Loppuraportti - matkainfopalvelu Joensuun, Kouvolan, Kuopion, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungeissa

Transkriptio

1 Loppuraportti - matkainfopalvelu n, n, n, Lappeenrannan ja n kaupungeissa 1. Tausta WILIM@:n idean taustalla on liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnallinen matkakeskushanke. Konsultin ja järjestelmätoimittajan välisissä keskusteluissa todettiin, että on olemassa selkeä tilaus internetverkkoon toteutettavalle virtuaalinen matkakeskukselle, joka tukee paikallisten matkakeskusten olemassa olevaa informaation tarjontaa. Virtuaalinen matkakeskus voidaan toteuttaa jo ennen kuin varsinaisen matkakeskuksen fyysiset rakenteet ovat olemassa. Aluksi tavoitteena oli tarjota verkossa informaatiota samassa laajuudessa kuin fyysisessä matkakeskuksessa, mutta ennen päätöksentekoa palvelu rajattiin kattamaan paikallisliikenteen ja matkailun tiedot. n, n, n, n ja Lappeenrannan kaupungit lähtivät mukaan hankkeeseen ja laitetoimittaja ja konsultti jättivät hanke-ehdotuksen lvm:n henkilöliikenteen info-ohjelmaan (HEILI). Hanke hyväksyttiin HEILIn hankkeeksi HEILI hyväksynnän jälkeen järjestelmätoimittaja ja kaupungit kävivät neuvotteluja hankkeen tarkemmasta sisällöstä. Varsinaisesti hanke käynnistyi elokuussa , jolloin pidettiin ensimmäinen johtoryhmän kokous. WILIM@:n yhteydessä toteutettua tietokantaa ja siihen liittyvää Seasam House Oy:n osin projektin yhteydessä kehittämää SeasamTraveller ohjelmistoa käytetään lisäksi ssa, ssa, Lappeenrannassa ja ssä kaupunkien keskustan keskeisillä paikallisliikenteen terminaalialueilla sijaitsevien sähköisten aikataulunäyttöjen ohjaamiseen. Sähköiset aikataulunäyttöjen toteutus etenee omana, WILIM@ matkainfosta erillisenä projektina. 2. WILIM@ - matkainfo palvelun yleiskuvaus WILIM@ matkainfo hankkeen tuloksena toteutettiin keskitettyyn tietokantaan perustuva ohjelmisto joka mahdollistaa paikallisliikenteen aikataulujen ylläpitotyökalun ja matkustajainformaatiopalveluiden tarjoamisen paikallisliikenteen käyttäjille. Alun perin tavoitteena ollut matkailutiedotus päätettiin jättää toteuttamatta, koska kaupungit ylläpitävät jo nykyisin omia matkailusivustojaan ja resursseja tietojen ylläpitoon useassa palveluissa ei voida osoittaa. Informaatiopalvelun jakelukanavina toimivat internet ja matkapuhelimen tekstiviestein käytettävät aikataulu- ja reitinhakupalvelut. Projektin aikana kilpailutettiin SMS-palveluja tarjoavat verkkooperaattorit. Tekstiviestipalvelut toteutetaan yhden valtakunnallisen palvelunumeron avulla, johon on mahdollista tulevaisuudessa liittää muita WILIM@ -kaupunkeja. Matkustajille näkyvien palveluiden lisäksi tavoitteena oli kehittää aikataulujen ylläpitoon tarkoitettuja toimintoja, jotka mahdollistavat entistäkin käyttäjäystävällisemmän ja huomattavasti aiempaa tehokkaamman aikataulujen ylläpidon. Ohjelmiston selain-pohjaisen käyttöliittymän ansiosta ylläpito voidaan hajauttaa siten että kukin paikallisliikennettä operoiva liikennöitsijä vastaa omien tietojensa oikeellisuudesta ja ylläpidosta.

2 3. - matkainfo toimintamalli toimintamalli vaihtelee jonkun verran kaupungista riippuen. Palvelun ylläpitovastuu on joko kaupungilla tai ylläpito ostetaan palveluntuottajalta. Kaupunki vastaa yleensä järjestelmän teknisestä toimintaympäristöstä. Internetsivustot sijaitsevat kaupunkien palvelimella. Mobiilipalvelut toteuttaa kaupunkien tilauksesta Radiolinja. Järjestelmän tietokannan tietojen ylläpitovastuu on kaupungeilla. Jonkun verran ongelmia on esiintynyt aikataulu- ja reittitietojen saatavuudessa järjestelmän käyttöön. On tosiasia, että tietokannan rakentamisen ensimmäinen vaihe eli koko aikataulukannan sisäänsyöttäminen sähköiseen järjestelmään on raskain vaihe tämän tyyppisessä projektissa. Kun tietopohja on tehty, päivittäminen on helpompaa. Liikennöitsijöiden sitouttaminen tietojen tuottamiseen ja syöttämiseen olisi pitänyt miettiä jo hankkeen alkuvaiheessa paremmin, tämä kannattaa huomioida myös muissa vastaavissa hankkeissa. Sisäänsyöttökäytäntö vaihtelee kaupungeittain, mm. ssa liikennöitsijät syöttävät aikataulu- ja reittitiedot tietokantaan. Joukkoliikenneoperaattorit: Paik. liikenteen aikataulut, reitit matkainfo palvelin Radiolinja Kaupunki: aikataulut, reitit, koordinaatit (matkailu*) Kaupunki * matkailu kehityspiirre Kaupunki Kuva 1. WILIM@ matkainfon palveluketju Palveluun ei sisälly varsinaista ansaintalogiikkaa. SMS-palvelu on matkustajille tuotettava lisäpalvelu, josta peritään omakustannushinta, mutta ei pyritä saamaan liiketaloudellista voittoa. Kustannussäästöjä voi syntyä sen jälkeen, kun on saatu kehitettyä toimivat rutiinit aikataulu- ja reittitietojen ylläpitoon.

3 4. - toteutusaikataulu toteutusaikataulu osoittautui hankkeen toteutuksen aikana liian optimistiseksi ja tästä johtuen palvelun käyttöönotto on viivästynyt kaikissa kaupungeissa alun perin suunnitellusta. Järjestelmän hyväksymistestausta jouduttiin siirtämään useaan kertaan ja lopullinen hyväksymistestaus suoritettiin tammikuussa 2004 n.10 kuukautta alkuperäisestä aikataulusta jäljessä. Hyväksymistestauksen jälkeen johtoryhmä lopetti toimintansa ja varsinainen käyttöönotto siirtyi kunkin kaupungin ja järjestelmätoimittajan vastuulle. Palvelun käyttöönottoa on viivästyttänyt ohjelmiston keskeneräisyys sekä se, että osa aikataulu- ja reittitiedoista on puuttunut järjestelmän tietokannasta. Taulukkoon 1 on koottu kaupunkikohtaiset tavoiteaikataulut palvelun tuotantokäytön aloittamiseksi. Taulukko 1. WILIM@-palvelut kaupungeissa (suluissa arvioitu yleisölle julkistamispäivä) Kaupunki WWW-palvelu SMS-palvelu Näyttötaulut (5.2004) (5.2004) ( ) ei päätöstä (toukokuu 2004) (toukokuu 2004) (lokakuu 2004) Wilim@ -hankkeen vaikutukset Koska palvelu ei ole tuotantokäytössä, ei ole myöskään voitu mitata palvelun mukanaan tuomia hyötyjä tai vaikutuksia. Kaupunkien alun perin asettamat odotukset on listattu taulukossa 2. Suositeltavaa on, että WILIM@-palvelun vaikutukset selvitetään sen jälkeen, kun palvelu on ollut tuotantokäytössä n. vuoden, jolloin palvelu on löytänyt vakiintuneen käyttäjäkuntansa. Taulukko 2. Tärkeimmät odotukset WILIM@-palveluille Kaupunki Odotuksia ovat esimerkiksi: kustannussäästöt, henkilöresurssisäästöt, kaupungin imagon parantaminen, lisäksi erikseen paljonko palvelulle odotetaan käyttäjiä (www/sms) Ensisijainen tavoite on kehittää joukkoliikenteen käyttäjille yksi uusi, monipuolinen ja käyttäjäystävällinen tapa saada informaatiota joukkoliikenteen aikatauluista. Lyhyellä aikavälillä Wilim@ voisi korvata nykyiset kaupungin joukkoliikenteen aikataulusivut kaupungin kotisivuilla internetissä. Lisäksi Wilim@ pienentänee painettujen aikataulujen painosmäärää. Painetun aikataulun käyttötarve ei kuitenkaan, pitkälläkään aikavälillä, tule poistumaan kokonaan. Kustannussäästöä Wilim@ ei tuo kaupungille merkittävästi. Lähinnä säästöt syntyvät painetun aikataulun painosmäärän pienenemisenä sekä internetissä olevien aikataulusivujen ylläpidon vähenemisenä. Toisaalta uutena kustannuksena tulee kaupungille Wilim@n ohjelmiston ylläpidosta sekä tietokannan tietojen päivittämisestä aihetuvat kustannukset. Kaupunki maksaa myös SMS-palvelusta aiheutuvat kustannukset. Wilim@n käyttäjiä on hyvin vaikea arvioida. on alueeltaan sen muotoinen kaupunki, että matkat keskustaan eivät ole mistään suunnasta kovin pitkät. Joukkoliikenteen osuus kaikista tehdyistä matkoista on vain

4 2-3 % :n luokaa. Joukkoliikenteen käyttäjät ovat enimmäkseen vakiokäyttäjiä, jotka tuntevat aikataulut hyvin. ssa työ käynnistyi Matkakeskushankkeesta, jossa tavoitteena oli saada aikaan sähköinen tietokanta informaationäyttöihin ja infokioskeihin. Yleistavoitteena oli parantaa matkustajien informaatiopalveluita. Tärkein odotus on toimiva taustajärjestelmä näyttötauluille. Lisäodotuksena on saada matkustajille uusi, käyttäjäystävällinen ja helppo informaatiolähde ja sitä kautta parantaa ja lisätä joukkoliikenneinformaatiota. ssa liikennöitsijä on vastannut kaikesta aikatauluinfosta. Näin ollen kaupungille ei kustannussäästöjä ole tulossa tuskin liikennöitsijällekään (ei korvaa nykyistä aikataulujulkaisua). Käyttäjiä palvelulle lienee ainakin alussa vähän. Joukkoliikenteen imagoa palvelu muuttanee nykyaikaisempaan suuntaan. Lappeenrannassa työ käynnistyi Matkakeskushankkeesta, jossa tavoitteena oli saada aikaan sähköinen tietokanta informaationäyttöihin. Yleistavoitteena oli parantaa matkustajien informaatiopalveluita. haettu uutuuksia asiakaspalveluun, kaupungin imagon parantaminen, käyttäjämäärät arviolta 1000/100 Suurin hyöty sekä joukkoliikennepalveluiden tarjoajille ja matkustajille on, että WILIM@ -hankkeen tuloksena on syntynyt moderni, käyttäjäystävällinen ja toimiva ratkaisu: sähköisessä muodossa oleva tietokanta luo perustan monenlaiseen ja monikanavaiseen hyödyntämiseen, mitä ei pelkkä intenetiin skannattu aikataulusivusto mahdollista. 6. Jatkotyöt ja liityntä muihin hankkeisiin Järjestelmän kehittäminen jatkuu ja marraskuussa 2003 käynnistettiin kehitysprojekti, jossa keskitytään kehittämään toimintoja, joilla tehostetaan tulostettavien ja painettavien aikatauluaineistojen tuottamista. Lisäksi hankkeessa kehitetään toimintoja, joilla tehostetaan kaupunkien ja liikennöitsijöiden välistä aikataulujen ylläpitoon ja muutoksiin liittyviä hyväksymisrutiineja. Kehitysprojektiin osallistuvat Kotkan, Vaasan ja Lappeenrannan kaupungit. Keväällä 2004 käynnistettiin projekti, jonka lopputuloksena toteutetaan mekanismi, joka mahdollistaa paikallisliikenteen aikataulu- ja reittitietojen siirron WILIM@ palvelun tietokannasta liikenne- ja viestintäministeriön omistamaan valtakunnalliseen aikataulu- ja reittitietojen koontitietokantaan. Tämä mahdollistaa sen, että WILIM@-kaupunkien paikallisliikenteen tiedot saadaan mukaan vuoden 2004 lopulla käynnistyvään valtakunnalliseen reittineuvontapalveluun. Koontitietokannan vaatiman siirtotiedoston tietosisällön käsittely ei vastaa kaikilta osin paikallisliikenteen aikataulu ja linjasto-/reitistörakennetta ja siitä johtuen WILIM@-matkainfoon on tehtävä lisätoimintoja, joilla tieto muunnetaan koontitietokannan edellyttämään muotoon siirtotiedoston luomisen yhteydessä. Myös tässä asiassa on taas viisaus kasvanut molempien projektien myötä, jos olisi ollut ajoissa tietoa portaalin tietorakenteesta se olisi voitu antaa kaupunkien käyttöön ja toisinpäin. Myöskään pysäkkien käsittelyssä ei alun perin ollut riittävästi tietoa esim. Digistopin ja Digiroadin tietomalleista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Eräs jatkokehittämisen kannalta todettava asia on se, että tietojärjestelmäprojektit ovat vaativia, ne tarvitsevat riittävästi tiedonvaihtoa ja valvontaa. Myös kehitystä rahoittavilla tahoilla kuten ministeriöllä on liian vähän resursseja seurata hankkeita ja edistää niiden välistä tiedonvaihtoa. Julkisten rajapintakirjastojen kuten Kalkati.net kirjaston lisäksi tarvitaan eri hankkeista tiedottamista ja riittävän pitkälle tulevaisuuteen katsovaa ja yhdistävää panosta eri järjestelmien välillä yhteentoimivien tietomallien aikaansaamiseksi.

5 Liite 1. Kaupunkikohtaisia näkemyksiä liittyen TOTEUTUKSEN AIKAISET ASIAT: Miten projektin aikataulu on toteutunut verrattuna suunniteltuun aikatauluun, onko poikkeamia seurattu? Käyttöönottovaiheen aikataulusta ollaan jäljessä n. 10 kuukautta (maaliskuussa v. 2004). Alkuperäinen aikataulu todettiin jo varhaisessa vaiheessa liian kireäksi. Uskoakseni osasyynä oli kunnallisen päätöksenteon hitaus sekä SMS-osuuden käyttöönottoon liittyneet viivytykset, jotka johtivat projektin huomattavaan venymiseen. Tämä edelleen johti siihen, että esim. ssa oli vaikeuksia saada tarvittavia henkilöresursseja paikallisen osuuden toteuttamiseen. Aikataulu on lähes vuoden myöhässä suunnitellusta aikataulusta. Ohjelman reititysosuus on edelleen keskeneräinen. Tämän vuoksi esim. ssa reittien rakentamisella tietokantaan ei ole pidetty kiirettä. Aikataulu oli selkeästi liian optimisti (yli vuoden myöhässä). Ei tarkemmin seurattu. Projektin aikataulu käyttöönottoon on myöhässä n. 1 vuotta. Poikkeamia seurattu projektiryhmän kokouksissa ja sovittu myöhästymisistä. Miten projektin kustannukset ovat pysyneet kurissa? Sopimuksen mukaiset kustannukset eivät ole kasvaneet. Henkilökustannukset kaupungin osalta ovat selkeästi arvioituja suuremmat. Lisäkustannuksia on syntynyt Radiolinjan kanssa tehdystä sopimuksesta sekä järjestelmän tietosisällön ylläpitämiseen liittyvin osin. Kustannukset ovat tilaajien kannalta pysyneet suhteellisen hyvin kurissa. Työn aikana on jouduttu tilaamaan lisätöitä (jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen tarjoukseen eikä tilaajilla ollut resursseja itse tehdä). Aikataulun viivästyminen näinkin radikaalisti on aiheuttanut ohjelman tekijälle luonnollisesti lisäkustannuksia.

6 Muuten hyvin, mutta aikataulujen syöttäminen aiheutti meille lisäkustannuksia koska jouduimme resurssipulan ja työläisyyden vuoksi teettämään osittain Seassam Houseilla. Se olisi pitänyt huomioida projektisuunnitelmaa tehdessä eli sisällyttää projektiin. Ylimääräistä kustannusta on aiheutunut operaattorin kustannuksista ilman käyttöä. Kaikki lisänä haettu hyöty joudutan kuitenkin ostamaan erikseen esim. aikataulujen tulostaminen ja aikataulujen painotyön helpottuminen. Kuinka paljon henkilöresursseja kaupunki on panostanut hankkeeseen? Hankkeessa on ollut mukana 3 henkilöä; allekirjoittanut hankkeen vetäjänä, atkasiantuntija ja suunnitteluavustaja (joka on lähinnä syöttänyt pysäkkitietoja tietokantaan). n. 2+ henkilötyökuukautta. Tähän mennessä arviolta reilut 15 työpäivää (liikennesuunnittelija ja atk-asiantuntija). Tämä on enemmän kuin alun perin oli suunnitelmissa, mutta silti panostus olisi pitänyt olla suurempi (jotta kaikki atk-kieliset dokumentit olisivat tulleet sisäistetyksi riittävän hyvin???). Lisäksi liikennöitsijä on panostanut ja panostaa tietojen syöttöihin resursseja paljon. 1-4 henkilöä riippuen projektin vaiheesta. Aikataulujen syöttövaiheessa oli Seassam Housen lisäksi 1-2 henkilöä meiltä ja lisäksi liikennöitsijältä 1 henkilö. Projektissa on ollut toistaiseksi yhden hengen panostus hankkeeseen. Miten projektin hallinto on toiminut? Projektiorganisaatio koostui projektin johtoryhmästä, projektiryhmästä ja toimittajan projektiryhmästä. Käytännössä tilaajien puolelta projektin johtoryhmän ja projektiryhmän jäsenet olivat pääasiassa samoja henkilöitä, joten lähes kaikki kokoukset pidettiin johtoryhmän nimissä. Hallinto toimi tällä tavoin kohtuullisen hyvin. Aluksi hieman ongelmallista oli projektin osallistujakaupunkien välisissä etäisyyksissä. Erityisesti ongelmia oli rautatieliikenteen aikatauluissa koska, junavuorot on suunniteltu suosimaan vastakkaisen suuntaista liikennettä. Kahden tunnin palaveriin kului matkojen

7 vuoksi koko päivä. Palaverien pitäminen alkoi sujua, kun otettiin käyttöön neuvottelupuhelut. Tiedottaminen on koko projektin ajan toiminut pääosin sähköpostitse ja esim. palaverien muistiot olivat osallistujilla yleensä jo saman päivän aikana. Kiusallista oli projektin vetäjän vaihtuminen kahteen kertaan. Päätöksenteko oli välillä hidasta. Kaupunkien käytännöt vaihtelivat ja kokouksiin osallistuneilla ei itsellään aina ollut valtuuksia tehdä tarvittavia ratkaisuja. Kohtuullisesti. Melko hyvin. Projektin hallinto on muilta osin toiminut, mutta tietotekniikan asiantuntemusta ei projektin hallintaan ole saatu ja itse projektihenkilöillä ei sitä ole ollut riittävästi. Onko yhteistyö muiden hankkeiden kanssa toiminut onko sitä ollut? Vuoden 2003 alussa käynnistyi Itä-Suomen kaupunkiliikenteen matkustajainformaation toteutusprojekti (sähköiset näyttötaulut, infokioski) kolmen hankkeessa mukana olevan kaupungin eli n, n ja n yhteistyönä. Wilim@ on olennainen osa tätä hanketta, koska Wilim@n tietokannasta saadaan aikataulutiedot järjestelmän käyttöön. Yhteistyö on sujunut hyvin eikä Wilim@n keskeneräisyys ole toistaiseksi merkittävästi haitannut projektin etenemistä. Aikaisemman Matkakeskuksen Informaatiojärjestelmän kehittämisprojektin suuntaan yhteistoimintaa on ollut Seasam House:n kanssa Infokioskijärjestelmää sivuten, mutta tuloksia ei vielä ole näkyvissä. Ts. Wilim@a ei vielä käytetä Infokioskeissa. Hankkeeseen liittyy Kaupunkiliikenteen matkustajainformaatio hanke, jonka toteutusprojektin konsultti oli mukana myös Wilim@-hankkeessa. Tämä on helpottanut monessa vaiheessa yhteistyötä. Wilim@n aikataulun venyminen ei ainakaan vielä ole aiheuttanut ongelmia näyttötauluprojektille. Yhteistyö ei ole ollut riittävää. Informaation kehittämisessä tullaan jatkotyönä käyttämään tietotaitoa hyväksi.

8 SeasamTraveller projektin kanssa yhteistyö on ollut melko tiivistä. Mitä merkittäviä muutoksia projektin kuluessa on jouduttu tekemään? Aikataulua on jouduttu useasti myöhentämään. Hyväksymistestaussuunnitelman laatiminen oli projektisuunnitelmassa tilaajakaupunkien vastuulla, mutta sen laatiminen tehtiin kuitenkin toimittajan kanssa yhteistyössä. Toimittajan osalta hankkeen vetäjä vaihtui kaksi kertaa. Matkailuosa jäi tässä vaiheessa pois Ei oleellisia. Tietoliikenneyhteyksissä jouduttiin tekemään jonkin verran suojausjärjestelyjä SMS-liikenteen mahdollistamiseksi. Tarjousvaiheessa ei tilaajalla (eikä tarjoajallakaan?) ollut tarkkaa tietoa lopputuloksesta, joten tuote on muovautunut koko projektin ajan. Matkailuosuus jäi tässä vaiheessa pois, koska esim. ssa matkailupalvelu oli juuri uusinut atk-ohjelmansa infojärjestelmineen. Minun projektissa oloaikana hyväksymistestauksen reitinhaussa on jouduttu tekemään muutoksia. Tietokantarakennetta on käytännön työn alkaessa jouduttu muuttamaan. PROJEKTIN TULOKSET: Miten projektin tavoitteet ovat toteutuneet? Tavoitteiden toteutuminen ei ole kaikilta osin vielä nähtävissä. Suurimmat ongelmat ovat reitinhaukutoiminnoissa. Ohjelmisto on asennettu an, mutta aikataulutietojen tallentaminen ja pysäkkien nimeäminen on vielä kesken. Järjestelmä on alustavasti todettu www-käyttöön ja n Matkakeskuksen Infokioskeihin soveltuvaksi. Käyttöönotto on vielä kesken ( ).

9 Koska tuote ei ole vielä valmis, tavoitteiden toteutumisesta ei voi sanoa vielä mitään. ssa tärkein tavoite oli saada taustajärjestelmä kaupunkiliikenteen sähköisille näyttötauluille. Merkitys muulle informaatiolle, etenkin matkapuhelinpalvelulle, lienee ainakin tässä vaiheessa vähäinen. Matkailun osalta tavoite jää toteutumatta. Projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumisesta ei mielestäni ennen ohjelmiston käyttöön ottoa voi sanoa mitään. Tavoite uudesta palveluideasta on toteutunut. Henkilöresursseista johtuen sen eteneminen aikataulullisesti on viivästynyt. Mitä hyötyjä ja vaikutuksia projektista odotetaan? Katso taulukko 2 Seudullisen linja-autoliikenteen aikataulutiedottamisen parantumista. Seutuliikenteen aikataulujärjestelmän liittämistä osaksi valtakunnallista järjestelmää. Infokioskeihin soveltuvan reaaliaikaisen aikataulun saamista. Suurin hyöty tulee olemaan em. näyttötaulu-projektille. Matkapuhelin- ja nettipalvelulla toivotaan saatavan nostettua joukkoliikenteen imagoa nykyisestään. Joukkoliikenteen matkustajamääriä ei uudella palvelulla uskota lisättävän juurikaan, sillä ko. palveluja tulevat oletettavasti käyttämään pääsääntöisesti nuoret, jotka jo muutenkin ovat joukkoliikenteen käyttäjiä. Henkilöresurssisäästöjä ja kaupungin imagon parantamista. Uusien palvelumuotojen myötä käyttäjät (matkustajat) löytävät haluamansa tiedon muualtakin kuin painetuista aikatauluista. Mitkä ovat yleiset kokemukset projektista opittiinko jotain uutta? Tavoiteaikataulu oli liian kireä. Projektin kustannukset kasvoivat aikataulun pitkittyessä kaikilla osapuolilla ennakoitua suuremmiksi.

10 Aikataulut pitää laatia realistisiksi. Kunnallisen päätöksenteon byrokratia poikkeaa yritysmaailmasta. Palaverien järjestäminen tietoliikenneyhteyksiä hyväksikäyttäen vaatii kehittämistä. Tällaisissa ohjelmiston rakentamista koskevissa projekteissa ainakin minulla meni joskus yli hilseen eli projektin yhteydessä pitäisi huomioida että mukanaolevien kaupunkien edustajat ovat yleensä virkamiehiä joilla ei ole kovinkaan laajaa tuntemusta it-alalta. Eli projektia tulisi vetää enemmän kansantajuisesti. Tietotekniikan asiantuntemus tulee olla vahva asianosaisilla. Mitkä olivat pahimmat ongelmat projektissa, mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Tilaajia oli liikaa; osa tilaajista oli liian passiivisia. Liikennöitsijöiden asiantuntemus olisi voimakkaammin pitänyt ottaa mukaan hankkeeseen. SMS-palvelu olisi pitänyt toteuttaa myöhemmin projektin aikana; nyt se otettiin käyttöön jo elokuussa 2003, eikä sitä ole käytetty kuin harvoissa testitapauksissa. Kaikki kaupungit maksavat palvelusta kuitenkin ylläpitomaksua joka kuukausi. Aikataulu! Osallistujien päätöksentekovaltuuksien puute Paikallisia asiantuntijoita ei muiden kiireiden vuoksi saanut riittävästi osallistumaan järjestelmän määrittelyvaiheeseen. Projekti on tuntunut välillä todella raskaalle. Suurimpana syynä lienee se, että osapuolina projektissa olivat alun alkaen atk:ta sen syvällisemmin ymmärtämättömät joukkoliikenneihmiset ja joukkoliikennettä ymmärtämättömät atk-ihmiset. Kommunikointi osapuolien kesken ei ole ollut mutkatonta (kaksi ammattislangia ei ole kohdannut toisiaan). Projektiin olisi tarvittu tulkki jo heti alusta pitäen. Eräänlainen ongelma oli myös hankeen vetäjän vaihtuminen kaksi kertaa. Tietojen siirto seuraavalle vetäjälle ei tapahtunut aukottomasti (olisiko ollut mahdollistakaan), mistä aiheutui epäselvyyksiä esim. heilurilinjojen rakenteen osalta. Ohjelma sisältö määritettiin määrittelydokumentissa kuten kai pitääkin. Paksu määrittelydokumentti toimitettiin tilaajille hyväksyttäväksi erittäin kiireellisellä aikataululla. Projektin myöhäisemmässä vaiheessa on törmätty asioihin, jotka olisi pitänyt

11 määritellä jo em. dokumentissa. Tilaajien osaamattomuuden vuoksi asiat jäivät määrittelemättä. Välillä on tuntunut jopa kohtuuttomalle, että projektin alkumetreillä olisi pitänyt osata määritellä ohjelma, jonka lopputuloksestakaan ei ollut selkeää kuvaa Projekti opetti, että seuraaviin hankkeisiin tulee varata jo suosiolla runsaasti aikaa. Tuottajan tulisi tuntea tuote paremmin jo tarjousvaiheessa, jotta voi tilaajille kertoa mahdollisista ohjelman edellyttämistä lisäpalikoista, jotka nostavat kokonaiskustannuksia. Lisäpalikoiden ja muiden oheistuotteiden hinnat ovat tilaajien näkökulmasta kalliita. SMS-palvelua ei ole tarvittu vielä lainkaan, vaikka se otettiin käyttöön jo elokuussa Kaupungit maksavat siis joka kuukausi palvelusta, jota ei voi käyttää. Aikataulussa pysymättömyys. Katso edellä. Tilaajan oikeuksien tarkka määrittäminen ja tarvittavien lisätöiden määrän määrittäminen tarkemmin.

12 Lisätietoja projektista seuraavilta henkilöiltä Asko Ruohtula Liikennesuunnittelija n kaupunki / Tekninen virasto Rantakatu 13, p tai fax sähköposti: asko.ruohtula@jns.fi Kari Toivonen Järjestelmäasiantuntija n kaupunki/atk-keskus PL p kari.toivonen@kouvola.fi Suunnitteluinsinööri Seija Pasanen n kaupungin tekninen virasto, kunnallistekninen osasto Suokatu 42 D, KUOPIO puh. (017) tai Birgitta Nakari liikenneinsinööri Lappeenrannan kaupunki Tekninen keskus, Yhdyskuntatekninen osasto Villimiehenkatu puh , faxi birgitta.nakari@lappeenranta.fi n kaupunki Kaavoitus/liikennesuunnittelu Liikennesuunnittelija Liisa Heikkinen Maaherrankatu puh. (015) / GSM fax (015) liisa.heikkinen@mikkeli.fi