Lahnasaalis saatu sotaan lähdön ensimmäisenä yönä 1941.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahnasaalis saatu sotaan lähdön ensimmäisenä yönä 1941."

Transkriptio

1 Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2014 Lahnasaalis saatu sotaan lähdön ensimmäisenä yönä 1941.

2 Sisältö Metsäpellon Kauppiset työn sankareina...4 Suomalainen tarve-esine - puukko...9 Unelma järvenrantatilasta toteutui -viiveellä...12 Tiedustelijan tietoverkko...14 Iikan tarinoita, Heinäntekoaikaan...17 Lyhyesti...18 Kauppis-Heikin draamatuotantoa kirjaksi...19 Kuvia sukutapahtumista vuosien varrelta...21 Liity sukuseuran jäseneksi...23 Kauppis-tuotteita tarjolla...24 Kansikuva: Lahnasaalis saatu sotaan lähdön ensimmäisenä yönä Kuva: Marja-Liisa Ahlbergin kuva-arkisto. Lehden taitto ja paino: Digipaino Keuruskopio Oy Keuruu 2014 Perustietoa sukuseurasta Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna 1955 Helsingissä. Sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on Yhtä puuta, joka tulee ilmi mm. kaikissa sukuseuran tuotteissa. Sukukokous ja sukutapaaminen pidetään kolmen vuoden välein. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilö, joista noin 300 asuu nykyisin ulkomailla. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on noin 430 maksavaa jäsentä. Jäsenmaksu on perhekohtainen joten sukuseuran koko henkilömäärä on hieman yli tuhat. Kauppisviesti: Sukuseuran lehden toimittamisesta vastaa sukuhallitus ja päätoimittajana on sukuseuran Yhteystiedot Sukuseuran puheenjohtaja: Asko Kauppinen Palosenjärventie 403, Vieremä ( ) Haukiniemenkatu 3 C 9, Iisalmi ( ) Puhelin: Sähköposti: asko.kauppinen@suomi24.fi Varapuheenjohtaja: Margit Väisänen Vänskä Nikkiläntie 5, Hämeenlinna Puhelin: Sähköposti: margit.vaisanen@virpi.net Sihteeri-rahastonhoitaja: Antero Kauppinen Suokatu 24 A 33, Kuopio Puhelin: Sähköposti: antero.kauppinen@iki.fi Hallituksen jäsen: Marja-Liisa Ahlberg Vanhanlinnankuja 1 F 112, Helsinki Puhelin: Sähköposti: maisa5@hotmail.com Hallituksen jäsen: Pirjo Kauppinen Lahokallionkatu 5 C 33, Lohja Puhelin: Sähköposti: pirjo.kauppinen@gmail.com Hallituksen jäsen: Antti Kinnunen Kirkkorannantie 5 B 13, Hankasalmi Puhelin: Sähköposti: juha.kinnunen@pp1.inet.fi Hallituksen jäsen: Marjatta Teittinen Itäkatu 24, Pieksämäki Puhelin: puheenjohtaja. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa. Sukuseuran jäsenten toivotaan lähettävän aineistoa julkaistavaksi lehdessä. Lehteen tarkoitettu aineisto tulee lähettää päätoimittajalle. Tuotemyynti: Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita tuotteita, joista on luettelo takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksu: Jäsenmaksu on 17,50 euroa/. Jäsenmaksu on perhekohtainen. Sukuseuran jäsenmaksutili: (IBAN) FI , (BIC) NDEAFIHH Sukuseuran lahjoitustili: FI , (BIC) NDEAFIHH. Lahjoitustilin varoja käytetään sukututkimukseen. 2 KAUPPISVIESTI 1/2014

3 Pääkirjoitus Lämpöistä toukokuuta Tämän kevään toukokuu on todella poikkeuksellinen säiden suhteen. On harvinaista, että toukokuussa saamme nauttia helteistä. Muutoinkin sääolot ovat olleet tavanomaisista poikkeavia, lunta ei juuri koko talvena eikä pakkasia.» Asko Kauppinen Mutta nyt on tulossa kesä, jolloin tulee lomakaudet ja ihmiset liikkuvat enemmän kuin talvella. Kesän aloittavat suvun jälkipolvien valmistumisjuhlat, tulee uusia ylioppilaita, ammatillisista oppilaitoksista valmistuu moniin ammatteihin päteviä työntekijöitä. Valmistumisjuhlissa on tullut usein puheeksi, että kuinkahan mones suvussa on nyt valmistunut ylioppilas, tradenomi, kokki, insinööri tai mitä kukin on saanut aikaiseksi. Omalta osaltani selvittelin aikoinaan näitä asioita ja meidän laajasta suvusta löytyi suuri enemmistö insinöörejä ja diplomi-insinöörejä, joukossa oli sekä tyttöjä että poikia. Tyttöjen osalta enemmistö edusti sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia. Mahtui sinne joukkoon muutama opettaja ja humanistikin sekä maanviljelijä ja metsäammattilainen. Tässäkin olisi yksi siemen omaan sukututkimukseen. Ehkäpä tuo valmistuneiden selvittäminen innostaisi tutkimaan myös omia sukujuuriaan. Siinähän olisi hyvä alku omakohtaiselle tutkimukselle toteuttaen vanhaa mm. kotiseutututkimuksen periaatetta kaiva siitä missä seisot. Näitä sukuselvityksiä toivotaan lähetettäväksi sukuseuramme lehteen Kauppisviestiin. Näitähän on toki ollut mutta lisää mahtuu, ne ovat luettuja ja haluttuja lehtijuttuja ja kun vielä liittää mukaan muutamia valokuvia niin mielenkiinto kasvaa yhä enemmän. Lukijat voivat tunnistaa lehtijutusta jotain tuttua, jonkun henkilön vuosien takaa tai muuta mikä ei ole ollut esillä vuosikausiin. Kahden vuoden päästähän on jälleen Kauppisten sukutapaaminen. Tapaamisen paikka on edelleen auki, tästähän on ollut mainintoja lähes jokaisessa lehdessämme. Kaksi vuotta, aika rientää huomaamatta ja olemme kesässä Olisiko se sukutapaamisen paikka jossakin Itä-Suomessa, Joensuussa tai niillä seutuvilla vai Etelä- Savossa Savonlinnan tai Mikkelin lähellä. Lähellä niitä paikkoja, josta sukumme on levinnyt laajemmalle. Pohtikaa asiaa ja ottakaa yhteyttä sukuseuran hallitukseen. Toivotan sukuseuran hallituksen puolesta hyvää kesää ja antoisia sukutapaamisia. Älkäämme salliko sukupolkujen ruohottua. KAUPPISVIESTI 1/2014 3

4 Metsäpellon Kauppiset työn sankareina» Marja-Liisa Ahlberg Toukokuu on juhlien aikaa. Toukokuun juhlakavalkadin aloittaa vappu, työn ja ylioppilaiden juhla. Samalle kuulle sattuvat myös äitienpäivä ja kaatuneitten muistopäivä. Kansallinen veteraanipäivä on huhtikuun lopulla. Nämä päivät kytkeytyvät elämäämme monin tavoin, niin myös meihin kauppislaisiin ja Metsäpellon jälkeläisiin. Tällä tarinalla haluan kertoa työstä ja sen tekijöistä erään Kauppissukuhaaran, Viitasaaren Kauppisten näkökulmasta. Eipä arvannut äitini vaari, Heikki Kauppinen, muuttaessaan 4-vuotiaana vuonna 1862 perheineen Viitasaarelta Pihtiputaalle, mihin seikkailuihin hän perheensä johdattaa. Elämää ei voi valmiiksi suunnitella, se on vain elettävä! Äiti Kirjoitin Kauppisviestissä 2/2012 sukuhaaramme vanhimmasta jäsenestä, Vieno Johanna Kauppisesta, joka oli vanhin Pihtiputaalla sijainneen Metsäpellon tilan tyttäristä. Vieno ( ) nukkui pois marraskuussa 2013, pitkän päivätyön tehneenä. Hautajaisissa muistelimme Vienoa, hienoa ja rakastettavaa persoonaa. Kotona Metsäpellossa Vieno oli toiminut suurperheen äidin oikeana kätenä ja nuorempien sisarusten varaäitinä. Minulle on kerrottu, että Metsäpellon emäntä ja äiti Johanna Kauppinen (os. Huikari) menehtyi vaikeaan sairauteen Kuopion Läänin sairaalassa vuonna Äidin ennenaikainen lähtö oli kova isku perheelle Kotijoukot työn sankareina Edessä Matti, Heikki, Hanna takana Marketta, Hellin, Hilkka. noina vaikeina aikoina. Sodan jälkeen ei ollut minkäänlaista kriisihoitoa sureville omaisille, ja yleensä kukin sai selviytyä surussaan miten parhaiten taisi. Äitini Hellin (os. Kauppinen) on kertonut, kuinka äidin kuoleman jälkeen Vieno oli koonnut surevat siskokset yhteen ja johdattanut heidät kirkkoon hakemaan lohtua. Uskon, että tämä kauppislainen keino kulkea yhdessä eteenpäin on auttanut sukumme jäseniä monissa vaikeissa tilanteissa. Sota-aika, sotaveteraanit ja sankarivainajat Tässä perheessä, kuten niin monissa muissakin suomalaisissa kodeissa, oli kuolema ollut sotavuosina tuttu vieras. Talvi- ja jatkosodassa kaatui 165 Kauppista. Metsäpellon komeasta veljessarjasta sota vei kolme nuorta miestä, joiden elämä katkesi kesken. Väinö (s. 1911, k / Soanlahti), Vilho (s. 1918, k / Mundjärvi) ja 4 KAUPPISVIESTI 1/2014

5 Sotakesä vuosi 1941 Jaakko,Vieno, Sauli, Vilho. Saul (s. 1917, k / 30. SotaS.) antoivat henkensä isänmaan puolesta. Väinöllä oli jo vihkilupa taskussa, kun tuli suurhyökkäys ja lomat peruttiin. Väinö kaatui. Veikko ( ) haavoittui kolme kertaa ja palasi yhä uudestaan rintamalle. Veikko oli saanut käsikranaatista käteensä vamman, joka oli luultavasti osasyynä autoonnettomuudessa, jossa hän menehtyi vuonna Suomen valtio osoitti kunnioitustaan isänmaan puolesta tehdystä uhrauksesta lähettämällä jokaisen sankarivainajan äidille muistoksi ristin. Metsäpellon emännälle ristejä saapui kolme kertaa. Pojat olivat taistelleet Kannaksella Laguksen joukoissa eturintamalla. Sodan aikainen käytäntö oli sellainen, että kun samasta perheestä oli kaatunut useita jäseniä, jäljelle jääneitä poikia säästettiin siirtämällä heitä etujoukoista vähän vaarattomampiin paikkoihin. Näin välttyi todennäköisesti Jaakko-enonikin veljiensä kohtalolta, sillä hänet siirrettiin veljien kaaduttua viihdytysjoukkoihin, jossa hän sitten toimi ansiokkaasti viulistina sodan loppuun asti. Eino lähti rintamalle juuri 17 vuotta täytettyään. Äitini on kertonut, kuinka hänen äitinsä oli itkenyt Einon lähtöä kun niin nuorena piti lähteä suoraan koulun penkistä sotaan. Marraskuun lopulla vuonna 1939 toimeenpantiin liikekannallepano, ja miehet kutsuttiin kolmen kuukauden pikakoulutukseen, joka oli pikakurssi tappamiseen. Pikakoulutuksen jälkeen Eino joutui vastuulliseen tehtävään, lääkintämieheksi Kriville, sitten Maaselkään Karjalan kannakselle ja Ihantalaan. Einon tytär Airi kertoi, että Eino toimi kirurgin parina ja hänen tehtävänsä oli yötä päivää katkoa jalkoja, ja ensin kaadettiin pirtua suuhun. Ihantalassa miehiä heiteltiin auton lavalle kuin tukkeja, siellä olivat kuolleet ja haavoittuneet sekaisin, tärkeintä oli saada kaikki omat miehet vihollisen jaloista turvaan. Airi kertoi isänsä surreen sitä, että puoli vuotta sodan päättymisen jälkeen nuori 30-vuotias kirurgi oli yllättäen kuollut, vain nääntynyt Alikersantti Eino Kauppinen ( ) Tänään haluan erityisesti kunnioittaa enoni Eino Kauppisen muistoa. Eino pääsi taivaan kotiin , pitkän päivätyön tehneenä. Hänen hautajaisensa ovat tänään , kirjoittaessani tätä tarinaa. Eino sai viettää onnellisen lapsuuden Metsäpellon suuressa perheessä. Kerrotaan, että hän osoitti erityistä ahkeruutta jo pienestä pojasta asti, hän oli reipas ja työtä pelkäämätön lapsi. Maatalossa riitti tehtävää kaikille, ja Eino tarttui kaikenlaisiin töihin, eikä karttanut naistenkaan töitä. Ehkä tämä oli harjoittelua tulevaa elämää varten. Eino Kauppinen. KAUPPISVIESTI 1/2014 5

6 sodan rasituksista. Kerrotaan, että sodasta palattuaan Einon iloinen katsanto oli muuttunut. Sodan kauhut olivat tehneet tehtävänsä, ja nuoren miehen kirkas katse oli muuttunut väisteleväksi. Tärkeintä oli kuitenkin, että Eino palasi rintamalta Jaakon ja Veikon lisäksi. Einolla oli hyvä terveys ja vähitellen hän toipui myös henkisesti sodan rasituksista. Hilkka-tätini on kertonut, että Eino oli pitkä ja suoraselkäinen mies, hyväsydäminen ja avulias. Sodasta palattuaan Eino ryhtyi auttelemaan isää kotitilan töissä. Hänestä suunniteltiin tulevaa isäntää taloon. Eino löysi sitten Mirja-nuorikkonsa. Hilkka-täti on kertonut, kuinka hänkin oli usein Einon mukana tämän lähtiessä riiumatkalle Muurasjärvelle. Kerrankin talvella he tekivät reellä matkaa kulkusten kilistessä. Pihtiputaalta Muurasjärvelle oli matkaa 30 kilometriä, ja matkalla tuli kylmä. Eino oli silloin tarjonnut pikkusiskolle kossupullosta huikat lämmikkeeksi. Hilkka-täti haluaa tähdentää, että Eino oli raitis mies, sillä myöhemminkin konjakkipullot seisoivat hänen kaapissaan rivissä ja koskemattomina. Metsäpellon emäntä, isoäitini oli jo kuollut, ja Eino asusteli nuorikkonsa kanssa kotitilalla. Isoisäni Matti oli ottanut taloon uuden emännän, Maijan. Kahden perhekunnan yhteiselo ei liene aina helppoa, ja pian nuoripari alkoi suunnitella muuttoa Muurasjärvelle. He ostivat oman tilan Mirjan kotitalon, Urpilan läheltä, ja muuttivat sinne. Muurasjärvellä Eino teki elämäntyönsä maanviljelijänä ja kuuden lapsen isänä. Hän luopui lehmistä vasta 67-vuotiaana. Myöhemmin hän hoiti sekä talon isännän, että emännän työt, ja hän hoiteli sairaan vaimonsa kotona loppuun asti. Eino ehti myös matkustella, hän kävi Norjan vuonoilla ja Ruotsissa useamman kerran. Sairastuessaan Parkinsonin tautiin 72-vuotiaana Eino oli todennut, että Parkinsonin taudin hän sai jo sodassa, siellä kun kärsittiin vilua ja nälkää ja pelkoa. Sodan jälkeen Eino ylennettiin alikersantiksi, josta hän oli ylpeä. Heikki-poika Veljekset lähdössä sotaan Heikki tuo viljasäkit mukaan. Sotavuosina Metsäpellon seitsemän veljeksen sarjasta kotiin oli jäänyt vain nuorimmainen, Heikki Kauppinen (s ). Heikki oli rivakka poika, joka ajeli traktoria isänsä apuna ja toimitti miesten töitä isoveljien ollessa sotimassa isänmaan puolesta. Heikin elämästä on niin paljon kerrottavaa, että haluan varata siihen ihan oman lukunsa. Heikki on nyt viimeinen elossa oleva enoni. Viitasaarella nykyisin leskenä elelevä Heikki-enoni täytti juuri 80-vuotta, josta parhaimmat onnittelut! Metsäpellon tyttäret Sitten palaamme Metsäpellon tyttäriin. Tyttäriä oli yhteensä seitsemän, heistä kaksi menehtyi ennen aikuisikää. Impi Sofia (s ) kuoli nuorten vanhempien suureksi suruksi kuumetautiin noin vuoden ikäisenä. Rauha Maria syntyi Viimeisen tyttären synnyttyä isoäitini Johanna oli hienovaraisesti ilmoittanut, että nyt nämä lapset riittivät, ja sen merkiksi tyttärelle annettiin nimeksi Rauha. Kuten aiemmasta voimme lukea, perheeseen syntyi kuitenkin vielä yksi lapsi, Heikki. Rauha Maria menehtyi 9- vuotiaana sodan aikana riehuneeseen kuumetautiin. Sodasta lomalle tulleet veljet olivat olleet surun murtamia ja ihmetelleet, että he tulevat terveinä rintamalta ja kotona on sillä välin käynyt kuolema vierailulla. Lapsena kuolleitten Impin ja Rauhan sekä Vienon ( ) lisäksi muita tyttäriä olivat Martta ( ), Marketta (ent. Impi Reetta, s ), oma äitini Hellin (s ) ja Hilkka (s ). 6 KAUPPISVIESTI 1/2014

7 Metsäpellon tyttäret työn sankareina, lottina ja äiteinä Näiden viiden tyttären kohdalla onnellinen lapsuus ja nuoruus katkesi sotaan. Perheen miespuolisten jäsenten lähdettyä rintamalle vuonna 1939 äitini oli 12-vuotias jouduttuaan raskaisiin navettatöihin isosiskonsa Marketan kanssa. Kauppislaisella yhteistyöllä navettatyöt kuitenkin hoituivat sopuisasti, sillä tytöt osasivat keskenään sopia, missä järjestyksessä he lehmät lypsivät. Tyttäristä lottina olivat Vieno ja Martta ja sodan loppuvaiheessa myös Marketta. Vieno liittyi jo ennen sotaa suojeluskuntaan. Sodan kynnyksellä hän joutui Pihtiputaalla torniin valvontatehtäviin. Valvontaa suoritettiin myös öiseen aikaan, ja lottien tehtävänä oli ilmoittaa lentokoneista ja muista havainnoista. Myöhemmin rintamalla ollessaan hän toimi ompelijattarena puvustuksessa. Martta-siskon sijoituspaikka oli päämajassa, jossa hän työskenteli sodan aikana konekirjoittajattarena. Arvostettuna ja nopeana pikakirjoittajana Martta teki sittemmin elämäntyönsä Helsingin verovirastossa. Marketan lähdettyä lotaksi äidistäni tuli navettapäällikkö. Pikku-lottina siskokset Hellin ja Hilkka ahkeroivat talon töissä, sillä miehiä ei ollut Matti-isän ja Heikki-veljen lisäksi. Sitten tilanteeseen saatiin helpotusta venäläisistä sotavangeista. Metsäpellon taloon saapui kaksi sotavankia, ja nämä miehet tarttuivat talon töihin. Talossa heitä kohdeltiin kunnioittavasti, ja ruokapöydässä he istuivat muitten perheenjäsenten tavoin. Kesällä nämä miehet asuivat aitassa, kuten maalla oli yleisenä tapana. Talon tyttärien ja sotavankien aitat sijaitsivat vierekkäin, ja äitini on kertonut, että hänen isänsä oli sanonut tytöille, että laittakaa tytöt aitan ovi kunnolla säppiin yöksi. Sotavangit olivat kuitenkin kunnollisia miehiä, eikä mitään ongelmia syntynyt. Taisi siellä kuitenkin lempi vähän leiskua, sillä toinen sotavangeista askarteli iltapuhteella tytöille tuohesta somat korurasiat. Tämä näppäräsorminen oli haavoittunut jalkaansa ja koulutukseltaan insinööri, toinen oli politrukki. Sodan päätyttyä miehet lähetettiin takaisin Venäjälle. Läksiäislahjaksi talon emäntä Johanna (Hanna) leipoi miehille matkaevääksi kakut. Hyväsydämisenä ihmisenä hän oli tuumannut, että jonkun äidin poikia nämäkin pojat ovat. Kylällä oli kyllä taivasteltu, että kuinka se Metsäpellon emäntä on laittanut kakut venäläisten sotavankien matkaan. Tarina jatkuu sitten niin, että sota viimein loppui ja tyttäret lensivät pesästä. Vieno oli jo Helsingissä, Martta puolestaan oli Viitasaarella ja työskenteli siellä verotoimistossa. Marketta oli suorittanut talouskoulun, ja nyt Marketta ja Hellin lähtivät kohti tuntematonta, Helsinkiä valloittamaan. Metsäpellossa asuivat tuohon aikaan enää isäntä Matti Kauppinen, Sofia-mummo, Eino ja Hilkka. Einon muutettua nuorikkonsa kanssa pois lapsista ainoastaan Hilkka jäi kotitaloon isän avuksi. Kuten aiemmin kerroin, isoäitini kuoltua isoisä oli ottanut taloon uuden emännän, Maijan. Seikkailunhaluinen Hilkkakin lähti pian kotoa ensin Vaasaan ja sitten siskojen perässä Helsinkiin. Matin ja Maijan tuoretta avioliittoa kesti vähän toista vuotta, sillä pian menehtyi myös isä Matti Kauppinen. Hän kuoli jäätyään auton alle kotiportillaan Metsäpellon isännän kuoleman jälkeen talon maat ja metsät jaettiin. Tuore leski sai puolet ja toinen puoli jäi lapsille. Metsäpelto oli 200 hehtaarin viljelystila metsineen ja saarineen, ja jaettavaa riitti. Äidilläni on vieläkin joitain rantaosuuksia Pihtiputaalla. Tyttäristä Martta oli avioitunut Viitasaarella ja saanut pienen Hannu-pojan. Vieno, Marketta, Hellin ja Hilkka perustivat perheensä Helsinkiin. Myöhemmin myös Martta muutti poikansa kanssa Helsinkiin, hän asui Suomenlinnassa loppuelämänsä. Meitä serkuksia oli paljon ja perheillämme oli vilkasta kanssakäymistä keskenään. Mieleeni on jäänyt mukavia lapsuuden muistoja yhteisistä juhlista ja retkistä serkkujen kanssa. Olimme tekemisissä myös Jaakko-enon ja Heikki-enon poikien kanssa. Veikko-enon ja Eino-enon lapset jäivät vieraammiksi, sillä yhteydenpito oli vaike- KAUPPISVIESTI 1/2014 7

8 aa jo välimatkojenkin vuoksi. Me Helsingin serkukset ja myös Einon tytär Airi olimme viime kesänä isolla joukolla Viitasaarella sukukokouksessa nauttimassa yhdessäolosta ja muistelemassa menneitä aikoja. Sukukokoukset ovat loistavia tilaisuuksia saada suvun jäseniä yhtä aikaa koolle. Äitimme olivat kylällä kuuluisia kauneudestaan. Kauppisten kauniilla tyttärillä on jokaisella ollut oma elämänkohtalonsa. Vienosta olenkin jo kertonut. Marketta sai viisi lasta, myöhemmin hän työskenteli Kustaankartanossa apuhoitajana. Vuoden 1996 elokuu oli surullinen kuukausi Kauppisten tyttärien elämässä, sillä Martta ja Marketta saivat aivohalvauksen viikon välein. Martta menehtyi, mutta Marketta selviytyi, menettäen kuitenkin osittain puhe- ja liikuntakykyään. Tänään hän on itse hoidettavana entisessä työpaikassaan Kustaankartanon vanhainkodissa. Omalla äidilläni on kolme lasta ja Hilkalla kaksi tytärtä. Kukaan ei ole päässyt helpolla. Elämää ei loppujen lopuksi voi paljon suunnitella. On otettava vastaan se, mitä elonpolku tuo tullessaan ja oltava kiitollinen kaikesta hyvästä. Ajattelen niin, että Kauppisille ominainen optimismi on auttanut näitä tyttäriä eteenpäin elämän vaikeissa karikoissa. Muut tyttäret ovat jo kauan olleet leskinä, oma äitini on nyt tänä keväänä saanut opetella elämään ilman elämänkumppaniaan, sillä isäni kuoli maaliskuussa lähes 93-vuoden iässä. Isäni oli viime kesänä mukana Viitasaarella sukujuhlilla, toiseksi vanhimpana osallistujana. Tällä hetkellä elämme sukupolven vaihtumisen aikaa. Olemme saaneet tuntea, ettei elämä ole itsestäänselvyys, kun rakkaistamme yksi toisensa perään jättää meidät. Tässä kohdassa on hyvä pysähtyä miettimään, minkälaisen arvoperinnön olemme saaneet heiltä. Entä minkälaisia arvoja haluamme itse siirtää omille jälkipolvillemme? Kauppisten suvun arvoja ovat kautta vuosisatojen olleet koti, uskonto ja isänmaa. Työllä on aina ollut erityisarvo, vaikka Kauppiset ovatkin pitäneet mielessään, ettei työllä sentään kannata itseään tappaa. Tänään haudattu Einoenoni oli sanonut 90-vuotisjuhlissaan, että elämän pitää olla iloista. Näillä arvoilla Kauppiset ovat rakentaneet isänmaatamme ja eiköhän se meiltäkin onnistu. Olen tällä tarinalla halunnut kannustaa kaikkia sukuseuran jäseniä kirjoittamaan Kauppisviestiin tarinoita oman suvun vaiheista, sen suruista ja iloista. Sukuseuran hallituksen harras toive on saada toimintaan mukaan aktiivisia jäseniä. Kirjoitelkaa tai ottakaa yhteyttä, niin kirjoitetaan yhdessä sukumme tarinoita ja historiaa. Meissä Kauppisten jälkeläisissä tarina jatkuu. Aurinkoista kesää kaikille, terveisin Marja-Liisa Ahlberg, sukuseuran hallituksen jäsen 8 KAUPPISVIESTI 1/2014

9 » Kuvat: Ismo Kauppinen, Teksti: Asko Kauppinen (haastattelu ja kotisivut) Suomalaisen tarve-esine - puukko Mikä lypsi mustan maijon, Siit on tehty meltorauta Mikä valakian valutti Siit on tehtynä teräkset Mikä puotti punasen majon, Siit on tehty riäkyrauta. Ote Raudan synty -kansanrunon muunnelmasta. Lähde SKST 142 Oheinen kansanruno kertoo raudan synnystä -raudan, joka mahdollisti ihmisen valmistamaan kullakin aikakaudella jokapäiväistä elämää helpottavien tarve-esineiden tekemisen. Raudan käsittelyyn syntyi oma ammatti-kunta, sepät. Nämä oppivat itse työssään taitaviksi ja opettivat puolestaan oppipoikiaan sepän työn saloihin. Tänä päivänä sepän työ on saanut myös laajan harrastajien joukon innostumaan asiasta. Oman harrastajapiirin on saanut mm. puukkojen valmistajat. Puukkohan on kuulunut suomalaisen elämään läheisesti ja monella suomalaisella on puukon käytöstä oma merkkinsä vasemman käden etusormen arvissa. Ismo Kauppinen puukonteon harrastaja Yksi puukonteon harrastaja on Ismo Kauppinen Kiimingistä. Hän on harrastanut puukontekoa reilut toistakymmentä vuotta. Ismo kertoo olleensa pikkupojasta lähtien Ismo Kauppinen. innokas näpräämään aina jotakin pientä. Nyt hän on insinöörin tarkkuudella paneutunut harrastuksessaan puukkojen tekemiseen. Ismon sukujuuret ovat Kainuussa Suomussalmella ja sinne ne ovat tulleet isän perintönä Ylä- Savosta. Puukon tekemisestä Puukon tekoa Ismo on harrastanut vuodesta 1998 alkaen. Itse puukon takominen tuli mukaan muutamaa vuotta myöhemmin ja siihen antoivat neuvoja ja oppia huippusepät. Erilaisia ja tyyppisiä puukkoja on runsaasti joten puukkomalleista voi harrastajakin valita mieluisensa. Ismon valikoimaan tulivat kainuulainen Tommipuukko, Kokemäen puukko, Pekanpää ja Rautalammin puukko. Näiden puukkojen muotokieli miellytti ja tiedonhalu niistä heräsi. Perinteinen kainuulainen Tommi eri variaatioineen oli ensimmäinen muotokokeilu, jatkossa yritelmiä Kokemäen ja Rautalammin puukot ovat listalla seuraavina. Neuvoja ja vinkkejä näiden valmistukseen tarvittiin vanhoilta mestareilta sekä alan lehdistä. Pajapuukko Puukon valmistaminen vaatii oman tilan, pajan, sekä tarvittavat tekovälineet sinne. Nykyisessä KAUPPISVIESTI 1/2014 9

10 Pajavasaralla taotaan alasimen päällä. Ohessa kuvat terän kuvioinnista ja hitsauksen onnistumisesta eli yhtään repeämää ei terässä ollut. Kyseessä on vapaa damaskus eli ei ole manipuloitu muutoin kuin takomalla ja kääntämällä. Kuvio on saatu esille ferrikloriitilla. pajassa ei enää puhalleta hiiliahjoa nokisen savun mustaamassa tilassa eikä rautaa taota ison alasimen päällä eikä karkaisua suoriteta vettä täynnä olevassa puusaavissa. Mutta periaatteessa nämä samat vanhat asiat toimivat vieläkin paitsi hieman eri muodoissa. Edelleenkin harrastajaseppä, kuten Ismokin, tekee tarvittavat työvälineet itse. Kokemuksen kautta niitä sitten ajan myötä kehitetään ja parannellaan. Vaativampia valmistettavia ovat olleet mm. konevasaran teko ja kaasuahjon rakentaminen. Konevasara on sähkömoottorilla takova pieni jousivasara. Kaasuahjo oli aikaisemmin tehty tulitiilestä ja -massasta ja seuraavaksi tuli kokeiluun teräskuorinen tulivillalla vuorattu rakenne. Polttimeksi tähän tuli kollegalta ostettu poltin, jolla pääsee ahjohitsaus-lämpötilaan. Eli kaiken aikaa pajavälineitä pitää kehittää kulloiseenkin työtilanteeseen sopivaksi sekä uusien työtapojen, kuten esimerkiksi laminoidun/ kerrostetun terän tekemiseen. Myös materiaaleissa tulee esiin uusia tuttavuuksia, joista voisi mainita rosteri Sandvik12C27 ja ma tekemä damaskus, siinä on 1% hiiliteräs ja 15N20 Uddeholm rakennusaineina. Monia puukkomalleja on tullut kokeiltua ja saanut moneen asiaan mestareilta erinomaisia ohjeita. Sitten vaan kaikessa rauhassa tekemään mallisuorituksia ja kuvia. Näin toimin mm. tinaheloisten ja intarsian kanssa. Puukon kahvoja voi valmistaa monista aineista kuten visakoivusta ja tuohesta eli yleensä jostakin kestävästä materiaalista. Kahvaa voi muotoilla oman makunsa tai puukon käyttötarkoituksen mukaan. 10 KAUPPISVIESTI 1/2014

11 Puukko omalla logolla. Suomen Puukkoseura ry Puukkoharrastajat perustivat vuonna 1995 oman yhdistyksen Suomen Puukkoseuran, joka on rekisteröity yhdistys ja sen tehtävänä on vaalia suomalaisen puukon perinnettä ja edistää puukon rakentamista, keräilyä, myyntiä sekä rakentamiseen liittyvää kilpailutoimintaa. Nykyisin seuralla on kansainvälistä toimintaa mm. Saksan sekä Pohjoismaiden kanssa. Tilaisuuksissa tavataan puukontekijöitä sekä järjestetään myyntinäyttelyitä ja muita puukkoharrastajien yhteisiä tapahtumia. Suomessa päätapahtumaksi on muotoutunut Fiskarsin Puukkotapahtuma, joka järjestetään vuosittain toukokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna. Tässä tapahtumassa jaetaan myös Suomen mestaruudet puukonrakennuskilpailussa. Kilpailussa on useita sarjoja eri tyyppisten puukkojen mukaan. Ismo on saavuttanut menestystä useammassakin kilpailussa kuten osallistuessaan vuoden 2008 kilpailuun käyttö-, maakunta- ja metsästyspuukko sarjoihin. Tällöin tuli käyttöpuukkosarjassa SM kultaa ja maakuntapuukoissa SM- pronssia. Menestyksestään Ismo haluaa kiittää opettajiaan ja kollegoitaan, jotka ovat antaneet todella arvokkaita vinkkejä sekä rakentavaa kritiikkiä mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota. Menestystä tuli myös vuoden 2009 Fiskarsin puukkotapahtumassa. Tällä kertaa käyttöpuukko sarjassa tuli toinen SM- kultamitali. Ismo jakaa nykyisin omaa osaamistaan puukkojen tekemisessä toimimalla kansalaisopistossa puukkoryhmän vetäjänä ja opettajana. KAUPPISVIESTI 1/

12 Unelma järvenrantatilasta toteutui -viiveellä» Teksti : Pertti Kauppinen Maatilojen kaupat ovat olleet usein hankalia varsinkin siinä tilanteessa jos myyjä on joutunut pakkotilanteessa tilansa myymään. Myyjällä on ollut luopumisen vaikeudet ja ne ovat kohdistuneet sitten ostajaan. Vanhempani olivat kuulleet luvun lopulla. että vanhasta tilasta olisi myynnissä osa ja he kiinnostuivat asiasta, olihan kyseessä järvenrantatila, jossa oli valmista peltoa ja niittyjä sekä länsirinteillä kasvavaa metsää. Tilakauppa sitten toteutuikin helmikuun alkupuolella Myynnissä ollut tilaosa oli entisen Iisalmen pappilan suurehkon torpan osa. Torppa oli Keisarillisen Senaatin päätöksellä 1901 siirretty täksi taloksi Iisalmen kunnan Iisalmen kylässä. Talo oli jo 1897 lohottu kolmeen osaan, joista yksi tila oli halottu kahteen osaan ja edelleen 1915 toinen osa lohottu kahteen osaan, jonka tilakaupan jälkeen omistivat vanhempamme sekä myyjien puolelta tilan isännän kaksi tytärtä. Tämä tila halottiin 1932 kahteen osaan, joista toisen omistajiksi tulivat vanhempamme. Tilan halkomistoimitus vaati paljon työtä ja aikaa. Toimitus aloitettiin loppukesästä 1930 Kuvat: Asko Kauppinen (Kuvat otettu 1950-luvulla). sen jälkeen kun vanhempamme olivat lääninmaaherralta hakeneet halkomistoimitusta. Määräysasiakirjoihin liitetyn tuomarin todistuksen mukaan anoja eli vanhempamme omistivat tilasta 87/120 (64,19 ha) ja jäännöksen 33/120 (24,34 ha) tilan myyjät. Aloitustoimituksessa todettiin, että viimeksi mainittujen saantokirjat, joilla osoitetaan omistusoikeudet, puuttuivat. Toimituksessa sovittiin, että tilukset mitataan. Kartoittaminen annettiin kartoittajan tehtäväksi ja hänelle määrättiin kaksi uskottuamiestä avuksi. Toimitusta jatkettiin noin kuukauden kuluttua jolloin hyväksyttiin tiluksien jyvitys, johon oli mennyt 12 KAUPPISVIESTI 1/2014

13 aikaa kahdeksan tuntia. Palstasijoituksesta sovittiin, että myyjät muuttavat uudelle paikalle karttakuviolle 34 ja vanhempamme perheineen jää asumaan vanhalle paikalle. Tiloille annettiin nyt myös omat nimet, jotka ovat edelleen voimassa. Toimitusta jatkettiin seuraavana päivänä ja tällöin esitettiin ja hyväksyttiin tilojen jakosuunnitelma. Myyjät jäivät peltojen osalta saamapuolelle mutta se korvattiin niittyalalla. Samana päivänä sovittiin myös huone-, lato- ja aitajako. Tilukset tulivat hallittaviksi uusien rajojen mukaan tästä päivästä lukien. Uusia rajoja oli aukaistu 1480 metriä ja rakennettu rajapyykit Apureita tarvittiin kuusi miestyöpäivää. Toimitusta jatkettiin noin kahden kuukauden kuluttua jolloin hyväksyttiin huonejako ja huoneiden siirtokustannuksista sovittiin. Yhteisten huoneitten käytöstä muuttoaikana sovittiin, että myyjät saavat asua asuinrakennuksen kahdessa kamarissa vuoden ajan minkä jälkeen he luovuttavat ns. nurkkakamarin vanhemmillemme asuen sen jälkeen muuttoajan loppuun ns. etukamarissa. Latojako hyväksyttiin, jossa myyjät saivat viisi latoa ja vanhempamme yhdeksän latoa. Aitajakoa ei tehty vaan molemmat pitävät aidat omalla alueillaan. Yhteisten tilusteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sovittiin, että osakkaat osallistuvat niihin osuuksien mukaan. Muita tilusteitä käytetään tarpeen mukaan ja niistä huolehtii se osakas, jonka alueella tie on. Vanhempiemme tila sai suopalstalle tienkäyttöoikeuden, joka tuli myyjien tilan rasitteeksi. Omistusoikeuden selitys Tilan kauppa oli tehty kaksi vuotta sitten. Mutta koska myyjät eivät voineet vieläkään esittää lainhuutoa omistamalleen 33/120 osalle, niin liitettiin asiakirjoihin jäljennöksenä kiinnityskirja vuodelta 1906 osoittava myyjien isän omistusoikeuden osalukuisesta tilasta eli siis koko tilasta. Lisäksi selitettiin, että ostajalle eli vanhemmillemme 1929 annetusta ensimmäisestä lainhuudosta selviää, että myyjien isä on saanut 1927 kiinnekirjan 87/120 osalle tilaa, josta osasta hän saanut puolet tilasta eli 60/120 naimaosana 1909 kuolleelta vaimoltaan sekä perinyt 1925 kuolleelta pojaltaan 1/24 = 5/120 ja ostanut 1925 tyttäriltään 22/120. Nämä osat ovat siirtyneet kaupalla vanhemmillemme, johon he ovat saaneet toisen lainhuudon 1930 ja tästä lainhuudosta liitettiin jäljennös asiakirjoihin. Edellä mainittu ensimmäinen lainhuuto sisältää myyjien isän sukuselvityksen, josta selviää, että myyjien äidillä on ollut yhteensä 6 lasta, joista kukin perii 1/12 osa tilasta. Pojan kuoltua peri isä 1/24 osan ja kukin viidestä sisaresta 1/120 osaa, joten jokainen sisaruksista omisti 11/120 osaa. Kauppakirjoilla (2 kpl) 1930 on tytär, joka aikaisemmin oli myynyt osansa isälleen, ostanut kahden sisarensa osuudet 22/120. Kauppakirjoista liitettiin jäljennökset asiakirjoihin ja yksi sisar omisti oman perintöosansa ja sisarukset siis yhteensä 33/120. Toimitus on todettu marraskuussa 1931 loppuun suoritetuksi ja osapuolet ovat allekirjoittaneet toimituspöytäkirjan. Näin kaksi vuotta kestänyt tilakauppa on lopullisesti saatu suoritettua ja yksi Kauppisten perhe oli saanut haluamansa oman maatilan järven rannalta. Tämä osoittaa myös sen, että tilojen perikuntien tulisi selvittää omistusoikeutensa asianmukaisesti loppuun saakka jolloin vältyttäisiin monelta hankaluudelta. KAUPPISVIESTI 1/

14 Tiedustelijan tietoverkko Sodan jälkeisen ajan Neuvostoliittoon suuntautuvaan tiedustelutoimintaan tarvittiin henkilöitä, koska silloin ei ollut tiedustelulaitteilla varustettuja lentokoneita eikä satelliitteja, joita olisi voitu käyttää tähän toimintaan. Suomalaisten yhteistyö länsitiedustelun kanssa alkoi 1940-luvulla. Tiedustelijoiksi pestattiin monia karjalaisia, rajaseudulla asuneita nuoria miehiä. Heillä oli paikallistuntemusta ja he olivat tottuneet rajaseudun elämään. Nämä suomalaiset tiedustelijat eivät välittäneet tietoja Suomesta, eivätkä suomalaisista, joten heitä ei voida missään tapauksessa syyttää maanpetoksellisesta toiminnasta. He eivät olleet suomalaisten palveluksessa vaan olivat vapaaehtoisesti lähteneet mukaan toimintaan ja ehkäpä siinä oli hieman seikkailun halua enemmän kuin siitä saatavan korvauksen toivoa. Tiedustelu tapahtui yhteistyössä Suomen puolustusvoimien ja rajavartioston kanssa vain siten, että ne olivat tietoisia asiasta mutta eivät osallistuneet millään tavalla itse toimintaan. Tiedusteluun pestautuneilla oli oma järjestelmänsä, jonka mukaan he toimivat. Siinä oli mukana eri ammateissa toimivia, pääosin, miehiä. Heidän työskentelyynsä sisältyi mm. peitetoimintaa, jossa he perustivat erilaisia mm. puualan yrityksiä, joitten sisällä tiedustelutoiminta tapahtui. Karjalan poikien vaiherikas elämä Karjalaista väestöä asutettiin eri puolille Suomea ja heille tuli mahdollisuus hankkia rintamamiestaloja asutuskeskuksista sekä rintamamiestiloja maaseudulta. Karjalaiset asettuivat asumaan perheineen uusille asuinsijoille. Heidän joukossaan olivat mm. Lassi ja Emil, jotka pestautuivat tiedustelijoiksi ja joitten elämän vaiheista jälkipolvet ovat saaneet lukea monia kirjoja sekä lehtihaastatteluja. Lassi oli tullut äitinsä ja isäpuolensa perustamalle asutustilalle sodan jälkeen. Lassi oli ollut armeijan ja rajavartiolaitoksen palveluksessa ja oli saanut upseerin arvon. Sodan aikana hän oli tottunut kaukopartiotoimintaan, joten häntä voitiin pitää ammattilaisena tiedustelutoimintaan. Hän tekikin huikean tiedustelijauran eri henkilöitten kanssa käydessään itärajan takana. Lassin sodanaikainen toiminta ulottui Laatokan rannoilta pohjoiseen. Hän kertoikin hiihtäneensä Äänisen yli 12 kertaa, moni kumppani jäi parittomaan lukuun. Lapin sodan jälkeen Lassi palveli vuoden rajavartiolaitoksessa, mutta erosi ja tuli vanhempiensa asutustilalle töihin. Lassi eli poikamiehenä koko ikänsä. Yhdeksi Lassin tiedustelukumppaniksi sodan jälkeen tuli samasta pitäjästä lähtöisin oleva ja samalle paikkakunnalle muuttanut Emil, joka liittyy sitten Kauppisten sukuun siten, että hän meni naimisiin paikkakuntalaisen Kauppisen tyttären kanssa. Emil oli osallistunut sodan jälkeiseen tiedustelutoimintaan eri henkilöitten kanssa mm. Sortavalaan. Miljoonakeikkoja rajan taakse Sekä Lassi että Emil jatkoivat tiedustelumatkoja kumpikin tahollaan. Emilin toiminta keskittyi lähinnä Sortavalan suunnalle ja hänenkin kaveriksi tuli sodanajan kaukopartiomiehiä. Heidänkin kohdallaan puhuttiin miljoonakeikkojen tekemisestä, mikä lienee ollut totuus maksujen suuruudesta sitä ei koskaan kerrottu. Lassi liikkui laajemmilla alueilla ja mm. keväällä 1952 Lassi oli sopinut tapaamisen erään yhdysmiehen kanssa. Tämä pyysi Lassia miljoonakeikalle. Lassi lupautui ja sai kaverikseen kaukopartiomiehen. Miehet hakivat Oslosta ohjeet ja lähtivät juhannusaattona Inarin Kaunispäältä kohti Murmanskia siviilivaatteet yllä, pistoolit taskussa. Neuvostoliiton rajavartijat joivat juhannus-viino- 14 KAUPPISVIESTI 1/2014

15 jaan eikä heitä näkynyt ja Suomen rajavartijain ansat miehet osasivat väistää. Miesten tehtävänä oli tutkia ja valokuvata Murmanskin lentokentät ja rautatiet. Matka sujui mutkitta. Petsamon Nikkeliin johtavan radan silta Tulomajoen yli oli rakenteilla. Juna toi ratakiskoja joelle ja autot hiekkaa siltapenkereeseen. Lentokentällä miehet kävivät, mutta laivastotukikohdan vakoilusta piti luopua koska välissä oli suuri vankileiri työmaineen. Miehet seurasivat neuvostoliittolaisten puuhia kukkulalta kolme päivää ja yötä, valokuvasivat, tekivät muistiinpanoja ja samosivat sitten takaisin. Rajan poroaidan yli tultuaan he piilottivat kauluksiin ommellut myrkkykapselit männyn juureen. Tultuaan Helsinkiin norjalainen asiamies pyysi miehiä lähtemään välittömästi Osloon raportoimaan matkan tulokset. Miehet halusivat kuitenkin katsoa pari päivää olympiakisoja, jotka olivat silloin menossa. Aseet, kartat, kiikarit ja muistiinpanot miehet luovuttivat välittömästi norjalaiselle. Valpon jahtaamina maanpakoon Valtiollinen poliisi oli saanut myös tietoja suomalaisten osallistumisesta länsitiedustelun toimintaan. Sen vuoksi näitä Valpon miehiä kierteli maakunnissa saadakseen kiinni länsitiedustelun henkilöitä. Tarinan mukaan kerrotaan, että Valpon miehet etsivät myös Lassia ja Emiliä. Kun paikallinen poliisi oli saanut tiedon, että Valpon miehet ovat tulossa, oli hän käynyt etukäteen ilmoittamassa Lassille ja Emilille asiasta ja kehottanut heitä lähtemään paikkakunnalta. Näin myös tapahtui ja he menivät Norjaan, josta he jatkoivat tiedustelutoimintaa Suomen itärajan taakse. Norjassa miehet saivat tehtäväkseen tehdä polttopuita kuninkaan linnan mailla ja tapasivatpa he muutaman kerran kuningas Haakoninkin. Miehet olivat Norjassa noin kaksi vuotta ja asuivat kuninkaan linnan metsässä olleissa taloissa silloin kun eivät olleet tiedustelureissuilla. Agenttina Suomessa Kaksi oslolaista toimittajaa kirjoittivat kirjan, joka kertoo Naton ja Norjan vakoilusta Suomessa. Paksu, kuvitettu ja tarkoin dokumentoitu teos perustuu norjalaisarkistoihin, Suomen suojelupoliisin papereihin ja haastatteluihin, onpa siinä käytetty Kekkosen arkistoakin. Kirja sai nimekseen Verkebyllen (suora suomennos Mätäpaise). Mistä moinen nimi! Vuosikymmenten ajan Suomen ja Norjan suhteita leimasivat salailu, epäluulo ja ongelmat, kirjoittajat vastaavat. Korkealla tasolla harva todella ymmärsi Suomea. Kirjan kirjoittaneet toimittajat istuivat oslolaisessa Theaterkafeen pöydässä. Täältä he olivat löytäneet vanhan tarjoilijan, joka oli muistanut ne kaksi suomalaista miestä joille hän oli ollut tarjoilemassa vuosikymmeniä sitten. Metsätyöläisinä esiintyneiden runsaat rahavarat olivat tehneet vaikutuksen naiseen. Rahojen alkuperä oli amerikkalainen. Toinenkin tietolähde kirjantekijöille löytyi yllättävän läheltä. Toisen toimittajan isä työskenteli bergeniläisessä varustamossa. Kerran eräs mies tuli kysymään, olisiko vuokrattavissa sopivaa laivaa erikoistehtävään. Olihan se, Telco-alus oli se, jolta kaksi suomalaisagenttia, he eivät olleet Lassi ja Emil, nousi amerikkalaisella heliumpallolla ilmaan ja lensi Barentsinmereltä Neuvostoliittoon. Laivaa kysynyt oli Norjan vakoiluoffensiivin aivo, liikemies Alf Martens Meyer. Hän piti mm. huolta siitä, että jokaisella norjalaisella kauppalaivalla oli tiedustelulaitteita. Kirjan tekijät kertoivat, että he yrittivät sitoa asioiden taustoja sekä tapahtumia poliittiseen yhteyteen. Halusimme puhkaista tuon kipeän paiseen, ehkäpä hieman parantaakin sitä. Kirjoittajien mukaan Suomi oli yksi kylmän sodan tärkeimmistä taistelukentistä. Norjakin lähetti sinne omia upseereita, diplomaatteja ja toimittajia tiedustelutehtäviin. Lassin ja Emilin matka jatkui Parin Oslossa vietetyn vuoden jälkeen miehet muuttivat Saksaan Frankfurtiin, jossa he tekivät sekalaisia töitä taas pari vuotta ja sen jälkeen tuli muutto Yhdysvaltoihin Tyynenmeren ääreen. Siellä menikin sitten neljätoista vuotta. Matkan aikana joukko kasvoi. Emil oli nuori sulhasmies ja hän tapasi morsiantaan vain harvoin. Yksi tällainen tapaaminen järjestyi kun miehet olivat matkalla itärajan taakse, Emil kävi silloin eräänä yönä tapaamassa morsiantaan ja Lassi vanhempiaan. Kun sitten morsian havaitsi olevansa raskaana järjesti tiedustelupalvelu nuorelle parille pikahäät Ahvenanmaalle Marianhaminaan. Emil tuotiin Norjasta ja morsian Suomesta. Bestman oli Suomessa syntynyt norjalainen vakooja. Vihkimisen jälkeen nuori pari meni KAUPPISVIESTI 1/

16 syömään ravintolaan. Ruokaillessaan he kiinnittivät huomionsa läheisessä pöydässä istuvaan kahteen mieheen. Hääparille heräsi epäilys miehistä ja niin Emil poistui pöydästä ilmoittaen käyvänsä vessassa. Pian lähipöydässä istuneista kahdesta miehestä toinen tuli kysymään, että minne se aviomies meni. Rouva vastasi kysyjälle, että hän on Ruotsin laivalla matkalla Tukholmaan. Emilistä oli tullut aviomies ja kun miehet menivät Saksaan, meni vaimokin sinne etenkin kun esikoistyttö oli jo syntynyt Suomessa. Saksassa ollessa nuoripari sai toisen tytön. Kolmas tyttö syntyi matkalla Yhdysvaltoihin. Lento oli Islannin yläpuolella kun perheen kolmas lapsi ilmoitti halustaan syntyä. Lentokone teki ylimääräisen laskun Reykjavikiin ja synnyttävä äiti vietiin saattajan auttamana sairaalaan, jossa perheen kolmas tytär syntyi. Äiti lapsineen ja saattajineen jatkoivat matkaa myöhemmin perheensä luokse. Sekä Lassi että Emil perheineen muutti takaisin Suomeen. Emilin perheen lapset asuvat myös, nyt jo kolmatta sukupolvea Suomessa, yksi tytär asuu perheineen New Yorkissa. Emil puolisoineen haudattiin sukulaisten saattamana nykyisen kotiseutunsa kirkkomaahan. Samalle kirkkomaalle päättyi myös Lassin maallinen taival. Pieni joukko aseveljiä saattoi hänet suureen tuntemattomuuteen kynttilöin ja kaipauksen sanoin. Lassi, piian poika, oli tottunut lähtemään. Hän oli sotilas ja seikkailija, maanpakolainen ja patriootti. Aution kodin naulakkoon jäi asetakki rintamuksessaan yhdeksän mitalia, lakki ja vyö. Tuolilla on laskostettu Suomen lippu, piirongilla amerikkalaisen avaruusraketin muoviosista askarreltu Betlehemin talli. Television päällä seisoo kaukopartiomiehen näköispatsas. Tuvassa raksuttaa sotasaaliina tuotu seinäkello, joka ammuttiin Äänislinnassa konepistoolilla seinältä alas. Komerossa on tumma puku, jonka Lassi hankki Norjan kuninkaan illallisia varten. Se oli luvattu hyvitykseksi hänelle Norjalle ja Natolle tekemistään palveluksista. Puku jäi käyttämättä. Nurkkaan jääneet omatekoiset lapikkaat sitä vastoin näkyvät kuluneen käytössä. (Otteita Palosenjärven kyläkirjasta, 2008, AGK). 16 KAUPPISVIESTI 1/2014 Lassi suuressa lännessä.

17 Iikan tarinoita Heinäntekoaikaan Kesäisin nukuimme aitassa enimmäkseen koska siellä oli sopivan vilpoista. Aitan seinustalla oli maitotonkille teline ja usein heräilimme jo siihen veljien Jaakon ja Eeron kanssa, kun äiti Annikki kolisteli tonkkia aamulypsylle lähtiessään. Kuva: Asko Kauppisen kuva-arkisto 1950-luvulta. Nyt oli kuitenkin ihan erilainen aamu. Jo illalla oli puuvajan lastukolta tongittu matoja (lieroja) purkkiin ja äiti hoihkaisi ; etkös Iikka aekonu lähjtee onkimaan nyt uamuruapiskaa?. Unet karisivat silmistä äkisti ja kipaisu rantaan aurinkoisena aamuna kävi nopeaan tahtiin. Aurinko kilotti mukavasti Nerkoonjärven yli ja aamutuuli nosti pikkulaineita. Kylältä kuului vielä jonkun karjankutsuhuuto prui tuitama, prui tuitama prui prui. Näkyipä lehmisavujakin tarhoista. Lintujen ääniä ei siihen aikaan aamusta enää paljon kuulunut. Mitä nyt joku hätäsirkutus, kun menin liian lähelle pesäpaikkoja. Sekin lakkasi, kun huomasivat tutun kulkijan. Tai ehkä ne säikkyivat kissaa, joka seurasi rantaan kärkkymään onkikaloja syötäväkseen Mukava onkipaikka kotirannassa oli järveen päin kallistunut yksi lenkopetäjä. Vähän samanlainen kuin Juhani Ahon lastuissaan mainitsema Koljonvirran Koiraniemen petäjä, hänelle rakkaan onkikiven läheisyydessä. Paljon pienempi vain oli tämä kotirantamme petäjä. Mato onkeen, ja eikös vain kohta koho keiku pikkulaineilla. Jopas nykäisee joku pikku kala. Syö peijooni ovelasti vain madon eikä tartu. Taisi olla särki. Uusi mato ja kohta tarttuu koukkuun ensimmäinen sintti. Se onkin salakka, joka kyllä hyvin kissalle kelpaa.sitten lakkaa syömästä. Onkohan kiisket tulleet pelottelemaan? Ongenkoho menee seuraavaksi ihan uppeluksiin ja melkoisen suuri ahvenhan sieltä tulee saaliiksi. Muutama kala ehtii tulla, kun kotipihasta kuuluu kutsuhuuto syömään Siihen loppui aamuidylli vellin syöntiin. Kylän ääniin oli jo liittynyt niittokoneiden säksätystä sekä muitakin työn ääniä ja hevosien komentelua. Velliä vatsaan ja kohtapa kuuluu kolmas komento ; haeppas sialle horsmia ja vesiheinää syötäväksi. Nöf, nöf, kur, kur nasu röhkii tyytyväisenä kun raaputan sitä korvien takaa. Siihenpä se köllähtää tyytyväisenä auringon paisteeseen kesätarhassaan. Eipä kauan saanut viipyillä silläkään keikalla kun jo isä Sulo antaa seuraavan komennon nyt haravoimaan heenäpellon ojanpientareita, että piästään ajamaan karhot ja kepittämmää heeniä. Niin jatkuvat päivän askareet jossa jokaisella on omat kokoon ja voimiin sopivat puuhansa. Rantatien vartta pidettiin tarkkaan silmällä sillä siitä sai päivittäin kourallisen mansikoita popsittavaksi. Niitäpä napsittiin sitten työnlomassa. KAUPPISVIESTI 1/

18 Iltapäivällä oli ruokalevon aikana oltava ihan hiljaa ja sallittuja olivat vain kuorsausten äänet kärpästen ja kimalaisten pörinän lisäksi. Työtä, työtä ja hikeä. Ei ollut paalaimia eikä traktoreita. Oli vain kotitekoiset heinäseipäät tappeineen. Oli sentään hevosvetoiset niitto- ja haravakoneet. Heinänteko aikaan ruokalevolla ollessa sekä illan kähmässä uitiin heinäpölyt pois ja lämpesipä savusaunakin joskus keskellä viikkoakin. Kiire oli alituinen, että kaikki ehdittiin ajallaan tehdä ja turvata perheelle pitkäksi talviajaksi pihapiirin perustarvikkeet. Kuva: Asko Kauppisen kuva-arkisto 1950-luvulta. Lyhyesti Sukuvaakunan käyttö sukuseuran hallitus on päättänyt, että sukuseuran jäsen voi käyttää vaakunaa omiin tarkoituksiin, ei myyntiartikkeleihin Sukuseuran jäsenmaksu pankkitili sukuseuran jäsenmaksulomakkeelle oli tullut väärä tilinumero, sukuseuran tilinumero on: IBAN FI BIC NDEAFIHH pyydetään korjaamaan tilinumero ja voitte maksaa jäsenmaksunne Kauppisviesti, sukuseuran tiedotuslehti: lehteen toivotaan juttuja, valokuvia, ym. kaikilta sukuseuran jäseniltä Sukuseuran lahjoitustili IBAN FI Lahjoitustilin varoja käytetään sukututkimukseen. Toivotaan lahjoituksia. Kauppisten sukuseura ry on liittynyt Sukuseurojen Keskusliiton SSK ry:n jäseneksi 18 KAUPPISVIESTI 1/2014

19 Kauppis-Heikin draamatuotantoa kirjaksi» Asko Kauppinen Kauppis-Heikin seura on kirjasarjassaan Kotikyliltä julkaissut tähän mennessä yhteensä viisi nidettä eli vuosina Muistoseminaarin satoa Suureen maailmaan Kauppis - Heikin kirjeenvaihtoa Kauppis - Heikin kirjeet Juhani Aholle Kauppis Heikin pakinoita ja nyt julkaistava kirja on siis kuudes: Kauppis Heikin draamatuotantoa Kotikyliltä sarja on keskittynyt Kauppis Heikin vähälle huomiolle tai peräti julkaisematta jääneiden kirjoitusten esittelyyn. Pari nidettä on koostunut hänen kirjeistään (3 ja 4), mutta hämmästyttävän paljon muutakin julkaisematonta materiaalia on löytynyt. Viimeisin yllättävä löytö hänen osin yhä järjestämättömästä arkistostaan (SKS KIA/Kauppis-Heikki) on sinne jo 1940-luvulla toimitettujen draamatekstien lukuisuus. Niiden tuominen lukijoiden ja ehkä myös harrastajateattereiden ulottuville on tämän niteen tarkoitus. Teoksen ovat toimittaneet Sirkka Heiskanen-Mäkelä ja Asko Kauppinen ja siinä on noin 110 sivua. Seuraava teksti on teoksen esittelyteksti lukijoille. Monissa yhteyksissä on jo aiemmin kiinnitetty huomiota Kauppis- Heikin huomattaviin dramaatikon kykyihin, jotka suotuisten olosuhteiden ja kannustuksen puutteessa jäivät lopullisesti kehittämättä. Ne ilmenevät silti selvinä myös hänen kertomuksissaan, jotka paljolti perustuvat dialogille eli henkilöiden väliselle vuoropuheelle. Itse asiassa monet Heikin tarinat on varsin helppo muuttaa pieniksi näytelmiksi, kuten on myös tapah- KAUPPISVIESTI 1/

20 tunut. Hän itsekin tiedosti tämän ominaisuutensa kirjoittajana ja sepitti etenkin Pyrkijä-lehdessä julkaistujen tarinoitten joukkoon eli nuorisoseurojen iltamakäyttöön melkoisen määrän pienoisnäytelmiä eli kuvaelmia, joita hän myös tällä nimellä julkaisi. Alkuperäinen tarkoituksemme olikin koota tähän niteeseen vain jo näitä julkaistuja draamatekstejä. Käsikirjoituslöydöt ovat nyt kuitenkin etusijalla, ja tärkein niistä on niteeseen ensimmäiseksi sijoitettu, myös ajoitukseltaan varhaisin näytelmäsommitelma. Suomalaisen Teatterin Kuopioon kesällä 1885 oli Minna Canthin puotipoikana tuolloin palvelleelle Heikille suuri elämys. Hänelle kerrottiin, että teatteri tarvitsi uusia kotimaisia näytelmiä ja kirjailijan uraansa aloitteleva nuori mies alkoi myös haaveilla sellaisen sepittämisestä. Jonkin aikaa Mäkijärveläisten ilmestymisen jälkeen eli syksyllä 1887 kirjeenvaihdossaan Minna Canthin kanssa siitä mainitaan. Ensi kerran se tulee esille kirjeessä Canthille Tuolloin Heikki itsekin tuntuu epäröivän koko yritystä ja kieltää puhumasta siitä Ahoillekaan, Jussille ja Pekalle koska ne vain nauraisivat. Näytelmän nimi on tässä vaiheessa Oikeutta moukille, ja Heikkiä askarruttaa mm. sen asettaminen näyttämölle kahteen rinnakkaiseen huoneeseen. Kirjeessään Minna Canth epäilee myös tuota asettelua mutta rohkaisee Heikkiä kirjoittamaan näytelmän valmiiksi jo jouluun mennessä ja kutsuu Heikin silloin Kuopioon. Hänellä on tekeillä oma näytelmä Suomalaista Teatteria varten, ja tavattaessa luettaisiin toisillemme mitä olemme aikaan saaneet. Kauppis-Heikin näytelmäyritys joutui kuitenkin ensin Järnefeltien kouluun ja Pekka Brofeldtin käsittelyyn. Heidän tuomionsa oli jyrkkä: Et osaa näytelmää kirjoittaa, ennen kuin enemmän kehityt niin sanoi Kasper ja siihen tarvitsee paljon. Novelliksi voisi sen mahdollisesti muodostaa, kun muuttaisi kaikki nuo henkilöt, jotka eivät ole todellisia, todellisiksi, esim. se itsensä uhraava sulhanen. Juuri tältä pohjin on ymmärrettävää, että on uskottu Heikin hävittäneen näytelmän käsikirjoituksen, eli Ilmari Havukaan (Heikin elämänkerran kirjoittaja) ei siitä tiennyt mitään. On varsin luultavaa, ettei näytelmä milloinkaan joutunut toht. Bergbomin enempää kuin minkään muunkaan teatterimiehen nähtäväksi. Juuri tämä kadonneeksi luultu käsikirjoitus on nyt löytynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistosta. Tässä versiossa näytelmän nimi on Lain loppu. Näytelmä neljässä kuvauksessa menneiltä ajoilta, ja se on edelleen keskeneräinen, eli valmis teksti päättyy ennen neljännen näytöksen (jo hahmoteltua) loppua. Se julkaistaan ny vajaassakin muodossaan, sillä Kauppis-Heikin yritys käsitellä vakavaa aihetta eli tuomari Törlinen omaperäistä lainkäyttöä - lähes farssin keinoin on hänen kirjailijakuvansa kannalta kiinnostava. Joko syksyllä 1897 tai talvella 1898 Kauppis-Heikki dramatisoi näyttelijä Benjamin Leinon kehotuksesta myös ensimmäisen pitkän kertomuksensa Mäkijärveläiset (ilm.1887) kahdeksikin näytelmäversioksi. Molemmat löytyvät SKS:n arkistosta, eikä kumpaakaan ole painettu tai esitetty koskaan. Ilmeisesti myöhempi niistä on nimeltään Vallaton Pekka ja Mäkijärveläiset, ja se on ikään kuin kertomuksen laajennettu tai jatkettu dramatisointi. Tähän julkaisuun sisältyvä näytelmäversio lienee aikaisempi ja se poikkeaa kirjan juonesta jonkin verran vain ensimmäisessä näytöksessä. Mielestämme se on ohjaajan sopivasti muokkaamana, jopa esityskelpoinen, ja todistaa edelleen kirjailijan dramaatikon kyvyistä. Niteeseen sisältyvät käsikirjoituksista toimitetut pienoisnäytelmät Virkatoimituksia, Lakuaarakahvia ja Toloppion nähtävästi tarkoitettu Pyrkijässä julkaistavaksi iltamakappaleiksi. Niiden seuraksi julkaisumme loppuun olemme näköispainoksena liittäneet myös 1912 painetut Heikin itsensä ilmeisesti valitsemat kuvaelmat eli Alkutaistelut, Maaherran keittiössä ja Sielun asioita. Niiden asiat eli nuoren avioliiton ongelmat, sääty-yhteiskunnan oletetut raja-aidat ja tekouskovaisuus ovat aikoinaan hyvinkin huvittaneet katsojia ja saattavat, kulttuurihistoriallista taustaansa vasten, kiinnostaa myös nykylukijoita. 20 KAUPPISVIESTI 1/2014

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matti Leinon sukuhaara

Matti Leinon sukuhaara Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

SUKUSEURA TUO YHTEEN

SUKUSEURA TUO YHTEEN SUKUSEURA TUO YHTEEN Heikkisten perinnepäivä keräsi sukulaisia lähes 400 vuotta suvussa olleelle tilalle. Heikkisten Sukuseuran Kainuun osasto kokoontui 4. elokuuta Moisiovaaran Seppälässä perinnepäivää

Lisätiedot

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Muistoissamme 50-luku

Muistoissamme 50-luku Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja

Lisätiedot

Tarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.

Tarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. ISOISÄ ISOISÄ KERRO MINULLE KERRO MINULLE Anna kirja isoisällesi täytettäväksi ja saa se takaisin täynnä muistoja. Tarinasi on erityinen Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. Antaja Saaja

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

PAPERITTOMAT -Passiopolku

PAPERITTOMAT -Passiopolku PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa.

Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. 1. pykälä Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. 2. pykälä Seuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, kerätä suvusta

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Hartikaisten sukuseura ry. Perustamiskokous pidetty Kuopiossa ja rekisteröity 1974 Jäseniä henkilöä

Hartikaisten sukuseura ry. Perustamiskokous pidetty Kuopiossa ja rekisteröity 1974 Jäseniä henkilöä Hartikaisten sukuseura ry Perustamiskokous pidetty Kuopiossa 4.11.1973 ja rekisteröity 1974 Jäseniä 31.12.2015 198 henkilöä Seuran tarkoitus selvittää suvun ja Hartikainen-sukunimen muiden muunnosten mukaisten

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset! Vilu Syksy 2016 Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2 Opettajan haastattelu 3 Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5 Tervetuloa ykköset! 8 Kuvarunoja 9 Pääkirjoitus On alkanut uusi lukuvuosi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Muistoissamme 50-luku

Muistoissamme 50-luku Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Uutiskirje toukokuu / kesäkuu 2016

Uutiskirje toukokuu / kesäkuu 2016 Uutiskirje toukokuu / kesäkuu 2016 Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄÄ ÄÄ ÄÄ SV: Niin, kertokaa minulle! Yleisö: Jokaisessa lahjoituksessa on siunauksensa. SV: Kyllä, mutta miksi tehdä lahjoitus? Yleisö: Lahjoittamista on,

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI !jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot