18 varsinaista jäsentä ja 5 varajäsentä eli yhteensä olleet jäsenet 23 valtuutettua. Luettelo sivulla 2.

Transkriptio

1 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 12 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 2 / 2012 Aika klo Paikka Mikaelintalo, kahvio Alkuhartaus Vs. kirkkoherra Mika Ahtola piti alkuhartauden. Laulettiin virsi 125 Kosketa minua henki. Saapuvilla 18 varsinaista jäsentä ja 5 varajäsentä eli yhteensä olleet jäsenet 23 valtuutettua. Luettelo sivulla 2. Kokouksen puheenjohtaja Muut osallistujat Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jorma Kakkonen Kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkovaltuuston sihteeri ja esittelijänä talouspäällikkö. Asiat Pykälät Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsut ja esityslistat on postitettu kirkkovaltuuston ja neuvoston jäsenille perjantaina , jolloin myös kokouskutsu on laitettu nähtäville kirkkoherranviraston ilmoitustaululle. Kokouksesta on ilmoitettu Kunnallislehdessä. Kirkkovaltuusto hyväksyi poissa olleiden 5 valtuutetun esteen ja 5 saapuvilla olleen varajäsenen. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 12 Pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat Pöytäkirjan tarkastajiksi ja kokouksen ääntenlaskijoiksi valittiin yksimielisesti Janne Suominen ja Leila Tiilikka. 3 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus: Kirkkovaltuusto hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Kirkkovaltuusto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Allekirjoitus ja varmennus Jorma Kakkonen puheenjohtaja Terhi Saari sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika. Janne Suominen Leila Tiilikka Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä taloustoimistossa ja taloustoimiston ollessa suljettuna kirkkoherranvirastossa

2 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 13 Saapuvilla olleet kirkkovaltuuston varsinaiset jäsenet lista nro Susanna Ansio II x Leena Erälinna II x Eeva Heurlin I x Anna-Liisa Järvinen II x Jorma Kakkonen I x Jarkko Kallio I x Kristina Karlsson II x Maria Kuopila I x Anne Kuparinen II x Tuula Kurki I x Arimo Lähdeniitty II x Asko Mäentaka III - Miia Mäkinen III x Liisa Pajala III x Seppo Santala I - Timo Sjöblom II x poistui klo :n 22 aikana Janne Suominen I x Leila Tiilikka II x Janne Tranberg I - Satu Tuominen II x saapui klo :n 14 aikana Ville Valkonen I x Tiina Virtanen III - Tommi Yöntilä II - Saapuvilla olleet kirkkovaltuuston varajäsenet (vertauslukujärjestyksessä) I Paimion kristillisen valitsijayhdistyksen II Keskustan ja ehdokaslista sitoutumattomien ehdokaslista Marja E. Ansio x Varpu Lindberg x Jyrki Laine x Pasi Pöri Kimmo Valkonen Juha Kuopila Jari Laaksonen Henna Pirhonen Jaakko Valtakoski Tuulikki Harittu Juha Leppäsalo Marja Mäenpää Antti Syrjälä Margit Tuomola Jouni Ylitalo Henriikka Pensas Tytti Mäkilä Antti Lindroos III Kansankirkon vaaliliiton ehdokaslista Timo Virta - Hilkka Hutanen - Mervi Kuusela x Jorma Tuominen x Marja-Leena Ruohonen Marjatta Vesalainen Seppo Laitinen Anja Halinen Maija Jokinen Hannu Riipinen Marja Holm-Rantala Saapuvilla olleet muut kirkkoneuvoston jäsenet vs. kirkkoherra Mika Ahtola x Saapuvilla olleet muut osallistujat Talouspäällikkö Tapio Yliluoma (esittelijä, sihteeri) x Kirkkovaltuuston sihteeri Terhi Saari (hallintosihteeri) x

3 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // Tilinpäätös vuodelta 2011 Kn 32/ Vs. kirkkoherra ja talouspäällikkö esittävät kirkkoneuvostolle, että liite 1 1) kirkkoneuvosto hyväksyy Paimion seurakunnan ja hautainhoitorahaston vuoden 2011 tilinpäätöksen ja antaa tilinpäätösasiakirjat tilintarkastajille taloussäännön 24 :n mukaisesti. Tilinpäätösasiakirja liitteenä. 2) kirkkoneuvosto lähettää kehitysvammaistyön tilinpäätöksen vuodelta 2011 sopimusseurakunnille yhdessä kehitysvammaistyön pastorin toimintakertomuksen kanssa. Kehitysvammaistyön tilinpäätös ja -pastorin toimintakertomus sisältyy liitteeseen numero 1. liite 2 Kehitysvammaistyön vuosikertomus on liite nro 2. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti Kv 14/ Kirkkoneuvoston esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi Paimion seurakunnan ja liite 1 hautainhoitorahaston vuoden 2011 tilinpäätöksen kirkkoneuvoston pykälän 32 mukaisesti. Tilinpäätösasiakirja on liite nro 1. Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti. 15 Tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen Kn 15/ Paimion seurakunnan tilintarkastajat ovat tarkastaneet Paimion seurakunnan hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä hautainhoitorahaston kirjanpidon tilivuodelta liite 2 Tilintarkastus suoritettu ja tilintarkastuskertomus on annettu Esitys: 1. kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle tilintarkastuskertomuksen. 2. kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto käsittelee vastuuvapauden myöntämistä hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille tilikaudelta Asian käsittely: Talouspäällikkö poistui pykälän käsittelyn ajaksi. Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti esityksen ja myönsi vastuuvapauden Paimion seurakunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille tilikaudelta

4 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // Vuosikertomus vuodelta 2011 Kn 57/ Kirkkoherran esitys: Kirkkoneuvosto hyväksyy vuoden 2011 vuosikertomuksen esitettäväksi kirkkovaltuustolle liite 2 liitteen mukaisesti. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti sillä lisäyksellä, että sivulle 9 lisätään Kaffetassin tapahtumiin tehtiin retki Piikkiöön Kv 16/ Esitys: Kirkkoneuvosto esittää Paimion seurakunnan vuoden 2011 vuosikertomuksen liite 3 kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti Paimion seurakunnan vuoden 2011 vuosikertomuksen. 17 Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kn 74/ Tuloveroprosentin määräämistä varten vastuuryhmät ovat käsitelleet talouspäällikön laatimaa kehysbudjettia sekä työalojen tekemiä alustavia toimintasuunnitelmia huhtikuussa liite 1 Toiminta- ja taloussuunnitelmat liite 2 Käyttötalousosa tilintarkkuudella liite 3 Palvelun vastuuryhmän lausunto liite 4 Paimion Kirkkokuoro ry:n avustusanomus liite 5 Ympäristö- ja esteettömyystyöryhmän esitykset Talouspäällikkö selvittää kokouksessa Paimion seurakunnan taloussuunnitelmia vuosille Esitys: Talouspäällikkö ja kirkkoherra esittävät, että kirkkoneuvosto hyväksyy alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja esittää ne kirkkovaltuustolle tuloveroprosentin määräämisen perusteeksi. Kirkkoneuvostolle osoitetut anomukset ja lausunnot merkitään tiedoksi ja käsitellään toiminta- ja taloussuunnitelmien yhteydessä. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti sillä muutoksella, että budjettilisäykset hyväksyttiin esityksen mukaan, mutta esteettömyystyöryhmän esityksiin varataan määräraha euroa Kv 17/ Kirkkoneuvoston esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi alustavat toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille tuloveroprosentin määräämisen perusteeksi. liite 4 Alustavat toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille liitteenä. Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti alustavat toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille tuloveroprosentin määräämisen perusteeksi liitteen 4 mukaan.

5 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // Kirkollinen tuloveroprosentti vuodelle 2013 Kn 75/ Se määrä, mikä kirkkovaltuuston vuosittain hyväksymän talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden kirkollisverona (Kirkkolaki 15:2,2). Esitys: Talouspäällikkö esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle, että Paimion seurakunnan vuoden 2013 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 1,30. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti Kv 18/ Esitys: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto vahvistaa Paimion seurakunnan vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 1,30. Kirkkovaltuusto vahvisti yksimielisesti Paimion seurakunnan vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 1, Paimion seurakunnan kiinteistötoimen strategia ja toimenpideohjelma Kn 58/ Kirkkoneuvostolle annettiin tiedoksi talouspäällikön valmistelema luonnos Paimion seurakunnan kiinteistötoimen strategiasta vuosille Strategiaan on tehty tämän jälkeen vielä tarkennuksia mm. kiinteistöihin kohdistuvien liite 3 toimenpiteiden aikatauluihin. Esitys: Talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy liitteenä olevan Paimion seurakunnan kiinteistötoimen strategian ja toimenpideohjelman vuosille ja antaa sen edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti sillä muutoksella, että sivulta 46 poistetaan viimeisin tarkastusvuosi (Mikaelintalon nosto-ovi ja keittiön rasvanerotuskaivo, Rantalan rasvanerotuskaivon tyhjennys, kirkon paloilmoittimen määräaikaistarkastus,nuohoukset Mikaelintalon ilmastoinnin ja Rantalan leirikeskuksen osalta). Asiakirja ei ole julkinen vaan julkisuuslain 24 :n 7 ja 17 kohtien mukaan salassa pidettävä Kv 19/ Esitys: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto hyväksyy Paimion seurakunnan liite 5 kiinteistötoimen strategian ja toimenpideohjelman vuosille liitteen mukaisesti. Asian käsittely: Ville Valkonen toi esille, että asiakirjan päivitystä tärkeää tehdä jatkossa. Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti Paimion seurakunnan kiinteistötoimen strategian ja toimenpideohjelman vuosille liitteen 5 mukaisesti. Asiakirja ei ole julkinen vaan julkisuuslain 24 :n 7 ja 17 kohtien mukaan salassa pidettävä.

6 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // Hautapaikkamaksut vuodelle 2013 Kn 46/ Vuosimenot ja tulorahoitus Paimion seurakunnan vuosimenot (käyttötalousmenot, keskusrahastomaksut ym.) ovat n. 2,2 miljoonaa euroa. Vuosimenojen lisäksi varoja tulee kerätä tulevia korjausinvestointeja varten n euroa vuodessa. Seurakunnan vuosittainen rahantarve on siis n. 2,4 miljoonaa. Tulorahoitus koostuu: Verotuloista n e kattaa vuosimenoista n. 81 % Korkotuloista n e kattaa vuosimenoista n. 3 % Maksutuloista n e kattaa vuosimenoista n. 10 % Vuosimenoista saadaan katettua tulorahoituksella n euroa. Rakenteellinen alijäämä Loppuosa vuosimenoista n euroa jää tulevien sukupolvien rahoitettavaksi, koska seurakunnan nykyisellä tulorahoituksella ja menorakenteella ei voida varautua tuleviin korjausinvestointeihin. Käytännössä tulevaisuudessa on siten käytettävä omia varoja korjausinvestointeihin, jolloin korkotulot vastaavasti vähenevät. Korotettava tuloveroprosenttia tai seurakunnan muita maksuja. Tulevaisuudessa seurakunnan vuosimenot tulevat kasvamaan joka tapauksessa esim. eläkemaksujen vuoksi. Tulorahoitus tulee vähenemään mikäli kirkon jäsenkato jatkuu entisellään. Koska tulevaisuudessa on nykyistä enemmän haasteita hoitaa seurakunnan taloutta ja toimintaa, on vastuullista, että tulorahoituksen alijäämän ei anneta kasvaa vaan taloutta tasapainotetaan jo nyt. Talouden tasapainotus Taloutta voidaan tasapainottaa lähinnä kahdella tavalla. Vähennetään menoja tai lisätään tulorahoitusta. Käytännössä tasapainotellaan molempien vaihtoehtojen kanssa. Menojen vähennystä suoritetaan raamibudjetoinnilla ja henkilöstön vähennyksillä esim. silloin kun, jokin virka tulee avoimeksi. Taloutta pyritään tasapainottamaan toiminnan kautta siten, että Paimion seurakunnan jäsenistö voisi kasvaa tulevaisuudessa. Seurakunnan merkitystä ihmisten elämässä pyritään lisäämään laadukkaan toiminnan kautta. Talouden tasapainotuksen perinteiset keinot ovat maksujen ja verojen korotukset. Maksuja on korotettu lähinnä inflaation verran. Tuloveroprosenttia ei ole korotettu. Tulorahoituksen arvovalinnat Verotuksen kautta toimintaa rahoittaa enemmän ne, jotka maksavat isompaa kirkollisveroa. Verotuksen kautta seurakunnan menoja rahoittaa myös isoin osa jäsenistä. Maksut kohdentuvat palvelujen käyttäjiin. Esim. rippileirien maksuun osallistuvat suhteellisesti enemmän ne perheet, joilla on rippikouluikäisiä lapsia. Hautausmaksut kohdentuvat niihin perheisiin, joita on kohdannut lähiomaisen kuolema.

7 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 18 Verotuksen avulla pyritään tasaamaan kustannuksia siten, että mikään elämänvaihe ei muodostuisi taloudellisesti liian raskaaksi. Maksujen ja veroprosentin määräytyminen on siten myös arvovalintakysymys. Jos kaikki rippikoulun kustannukset katettaisiin leirimaksuilla, pitäisi rippileirimaksun olla n euroa, kun rippileirimaksu on nyt 81 euroa. Tai jos kaikki hautaamiseen liittyvät kulut (hautapaikan rakennuskulut ja hautausmaksut) maksettaisiin hautaamisen yhteydessä, olisi hautausmaksu n euroa 30 v. hautapaikalla. Nyt hautapaikka ja hautausmaksu ovat paimiolaiselle 312 euroa. Maksutasoon vaikuttavat ulkopuoliset tekijät Markkinat määrittelevät osittain hinnoittelua. Paimion seurakunta seuraa esimerkiksi millaisia hautaus- ja rippileirimaksuja muut seurakunnat perivät. Kirkossa käynnissä oleva integraatiokehitys, jossa seurakunnat tulevat yhä enemmän sekä taloudessa että toiminnassa, toimimaan yhteisten toimintamallien mukaan vaikuttaa myös maksujen määräytymiseen. Toiminnan ja talouden yhdenmukaistamisella pyritään seurakuntalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Nykytilanteessa, jossa maksut vaihtelevat seurakunnittain, on saman palvelun hinta eri seurakuntalaiselle riippuen siitä, minkä seurakunnan jäsen hän on. Esimerkiksi rippikoulun tavoite, opetussuunnitelman sisältö sekä tuntimäärä ovat samoja jokaisessa seurakunnassa, mutta maksut vaihtelevat. Maksuja yhtenäistetään mm. 1. seurakuntarakenteen muutoksen kautta, jossa rovastikunnan tai hiippakunnan kaikilla seurakunnilla on sama tuloveroprosentti 2. kirkkohallituksen suunnittelemien hautaustoimen maksujen yhdenmukaisilla määräytymisperusteilla Tilojen vuokraus Seurakunnan tilat on rakennettu seurakunnan oman toiminnan järjestämistä varten. Tiloja voidaan vuokrata ulkopuolisille silloin, kun tilat eivät ole seurakunnan oman toiminnan käytössä. Jos esim. Mikaelintalon seurakuntasaleja käytettäisiin pelkästään tulorahoituksen saamiseksi, varattaisiin salit vuokraustoimintaa varten eikä saleissa voisi järjestää seurakunnan säännöllistä toimintaa. Tällöin lähtökohta olisi se, että tilat pyritään vuokraamaan ensin ulkopuoliselle taholle ja vasta tämän jälkeen tiloja voisi tarjota seurakunnan omaan toimintaan. Nyt toimitaan päinvastoin; seurakunnan työntekijät varaavat tilat toimintaansa, ja jos heiltä jää vapaita aikoja, voidaan niitä vuokrata ulkopuolisille. Tästä aiheutuu toisinaan tilanvuokrauksen näkökulmasta ongelmia. Esim. on viikonloppu, jossa tila olisi lauantaina vapaa ja sunnuntaina samassa tilassa järjestetään seurakunnan suurimuotoinen tilaisuus. Emäntä voi valmistaa tilan vuokraustoimintaa varten perjantaina, mutta kun seurakunnan oma tilaisuus on sunnuntaina, tulee emännän siivota tila ennen sunnuntain tilaisuutta. Eli käytännössä lauantai-iltana tai sunnuntaiaamuna, jolloin työstä aiheutuu ylityökorvauksia ja ongelmia työvuorosuunnitteluun. Tämän vuoksi tilaa ei käytännössä voi vuokrata, vaikka tila olisikin lauantaina vapaana.

8 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 19 Rantalan leirikeskusta on vaikea vuokrata vain pientä tilaisuutta varten, koska keittiö on suurtalouskeittiö, jonka käyttö on vaikeaa, ellei käyttäjä ole ammattitaitoinen keittäjä. Tilat ovat suuria ja usein tarvitaan kuitenkin esim. luokkahuone, jonka vuokra ja koko on isohko pienempää tilaisuutta varten. Leirikeskuksessa ei ole myöskään vakituista henkilökuntaa iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin ulkopuolinen vuokraus tulisi usein kysymykseen. Leirikeskuksen vuokrauksessa joudutaankin usein räätälöimään hinta ja miettimään mm. henkilöstön kanssa työvuorojen erityisjärjestelyjä. Toiminnallisista syistä johtuen seurakunnan ei ole mahdollista juurikaan lisätä tilojen vuokraustoimintaa. Tilojen hinnoittelu Seurakuntasaleille voidaan antaa selkeä hinta. Rantalan leirikeskuksessa joudutaan sekä tilojen vuokraus että ateriapalvelujen hinta aina räätälöimään käyttäjien mukaan. Pöytäliinamaksun perusteita on tarkoitus muuttaa. Vuonna 2011 pöytäliinojen pesulalaskut olivat n euroa. Liinatuotot olivat n euroa. Periaatteessa pöytäliinoja pitäisi tulla lähes sama summa kuin mitä maksetaan pesulalaskuja, koska seurakunnan omissa tilaisuuksissa ei juurikaan käytetä pöytäliinoja. Pöytäliinamaksuissa on alun perin ollut tarkoituksena, että liinoja vuokrataan ns. omakustannushintaan eli liinavuokrat ovat yhtä suuria kuin pesulalaskut. Pöytäliinamaksuja ei ole korotettu samassa suhteessa kuin mitä pesulalaskut ovat olleet. Jatkossa asiakkaille tarjotaan halvempaa kaitaliinamahdollisuutta ja pöytäliinojen määrästä neuvotellaan tilanvuokran yhteydessä. Pöytäliinojen maksut tarkistetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. Leiri- ja kerhomaksut Leiri- ja kerhomaksut ovat hyvin pieniä suhteessa siihen, mitä palvelujen tuottaminen seurakunnalle maksaa. Maksuja peritään usein sellaisista toiminnoista, jotka ovat seurakunnan perustehtävää esim. kasteopetus rippikoulun ja päiväkerhon osalta. Seurakunnan ja kirkon intressissä on, että ihmiset tulevat kasteopetuksen piiriin. Tämän vuoksi maksuilla ei haluta karkottaa ihmisiä esim. rippikoulun käymisestä. Tähän liittyen maksut on pidetty mahdollisimman alhaisina eikä maksuja juurikaan voida korottaa. Vaikka maksut ovat pieniä, on niitä kappalemääräisesti paljon. Vuositasolla seurakuntatyön maksuja kertyy n euroa. Tämän vuoksi seurakunta perii jatkossakin pieniä osallistumismaksuja. Hautaustoimen maksut Seurakunta saa hautausmaksuja n euroa. Hautaustoimen suorat toiminta- ja kiinteistömenot ovat vuodessa n euroa. Kun hautaustoimen kuluihin otetaan myös käyttöomaisuuden poistot ja hautaustoimen osuus hallinto- ja keskusrahastomaksuista, ovat hautaustoimen kokonaiskustannukset n euroa. Seurakunta saa yhteisöveroja mm. hautaustoimen suorittamista varten. Vuonna 2011 näitä veroja maksettiin Paimion seurakunnalle n euroa. Yhteisöverojen tuotto ei kuitenkaan riitä hautaustoimen kustannuksiin, koska yhteisöveroja käytetään myös jäsenrekisterin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon. Hautaustointa on siksi rahoitettava myös kirkollisveroilla ja maksuilla.

9 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 20 Kirkkohallitus on asettanut työryhmän miettimään hautaustoimen maksuja. Tavoitteena on, että hautausmaksut sisältävät vain ne kustannukset, jotka aiheutuvat muusta kuin seurakunnan tekemästä hengellisestä työstä. Hautausmaksuissa ei siis laskutettaisi papin työtä hautaan siunaamistilaisuudessa. Papin palkka rahoitettaisiin kirkollisveroista ja muut maallisemmat kustannukset rahoitettaisiin maksutuotoilla. Näitä ns. maallisempia kustannuksia ovat esim. haudan avaus- ja peittomaksut ja hautapaikkamaksut. Hautaustoimilain vuoksi hautausmaksut ovat kaikille kunnan jäsenille samoja, kuuluivat he kirkkoon tai eivät. Mikäli kaikki hautaustoimen ns. maalliset kustannukset laskutettaisiin hautaamisen yhteydessä, olisi hautausmaksu n euroa. Kirkkoon kuulumattoman näkökulmasta hän maksaisi oikean hinnan. Seurakuntaan kuuluvan henkilön näkökulmasta hinta on suhteettoman korkea, koska hän on osallistunut hautaustoimen rahoittamiseen koko elämänsä aikana maksamalla kirkollisveroa. Koska haudatuista suurin osa kuuluu kirkkoon ja he ovat maksaneet kirkollisveroa ja suurin osa heidän omaisistaankin maksaa kirkollisveroa, ei hautaustoimen maksuja voida nostaa vastaamaan täysimääräistä omakustannushintaa. Hautaustoimen maksukorotuksissa on huomioitava, että tosiasiassa hautaustoimen kustannuksia rahoitetaan suurelta osin kirkollisveron tuotolla. Hautaustoimen maksujen tasokorotukset on siksi tehtävä pidemmällä ajanjaksolla. Esitys: Talouspäällikkö esittää, että 1. seurakunnan rakenteellisen alijäämän vuoksi maksuja korotetaan 2. maksujen korotuksessa huomioidaan edellä mainitut seikat, jolloin kaikkia maksuja ei nosteta prosentuaalisesti yhtä paljon 3. kirkkoneuvosto keskustelee maksujen suuruudesta ja maksuperusteista 4. maksuluettelo hyväksytään myöhemmin täydennyksien jälkeen liite 1 Alustava maksuluettelo v Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti Kn 74/ Kirkkoneuvosto käsitteli seurakunnan maksuja ja sitä mihin maksujen määrät perustuvat kokouksessaan Esitys: liite 2 Talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy v seurakunnan ja hautainhoitorahaston maksut lukuun ottamatta hautapaikkamaksuja ja esittää vuoden 2013 hautapaikkamaksut kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti sillä lisäyksellä, että pöytäliinan maksuksi päätettiin 12 e/liina ja kaitaliinan maksuksi 6 e/liina Kv 20/ Esitys: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto hyväksyy vuoden 2013 hautapaikkamaksut. liite 6 Hautapaikkamaksut tulevat voimaan alkaen. Muut seurakunnan maksut annetaan kirkkovaltuustolle tiedoksi maksuluetteloliitteenä. Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti vuoden 2013 hautapaikkamaksut ja merkitsi tiedoksi seurakunnan muut maksut.

10 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // Seurakunnan investoinnit vuonna 2012 ja lisätalousarvio Kn 22/ Toiminta ja taloussuunnitelmassa on varattu vuosille investointeihin yhteensä euroa. Talouden tasapainottamisohjelmassa pyritään löytämään säästöjä myös kiinteistömenoista. Tämän vuoksi sellaiset investoinnit, joita ei välttämättä tarvita toiminnan toteuttamiseen tai joiden lykkäämisellä ei aiheuteta esim. rakennuksille isompaa vahinkoa, voidaan tehdä myöhemmin. Esitys: Talouspäällikkö esittää, että vuosien 2012 ja 2013 investointeja toteutetaan seuraavasti: Vanhan hautausmaan ehostus ja Mikaelinlehdon ehostus aloitetaan v Määräraha yhteensä euroa. Mikaelinlehdon ehostusta tehdään omien suunnitelmien pohjalta mahdollisimman paljon omana työnä, jolloin seurakunta säästää varoja. Mikaelinlehdon ja Mikaelintalon jätekatosten rakentaminen siirretään myöhäisempään ajankohtaan. Mikaelintalon keittiön huonokuntoinen huoltotienalue asfaltoidaan uudestaan, mutta jäteastiat pidetään nykyisessä paikassa vielä jonkin aikaan. Jätekatosten rakentamiseen on varattu euroa. Paltan varaston tiilikatto on suunniteltu muutettavaksi peltikatoksi v Tiilikatto on vielä välttävä ja sen korjausta voidaan siirtää vuoteen 2014 ilman vahinkoa. Peltikaton rakentamiseen on varattu euroa. Rantalan asuinrakennuksen muuttamista majoitus tai kokoontumistiloiksi on suunniteltu tehtäväksi v Hankkeelle on varattu euroa. Tämä hanke voidaan siirtää ja varata varoja vain katon maalaamiseen ym. ja keskittyä siten vain rakennuksen välttämättömään ylläpitämiseen tulevaisuutta varten. Urkuhankkeen valmisteluun on varattu vuosille yhteensä euroa. Määräraha säilytetään taloussuunnitelmissa. Siirtämällä ja luopumalla osasta investointeja yllä olevan mukaisesti säästyy seurakunnan kassavaroja v yhteensä euroa. Investoinneista tehdään tuloslaskelmassa vuosipoistot. Kun investointeja ei toteuteta alkuperäisten taloussuunnitelmien mukaan, säästyy pienempien poistojen myötä n euroa vuodessa. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti ja antaa asian kirkkovaltuuston vahvistettavaksi Kn 92/ Syksyllä kun vuoden 2012 talousarviota valmisteltiin ja hyväksyttiin oli vuoden talousarviossa määrärahat kirkonkirjojen digitointiin sekä kirkon ja Mikaelintalon äänentoistojärjestelmän parantamiseen. Kirkonkirjoista digitoitiin perhelehdet mutta vanhat kirjat digitoidaan syksyllä Kirkon äänentoistojärjestelmän käyttöönotto siirtyi sähkö- ym. asennustöiden vuoksi adventista 2011 tammikuulle Näin nämä molemmat hankkeet kirjataan vuoden 2012 talousarvioon.

11 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 22 Koska vuoden 2012 talousarviossa ei ole määrärahaa em. hankkeille, tulee kirkkovaltuuston tehdä asiassa lisätalousarvio. Kyse on kirjanpidon menojen jaksotuksesta ja lisätalousarvio on luonteeltaan enemmän tekninen kuin menojen todellinen lisääntyminen. Hautausmaiden ehostukseen on varattu vuodelle e ja vuodelle e. Koska hankkeet ovat osin yhteisiä esim. valaistuksen osalta, olisi tarkoituksenmukaisempaa käsitellä niitä yhtenä kokonaisuutena. Näin vuoden 2012 talousarvioon on hyvä lisätä vuoden 2013 määräraha , joka olisi tarvittaessa käytössä jo v Tarkoitus on, että kokonaismäärärahaa ei ylitetä. Hautausmaiden ehostamisen tarkemmat kustannukset selviävät suunnitelmien valmistuttua ja urakkatarjousten myötä. Näiden jälkeen kirkkoneuvosto harkitsee ehostamistöiden laajuutta. Esitys: Kv 21/ Talouspäällikkö esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi investointien lisätalousarviot vuodelle 2012; kirkonkirjojen digitointiin euroa, äänentoistojärjestelmien parantamiseen euroa ja hautausmaiden ehostamiseen euroa. Yhteensä euroa. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että 1. vuonna 2012 aloitetaan Vanhan hautausmaan ja Mikaelinlehdon ehostamistyöt 2. talousarvion investointiosaan varataan määräraha kirkonkirjojen digitointiin sekä kirkon ja Mikaelintalon äänentoistojärjestelmien parantamiseen, koska hankkeiden valmistuminen siirtyi vuodelle investointien toteuttamiseksi tehdään lisätalousarvio kirkonkirjojen digitointiin, kirkon sekä Mikaelintalon äänentoistojärjestelmien parantamiseen sekä hautausmaiden ehostamiseen yllä olevan mukaisesti. Yhteensä euroa. 4. muiden investointien määrärahat jätetään investointiosaan, jotta toteutettavien investointien rahoittamiseen riittää talousarvion määrärahoja. Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

12 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // Tiedoksi Kirkkovaltuustolle annetaan tiedoksi seuraavat asiat: Kv 22/ Senioritalotontti Paimion seurakunta on käynyt lukuisia neuvotteluja senioritalotontista eri tahojen kanssa vuodesta 2008 alkaen. Kirkkoneuvostolle on kerrottu neuvottelujen kulusta viimeksi kokouksessa Tällöin oli tilanne, että seurakunta oli neuvotellut kaupungin kanssa. Neuvotteluissa todettiin kaupungin puolelta, että edellytyksiä senioritalotontin kaupalle ei juuri ole olemassa (näkemysero tontin hinnasta oli niin suuri). Kaupunki lupasi harkita asiaa ja ilmoittaa, onko jatkoneuvotteluille vielä edellytyksiä. Huhtikuussa 2012 Paimion kaupunki kutsui seurakunnan edustajat pidettävään neuvotteluun, jossa selvitettiin tonttikaupan mahdollisuutta. Kaupungin näkemyksen mukaan tontin arvo on n euroa. Seurakunnan talouspäällikkö kertoi, että seurakunnan näkökulmasta tarjous tontista tulisi olla minimissään euroa. Neuvottelujen lopputulos oli, että Paimion kaupunki ei lähde ostamaan tonttia seurakunnan tavoittelemalla hinnalla. Talouspäällikkö on ollut yhteydessä YH Länsi Oy:öön Marjo Jaakkolaan ja neuvotellut tontin myymisestä YH Lännelle. Marjo Jaakkola kertoi sähköpostilla , että YH Länsi Oy ei lähde tällä hetkellä rakentamaan Paimioon vapaarahoitteista kerrossenioritaloa, koska Paimion asuntojen hinnat ovat liian alhaisia rakennuskustannuksiin nähden. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vain vuokra-asuntojen rakentaminen olisi mielekästä, koska hankkeelle olisi mahdollisuutta saada ARA:n lainaa. ARA:n rahoitusehtojen mukaan tontista ei voida maksaa seurakunnan tavoittelemaa hintaa. YH Lännen tarjoukseen ei vaikuttanut edes se, että seurakunta ostaisi senioritalosta 6-7 asuntoa (n. 1 milj. euroa). YH Lännen edustaja Marjo Jaakkola pohti, että syksyllä tilanne saattaisi ehkä olla toinen. Tonttityöryhmän (Leena Erälinna, Seppo Santala ja Tommi Yöntilä sekä talouspäällikkö Tapio Yliluoma) piti kokoontua , mutta esteiden takia työryhmää ei saatu koolle. Talouspäällikkö esitti kirkkoneuvostolle , että neuvottelutulosten johdosta seurakunta ei myy tällä hetkellä senioritalotonttia. Kaavassa senioritalotontti jakaantuu kaupungin (400 m 2 ) ja seurakunnan (7 300 m 2 ) omistamiin maa-alojen kesken. Koska alueelle rakennetaan joka tapauksessa jossain vaiheessa kerrostalo / senioritalo, on tulevan kaupan kannalta selkeämpää, että koko alue on yhdellä omistajalla. Tämän vuoksi seurakunta esittää, että Paimion kaupunki myisi seurakunnalle Paltantien ja Alvar Aallontien kulmauksessa olevan puistoalueen n. 400 m 2 suuruisen maa-alueen. Seurakunnan tarjous maa-alueesta on euroa. Senioritalotontin myymistä harkitaan uudestaan, mikäli seurakunta saa alueesta sopivan tarjouksen. Kirkkoneuvosto hyväksyi talouspäällikön esityksen yksimielisesti.

13 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 24 Kv 22/ Tuloveroprosentin muutoksen vaikutus kirkosta eroamiseen Talouspäällikön johdolla on tehty selvitystä siitä miten tuloveroprosentin muutos on vaikuttanut kirkosta / seurakunnasta eroamiseen. Vertailuaineistona oli 33 erikokoista seurakuntaa eri puolelta Suomea, jotka olivat korottaneet tuloveroprosenttia vuosien aikana. Selvityksessä verrattiin miten seurakunnassa oli erottu kirkosta keskimäärin vuosina ja miten eroaminen oli lisääntynyt tuloveroprosentin korotuksen jälkeen. Selvityksestä tuli esille, että veroprosentin korotuksella ei ollut merkittävää vaikutusta kirkosta eroamiseen. Kun tarkastellaan yksittäisiä seurakuntia muutaman vuoden ajalta eikä ole paikallistietämystä, ei voida tehdä yleisiä päätelmiä siitä miten ihmiset käyttäytyvät veroprosentin muutoksissa. Sekin tiedetään, että moni ilmoittaa eroamisen syyksi kirkollisveron. Ajan ilmiö on, että kirkosta erotaan joka tapauksessa jonkin verran joka ikinen vuosi veroprosentin suuruudesta huolimatta. Kun tarkastellaan koko vertailuaineiston joukkoa, voidaan päätellä, että ihmiset kuuluvat kirkkoon ja seurakuntaan jostain muusta syystä kuin veroprosentin suuruudesta. 0,1 0,25 prosenttiyksikön verokorotuksen vaikutus kirkosta eroamiseen oli häviävän pieni siihen nähden mikä merkitys sillä oli seurakunnan talouden kannalta. Vertailua vaikeutti sen määrittely mikä oli kunkin seurakunnan ns. normaali kirkosta eroamismäärä. Tällaisen luvun määrittely on äärimmäisen vaikeaa yksittäisen seurakunnan kohdalle. Vertailussa laskettiin keskiarvoja miten seurakunnasta oli erottu keskimäärin vuosin ja ennen veroprosentin korotusta. Vertailusta jätettiin pois vuosi 2010, jolloin ns. homo-iltakeskustelu ajankohtaisohjelmassa aiheutti eroamisessa poikkeuksellisen kansanliikkeen. Näissä eroamisissa oli kyse muusta kuin tuloveroprosentin suuruudesta. Vertailussa seurakunnat jaettiin kolmeen eri ryhmään. pieniin jäsentä (seurakuntia mukana 15 kpl), keskisuuriin jäsentä (seurakuntia mukana 14 kpl) ja suuriin yli jäsentä (seurakuntia mukana 4 kpl). Vertailussa tuli ilmi, että veroprosentin nosto 0,1 0,25 %-yksiköllä näyttäisi lisäävän kirkosta eroamista 0,1 0,2 prosenttiyksikköä väkiluvusta siten, että pienissä erotaan vähemmän ja suurissa seurakunnissa kynnys erota veroprosentin korotuksen yhteydessä on suurempi. Vertailuseurakuntien keskimääräinen veronkorotus prosentti oli 0,15 %-yksikköä. Kun prosentit muutetaan euroiksi näyttää siltä, että esim. n asukkaan seurakunnassa 0,15 prosenttiyksikön veronkorotus lisää verotuloja n euroa. kirkosta eroaminen lisääntyisi n. 14 hengellä ja saamatta jäisi näiden ihmisten veroja n euroa. Seurakunnan tulorahoitus lisääntyisi siis nettona n euroa.

14 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 25 Seurakunnat vero % vero % verotuloja verotuloja erotus keskimäärin keskimäärin ennen korotuksen uudella entisellä korotusta jälkeen vero %:lla vero %:lla jäsentä kohti Pienet 1,57 1, Keskisuuret 1,48 1, Suuret 1,35 1, Verotulojen lisäys veronprosentin 0,15 % yksikön korotuksella kun jäseniä on srk:ssa x 16 = x 19 = x 19 = Kirkosta erosi eronneiden ennen eronneiden erotus keskimäärin suhde 2010 veron- suhde 2010 jäsentä ja jäsentä/vuosi väkilukuun korotusta väkilukuun suhde erosi väkilukuun Pienet 16 jäsentä = 0,57 % 12 jäsentä 0,44 % 4 ja 0,13 % Keskisuuret 81 jäsentä =0,73 % 64 jäsentä 0,58 % 17 ja 0,15 % Suuret 321 jäsentä =0,83 % 233 jäsentä 0,61 % 88 ja 0,23 % Verotulojen vähennys veroprosentin 0,15 % yksikön korotuksella, kun jäseniä eroaa hieman enemmän kuin mitä muutoin eroaisi x 0,13 % = 5 x 300 = x 0,15 % = 14 x 300 = x 0,23 % = 115 x 300 = Veronkorotuksen hyöty vuositasolla tulojen lisäys eroamiset netto pienet keskisuuret suuret

15 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 26 Vertailuseurakunnat veroprosentin korotus %-ykskköä jäsenmäärä Artjärvi Päijät-Häme 0,05 Askola Uusimaa 0,25 Humppila Kanta-Häme 0,10 Jämijärvi Satakunta 0,10 Kannus Keski-Pohjanmaa 0,05 Kesälahti Pohjois-Karjala 0,15 Kinnula Keski-Suomi 0,10 Konnevesi Keski-Suomi 0,25 Koski TL Varsinais-Suomi 0,10 Nakkila Satakunta 0,20 Pello Lappi 0,10 Pomarkku Satakunta 0,15 Posio Lappi 0,15 Ristijärvi Kainuu 0,25 Tohmajärvi Pohjois-Karjala 0,10 korotus keskimäärin 0,15 % jäsenmäärä Akaa Pirkanmaa 0,20 Haapavesi Pohjois-Pohjanmaa 0,10 Heinolan srk-yht. Päijät-Häme 0,10 Hollola Päijät-Häme 0,25 Huittinen Satakunta 0,15 Kemijärvi Lappi 0,15 Kempele Pohjois-Pohjanmaa 0,10 Kurikka Etelä-Pohjanmaa 0,15 Liminka Pohjois-Pohjanmaa 0,25 Nastola Päijät-Häme 0,15 Oulainen Pohjois-Pohjanmaa 0,10 Siikasalo Pohjois-Pohjanmaa 0,10 Viitasaari Keski-Suomi 0,25 Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa 0,10 Korotus keskimäärin 0,15 % jäsenmäärä Mikkeli Etelä-Savo 0,15 Nokia Pirkanmaa 0,10 Porvoo Uusimaa 0,10 Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa 0,15 Korotus keskimäärin 0,10 %

16 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 27 Kv 22/ Paimion seurakunnan palaute seurakuntien rakennemuutosprosessin ohjausryhmän loppuraportista Kirkkohallituksessa on toiminut vuosina seurakuntien rakennemuutoksen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ollut koota muutosprosessin kehityslinjat ja tehdä niistä johtopäätökset, tukea muutosprosessia kirkon eri tasoilla sekä suunnitella ja ohjeistaa muutosprosessia koskevaa viestintää. Lähtökohtana työskentelylle ovat olleet kirkon strategian tavoitteet: kirkon jäsenyyden vahvistaminen, seurakuntayhteisöjen tukeminen ja niiden itsekannattavuuden lisääminen. Ohjausryhmän loppuraportti julkaistiin Ohjausryhmä on raportissaan todennut, että kirkon paikallistason rakenteita on syytä kehittää, jotta kirkon ja seurakuntien perustehtävän toteuttaminen turvataan. Seurakunnilta pyydettiin palautetta loppuraportista mennessä. Palautteessa tuli ottaa kantaa erityisesti siihen, - onko nykyisiä rakenteita(seurakunta ja seurakuntayhtymä) yleensä syytä kehittää - mikä esitetyistä malleista olisi paras mahdollinen jatkokehityksen pohjaksi vai kehitetäänkö rakenteita nykyisten rakenteiden puitteissa - mitkä asiat kirkon toiminnallisen perusyksikön tulisi kyetä hoitamaan ja mistä tulisi vastaavasti päättää laajemman alueen puitteissa. liite 7 Kirkkoneuvosto käsitteli asiaa kokouksessaan ja antoi liitteen mukaisen palautteen. Kv 22/ Toimitilojen käyttöasteselvitys Kirkkovaltuustolle annetaan tiedoksi toimitilojen käyttöasteselvitys ja sen käsittely hallinto- ja tukipalvelun vastuuryhmässä sekä kirkkoneuvostossa. htp 5/ Paimion seurakunnan tulevien vuosien säästötoimenpiteisiin sekä kiinteistötoimen strategiaan liittyen on seurakunnan eri toimitiloista tehty käyttöasteselvitystä. Saatuja tietoja voidaan hyödyntää myös talousarvion valmistelussa sisäisten vuokrien määrittelyssä. Yhteistyötoimikunta on kokouksessaan kirjannut, että seurakunnan tiloista tullaan tekemään toimitilakartoitus ja selvitetään käyttöasteet kevään 2012 aikana. Työntekijöille jaettiin kaavake ja pohjapiirros oman työpisteen tiloista. Lomakkeeseen tuli täyttää ne tilat ja kellonajat, jolloin työntekijä säännönmukaisessa viikkotyössään huonetta käyttää.

17 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 28 Seuraavassa selvitys eri kiinteistöjen käytöstä: Mikaelintalo - Toimistohuoneet (tal.tsto, virasto, diakoniatsto/papit/kanttorit, emännät) käytännössä 100 % työntekijöiden käytössä. Huoneissa salassa pidettävää materiaalia, joten tilojen käyttö ei käytännössä onnistu muiden kuin ko. työntekijän käyttöön. Diakonissan huone 16 m 2, mahtuisi käytännössä toinen työntekijä. Voisiko diakonissa ja II srk-pastori jakaa huoneen? (vrt. diakoniatyöntekijät aiemmin Mik.talolla sekä kanttorit nykyään). Kirjanpitäjän huone 20 m 2 myös mahdollinen kahdelle työntekijälle. - Hautausmaatsto/kappeli on illat vapaana, käytetty jo nyt mm. ryhmäpalavereihin. - Pikkusali erittäin pienessä käytössä, kirpputorin siirto tähän tilaan? Entä varhaisnuorten kerhot? Kaappitilaa löytyy tarvikkeille. Avinurmen avustustavaroiden säilytys-lajittelutila? - Kirjasto käytössä erilaisia palavereja varten, toimituskeskustelut ym. Hankala ottaa edes epäsäännölliseen toimistokäyttöön. Wanha srk-talo - toimistohuoneet 2. kerroksessa työntekijöiden käytössä epäsäännöllisistä työajoista johtuen ma-su. Huoneissa työntekijöiden työmateriaalia ym. Ei mahdollista hyödyntää muiden käyttöön esim. su-ma-ti, jolloin säännönmukaiset viikkovapaat. - Kokoushuone/rippikoululuokka 2. kerroksessa rippikoulun/isoskoulutuksen käytössä ti-ke-to iltaisin, muina aikoina voi olla satunnaisia kokouksia, projekteja ym. - 1.kerros salin takana sijaitseva toimistohuone on nuorten oleskelutilana arkisin sekä viikonloppuna (night cafe). Alkuviikosta vähemmällä käytöllä. Toimistokäyttöön mahdollinen, plussaa erillinen sisäänkäynti mutta näin ollen nuorisotyö ei voisi enää hyödyntää ko. tilaa. Toisaalta pyörätuoli ym. liikuntaesteiset kulkevat tätä kautta wanhalle? Salia, keittiötä ja tarjoilutilaa käytetään erilaisten ryhmien kokoustiloina (perhekerhot, kaffetassi, sotaveteraanien kokoukset, lähetyksen myyjäiset ym.) Käytännössä tilaa ei voi hyödyntää toimistotilana. - kellarikerros varhaisnuorisotyöllä (kerhot ma ja to klo 17-19), muut kerhot ent. lukion tiloissa. Voisiko kerhoja pitää illalla Paltassa, joka tyhjillään iltaisin (liian pienet huonekalut) tai Mikaelintalolla? arkiston siirto alakertaan? partion todellinen tilatarve, nyt käytössä neljä huonetta alakerrassa (n. 98 m 2. Partio saa tilat tällä hetkellä ilmaiseksi. Voisiko partio jatkossa maksaa tiloista vuokraa? Vanhan kulut partion osalta euroa vuodessa. Paltan kerhotalo + Valkojantien kerhohuoneisto - Työntekijöiden käytössä olevat toimisto/kerhohuoneet ja keittiö ovat käytössä päiväsaikaan 8-16 käytännössä ma-pe 100 %. - Maanantaisin klo ja perjantaisin klo 9-16 suurin toimisto/kerhohuone Paltassa on tyhjä lastenohjaajan pitäessä kerhoa Valkojantien kerhotilassa. Näin ollen Valkojantien kerhot voisi pitää myös Paltassa.

18 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 29 - Samoin toisen lastenohjaajan Valkojantiellä perjantaisin pitämä kerho klo 9-12 voitaisiin pitää Paltassa, koska hänen toimisto/kerhohuone ei ole käytössä ko. aikana. - Valkojan kerhotilan vuokrauskustannukset vuodessa 8000 e. - Iltaisin tällä hetkellä kokoontuu raamattupiiri Kevein askelin Paltan keittiössä - Toimistohuoneessa iltaisin satunnaisesti käyttöä, muutoin talo iltaisin tyhjillään Rantalan leirikeskus - touko-heinäkuu Rantala seurakunnan omassa käytössä (rippileirit, vanut, päiväkerhon retkipäivät ym.)tilojen käyttö tällöin käytännössä 100 % - elo-huhtikuussa toimintaa niukalti. Vanuleirit lokakuussa ja helmikuussa (koululaisten lomaviikot), isosviikonloppuja 3 kpl, vuokrauksia ulkopuolisille esim. Alajärven srk, suunnistajat ja yliopiston tutor-porukka yhteensä vajaa kaksi viikkoa. Satunnaisia kokouksia ym. tilaisuuksia (naisten ja miesten saunaillat, miesten syyshuolto ym.) - Toimintaa tiivistetään ja Rantala suljetaan talvikaudeksi marras-huhtikuu? Marras-huhtikuussa vain vanuleiri + isosviikonloppu samalla viikolla Arkisto-Pappila ja kirpputori - uudet tilat löydyttävä, koska nykyiset tilat puretaan uudisrakennuksen tieltä lähivuosina Asian - Rantalan leirikeskuksen mahdollinen myyminen? Toisaalta leirikeskus koetaan käsittely: erittäin tärkeänä osana seurakunnan toimintaa ja se toiminut paimiolaisten leiripaikkana vuosien ajan - toiminnan tiivistäminen Rantalassa, vuokraustoiminnan lisääminen vaihtoehto? Ei välttämättä kovin helppoa käytännössä toteuttaa, mistä vuokralaiset? - Ideana esim. Rantalaan juhannusviikonloppu perheille, joilla ei omaa mökkiä käytössä. Voisiko esim. palvelun tai kasvatuksen vastuuryhmä ottaa hoitaakseen vapaaehtoistyönä? Ehdotus palvelun ja kasvatuksen vastuuryhmien puheenjohtajille. Vastuuryhmä merkitsi asiat tiedoksi. Henkilöstöä tiedotetaan tilankäyttöselvityksen tuloksesta ja asiaa valmistellaan talouspäällikön toimesta Kn 85/ Esitys: Talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto keskustelee toimitilojen käytöstä ja esitetyistä käyttöasteen parantamisehdotuksista. Toiminnan sisäiset järjestelyt hoidetaan virkamiestyönä / esimiesten päätöksin (esim. Avinurmen lahjoitustavaroiden säilyttäminen) Isommat periaatteelliset toimitilajärjestelyt tuodaan kirkkoneuvoston päätettäväksi (esim. Rantalan leirikeskuksen sulkeminen, partion tilankäyttösopimus). Kirkkoneuvosto merkitsi toimitilojen käyttöasteselvityksen tiedoksi. Asiaa valmistellaan edelleen virkamiestyönä. Mahdollinen vuokran periminen partiolta sen käyttämistä tiloista ei saanut kannatusta kirkkoneuvostossa.

19 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 30 Kv 22/ Rantalan leirikeskuksen sulkeminen talvikaudella Seurakunnan kiinteistöjen käyttöasteselvitykseen sekä talouden tasapainotusohjelmaan liittyen Rantalan leirikeskus voidaan toiminnan kannalta sulkea kolmen kuukauden ajaksi, jolloin säästetään leirikeskuksen lämmitys- ja henkilöstömenoja. Kirkkoherra ja talouspäällikkö esittivät kirkkoneuvostolle , että Rantalan leirikeskus suljetaan väliseksi ajaksi. Tänä aikana leirikeskuksessa ei järjestetä toimintaa eikä sitä vuokrata ulkopuolisille. Leirikeskuksessa ylläpidetään tällöin peruslämpöä. Kirkkoneuvosto hyväksyi annetun esityksen yksimielisesti. Kv 22/ Konserttien järjestäminen Paimion kirkossa Kirkkovaltuuston jäsenet tekivät aloitteen kirkon konserttikäytön muuttamisesta maksulliseksi siten, että konsertin järjestäjä maksaa vuokran kirkon käytöstä, mikäli järjestäjä on seurakunnan ulkopuolinen taho. Järjestäjä voisi näin ollen saadessaan kirkon käyttöönsä periä pakollisen pääsymaksun myymistään konserttiohjelmista. Kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti, että kirkkoa voidaan lukien vuokrata konsertteja varten ja konsertin järjestäjä voi myydä tilaisuuteen lippuja. Kirkon vuokraksi päätettiin yksimielisesti euroa/tilaisuus. Konserttiohjelman tarkistaa etukäteen työalavastaava kanttori ja tarvittaessa kirkkoherra. Työalavastaava kanttori saattaa konserttiohjelman etukäteen tiedoksi kirkkoherralle. Seurakunnan oma konserttitoiminta on kuitenkin etusijalla. liite 8 Talouspäällikkö on valmistanut vuokrasopimusmallin, jota voidaan käyttää silloin kun kirkkoa vuokrataan konserttien järjestämistä varten. Sopimusta voidaan tarvittaessa soveltaa tarvittaessa muuhunkin kirkossa järjestettävään runo- esitelmä ym. tilaisuuksiin, joihin myydään pääsylippuja. Kirkkoneuvosto hyväksyi esitetyn vuokrasopimusmallin kokouksessaan Kv 22/ Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat Kirkkoneuvosto valitsi kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajiksi vuodelle 2011 Ilkka Heinosen ja Olli Koivukankaan. Varajäseniksi valittiin Janne Tranberg ja Jyrki Laine. Paimion seurakunnan kiinteistötoimen strategiassa ja toimenpideohjelmassa todetaan, että seurakunnan vuosittainen kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastus hoidetaan kuten tähänkin asti kirkkoneuvoston valitseman rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijan toimesta. Tarkastuspäiviä on yksi vuodessa. Tarkastukseen osallistuu talouspäällikön lisäksi erityisammattimies. Tarkastajien toimikausi on valtuustokausi. Kirkkoneuvosto valitsi kokouksessaan yksimielisesti kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajiksi vuosille Jyrki Laineen ja Olli Koivukankaan. 1. varatarkastajaksi valittiin Jari Laaksonen ja 2. varatarkastajaksi Janne Tranberg.

20 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 31 Kv 22/ Vanhan hautausmaan ehostamissuunnitelmat Kirkkoneuvostolle kerrottiin hautausmaan ehostamissuunnitelmien pääpiirteitä kokouksessa Talouspäällikkö piti sotaveteraaneille, Paimion seudun karjalaisille ja reserviläisjärjestöille (yht. 6 eri järjestöä) sankarihautausmaan ja hautausmaiden ehostamissuunnitelmien selvitystilaisuuden Järjestöille järjestetyn tilaisuuden ilmapiiri ja kuulijoiden esittämät kysymykset sekä ehdotukset olivat hankkeelle myönteisiä. Vanhan hautausmaan ehostaminen vaatii maanrakennus- ja sähkösuunnittelijan valintaa. Tarvitaan myös rakennuttaja palveluja tarjoava yritys / konsultti, joka avustaa tarjouspyyntöjen laadinnassa, tarjousten vertailussa, työn valvonnassa, on mukana työmaakokouksissa ja vastaanottotarkastuksissa. Ensi vaiheessa valitaan rakennuttajakonsultti ja tämän jälkeen sähkösuunnittelija. Talouspäällikkö teki hankintapäätöksen ja valitsi Vanhan hautausmaan ehostamisen maanrakennussuunnittelijaksi ja töiden valvojaksi sekä rakennuttajakonsultiksi ARK-Suunnittelu Ari Reunasen. Hautausmaan valaistussuunnitelman tekijäksi on käytyjen keskustelujen perusteella tulossa Sähköinsinööritoimisto Pasi Sainio Oy, jolla on kokemusta työskentelystä mm. kirkkohallituksen ja museoviraston edustajien kanssa. Kustannusarvio sähkösuunnitelmille on n euroa. Talouspäällikkö tekee valaistussuunnitelman tekijän valinnasta hankintapäätöksen toukokuun aikana. Hanke etenee seuraavasti: Suunnitelmien valmistus kesä-heinäkuu 2012 Kirkkohallituksen ja museoviraston lausunnot elokuu 2012 Urakkalaskenta ja urakoitsijoiden valinta syys-lokakuu 2012 Työaika marraskuu 2012-tammikuu 2013 Istutustyöt tehtäisiin seurakunnan omien työntekijöiden toimesta keväällä 2013 Kv 22/ Kirkkoherranviraston aukioloajat lukien Toimistosihteerin tulevan osa-aikaeläkkeen vuoksi kirkkoherranviraston aukioloajat on järjestettävä uudelleen. Paimion seurakunnan talouden tasapainotusohjelma edellyttää, että osa-aikaeläkkeen työjärjestelyt hoidetaan sisäisin järjestelyin eikä tehtävään palkata ulkopuolista toimistohenkilöä. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , että kirkkoherranviraston aukioloajat ovat alkaen ma-to klo 9-15 ja pe suljettu. Iltavastaanottoajasta luovutaan. Mikäli iltavirastoajalle ilmenee myöhemmin tarvetta, tarkistetaan viraston aukioloaikojen päätöstä uudelleen.

21 Kirkkovaltuusto tark: JS LT PÖYTÄKIRJA 2 // 32 Kv 22/ Nuorisotyönohjaajaharjoittelijan työsuhde Hanneli Salo on toiminut vs. varhaisnuorisotyön ohjaajana Hanna-Leena Postin sijaisena. Hanna-Leena Posti palaa töihin Nuorisotyönohjaajaharjoittelijan työtä on hoitanut Emmi Ranki. Tehtävän työsuhde päättyy Kirkkoneuvoston talousarvioesityksessä tehtävälle on varattu vielä vuodeksi määräraha. Tehtävää hoitanut Emmi Ranki on ilmoittanut, että hän ei ole enää käytettävissä, koska tekee opiskeluunsa liittyvää harjoittelua Ruotsissa. Kirkkoherra on keskustellut asiasta nuorisopastori Tuija Mäkivallin, nuorisotyönohjaaja Hannu Nurmen sekä vs. varhaisnuorisotyönohjaaja Hanneli Salon kanssa ja keskustelujen pohjalta on nähty parhaaksi, että Hanneli Salo hoitaisi nuorisotyönohjaajaharjoittelijan tehtävää. Kirkkoneuvosto päätti , että Hanneli Salo palkataan nuorisotyönohjaajaharjoittelijaksi ajalle Hanneli Salo toimii varhaisnuorten leirien aputyövoimana, viikonloppuisin nuorisotyössä sekä kesällä rippikoululeireillä. Kv 22/ Yhteisvastuukeräys Paimion seurakunnassa vuonna 2012 Yhteisvastuukeräyksen tuotto Paimion seurakunnassa vuonna 2012 oli 3 299,59 euroa, josta seurakunnan osuus on 10 % (329,96 e). Seurakunnan osuuden käytöstä keskustellaan palvelun vastuuryhmässä ja avustuspäätöksen tekee erityisdiakoni. Vuonna 2011 seurakunnan osuus 319,67 euroa annettiin Vistan koulun tukioppilastyön tukemiseen. Yhteisvastuukeräystuotto koostuu pääsääntöisesti lipaskeräyksen sekä seurakunnan yhteisvastuutapahtumien myyntituotoista. Yhteisvastuun hyväksi myydään vuosittain tarvikkeita, jotka ostetaan yhteisvastuukeräystoimistosta. Paimion seurakunta on tilittänyt yhteisvastuukeräystoimistolle kaikki keräys- ja myyntituotot eikä tilityksistä ole vähennetty yhteisvastuutoimistolta ostettuja myyntitarvikkeita. Vuonna 2010 oli poikkeuksellisen paljon myyntiartikkeleita, jolloin todellinen nettotuotto oli n euroa. Yhteisvastuukeräystuotot viime vuosilta Keräystuotto brutto Netto Vuonna 2011 yhteisvastuukeräystuotot olivat; Paimion seurakunnassa n. 0,40 e / jäsen Paimion rovastikunnassa n. 0,80 e / jäsen Koko kirkossa n. 1 e / jäsen