- HELSINKIMISSION VAPAAEHTOISTOIMINNAN OPAS

Transkriptio

1 1 IHMISELTÄ IHMISELLE - HELSINKIMISSION VAPAAEHTOISTOIMINNAN OPAS

2 2 SISÄLLYSLUETTELO LUKU 1: TEHTÄVÄ LUKIJALLE LUKU 2: VAPAAEHTOISEN HELSINKIMISSIO LUKU 3: KAIKKI ALKAA KOULUTUKSESTA LUKU 4: VIISI TAPAA OLLA VAPAAEHTOINEN LUKU 5: VIISI PORRASTA SENIORTRAINER -KEIKKA-AUTTAJAKSI LUKU 6: PIDÄ HUOLTA MYÖS ITSESTÄSI LUKU 7: YHTEISET SÄÄNNÖT JA FAKTAT Puhelin: helsinkimissio@helsinkimissio.fi vapaaehtoistoiminta@helsinkimissio.fi

3 3 TERVETULOA TALOON Aina joskus minulta kysytään, että ketä HelsinkiMission asiakkaat oikein ovat? Se on hyvä kysymys. Moni toimintaamme sivusta seuraava henkilö varmastikin ajattelee, että tyypillinen asiakkaamme on tukea tarvitseva yli 65-vuotias, usein yksinäinenkin vanhus. Tai vastaavasti arjen haasteiden kanssa kamppaileva nuori, jonka maailma on syystä tai toisesta jättänyt syrjään. Miksi ei niin? Nuoret ovat tämän maan ja maailman tulevaisuus. Jo elämää nähneet vanhukset taas ovat viimeisen 10 vuoden aikana olleet silmäterämme. Suuresti arvostamamme ihmisryhmä, jota me ehdottomasti haluamme jatkossakin, nuorten ohella, parhaan kykymme mukaan palvella. Mutta yhtä perustellusti voidaan sanoa, että HelsinkiMission tyypillinen asiakas onkin vanhuksia tai nuoria omasta halustaan ja omalla ajallaan auttava vapaaehtoinen. Itse ajattelen, että asiakaskuntaamme kuuluvat sekä vanhukset, nuoret että vapaaehtoiset. He kaikki ovat meille yhtä tärkeitä. Mietitäänpä asiaa hieman lisää. Asiakashan on joku, joka tarvitsee tuotetta, eikö vain? Mikä HelsinkiMission tuote sitten on? Tuskin pelkästään kattava koulutuksemme tai säännöllinen työnohjauksemme, vaan jotakin, mikä liittyy yleisemminkin hyvyyteen ja hyvän tekemiseen. Siksi ihminen, joka tekee hyvää tai joka vastaavasti saa hyvyyttä osakseen on meidän asiakkaamme. Iästään riippumatta. Hyvän tekeminenhän on samaa kuin rakastaminen. Rakkaus taas on elämän tarkoitus. Siksi vapaaehtoinen, joka tekee ison tai pienen arkisen hyvän työn, vastaa teollaan elämän tarkoitukseen. HelsinkiMission tehtävänä on toimia hyvyyden kanavana, sillä juuri hyvyyden kansanliikkeeksi järjestömme jo vuonna 1883 syntyi. Silloin joskus Helsinki oli hyvin erilainen paikka kuin nykyään. Köyhyydestä, kurjuudesta

4 4 ja heikosta sosiaaliturvasta kärsinyt kaupunki, jonka asukkaiden arki oli liian monelle pelkkää taistelua paremman huomisen puolesta. Suomi on niistä päivistä vaurastunut ja sosiaaliturvammekin parantunut, mutta köyhyys sinällään ei ole kadonnut. Se on vain muuttanut muotoaan. Nälän ja vilun sijasta nykypäivän kaupunkilaisia uhkaavat uudenlaiset vaarat. Kuten eriarvoisuus, yksinäisyys ja masentuneisuus. HelsinkiMission harjoittamaa vapaaehtoistoimintaa tarvitaan siksi enemmän nyt kuin koskaan. Seniorityön lisäksi vapaaehtoisiamme toimii, kahdella kotimaisella kielellä, Nuorten Kriisipisteessä, Resonaarin musiikkikoulussa ja Kotivuoren lastenkodissa. Asiakkaamme edustavat pääkaupunkiseudun koko kirjoa, muslimeista hindulaisiin ja ateisteista kristittyihin. Me emme aseta ihmisten palvelemiselle ehtoja. Työmme ytimessä on hyvän tekeminen, ei uskonnollisten aatteiden julistaminen. Koulutuksen ja työnohjauksen lisäksi tarjoamme vapaaehtoisillemme yhteisön, jonka parissa toimia. On olemassa kahdeksan tunnetta, joiden uskotaan muodostavan pohjan ihmisten väliselle yhteisöllisyydelle kaikkialla maailmassa. Usko, toivo, rakkaus, empatia, ilo, kiitollisuus, anteeksiantavaisuus ja kunnioitus. Nuo arvot ovat yhteisiä kaikkialla maailmassa uskonnoista, roduista tai kansallisuuksista riippumatta. Ne ovat myös meidän yhteisömme arvoja, jotka näkyvät kaikessa, mitä me täällä HelsinkiMissiossa teemme. Me vaalimme niitä arvoja, puhumme niistä ja yritämme elää niiden mukaan. Ihan vaan onnellisemman elämän vuoksi. Tervetuloa taloon, ystävät. Olkaa kuin kotonanne. Ol li Valtonen HelsinkiMission toiminnanjohtaja

5 HelsinkiMissio toimii ammattilaisten ja vapaaehtoisten voimin nuorten kriisityön, seniorityön ja erityisryhmien aloilla. 5

6 6 LUKU 1: TEHTÄVÄ LUKIJALLE Arvoisa lukija. Jos sinulla on tahto kohdata ihminen. Jos sinulla on taito kuunnella toista. Jos sinulla on mahdollisuus antaa aikaasi henkilölle, joka sitä todella tarvitsee, niin silloin sinäkin voit toimia HelsinkiMission vapaaehtoisena. Auttaa voit monella tavalla. Kerran kuukaudessa, kerran viikossa tai kerran päivässä. Miten sinulle parhaiten sopii. Meillä on pitkät perinteet ja arvokas historia, sillä HelsinkiMissio on yksi Suomen vanhimmista sosiaalialan järjestöistä. Erityisen hyvin meidät tunnetaan vanhus- ja nuorisotyön sekä vapaaehtoistoiminnan edelläkävijänä. Vanhustyön rinnalla vapaaehtoisemme toimivat myös nuorten tukihenkilöinä, sekä soittokavereina erityisryhmille suunnatussa Resonaarin musiikkikoulussa. Vapaaehtoisilla on toiminnallemme täysin keskeinen merkitys. Ihmisten yksinäisyyttä kun ei voi poistaa tyhjillä lupauksilla, rahalla, lääkkeillä tai sosiaalitoimen jonotusnumeroilla. Parhaiten ihmisen yksinäisyyden poistaa toinen ihminen. HelsinkiMission vapaaehtoisena toimit siis yhteistyössä toisen ihmisen kanssa. Hänen tukenaan, uskottunaan, ystävänään ja arjen apunaan. Se, mitä annat, on korvaamatonta, mutta vapaaehtoistoiminnasta saatu kokemus on aina kaksisuuntaista. Jotain, mikä rikastuttaa omaakin elämääsi. Jotain, joka tekee sinutkin onnellisemmaksi. Jotain, mistä jää sinullekin hyvä mieli ja lämmin sydän. HelsinkiMissio tukee vapaaehtoisiaan monin eri tavoin. Koulutus, työnohjaus, tukiverkosto. Sitä kaikkea me vapaaehtoisillemme tarjo-

7 7 amme, parhaan osaamisemme mukaan. Kannattaa myös muistaa, että vapaaehtoisemme ovat tavallisia ihmisiä, jotka toimivat tavallisen ihmisen taidoin ja tiedoin. Vapaaehtoistoimintamme tarkoituksena ei siis ole korvata ulkopuolisten ammattiauttajien roolia. Terapeutit, nuoriso-ohjaajat ja monen muun alan ammattiauttajat tekevät joka päivä arvokasta työtä. Silti tosiasiat on tunnistettava, tunnustettava ja hyväksyttävä. Yhteiskunnan resurssit eivät yksinkertaisesti riitä kaikkien unohdettujen auttamiseen. Siksi vapaaehtoistoiminnallamme on autettavalle henkilölle ja hänen lähipiirilleen usein valtaisa merkitys. HelsinkiMissio haluaa olla unohdettujen kaupunkilaisten etsijä, löytäjä ja auttaja. Kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten haastaja. Me haluamme katsoa ihmistä suoraan silmiin silloinkin, kun silmissä näkyy naurun ja ilon sijasta surua ja kyyneleitä. Me haluamme olla rehellisiä, tulla lähelle ja koskettaa. Se on meidän tapamme toimia. Siksi me olemme olemassa. Toimintamme päärahoittajia ovat Raha-automaattiyhdistys (RAY), Helsingin kaupunki ja useat säätiöt. Teemme yhteistyötä myös Tuomasyhteisön ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Toimintaamme tukevat taloudellisesti lisäksi lukuisat yksityishenkilöt ja yhteisvastuun kantavat yritykset. Vaikka arvomaailmamme pohjautuukin kristillisyyteen, niin Helsinki- Missio on kirkosta riippumaton itsenäinen yhdistys. Me emme siis aseta kenellekään minkäänlaisia uskonnollisia rajoja, sääntöjä tai ehtoja. Vapaaehtoistoimintamme ytimessä ei ole julistaminen, vaan hyvän tekeminen. Rakkaus, myötätunto, luottamus, lähimmäisenvastuu ja toivo. Sitä arvomme käytännössä tarkoittavat.

8 8 RYHMÄNOHJAAJAN TARINA: Kertomus Paulasta Eräänä keskiviikkona vuosia sitten näin lehdessä HelsinkiMission ilmoituksen, jossa etsittiin vapaaehtoisia mukaan järjestön toimintaan. Kiinnostuin heti. Siitä lähtien olen toiminut ryhmänohjaajana 2-3 kertaa viikossa. Vanhimmat ryhmäläisistäni ovat 95-vuotiaita, nuorimmat juuri eläkeiän ylittäneitä. Kun ryhmääni tulee uusi jäsen, tervehdin häntä aina kädestä pitäen. Esittelen itseni, kerron kuka olen ja mitä teen. On tärkeää, että uusi henkilö tuntee itsensä tasapuolisesti tervetulleeksi. Tärkein ryhmänohjaajan ominaisuuksista lienee luottamus. Kannustava ilmapiiri ja hyvä ryhmädynamiikka on tietysti kaiken edellytys. Toisaalta ohjaaja ei voi olla liian lepsu. Hänen on omanlaisella lempeällä jämäkkyydellään pystyttävä pitämään ryhmä kurissa. Ohjaaja täytyy osata hyväksyä jokainen ryhmän jäsen omana itsenään. Ketään ei saa painostaa liian vahvasti osallistumaan. Jos joku haluaa katsella sivusta, niin sekin käy.

9 9 Alussa suhtauduin ryhmäläisiin enemmän asiakkaina kuin kavereina. Nopeasti ryhmäläisistäni on tullut minulle silti ystäviä. Suurimman osan ajasta nautin suuresti siitä, mitä teen. Ja niinä harvoina hetkinä, kun olen itse syystä tai toisesta väsynyt, niin positiivinen palaute auttaa jaksamaan. Olen saanut ryhmäläisiltäni kukkia, runoja ja kortteja ja vaikka mitä. Tapaamisten jälkeen he tulevat usein kädestä pitäen kiittämään ja halaamaan. Sellainen palaute tuo itselle aivan fantastisen olon. Ja auttaa uskomaan, että omalla työllä on monelle oikeasti iso merkitys. Joskus ryhmissä on tietysti myös niin sanottuja hankaliakin tyyppejä, mutta heillekin pitää antaa tilaa olla omana itsenään. Erilaisuutta pitää kunnioittaa. HelsinkiMissio on luonut vapaaehtoistoiminnalleen hienot puitteet. Sitoutumista tämä kuitenkin vaatii. Se kannattaa tiedostaa. Muuten hommassa ei tarvita mitään ihmeellisiä kykyjä. Ei tämä ole ollenkaan niin vaikeaa kuin etukäteen voisi kuvitella. Rohkeasti mukaan vain.

10 10 LUKU 2: VAPAAEHTOISEN HELSINKIMISSIO MIKSI JUURI HELSINKIMISSIO? Vaikka maailmassa on paljon hyvää ja kaunista, täydellinen se ei ole. Suomessakin tilastot ovat synkkiä. Joka ainoa päivä viisi alle 30-vuotiasta nuorta siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden vuoksi. Joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias henkilö päätyy itsemurhaan. Se ei ole oikein. Se ei saa olla oikein. Yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneiden ihmisten määrä kasvaa siis meillä Suomessakin koko ajan. Mutta vain harvoin yksinäiset ja syrjäytyneet kertovat surullisia tarinoitaan julkisuudessa. Siksi heidän kohtalonsa usein puuttuvat myös virallisista tilastoista. Ja siksi yksinäiset sekä syrjäytyneet jäävät helposti yhteiskunnan tarjoamien turvaverkkojen ulkopuolelle. Me HelsinkiMissiossa yritämme auttaa juuri niitä, joille apua ei muuten ole tarjolla. Haluamme parantaa yksinäisten ja syrjäytyneiden ihmisten asemaa tuomalla heidät lähemmäksi ympäröivää yhteiskuntaa. Tarjota heille mahdollisuuksia vaikuttamiseen aktiivisena kansalaisena. Ihmisenä, joka iästään tai terveydentilastaan huolimatta tuntee kuuluvansa tasapuolisesti muiden joukkoon. Helsinki- Mission tarkoituksena on siis etsiä, löytää ja auttaa unohdettuja kaupunkilaisia. Niitä, jotka syystä tai toisesta ovat ajautuneet tai ajautumassa yhteiskunnan ulkopuolelle. Vapaaehtoistoimintamme pyrkii tukemaan autettavan henkilön yleistä hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä luomalla mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan. Se voi olla vapaaehtoisen ja autettavan yhdessä kuuntelema radio-ohjelma, kuukausittainen teatterimatka, viikoittainen

11 11

12 12 virkistysreissu uimahalliin, äkkiseltään keksitty vierailu lähikauppaan tai satunnainen päiväkävely puistossa.tärkeintä on, että kukaan ei jäisi elämässään liian yksin. Se, että ihmisellä, nuorella tai vanhalla, on mahdollisuus keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon, on äärimmäisen tärkeää. - Tukihenkilö KEITÄ ME VAPAAEHTOISET OLEMME? HelsinkiMissiolla on satoja vapaaehtoisia. Osa nuoria, osa vanhoja, aika moni jotain siltä väliltä. Joukostamme löytyy naisia ja miehiä. Akateemisia ja duunareita. Taiteilijoita ja kauppatieteilijöitä. Demareita ja keskustalaisia. Kristittyjä ja ateisteja. Siksi vapaaehtoistemme valmiudet auttamistyöhön ovat erilaisia. Joku meistä on taitava kuuntelija, toinen vielä parempi ymmärtäjä. Yksi jaksaa pohtia elämän ihmeellisyyksiä yöhön asti, toinen tekee käytännön töitä tehokkaasti. Yhdenkään vapaaehtoisen ei pidä osata kaikkea. Eikä kenenkään tarvitse yrittää olla mitään muuta kuin oikeasti on. Sinäkin sovit varmasti joukkoomme. Tervetuloa. Jokaiselta meistä löytyy vahvuuksia, joiden avulla muita voi auttaa. Ihan jokaiselta. - Ryhmänohjaaja MITEN JUURI SINÄ VOIT AUTTAA? Monellakin tavalla. Vapaaehtoisemme voivat toimia seniorin tai nuoren tukihenkilöinä, päivystäjinä auttavassa puhelimessa, ryhmien ohjaajina, keikka-auttajina, sekä erityisryhmien soittokaverina musiikkikoulussa. Myös erilaisiin tapahtumiin ja talkoisiin tarvitaan säännöllisesti avustajia. Vapaaehtoistemme motiivit vaihtelevat. Useimpia meistä liikuttaa, tavalla tai toisella, lähimmäisenrakkaus. Mutta on myös niitä, jotka auttavat tunteakseen itsensä hyödylliseksi. Jotkut hakevat toimintamme kautta ystävää myös itselleen. Vapaaehtoisuuteen ei ole olemassa oikeita tai vääriä syitä. Jokainen, joka

13 13 auttaa, tekee hyvää. Niin se on. Ja niin sen kuuluukin olla. Mutta auttaakseen muita, on itse voitava ensin hyvin. Se kannattaa muistaa. Useimmiten ikääntynyt kokee, että hänen luonaan käy kiireisiä ihmisiä. Vapaaehtoinen voi antaa vanhukselle aikaa. Sellaista kärsivällisyyttä, jota kotihoidolla, kotipalvelulla tai vanhuksen omilla lapsillakaan ei ehkä ole. - Aamukorva-päivystäjä MITÄ VAPAAEHTOISUUS KÄYTÄNNÖSSÄ ON? Joskus sen ensimmäisen askeleen ottaminen saattaa tuntua hankalalta. Ei hätää, me HelsinkiMissiossa autamme löytämään juuri sinulle sopivan tavan osallistua. Vapaaehtoisena annat autettavalle omaa aikaasi ja läsnäoloasi. Toimit omasta halustasi ja palkatta. Voit osallistua toimintaan satunnaisesti tai sitoutua pitemmäksi aikaa. Erityistaitoja et tarvitse, omat kykysi riittävät. Tule sellaisena kuin olet. Se riittää. Joskus auttamistyössä on epäonnistumista, hässäkkää, odottamista, joskus kyyneleitäkin. Päällimmäiseksi tunteeksi jää silti lähes joka kerta keveä, iloinen olo siitä, että on pystynyt antamaan jotakin toiselle. - Keikka-auttaja HELSINKIMISSION VAPAAEHTOISENA SAAT: auttamisen ja tekemisen iloa paljon hyvää mieltä sisältöä omaankin elämään uusia ystäviä ja tuttavia tarpeellisuuden tunnetta mahdollisuuden kuulua yhteisöön laadukasta työnohjausta ja koulutusta

14 14 TUKIHENKILÖN TARINA: Kertomus Pekasta Yhtenä päivänä sain HelsinkiMission kautta tiedon 92-vuotiaasta Pekasta (nimi muutettu), joka tarvitsi rohkaisua uskaltaakseen lähteä asunnostaan ulos. Pekka oli aikaisemmin ollut vireä ja hyväntuulinen herrasmies. Joitakin kuukausia sitten häntä oli kuitenkin kohdannut suuri suru. Vaimo, elämänkumppani vuosikymmenten ajalta, oli menehtynyt. Siitä toipuminen oli osoittautunut vaikeaksi. Toisinaan Pekasta tuntui, ettei hänellä enää ollut tässä maailmassa oikein virkaa. Että hän päivästä toiseen oli asunnossaan liian yksin, vain omien ajatustensa kanssa. Kun kuulin Pekan kohtalosta, halusin auttaa häntä. Ensimmäisen vierailuni aloitimme pienellä kävelylenkillä Pekan kotikadulla. Juttelimme niitä näitä, etenimme kiireettömästi. Pidimme taukoja, jatkoimme taas. Jo ensimmäisen yhteisen lenkkimme jälkeen Pekka kysyi, haluaisinko jäädä vielä hetkeksi hänen vieraakseen. Vastasin myöntävästi, tietysti. Pekka keitti kahvit ja tarjosi kakkuakin.

15 15 Istuimme keittiön pöydän ääreen ja keskustelimme. Pekka kertoi vanhoja muistojaan. Tarinoita siitä, missä oli aikanaan tavannut vaimonsa. Miten he olivat ensin ihastuneet ja sitten rakastuneet. Ja millainen heidän avioliittonsa oli ollut. Pekka puhui paljon myös omasta elämästään. Kuten muistoistaan sota-ajoilta. Minä kuuntelin. Ymmärsin heti, kuinka kertakaikkisen sydämellinen herrasmies Pekka oli. Seuraavan ulkoilukeikan sovimme parin viikon päähän. Päivän ja kellonajan kirjoitin lähtiessäni paperille ylös, jotta Pekka varmasti muistaisi. Olen oppinut tuntemaan Pekkaa jo sen verran, että tiedän, kuinka paljon vierailuni hänelle merkitsevät. Myös itselleni tapaamisista jää hyvä mieli ja lämmin olo.

16 16 LUKU 3: KAIKKI ALKAA KOULUTUKSESTA MITEN VAPAAEHTOISEKSI HAETAAN? Vapaaehtoiseksi hakeudutaan täyttämällä sähköinen hakemus HelsinkiMission kotisivuilla osoitteessa Kaikki vapaaehtoiseksi haluavat kutsutaan haastatteluun, jonka tarkoituksena on kartoittaa hakijan motiiveja, taustoja ja edellytyksiä toimia vapaaehtoisena, sekä antaa hakijalle lisätietoja HelsinkiMission toiminnasta. Mikäli hakija todetaan vapaaehtoistoimintaan sopivaksi, hän aloittaa monipuolisen koulutusjakson, jonka kesto ja sisältö riippuvat vapaaehtoistehtävästä, jonka hakija itselleen valitsee. MITÄ PERUSKOULUTUS PITÄÄ SISÄLLÄÄN? HelsinkiMissio järjestää maksutonta vapaaehtoistoiminnan koulutusta 2-3 kertaa vuodessa. Koulutustilaisuuksissa perehdytään järjestön toimintaan ja vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin. Koulutuksen kautta vapaaehtoisemme saavat lisävalmiuksia ja tukea auttamistyöhön. Seniorityön koulutuksissa esimerkiksi käsitellään monipuolisesti muun muassa ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita, vuorovaikutusta sekä vanhusten fyysiseen ja henkiseen toimintakykyyn liittyviä asioita. Nuorten parissa toimivien vapaaehtoisten koulutuksessa taas perehdytään muun muassa nuorten mielenterveyden haasteisiin, perheen rooliin, vuorovaikutukseen ja voimavarakeskeisyyteen. Kouluttajina toimivat omien alojensa ulkopuoliset erityisasiantuntijat sekä HelsinkiMission työntekijät. Toiminnassa jo mukana oleville vapaaehtoisille tarjotaan säännöllisesti lisäkoulutusta, työnohjausta, tukea ja virkistystoimintaa.

17 17

18 18 Koulutus oli kattava ja työnohjaaminen on ollut koko ajan toimivaa. Jos omalta esimieheltään kaipaa tukea, niin sitä saa aina. - Ryhmänohjaaja Toiminnan alussa järjestetty koulutusjakso oli hyvä ja monipuolinen. Koulutus antoi perusvalmiudet ja auttoi varautumaan esimerkiksi ikäihmisiä toisinaan vaivaaviin mielialahäiriöihin. - Ryhmänohjaaja MITÄ TAPAHTUU KOULUTUSJAKSON JÄLKEEN? Koulutuksen jälkeen sinua autetaan löytämään itsellesi sopivia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä. Olethan kuitenkin myös itse aktiivinen, sillä parhaiten sinä itse osaat sanoa, mitä haluaisit tehdä. Halutessasi voit toki auttaa samanaikaisesti myös monin eri tavoin. Toimia esimerkiksi Aamukorva-puhelinpäivystäjänä ja kerran viikossa keikka-auttajana. Se, miten ja kuinka paljon autat, on kiinni sinusta itsestäsi. HelsinkiMissio tarjoaa vapaaehtoistoiminnalle erinomaiset mahdollisuudet. Järjestössä työskentelee mukavia ihmisiä, jotka tukevat vapaaehtoisia niin paljon kuin tarvitaan. Myös myönteisen palautteen saaminen on tärkeää. Ja koulutus, se on kattavaa ja riittävää. - Tukihenkilö MITEN TIEDÄT, MISSÄ MENNÄÄN? HelsinkiMissiosta saat säännöllisesti tietoa kaikesta vapaaehtoistoimintaan liittyvistä tapahtumista. Saat myös tunnukset vapaaehtoisille tarkoitettuun intranettiin, jonne pääsee HelsinkiMission kotisivuilta. Intranet, eli HelsinkiMission sisäinen tietoverkko, on vapaaehtoistoimintamme pääasiallinen tiedotuskanava. Siihen kannattaa siis tutustua. Intran käyttäminen on helppoa, kun sen oppii. HelsinkiMission toiminta on hyvin organisoitua. Jos keikalla ilmenee pulmia, voi aina soittaa koordinaattoreille, joilta saa apua. - Keikka-auttaja

19 19 MUIDEN VAI ITSESI EHDOILLA? Joustavuus on yksi HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan periaatteista. Auttaa voit juuri silloin kuin itsellesi parhaiten sopii. Tehtävät kannattaa siis valita omien aikataulujen mukaisesti. Tukihenkilötoiminta esimerkiksi vaatii pitkää sitoutumista, mutta keikka-auttamisen voi sovittaa pieneenkin väliin kertaluontoisesti. Valinta on sinun. Kunhan vain pidät sen, minkä lupaat. Sitoudut siihen, mitä yhdessä sovitaan. Luottamus on kaiken hyvän perusta. Täsmällisyys ja luottamus ovat hyvän vapaaehtoisen tunnuspiirteitä. Ja toisinaan hyvät hermotkin auttavat. Muuten vapaaehtoistoiminta on useimmiten helppoa. Talonpoikaisjärki ja hyvä tilanneäly vievät jo pitkälle. - Tukihenkilö

20 20 AUTETUN TARINA: Kertomus Josefinasta Joitakin kuukausia sitten 77-vuotias Josefina (nimi muutettu) oli masentunut. Jatkuva sairastaminen, vahva lääkitys ja toistuvat sairaalakäynnit olivat vaatineet veronsa. Elämänhalun liekki oli jo lähes sammunut. Ei siis ihme, että päivittäisten rutiinien hoitaminenkin tuntui Josefinasta työläältä, miltei mahdottomalta. Ulkomaailmaan Josefina ei oikein jaksanut lähteä. Valmiiksi hankittu teatterilippukin oli taas jäänyt käyttämättä, koska energiaa ei vain ollut löytynyt. Mutta koska kuulokin oli huonontunut, niin korvalääkärissähän sitä oli käytävä. Niinpä Josefina otti itse yhteyttä HelsinkiMissioon, kertoi tilanteestaan ja sai lääkärikäynnille mukaansa vapaaehtoisen. Reissun jälkeen Josefina soitti HelsinkiMissioon ja kertoi, että vapaaehtoisen käynti oli saanut hänessä

21 21 ihmeitä aikaan. Josefina kuvaili, energisellä ja iloisella äänellä, saaneensa voimaa mukavista keskusteluista. Josefina uskoi, että vapaaehtoisen käynti todella nosti hänet alhosta. Josefina myös sanoi, että hänen mielestään vapaaehtoinen todella oli omalla alallaan tehdessään vapaaehtoistyötä. Sitten Josefina lisäsi. Uskotteko, että ikäiselleni ihmiselle lähikaupassa käyntikin voi olla työn ja tuskan takana, kun henkiset voimat eivät vain riitä. En olisi ikinä uskonut, että sairauksien vuoksi minusta olisi tullut näin avuton. Jotenkin sitä kaipaa jotakuta, joka työntäisi arjen asioita eteenpäin. Paljon ei kuitenkaan tarvita, kun sitä taas jaksaa painaa eteenpäin.

22 22 LUKU 4: VIISI TAPAA OLLA VAPAAEHTOINEN 1. RYHMÄNOHJAAJA Ryhmätoiminnassa kyse on vuorovaikutuksesta ja yhdessä tekemisestä. HelsinkiMission vapaaehtoiset ohjaavat monenlaisia senioriryhmiä. Niissä voidaan siis reippailla, kuntoilla, sauvakävellä, keskustella, muistella, leipoa tai kahvitella. Ryhmien teemat voivat vaihdella paitsi autettavien myös ryhmänohjaajan omien kiinnostusten mukaan. Esimerkiksi laulamista harrastava ohjaaja voi innostaa vanhusryhmän yhteiseen musiikkituokioon. HelsinkiMissio tukee ohjaajia myös koulutusjakson jälkeen. Säännölliset tapaamiset toisten vapaaehtoisten kanssa ovat olennainen osa ryhmänohjaustoimintaa. Ryhmänohjaajana olen huomannut, kuinka tärkeitä asioita yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne vanhuksille ovat. Pelkästään se, että heitä varten järjestetään toimintaa, on monelle todella merkittävää. Tunne siitä, että joku välittää, on tärkeä jokaiselle, varsinkin yksinäisille vanhuksille. - Ryhmänohjaaja ONKO AIEMPI KOKEMUS VÄLTTÄMÄTÖNTÄ? Ei. Seniorisalonki- ja virikeryhmien ohjaajaksi hakeutuvalla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta ryhmän ohjaamisesta tai vanhustyöstä. Riittää, että sinulla on taito toimia erilaisten ihmisten kanssa. Innostavuus, luotettavuus, rehellisyys, kuuntelemisen taito ja kyky tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen tekevät kenestä tahansa hyvän ryhmänohjaajan. Myös oikeudenmukaisuus ja diplomaattisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Usein vapaaehtoiset ohjaavat ryhmiä pareittain. Se on yleensä mielekkäämpää, sekä ryhmälle että ohjaajille. Pakollista se ei kuitenkaan ole. Voit myös miettiä, että haluaisitko

23 23

24 24 mukaan jo olemassa olevaan ryhmään vai tahtoisitko luoda uuden, itsellesi paremmin sopivan ryhmän? Pyrimme auttamaan sinua uuden ryhmän luomisessa mahdollisuuksien mukaan. Periaatteessa kaikenlaiset ryhmät käyvät. Pääasia, että ryhmässä viihtyvät niin ohjaajat kuin ryhmäläisetkin. Rento, iloinen ja kannustava ilmapiiri on kaiken lähtökohta. ESIMERKKEJÄ RYHMISTÄ: kirjallisuus- ja kulttuuriryhmät ATK-ryhmät keskusteluryhmät reippailu- ja ulkoiluryhmät erilaiset toiminta- ja harrasteryhmät lehdenlukupiirit musiikki- ja lauluryhmät KOLME TÄRKEÄÄ KYSYMYSTÄ RYHMÄNOHJAUKSESTA: a. Kuinka pitkäksi ajaksi ryhmänohjaajaksi sitoudutaan? Sovituksi ajaksi riippuen siitä onko kyseessä määräaikainen vai jatkuva ryhmä. Olennaista on, että sitoutumislupausta kunnioitetaan. b. Onko ryhmäkokoontumisten tahti ja kesto ohjaajan määriteltävissä? Kokoontumisten tahti ja kesto sovitaan yhteisymmärryksessä. Kerran sovituista säännöistä ei tulisi poiketa. Varsinkin ikäihmisille rutiinit ovat ensiarvoisen tärkeitä. c. Kuka kokoaa ryhmät ja etsii sopivan tilan? Tämä tapahtuu yhteistyössä HelsinkiMission kanssa. Koulutuksen ja työnohjauksen lisäksi ryhmänohjaajat saavat tarvittaessa tukea

25 25 HelsinkiMission työntekijöiltä ryhmien kokoamisessa, suunnittelussa ja aloittamisessa. Ryhmät voivat toimia esimerkiksi palvelukeskuksissa, palvelutaloissa tai HelsinkiMission tiloissa. Ryhmäläisten on voitava luottaa 100-prosenttisesti ohjaajansa sanoihin ja tekoihin. Myös siihen, ettei ohjaaja koskaan kerro luottamuksellisia asioita eteenpäin. - Ryhmänohjaaja Se, että sovituista ajoista pidetään kiinni, on tärkeää. Jos ryhmän toiminnan on määrä alkaa klo 16, silloin se myös alkaa kello 16. Ja loppuu ajallaan, eikä vähän sinne päin. Kannustava ilmapiiri ja hyvä ryhmädynamiikka on tietysti kaiken edellytys. Toisaalta ohjaaja ei voi olla liian lepsu. Hänen on omanlaisella lempeällä jämäkkyydellään pystyttävä pitämään ryhmä kurissa. - Ryhmänohjaaja 2. AAMUKORVA-PÄIVYSTÄJÄ Aamukorva-puhelinpäivystäjänä olet hereillä, kun muut vielä nukkuvat. Annat apuasi puhelimitse seniori-ikäisille ja vanhuksille, joita yksinäisyys tai arjen asiat aamun ensimmäisinä tunteina usein valvottavat. Olet luotettava ja kärsivällinen kuuntelija. HelsinkiMission Aamukorva-puhelin toimii vuoden jokaisena päivänä klo 5-9. Voit päivystää silloin, kun sinulle sopii, mutta yleensä vapaaehtoisella päivystysvuoroja on kerran kuukaudessa. Aikaiset aamut ovat juuri niitä hiljaisia hetkiä, jolloin yksinäiset ihmiset ovat usein kaikista yksinäisimpiä. Aamukorva-päivystäjänä olet ensisijaisesti kuuntelija. Neuvoja ja ohjeita sinun ei tarvitse antaa. Kaikki aamukorvalaiset koulutetaan tehtävään ennen toiminnan aloittamista. Koulutusjaksoa seuraa harjoittelujakso kokeneemman päivystäjän kanssa. Senkin jälkeen HelsinkiMissio tarjoaa työnohjausta, jolla varmistetaan Aamukorva-päivystäjien oma jaksaminen.

26 26 Kaksi tärkeää kysymystä Aamukorva-päivystämisestä: a. Millaisiin puheluihin vastaat? Soittaja saattaa haluta keskustella esimerkiksi ikääntymiseen, terveyteen, yksinäisyyteen, turvattomuuteen, toimeentuloon tai ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Läheisen ihmisen menetys tai elämänmuutosten tuomat ongelmat voivat myös olla syy soittamiseen. Kaikki aiheet ovat yhtä tärkeitä. Olennaista on osata kuunnella. b. Voiko puhelimitse auttaa? Voi, paljonkin ja ennen kaikkea juuri kuuntelemalla. Monelle soittajalle Aamukorva-puhelut ovat äärimmäisen tärkeitä. Ymmärtävä ja empaattinen kuunteleminen, paneutuminen soittajan esille tuomiin asioihin on keskeistä. Ikääntyneelle vapaaehtoinen on ennen muuta juttuseuraa. Hänen kanssaan vanhus voi jutella asioista, joita hän ei perheenjäsentensä tai sukulaistensa kanssa voi syystä tai toisesta käsitellä. Voi olla, että omaiset ovat väsyneitä kuulemaan vanhuksen puhuvan sairauksistaan tai yksinäisyydestään. - Aamukorva-päivystäjä On ymmärrettävä, että vapaaehtoinen ei voi koskaan ratkaista kaikkia autettavansa ongelmia. Siksi toisen pulmiin ei voi heittäytyä liian syvälle. - Aamukorva-päivystäjä Vapaaehtoisen ei tarvitse olla täydellinen. Siksi vaikeita tilanteita oppii myös sietämään niin, että sitä hyväksyy oman rajallisuutensa. En ole ammattilainen ja vaikutusmahdollisuuteni rajoittuvat usein kuunteluun ja myötäelämiseen. - Aamukorva-päivystäjä 3. TUKIHENKILÖ Tukihenkilönä olet luotettavana tukena yksittäiselle nuorelle tai vanhukselle. Tapaat autettavaasi omaan elämäntilanteeseesi sopivalla tiheydellä, tutustumisvaiheen jälkeen tavallisimmin joka toinen viikko. Nuoria tuettavia tavataan hieman useammin, vähintään joka toinen viikko. On tärkeää muistaa, että ystävyys alkaa harvoin

27 27 hetkessä. Siksi sinun tulisi sitoutua tiettyyn ihmiseen vähintään vuodeksi. Valmista kaavaa tukihenkilö-toiminnalle ei ole. Sinä ja tuettavasi voitte yhdessä päättää, miten yhteisen aikanne vietätte. Yhdessäolo voi olla keskustelua tai ulkoilua, reissu pankkiin tai retki torille. Vanhuksen tukihenkilönä olet alkuvaiheessa autettavalle usein suuri apu arjen pienissä askareissa. Muutaman tapaamiskerran jälkeen jo tärkeä kuuntelija. Lopulta sinusta saattaa tulla hänelle ystävä. Jos itsekin niin toivot. Tukihenkilötoiminta on ohjattua. Aloitus-, seuranta- ja lopetuspalaverit käydään aina HelsinkiMission työntekijän kanssa. Vaihtelevuus on yksi vapaaehtoistoiminnan parhaita puolia, sillä jokainen ihminen on kuitenkin yksilö, oma persoonansa. Ja jokainen tapaamiskerta rutiineistakin huolimatta erilainen, kuin uusi kohtaaminen. - Tukihenkilö KOLME TÄRKEÄÄ KYSYMYSTÄ TUKIHENKILÖ-TOIMINNASTA: a. Miksi vanhukset tarvitsevat tukihenkilöitä? Monestakin syystä. Vanhus saattaa tarvita elämäänsä rinnalla kulkijaa, toisinaan myös jo olemassa olevan toimivankin hoitosuhteen tueksi. Vanhuksella itsellään, tai hänen lähipiirillään, saattaa olla myös huoli vanhuksen yksinäisyydestä, minkä vuoksi ulkoilu- tai jutteluseura olisi tarpeen. Jotkut vanhuksista ovat niin yksinäisiä, ettei heillä tukihenkilön lisäksi välttämättä ole muuta sosiaalista kontaktia lainkaan. Niissä tilanteissa tukihenkilön rooli korostuu entisestään. b. Miksi nuoret tarvitsevat tukihenkilöitä? Monestakin syystä. Tukihenkilö voi toimia nuoren ihmisen tukena arjen pulmakohdissa, kanssakulkijana elämänkaareen liittyvien uusien haasteiden kohtaamisessa, sekä erilaisten ongelmatilanteiden oppaana ja ohjaajana. Tukihenkilön tehtävänä on olla läsnä, kuunnella avoimesti ja auttaa nuorta myös selkiyttämään elämäntilan-

28 28

29 29 nettaan. Tukihenkilö ei ole ammattiauttaja, vaan hänen tehtävänään on olla nuorelle lähellä oleva aikuinen, josta välittyy aito kiinnostus nuoren elämää kohtaan. c. Kun vapaaehtoinen kohtaa nuoren tai vanhuksen, sitoudutaanko toimintaan heti vuodeksi? Ei välttämättä. Ensimmäisten tapaamiskertojen jälkeen arvioidaan, onko tukisuhde molempien mielestä toimiva. Jos on, tehdään vuoden kestävä sitoumus. Jos ei ole, niin nuorelle tai vanhukselle etsitään toinen, sopivampi vapaaehtoinen. Ja vapaaehtoiselle toinen nuori tai vanhus, jonka kanssa yhdessäolo on luontevampaa. Ketään ei painosteta mihinkään. Tapaamisten myötä olen oppinut senkin, kuinka samankaltaisia ihmiset lopulta ovat. Kaikki me iloitsemme samoista asioista. Ja ikävät asiat taas tekevät meidät surullisiksi, iästä, sukupuolesta tai asemasta riippumatta. - Tukihenkilö 4. RESONAARIN MUSIIKKIKOULUN SOITTOKAVERI Musiikki on yksi elämän suurista pienistä iloista. Asia, joka useimmiten koskettaa tavalla tai toisella kaikkia ihmisiä. HelsinkiMission vapaaehtoisena voit halutessasi toimia soittokaverina Resonaarin musiikkikoulussa opiskelevalle lapselle, nuorelle tai aikuiselle. Resonaarin opiskelijat ovat joko kehitysvammaisia tai heillä on jokin muu oppimista vaikeuttava haittatekijä. Resonaarissa oppilaat opiskelevat musiikkia kuvionuottimenetelmän pohjalta taiteen perusopetuksen vaatimukset täyttävän opintosuunnitelman mukaisesti. Opiskelijat soittavat muun muassa kitaraa, bassoa, kosketinsoittimia ja rumpusettiä tai käyvät laulutunneilla.

30 30 Mitä soittokaverina toiminen käytännössä on? HelsinkiMission soittokaverit toimivat oppilaiden harjoittelukavereina. Soittokaveri-vapaaehtoisuus sopii siis soitto- tai laulutaitoiselle vapaaehtoiselle, joka kokee erilaisuuden innostavaksi ja rikastuttavaksi haasteeksi, ja haluaa jakaa musisoinnin iloa samalla kun antaa tukea ja apua erityisryhmiin kuuluvien musiikkikoululaisten elämään. Tehtävään saa perehdytyksen. Toistaiseksi soittokaveritoiminta räätälöidään tapauskohtaisesti ja mukaan voidaan ottaa vain rajallisesti uusia soittokavereita. Lisätietoa toiminnasta saat nettisivuilta 5. KEIKKA-AUTTAJA Keikkailu on helpoin tapa aloittaa vapaaehtoistoiminta. Keikkalaisuus on kertaluonteista avunantoa. Keikkalaisena tarjoat konkreettista apua ikäihmiselle arjen pulmatilanteissa. Voit esimerkiksi lähteä saattajaksi lääkärikäynnille tai auttaa vanhusta verhojen ripustamisessa. Myös tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä vanhukset kaipaavat usein apua. Niin television, digiboksin, tietokoneen kuin kännykänkin kanssa. Asiat, jotka sinulle ovat pieniä, saattavat olla vanhukselle ylitsepääsemättömiä haasteita. Tarkoituksena ei ole, että sinä teet autettavasi puolesta kaiken yksin. Vaan, että teette asioita yhdessä. Useimmiten vapaaehtoinen voi määritellä auttamisajankohdan itse, sillä kaikki avunpyynnöt eivät ole sidottuja tiettyyn päivään tai kellonaikaan. Tällä hetkellä keikka-apua tarjotaan ainoastaan vanhuksille. Tarkempaa tietoa toiminnasta löytyy luvusta 5. Kolme tärkeää kysymystä Keikka-auttaja-toiminnasta: a. Miten keikkalainen voi auttaa? Monellakin tavalla. Erityisesti keikkalaisia tarvitaan saattajiksi lääkärikäynneille, asiointiavuksi, ulkoiluseuraksi tai avuksi tietokonepulmissa. Keikkalaista voidaan pyytää myös esimerkiksi lomakkeiden täyttöavuksi tai tekstien puhtaaksikirjoitustehtäviin. Pienestäkin teosta on suuri apu.

31 31 b. Onko keikka-auttaminen aina kertaluonteista? Ei aina. Se voi olla myös määräaikaista. Esimerkiksi tietokoneeseen liittyvät opastamiset vaativat tavallisesti useampia käyntikertoja. Ja yleensä sama vapaaehtoinen haluaakin hoitaa useitakin käyntejä vaativan keikan kokonaisuudessaan itse. Kesäisin keikka-auttajat voivat toimia esimerkiksi säännöllisinä ulkoiluystävinä. c. Miksi juuri keikka-auttajaksi? HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan muodoista keikka-auttajuus on se, joka edellyttää vähiten sitoutumista. Keikka-auttajaksi kouluttautuneet vapaaehtoiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan ja ilmoittavat kiinnostuksestaan pääsääntöisesti intrassa ilmoiteltavien keikkojen perusteella. Tämä toimintamalli antaa vapaaehtoiselle mahdollisuuden määritellä pitkälti itse sen, milloin ja kuinka usein hän haluaa osallistua auttamistyöhön. Jos keikkalainen haluaa käydä saman henkilön apuna vain kerran, sekin onnistuu. Usein kohtaamisemme noudattavat samaa kaavaa. Aloitamme kävelylenkillä. Jos ilma on hyvä, viivymme pidempään. Jos ilma on huono, kävelemme tovin ja menemme sitten sisätiloihin. Keittiön pöydän ääressä juomme kahvit ja juttelemme. - Keikka-auttaja Täytyy myös muistaa, että jokaisen oven takana ei odota pullantuoksuinen hyväntuulinen vanhus. Kuitenkin juuri sellaisen, surullisen ja sairaan seniorin arkea vapaaehtoinen pystyy piristämään suuresti. - Keikka-auttaja

32 32 HELSINKIMISSION VAPAAEHTOISTOIMINNAN SEITSEMÄN VAIHETTA: 2 Henkilö saa kutsun haastatteluun, ja osallistuu sen jälkeen koulutukseen, joka pitää sisällään yhteisen aloitusjakson ja erikoistumiskoulutuksen joko nuorten tukihenkilötoimintaan tai senioreiden vapaaehtoistoimintaan. 3 Vapaaehtoinen osallistuu vapaaehtoistoimintaan sovitulla tavalla ja raportoi koordinaattoreille toiminnasta. 1 Henkilö kiinnostuu HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnasta ja täyttää hakemuksen internetissä osoitteessa 4 Vapaaehtoiselle tarjotaan työnohjausta yhdessä saman tehtäväalueen vapaaehtoisten kanssa, sekä kaikille vapaaehtoisille tarkoitettuja virkistystapahtumia.

33 33 5 Vapaaehtoisille järjestetään säännöllisin väliajoin lisäkoulutusta, johon voi halutessaan osallistua. 7 Henkilö sitoutuu toimimaan vapaaehtoisena sovitun ajan. Jos henkilö haluaa lopettaa vapaaehtoistoimintansa tai pitää siitä taukoa, hänen on oltava yhteydessä koordinaattoriin. 6 Vapaaehtoinen seuraa järjestön tapahtumia koordinaattorien lähettämien tiedotteiden, intranetin sekä Helsinki- Missio-lehden kautta. Lyhyemmälle tai pysyvämmälle tauolle lähteneet vapaaehtoiset ovat aina lämpimästi tervetulleita toimintaan mukaan takaisin.

34 34 TUKIHENKILÖN TARINA: Kertomus Iinasta Olihan se ensitapaaminen kamalan jännää. Tilanne on hieman luonnoton ja pöljä: Moi, mä tulen nyt tukemaan sua Ei voi työntää käärmettä pyssyyn, vaan aika monta kertaa saattaa joutua lähtemään siitä fiiliksestä, että hohhoijaa, ilmoja on pidellyt. Tuntemattoman ihmisen avautuminen toiselle ei ole itsestäänselvyys. Mietin,että mitähän tästä tulee, kun olen itse kova hölöttäjä ja kiinnostunut kaikesta, paitsi lätkästä. Entä jos toinen ei välitä tippaakaan tyhmistä jutuistani?

35 35 Päätin, etten pyytele mitään pikatutustumista, vaan olen rauhassa oma itseni vähän virheellinen, urpo ja nolo nelikymppinen täti. Korkeintaan kerron ovelia ja opettavaisiakin tarinoita vitsin varjolla ja toivon, että edes jotain järkevää jää epähuomiossa mieleen. Sitten aloimme päästä samalle taajuudelle, ja se tuntui käsittämättömän koskettavalta. Ne olivat uskomattoman hienoja ja aitoja luottamuksen hetkiä, kun kohtasimme toisemme ihmisinä, eikä vain tukihenkilönä ja asiakkaana. Joskus jopa itkimme kummatkin, Iina tunnustaa.

36 36 LUKU 5: 5 PORRASTA SENIORTRAINER -KEIKKA-AUTTAJAKSI Me HelsinkiMissiossa haluamme jatkuvasti kehittää vapaaehtoistoimintaamme ja löytää uusia tapoja auttaa unohdettuja kaupunkilaisia. Vuonna 2010 aloitimme uudenlaisen keikka-auttamismallin, joka mahdollistaa entistä paremmin lyhytkestoisemman vapaaehtoistoiminnan. Keikka-auttamismallimme toimii seuraavasti: 1. YHTEYDENOTTO: Ensimmäinen yhteydenotto HelsinkiMissioon voi tulla suoraan vanhukselta itseltään. Tai sitten omaiselta, omaishoitajalta, kotihoidolta, sosiaalityöntekijältä tai muulta yhteistyötaholta kuten seurakunnasta tai toisesta järjestöstä. 2. KOORDINAATTORIN ROOLI: Jo ensimmäisen yhteydenoton aikana koordinaattori pyrkii kartoittamaan vanhuksen tarvitseman avun luonnetta ja kiireellisyyttä: toivooko vanhus pelkkää seuraa vai myös ulkoilua tai muuta apua kuinka usein ja miten säännöllisiä käyntejä asiakas toivoo onko avuntarve tilapäistä, määräaikaista vai jatkuvaa onko vanhuksella fyysisiä tai psyykkisiä toimintoja heikentäviä sairauksia tai vammoja onko jotain muuta erityisen huomionarvoista, mitä vapaaehtoisen olisi hyvä tietää Koordinaattori kirjaa keskustelun, sekä tekee omia huomioita esimerkiksi vanhuksen liikunta- ja toimintakyvystä osatakseen antaa vapaaehtoiselle mahdollisimman perusteelliset ohjeet.

37 37 3. SOPIVAN VAPAAEHTOISEN LÖYTÄMINEN: Keikkavälitystä hoitava koordinaattori kirjaa apua tarvitsevan ihmisen tiedot (avuntarve, asuinpaikka, avuntarpeen ajankohta ) HelsinkiMission intranetiin, johon myös koulutetut vapaaehtoiset saavat tunnukset. Vapaaehtoinen ottaa yhteyttä koordinaattoriin ilmaistakseen kiinnostuksensa jotain tiettyä auttamiskeikkaa kohtaan. Intranetin lisäksi koordinaattori voi kohdentaa avunpyynnön suoraan tietyille vapaaehtoisille heidän erikoisosaamisensa, asuinalueensa tai auttamismieltymyksiensä perusteella. 4. VÄLITYSKONTAKTI Sopivan vapaaehtoisen löydyttyä vanhukselle tai hänen asioitansa hoitavalle taholle ilmoitetaan tarkka tapaamisaika ja paikka (usein vanhuksen koti tai asuinpaikka). Myös tapaamisen pelisäännöt sovitaan, samoin käytännön asiat. Näitä ovat esimerkiksi keikan kesto sekä puhelinnumeroihin ja ovisummereihin liittyvät tiedot. 5. SEURANTA Yksittäisen keikan tai määräaikaisen auttamisrupeaman jälkeen koordinaattori ottaa yhteyden apua tarvinneeseen vanhukseen ja/tai hänen asioitaan hoitavaan tahoon kartoittaakseen, miten kohtaamistilanne on vanhuksen mielestä sujunut. Henkilökohtainen puhelunkeskustelu on välttämätön toiminnan sujuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi. Vapaaehtoisen velvollisuutena on raportoida keikan sujumisesta koordinaattorille joko sähköpostitse tai puhelimitse. Vapaaehtoisen antamat tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä.

38 38 KEIKKA-AUTTAJAN TARINA: Kertomus Jussista Puolisen vuotta sitten kuulin HelsinkiMission kautta 85-vuotiaasta Jussista (nimi muutettu), joka ei ollut päässyt ulos kodistaan yli vuoteen. Halusin auttaa ja lähdin vapaaehtoiskeikalle hänen luokseen. Ensimmäinen vierailu taisi jännittää jonkin verran, sekä Jussia että minua. Emmehän olleet koskaan tavanneet. Muistan miten odottelin Jussin kotioven takana ensin aika pitkäänkin. Jussi kun liikkuu sen verran hitaasti, että oven avaaminen otti aikansa. Sitten astuin sisään, esittäydyimme. Nopeasti kävi selväksi, että tulisimme kyllä sen verran hyvin juttuun, että yhteinen ulkoilureissu oli edelleen molempien mielestä hyvä ajatus. Minä hain pyörätuolin, autoin Jussin sen kyytiin. Matka ulos alkoi. Jussin kotitalossa oli hissi. Mutta kuten vanhoissa rakennuksissa usein, niin ensimmäisessä kerroksessa oli myös muutama rappunen. Samoin ulkopuolella oli pari askelmaa. Joissakin taloissa tällaisiin paikkoihin asennetaan liuku. Jussin talossa sellaista ei ollut, vaikka ehdottomasti pitäisi. Onneksi kohtasimme ulos mentäessä naapurin, joka ystävällisesti auttoi minua nostamaan Jussin pyörätuoleineen ensin portaista alas ja sitten ovesta pihalle. Kotimatkalla naapuria ei enää näkynyt, mutta paikalle osui ohikulkija. Hänen avullaan pääsimme takaisin sisään. Ensimmäinen vapaaehtoiskeikkani Jussin luokse oli siis fyysisesti raskaampi kuin olin osannut kuvitella. Mutta ei se mitään.

39 39 Lopulta kaikki hoitui. Ja tärkeintä on, että itse ulkoilureissu meni erinomaisesti. Jussi oli jo ennalta miettinyt, minne halusi mennä. Päämääränämme oli merenrannassa sijaitseva jäätelökioski. Silloin oli nimittäin kesä ja ilmakin ihan poikkeuksellisen kaunis. Jussi tilasi itselleen vaniljaa ja lakkaa ja tarjosi jäätelöä kohteliaasti myös minulle. Siinä me istuskelimme rannassa, katselimme merta. Ensimmäisellä kerralla Jussi ei ollut kovin puhelias, joten minä vein keskustelua eteenpäin. Kyselin Jussilta hänen elämästään. Hän vastaili mielellään ja rehellisesti. Vajaan tunnin päästä Jussi ehdotti, että palaisimme hänen asunnolleen. Kun olin jo melkein ulko-ovella, lähes rappukäytävässä, kuulin Jussin huutavan, että toivottavasti näkisimme uudelleen. Vastasin, että totta kai. Toisen vierailuni Jussin luokse tein jo muutaman päivän päästä. Nykyisin pyörätuolin nostelutkin menevät rutiinilla. Ohjelmamme on useimmiten tuttu ja turvallinen. Ensin kohti rantaa ja sitten jäätelökioskin kautta merta katselemaan. Pikku hiljaa meistä on tullut parempia kavereita. Jussikin puhuu oma-aloitteisesti jo enemmän. Talvikuukausina olemme tyytyneet nauttimaan kahvia sisätiloissa. Mutta kunhan kesä taas tulee, niin aivan varmasti menemme taas yhdessä jäätelölle. Vierailut Jussin luokse eivät ole minulle velvollisuus, vaan ilo. Tapaamisista tulee itsellekin todella hyvä mieli.

40 40 LUKU 6: PIDÄ HUOLTA MYÖS ITSESTÄSI HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnassa on mukana satoja ihmisiä. Heistä jokainen on meille yhtä tärkeä. Siksi me pyrimme huolehtimaan vapaaehtoistemme jaksamisesta monin eri tavoin parhaan kykymme mukaan. Keinoista kenties tärkein on työnohjaus, jonka tehokkuuteen panostamme paljon. Itse asiassa, työnohjaukseen osallistumista edellytämme kaikilta vapaaehtoistoimintaamme osallistuvilta. Työnohjaus tapahtuu yleensä pienryhmissä. Saadakseen apua tai neuvoja kenenkään ei kuitenkaan tarvitse odottaa seuraavaan tapaamiseen saakka. HelsinkiMission vapaaehtoistiimiin voi olla yhteydessä milloin tahansa. Yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme ja intranetistä. TYÖNOHJAUS TARJOAA VAPAAEHTOISELLE MAHDOLLISUUDEN: luottamukselliseen kokemusten ja tunteiden jakamiseen tehtävässä kehittymiseen uusien näkökulmien ja ideoiden avulla tavata samoissa tehtävässä olevia ihmisiä pohtia ääneen HelsinkiMission toiminnan yleisiä linjavetoja ja toimintatapoja puhua ihmisten kanssa muustakin kuin vapaaehtoistoiminnasta

41 KUVA 41

42 42 ME HALUAMME, ETTÄ SINÄ VOIT HYVIN Voidakseen toimia toisen tukena, oman elämän täytyy olla tasapainossa. Siksi jokaisen vapaaehtoisemme henkilökohtainen jaksaminen on toimintamme lähtökohta. Pidäthän siis huolta itsestäsi, sekä fyysisesti että henkisesti. Me arvostamme apuasi, mutta mikään vapaaehtoistoiminta ei voi eikä saa olla tärkeämpää kuin oma elämäsi. Siksi myös HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnassa täytyy joskus osata ja uskaltaa sanoa ei. Jos et enää saa vapaaehtoistoiminnasta iloa. Tai jos se rasittaa sinua liikaa. Silloin vapaaehtoistoiminnasta kannattaa ehkä pitää taukoa tai jopa lopettaa se kokonaan, ainakin joksikin aikaa. Tärkeintä on, että sinulla on hyvä olla. Kerrothan siis, miten me HelsinkiMissiossa voisimme auttaa ja tukea jaksamistasi vieläkin paremmin. Pidän huolta itsestäni ulkoiluttamalla koiraa muutaman kerran päivässä. Ja toimimalla aktiivisesti erilaisissa järjestöissä. On hyvä tavata ihmisiä. - Tukihenkilö Jos keikalla ilmenee pulmia voi aina soittaa koordinaattoreille, joilta saa apua. Ja akuuteissa ongelmatilanteissa voi aina ottaa yhteyttä HelsinkiMission työnohjaajiin myös muina aikoina. - Keikka-auttaja Käyn itsekseni kävelyillä ja kuuntelen musiikkia. Kissani on erittäin tärkeä terapeutti, jonka kanssa torkkuessa voi nollata melko monet asiat. Aamukorvan työnohjausryhmä kuukausittain on erittäin hyvä tapa päästää irti mahdollisesti mieltä vaivaavista puheluista. - Aamukorva-päivystäjä

43 43

44 44 KEIKKA-AUTTAJAN TARINA: Kertomus Johanista Kuulin HelsinkiMissiosta ystävältäni. Ensimmäisen Aamukorva-päivystykseni tein heti koulutusjakson jälkeen. Nyt päivystän aamuisin 1-2 kertaa kuukaudessa. Vapaaehtoiskeikkojen (teen myös niitä säännöllisesti) tai Aamukorva-puhelun aikana voi tapahtua monenlaista. Ikääntyneet ihmisethän ovat, vaivojensa ja kuntonsa vuoksi, yhteiskunnan palveluiden ja hoitomuotojen suurkäyttäjiä. Byrokratian monimutkaisuus, taksipalvelujen hitaus ja hoitojärjestelmän monisäikeisyys suututtavat meitä vapaaehtoisiakin. Kun kuulee, että vanhuksella saattaa asua lähellä paljonkin omaisia, mutta heiltä ei saa apua, tulee itsekin surulliseksi. Vanhemmilla tuntuu riittävän ymmärrystä kiireisiä lapsiaan kohtaan aivan loputtomasti. Kun menen tuntemattoman ihmisen luo keikalle, en vielä mene ystävän luo. Hänestä voi tulla ystävä, mutta yhtä hyvin hän saattaa jäädä kerran tapaamakseni ihmiseksi, joka tarvitsi apua tai seuraa. Vanhuk-

45 45 sia kohdatessa on pystyttävä avaamaan myös jotain itsestään, ihan luottamuksenkin saavuttamiseksi. Keikalle lähtiessäni muistutan aina itseäni tietystä ammattimaisuudesta. Pukeudun asiallisesti, olen ajoissa paikalla, en hoida omia puheluitani tai asioitani keikan aikana, enkä vie omia murheitani tai liikaa muitakaan yksityisasioitani mukaan. Tapaamisen edetessä ja mahdollisen suhteen kehittyessä opin, kuinka paljon vanhus haluaa tulla kuulluksi tai vastavuoroisesti kuunnella minua. Vapaaehtoistoiminnan on todellakin oltava vapaaehtoista. Sen ei pidä perustua ulkoiseen eikä omaan sisäiseen velvoitteeseen. Vapaaehtoisen on sitouduttava luottamuksellisuuteen, vaitiolovelvollisuus on hyvin tärkeä osa toimintaa. Kun lupaus sitoumuksesta on tehty, lupausta pyritään kunnioittamaan. Se lienee tärkeintä.

46 46 LUKU 7: YHTEISET SÄÄNNÖT JA FAKTAT VAKUUTUS HelsinkiMissio vakuuttaa vapaaehtoisensa tapaturmien varalta. Vakuutus kattaa muun muassa vapaaehtoisen matkat autettavan luo ja tapaamisen aikana vapaaehtoiselle mahdollisesti sattuvat vahingot. Muistathan kuitenkin, että korvauspyynnöt käsitellään tapauskohtaisesti. Lisätietoa vakuutusehdoista saat HelsinkiMission nettisivuilta ja järjestömme työntekijöiltä. Kysy ihmeessä, ihan kaikesta, me vastaamme mielellämme. KAHDEKSAN HYVÄÄ VAPAAEHTOISTOIMINNAN SÄÄNTÖÄ 1. Vaitiolovelvollisuus kunnioitathan autettavan yksityisyyttä: vapaaehtoistoiminta on aina luottamuksellista. Toiminnassa saatuja tietoja tai tarinoita ei siis saa levitellä tai kertoa eteenpäin ulkopuolisille missään yhteydessä, ei edes sen jälkeen, kun vapaaehtoistoiminta on jo päättynyt vapaaehtoisella on velvollisuus informoida HelsinkiMission työntekijöitä ja mahdollista hoitohenkilökuntaa kaikesta tavanomaisuudesta poikkeavasta, mitä autettavan voinnissa saattaa tapahtua yllä olevat ajatukset on kirjattu myös lakiin Lakipykälä: Vapaaehtoista sitoo sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta annetun lain 14 :ssä säädetty asiakirjasalaisuus sekä saman lain 15 :ssä säädetty vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto. Vaitiolovelvollisuus ei pääty kun vapaaehtoistyö päättyy.

47 47 2. Palkattomuus autat muun kuin rahan vuoksi: vapaaehtoistoiminta on vapaaehtoista, yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa vapaaehtoisen palkkana ei siis ole raha tai rahaan rinnastuvat edut vaan hyvä mieli, tunne tarpeellisuudesta tai jokin muu, mitä vapaaehtoinen toiminnastaan itselleen saa 3. Luotettavuus pidäthän sen, minkä lupaat: vapaaehtoinen sitoutuu hoitamaan tehtävät, joihin hän on lupautunut vapaaehtoinen sitoutuu HelsinkiMission koulutuksiin ja työnohjaukseen 4. Asiakaslähtöisyys auttamista ihmiseltä ihmiselle: vapaaehtoinen kunnioittaa asiakkaansa itsemääräämisoikeutta vapaaehtoinen kohtaa kaikki ihmiset tasa-arvoisina vapaaehtoinen edistää, parhaan kykynsä mukaan, asiakkaansa yhteiskunnallisia osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia 5. Suvaitsevaisuus hyväksythän erilaiset mielipiteet: vapaaehtoinen kunnioittaa erilaisia ihmisiä, sekä heidän näkemyksiään ja käsityksiään vapaaehtoinen ei tuputa omia näkemyksiään, eikä poliittisia tai uskonnollisia mielipiteitään autettavalle

48 48 6. Yhteistyöhalukkuus muistathan, että autettavallasi on elämässään muitakin: tarpeen vaatiessa vapaaehtoinen tekee yhteistyötä autettavansa läheisten ja/tai omaisten tai ammattihenkilökunnan kanssa vapaaehtoinen pyrkii olemaan hankaloittamatta autettavansa perheen jäsenten välisiä suhteita 7. Asiallisuus verbaalisesti ja muutenkin: vapaaehtoinen kunnioittaa toisia ihmisiä käyttäytymällä ja pukeutumalla asiallisesti vapaaehtoistehtäviensä aikana 8. Velvollisuus huolehdi itsestäsi, informoi meitä: vapaaehtoinen osaa pitää kiinni omista rajoistaan, autettavan elämä ei ole sinun elämäsi vapaaehtoinen informoi aikataulujensa tai elämäntilanteensa muutoksista välittömästi HelsinkiMission työntekijöille, jotta muutoksiin pystytään reagoimaan parhaalla mahdollisella tavalla Vapaaehtoistoimintaoppaan kuvat Jukka Valtonen: sivu 4 Pirjo Rönkkö: kansi, sivut 11 ja 23 Kimmo Elomaa: sivu 28 Eeva Rinne: kansi, sivut 17, 41 ja 43

49 49 Kiitos, jos olet päättänyt tulla mukaan. Vapaaehtoisena annat lähimmäisellesi jotakin sellaista, mitä hän ei voi koskaan saada kaupungin sosiaalivirastosta tai terveyskeskuksesta. Annat itsesi. Kaupungin tehtävät ovat lakisääteisiä. Ne liittyvät oikeudenmukaisuuteen, terveyteen, kouluun ja kulttuuriin. Sen sijaan kaupunkilaisen tehtävä on rakastaa. Näissä merkeissä: Ole kuin kotonasi. Tervetuloa taloon. Ol li Valtonen HelsinkiMission toiminnanjohtaja

50 50 MUISTIINPANOJA

51 51

52 52 Tel Vapaaehtoistoiminnan opas 04/2011