Ikäystävälline n Forssa

Transkriptio

1 Ikäystävälline n Forssa FORSSAN KAUPUNGIN VANHUSPALVELUSUUNNITELMA Perusturvalauta kunta

2 2 Sisällys 1. Johdanto Vanhuspalvelusuunnitelman valmistelutyön lähtökohdat Nykytilan ja toimintaympäristön kuvaus Väestörakenne ja ennuste Ikääntyneiden toimintakyky Kunnan taloudellinen tilanne ja henkilöstöresurssit Ikääntyneiden Ikääntyneiden palvelujen organisoituminen Ikääntyneiden palvelujen kattavuus Kotona asumista tukevat avo Kotihoito Kotihoidon tuki Päivätoiminta Omaishoidontuki Palveluasuminen Tuettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Lyhytaikais ja jaksottaishoito sekä tilapäisasuminen Terveys Ikäystävällinen Forssa Palvelurakenteen määrälliset tavoitteet Toimenpiteet vuosille Toimintasuunnitelman seuranta ja raportointi Yhteenveto Lähteet... 51

3 3 1. Johdanto Forssan kaupungin vanhuspalvelustrategia vuosille on toiminut kaupungin vanhuspalvelujen uotannon suunnittelun ja johtamisen apuvälineenä. Palvelurakenteen ja lainsäädännön muutosten myötä vanhuspalvelustrategian päivittäminen on todettu tarpeelliseksi. Forssan kaupunginhallitus asetti kokouksessaan ohjausryhmän johtamaan vanhuspalvelustrategian päivitystyötä. Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen (STM 2008) mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen ikäpoliittinen strategia (jatkossa käytetään nimitystä vanhuspalvelusuunnitelma). Myös voimaan astuva laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista edellyttää kuntaa laatimaan suunnitelman toimenpiteistään väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Forssan kaupungin vanhuspalvelusuunnitelman lähtökohtana ovat edellä mainittu Sosiaali ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista (980/2012) ja Forssan kaupunkistrategia. Vanhuspalvelusuunnitelma sisältää palvelurakenteeseen ja palvelujen tuottamiseen liittyvät keskeiset linjaukset. Se perustuu väestön hyvinvoinnin ja palvelujen nykytilan analyysiin sekä muutosten ennakointiin. Lähtökohtana ovat väestön tarpeet, paikalliset olot ja kaupungin voimavarat. Vanhuspalvelusuunnitelma kohdistuu pääosin 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteeseen. Keskeisenä tavoitteena on kehittää pitkäjänteisesti ikääntyneiden palveluja, joita he tarvitsevat ikääntymisen eri vaiheissa. Valtakunnallisissa vanhuspolitiikan tavoitteissa korostetaan yhtenevästi terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisäämistä, ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämistä, väestöryhmien välisten terveyserojen pienentämistä sekä mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaamista. Elinajanodotteen kasvaessa ikääntyminen nähdään monivaiheisena ja toimintakykyisenä, minkä vuoksi ensisijaista on kehittää kaupungin palveluja itsenäistä selviytymistä tukeviksi, jotta ammatillisten sosiaali ja terveyspalvelujen osuus ikääntyneen elämässä jäisi mahdollisimman pieneksi. Väestön terveyden ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä yhteiskunnan kaikkien sektoreiden yhteistyö on tärkeää. Tässä vanhuspalvelusuunnitelmassa käytetään pääosin käsitettä ikääntynyt tarkoitettaessa 75 vuotta täyttänyttä henkilöä. Vanhuspalveluista puhuttaessa viitataan Forssan kaupungin vanhusväestön

4 4 palvelualueeseen. Yleisesti kuvattaessa kaikkia ikääntyneille suunnattuja palveluja käytetään käsitettä ikääntyneiden. 2. Vanhuspalve lusuunnite lman valmiste lutyön lähtökohdat Forssan kaupungin vanhuspalvelustrategia vuosille on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Strategia on toiminut kaupungin vanhuspalvelujen uotannon suunnittelun ja johtamisen apuvälineenä. Vanhuspalvelustrategia on viiden vuoden takaa ja sen näkökulmassa ovat etualalla vanhustenhuollon organisointiin ja tehostetun palveluasumisen järjestämiseen liittyvät kysymykset. Vaikka aikaisemmassa vanhuspalvelustrategiassa ennaltaehkäisevät jäivät jossain määrin takaalalle, siitä huolimatta palveluja on ansiokkaasti kehitetty muun muassa osana seudulla toteutettuja kehittämishankkeita. Forssan kaupunginhallitus asetti kokouksessaan ohjausryhmän johtamaan vanhuspalvelustrategian päivitystyötä. Ohjausryhmän jäseniksi nimettiin: Merja Augustin, perusturvalautakunnan pj, työryhmän puheenjohtaja Mika Penttilä, kaupunginhallituksen pj, työryhmän varapj Taisto Teräs, perusturvalautakunnan varapj Seppo Nurmi, vanhusneuvoston puheenjohtaja Markku Puro, yhtymäjohtaja, Forssan seudun terveyskeskus kuntayhtymä (myöhemmin FSTKY) Leena Järvenpää, talousjohtaja, Forssan kaupunki Jukka Perälä, kiinteistöpäällikkö, Forssan kaupunki Katja Tommiska, perusturvajohtaja, Forssan kaupunki Tuula Suominen, vanhuspalvelujohtaja, Forssan kaupunki, työryhmän sihteeri Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuussa, yhteensä kokoontumisia on ollut neljä. Ohjausryhmä on kuullut yhteistyötapaamisessa keskeisten yhteiskumppanien, kuten yhdistysten, yksityisten palveluntuottajien ja oppilaitosten, edustajia. FSTKY:n Osaamiskeskus toimintaa ohjausryhmälle esitteli Jarmo Ruohonen, perusterveydenhuollon johtava lääkäri. Vanhuspalvelusuunnitelman valmistelutyöhön liittyen tutustuttiin opintokäynneillä senioriasumiseen Tampereen Vaskikodeissa ja matalan kynnyksen neuvontapalveluihin Hämeenlinnan Kastellissa. Vanhuspalvelustrategia nimen sijaan ohjausryhmä päätti nimetä nyt valmistuneen asiakirjan vanhuspalvelusuunnitelmaksi. Tämä johtuu siitä, että laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

5 5 tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista 980/2012 (voimassa alkaen) edellyttää, että kunnan tulee laatia valtuustokauden mittainen suunnitelma toimenpiteistä, joilla tuetaan ikääntynyttä väestöä. Perusturvalautakunnan on arvioitava vuosittain tilannetta ja suunnitelman toteutumista. Suunnitelman tulee sisältää seuraavia asioita: arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä; määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi; määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi, sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi; määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä toimialojen välillä, julkisten tahojen, yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa. Vanhuspalvelusuunnitelma on laadittu tilanteessa, jossa sotepalvelujen toimintaympäristö elää voimakasta murroskautta. Tehtyjen päätösten mukaan (kaupunginvaltuusto ) viimeistään 2015 vuoden alusta vanhus ovat osa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymää. Muutoksia suunnitelmiin voivat tuoda parhaillaan meneillään olevat sote ja kuntauudistusselvitykset. Uudistuksia valmistelevalta työryhmältä odotetaan väliraporttia kesäkuussa ja loppuraporttia vuoden 2013 lopussa. Huolimatta siitä, että sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämistavat sekä kuntien organisoituminen ovat parhaillaan avoimia kysymyksiä, tulee kuntien joka tapauksessa lain mukaan huolehtia ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä, kustannusvaikuttavuudesta ja riittävyydestä. Palvelut voidaan järjestää tuottamalla ne itse, yhteistyössä toisen kunnan kanssa, ostopalveluna tai vaihtoehtoisesti palvelusetelillä. Seuraavaksi luvussa kolme luodaan katsaus nykytilanteeseen toimintaympäristön ja vanhuspalvelujen näkökulmasta. Luvussa 4 esitellään nykyinen vanhuspalvelujen kokonaisuus. Luvussa 5 esitetään keskeiset kehittämissuunnitelmat tälle valtuustokaudelle. Luvussa 6 esitetään toimintasuunnitelman raportoinnin ja seurannan suunnitelma. Lopuksi luvussa 7 esitetään lyhyt yhteenveto suunnitelman tavoitteista, kustannusvaikutuksista ja vaikuttavuudesta.

6 6 3. Nykytilan ja toimintaympärist ön kuvaus 3.1 Väestörakenne ja ennuste Forssan kaupungissa asui vuoden 2012 lopulla asukasta, joista 11,5 % oli 75 vuotta täyttäneitä (taulukko 1). Vastaava osuus koko maassa oli 8,3 %. Forssan ikärakenne on nykytilanteessa keskimääräisesti muuta maata haasteellisempi. Muuhun maahan verrattuna muun kuin suomen tai ruotsin kielisten osuus on kuitenkin kaikissa ikäryhmissä pienempi. Tämä tarkoittaa sitä, että lähitulevaisuudessa Forssan kaupungin osalta ei ole merkittäviä paineita ikääntyneiden maahanmuuttajien palvelujen kehittämisen osalta. Taulukko 1. Väestö iän, sukupuolen ja kielen mukaan Forssassa (Tilastokeskus 2013). Ikäryhmä Miehet Naiset suomi ruotsi Muu suomi ruotsi Muu Ikäryhmissä yhteensä Yhteensä Väestön kasvun ennakoidaan tulevaisuudessa olevan Forssassa vähäistä (kuvio 1). Ikääntyneen väestönosan kasvu sen sijaan on merkittävä. Vastaavanlainen kehitys on nähtävissä myös muualla Suomessa. Ikärakenne on näin ollen palvelujen järjestämisen ja palvelukustannusten kasvun hillitsemisen näkökulmasta erityisen haastava. Suuret ikäluokat alkavat tulla vuoden 2020 tienoilla palvelujen tarpeeseen. Tuolloin 75 vuotta täyttäneitä on väestöennusteen mukaan 2405, mikä on viidennes enemmän kuin vuonna 2012.

7 Kuvio 1. Forssan väestöennuste tilastokeskuksen ennusteiden mukaan. (Hämeen liitto, 2013) Nykytilanteessa on haasteellista arvioida erityisesti muuttoliikkeen ja lainsäädännön muutosten vaikutusta väestökehitykseen. Nykytilanteessa Forssa on muuttotappiokunta, samoin kuin muutkin LounaisHämeen kunnat. Ikäryhmittäistä muuttoa Forssaan kuitenkin tapahtuu. Viime vuosina on ollut havaittavissa ikääntyneen väestön muuttoliikennettä Forssaan erityisesti LounaisHämeen kunnista. Muuttoliikettä voi lisätä muun muassa suurten ikäluokkien paluumuutto Forssaan. Muuttoliikettä on aiheuttanut nykytilanteessa vähäisissä määrin Kotikuntalain 201/ :n 2 kohdan muuttuminen vuoden 2011 alusta sekä siihen liittyvän sosiaali ja terveydenhuollon lainsäädännön muuttuminen siten, että sosiaali ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä on mahdollista valita kotikuntansa. Tämä koskee muun muassa ympärivuorokautisessa hoidossa asuvia ikääntyneitä ja kehitysvammaisia, jotka haluavat muuttaa esimerkiksi lähelle sukulaisiaan. Huolimatta ennakkoodotuksista lain muutos ei ole aiheuttanut vilkasta muuttoliikettä. Kotikuntalain perusteella Forssaan muuttaneita oli palvelujen piirissä yksi henkilö. Lisäksi muuttoja Forssasta muiden kuntien tehostetun palveluasumisen yksiköihin oli vireillä 1, mutta yhtään asiakasta ei ole vielä muuttanut Forssasta Kotikuntalain perusteella. Sotiemme veteraanit ovat yksi ikääntyneiden erityisryhmä, joiden arjontaan on kiinnitetty erityistä huomiota viime vuosina. Sotainvalidien määrä on Suomessa vähentynyt koko ajan. Sotainvalideja ja rintamaveteraaneja on Forssassa yhteensä 168 henkilöä. Heistä 14 on yli 20 %:n sotainvalideja. Vielä elossa olevat sotainvalidit ja heidän puolisonsa tarvitsevat ikääntyessään yhä enemmän hoitoa, kuntoutusta ja erilaisia palveluja. Itsenäinen kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään on sekä sotainvalidin että yhteiskunnan kannalta vaihtoehdoista paras ja inhimillisin. Valtiokonttori korvaa kunnille kustannukset, jotka aiheutuvat vähintään 20 prosentin sotainvalidien kotipalveluista, asumispalveluista, omaishoidon tuesta sekä avokuntoutuksesta ja vähintään 25

8 8 prosentin sotainvalidin laitoshoidosta. Valtiokonttori korvaa kunnille myös rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset. Rintamaveteraaneille on kohdennettu vuodesta 2011 alkaen varoja rintamaveteraanien kotona asumista tukevien kunnallisten avopalvelujen järjestämiseen Ikääntyne ide n toimintakyky Ikääntymisen monivaiheisuus Elinajanodotteen kasvaessa ikääntyminen nähdään monivaiheisena. Työuran päättymisen ja varsinaisen vanhuuden väliin on pitkän iän oloissa muodostunut uusi elämänvaihe, jota suurin osa vanhuuseläkeläisistä elää varsin aktiivisesti ja käyttää tarvittaessa samoja sosiaali ja terveyspalveluja kuin muukin väestö. Tämä väestöryhmä on tärkeä voimavara omais/läheisavun tuottajana, kolmannen sektorin vapaaehtoistoimijoina ja veronmaksajina. Ikääntyessä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky heikkenee asteittain. Yleensä toimintakyvyn alenemiseen liittyy jokin rappeuttava pitkäaikaissairaus. Aluksi karsiutuvat vaativimmat toiminnot, kuten yhteiskunnallinen harrastustoiminta. Seuraavassa vaiheessa ongelmia ilmenee niin sanotuissa välinetoiminnoissa, kuten pankkiasioiden hoitamisessa, siivouksessa ja puhelimen käytössä. Lopulta toimintakyvyn heikkeneminen ulottuu päivittäisiin perustoimintoihin. Usean ikääntyneiden toimintakyvyn heikkeneminen voi johtua myös akuutista sairaudesta kuten aivoverenkiertohäiriöstä. Nykyisin noin joka neljäs 75 vuotta täyttänyt henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi säännöllisiä palveluja, kuten kotihoitoa ja/tai ympärivuorokautista hoivaa. Suurin arve alkaa yhä useammilla vasta 85 ikävuoden saavuttamisen jälkeen. Noin puolet 85 vuotta täyttäneistä tarvitsee ulkopuolista apua. Hoidon ja palvelujen tarve on suurimmillaan elämän viimeisinä vuosina, tämä aiheuttaa korkeiden sosiaali ja terveydenhuollon kustannusten painottumista kahteen viimeiseen elinvuoteen. Ikääntyneen väestön terveydentila Väestön terveydentilan osalta keskeisinä seurantaindikaattoreina ikääntyneiden näkökulmasta ovat erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden ja kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää seurantatietoja osana Terveys 2015 ohjelman toteutumisen seurantaa. Terveys 2015 on pitkän aikavälin terveyspoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on ollut terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen (THL 2001).

9 9 Forssassa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on hieman muuta maata korkeampi (kuvio 2). Tarkasteltaessa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuutta havaitaan kuitenkin, että se on keskeisten kansantautien (kuten diabeteksen, sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin ja astman) osalta muuta maata alhaisempi tai samalla tasolla. Forssassa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on hieman muuta maata korkeampi (kuvio 3) Forssa Forssa Forssan seutukunta Forssan seutukunta 30 Koko maa 30 Koko maa Kuvio 2. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotta täyttäneet (%), vastaavanikäisestä väestöstä. (THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013). Kuvio 3. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (%) vastaavanikäisestä väestöstä. (THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013). Vanhuspalvelujen asiakkaiden toimintakyky Vuosien mittaan vanhuspalvelujen piirissä olevien asiakkaiden ikärakenne ja toimintakykyisyys ovat muuttuneet merkittävästi. Forssan kaupungin kotihoidon asiakkaaksi tuleva henkilö on tyypillisimmin 80 vuotta täyttänyt nainen. Seurantatilastojen ( ) mukaan yli puolet säännöllisen kotihoidon asiakkaista oli iältään 85 vuotta täyttäneitä. Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyneen henkilön ikä oli keskimäärin 83 vuotta (vaihteluväli 65 98). Tehostetun palveluasumisen asiakkaista 71 % oli 85 vuotta täyttäneitä. Forssan seudulla asiakkaan toimintakykyä arvioidaan käyttämällä toimintakyvyn arviointimittareita (mm. RAVA ja MMSE), joiden avulla arvioidaan fyysistä toimintakykyä ja arjessa selviytymistä sekä muistia ja kognitiivisia taitoja (mittareiden kuvaukset liitteessä 1). RAVA toimintakykymittarilla arvioituna vanhuspalvelujen painopiste on siirtynyt vaativamman hoivan asiakkaisiin. Forssan

10 10 kaupungin vanhuspalvelujen piirissä olevien asiakkaiden toimintakyky ja sen kehitys hoitomuodoittain vuosina on esitettynä kuviossa ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kotihoito Tuettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Kuvio 4. Vanhuspalvelujen asiakkaiden toimintakyky hoitomuodoittain RAVAtoimintakykymittarilla arvioituna vuosina Ikääntyneiden asuminen ja toimeentulo Yksin asuvien lukumäärä ja osuus on indikaattori, jolla on merkitystä suunniteltaessa palvelujen järjestämistä. Forssassa on hieman maan keskiarvoa enemmän yksin asuvia 75 vuotta täyttäneitä (kuvio 5). Yksin asuvista suurempi osa on naisia. Yksin asuminen vaikeuttaa toimintakyvyltään heikentyneiden, erityisesti muistihäiriöistä kärsivien kotona asumista ja lisää tuen ja palvelujen tarvetta sekä ympärivuorokautisen hoivan tarpeen riskiä. Köyhyys puolestaan on taustatekijä, joka vaikuttaa monella tavalla sairastavuuteen, palvelujen tarpeeseen ja kykyyn hankkia maksullisia palveluja. Täyttä kansaneläkettä saavat 1 vain ne, joilla ei ole ansioeläkettä tai se on hyvin pieni, jolloin täyden kansaneläkkeen saajien lukumäärä ja prosentuaalinen osuus kuvaa indikaattorina vähätuloisuutta ja heijastaa köyhyyttä. Forssassa 65 vuotta täyttäneistä täyttä kansaneläkettä saavien osuus on selvästi muuta maata alhaisempi (kuvio 6), vaikka tulotaso on Forssassa keskimääräistä alhaisempi. 1 Ikääntynyt saa täyttä kansaneläkettä, kun hänellä ei ole lainkaan työeläkettä tai se on määrältään hyvin pieni. Vuonna 2013 työeläkkeen bruttoyhteismäärä on enintään 55,62 /kk.kun henkilöllä on työeläkkeitä enemmän, kansaneläke pienenee tai sitä ei saa lainkaan.

11 Forssa 3,5 3 2,5 Forssa Forssan seutukunta Koko maa 2 1,5 1 0,5 Forssan seutukunta Koko maa Kuvio 5. Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä (%) vastaavanikäisestä asuntoväestä Forssassa vuosina (THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013). Kuvio 6. Täyttä kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä Forssassa vuosina (THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013). Ikääntyneillä palvelujen ja avun tarvetta aiheuttavia tekijöitä Useat sairaudet, toimintakyvyn ja elämäntilanteen muutokset saattavat aiheuttaa ikääntyneillä palvelujen ja avun tarvetta vähintään tilapäisesti. Tässä luvussa tarkastellaan muutamia keskeisiä edellä mainittuja muutoksia, jotka erityisesti ovat nykytilanteen valossa ikääntyneillä kasvavia palvelujen ja avun tarvetta aiheuttavia tekijöitä. Muistisairaud et ovat suurin yksittäinen elämänlaatua heikentävä ja avun tarvetta aiheuttava tekijä. Kansallisen muistiohjelman (STM 2012) tavoitteena on edistää muistisairauksien varhaista toteamista ja hyvän hoidon edistämistä. Muistisairauksien varhainen toteaminen ja hyvät hoitokäytännöt, sekä monipuoliset kotona asumista tukevat, viivästyttävät raskaimpien palvelujen tarvetta jopa usealla vuodella. Suomessa muistisairaita hoidetaan useammin laitoksissa kuin muissa EUmaissa. Arvioiden mukaan keskimäärin kolme neljästä muistisairaasta tarvitsee kuitenkin sairauden edetessä ympärivuorokautista hoitoa. Nykyisistä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista yli 80 %:lla on muisti heikentynyt. Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä tulee lisääntymään väestön ikääntymisen myötä vuoteen 2030 saakka. Keskivaikean tai vaikean muistisairauden esiintyvyys Suomessa on vuotiailla 11 % ja 85 vuotta täyttäneillä 35 %. Arvioiden perusteella vuonna 2025 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia olisi Forssassa yli 650 henkilöä (kuvio 7).

12 Kuvio Muistisairaiden osuuden kehitys Forssassa väestön ikääntyessä vuosina vuotta täyttänyt väestö 65 vuotta täyttäneitä muistisairaita Ikääntyneid en ka atumiset ovat keskeinen kotona asumista uhkaava tekijä. Tutkimusten mukaan kaatumisriskiä lisäävät useat tekijät, kuten liikkumiseen ja tasapainoon liittyvät asiat ja aiemmat kaatumiset, ravitsemus ja erilaiset sairaudet sekä lääkehoidot. Riskitekijät esiintyvät vain harvoin yksinään, vaan ne kasaantuvat tyypillisesti samoille ihmisille. Vaikka kaatumisella ei olisi välittömiä itsenäistä selviytymistä heikentäviä vaikutuksia, se saattaa aiheuttaa kaatumisten pelkäämistä, mikä taas voi johtaa riskien välttämiseen, toimintakyvyn heikkenemiseen, sosiaalisten kontaktien vähenemiseen ja kasvaneeseen kaatumisriskiin. Vähäiset sosia aliset kontaktit, masennus ja yksinäisyys ennakoivat heikkoa kotona selviytymistä. Yksinäisyys koskettaa eri tavoin monia iäkkäitä. Suomalaisista iäkkäistä 5 10 % kokee tutkimusten mukaan usein tai aina yksinäisyyttä. Kotona yksin asuvat, huonokuntoiset, masentuneet ja heikon tukiverkoston omaavat vanhukset tarvitsevat eniten myös kotihoidon palveluja. Hajaasutusalueella haasteena on siellä asuvien vanhusten tukiverkoston ja palvelujen väheneminen. Ikääntyneid en alkoholinkäyttö on lisääntynyt 1990 luvun alusta lähtien ja raittiiden osuus on vähentynyt. Erityisesti huomioitavaa on iäkkäiden naisten lisääntynyt alkoholin käyttö. Tilastojen (THL 2011) mukaan Forssan seudulla ostetaan alkoholijuomia 100 %:n alkoholina 12,2 litraa asukasta kohden, mikä on merkittävästi enemmän koko maan lukuun verrattuna (7,7 l/asukas). Forssan alkoholijuomien kulutusta tilastojen valossa nostaa todennäköisesti seudun muiden kuntien asukkaiden asiointi Forssassa. Ikääntyneiden alkoholijuomien kulutuksesta ei ole erikseen tietoja saatavilla. Tulevaisuudessa alkoholinkäytön ehkäisyyn ja tunnistamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska erityisesti suurten ikäluokkien alkoholin käyttö on runsaampaa kuin tämän hetken iäkkään väestön.

13 13 Ikääntyneiden alkoholinkäyttö vaikuttaa moninaisiin fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja kognitiivisiin seikkoihin toimintakykyä heikentävästi lisäten mm. kaatumisriskiä, masennusta ja sekavuutta. Runsas alkoholinkäyttö lisää myös muistisairauksien riskiä. Ikääntyneiden lisääntynyt alkoholinkäyttö on siten selkeästi kotona asumista vaarantava tekijä. 3.3 Kunnan taloudellinen tilanne ja henkilöstöresurssit Käyttökustannusten kasvu ja huoltosuhteen heikkeneminen Nykytilanteessa kuntien sosiaali ja terveydenhuollon menot lohkaisevat suurimman osan kuntien menoista. Asukaslukuun suhteutetut sosiaali ja terveydenhuollon menot vaihtelevat suuresti kuntien välillä, mikä voi johtua väestörakenteesta, kuntalaisten erilaisista tarpeista, paikallisesta päätöksenteosta tai kunnan ulkopuolisista tekijöistä, kuten lääkinnällisen teknologian kehittymisestä, henkilöstökustannuksista ja pitkistä välimatkoista. Seuraamalla kunnan omia käyttökustannuksia saadaan tietoa kustannusten kehityksestä sekä palvelurakenteen muutosten vaikutuksista. Forssan kaupungin osalta käyttökustannukset ovat vuosina pysyneet kotihoidon osalta samana, laitoshoidon osalta pienentyneet ja muiden vanhusten ja vammaisten palvelujen osalta kasvaneet palvelurakenneuudistuksen myötä (kuvio 8) Forssa Forssan seutukunta Koko maa Koti Muut vanhusten ja vammaisten Vanhusten laitos Kuvio 8. Kotihoitopalvelujen, muiden vanhusten ja vammaisten palvelujen sekä vanhusten laitospalvelujen käyttökustannukset (1000 ) vuosina (THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013). Kuvio 9. Väestöllinen huoltosuhde Forssassa, Forssan seutukunnalla ja koko maassa vuosina (THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013).

14 14 Vanhusten ja vammaisten palvelujen kustannusten kasvu selittyy vanhusten palvelujen osalta tehostetun palveluasumisen kasvulla vuonna 2011 toteutetun palvelurakenteen muutoksen myötä. Forssan kaupungin vanhusten ja vammaisten palvelujen kustannukset kasvoivat, kun entisten vuodeosastojen asukkaat siirrettiin tehostetun palveluasumisen yksikköihin. Lisäksi vammaispalvelujen kustannusten kasvu kuitenkin vaikuttaa tähän ryhmään merkittävästi. Vammaispalvelujen kustannusten kasvu on ollut merkittävää henkilökohtaisen avun tultua vuoden 2009 lakiuudistuksen yhteydessä subjektiiviseksi oikeudeksi Kustannusten kasvusta huolimatta Forssan kaupungin osalta terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut 2 kustannukset olivat vuonna %, vuonna % ja vuonna % alle maan keskiarvon. Tarvevakioituja kustannuksia kuntien välillä vertailtaessa on huomioitava, että kustannuksiin vaikuttavat arpeiden lisäksi muun muassa oiminnan tehokkuus sekä julkisten ja yksityisten palvelujen tarjonta. Pienet kustannukset voivat johtua esimerkiksi toiminnan tehokkuudesta, julkisten palveluiden huonosta saatavuudesta tai yksityisten palveluiden laajasta käytöstä. Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista (980/2012) on arvioitu aiheuttavan kunnille kustannusten kasvua portaittain vuodesta 2013 vuoteen Kustannusten kasvu jatkuu tämän jälkeen edelleen johtuen ikärakenteen kehityksestä. Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuvat kuntien tarpeesta lisätä henkilöstöresurssejaan tai ostopalvelujaan, jotta ikääntyneen väestön hyvinvointia tukevat voidaan järjestää ja iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeisiin voidaan vastata lain edellyttämällä tavalla. Sosiaali ja terveysministeriö tullee ohjeistamaan kuluvana vuonna kuntia omaishoidon tuen palkkioiden sekä tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen osalta, millä saattaa olla myös vaikutusta vanhuspalvelujen kustannusten kehitykseen. Kuntien taloudelliset resurssit kaventuvat tulevaisuudessa suhteessa lisääntyvään tarpeeseen. Forssassa sekä väestöllinen huoltosuhde 3 on koko maan keskiarvoa huomattavasti korkeampi, mikä tekee taloudellisilta näkymiltään tilanteen muuta maata haasteellisemmaksi (kuvio 9). Etenkin vanhusväestön määrän huomattava kasvu Forssassa nostaa väestöllistä huoltosuhdetta entisestään tulevaisuudessa. Forssan kaupungin asukkaista yhä useampi on eläkeläinen (kuvio 10). Taloudellisen 2 Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut kustannukset tarkoittavat sitä, että jokaisella kunnalla on asukaskohtainen arvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida miten asukkaiden arpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kunnan palveluihin käyttämät rahat suhteutetaan asukkaiden arpeisiin ja näin saadaan tietoa, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. 3 Huoltosuhteella voidaan tarkoittaa joko väestöllistä huoltosuhdetta tai taloudellista huoltosuhdetta. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään eli huollettavien määrän sataa työikäistä kohti. Tämä tunnusluku mittaa siis ainoastaan ikärakennetta, eikä huomioi mitenkään sitä, tekeekö ihminen työtä vai ei. Taloudellinen huoltosuhde sen sijaan kuvaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta yhtä työllistä kohti. Mitä alhaisempia luvut ovat, sitä parempi tilanne on.

15 15 huoltosuhteen osalta keskeinen haaste on muuta maata vähäisempi työllisten osuus. Työllisiä Forssan kaupungissa oli vuonna 2011 THL:n (2013) tietojen mukaan ollut 39,7 % väestöstä. Vastaava luku oli Forssan seudulla 41,3 % ja koko maassa 43,6 %. Kuvio 10. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Forssassa vuosina (Tilastokeskus 2013). Taloudellisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan vanhuspalveluissa toimintatapojen arviointia ja uusien menetelmien käyttöönottoa sekä laajaalaista yhteistyötä. Lähitulevaisuudessa tulee arvioida erityisesti hyvinvointiteknologian käytettävyys, jonka odotetaan hillitsevän väestön ikääntymisestä johtuvan palveluntarpeen aiheuttamien kustannusten kasvua. Vanhuspalvelujen henkilöstö ja henkilöstömitoitus Vanhuspalveluissa on tällä hetkellä yhteensä 150 vakituista vakanssia. Henkilöstöä on jonkin verran enemmän, koska osa työntekijöistä tekee esimerkiksi 50 % vakanssia. Lisäksi vanhuspalveluissa työskentelee joukko sijaisia. Henkilöstöstä 40 työskentelee kotihoidossa ja 106 palveluasumisessa (taulukko 2). Osa työntekijöistä on keskitetyissä palveluissa, kuten neuvonta, arviointi ja kuntoutustehtävissä. Vanhuspalvelujen johtamista on vahvistettu vuoden 2011 organisaatiomuutoksissa. Tällöin yksiköt pääsääntöisesti eriytettiin ja yksiköihin tuli lähiesimiehet. Lähiesimiestyö on vahvistanut organisaation toimivuutta ja vaikuttavuutta.

16 16 Taulukko 2. Vanhuspalvelujen henkilöstö ammattiryhmittäin Kotihoito Tuettu palveluasuminen Tehtävänimike Lkm Tehtävänimike Lkm Kotihoidon ohjaaja 2 Asumispalveluohjaaja 1,5 Sairaanhoitaja 6 Sairaanhoitaja 2,5 Hoitaja 31,5 Hoitaja 24 Muut (osastoapulainen, palvelusihteeri) 1,5 Tehostettu palveluasuminen Muut Tehtävänimike Lkm Tehtävänimike Lkm Tiimin vetäjä 6 Asumispalvelujohtaja 1 Sairaanhoitaja 7,5 Vanhuspalvelusuunnittelija 1 Hoitaja 57,5 Viriketoiminnanohjaaja 1 Osastoapulainen 3 Kuntohoitaja 1 Henkilöstömääriä suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kulloinkin voimassaolevia sosiaali ja terveysministeriön suosituksia henkilöstömääristä. Valtakunnallisten suositusten lisäksi huomioidaan aina myös toiminnalle asetetut tavoitteet sekä asiakkaid en toiminta kyky ja hoitoisuus. Suositukset koskevat tällä hetkellä ympärivuorokautista hoitoa. Alustavan tiedon mukaan Sosiaali ja terveysministeriö valmistelee kotihoidon henkilöstömitoitusta. Ympärivuorokautisen hoidon vähimmäishenkilöstömitoitus on 0,5 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Henkilöstömitoitus 0,6 katsotaan suositeltavaksi, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarvetta. Hyvä henkilöstömitoitus on 0,7 0,8. Henkilöstömitoitukseen lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, kuten hoitajat, sairaanhoitajat ja osastoapulaiset. Yksikössä toimivat osastoapulaiset, joilla ei ole sosiaalitai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain sillä osuudella, kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten auttamista peseytymisessä, ruokailussa ja wckäynneillä.

17 17 Nykytilanteessa Forssassa ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,55. Mitoitus vaihtelee yksiköittäin yksikön asukasmäärän mukaan. Pienissä yksiköissä henkilöstömitoitus on suhteellisesti korkeampi, koska työvuorojen toteutuminen kolmessa vuorossa edellyttää vähintään 7,5 työntekijää/yksikkö. Forssan kaupungin vanhuspalvelujen jokaisessa tehostetun palveluasumisen yksikössä on yöllä hoitaja. Vanhuspalvelulakia valmisteltaessa henkilöstömitoituksista käytiin laajaa keskustelua, mutta varsinaisessa laissa ei ole tarkasti säädetty henkilöstömitoituksesta. Laissa todetaan, että toimintayksikössä olisi oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta, ja joka turvaa heille laadukkaat. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, minkä verran henkilöstöä toimintayksikössä on oltava iäkästä henkilöä kohden, ja mitkä kelpoisuusvaatimukset tämän henkilöstön tulee täyttää. Mikäli tulevaisuudessa asetettaisiin tarkat henkilöstömitoitukset ja edellytettäisiin esimerkiksi henkilöstömitoitusta 0,6 työntekijää/asiakas tarkoittaisi se nykyiseen henkilöstöön 6,5 työntekijän lisäystä, minkä vuosikustannus olisi sijaiskustannuksineen noin euroa/vuosi (vuoden 2013 kustannustasolla arvioituna). Vastaavasti mikäli henkilöstömitoitustavoitteet asetettaisiin 0,7 0,8 työntekijää/asiakas, tarkoittaisi se nykyiseen henkilöstöön työntekijän lisäystä. Kustannuksia tästä aiheutuisi vuositasolla sijaiskustannuksineen noin 1,2 1,3 miljoonaa euroa ( vuoden 2013 kustannustasolla arvioituna). Henkilöstön osaaminen Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan vanhuspalveluissa toimivilta edellytetään sosiaali ja /tai terveysalan koulutusta. Forssan kaupungin vanhuspalvelujen henkilöstöstä suurimmalla osalla (97 %) on sosiaali ja/tai terveysalan koulutus. Vanhuspalvelujen työntekijöistä 18,5 työskentelee sairaanhoitajan ja 115 puolestaan hoitajan vakanssilla. Sairaanhoitajien vakansseilla työskentelevien osuus muusta henkilöstöstä on esitettynä kuviossa (11). Huomioitavaa on, että suurimmalla osalla tiiminvetäjistä on sairaanhoitajan koulutus, mikä vahvistaa sairaanhoidollista osaamista tehostetussa palveluasumisessa.

18 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2 1,5 31,5 6 Kotihoito 24 57,5 2,5 7,5 Tuettu palveluasuminen 9 Tehostettu palveluasuminen Muut Hoitajia Sairaanhoitajia Kuvio 11. Kotihoidon, tuetun palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen henkilöstön jakautuminen ammattiryhmittäin ( ). Vanhuspalveluissa toteutetaan täydennyskoulutusta vuosittain koulutussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma laaditaan huomioiden palvelualueen yleiset kehittämistarpeet sekä henkilöstön kehityskeskusteluissa ja/tai osaamiskartoituksessa esille tulleet tarpeet. Täydennyskoulutusta järjestetään palvelualueella sisäisenä koulutuksena, perusturvan yhteisinä koulutuksina ja osallistumalla FSTKY:n tarjoamiin koulutuksiin Osana vastuutehtäviään henkilöstö voi osallistua myös valtakunnallisiin koulutuksiin. Täydennyskouluttautumisen keskeisinä tavoitteina ovat sosiaali ja terveysalan täydennyskoulutusvelvoitteiden toteutumisen lisäksi henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Koulutuksen lisäksi muulla osaamisella on keskeinen merkitys vanhuspalvelujen toteuttamisessa. Henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen rikastuttaa yksiköiden arkea. Erityisenä vahvuutena vanhuspalveluissa on henkilöstön kehittämismyönteisyys ja arjessa syntyvät innovaatiot vanhuspalvelujen oman toiminnan kehittämiseksi. Henkilöstön eläköityminen ja saatavuus Yhtä aikaa väestön ikääntymisen ja arpeiden kasvun lisääntyessä on nähtävissä henkilöstön ikääntyminen ja eläköityvien määrän kasvu seuraavien vuosien aikana. Vanhuspalvelujen vakituisesta henkilöstöstä 64 % on 45 vuotta täyttäneitä ( ) Yli viidennes eläköityy seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Henkilöstön eläköityminen tarkoittaa osaltaan hiljaisen tiedon poistumista ja asettaa haasteita osaamisen rekrytoinnille. Henkilöstövoimavarat on turvattava työvoima ja koulutuspoliittisin keinoin, jotta kasvaviin arpeisiin voitaisiin vastata. Jo nyt on nähtävissä työvoiman saannin vaikeutuminen, jonka vuoksi tulevaisuudessa kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta tulee kiristymään. Haasteena on Forssan kaupungin erottuminen positiivisena ja vetovoimaisena työnantajana muista kaupungeista ja työnantajista. Vanhus on tehostanut työntekijöiden rekrytointia muun muassa tekemällä esitteitä toiminnasta ja osallistumalla rekrytointitapahtumiin yhteistyössä Seuturekry Oy:n kanssa. Seuturekry Oy:ltä hankitaan kaikki alle kolmen kuukauden sijaiset ja lisäksi nykytilanteessa viisi

19 19 lainahoitajaa toimii vanhuspalvelujen pitkäaikaisina sijaisina. Henkilöstön saatavuuden näkökulmasta sosiaali ja terveysalan koulutuksen säilyminen seudulla ja yhteistyö uudentyyppisten koulutusten kuten hoivaavustajakoulutuksen kehittämiseksi on tärkeää. Seudulla on vuonna 2012 valmistunut hoivaavustajia, joiden sijoittumisesta työelämään on myönteisiä kokemuksia. Vanhuspalvelujen yksiköt tarjoavat vuosittain työässäoppimispaikan useille opiskelijoille Työhyvinvointi Henkilöstö voi työssään hyvin, kun se kokee työnsä merkitykselliseksi, tuntee hallitsevansa työnsä ja tulevansa arvostetuksi, oikeudenmukaisesti kohdelluksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi. Henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä vanhuspalveluissa tuetaan Forssan kaupungin työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti. Forssan kaupungin työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa tarjotaan henkilöstölle taloudellisten voimavarojen mukaan. Forssan kaupungissa käytetään varhaisen tuen mallia. Mallin tavoitteena on auttaa erityisesti esimiehiä tunnistamaan työntekijöidensä työkyvyn heikkenemisen merkit ja ryhtyä yhdessä työntekijän kanssa riittävän varhain etsimään myönteisiä ratkaisuja työkyvyn tukemiseksi. Varhaisessa tuessa keskeistä on esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu sekä laajaalainen yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Aikaisen tuen hyöty tulee esiin mahdollisuutena ehkäistä uusia sairauslomia, työkyvyn menetystä ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Myös ikäohjelman tavoitteena on ikäsidonnaisten tekijöiden huomioiminen johtamisessa, työskentelyssä ja työskentelyympäristössä. Työ vanhuspalveluissa on fyysisesti kuormittavaa ja työn keventämisen mahdollisuudet ovat vähäiset. Jokaisen työntekijän kohdalla kuitenkin aina pohditaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa mahdollisuuksia työn kuvan muutoksiin työssäjaksamisen mahdollistamiseksi. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan henkilöstöhallinnon toteuttamilla työtyytyväisyyskyselyillä joka toinen vuosi. Vuoden 2012 alussa tehdyn kyselyn perusteella nousi esille kehitettävinä asioina muun muassa palautteen antaminen siitä, miten työssä on onnistunut, työssä jaksaminen, työyhteisön työilmapiiri, mahdollisuudet vaikuttaa työtä koskeviin asioihin ja työmäärä. Lisäksi seurataan sairauspoissaolojen kehitystä kalenteripäivinä vuosittain (kuvio 12). Laskelmassa ovat mukana kaikki sekä lyhytaikaiset että pitkäaikaiset poissaolot työpäivinä. Poissaoloista suurin osa (80 %) kohdentuu noin viidennekseen henkilöstöstä. Vanhuspalveluissa poissaoloja on enemmän kuin Forssan kaupungin muilla toimialoilla. Poissaolot Forssan kaupungin vanhuspalveluissa ovat keskitasoa verrattuna muuhun kuntaalaan.

20 Vanhus Forssan kaupunki muut Kuvio 12. Vanhuspalvelujen ja muun Forssan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot kalenteripäivinä ja niiden kehitys vuosina Ikääntyne ide n palve lut 4.1 Ikääntyneiden palvelujen organisoituminen Palvelujen monituottajuus Forssan ikääntyneiden palvelujen palvelukartta on kuvattuna taulukossa 3. Palvelujen järjestämisestä vastaavat kaupungin ja FSTKY:n lisäksi useat eri tahot kuten eläkeläis ja potilasyhdistykset, seurakunnat ja yksityiset palveluntuottajat. Ikääntyneiden henkilöiden oma vastuu toimintakykynsä ylläpitämisessä joko itsenäisesti tai omaisten ja läheisten tukemana linkittyy yhteen palvelujärjestelmän toiminnan kanssa. Lähtökohtana Forssan kaupungin vanhuspalveluissa on, että tuotetaan monituottajamallin mukaisesti. Valtaosan ikääntyneiden palveluista tuottaa kaupunki itse. Tarpeen mukaan kaupunki voi tehdä palveluntuottajien kanssa joko varsinaisia ostopalvelusopimuksia tai puitesopimuksia tai hyväksyä palveluntuottajat palvelusetelirekisteriin. Kaupunki on velvollinen ohjaamaan ja valvomaan alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa yksityisestä sosiaalipalvelusta annetun lain (922/2011) perusteella.

21 21 Taulukko 3. Ikääntyvien palvelujen palvelukartta Forssassa. OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN ENNAKOIVA TYÖ PALVELUTARPEEN ARVIOINTI KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT PALVELUASUMINEN Vanhusneuvosto Asiakas/omaisfoorumit Kansalaistoiminta Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Muistineuvola Neuvonta ja ohjaus Teematapahtumat/ ikämessut Vertaistoiminta Palvelutarpeen arviointi Palveluohjaus Sosiaalityö Kotihoito Kotihoidon tuki Omaishoito Jaksohoito ja tilapäinen asuminen Päiväkuntoutus ja päivätoiminta Tuettu (tavallinen) palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Yksityiset: Tehostettu palveluasuminen Intensiivikuntoutus Yksityiset: Siivous, tuki ja koti, päivätoiminta Forssan kaupungin vanhus Forssan kaupunki tarjoaa ikääntyneille asukkailleen lakiin pohjautuvat ja kunnan päättämät vanhus. Tarjottavia palveluja ovat terveydenhoito, sairaanhoito ja hoiva sekä muut ikääntyneen kotona asumista ja hyvinvointia tukevat. Palveluja annetaan laadittujen kriteerien perusteella silloin kun fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen tilanne vaatii. Vanhuspalvelujen tavoitteena on inhimillisen ja hyvän elämän turvaaminen. Vanhus muodostuvat ennakoivan työn ja palvelun tarpeen arvioinnin lisäksi kotona asumista tukevista palveluista sekä palveluasumisesta (taulukko 3 ja kuvio 13). Vanhuspalvelujen toiminnan keskeisenä tavoitteena on kotona asumisen tukeminen. Ennako iva työ kuten muistineuvolatoiminta ja kotihoidon ennaltaehkäisevät käynnit ovat erityisesti riskiryhmiin kohdennettuja palveluja, joiden tavoitteena on varhaisessa vaiheessa tunnistaa kotona selviytymistä uhkaavia tekijöitä ja tukea asiakkaan toimintakyvyn säilymistä. Kaikki asiakkaat vanhuspalvelujen piiriin tulevat arpeen arvioinnin kautta. Palvelutarvearvioinnista vastaavat nykytilanteessa vanhuspalvelusuunnittelija ja kotihoidon buusteri tiimi sekä omaishoidon tuen osalta sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Palveluohjaus, jonka avulla ikääntyneet saavat tietoa tarjolla olevista palveluista ja vaihtoehdoista, on osa jokaisen vanhuspalveluissa työskentelevän tehtävän kuvaa. Ensisijainen palvelumuoto asiakkaille

22 22 on kotona asumista tukevat p alvelut kuten koko kaupungin alueella kattavasti toimiva kotihoito. Kotihoito sisältää kotiin ja tuettuun palveluasumiseen (eli niin kutsuttuun tavalliseen aloon) annettavan hoidon ja tuki sekä omaishoidon ja palvelukeskustoiminnan. Siinä vaiheessa, kun kotona selviäminen ei ole enää mahdollista, järjestetään arpeen arvioinnin edellyttämä hoitopaikka joko tuetun tai tehostetun p alveluasumisen yksiköstä. Asiakkaiden sijoittumisesta tehostettuun palveluasumiseen päätetään moniammatillisessa SAS (selvitä, arvioi, sijoita) työryhmässä. Vanhuspalvelujen palvelukokonaisuuksia on kuvattu tarkemmin myöhemmin kotihoitoa, omaishoitoa, tuettua ja tehostettua palveluasumista koskevissa luvuissa 4.3 ja 4.4. VANHUSPALVELUJEN HALLINTO Vanhuspalvelujohtaja NEUVONTA JA ARVIOINTI Vanhuspalvelusuunnittelija KOTIHOITO kotihoidon ohjaajat PALVELUASUMINEN Asumispalvelujohtaja IKÄIHMISTEN TIIMI MUUTOSTIIMIT HEIKANRINTEEN PALVELUKESKUS RIMPIKODON PALVELUKESKUS asumispalveluohjaaja TYYKIHOVIN PALVELUKESKUS Asumispalveluohjaaja Buusteri tiimi KANERVA tiimin vetäjä Asuntotiimi 11 Asuntotiimi Kotiin sairaalasta tiimi KIELO tiimin vetäjä Asuntotiimi 13 Amerikka Maaseututiimi LEHDOKKI tiimin vetäjä Lupiini Sairaanhoitajatiimi METSÄTÄHTI tiimin vetäjä PIONI tiimin vetäjä TALVIO tiimin vetäjä Kuvio 13. Forssan kaupungin vanhuspalvelujen organisaatiokaavio

23 23 Vanhuspalvelujen käytössä olevien tilojen ylläpidosta vastaa Forssan kaupungin tila. Toimistotyön toteutuksesta huolehtii Forssan kaupungin toimistopalveluyksikkö. Ravitsemus ja puhtaanapito tuottaa puolestaan Loimijoen Kunta Oy. Terveydenhuollon palveluista vastaa FSTKY, jonka asiakaskunnasta 70 % on 70 vuotta täyttäneitä. Kaikkien p alvelujen myöntä mise lle on perusturvalautakunnan vahvistamat kriteerit. Asiakkaan toimintakykyä arvioitaessa käytetään toimintakyvyn arviointimittareita kuten RAVA ja MMSEmittareita, joiden avulla arvioidaan fyysistä toimintakykyä ja arjessa selviytymistä sekä muistia ja kognitiivisia taitoja. Mittareita käytetään myös omaishoidon ja palvelujen piiriin pääsemisen viitteellisinä kriteereinä sekä palvelujen suunnittelun sekä seurannan apuvälineenä (taulukko 4). Taulukko 4. Viitteelliset kriteerit eri palvelumuotoihin toimintakykymittareilla arvioituna. RaVa MMSE Palvelumuoto alle 1,49 yli 22/30 Ei säännöllisten palvelujen piirissä muutoin kuin erityisin perustein. 1,50 22/30 tai vähemmän Kotihoito 2,00 22/30 tai vähemmän Kotihoito/tuettu palveluasuminen 3,00 17/30 tai vähemmän Kotihoito/tuettu palveluasuminen/tehostettu palveluasuminen Vanhusneuvosto on keskeinen toimija, jonka tehtävänä on vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. Vanhusneuvosto on toiminut Forssan kaupungissa vuodesta 2002 alkaen. Vanhusneuvoston lisäksi aktiiviset kolmannen sektorin toimijat, muun muassa eläkeläis ja potilasyhdistykset sekä seurakunnat tekevät arvokasta työtä ikääntyneiden osallisuuden edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä edistämiseksi. 4.2 Ikääntyneiden palvelujen kattavuus Valtakunnalliset tavoitteet Sosiaali ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (STM 2008) tavoitteeksi on asetettu vanhuspalvelujen palvelurakenteen muutos, joka toteutuessaan hillitsisi kustannusten kasvua. Sosiaali ja terveyspalvelujen lisäksi muilla kunnan hallintokunnilla on merkittävä

24 24 rooli suosituksen toteutumisessa. Suosituksessa korostetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Suosituksen mukaan palvelurakennetta tulisi kehittää kokonaisuutena. Pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Pitkäaikainen hoiva on järjestettävä joko asiakkaan kotona tai kodinomaisissa ympäristöissä. Ikääntyneiden asuinolojen koheneminen ja kotihoidon laajentuminen vähentänevät tavallisen palveluasumisen tarvetta, jolloin palveluasumisen painopiste siirtyy tehostettuun palveluasumiseen. Terveyskeskusten vuodeosastot keskittyvät ikääntyneiden akuuttien sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Erityisenä kehittämiskohteena on esitetty myös ikääntyneiden neuvonta ja ohjaus matalan kynnyksen neuvontapisteissä. Vastaavat edellä mainitut kehityssuunnat on kirjattuna myös voimaan astuvaan lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista (980/2012). Laatusuosituksen mukaan tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuisi kotona itsenäisesti tai palvelujen turvin % saisi säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saisi omaishoidon tukea 5 6 % olisi tehostetussa palveluasumisessa 3 % olisi vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla Vanhuspalvelujen kattavuus Forssassa Forssan kaupungin vanhuspalvelujen palvelurakenne on valtakunnallisten tavoitteiden suuntainen (kuvio 14). Erityisen myönteistä kehitys on ollut ympärivuorokautisen hoidon osalta. Korkeaa tehostetun palveluasumisen kattavuutta selittää laitoshoidon puuttuminen. Kotihoidon ja omaishoidon tuen kattavuudet ovat alhaisia suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin. Kotihoidon osalta voidaan kuitenkin todeta nykytilanteen näkökulmasta, että pääsääntöisesti tarjonta on vastannut kysyntää. Myöskään omaishoidon tuen osalta jono ei ole varsin pitkä, eikä purkaminen vaikuta merkittävästi kattavuuteen. Säännöllisen kotihoidon kattavuuden alhaisuutta selittää Forssassa suhteellisen korkea tuetun eli tavallisen palveluasumisen määrä. Ikääntyneiden asumisolojen koheneminen on vähentänyt koko

25 25 maassa tavallisen palveluasumisen tarvetta. Edellä mainituista syistä ei tavalliselle palveluasumiselle ole asetettu valtakunnallisia kattavuustavoitteita eikä kuviossa 14 ole tarkasteltu tavallisen palveluasumisen osuutta. Vuoden 2013 lopusta lähtien Rimpikodon ja Tyykihovin vuokraasunnoissa asuvat ilmoitetaan tilastoviranomaisille 4 kotihoidon asiakkaina sen mukaan, millainen asiakkaiden arve on. Tämä antaa vertailtavan kuvan kotihoidon todellisesta kattavuudesta Forssassa. Mikäli nykytilanteessa lasketaan säännöllisen kotihoidon kattavuuksiin mukaan sekä kotona että Rimpikodon ja Tyykihovin palvelukeskusten vuokraasunnoissa säännöllistä kotihoitoa saavat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, on kattavuus noin 10 %. Edellä mainitulla tavallisen palveluasumisen korkealla osuudella voi olla nykytilanteessa vaikutusta myös omaishoidon tuen asiakkaiden määrään, mikä on muutoin varsin kaukana valtakunnallisista tavoitteista. Viime vuosina omaishoitoon varattujen määrärahojen niukkuus on tarkoittanut sitä, että osa asiakkaista on jäänyt jonottamaan omaishoidon tukea. Tällä hetkellä ( ) omaishoidon tuen osalta jonossa on 9 asiakasta Forssa Forssan seutukunta Koko maa Forssa Forssan seutukunta Koko maa Forssa Forssan seutukunta Koko maa Forssa Forssan seutukunta Koko maa Säännöllisen kotihoito Omaishoidon tuki Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito ja terveyskeskusten pitkäaikainen laitoshoito Kuvio 14. Forssa kaupungin vanhuspalvelujen piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet (%) vastaavanikäisestä väestöstä. (THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet 2013). 4 Vuosittain vanhuspalvelujen toimintatilastot ilmoitetaan Tilastokeskukselle osana sosiaalipalvelujen toimintatilastoja. Lisäksi vanhuspalvelujen osalta ilmoitetaan tiedot päättyneistä hoitojaksoista, avohoitokäynneistä ja poikkileikkausaineisto hoidossa olleista asiakkaista Hoitoilmoitustietoina (HILMO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Kotihoidon asiakaslaskenta tehdään vuosittain

26 Kotona asumista tukevat avo Avo Forssassa sisältävät kotihoidon, tuki, päivätoiminnan ja omaishoidon tuen. Kotihoito käsittää sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon. Nykytilanteessa ikääntyneiden ovat edellä mainituilta osin hajautetut siten, että kotihoidosta ja sen tukipalveluista vastaa Forssan kaupungin vanhus, omaishoidon tuesta puolestaan Forssan kaupungin vammais ja päivätoiminnan sekä omaishoidon ja muiden kotona asuvien intervallihoidon toteuttaa FSTKY osana Osaamiskeskustoimintaa. Kotihoidon lääkäri toteuttaa FSTKY Kotihoito Kotihoitoa tiimityönä Kotihoidon (yhdistetyn kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöä ja perhettä selviytymään jokapäiväisistä toiminnoistaan ja akuuteista (ei sairaalahoitoa vaativista) terveydentilan muutoksista omassa kodissaan. Forssan kaupungin kotihoito on jaettu viiteen tiimiin, joista yksi, maaseututiimi, on alueellisesti painottunut PohjoisForssan alueelle. Suurin tiimeistä, ikäihmisten tiimi, vastaa säännöllisen kotihoidon tuottamisesta ikääntyneille ja muille pitkäaikaisasiakkaille. Sairaanhoitajatiimi on satelliittitiimi, jonka voimavarat ovat muiden tiimien käytettävissä. Kaksi pienintä tiimiä ovat buusteri tiimi ja kotiin sairaalasta tiimi. Näiden tiimien asiakkaat ovat pääsääntöisesti tilapäisen kotihoidon asiakkuudessa. Kotihoidon henkilöstöllä on käytettävissä tiimitilat Forssassa Tyykihovin palvelukeskuksessa ja Koijärvellä vanhustenkotiyhdistyksen rivitalossa. Kotihoidon tiimitilojen sijaintia ja tiimien kokoonpanoja selvitetään kuluvan kevään aikana. Kotihoidolla on käytettävissä yksi kotipalveluauto kotikäyntityöhön. Kevään 2013 aikana kotihoitoon on tullut kaksi autoa lisää. Lisäksi kotihoitotyöhön on hankittu kaksi polkupyörää. Kotihoidon henkilöstö työskentelee kaupunkialueella ympärivuorokautisesti ja PohjoisForssan alueella asiakastarpeiden mukaan. Yöpartiotoiminta huolehtii sekä kotihoidon että tuetun palveluasumisen asiakkaiden yöllisistä kotikäynneistä ennalta sovitusti kaupunkialueella. Yöpartiotoiminnan piirissä olevista asiakkaista puolet on kotihoidosta ja puolet Rimpikodon ja Tyykihovin palvelukeskuksista.