 kerätään viimeinen MH-maksu alkaen MHY:n jäsenyys tuo mukanaan paikallisia ja valtakunnallisia jäsenetuja, joista neuvotellaan parhaillaan. Jäsenkortti, jonka tänä keväänä jo ensimmäisen kerran saitte, tulee olemaan jatkossa entistä arvokkaampi. MHY:n jäsenyys siis kannattaa. Uusimuotoinen jäsenmaksu tullaan keräämään vuoden 2015 alkupuoliskolla. Viestini teille on se, yhdistyksemme jäsenet, että meillä on hyvä syy uskoa tulevaisuuteen. Metsissä riittää töitä, jalostavan teollisuuden tuotteille näyttää olevan kysyntää, uusia tuotteita kehitetään edelleen ja Suomeen investoidaan. Eiköhän sovita niin, että me metsänomistajat osallistumme tulevaisuuden menestystarinoihin hoitamalla oma osuutemme kunnolla. Tehdään siinä samalla omasta Metsänhoitoyhdistys-kentästä uudessa maailmassakin menestystarina. Sanna Vornanen Menestyksekästä syksyä toivottaen, Eero Kivistö Hallituksen puheenjohtaja mhy:n asiakaslehti Etusivun kuva Sanna Vornanen Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Vastaava päätoimittaja Marjo Sipola p Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

3 Mhy Kymenlaakso 3 Vienti vetää, mutta epävarmuus lisääntynyt Heikon taloustilanteen jatkuminen sekä Ukrainan tilanne ja siihen liittyvät tuonti- ja vientirajoitukset luovat epävarmuutta metsäteollisuustuotteiden vientimarkkinoille. Esimerkiksi pitkään hyvänä jatkunut kuusisahatavaran vientitilanne on nyt epävarmalla pohjalla. Talouskasvu sitä käyttävissä maissa on heikkoa ja sahatavaran tuotantoa on lisätty monissa maissa. Jos taloudessa ei tapahdu käännettä parempaan, ajaudutaan ylitarjontatilanteeseen ja sitä kautta vientihinnan laskuun. Mäntysahatavaran vienti sen sijaan on varmemmalla pohjalla. Sahatavaran vientitilanne heijastuu tukkimarkkinoille. Mäntytukki ja pylväät käyvät hyvin kaupaksi mutta kuusitukin osto on huomattavan varovaista. Osin oston varovaisuus johtuu myös suurista ostetun puun varannoista. Sellun ja erityisesti havusellun vienti vetää edelleen hyvin ja hinta on varsin hyvä. Kartongitkin käyvät kaupaksi. Paperin viennissä ei ole tapahtunut muutosta parempaan ja ylikapasiteetti estää hintojen nousua. Kemiallisen metsäteollisuuden vientimarkkinat heijastuvat kuitupuiden kysyntään. Mäntykuitu käy hyvin kaupaksi, mutta kuusikuidun kysyntä on selvästi laimeampaa. Koivukuidusta huomattava osuus on mennyt energiapuuksi, mutta hiilen käytön lisääntymisen myötä energiapuun tarve on aiempaa vähäisempää. Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi KUM. OSTOT, 1000 M Kum_ostot_ xls Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi, KUMULATIIVISET OSTOMÄÄRÄT (Metsäteollisuus ry:n jäsenet, lähde METLA, Metinfo) VIIKKO Puuta myytiin ja ostettiin alkuvuonna tasaisen vilkkaasti. Alkusyksyn puukauppa on käynnistynyt normaalia laimeampana, osin kuusen heikentyneen markkinatilanteen vuoksi. /m3 Tukkipuun kantohintakehitys kuukausittain Etelä-Suomi (liitto): Pystykauppa, Uudistushakkuu (Peruspuutavaralajit) /m3 Kuitupuun kantohintakehitys kuukausittain Etelä-Suomi (liitto): Pystykauppa, Kaikki hakkuutavat (Peruspuutavaralajit) Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu MTK / Repun hintainfo / Tukkipuiden keskimääräiset kantohinnat ovat olleen vakaat varsin pitkään. Epävarmuus kuusisahatavaran viennissä alkaa näkyä hinnoissa. MTK / Repun hintainfo / Paperin ylitarjonta heijastuu etenkin kuusikuidun hintaan. Sellupuiden hintataso on ollut huomattavasti vakaampi. Energiapuun tarpeen väheneminen heijastuu koivukuidun kysyntään. Kaksi viikkoa Karibialla mhy:n puukauppapalvelulla Pohjois-Kymenlaaksossa metsänhoitoyhdistys teki kaksi leimikkoa vierekkäisille tiloille. Puusto oli molemmissa leimikoissa samanlaista päätehakkuuikäistä kuusikkoa. Vain tilan raja erotti leimikot toisistaan. Molemmat leimikot olivat lähes tuhannen kuution suuruisia. Toteutuneet puutavaralajimäärät olivat seuraavat Yhtiö A Yhtiö B Kuusitukki 761 m³ 58,5 e/m³ Kuusitukki 844 m³ 59,8 e/m³ Kuusikuitu 239 m³ 18,6 e/m³ Kuusipikkut 49 m³ 26,0 e/m³ Kuusikuitu 107 m³ 20,0 e/m³ Kauppahinta e Kauppahinta e Runkohinta 48,96 e/m³ Runkohinta 53,89 e/m³ Tässä laskennassa ne on pyöristetty 1000 kuution suuruisiksi molemmat. Toisen leimikon metsänomistaja myi suoraan yhtiölle A ja toisen metsänomistaja kilpailutti metsänhoitoyhdistyksen kautta. Kilpailutuksen ja katkonnan vertailun kautta leimikko myytiin yhtiölle B. Rungon keskijäreys yhtiölle A myydyssä leimikossa oli 560 dm³ ja yhtiölle B myydyssä 620 dm³. Eroa leimikoiden välille tule 4922 euroa, eli 4,92 euroa / kuutio. Yhtiön B tukin katkonnalla myyjä olisi päässyt yhtiön A mukaiseen lopputulokseen, vaikka yhtiö B olisi maksanut kuusitukista 4,5 euroa huonomman kantohinnan kuin yhtiö A. Metsänhoitoyhdistys laskutti myyjä B:n puukaupan kilpailuttamisesta ja korjuun valvonnasta 825 euroa, eli myyjälle jäi vielä yli neljä tuhatta euroa parempi lopputulos. Tällä hinnanerolla myyjä voisi lähteä kahden hengen ja kahden viikon risteilylle vaikkapa Karibialle. Katkonnan merkitystä ei voi väheksyä, sillä tehdään isoja eroja ostajien välillä. Ostajien katkonnan vertailuaineistoa ei ole kenelläkään muulla käytettävissään kuin metsänhoitoyhdistyksellä. Sanna Vornanen

4 4 Mhy Kymenlaakso Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä kannattaa olla jatkossakin Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksolla on hieman yli 6300 metsänomistajajäsentä. Metsää he omistavat noin hehtaaria. Keskiverto kymenlaaksolainen metsänomistaja omistaa metsää 27 hehtaaria ja on maksanut siitä 104 euroa metsänhoitomaksua. Tänä vuonna on viimeinen vuosi kun metsänhoitomaksu tulee maksettavaksi. Ensi vuonna jäsenet maksavat jäsenmaksua. Jäsenmaksun rakenteen ja tason määrittelee metsänhoitoyhdistyksen valtuusto tulevassa syksyn kokouksessaan. Jäsenmaksut voivat poiketa suurestikin eri yhdistyksien välillä, jokainen tekee päätökset omista lähtökohdista. Jäsenmaksu voi olla tasamaksu, porrastettu jäsenmaksu tai hehtaarikohtainen jäsenmaksu. Tasamaksussa jokainen jäsen maksaa samansuuruisen jäsenmaksun riippumatta metsän pinta-alasta, omistipa metsää neljä tai kaksi sataa hehtaaria. Porrastetussa jäsenmaksussa maksu määräytyy niin, että esimerkiksi metsäpinta-alan ollessa 4-20 hehtaaria maksu on kaikille sama. Porrastetusti maksu nousee pinta-alojen kasvaessa. Maksuportaita voi olla useampi. Hehtaarikohtainen jäsenmaksu noudattaa nykyistä metsänhoitomaksuperustetta, perusmaksu ja hehtaarikohtainen maksu. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenten lukumäärä metsäpinta-alan mukaan jaoteltuna on seuraavanlainen: 4-10 ha 1962 kpl, ha 1778 kpl, ha 1854 kpl, ha 547 kpl, ha 139 kpl ja yli 200 ha 38 kpl. Metsänhoitoyhdistys haluaa pitää jatkossakin kaikki jäsenensä ja tarjota heille palveluita. Jäsenmaksu rakenteen ja tason asettaminen niin, että jokainen jäsen kokee sen oikeudenmukaiseksi ja saa jäsenmaksulleen riittävästi katetta, asettaa hallinnolle suuren haasteen. Jäsenmaksukertymä tulee alenemaan jatkossa aikaisemmasta metsänhoitomaksukertymästä ja entistä suuremman osan metsänhoitoyhdistys kattaa tulevaisuudessa liiketoiminnan tuotoilla. Suurimmilla tiloilla tuleva jäsenmaksu on selkeästi alhaisempi kuin entinen metsänhoitomaksu. Maksukatto tulee myös laskemaan nykyisestä tasosta. Yli 80 % metsänomistajista on ilmoittanut kyselyssä jatkavansa metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä, jos tuleva jäsenmaksu olisi suunnilleen nykyisen metsänhoitomaksun tasoa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet, olkaa yhteydessä valtuuston ja hallituksen jäseniin ja antakaa heille eväitä päätöksen teon tueksi. Jäsenyys tuo tullessaan entistä selkeämpiä etuja, joista enemmän tässä lehdessä. Metsänhoitoyhdistyslain muutos tulee korostamaan jäsenyyden merkitystä. Metsänhoitoyhdistys on jatkossa jäsentensä etua ajava yhdistys. Jäsenet tulevat saamaan myös palvelut edullisemmin kuin ei jäsenet. Metsäsertifioinnin merkitys jäsenetuna tulee jatkossa kasvamaan. Nykyisinkin kaikki metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat saaneet metsänsä sertifioinnin jäsenyyden kautta. Sertifiointikriteereihin kuuluu suojavyöhykkeitä, säästöpuita ja muita kriteerejä, jotka on saatettu kokea rajoittavan metsänomistajan oikeutta käsitellä metsäänsä. Kuitenkin sertifioinnin perimmäinen tavoite lähtee liikkeelle lopputuotteen kaupasta. Ostajat vaativat lankkuja, jotka ovat peräisin sertifioidusta metsästä myydyistä puista. Metsäsertifiointia tulevat myös ostajat tarjoamaan sopimus- ja kanta-asiakkaidensa metsiin; hoituuhan se meidän kauttakin meiningillä. Sillä meiningillä myös vaihtoehdot puukaupassa rajoittuvat yhteen vaihtoehtoon. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma paikallinen organisaatio, jonka ainoa tarkoitus on olla jäsentensä puolella ja puolestapuhuja. Me olemme metsäasioissa paikallinen ja MTK:n kautta valtakunnallinen edunvalvoja Brysselissä asti. Yhteistyöllä kohti parempia päiviä Jari Ursin Mhy:n jäsenille 20% alennus normaalihintaisista tekstiileistä, jalkineista ja retkeilyvälineistä. TULEVAT TAPAHTUMAT SYKSYN METSÄILLAT Iitti, Iitin kunnan talo, Rautatienkatu Kouvola, Kouvola talon Honka-Sali, Varuskuntakatu Kotka, Merikeskus Wellamo, Tornatorintie Helsinki, Simonkatu, tilaisuuteen postitetaan erilliskutsut Metsäiltojen teemana tänä vuonna: Puukauppa Jäsenyysasiat Muut ajankohtaiset aiheet Tilaisuudet alkavat kahvilla klo ja ohjelma klo 18.00, tilaisuuksien päätös n. klo Ennakkoilmoittautumiset viimeistään puh tai marjo.sipola@mhy.fi. Tervetuloa joukolla mukaan! SOIDENSUOJELUN TÄYDENNYSOHJELMAN INFOTILAISUUS Kouvola, Kouvolan pääkirjaston auditorio, Salpausselänkatu 33 Tilaisuus alkaa kahvilla klo 17.30, ohjelma klo Ennakkoilmoittautumiset viimeistään puh tai marjo.sipola@mhy.fi Metsänomistajan pitä vahtia metsäänsä.

5 Mhy Kymenlaakso 5 Soidensuojelun täydennysohjelma etenee Kymenlaaksossa Kaakkois-Suomen ELY-keskus inventoi kesän 2013 ja 2014 aikana suoalueita uutta soidensuojelun täydennysohjelmaa vasten. Soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu perustuu nykyiseen hallitusohjelmaan sekä valtioneuvoston periaatepäätökseen soiden ja turvemaiden vastuullisesta ja kestävästä käytöstä ja suojelusta. Kuvat Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi Ohjelma koskee koko maata, mutta se toteutetaan kahdessa osassa; alkuvaiheessa Etelä- Suomi ja vuodesta 2018 alkaen Pohjois-Suomi. Lopullinen kohteiden määrä ja suojelupinta-ala ratkeaa vasta ohjelman tullessa voimaan, mutta alustavasti on puhuttu noin hehtaarin lisäsuojelusta. Maanomistajien kommentointiaika loka-marraskuussa, aktiivisuus on valttia! Ohjelman valmisteluvaiheessa on valittu kunkin ELY-keskuksen alueelta ne kohteet, jotka ohjelmaa varten inventoidaan. Kaakkois-Suomessa inventoitiin tai tarkastettiin aiempien selvitysten perusteella noin 3000 hehtaaria suoalueita, joista Kymenlaakson suoalueista tarkempaan tarkasteluun tuli noin 20 kohdetta, pinta-alaltaan yhteensä noin 900 hehtaaria. ELY-keskus tiedotti asiasta alueen maanomistajia lähettämällä kaikille tavoitetuille maanomistajille kirjeen ennen maastokäyntejä ja samalla tarjottiin tilaisuutta osallistua inventointiin maastossa. Syyskuun 2014 aikana koostetaan eri ELY-keskusten inventointitulokset ja ympäristöministeriön kokoama valtakunnallinen työryhmä esittää luonnoksen suojeltavista kohteista lokakuun alussa. Maanomistajilla on mahdollisuus kommentoida esitystä virallisen kuulemisajan aikana eli käytännössä puoltaa tai vastustaa ohjelman toteuttamista omilla mailla. Kuulemisaikana kannattaa ehdottomasti tuoda oma näkemys asiasta aktiivisesti esille. Luontoarvot painavat kohdevalinnassa Suojeluun esitettävien kohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota ensisijaisesti suon luontotyyppiin ja lisäksi eliölajistoon sekä luonnontilaisen suon osuuteen. Ojitus ja muu metsänhoidollinen historia sekä turpeen käyttöön liittyvät toimenpiteet ja suunnitelmat vaikuttavat siihen, esitetäänkö kohdetta suojeltavaksi. Alueelliset vaihtelut ja erityispiirteet otetaan huomioon kohteiden valinnassa, mutta kohteiden pitää olla luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittäviä. Suojeluohjelmassa painotetaan reheviä ja puustoisia soita, kuten korpia ja lettoja, sillä nykyinen suojelu painottuu Pohjois-Suomen karuille avosoille. Myös vesistöjen, pienvesien ja lähteiden vaikutus sekä erityinen kasvi- ja eläinlajisto lisäävät kohteen luonnonsuojelullista arvoa. Korvauksista neuvotellaan kohdekohtaisesti Ympäristöministeriön tavoitteena on toteuttaa ohjelmaa ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja maanomistajien kanssa sopimalla. Valtio voi esimerkiksi ostaa kohteen tai vaihtaa sen toiseen maa-alueeseen. Maanomistaja voi myös perustaa kohteesta yksityisen suojelualueen korvausta vastaan, jolloin maapohjan omistusoikeus säilyy maanomistajalla. Mikäli sopimukseen ei päästä, valtion on ryhdyttävä lunastustoimiin neljän vuoden kuluessa suojeluohjelman voimaantulosta. Korvaukset sovitaan kohdekohtaisesti ja niihin vaikuttavat mm. puuston ja maapohjan arvo sekä mahdollinen turvearvo. Maanomistajia edustavat tahot vaativatkin nyt valtiolta ohjelman riittävän rahoituksen varmistamisesta ennen ohjelman vahvistamista valtioneuvostossa. Infotilaisuuksia maanomistajille Soidensuojelun täydennysohjelmaan liittyen metsänhoitoyhdistykset järjestävät avoimia maanomistajatilaisuuksia kuulemisajan aikana. Tilaisuuksissa esitellään ohjelmaan tulevia kohteita ja niiden valintaperusteita, käydään läpi mistä ohjelmassa on kysymys ja miten se etenee sekä kerrotaan, miten maanomistajat voivat vaikuttaa ohjelman toteutumiseen. Ilmoittautumis- ja muut tarkemmat tiedot tilaisuuksista saat oman alueesi metsänhoitoyhdistyksestä. Mhy Kymenlaakso järjestää maanomistajatilaisuuden soidensuojelun täydennysohjelmaan liittyen maanantaina Kouvolan pääkirjaston auditoriossa (Salpausselänkatu 33) klo alkaen. Asta Sarkki, Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi

6 6 Mhy Kymenlaakso Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys Kysymyksiä ja vastauksia Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ja järjestäytyminen muuttuvat ensi vuoden alusta lähtien. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä säilyy, joten jos olet jäsenyyteesi ja yhdistyksen toimintaa tyytyväinen, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Kannattaa kuitenkin lukea nämä kysymykset ja vastaukset, jos jäsenyysasia askarruttaa. Kuvat Sanna Vornanen Mitä hyötyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä on? Yhdistyksellä ei enää ole lakisääteistä velvoitetta palvella kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti kuten metsänhoitomaksun aikaan. Yhdistys voi siis halutessaan tarjota metsäpalveluita vain jäsenille tai tarjota jäsenilleen palveluita edullisempaan hintaan kuin muille. Lisäksi yhdistys voi tehdä yhteistyökumppaneittensa (kaupat, pankit, muut palveluntarjoajat) yhteistyösopimuksia, joiden kautta jäsenet saavat rahanarvoisia jäsenetuja. Yhdistyksen jäsenet saavat jäsenpalveluna myös metsiensä PEFC -sertifioinnin. Lisäksi jäsenet saavat myös käyttöönsä MTK:n tarjoamat valtakunnalliset jäsenedut ja -palvelut. Kaikista muista metsäpalveluiden tarjoajista poiketen metsänhoitoyhdistys on ainoa paikka, josta metsänomistaja saa apua myös silloin, kun kaavoitus uhkaa rajoittaa maankäyttöä, sähkölinja halkoo metsää tai kuntapoliitikot säätävät erilaisia vaatimuksia maanomistajille. Metsänhoitoyhdistys vaikuttaa suoraan paikallisella tasolla käyttäen tarvittaessa apunaan MTK:n asiantuntemusta. Miten jäsenmaksu määräytyy ja kuka siitä päättää? Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa yhdistykselle vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämää jäsenmaksua. Vuoden 2015 jäsenmaksun päättää metsänhoitoyhdistyksen valtuusto seuraavassa kokouksessaan marraskuussa. Olen yhteismetsän osakas. Yhteismetsä on yhdistyksen jäsen. Pitääkö minun vielä liittyä ja maksaa erikseen? Jäsenmaksu on lähtökohtaisesti metsätilakohtainen. Yhteisomistuksessa olevalta tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta ja jäsenkortti toimitetaan yhteisomistuksen valtuutetulle asianhoitajalle. Osakkaat voivat liittyä metsänhoitoyhdistykseen kannatusjäseninä, joilla ei ole äänioikeutta yhdistyksen valtuuston vaaleissa. Kannatusjäsenet maksavat ns. kannatusjäsenmaksun, jonka suuruuden määrittelee yhdistyksen valtuusto. Kannatusjäsen saa yhdistyksen jäsenkortin ja on oikeutettu yhdistyksen ja järjestön jäsenetuihin. Olen MTK:n tuottajayhdistyksen jäsen. Maksanko MTK:n jäsenmaksua nyt kahteen kertaan? Mitä saan siitä vastineeksi? Metsänomistaja maksaa jäsenmaksunsa metsänhoitoyhdistykselle. Yhdistys maksaa jäsenmaksua MTK-keskusliitolle. Valtaosa maksamastasi jäsenmaksusta menee mhy:lle, MTK:lle siitä menee noin 5-10 %. MTK:n jäsenmaksulla yhdistys saa käyttöönsä MTK:n edunvalvonta-, viestintä ja asiantuntijapalvelut, sekä esim. pääsee mukaan PEFC -ryhmäsertifiointiin. Jäsenmaksutuloilla MTK taas tuottaa nämä metsäedunvalvonnan palvelut. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat käyttöönsä Metsänomistajat -jäsenkortin, joka oikeuttaa käyttämään MTK:n lukuisia jäsenetuja. Asun eri paikkakunnalla kuin missä metsäni sijaitsevat. Pitääkö minun maksaa myös asuinpaikkani metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, jos haluan osallistua tilaisuuksiin? Jos etämetsänomistaja haluaa käyttää asuinpaikkakuntansa metsänhoitoyhdistyksen neuvontapalveluita, osallistua tilaisuuksiin ja koulutuksiin, suositellaan, että hän liittyy kyseisen yhdistyksen kannatusjäseneksi sen lisäksi, että on metsätilan sijaintikunnan metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Omistan metsää sekä kuolinpesän jäsenenä että yhdessä puolisoni kanssa. Riittääkö yksi jäsenmaksu? Metsänomistajat, jotka omistavat metsää useassa eri kunnassa, tai yksin sekä yhtymässä/ kuolinpesässä tai puolisot omistavat erikseen metsää, joutuvat maksamaan jäsenmaksun perusmaksun tai tasamaksun tapauksessa koko maksun useaan kertaan, jos haluavat olla usean yhdistyksen jäseniä. Koska päällekkäisiä maksuja ei voida valtakunnallisesti huomioida, suositellaan, että moninkertaisista perusmaksuista voisi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat puolisot ja jäsenyydet ovat samassa yhdistyksessä. Vapautusta haettaisiin hallitukselta kirjallisesti. Tämä tulee kyseeseen, jos asia on kirjattu yhdistyksen sääntöihin. Jokaisella metsänomistajalla, myös yhtymien ja kuolinpesien sekä yhteismetsien osakkailla tulee olla yksilöllinen jäsennumero ja jäsenkortti, mikäli hän on erikseen liittynyt oman metsäkiinteistön tai toisen yhteisomistuksen kautta jäseneksi. Miten voin halutessani erota yhdistyksen jäsenyydestä? Yhdistyksen säännöissä sanotaan: Jos jäsen haluaa itse erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan heti, mutta jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun eroamisvuoden loppuun saakka. Koonnut: Anne Rauhamäki, MTK

7 Mhy Kymenlaakso 7 Jäsenenä omassa metsänhoitoyhdistyksessä Lakisääteinen metsänhoitomaksu kerätään tänä syksynä viimeisen kerran. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu toki katkeamattomana vuoden vaihteessa, mutta jatkossa metsänomistaja päättää, onko oman mhy:n toiminta yhdistyksen valtuuston päättämän jäsenmaksun arvoista. Kannattaako jäsenenä jatkaa? Sanna Vornanen Oman n jäsenhintaiset palvelut, maksuton neuvonta ja tiedotus sekä metsänhoitoyhdistyksen monipuolinen palveluvalikoima ovat jäsenyyden kulmakiviä. Vahva rooli puumarkkinoilla on metsänhoitoyhdistyksen ykkösvahvuus. Valtakirjakaupan ympärille rakentuva puukaupan kilpailutus sekä katkonnan ja korjuun valvonta ovat yhdistysten edunvalvonnallisia kärkituotteita. Katkonnan ja korjuun valvonnan merkitys on luvulla korostunut. Parikymmentä vuotta sitten kuusi kuidun ja tukin hinta suhde oli yhden suhde puoleentoista. Nyt se on yhden suhde kolmeen. Tässä on metsänhoitoyhdistysten vahvuus. Tällä tehdään metsänomistajalle tili. Toki hinnalla ja markkinatiedollakin on väliä. Keneltäkään muulta ei saa yhtä reaaliaikaista hintatietoa, kuin omalta lta, vaikka valtakirjan antamiseen ei päädykään. Aivan varmasti myös metsätalouden harjoittamisen perusedellytyksiin vaikuttavat asiat paikallistasolla, kuten kaavoitus-, ympäristö- ja suojeluasiat nousevat jatkossa entistäkin merkittävämpään rooliin. Metsänhoitoyhdistys puolustaa metsänomistajaa näissä asioissa. Erityisesti etäällä metsistään asuville metsänomistajille nämä palvelut ovat elintärkeitä Uusi MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten Metsänomistajat -jäsentuote antaa metsänomistajalle enemmän kuin vanhan mhy -lain aikainen jäsenyys. Se tuo metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle myös laajan kirjon valtakunnallisia jäsenetuja, joiden arvo voi ylittää metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun määrän. Jäsenyyteen rakennetaan myös valtakunnalliset palvelut kuten esimerkiksi metsäsertifiointipalvelut ja kattava valtakunnallinen jäsenverkkopalvelu aina puumarkkinatiedosta maanomistajan oikeusturvaan liittyviin asioihin asti. Uudessa mhy -laissa metsänhoitoyhdistyksen perustehtäviin on lisätty metsänomistajien edunvalvonta. Metsänomistajien edunvalvonta puun juurelta Brysseliin asti onkin se ydin, millä yhdistykset erottuvat kilpailijoistaan metsäpalvelumarkkinoilla. Olipa metsänomistaja paikallinen maanviljelijä tai kaupunkilainen opettaja on Brysselin ja Helsingin edunvalvonta yhtä tärkeä. Tätä edunvalvontaa tehdään entistäkin tiiviimmin yhteisen Metsänomistajat brändin alla. Mikään muu metsäpalveluja tarjoava taho ei aja metsänomistajien etuja olipa kyse metsäverotuksesta, maanomistajan oikeusturvasta tai metsäelinkeinon toimintaedellytysten turvaamisesta Suomessa tai EU:ssa. Jäsenyys omassa metsänhoitoyhdistyksessä tulee entistä houkuttelevammaksi. Jäsensuhteestakin tulee aidompi, kun lakisääteisyys poistuu Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.

8 8 Mhy Kymenlaakso Helena-myrskyn tuhot on saatu pian korjattua Sanna Vornanen Heinäkuun viimeisen torstain illan suussa riehunut Helena-myrsky teki pahimmat tuhot Keski-Suomen ja Kainuun alueella. Kymenlaakso sai kuitenkin osansa ja Markku Saarekkaan mukaan myrsky oli toiseksi pahin hänen yli kolmekymmentä vuotta kestäneellä urallaan. Myrskyn jälkien paikkaamisessa alkaa loppu häämöttää ja korjuu saadaan valmiiksi lokakuun alkupäivinä, arvioi Markku. Eniten tuulituhoja Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson alueella on tullut Elimäen, Korian, Kuusankosken ja Valkealan seudulla. Korjuu nopeasti käyntiin Elimäellä tuuli otti vauhtia Elimäenjärvestä ja puski kilometrin levyisellä kaistaleella linjalla Rahikkala-Moisio. Harmittaa, kun vastaharvennettuja männiköitäkin me- Pankkien napakymppi! ni nurin ainakin parikymmentä hehtaaria. Elimäellä korjuu saatiin ripeästi käyntiin. Parhaimmillaan tuhoja purki seitsemän koneketjua. Helena-myrskyn tuhojen kokonaismäärää ollaan juuri arvioimassa ja lopputulos taitaa olla Elimäellä motin tienoilla, Valkealassa määrä on suurempi, sanoo Markku Saarekas. Harmittavinta tässä savotassa on ollut, että kuitupinoon päätyy kolmekymmentä prosenttia enemmän puuta. Lisämausteena vahingossa oli, että se tapahtui samaan aikaan, kun kesän toinen kirjanpainajasukupolvi aloitti parveilua. Myrskyn jälkeisellä viikolla kaatuneista rungoista löytyi jo kanelinväristä purua, vahvistaa Markku. Nykyisten myrskyjen ongelmana on, että tuulenkaadot ovat pieniä ryhmiä laajalla alueella. Markku Saarekkaan mukaan karttatyöllä syöksyvirtausten suuntaa tarkastelemalla voi arvioida, mistä tuhoja löytyy. - Viimeisten rytöjen löytymisestä ei ole paljoakaan aikaa ja vieläkin on muutama paikka, jotka sietäisi käydä katsomassa. Yksittäiset puut voi jättää metsään Harjallaan olevien kaatuneiden runkojen korjuu on hidasta ja hankalaa, metsänomistaja Heinäkuun 31. päivän Helena-myrskyssä kaatui Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan puustoa 16 miljoonan euron arvosta eli noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Kaksi kolmasosaa vahingoittuneista puista on linjan Keski- Suomi - Kainuu tuulisimmilla alueilla. Kaatuneen puuston määrä vastaa yhtä prosenttia valtakunnan talousmetsien vuotuista hakkuumäärää, mutta alueellisesti tuhomäärä vastaa pahimmilla tuhoalueilla 3-4 viikon hakkuumääriä. Myrskystä on seurannut metsänomistajille noin 10 miljoonan euron menetykset. Vuoden 2013 lopulla Seija-, Eino- ja Oskari-myrskyt kaatoivat yhteensä noin neljä miljoonaa kuutiometriä puuta. Vuoden 2011 lopulla Tapani ja Hannu-myrskyt kaatoivat puuta kaikkiaan 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Vuoden 2010 heinä-elokuun vaihteessa Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt kaatoivat kaikkiaan 8,1 miljoonaa kuutiometriä puuta. voi jättää yksittäisiä puita lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Kuusikossa kymmenen kuutiota hehtaarilla ylittävä osa myrskypuuta on korjattava pois viimeistään ensi kesään mennessä hyönteistuhovaaran takia. Männiköissä raja-arvona on 20 kuutiota hehtaarilla. Hakkuukypsä kuusikko lakosi Elimäkeläisen metsänomistaja Jorma Rantalan metsässä myrsky teki tuhoja kaikkiaan neljän hehtaarin alueella. Hakkuukypsää kuusikkoa kaatui juurineen, kertoo Rantala ja jatkaa, että vastaava tuhoa hän ei ole aikaisemmin nähnyt. Kohteen nopeaan korjaamiseen metsänomistaja on tyytyväinen ja kiitoksia heruu niin Markku Saarekkaalle kuin korjuuyrittäjä Markus Malmille. Muutenkin tuhoalue oli aika haastava, sillä se oli selvä talvikorjuu kohde, sanoo Rantala. Vähä-Moisiossa sijaitsevaa metsää on myrsky ennekin kurittanut, muun muassa kolme vuotta sitten kahden peräkkäisen tuulen voimin. Rantalan mukaan arvio Helena-myrskyn tuhojen hajanaisuudesta pitää paikkansa, sillä lähempänä kirkonkylää olevalla palstalla kaatuneita puita oli vain viisi. Jorma Rantala kuuluu joukkoon, joka uskoo, että myrskyvahingosta viisastuu joka tarkoittaa sitä, että vakuutukset ovat olemassa ja ajan tasalla. Vakuutus korvaa sen tappion, joka syntyy, kun tukkia joudutaan laittamaan sulliksi. Kasvutappiota ei paljoa kertynyt, kun tuhoalue oli päätehakkuuikäistä.

9 Mhy Kymenlaakso 9 Luonnontuhometsitykset Kemera-varoin Metsänuudistamista voidaan tukea rahoituslain nojalla, jos myrsky- tai lumituho taikka jokin muu maanomistajasta riippumaton luonnontuho edellyttää alueen metsittämistä viljelemällä. Tuettavan hankkeen minimipinta-ala 0,5 ha. Rahoituslain mukaisia metsänuudistamistöitä varten tulee laatia suunnitelma. Työt voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun metsäkeskus on hyväksynyt suunnitelman. Metsänuudistamissuunnitelman tulee sisältää uudistamisen työvaiheet ja metsänviljelystä lisäksi tiedon käytettävistä taimilajeista ja mahdollisesti muista välttämättömistä tarvikkeista ja niiden kustannuksista. Metsänuudistamissuunnitelmien laatimiskustannukset voidaan rahoittaa kokonaan valtion tuella. Toteutustuki määräytyy todellisten kustannusten perusteella silloin, kun työt teetetään tilan ulkopuolisella työvoimalla. Metsänomistajan itse toteuttamissa töissä kustannukset määritetään keskimääräisinä toteuttamiskustannuksina. Valtion tuki metsänuudistamisen toteuttamiskustannuksiin Kaakkois-Suomessa on 20 %. Tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä, ellei kiinteistöllä ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa. Kokonaan tuella voidaan rahoittaa metsänviljelyssä käytettävien siementen, taimien ja muiden välttämättömien tarvikkeiden hankintakustannukset. Jos metsänuudistamista tuetaan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisesti, uudistusalueen taimikon tarpeellisesta hoidosta tulee huolehtia. Jälkihoidon laiminlyönti voi johtaa tuen takaisinperintään. Kestävän metsätalouden Kemera-tukijärjestelmä vuodelta 1996 on tarkoitus korvata uudella järjestelmällä. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudesta laista. Esityksen mukaan metsänuudistamista ei enää tuettaisi. Uusi kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki tulee voimaan sen jälkeen kun Euroopan komissio on sen hyväksynyt ja aikaisintaan Nyt voimassa olevan lain nojalla voidaan rahoitushakemuksia hyväksyä kesäkuun 2015 loppuun asti. Hakemukset tulee toimittaa Suomen metsäkeskukselle mennessä, jotta metsäkeskukselle jää aikaa rahoitushakemusten käsittelyyn. Myönnettyjen tukien ja lainavarojen maksatus jatkuu vuoden 2019 loppuun asti. Sanna Vornanen

10 10 Mhy Kymenlaakso Boorinpuutos on yleinen vaiva rehevillä kasvupaikoilla Boori on kasveille välttämätön hivenaine, jota on Suomen maaperässä luontaisesti vähän. Viimeisen 20 vuoden aikana boorin merkitystä on tutkittu paljon ja boorilannoituksia on toteutettu Suomen metsissä tuhansilla hehtaareilla erityisesti helikopterilevityksinä. Boorinpuutos aiheuttaa erityisesti rehevillä mailla kasvaville kuusilla toistuvia latvanvaihtoja joiden seurauksena puu haaroittuu ja pituuskasvu jopa pysähtyy. Boorinpuutos on erityisen yleistä Keski- ja Itä-Suomessa entisillä kaskija laidunmailla. Pellonmetsityskohteilla se on yleistä koko maassa. Vuosisatoja kestänyt kaskitalous ja metsälaidunnus ovat kuluttaneet maaperän vähiä boorivaroja. Merivedessä booria on pieniä pitoisuuksia, mutta kaukana rannikosta boorilaskeuma on olematonta. Boorilannoitukseen on nyt tarjolla uutuustuote nestemäinen YaraVita Bortrac 150. Se sisältää 150g booria litrassa. Metsän boorilannoituksessa tavoiteltava booriannos on 2-3kg booria hehtaarille. Tämä saadaan Yara- Vita Bortracilla käyttömäärällä litraa hehtaarilla. Koneurakoitsijat Topi ja Arto Seppälä Valkealasta ryhtyivät ennakkoluulottomasti kehittämään YaraVita Bortracin levitystä koneellisen taimikonhoidon yhteyteen. Harvesterin kantokäsittelylaitteisto valjastettiin lannoiteliuoksen levitykseen ja nyt Petri Kortejärvi Koneurakoitsijat Topi ja Arto Seppälä Valkealasta ryhtyivät ennakkoluulottomasti kehittämään YaraVita Bortracin levitystä koneellisen taimikonhoidon yhteyteen. koneellisesti voidaan tehdä kaksi hoitotoimenpidettä samanaikaisesti. Toimi näin: Käytä litraa YaraVita Bortracia ja litraa vettä hehtaarille. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Uusi boorilannoituksen täsmä-ässä on täällä Tutustu nyt verkossa metsänlannoitus.fi Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet? Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. YaraVita Bortrac 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvu- ja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. Boorinpuutoksesta kärsivä metsä Lue lisää: metsänlannoitus.fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi.

11 Mhy Kymenlaakso 11 Boorinpuutos ilmenee kuusten haaroittumisena ja pituuskasvun pysähtymisenä. Tämä lisää taimikonhoitoketjun kustannustehokkuutta ratkaisevasti kun erillistä boorilannoitteen levitystä ei enää tarvitse tehdä. Taimikonhoidon yhteydessä tehtävä boorilannoitus metsänomistajalle karkeasti puolet edullisempaa perinteiseen rakeisen lannoitteen helikopterilevitykseen verrattuna. Omatoiminen metsänomistaja voi tehdä YaraVita Bortrackin levityksen reppuruiskulla tai moottorisumuruiskulla. Ennen levitystä on syytä kokeilla oikea määrä levittämällä 10 litraa vettä, jonka jälkeen arvioidaan levityspinta-ala. Tämän jälkeen tehdään YaraVita Bortracista ja vedestä seos, jota käyttämällä tavoiteltava levitysmäärä saavutetaan. Käytännön kokeissa YaraVita Bortracin määrä on ollut 15 litraa ja veden 30 litraa hehtaarille. Levitys tulee tehdä mahdollisimman tasaisesti koko kuviolle, ei siis erityisesti puiden tyville tai taimien päälle. Petri Kortejärvi Avainasiakaspäällikkö Yara Suomi Oy Petri Kortejärvi YaraVita Bortrac 150 on kustannustehokas ja helppo ratkaisu pienialaisten boorilannoituskohteisiin. Metsän terveyslannoitukset kemera-varoin Metsänterveyslannoitusta tehdään maaperän kunnostamiseksi. Rahoitusta saa, jos metsän kehitys on metsänhoitotoimista huolimatta taantuvaa maaperän ravinne-epätasapainon vuoksi ja metsä elpyy lannoittamalla. Kohteeksi kelpaavat kehitysluokan metsät, jotka kasvavat havupuuvaltaisilla turvetai kangasmailla lehtipuuvaltaisilla entisillä maatalousmailla tai ravinnetasoltaan vähintään suursaraisilla soilla. Hyönteistuhojen heikentämän puuston elvytyslannoitus voidaan myös katsoa metsänterveyslannoitukseksi. Pienimmän rahoitettavan metsänterveyslannoitushankkeen koko on 1 hehtaari. Metsänterveyslannoituksista on laadittava suunnitelma. Hanketta ei voi toteuttaa, ennen kuin metsäkeskus on hyväksynyt suunnitelman. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi ojien varsille ja vesien rannoille jätettävät suojakaistat sekä käytettävät lannoitteet, lannoitemäärät ja levitysajat. Lannoitetarve on määritettävä puustossa havaittavien puutosoireiden perusteella tai ravinneanalyysin avulla. Mahdolliset ravinneanalyysikustannukset maksetaan laskun mukaan suunnittelukustannuksina, mikäli terveyslannoitus täyttää sille asetetut vaatimukset ja lannoitus toteutetaan. Lannoitteina voidaan käyttää yksinomaan metsän terveyslannoitukseen soveltuvia lannoitteita. Valtion tuki metsän terveyslannoituksen toteuttamiskustannuksiin on Kaakkois-Suomessa 40 %. Tuki lannoitteen levitykseen määräytyy levitystyön keskimääräisen kustannuksen perusteella. Tuki on 0,11 euroa/kg. Toteutuskustannuksiin myönnettävää tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä, ellei kiinteistöllä ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa. Lannoitekustannuksiin tuki myönnetään toteutuneiden kustannusten perusteella (lasku). Kaukokuljetuskustannukset sisältyvät lannoitekustannuksiin. Annetun lakiesityksen mukaan terveyslannoitus työmuotona säilyy uudessakin rahoituslaissa. Asetusta tarkemmista uusista tuen maksamisen edellytyksistä ja tuen määristä ei ole vielä olemassa. Nykysäädösten mukaisia rahoitushakemuksia voidaan hyväksyä kesäkuun 2015 loppuun asti. Hakemukset tulee toimittaa Suomen metsäkeskukselle mennessä, jotta metsäkeskukselle jää aikaa rahoitushakemusten käsittelyyn. Myönnettyjen tukien ja lainavarojen maksatus jatkuu vuoden 2019 loppuun asti.

12 12 Mhy Kymenlaakso Metsäasiantuntija Päätoimisto Elimäki Vanhamaantie 22, Elimäki Telefax sähköposti: Jari Ursin toiminnanjohtaja Marjo Sipola kenttäpäällikko Eija Auvinen toimistopäällikkö Taina Laakso toimistosihteeri Markku Saarekas Inkeroisten aluetoimisto Valtatie 12, Inkeroinen Telefax Sanna Vornanen Antti Puhakka Terhi Tuominen Jani Sadinsalo Metsäsuunnittelu Pekka Kaasinen korjuuesimies Tuomo Raukola metsänhoitoesimies Arto Karjalainen metsäsuunnittelija Antti Laari metsäsuunnittelija

13 Mhy Kymenlaakso 13 t palveluksessasi Kausalan aluetoimisto Kauppakatu 16, Pekka Ahokas Allan Rannisto Jaalan aluetoimisto Jaalantie 97, Jaala Telefax Joni Hinkkuri Pekka Röyhy Valkealan aluetoimisto Kustaa III-tie 9, Valkeala Telefax Jarno Rajajärvi korjuuesimies Mila Kaasinen Ilpo Riihimäki Katja Vekka-Koskela Esa Viitarinne Anna Viiala korjuuesimies Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto ja metsälakipalvelut, Helsinki Metsälakimies Tuomo Pesälä p , tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisin klo 9-16 Puh (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja Kati Häkkinen p kati.hakkinen@mhy.fi

14 14 Mhy Kymenlaakso Erikoistuotteita kaakkoissuomalaisesta puusta KOTKAMILLS LOgO Kotkamillsin tehdas. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso toimittaa sahatukkeja myös omaan maakuntaan. Yksi ostajista on Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Kelpuutimme mukaan vain valiot, jotka kukoistivat omissa kasvuolosuhteissaan. Tarkkailimme ominaisuuksia, jotka tiesimme kulkevan suvussa. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme yli 50 siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Sitten odotimme. Ja odotimme. Odotuksemme palkittiin. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan jopa 19% samalle palstalle istutettuja metsikkotaimia nopeammin. Työmme kuitenkin jatkuu. Panostamme vuosittain yli kolme miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitystyöhön taataksemme taimillemme parhaat eväät elämään ja parhaan tuoton kaikille pohjoismaisille asiakkaillemme. Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Myynti: Wolffinkatu 36, Vaasa Puh Ensisijainen logo Kotkamills Oy, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Kotkassa, Imatran Kotkamillsin Kotkassa yhtiöllä on saha, sellutehdas, voimalaitos, logosta kaksi paperikonetta Tainionkoskella sekä Malesiassa. käytetään sekä ensisijaisesti kaksi impregnointikonetta. Hans värillistä Gutzeitin versiota. vuonna 1872 perustamasta sahasta on kasvanut nykyaikainen tehdas, joka tuottaa kuusisahatavaraa, Solaris -painopaperia, Absorbex -laminaattipaperia ja Imprex -tuotteita. Se on geeneissä. Tehdas oli aiemmin osa Stora Ensoa. Vuodesta 2010 itsenäisenä yrityksenä Mustavalkoinen toimineen Kotkamills logo Oy:n Kotkan tehdasintegraatti sijaitsee Kymijoen suulla Kotkamillsin Kotkan logon keskustassa. Tainionkoskella mustavalkoinen valmistetaan versio laminaattipapereita ja Malesian tytäryhtiössä Imprex-tuotteita. on kauttaaltaan kompakti musta. Kotkamills Oy:n liikevaihto vuonna 2013 oli 275 miljoonaa euroa ja se työllisti maailmanlaajuisesti noin 500 henkilöä. Yritys on Kotkan viidenneksi suurin työnantaja, ja se työllistää oman henkilöstönsä lisäksi useita alihankkijoita tummalla Kotkan pohjalla seudulla. Yhtiön tuotteista Logo yli 90 % menee vientiin. Kotkamillsin logosta käytetään Kotkamills negaversiota, Oy ostaa Kotkan sahalleen sijoitetaan kuusitukkeja, joista sahataan jos logo tummalle laadukasta pohjalle. sahatavaraa rakennus- ja Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen puusepänteollisuuden tarpeisiin. Samalla kun tukit sahataan laudoiksi ja lankuiksi, sahauksessa syntyvät hake ja sahanpuru otetaan talteen käytettäväksi yhtiön paperituotteiden raaka-aineena. Hakkeesta valmistetaan TMP-massaa Solaris-painopaperin raaka-aineeksi ja sahanpurusta sellua käytettäväksi Absorbex-laminaattipaperin raaka-aineena. Logon suoja-alue Logoon Mitä ei saa nämä liittää muita erilaiset Nettotuotto yhteensä / ha elementtejä paperituotteet eikä logo voi olla sitten osa tekstiä. käytännössä ovat? Metsikkötaimi Jalostettu taimi Absorbex-laminaattipaperi on ruskabsorbex-laminaattipaperi Logolle on määritelty suoja-alue, *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. joka on O-kirjaimen levyinen. on ruskeaa imukykyistä logoa ei saa voimapaperia, jota Tätä lähemmäs sijoittaa käytetään muita elementtejä. teknisten ja dekoratiivisten *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Sälebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. korkeapainelaminaattien sisäkerrosmateriaalina. Kotkamills Oy:n asiakkaan Absorbexista valmistama laminaatti voi olla esimerkiksi pöytälevyssä tuomassa siihen kestävyyttä ja kovuutta, liimattuna usein lastulevyn tai muun runkomateriaalin pintaan. Monelle tuttu lienee ns. ikilevy, joka on nimenomaan laminaattipaperia sisältävä, monesta keittiöstä tuttu kestävä pöytälevy. Yksi yhtiön tuotteista, Imprex-pinnoituskalvo, on vaneri- ja muiden puulevyjen pinnoite. Perinteisesti ruskealla pinnoitteella päällystetty vaneri kulkee kansan suussa nimellä filmivaneri. Kotkamills Oy toimittaa pinnoituskalvoja puulevyteollisuuden tarpeisiin, esimerkkinä keltainen pintakalvo ns. maatalousvanerissa. Mattapintainen Solaris on painopaperi, joka soveltuu erinomaisesti aikakauslehtien, katalogien, mainoslehtisten ja liitteiden painamiseen. Solarikselle painettua lehteä on helppo lukea, sillä matta pinta vähentää valon heijastumista paperista. Kaakkoissuomalaisesta metsästä kaadettu tukki saattaa siis päätyä pitkälle jalostettuna lopputuotteena niin eurooppalaisen aikakauslehden lukijan pöydälle kuin eteläamerikkalaisen jalkapallostadionin katsomon lattiaan. Hyvälaatuinen raaka-aine on yksi Kotkamills Oy:n toiminnan kulmakivistä. Vuodessa yhtiö käyttää kuusitukkeja yhteensä m³. Johanna Mäkelä Viestintäpäällikkö Kotkamills Oy

15 Mhy Kymenlaakso 15 Oikeus korvauksiin kannattaa selvittää Kun yksityismaata otetaan yhteiskunnan käyttöön, esimerkiksi suojeluun, on maanomistajalla oikeus korvauksiin omaisuuteensa kohdistuvista rajoituksista. Lähtökohtana on, että maanomistaja pääsee itse neuvottelemaan kohtuullisesta korvauksesta, kuten rahallisesta kertakorvauksesta, vuosikorvauksesta, maanvaihdoista tai esimerkiksi yksityisen suojelualueen perustamisesta ja siihen liittyvistä korvauksista. Metsätalouden harjoittamiseen kohdistuu kuitenkin myös sellaisia rajoitteita, joiden vaikutukset arvioidaan niin vähäisiksi, ettei maanomistajalla katsota olevan oikeutta korvauksiin. Vaikka kunta tai ELY-keskus arvioisi, ettei haitta ole merkittävä tai vähäistä suurempi, voivat esimerkiksi kaavoituksesta tulevat rajoitukset tai liito-oravan lisääntymis- ja pesimispaikat aiheuttaa yksittäiselle metsänomistajalle merkittävän tulonmenetyksen. Kun on epäselvää, ylittyykö lain edellyttämä korvauskynnys ja olisiko maanomistaja mahdollisesti oikeutettu saamaan korvauksia, asia kannattaa selvityttää lunastustoimituksessa Maanmittauslaitoksessa. Syksyllä 2011 voimaan tulleessa lunastuslain muutoksessa kuluriski toimituksesta siirtyi pois toimituksen hakijalta. Vaikka toimituksessa katsottaisiin, ettei korvauskynnys ylity eikä korvauksia näin ollen makseta, toimituksen kulut maksaa hankkeen toteuttaja, ei yksittäinen maanomistaja. Käytännössä maanomistaja voi mennä esittämään kielteisen päätöksen maanmittaustoimistoon ja vaatia lunastuslainmukaista korvauksenmääritystoimitusta, vaikka kunta, ELY-keskus tai muu taho olisi jo ilmoittanut, ettei korvauskynnys ylity. Tapauksia, joissa lunastuslakia voidaan soveltaa: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat merkityksellisen haitan korvauskynnys Metsälain mukaiset käytönrajoitukset vähäisen haitan korvauskynnys Kaavan aiheuttamat kiinteistönrajoitukset voiko käyttää kiinteistöä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla? Maa-aineslain mukaiset luvan epäämiset voiko käyttää kiinteistöä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla maa- ja metsätalouteen? Laissa on kuitenkin haluttu ehkäistä haitantekomielessä tehdyt lunastustoimituspyynnöt. Mikäli vaatimus on tehty ilmeisen aiheettomasti, kustannukset on määrättävä osaksi tai kokonaan lunastustai korvausvaatimuksen esittäjän maksettavaksi. Jos omistaja luopuu lunastuksesta, hänen on korvattava lunastusvelvolliselle tälle aiheutuneet kustannukset. Asta Sarkki Sanna Vornanen Parhaan tuoton saa hoitamattomasta metsästä. Eihän se nyt niin mene! Hoidettu metsä tuottaa jopa 50 % enemmän. Metsänhoitoyhdistyksestä saat kaikki metsänhoitopalvelut. Ammattimaiset maanmuokkaus-, istutusja taimikonhoitopalvelut takaavat vahvan metsän tulevaisuudessa. Kun metsäsi tarvitsee hoitoa, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Yhteystiedot löydät osoitteesta ja Metsänomistajat Kaavoituksen rajoitukset tai liito-oravan lisääntymis- ja pesimispaikat voivat aiheuttaa yksittäiselle metsänomistajalle merkittävän tulonmenetyksen. Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

16 16 Mhy Kymenlaakso Metsätila voi vaihtaa omistajaa Kaupalla, lahjoituksena tai perintönä Metsätila kannattaa usein luovuttaa kaupalla Metsätilan myynnistä ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, jos saajana on lähisukulainen, ja metsä on ollut yli 10 vuotta omistuksessasi. Jos olet saanut metsätilan aikanaan vastikkeettomasti esim. perinnön kautta, otetaan omistusaikaa laskettaessa huomioon myös edellisen sukupolven omistusaika. Muista metsätilan kaupoista peritään luovutusvoittoveroa, mikäli voittoa syntyy. Luovutusvoitosta voi vähentää todellisen hankintamenon, perintö- ja lahjaverotusarvon tai omistusajan perusteella määräytyvän laskennallisen osuuden. Metsätilan kaupassa ei muodostu verotettavaa lahjaa, jos kauppasumma on yli 75 prosenttia metsän käyvästä arvosta. Kaupan yhteydessä on kuitenkin maksettava varainsiirtovero, joka on 4 prosenttia kauppahinnasta. Metsätilan kaupassa syntyy metsävähennys, joka on 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta. Metsävähennys alentaa jatkossa oleellisesti uuden metsänomistajan veroja puutavaran myynnistä. Mutta pitää muistaa, että myytäessä metsä maapohjineen muille kuin lähisukulaisille käytetyt metsävähennykset tuloutuvat tietyin edellytyksin myyjille luovutusvoittoon lisättävänä eränä. Metsätila perintönä Mikäli sukupolvenvaihdosta ei ole tehty elinaikana, metsätila siirtyy perintönä. Perinnön saajien puolisoiden avio-oikeudesta voi määrätä testamentilla. Kun metsätilan omistaja kuolee, tulee suorittaa perunkirjoitus ja perinnön saaja joutuu maksamaan perintöveroa pois lukien pienet verovapaat perinnöt. Lisätietoa perintöverotuksesta www. vero.fi perintö- ja lahjaverotus Perhemetsä 3G hanke auttaa metsänomistajaa siirtämään metsät nuoremmille sukupolville. Tavoitteet: Lisätä kiinnostusta sukupolvenvaihdoksiin Tuottaa tietoa ja erilaisia vaihtoehtoja Edistää yhteismetsien syntyä Hillitä metsälöiden pirstoutumista Lisätä nuoremman polven kiinnostusta metsien hoitoon Hankkeen toteutus perustuu elämänkaariajatteluun ja siihen kytkettyyn asiakaslähtöiseen neuvonta- ja tiedonvälityspalveluun yhdessä eri toimijoiden kanssa. Neuvonta on metsätilan omistajalle maksutonta. Ota rohkeasti yhteyttä! Yhteystiedot: Kari Pulli, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut puh kari.pulli@metsakeskus.fi, Metsätilan voi myös lahjoittaa Kun metsätila luovutetaan lahjana, lahjoituksesta peritään lahjan saajalta lahjavero. Lahjoittajien ja vastaanottajien lukumäärä vaikuttaa lahjaveron määrään ja käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjan mukana tilan jatkajalle. Lahjanantaja voi myös määrätä lahjan saajan puolison avio-oikeudesta lahjakirjassa. Lahjakirjaan on hyvä ottaa maininta myös siitä, onko lahjoitettu omaisuus lahjan saajan ennakkoperintöä. Lahja on järkevä varsinkin silloin, jos tilalla on käyttämätöntä metsävähennystä ja kaupalla tehtävästä luovutuksesta syntyisi luovutusvoittoa. Lahjaveroilmoitus on tehtävä verottajalle 3 kuukauden kuluessa lahjan saamisesta. Lisätietoa lahjojen verotuksesta www. vero.fi perintö- ja lahjaverotus. Tarkkuutta kuolinpesän sisäisiin kauppoihin Jos kuolinpesässä tehdään osakkaiden välinen kauppa, kannattaa kuolinpesä muuttaa ennen kauppaa yhtymäksi. Tämä tapahtuu perinnönjakosopimuksella. Jos pesässä on leski, samassa yhteydessä tehdään ositus, jolloin kyseessä on ositus- ja perinnönjakosopimus. Osituksella tarkoitetaan omaisuuden jakaantumista lesken ja perinnönsaajien kesken. Kuolinpesän osuuden myynti sellaisenaan ei ole taloudellisesti järkevää. Varmista aina verotus asiantuntijan kanssa ennen kauppaa. Hallintaoikeuden pidätys harkiten Luopuja voi lahjoituksen yhteydessä pidättää itsellään hallintaoikeuden (esimerkiksi tilalla oleviin rakennuksiin), jos sille on järkevä peruste. Hallintaoikeuden pidätys voi olla elinikäinen tai määräaikainen ja se alentaa luovutuksen arvoa ja siten myös lahjaveroa. Hallintaoikeuden haltija saa puukauppatulot, maksaa metsänhoitokulut ja metsäverot. Pidätetystä hallintaoikeudesta voi myös luopua lahjoittamalla tai myymällä pidätetty hallintaoikeus myöhemmin metsän omistajille. Hallintaoikeuden pidätyksessä on rajoituksia ja riskejä, jotka kannattaa selvittää etukäteen. Metsätilan arvo selviää tila-arvioilla Metsäammattilaisen tekemä tila-arvio on päämenetelmä metsätilan käyvän arvon määrittämisessä. Kaakkois-Suomessa alle 15 ha metsätiloilla voidaan käypänä arvona vaihtoehtoisesti käyttää laskennallista metsämaan arvoa, joka Kymenlaaksossa on /ha ja Etelä-Karjalassa /ha. Jatkavan maatilan sukupolvenvaihdos Maa- ja metsätaloutta jatkavan yrittäjän perintö- tai lahjavero pienenee, jos veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila tai osa siitä. Tämä edellyttää, että verovelvollinen on tehnyt siitä pyynnön Verohallinnolle ennen verotuksen toimittamista. aikoo jatkaa maa- ja metsätaloutta tilalla. Vuokraus ei käy. Toimintaa tulee jatkaa vähintään 5 vuotta perintö- ja lahjaverotuspäätöksestä. Asiasta voi hakea Verohallinnolta myös ennakkoratkaisun, joka on maksullinen. Ennakkoratkaisu sitoo Verohallintoa, jos ratkaisua vaaditaan noudatettavaksi sen voimassaoloaikana. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Ota asioista selvää etukäteen. Harkitse rauhassa eri vaihtoehtoja ja tee ratkaisu, jossa metsänomistuksen kannattavuus säilyy sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin. Tee verosuunnittelua Muista kuitenkin, että metsätilan sukupolvenvaihdoksessa tulee olla myös muita tavoitteita kuin pelkkä verotuksellinen hyöty. Älä pirsto metsätiloja Metsätilojen jakaminen pieniin osiin heikentää metsätalouden kannattavuutta. Kohtele perillisiä tasapuolisesti ja säilytä hyvä sopu suvussa Luovuta metsätila jatkajalle, jolla on aito kiinnostus metsätalouden harjoittamiseen. Jos suvusta ei löydy tilalle jatkajia, metsätilan myynti ulkopuoliselle voi olla järkevä vaihtoehto. Myyntiin tulevilla metsätiloilla on viime vuosina ollut hyvä kysyntä. Huomioi ratkaisua tehdessäsi luopujien rahantarve metsästä, jatkajien taloudellinen tilanne ja metsän lähiaikojen hakkuumahdollisuudet. Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Perhemetsä 3G -hanke Projektipäällikkö Kari Pulli puh kari.pulli@metsakeskus.fi Suomen metsäkeskuksen Kaakkois- Suomen alueyksikkö edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ELY-keskuksen rahoittamalla Perhemetsä 3G-hankkeella. Lisätietoa myös verkkopalvelussamme: Veroa ei tarvitse maksaa lainkaan, jos kauppahinta ja muut vastikkeet yhteen laskettuna ylittävät puolet myytävän omaisuuden käyvästä arvosta. Yrittäjän täytyy esittää Verohallinnolle, miten hän

17 Mhy Kymenlaakso 17 Maatalouden tukibyrokratia voi koskettaa myös kaupunkilaismetsänomistajaa Moni metsätilanomistaja omistaa myös peltoa, mutta on vuokrannut pellot lähiseudun viljelijälle. Vuonna 2006 perustettiin tukioikeuksia, joiden perusteella viljelijä voi saada tukea viljelyksessä olevasta pellosta. Yleensä peltoja vuokrattaessa on vuokrasopimuksessa sovittu myös tilatukioikeuksista. Lisäksi tilatukien omistusja hallintaoikeuksien siirrosta on pitänyt ja pitää ilmoittaa tukioikeusrekisteriin. Metsänomistajan on helpointa tehdä tämä ottamalla yhteyttä kunnan maaseutuviranomaiseen, joka voi auttaa paperityössä. Sanna Vornanen Mikä muuttuu? Tukioikeuksien omistusoikeutta ei enää vuonna 2015 voi siirtää henkilöille, jotka eivät ole aktiiviviljelijöitä. Jos vuokramaiden tukioikeuksien omistus on jo siirretty maanomistajalle tukioikeusrekisterissä, mitään ei tarvitse tehdä. Silloin on tehty tilapäinen hallinnanoikeudensiirto tukioikeusrekisterissä ja tukioikeudet palaavat automaattisesti maanomistajalle vuokrasopimuksen päätyttyä. Jos tukioikeuksien omistus on vuokralaisella ja se halutaan siirtää maanomistajalle, omistusoikeus on siirrettävä ennen vuoden loppua. Tukioikeuksien siirto voidaan tehdä vain silloin kun vuokrasopimus on katkolla. Jos tukioikeuksien omistus halutaan siirtää voimassa olevan vuokrasopimuksen aikana, on vuokrasopimus katkaistava vähintään yhdeksi yöksi. Tukioikeuksien omistusoikeuden siirto on tehtävä oikeilla lomakkeilla maaseutuviranomaisen luona viimeistään Sen jälkeen tukioikeuksien hallinta siirretään uuden vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraviljelijälle vuokrasopimuksen ajaksi. Yksipuolisesti maanomistaja ei voi irtisanoa vuokrasopimusta, ellei sopimukseen ole kirjattu irtisanomisehtoa ja silloinkin pitää noudattaa laista tulleita irtisanomisaikoja. Maanomistajan pitää käydä vuokralaisen kanssa neuvottelut vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja tukioikeuksien omistusoikeuden siirtämisestä. Maanomistaja voi esim. tarjota vuokralaiselle uutta pitempää sopimusta. Selvitä tukioikeuksien hallintatilanne mahdollisimman pian Jos maanomistaja on aktiiviviljelijä, mitään ei tarvitse tehdä. Jos tukioikeuksien omistusoikeus on jo siirretty tukioikeusrekisterissä maanomistajalle, mitään ei tarvitse tehdä. Pelkkä tukioikeuksien siirtoa koskeva kohta sopimuksessa ei riitä siirtämään tukioikeuksia maanomistajalle. Tukioikeuksien omistus on pitänyt siirtää maanomistajalle myös tukioikeusrekisterissä. Jos tukioikeuksien omistusta ei ole siirretty maanomistajalle, hän voi vapaasti päättää, haluaako hän omistusoikeuden itselleen vai ei. Tämä tukipolitiikkauudistus on voimassa enintään noin 6 vuotta. Tukioikeuksien siirrot tehdään Maaseutuviraston lomakkeella 103B, jonka saat esim. kunnan maaseutuviranomaiselta. Lisätietoja: Lakimies Marica Twerin, MTK, puh Anne Rauhamäki Viestinnän suunnittelija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

18 18 Mhy Kymenlaakso Kymenlaakson KYLÄT TUTUIKSI Ruotsinkylä ja Gulf -baari tunnetaan yli maakuntarajojen Ruotsinkylän nimi kertoo jo pitkälle seudun historiasta, vuonna 1743 Ruotsin ja Venäjän rajana oli Kymijoki ja kylä jäi kuningaskunnan puolelle jokea. Länsi-Kymen kulttuuritien varrella olevassa kylässä on ympäri vuoden pari sataa asukasta. Leimallista kylälle on yrittäjyys, sillä useimmilla tiloilla on joku sivuelinkeino. Ruotsinkylä on myös hyvä paikka asua ja käydä töissä kylän ulkopuolella, sillä etäisyys Loviisaan on 30 ja Kouvolaan 40 kilometriä. Tummia pilviä laskeutuu Ruotsinkylän ylle samasta suunnasta kuin monelle muulle kylälle. - Teutjärven koulun eli entisen Ruotsinkylän koulun toiminnan jatkuminen on vaakalaudalla, kertoo Kimmo Eloranta. Laskelmien mukaan Loviisa säästäisi noin satatuhatta vuodessa. Kuljetukset nostavat Teutjärven oppilaskohtaista kustannusta, sillä oppilaat tulevat laajalta alueelta Viirilästä, Suomenkylästä, Niemistöstä, Kuninkaankylästä ja Ruotsinkylästä. - Koulu loppuminen merkitsisi sitä, että lapsiperheet eivät enää valitse kylää asuinpaikakseen, sanoo Eloranta. Kouluasia on herättänyt keskustelua myös suurkuntien yhteistyöstä. Viiden kilometrin päässä Kouvolan puolella on Ratulan koulu, jota ollaan myös lakkauttamassa. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että kumpikaan kunta ei laittaisi lapsia naapurin kouluun, naapurikylän lapset kyllä otettaisiin ainakin Ratulassa vastaan. Baari ja kauppa Ruotsinkylän Gulf ja Gulf Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin raja vedettiin Kymijoen läntisimpään haaraan. Silloin Pyhtään pitäjä jäi kahdelle puolelle rajaa ja syntyi nimitys Ruotsinpyhtää ja samaten myös muut ruotsi-alkuiset nimet kuten Ruotsinkylä. baari ovat kelvanneet kulisseiksi 60-luvulle asettuviin elokuviin ja musiikkivideoihin. Kylän kauppa ei jää ikäjanalla yhtään huonommaksi, sillä Kymen Osuuskaupan kylämyymälä avattiin vuonna Gulf-autohuolto aloitti kylän vilkkaimmassa risteyksessä vuonna 1961, kymmenen vuotta myöhemmin avasi baari ovensa ja sieltä löytyy edelleen 70-luvun tyylin säilyttänyt neljän hengen pöytä. Baari on kylän keskus, jossa palvelee myös posti ja matkahuolto. Vetoomukseen koulun säilyttämisen puolesta kirjoitti elokuussa Gulfilla nimensä 160 kyläläistä. Yli kylän rajojen paikalla on mainetta jenkkiautojen harrastajien keskuudessa isä Sami Lassila myy autoihin aidot valkosivurenkaat ja korjaamo-, käyttöohjeja varaosakirjat. Pojan, Mikon, Mike s Garage hoitaa autojen korjaukset ja huollot samalla tontilla. Kylällä on vielä yksi mielenkiintoinen käyntikohde, Jokelan kotiseutumuseo. Museossa voi tutustua maa- ja metsätaloudessa käytettyyn hevosvetoiseen työkalustoon alkaen risuäkeestä itsesitojaan. Esillä on kymmeniä erilaisia vanhoja traktoreita, vanhin on vuodelta Museo on avoinna yleisölle sunnuntaisin heinäkuussa, muulloin tilauksesta. Tyhjiä taloja ei ole Ruotsinkylässä talot löytävät uuden käytön. Kimmo Elorannan mukaan osa on jäänyt vapaa-ajankäyttöön, uusiakin asukkaita on kylään muuttanut. Kylässä on pari rivitaloakin ja niissä on jokaisessa asunnossa asukas. Liikuntapaikkoihin on satsattu, talkoilla rakennettiin 90-luvulla erinomainen pururata, joka palvelee kyläläisten liikuntatarpeita ympäri vuoden. Markku Saarekas Viljanviljelyä ja sivuelinkeinoja Ruotsinkylältä lähti viimeinen lypsykarja vuonna 2011, lihakarjaa on muutamalla tilalla, mutta pääosin maatalous nojaa viljanviljelyyn. Metsää kylän tiloilla on keskimääräistä enemmän. Se selittyy sillä, että Lapinjärven ja Ruotsinkylän välissä on laaja metsäalue, sanoo Kimmo Eloranta. Puuta löytyy myös sivuelinkeinoista isoimmasta päästä aloittaen kattoristikoita, pienemmästä päästä Sami Willströmin retkinuotio. Retkinuotio syntyi klapiyrittämisen sivutuotteena, kun kerran metsäreissulla ei löytynyt tulien tekoon kunnon syttyjä, kertoo Sami ja jatkaa, että kotiin tultua ryhtyi väsäämään takuuvarmasti syttyvää mukana kuljetettavaa nuotiota. Retkinuotioita valmistetaan pääasiassa liikelahjoiksi. Se on taatusti ekologinen tuote - sytytkin ovat tuohta. Harva muuten uskoo, että Suomesta klapeja voi myydä Espanjaan, Skotlantiin ja Norjaan saakka, mutta Sami on myynyt. Espanjaan pakattua klapia menisi edelleen, sillä kyyti toimi hyvin hedelmärekkojen paluulastina. Talo kuntoon diskolla Ruotsinkylän maamiesseurantalo saa kiittää hyvästä kunnostaa pitkälti peilipallon alla bailanneita. Ruotsinkylän disko kokosi kansaa , muistitiedon mukaan kiihkeimpinä aikoina kylänraittia kansoitti yli tuhat nuorta. Maamiesseurantalo on huvipaikasta saaduilla tuloilla korjattu erinomaiseen kuntoon ja se on vuokrattavissa erilaisiin tilaisuuksiin. Legendaarinen disko on herännyt henkiin vielä pari kertaa 2000-luvulla, teemoina ovat olleet kerran vielä ja kerta kiellon päälle! Markku Saarekas Ruotsinkylän Gulfilla on mainetta jenkkiautojen harrastajien keskuudessa kyli kylän rajojen, isä Sami Lassila myy autoihin aidot valkosivurenkaat ja korjaamo-, käyttöohje- ja varaosakirjat. Pojan, Mikon, Mike s Garage hoitaa autojen korjaukset ja huollot samalla tontilla. Gulf-autohuolto aloitti kylän vilkkaimmassa risteyksessä vuonna 1961, kymmenen vuotta myöhemmin avasi baari ovensa ja sieltä löytyy edelleen 70-luvun tyylin säilyttänyt neljän hengen pöytä.

19 Mhy Kymenlaakso 19 Kimola on kylä kanavan päässä Jylhät kallioiset mäet, kirkkaat metsälammet ja purot sekä vaihtelevat metsätyypit antavat piirteet Kimolan kylän luonnolle. Kylän paikka määriteltiin aiemmin eteläiseen Jaalaan, vuoden 2009 jälkeen se on ollut läntistä Kouvolaa. Kymenlaakson KYLÄT TUTUIKSI Kuvat Joni Hinkkuri Kimola on runsaan 200 asukkaan vireä kylä. Vesien läheisyys, Pyhäjärvi, Kimolanlahti ja Musta-Ruhmas, moninkertaistavat väen määrän kesäisin, varsinkin viikonloppuisin kaupalla ja kesätorilla on vilskettä kesäasukkaiden kohdatessa. Kimola on sopivan matkan päässä pääkaupunkiseudulta vapaa-ajan asumista silmällä pitäen. Kouvolaan, Lahteen ja Heinolaan on matkaa nelisenkymmentä kilometriä, sanoo Antti Koskelainen. Metsällä on Koskelaisen mukaan ollut aina merkitystä kylälle. Entiset kasvikoivikot ovat muuttuneet komeiksi kuusikoiksi. Kanavasta kylä tunnetaan Kimolan kanava on puhuttanut viime vuosina seutukuntaa luvulla puutavaran uittoa helpottamaan rakennettu, seitsemän kilometriä pitkä, kanava oikaisee Kymijoen mutkan ja lyhentää matkaa Kymijoki varren tehtaisiin 30 kilometriä. Uitto kanavalla päättyi 2000-luvun alussa ja nyt vesireittiä haaveillaan veneilijöiden käyttöön. Toteutumisen esteistä ensimmäinen on kaksitoista metriä korkea pato, jolla tasattiin vedenpinta. Uudessa tehtävässä se Kuvanveistäjän ja ympäristötaiteilijan Antero Toikan Kimolan Delta -veistos näkyy kolmelle maantielle ja yhdelle joelle. Seitsemänmetrinen teos on tehty liimapalkista jännittämällä. Antero Toikka on Kimolan kylän kesäasukas ja aloite taideteoksen tekemisestä tuli taitelijalta itseltään. Toikan mukaan hän on täällä tunnettu kesätorin hanuristina ja hän halusi profiloitua muutenkin ja ehdotti kylätoimikunnalle, että voisi tehdä Kimola-monumentin. pitäisi korvata sululla ja silloin kuvioihin astuu raha ja kustannukset ovat miljoonaluokkaa. Puutavaran uitossa niput siirrettiin alavirtaan suurilla nostureilla ja sama menetelmä ei sovellu huviveneille! Tulevaisuudessa nähdään avautuuko Konniveden ja Pyhäjärven välinen yhteys veneilijöille, jos avautuu, niin se tietäisi lisää vilinää kesäiseen Kimolaan. Perusasiat kunnossa Seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven. Puutavaran uitto päättyi 2000-luvun alussa, nyt pohditaan löytyykö varoja kanavan muuttamisesta palvelemaan veneilyliikennettä. Koulun loppumisesta on vierähtänyt vuosia, mutta koulurakennus on saanut uuden elämän asuntona. E. Paavolaisen kyläkauppa palvelee asiakkaitaan viikon ympäri ja kyläyhdistyksen omistama Seurapirtti on harrastustoiminnan keskus. Seurapirtin kanssa samassa pihapiirissä on riistamiesten eräkeskus. Kylällä on myös yritystoimintaa. Esimerkkinä voidaan mainita Mooseksen vilja, joka on erikoistunut luomuspeltin viljelyyn ja jatkojalostukseen, Kimolan Puu taas toimittaa laudelautoja ja paneelia kattavasti koko Suomeen ja Kukkulinnantupa tarjoaa majoituspalveluja suurillekin ryhmille. Lisäksi on lukuisa joukko muita yrityksiä. Perustaltaan Kimola on maanviljelyskylä, jossa tulot metsästä ovat näytelleet merkittävää osaa. - Kylään on vuosien varrella rakennettu muutama uusi talo. Rakentamista helpottaa Veskansan vesiosuuskunta, joka huolehtii talousveden jakelusta kirkonkylästä Kimolaan saakka, kertoo Pentti Ilonoja. Kylän yhteinen tila Pentti Ilonoja tietää, että seurapirtillä on pitkä historia. Talo rakennettiin vuonna 1900 eli yli sata vuotta sitten tehtiin laajennus ja palveli kylää viisitoista vuotta kansakouluna. Pirttiä laajennettiin vielä 50-luvun alussa, mutta viimeisin perusteellinen remontti tehtiin 2000-luvulla. Kimola tunnetaan myös perinteisistä sikajuhlista, joita on vietetty jo 27 kertaa, kertoo Pentti Ilonoja. Sikajuhlien järjestäjänä on Kimolan vuonna 1985 perustettu kyläyhdistys. Pentti Ilonoja muistelee, että parhaimmillaan heinäkuisissa sikajuhlissa on ollut 800 henkeä. Työnjako on kuitenkin selvä, vieraat juhlivat ja kylän väki on tiukasti töissä. Sikajuhlia on pidetty vasta vuodesta 2004 seurapirtillä, sitä ennen seura sai käyttöönsä kanavan varrelta Syväojan vanhan navetan. Kylässä on myös oma voimistelu- ja urheiluseura Kimolan Katajaiset, joka on yksi seurapirtin aktiivikäyttäjistä. Kimolan polku Kylää on mainostettu; Kimolassa on kiva asua ja käydä. Vierailijalle on yksi tutustumisen arvoinen kohde Kimolan polku, joka kulkee kanavan yläpuolisessa maastossa. Polku seurailee vanhoja kala-, marjaja lehmipolkuja, nousee lopulta mökkitielle ja palaa kanavan vartta takaisin nippunosturille. Monipuolinen reitti tarjoaa luonto- ja maisemaelämyksiä ja samalla se on myös haastava kuntopolku. Nuotiopaikalla voi levähtää ja keittää kahvit. Talvinen liikuntapaikka on seurapirtin pihaan talkoilla nouseva kiekkokaukalo, joka on myös koko kylän ulkoilupäivien pitopaikka.

20 20 Mhy Kymenlaakso Eskon puumerkki - otteita metsämiesurani ajoilta Jään vuodenvaihteessa eläkkeelle. Siksi minua pyydettiin kirjoittamaan mieleeni jääneitä tapahtumia metsäuraltani ja antamaan vinkkejä tulevaa ajatellen. Ensimmäinen tutustumiseni metsätöihin tapahtui kansakoulun aloittamista edeltävänä kesänä Suurella naapuritilalla oli kesäsavotta, jolla oli töissä kymmeniä miehiä. Meidän kotitalon ullakolla piti kortteeria koko kesän eräs isä 3-4 poikansa kanssa. Isälläni oli savotalla pieni palsta, jota hän ja vanhempi veljeni tekivät maataloustöiden ohessa. Usein olin mukana omasta halustani kuorimassa 2-metrisiä pöllejä. Ne olivat kevyitä kääntää ja kesällä kuori irtosi helposti. Isä ja vanhempi veljeni kuorivat isommat pöllit ja nostivat taapeleihin kuivumaan. Moottorisahoja ei savotalla ollut. Tukkirungot kaadettiin ja karsittiin. Sen jälkeen työmaan kymppi merkitsi katkaisukohdat ja niiden viereen pilkkaan tukin mitat, jotka katkaisun jälkeen merkittiin tukkien päähän. Aikaa apteeraukseen oli enemmän kuin nykyisin motohakkuussa. Kerran työmaallemme tuli noin viiden miehen seurue. Yhdellä heistä oli polvisukat, vilttihattu ja kävelykeppi. Kaksi apulaista nosti pöllejä hänen silmiensä tasolle niin, että hän saattoi katsoa pöllin päästä niiden suoruuden. Seurasin touhua etempää ja hiukan pelotti. Jälkeenpäin kuulin, että herra oli Kaukaan silloinen metsäpäällikkö. Matematiikan kautta metsään Kuva metsäherrasta palasi muistiini kesällä Pyrin opiskelemaan Helsinkiin metsätieteitä ja matematiikkaa. Pääsin molempiin ilman pääsykoetta. Ennen opintojen aloittamista oli ilmoitettava, kumpaan menen. En halunnut silmiini kesällä 1957 piirtyneeksi metsäherraksi, joten valitsin matematiikan. Muutaman viikon opintojen jälkeen todistettiin yhden A4- arkin verran, että 1 on suurempi kuin 0. Silloin tajusin, että matematiikka oli liian teoreettista minulle. Siirryin opiskelemaan loppuvuodeksi tietojenkäsittelyä, mistä on ollut suurta hyötyä koko urani aikana. Pyrin seuraavana vuonna uudelleen Metsätalolle, pääsin ja olen valintaani edelleen tyytyväinen. Tutkijan orastava ura Ensimmäiset kosketukset tuleviin töihin sain jo opiskeluni aikana. Opiskelun ohessa olin töissä Tapiossa, jossa kehitettiin uutta metsäsuunnittelujärjestelmää. Tein testiaineistoa ja tarkistin, että tietokoneet laskevat oikein. Järjestelmän valmistuttua olin iltapomona vahtimassa ja opastamassa suurta joukkoa naisia, jotka tallensivat eri puolilta maata kertyneitä maastotyölomakkeita reikäkorteille. Opiskelun loppupuolella ja jonkin aikaa valmistumiseni jälkeen olin töissä apulaisprofessori Pekka Kilkin vetämässä työryhmässä, jossa kehitettiin metsän kehitystä kuvaavia malleja. Näiden mallien avulla voitiin mm. simuloida metsien kehitystä ja laskea vaihtoehtoisia kasvatusmalleja. Vuonna 1978 Metsäntutkimuslaitos professori Gustaf Sirenin johdolla käynnisti varsin laajan metsäuudistamistulosten inventoinnin. Yhdessä kurssitoverini Olavi Rautiaisen kanssa vastasimme maastotöiden organisoinnista ja tulosten laskennasta Eljas Pohtilan ja Pentti K. Räsäsen ohjauksessa. Tutkijan ura alkoi jo kiinnostaa, mutta into sammui kun uusi metsänhoidon professori typisti hankkeemme rahoitusta niin, ettei sillä ollut tulevaisuutta. Piirimetsälautakuntaan Vapun jälkeisenä päivän 1980 aloitin työt Uudenmaan-Hämeen piirimetsälautakunnassa suunnittelupäällikkönä. Kurssitoverini ja edeltäjäni Reivo Järvenpää perehdytti minut käytännön töihin. Itse suunnittelujärjestelmä oli tuttu jo aiemmilta Tapion ajoilta. Reivon siirryttyä kotiseudulleen Satakunnan piirimetsälautakuntaan pääsin häneltä vapautuneeseen piirimetsänhoitajan toimeen toimialueena läntinen Uusimaa. Silloisen piirimetsälautakunnan ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyö oli selvästi nykyistä läheisempää. Töitä tehtiin yhdessä toinen toisiamme tukien. Itsekin olin enemmän yhteyksissä alueeni metsänhoitoyhdistysten kuin alaisina olevien metsätalousneuvojien kanssa. Vielä 1980-luvulla ajettiin sisään Tapion uudistettuja metsänkäsittelymalleja. Päämetsänhoitaja Eero Veijola oli ollut niitä aikanaan laatimassa Tapiossa ja oli niiden noudattamisessa varsin tiukka. Metsäammattilaiset eivät tehneet enää harsintaleimikoita. Viljelty taimi oli aina parempi kuin luontainen vaikka metsänomistaja saattoi nähdä toisin. Varsin yleistä kuusen luontaista uudistamista yritettiin kitkeä vain sopiville kohteille. Liittoon puumarkkinatyöhön Elokuussa 1986 aloitin työni silloisen Uudenmaan-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtajana. Metsänhoitoyhdistyksiä oli 24. Liiton tärkeimpiä tehtäviä oli silloin puumarkkinoiden seuranta ja sujuvuus. Muutamien kuukausien välein kokoonnuimme puun ostajien kanssa tilaisuuteen, jossa käytiin läpi puukaupan tilastot ja näkymät. Kilpailulain uudistaminen 1990-luvulla lopetti nämä seurantatilaisuudet lain vastaisina. Vuoteen 1990 saakka puun ostajien ja myyjien edustajien välisissä neuvotteluissa puulle laadittiin valtakunnallisia hintasuosituksia. Neuvottelutuloksen hyväksymisestä päätettiin myyjien puolelta MTK:n metsävaltuuskunnassa. Yleensä neuvottelutuloksen syntyminen jäi viimeiseen yöhön, jolloin Heikki Haavisto ja Matti Pekkanen runnoivat sopimusehdotuksen. Metsävaltuuskunnan kokoukset olivat usein varsin värikkäitä. Varsinkin itähämäläiset valtuuskunnan jäsenet kritisoivat sopimusesitystä ja äänestivät sen hylkäämistä. Jälkeenpäin sain kuulla, että he itse asiassa olivat sopimuksen kannalla, mutta äänestys ei saanut näyttää liian yksimieliseltä. Vuoden 1991 huhtikuusta vuoden 1994 maaliskuuhun puumarkkinoilla oltiin sopimuksettomassa tilanteessa. Vuosina puun hinnoista neuvoteltiin neljän suuralueen tasolla ja vuoden 1997 alusta siirryttiin muutamien vuosien ajaksi yrityskohtaisiin neuvotteluihin. Sain olla näissä neuvotteluissa myyjäpuolen neuvottelijoiden sihteerinä. Neuvottelut olivat varsin vaiherikkaita ja ne venyivät usein myöhään yölle. Joskus osa myyjäpuolen neuvottelijoista oli huomattavan väsyneitä ja heidän linjassa pitäminen ei aina ollut kovin helppoa. Oman hankaluutensa muodostivat kilpailulain rajoitteet. Aina ei oltu yksimielisiä mistä voidaan neuvotella ja mistä ei, eikä kilpailuvirastokaan antanut yksityiskohtaisia ohjeita. Ulkolaiset puunostajat lamantappajiksi 1990-luvun alun laman aikaan puun hinta oli Suomessa hyvin alhaalla. Kuusitukki maksoi alle 150 markkaa eli noin 25 euroa kuutiolta. Niinpä puuta alettiin kysellä vientiin. Mm. turkkilaisia puun ostajia oli useita. Neuvotteluja käytiin ahkerasti, mutta tulokseen heidän kanssaan ei päästy. Sitten tulivat japanilaiset puun ostolle ja toimituksista päästiin sopimukseen. Liitto ei yhdistysmuotoisena ollut sopiva puukauppias, joten yhteistyössä Itä-Hämeen ja Uudenmaan-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liittojen sekä Hämeen ja Uudenmaan tuottajaliittojen kesken perustettiin vuonna 1993 Family Timber Finland Oy. Ympyrä sulkeutuu Liittojen tehtävät lisääntyivät lisääntymistään eikä resursseja ollut uusien toimihenkilöiden palkkaamiseen. Niinpä aloitimme neuvottelut Itä-Hämeen ja Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistysten liittojen kanssa yhdistymisestä. Vuoden 1995 lopulla Uudenmaan-Hämeen ja Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liitot päättivät yhdistyä vuoden 1996 alussa ja ottaa nimekseen Etelä-Suomen metsänomistajien liitto. Seuraava suuri muutos oli metsänhoitoyhdistysten kasvaminen kuntatasolta lähes maakuntatasolle. Nykyään liiton alueella on kuusi metsänhoitoyhdistystä, liittojen yhdistymisen aikaan yli 40. Urani metsänomistajien liitossa on nyt loppumassa kuten koko liiton toimintakin. Vuodenvaihteessa palaan lähtöruutuun puuhastelemaan pikkupalstallani metsänhoitotöiden ja polttopuusavotan kimpussa. Pokasaha ja vesuri ovat toki vaihtuneet moottori- ja raivaussahaan. Metsänomistajaorganisaation muutos 2-portaiseksi on perusteltu, mutta ei ongelmaton. Mitä lähemmäksi liiton lopettaminen käy, sitä enemmän jäsenet kyselevät kuka tai mikä huolehtii jäsenten yhteisistä asioista ja yhteisöllisyydestä. Uskon, että asiat järjestyvät aikanaan myös uudessa tilanteessa. Esko kaikille Reijo Ikonen Työurani aikana olen tavannut tuhansia metsänomistajia ja satoja luottamushenkilöitä, toimihenkilöitä, metsureita ja urakoitsijoita. Yhteistyö heidän kaikkien kanssa on ollut mielenkiintoista, sopuisaa ja antoisaa. Olen sanonut mielipiteeni silloin kun sitä on kysytty tai olen katsonut sen tarpeelliseksi, kuten eräs lohjalainen metsänomistaja työurani alussa pyysi. Hän lisäsi, että he luottamushenkilöinä kuitenkin päättävät, mitä tehdään. Yleensä mielipiteeni ja päätösten välillä ei ole ollut suurta ristiriitaa. Olen erittäin tyytyväinen uravalintaani. Töitä on tehty kelloon katsomatta metsätalouden ja metsänomistajien yhteiseksi hyväksi. Minua on erityisesti lämmittänyt se, että minua kutsutaan yleisesti Eskoksi, ei esimerkiksi sukunimellä. Se osoittaa, että olen ollut riittävän läheinen kaikille alueen metsäalan toimijoille. Toivotan teille kaikille hyvää jatkoa ja hymyillään kun tavataan! Esko Laitinen