Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari Hamina Päivi Sinko Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Transkriptio

1 Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari Hamina Päivi Sinko Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 1

2 Juridinen velvoite: ei vaihtoehtoa Moraalinen, eettinen velvoite: lasten suojelu ja lasten hyvinvoinnin turvaaminen Taloudellinen velvoite: korjaavien toimenpiteiden kalleus Uteliaisuus: miten meidän kunnassa voidaan? Paljonko lapsia ja perheitä on, millaisia, millaisissa oloissa 2

3 Suomi sijoittui erittäin hyvin: vastasyntyneiden terveys lasten koulumenestys (PISA) ja koulutusmahdollisuudet materiaalinen vauraus (tulotaso ja kotiympäristön laatu) vähäinen väkivallan kokeminen kaveripiirissä Suomella parannettavaa: nuorten riskikäyttäytyminen (tupakointi, alkoholinkäyttö aloitetaan varhain) terveyskäyttäytyminen (ruokatottumukset, liikunta, ylipaino) perhesuhteiden kiinteys (perheet syövät yhdessä harvemmin kuin muualla, yksinhuoltajien osuus) lasten subjektiivinen arvio omasta hyvinvoinnistaan (esim. kouluviihtyvyys) lasten ja nuorten osallistuminen ja kansalaisaktiivisuus 3

4 Eriarvoistuva ja erilaistuva hyvinvointi enemmistö suomalaislapsista voi hyvin vähemmistöllä on erityisesti psykososiaalisia, mielenterveyden oireita (15-20 %) pieni, mutta kasvava osa lapsista voi erittäin huonosti (5 10 %) kasautuvat ja vaikeutuvat ongelmat näkyy erityispalveluiden kysynnän kasvussa 4

5 Sopimuksen lähtökohtia Lapsi yksilönä, lapsuus arvona sinänsä Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun Lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Lapsella on oikeus osallistua, vaikuttaa Korostaa vanhempien ensisijaista kasvatusvastuuta Julkisella vallalla velvollisuus tukea vanhempia Julkinen valta takaa oikeuksien toteutumisen viimesijaisesti 5

6 Suomen neljäs määräaikaisraportti YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta, heinäkuu 2008 Komitea suosittelee, että sopimusvaltio kiinnittää huomiota lasten sijaishuollon lisääntymisen perussyihin, muuan muassa tukemalla vanhempia riittävästi. Perhetyön vahvistaminen osana avohuollon tukitoimia Sijaishuollon painopisteen siirtäminen laitoshoidosta perhehoitoon Matalan kynnyksen perhepalvelut: niitä tulee olla riittävästi (kaikkien saavutettavissa) ja niiden tulee olla laadultaan korkeatasoisia! 6

7 7

8 Uuden lastensuojelulain perusperiaatteet ovat samat kuin 1983 laissa. Tavoitteena: suunnitelmallisuus vaikuttavuus lastensuojelun ydintehtävän kirkastaminen suhteessa muihin palveluihin ennaltaehkäisevän työn paikan määrittely 8

9 Valtakunnallisesti lastensuojelusta puuttuu yhteinen näkemys ja määrittely eli kansallinen ohjaus Laatusuosituksia valmistellaan Entä alueellisesti, paikallisesti? 9

10 Lapsen edun periaate Koko perheen ja vanhempien tukeminen Osallisuus Yhdenvertaisuus Suhteellisuusperiaate Suunnitelmallisuus Palvelujen oikea-aikaisuus Perus- ja ihmisoikeudet, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus 10

11 STM: Uuden lastensuojelulain tavoitteena on turvata, että lapsen ja hänen perheensä ongelmat havaitaan ja niihin puututaan entistä varhaisemmin ja että lapsi ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut oikea-aikaisesti. Tätä voidaan osaltaan toteuttaa parantamalla viranomaisten yhteistyötä ja korostamalla lastensuojelutyön suunnitelmallisuutta sekä tehokkaiden avopalveluiden ensisijaisuutta. 11

12 Lastensuojelun järjestämistä koskevista kunnan velvoitteista on säädetty lastensuojelulaissa entistä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä lapsija perhekohtaisen lastensuojelun järjestäminen tulee kuvata lastensuojelun suunnitelmassa Tavoitteena lastensuojelun vaikuttavuus! 12

13 Sosiaalihuollossa kaikki asiakastyö perustuu suunnitelmaan (asiakaslaki 7 ) palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma = asiakastyön konkretisoimista Lastensuojelulain 12 :n mukainen suunnitelma on lastensuojelulain konkretisoimista kuntatasolla. 13

14 4 Lastensuojelun järjestäminen Kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Sosiaalilautakunta hyväksyy yleiset perusteet ja ohjeet lautakunnan alaisen lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Ohjeistusta ei laadittu eikä hyödynnetty lain tarkoittamalla tavalla, ei toiminut kehittämisen välineenä. Saatava aikaan eri hallintokuntia yhdistävä prosessi, joka johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin. 14

15 Eli mitä lastensuojelulla tarkoitetaan Ehkäisevä lastensuojelu Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto 15

16 Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan lastensuojelulain 2 luvun mukaisia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimia. 1. Edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. 2. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 16

17 Lsl 12 Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Palvelujärjestelmän analysointi, riittävät resurssit, koko kunnan (kaikkien hallintokuntien) yhteinen vastuu lasten suojelusta Kuka kunnassa on lastensuojelun ja sen asiakkaiden puolella? Riittävän tehokkaiden kuntoutuspalveluiden luominen! 17

18 11.1 : Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kaikki ovat siis vastuussa: Valtuusto Lautakunnat Peruspalvelujen edustajat Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun edustajat Toimijoita on paljon enemmän: asiakkaat, järjestöt, yhteisöt... 18

19 Hallituksen esitys: Suunnitelman tekeminen toimii välineenä eri hallintokuntien välisen yhteistyön kehittämisessä. 19

20 HE: Lastensuojelulaissa pyritään selkiyttämään sitä, miltä osin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen on nimenomaan kunnan lastensuojeluviranomaisten tehtävä ja miltä osin sen tulisi olla kunnan muiden viranomaisten tai muiden toimijoiden yhteistyötä. 20

21 Ehkäisevä lastensuojelu: 7 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen 8 Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi 9 Tuki koulunkäyntiin 10 Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa 14 Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen 15 Terveydenhuollon erityiset velvollisuudet 21

22 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu: Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuollon tukitoimet Lapsen kiireellinen sijoitus Huostaanotto Sijaishuolto Jälkihuolto 22

23 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu ei saa eikä voi paikata muiden palvelujen (esim. terveydenhuollon) puutteita: asiakkuus perustuu vain ja ainoastaan lastensuojelun tarpeeseen muut tarpeet edellyttävät muunlaisia palveluja Esim. lapsiperheiden kotipalvelu 23

24 Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. HE: Suunnitelma voitaisiin liittää myös osaksi kunnan tai seutukunnan hyvinvointi- tai lapsipoliittista ohjelmaa. Ohjelmat ovat yleensä luonteeltaan melko yleisluontoisia. Kunnan tai seutukunnan lapsipoliittiseen tai vastaavaan ohjelmaan voi sisältyä esimerkiksi pitkän tähtäimen lastensuojelupoliittinen strategia, jos siinä on otettu riittävästi huomioon myös lastensuojelun näkökulma. Lapsipoliittinen ohjelma tai vastaava ohjelmatason suunnitelma ei kuitenkaan sellaisenaan olisi riittävän yksityiskohtainen ehdotetussa pykälässä tarkoitetuksi lastensuojelun järjestämistä koskevaksi suun nitelmaksi. 24

25 Katse nykyiseen ja tulevaan Katse kehittämisen tarpeisiin Myös epäkohdat on uskallettava nostaa esiin Verbi suunnitella on johdos substantiivista suunta

26 Kannattaa varata aikaa Yhteinen prosessi on tärkeä! Lisää ymmärrystä Nostaa esiin myös ristiriitoja ja ikäviä asioita, epäkohtien tai kehittämistarpeiden nimeäminen voidaan kokea arvosteluna Tuottaa kilpailua Prosessi itsessään tuottaa jo muutoksia Kirjoittaminen on välttämätöntä kuka siitä vastaa? Valmiilla suunnitelmalla on monenlaista käyttöä, toimii esim. perehdyttämisen välineenä 26

27 Työskentelyprosessiin liittyvät haasteet Käynnistyminen, sitoutuminen Prosessin ylläpito Tuotoksen varmistaminen Suunnitelman sisältöön liittyvät haasteet Palvelujen kuvaaminen ytimekkäästi voi olla yllättävän vaikeaa Tiedon saanti voi olla yllättävän vaikeaa Tarpeiden analysointi Arviointi Lasten osallisuus

28 Tavoitteellisuus on tietoista toimintaa kohti yhteisesti sovittuja päämääriä. Tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus mahdollistavat työn vaikuttavuuden arvioinnin ja tehostamisen LAATU Työn vaikuttavuudesta tiedetään vielä vähän sitä on systemaattisesti selvitettävä, koska se on asiakkaan näkökulmasta keskeinen asia 28

29 Vaikein osuus? Mitä voidaan arvioida? Vain konkreettisia tavoitteita voidaan arvioida! Mitä arviointi on? Sen pohtimista, onko tavoitteissa onnistuttu arviointi = onko asia hyvä vai huono, hyvin vai huonosti Kriteerit/indikaattorit? Määrälliset Laadulliset 29

30 Lapset ovat aikuisia konkreettisemmin ja kokonaisvaltaisemmin sidottuja siihen ympäristöön, jossa he kulloinkin elävät. Esimerkiksi liikennevalot, jalankulkusillat, puistojen varustukset, alkoholin myyntipaikat, urheilukentän tai uimalan rakentaminen jne. vaikuttavat suoraan lasten jokapäiväiseen elämään. On suuri merkitys sillä, missä päiväkodit ja koulut sijaitsevat, miltä niiden pihat ja luokkatilat näyttävät, ja mitä niissä voi tehdä. 30

31 Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi olisi saatava valtionhallinnossa ja kunnissa rutiiniksi Kolmen markan suutari voi tehdä viiden markan vahingon. 31

32 Pohjana tarpeiden analyysi, ei entiset toimintatavat ja olemassa oleva palvelujärjestelmä. On aika pitkälle sattumasta ja ihmisten ja verkostojen aktiivisuudesta kiinni, kuka mitäkin palveluja saa. 32

33 Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. 33

34 Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. 34

35 Kunnassa lastensuojelun toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 :n 1 momentissa tarkoitettu toimielin (sosiaalihuollosta vastaava toimielin). Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien, muiden viranomaisten samoin kuin muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien ja tarvetta vastaavien palvelujen järjestämiseksi ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa. 35

36 Kunnassa lastensuojelun toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 :n 1 momentissa tarkoitettu toimielin (sosiaalihuollosta vastaava toimielin). Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien, muiden viranomaisten samoin kuin muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien ja tarvetta vastaavien palvelujen järjestämiseksi ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa. 36

37 Mahdollisuus tuoda ruohonjuuritason arkitieto päättäjille Tilastollinen JA laadullinen tieto: faktat ja kokemuksellinen tieto 37

38 Palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. Mistä tavoitetaan lapset, kuka tavoittaa ja miten? Kuka lasta kunnassa kuulee? Kysytäänkö kouluikäisiltä, nuorilta? Entä pienet lapset? Osallisuuden oikeus koskee kaikenikäisiä lapsia! Halutaanko aidosti tavoittaa ne, joiden ääni ei yleensä kuulu? Miten lapset motivoidaan mukaan toimintaan mitä heille voidaan luvata? Voidaanko lapsia vastuuttaa? 38

39 Lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja heillä on kerrottavaa käyttämistään palveluista Lasten huolenaiheet ovat usein toiset kuin aikuisten huolenaiheet LOS: Lapsia koskevia päätöksiä tehdessä on ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu (3 art.) Lapsilla on oikeus ilmaista mielipiteensä heitä koskevissa asioissa ja mielipiteet on otettava huomioon. (12 art.) LAPSEN OIKEUDET OVAT AIKUISEN VELVOLLISUUKSIA. 39

40 Liian yleinen suunnitelma: lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu unohtuu pykälän yhtenä lähtökohtana on kuitenkin ollut lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tehostaminen, työn helpottaminen ja laadun parantaminen Liian suppea: a) ennaltaehkäisevä työ ja/tai yhteistyö ja yhteinen prosessointi unohtuu b) avohuolto unohtuu Liian etäinen: lapsi ja perhe unohtuu Liian aikuislähtöinen: lapsi unohtuu Keskittyy liikaa tietynikäisiin lapsiin tai nuoriin: lapsiväestö kokonaisuudessaan unohtuu Liian kritiikitön: kehittäminen unohtuu 40

41 Tehokas työskentely vaatii luottamusta toisen osaamiseen ja ammattitaitoon. Vrt. Ammattilaiset arvailevat toisistaan Suunnitelman tekeminen pakottaa yleisten, yhteisten kriteerien luomiseen ja löytämiseen? 41

42 Tehdäänkö kerralla kaikki valmiiksi vai onko tärkeää, että ylipäänsä päästään liikkeelle? Tärkeää liikkeellelähtö yhdessä, kaikkien hallintokuntien sitoutuminen ja sitouttaminen Kyseessä on prosessi! Seuranta Arviointi Analyysi Kehittäminen Laatu 42

43 Lastensuojelun haasteet ja asiakasmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, mutta resursseissa ei ole tapahtunut vastaavaa kasvua. Tilintarkastajien havaintojen mukaan lastensuojelutyö on lähes koko maassa aliresursoitua ja monessa kunnassa ei ole yhtään pätevää sosiaalityöntekijää. 43

44 Tutkija Minna Salmi, Stakes (HS ): Yhteiskunnalla on suuri vastuu lasten hyvinvoinnista Useimpien lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi on viime vuosina kohentunut. Samalla lasten ja lapsiperheiden tilanne on herättänyt vakavaa huolta. Rakenteellinen välinpitämättömyys = meillä on tietoa lapsen hyvän kasvun edellytyksistä ja huoli lapsista on yleistä, mutta mahdollisuudet tukea lapsen arkea vesitetään poliittisin päätöksin. 44

45 Rakenteellinen välinpitämättömyys lasten hyvinvoinnista ilmenee siinä, että noidankehän annettiin syntyä, ja erityisesti siinä, että noidankehän edellytyksiä ei ole kasvun vuosina purettu. Vrt. Tutkimusprofessori Tytti Solantaus, THL: Nyt on tärkeää turvata kotien, koulujen ja päiväkotien toimintakyky. Jos säästetään esimerkiksi vähentämällä opettajia, lasten käytöshäiriöt lisääntyvät. (HS Taloushuolet lisäävät lasten levottomuutta) 45

46 Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) ( ) lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä ( ) 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. 46

47 47

48 48